Podcasts about meille

Veikkausliigassa ratkeaa tänään mestaruuden lisäksi, joutuuko IFK Mariehamn vai FC Lahti karsimaan pääsarjapaikastaan. Joukkueet ovat ennen päätöskierrosta tasapisteissä, mutta FC Lahden maaliero on kaksikosta parempi. Voitolla lahtelaiset säilyvät kaikella todennäköisyydellä pääsarjassa joutumatta karsintaan. Vieraaksi päätöskierroksella Lahden stadionille saapuu jo varma putoaja Ekenäs IF.  Liigakarsintaan joutuva kohtaa Ykkösliigan kakkosen eli Jaron tai Jipon.   EIF:n putoaminen liigasta varmistui jo aiemmin, samoin KTP:n suora nousu pääsarjaan. Riku Selanderin mukaan vastustajalla on pelissä enää kunnia.   - Meille on tärkeää saada voitto, ja meillä on latausta tähän peliin, hän toteaa Radio Voiman haastattelussa.  Selanderin mukaan FC Lahden pitää onnistua pitämään prässi korkealla ja pelata vastustajan puoliskolla. Kuuntele mitä muuta Selander uskoo vaadittavan voittoon, ja miten tuhma räppi liittyy pelipäivään!   Ottelu alkaa kello 14.

Meille voi laittaa viestiä WhatsAppiin numeroon ‭046 948 6752‬ tai painamalla tästä linkistä: https://wa.me/358469486752 Aihe ehdotuksia voi kertoa myös nimettömänä tänne: https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6 Katso tätä podcasta kuvan kera Youtubessa kanavalla: KontsToimisto sekä samalla nimimerkillä löydät meidät Instagramista!

Jack Meille in conversation with David Eastaugh https://www.tygersofpantang.com/ The Tygers of Pan Tang were formed by guitarist Robb Weir (born Robert Mortimer Weir, 1958), Richard "Rocky" Laws (bass), Jess Cox (vocals) and Brian Dick (drums). They played in working men's clubs and were first signed by local independent label Neat Records before MCA gave them a major record deal. After several singles, they released their first album, Wild Cat, in 1980. 'Bloodlines' was released in 2023 featuring their two new members, followed by 'Live Blood' in 2024 showcasing songs from across the bands career. Recent gigs have shown a significant upturn in attendances and the Tygers will return to their original stomping ground, Whitley Bay, in November 2024 for a show at the prestigous Whitley Bay Playhouse. 

Ennen kesälomaa on aika kuunnella juttuja mm. asioista, jutuista, Nintendo Directistä, Paper Mariosta ja täydellisestä päivästä.

Raamattutunti 24.04.2024: Jouni Tajasvuo

Media tarjoilee skenaarioita Venäjän ja Ukrainan välisen sodan suuresta käänteestä. Meille kerrotaan tulevasta Venäjän suurhyökkäyksestä, Venäjän liikekannallepanosta ja Ukrainan ammus -ja miehistöpulasta. Mutta mitä me emme tiedä? Millaisiin ennustuksiin kannattaa suhtautua skeptisesti? Mitkä kysymykset sodan mediasumu peittää alleen? Vieraana dosentti, sotatieteilijä ja kriisinhallintaveteraani Ilmari Käihkö. Miten Lähi-idän geopoliittinen asetelma muuttuisi, jos Iranilla olisi ydinase? Keskustelua geopoliittisesta valta- ja pelotepelistä. Vieraana Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.

Viertolan koulun tragedia herätti yleisön pohjattoman uutisnälän. Missä kulkee kulkee raja: mitä media ei saa kertoa alaikäisestä rikoksentekijästä ja hänen taustastaan? Tragediaa koskevassa keskustelussa esitetään yleistyksiä nuorison väkivaltarikollisuudesta. Mitä tutkimus kertoo nuorten väkivaltarikollisuudesta Suomessa? Vieraina Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth ja kriminologi Matti Näsi Helsingin Yliopistosta. Toimittaja Johanna Aatsalo joutui kafkamaiseen oikeudenkäyntikuerteeseen paljastettuaan dopingin käytön. Aatsalo kertoo ohjelmassa huippu-urheilun likaisesta pelistä ja sinivalkoisista illuusioista. Miksi hiihtäjien dopinginkäyttö oli kansallinen kohtalonkysymys?

Mitä on psykologinen turvallisuus ja miten sitä voi kehittää omassa tiimissä? Vieraana johtajuus- ja tiimityön valmentaja ja SSI-sukelluskouluttaja Katri Johansson.

Jakso 172. Meille jäi Motörhead hampaankoloon, ja moottoripäisyydestämme huolimatta emme ehtineet kaikkea käymään läpi edellisessä jaksossa tästä legendaarisesta yhtyeestä ja sen keulahahmo Lemmystä. Tilanne vaatii siis jatko-osan, jossa tarkastellaan paremman ajan kanssa yhtyeen loppuvaihetta sekä sen vaikutusta ja merkitystä.

This episode features a discussion with Jack Meille (vox) and Robb Weir (guitar) from Tygers of Pan Tang. The conversation was recorded aboard the 70000 Tonnes of Metal 2024 cruise. We delve into the event's atmosphere and discuss the path and musical pursuits of Tygers of Pan Tang.

Vuosi 2023 on ollut meille todella erityinen. Ronja asetti tänä vuonna hyvin erilaiset tavoitteet ja Erja taas puhtaasti numeroita. Kuinka siis kävi esimerkiksi tiukan liiketoiminta tavoitteen kanssa? Entä mihin lopputulemaan Ronjan vuosi päättyi? Kuuntele kaikki tuoreesta jaksosta! Podi jää nyt kuukauden tauolle ja palaamme jälleen aalloille hemikuussa 2024. Kiitokset kuluneesta vuodesta ja siitä että olette edelleen matkassa

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.» Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: – Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. (Luuk.2:8-14) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Jaksossa käymme läpi 10 asiaa, jotka kannattaa ehdottomasti puhua läpi ennen kuin harkitsee avioliittoa, kihlausta tai edes deittailun jatkamista miehen kanssa! Oli sinulla miestä tällä hetkellä tai ei, kannattaa kuunnella, jotta saat myös enemmän selkeyttä itsellesi asioista, joita haluat avioliitossasi. Meille harvoin opetetaan mitään avioliitosta ja moni meistä ei edes välttämättä ole kasvanut ympäristössä, jossa olisi esimerkki sellaisesta suhteesta, jota itse haluaisimme. Käymme läpi asioita, jotka ovat osa kaikkia avioliittoja, puhumme siitä miksi ne ovat tärkeitä, mitkä ovat riskit jos niiden puhumista vältetään, sekä mukana myös henkilökohtaisia esimerkkejä omasta deittailusta ennen avioliittoa. Coaching on tauolla. Instagram: ⁠https://www.instagram.com/dearladiesfinland/⁠ ⁠https://www.instagram.com/iamsaragrady/⁠

Kaupallinen yhteistyö: Elisa.Työ ja työnteko on muuttanut luonnettaan. Työ on yhä enemmän ja useammalle näkymätöntä tietotyötä. Työtä tehdään monessa paikkaa, yhdessä ja erillään, digitaalisesti ja läsnä. Automatisointi ja tekoälyn kehitys kiihtyvät. Nykypäivän työntekijä odottaa ja usein jopa vaatii, että työpaikka mukautuu sen mukaan, minne työ tai elämä vie.Työn sekä työn tekemisen paikan ja tapojen muutoksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Hän on viime vuosina kääntänyt työpaikkaan liittyviä keskusteluita siihen suuntaan, miten ja millä välineillä työtä tehdään hyvin. Kun työ mietitään ihminen eikä paikka edellä, paranee niin työtyytyväisyys kuin työn tuottavuus.Nina ja Merja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Miten työn tekeminen ja sen paikka ovat muuttuneet?- Miten nämä vaikuttavat siihen, miten teemme työmme hyvin?- Millaisia riskejä muutoksiin liittyy?- Mitä työssä onnistuminen vaatii sekä työntekijöiltä että johdolta?Lisätietoja:Merja Ranta-aho LinkedIn:ssa.Merja Ranta-aho X / Twitterissa.Lue lisää Merjan ajatuksista digitaalisesta työpaikasta: - Helsingin Sanomat (€): Suuryrityksen hr-johtaja: ”Aikuisten kanssa ei pitäisi joutua keskusteluun, onko pakko tulla toimistolle vai ei”- Elisa.fi: Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapaa.- Elisa.fi: Hybridityön johtaminen - parhaat toimintatavat.Jos työtyytyväisyys ja työn tuottavuus on sinulle ajankohtainen aihe, voit lukea lisää digitaalisen työpaikan kokonaisuudesta Elisan sivuilta: Elisa.fi/digityo.Elisa.fi: Näin digitaalinen työpaikka toimii Elisalla. Digitaalisen työpaikan tarkistuslista: Lataa opas!Tutustu digitaaliseen työpaikkaan: Elisa ShowroomElisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä 5G:n edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa perustuu jatkuvaan oppimiseen ja osaavaan sekä muutoskykyiseen henkilöstöömme. Olemme jo vuosia edistäneet toimitilojamme, työskentelykulttuuria ja -välineitämme tukemaan turvallista ja yhdenvertaista työhyvinvointia niin fyysisissä kuin virtuaalisessa työskentelyssä. Syrjimättömyys, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat meille olennaisia asioita. Keskeisiä teemoja meille ovat myös monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus ovat meille keskeisiä teemoja ja teemme pitkäjänteistä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Elisalla olemme sitoutuneita työyhteisöön, joka rohkaisee kaikkia oppimaan, jakamaan näkökulmiaan ja kehittämään työtään. Meille on tärkeää, että jokainen voi olla aito oma itsensä ja tuntea, että hän on tervetullut Elisalle juuri sellaisena kuin on.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Herra, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä ajattelet. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Ihminen on kuin tuulenhenkäys, hänen päivänsä katoavat kuin varjo. (Ps.144:3-4)Meidän poikamme ovat kuin reheviä taimia, jo nuorena vahvoiksi varttuneita, tyttäremme kuin kauniita pylväitä, temppelin koristusten kaltaisia. Vilja-aittamme ovat täpötäynnä, meillä on kaikkea yllin kyllin. Lampaita ja vuohia on tuhansittain, kymmenintuhansin kedoillamme, lehmämme ovat lihavia ja tiineitä. Meille ei satu vahinkoa, ei onnettomuutta, ei kuulu valitusta toreiltamme. Onnellinen se kansa, jonka käy näin hyvin, onnellinen se kansa, jonka jumala on Herra! (Ps.144:12-15)Seurassasi on Juha Vihriälä.

Suvaitsevainen Minua ahdistaa,kuinka ihmisiä hallitaan.Meille sanotaan,että noin tai näin ei sanoa saa.Et saa erottua massasta,tai voit erorahat noutaa kassasta.Ja voi poloista,jos kärsit erilaisuudesta.Erotut vaikka ihonvärin takia,tai kuulet seksuaalisuuden takia lakia.Erilaiset uskonnot eivät hyväksy toisiaan,eikä nainen ainakaan suutansa avata saa!Kuka nämä säännöt on keksinyt,kuka on meitä pimennossa pitänyt?Olisiko vihdoinkin aika olla suvaitsevainenja hyväksyä myös toinen ihminenUlla-Maija Mantere

Hannu Toivonen on on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, joka on tutkinut tekoälyä yli kolmekymmentä vuotta ja juuri julkaissut siitä yleistajuisen kirjan nimeltä "Mitä tekoäly on?" Hän on alansa suomalaisia ja kansainvälisiä huippuja ja on muun muassa julkaissut 200 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joihin on viitattu yli 26 000 kertaa. Samaan aikaan hän on innokas julkinen keskustelija ja terävä kannanottaja. Tässä podcastissa keskitymme ennen kaikkea siihen, mitä voidaan sanoa ihmisen ajattelusta, luovuudesta, päätöksenteosta ja vallankäytöstä, kun sitä verrataan tekoälyyn. Toivonen sanoo, että koneet eivät käytä älyä eivätkä valtaa, mutta siitä huolimatta ne valtaavat hurjalla vauhdilla aloja, joiden kuvittelimme olevan nimen omaan inhimillisen ajattelun ja osaamisen linnakkeita. Mikä on ihmisen paikka jatkossa, kun digitaalinen nousuvesi vyöryy. Hyviä kuunteluhetkiä!

Minkälaiset sopimukset määrittelevät ydinaseiden käyttöä maailmassa? Ovatko sopimukset reiluja ja kuka ne on luonut? Kuinka korkealla ydinaseiden käyttökynnys tällä hetkellä on ja voisiko Venäjä käyttää ydinasetta? Miten Suomen ulkopolitiikka ja ulkoministeriön rooli ulkopolitiikassa on kehittynyt 1970-luvulta tähän päivään? Miksi poliittisuus on vähentynyt virkamiesten keskuudessa ja onko tehokkuusajattelu korvannut poliittisen ajattelun? Millaista oli elämä suurlähettiläänä Israelissa? Miten Israelin ja Palestiinan välinen konflikti heijastuu sekä maailmanpolitiikkaan että juutalaisten ja muslimien väliseen suhteeseen? Studiossa suurlähettiläs Pasi Patokallio. Jakso on kuvattu 5.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Minä, aseet ja maailma (2:36) Kauhun tasapaino (7:50) Ydinaseilla uhkailu (10:49) Ydinaseiden uhka 2023 (16:34) Donald Trump (18:38) "Meille muttei muille" (22:33) Suomen ulkopolitiikka (26:37) 1970-luvun poliittisuus (29:37) Ministeriöiden rakenne (33:45) Diplomaattiuran kierto (40:29) Suurlähettiläänä Israelissa (45:25) Israelin ja Palestiinan konflikti (52:02) Mossad (55:57) Muslimit ja juutalaiset (1:04:27) Australia (1:09:47) Business Finland (1:12:10) Nokia (1:13:10) Kanada (1:16:50) Vinkit diplomaattiuralle

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista. Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa. – Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.Teija KaarreTeija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.– Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Ovatko Esko ja Suvi saikuttaneet turhaan? Esko vaatii Suvilta flunssanäytettä. Kaverin puolesta kyselen -osiossa nimimerkki Bridezilla kaipaa apua kaason irtisanomisen kanssa. Myös katsastukset ja yllätysvieraat puhuttavat. Minkä paikan Esko ja Suvi siivoavat ensimmäisenä kotona yllätysvieraan saapuessa? Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Raamatussa ennustetaan unista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta miten? Voimmeko mekin yrittää? Nukkumatti saa kyytiä, kun porhallamme enneunien syvään päätyyn. Meille selviää kummankin testamentin Joosefin – ja unien – kiehtova yhteys. Jakson lopussa päättelemme, miksi Eero näki unta kärpäsistä hiuksissaan. 

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Pop/Jazz laulajaksi opiskeleva Inka-Harriet Kaminen järjestää ystävineen pe 30.5 Lahden Pikkuteatterissa ainutlaatuisen musiikki-illan nimeltä, Kokonainen. 18-vuotta sitten Inka loukkaantui vakavasti, kun hän menetti toisen puolen kasvoistaan. Tänään hän elää onnellista elämää ja on valmis jakamaan oman kokemuksen meidän kaikkien kesken.

Kuinka oman yhteisön äärellä ja omalle yhteisölle luotu taide muovaa taiteentekijää? Voiko valtaväestön katseet ja odotukset ohittaa, ja mitä siitä voi seurata marginalisoidulle taiteentekijälle? Kuinka käsitellä omaan yhteisöön liittyviä kriittisiä tai monitulkintaisia kysymyksiä? Entä miksei taiteilijanerous kiinnosta? Keskustelemassa Stina Aletta Aikio ja Santi Garzón, moderaattorina Mira Eskelinen. Stina Aletta Aikio on saamelainen taiteilija, joka yhdistelee työssään uutta mediaa ja duodji-perinnettä moderneihin materiaaleihin, kuten jätteeseen ja lasiin. Aikio on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa queer-saamelaisliikehdinnässä. Taiteilija Santi Garzón alias Saint Santí tuo taiteellaan esiin yhteiskunnan ongelmakohtia hyvin intersektionaalisesta näkökulmasta. BIPOC-taiteilija sisällyttää tarinankerrontaansa vaikeuksia elämänsä varrelta ja taiteen visuaalinen ilme muodostuu transidentiteetin ympärille. Mira Eskelinen on häpeilemättömän queer kirjailija, taiteilija ja kulttuurituottaja. Hän käsittelee teoksissaan muun muassa transiloa, seksiä, lepoa ja muistoja. Mira on yksi palkitun Punch Up! – Resistance & Glitter -klubin perustajista. Credits: Tuotanto: Mira Eskelinen / UrbanApa Leikkaus: Mira Eskelinen Miksaus: Timo Tikka Jakso on nauhoitettu toukokuussa 2023 osana #StopHatredNow 2023 -ohjelmaa.

Jumala on valinnut jokaisen ihmisen syntymään tähän maailmaan. Jumalalle kukaan ei ole turha, vaan Jumala tuntee jokaisen sydäntä myöten. Jokainen on Jumalalle ”sinä”.  Jumalan aurinko paistaa kaikille ihmisille, ja Jumalan sade lankeaa kaikkien ylle. Hän on valinnut jokaisen, hän on valinnut koko ihmiskunnan. Ihmiskunta on Jumalan valittu kansa. Meille hän antaa vastuun ja mahdollisuuden rakastaa takaisin, käyttää sitä vapauden ja rakkauden lahjaa, jonka olemme saaneet. Jumala kestää myös sen, jos hänet torjutaan. Jumalan rakkaus on vahvaa. Se yltää jokaiseen. 

Seurassasi on Juha Vihriälä.Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen. He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. (Ps.44:2-4)Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää! Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme? Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun. Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden! (Ps.44:24-27)

Kenguruhoito eli vanhemman syliin ja ihokontaktiin pääseminen on tärkeä osa keskosten hoitoa. Hyvin pienillä keskosilla kehitys on kesken paitsi keuhkoissa ja verenkiertoelimistössä, myös aivoissa. Uusin keskosten aivotutkimus osoittaa, että jos sylikontaktin lisäksi pieneen hauraaseen lapseen saadaan aito tunneyhteys, suojaavat vaikutukset ovat vielä voimakkaammat. Miksi tunneyhteys on merkittävä jo näin varhaisessa vaiheessa ihmisen elämää? Entä millaisin menetelmin aito tunneyhteys luodaan? Haastateltavana neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kauden päätösjaksossa luetaan jälleen teidän kummallisia kokemuksia! Kiitos teille tarinoista

Turvallisuus ei ole koskaan vain yksilön omissa käsissä. Perinteisesti turvallisuus määritellään uhkien ja riskien puuttumisena. Mutta, miltä tuntuu, kun turvallisuuden tunne on elämässä läsnä? Turvaa tuovat läheisyys, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ja yhteys omaan itseen. Turvallisuuden tuntua tuo koti eli oma turvallinen tila, kertoo nimimerkki Laura Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa Ilona Suojanen tutkii turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä. Hän on myös kirjoittanut teemasta Onnellinen turvallisuus -kirjan. Mitä useampi tässä maailmassa kokee olonsa turvalliseksi, sitä turvallisempi olo meillä kaikilla on, sanoo tutkija Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Amnesty International: Naisiin kohdistuva väkivalta EAPN-FIN (2022) Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022. Jakonen, Mikko (2021) Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttä Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska, Waenthongkham (2022) Mixed. Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä Sisäisen turvallisuuden portaali: Suomi on maailman turvallisin maa Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Yle Uutiset (2023) ”Meille tulee työssäkäyviä köyhiä - Heikki Hiilamo penää korotusta palkkoihin. Valtiovarainministeriö (2023) Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoon Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Ootte taas lähettänyt teidän kummallisia kokemuksia meille luettavaks, kiitos niistä

Meille on annettu tehtäväksi viedä evankeliumi kaikkialle maailmaan. Sellainen pieni tehtävä vain. Kol. 1:23. Seurassasi Asta Vuorinen. 

Meille on valmistettu tie, jota kulkea ja Jumala pysyy meidän vierellämme, ettemme eksyisi. Jes. 30:21. Seurassasi Asta Vuorinen.

Meille suositeltiin Terapeutti-Villeä vieraaksi. Kiitos sulle (kuka ikinä olitkaan) erittäin paljon suosituksesta, tätä jaksoa oli aivan pirun hauskaa ja kiinnostavaa tehdä. Keskustelimme Villen kanssa lukkopainista, vastoinkäymisistä, elämän merkityksestä, Aschin kokeesta, psykoanalyysista, onnellisuudesta ja monesta muusta aiheesta. Tätä jaksoa oli ilo tehdä, toivottavasti se kuulostaa siltä. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Perjantaina ensi-iltaan tulevan Napapiirin sankarit 4 -elokuvan uusi sankarihahmo Heikki Ranta kertoi torstaina Radio Voimalla, että uteliaisuus voitti pelon, kun häntä kysyttiin elokuvan pääosan esittäjäksi. - Ajattelin, että kestän kyllä sen häpeän, jos kävisi niin huonosti, että se olisi surkea, tai jos minä olisin ihan huono. Mutta sitä harmitusta en kestä välttämättä, että jätän tilaisuuden käyttämättä ja joku muu tulee rohkeana ja käyttää sen. Nyt olen tosi onnellinen, että lähdin mukaan. Ranta on opiskellut Lahden kansanopiston teatterilinjalla ennen Teatterikorkeakouluun pääsemistä ja hän pitää Lahtea kivana ja kompaktina kaupunkina. - Sain täällä hyvää pohjakoulutusta ammatillista koulutusta varten. Olimme koko ajan teatterin, taiteen ja kulttuurin äärellä. Asuimme siellä sisäoppilaitoksessa ja minulla on tosi hyviä muistoja Lahdesta. Parasta Rannan mukaan Lahdessa ovat Radiomäen lenkkipolut. - Kävimme siellä paljon juoksemassa ja oli tärkeää, että sieltä näki alas junaradalle päin. Ranta pohti myös omia sankarihahmojaan ja uudesta elokuvastaan hän nosti esiin Timo Lavikaisen, joka otti kuvauksissa uudet näyttelijät hienosti vastaan. - Hän on ollut alusta asti mukana. Kun hän teki olomme tervetulleeksi ja hyväksi, niin tuli turvallinen olo niin, ettei ollut mitään hätää. Elävän elämän sankarihahmoiksi näyttelijä nostaa omat lapsensa. - Meille on molemmille omat laulutkin, Ranta innostuu ja jatkaa laulaen ”Sankari Laila, sankari Laila, Laila sankari”. - Tällä me saamme heidät syömään. Kyllä lapset ovat minun sankareitani ja totta kai puoliso. Kuuntele haastattelu.

Miten pystyä myöntämään itselleen ettei enää jaksa? Jaksossa kuullaan Lilli Lepistön omakohtaisista kokemuksista mielen sairastumisen kanssa ja hetkestä, joka pysäytti ja laittoi hakemaan apua. Markus Vähälä ja Lilli pohtivat myös hyvän mielenterveyden rakennuspalikoita erityisesti media- ja hoitoalalla. Lilli Lepistö on media- ja hoitoalan moniosaaja ja toimii työssään sosiaalisen median päällikkönä RollFM:llä sekä tuottaa ja juontaa omaa ohjelmaansa radiokanavalla. -- Podcast on nauhoitettu Kuva&Ääni messuilla perjantaina 9.9.2022. Messujen teemana tänä vuonna oli kuvaa ja ääntä kaikille. Kukunori toimii uusilla rajapinnoilla kulttuurin ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä muiden kanssa. Meille on tärkeää olla siellä missä ihmiset ovat ja liikkuvat ja viemme mielenterveystyötä rohkeasti esiin uusilla areenoilla ja uusilla tavoilla. Kuva & Ääni messuilla Kukunori kertoi mielenterveydestä audiovisuaalisella alalla ja podcast – ohjelmien tuottamisesta. Kukunorin kumppanina messuilla oli Studiotec Oy, joka tarjoaa laadukkaista audio ja video ratkaisuja jokaiselle.

Kansainvälistä vapaaehtoisten päivää vietetään Suomessa perjantaina 2.12. Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkoston alueellinen koordinaattori Hanna Virtanen pohti torstaina Radio Voimalla, millainen Suomi meillä olisi ilman vapaaehtoisia toimijoita. - Yhteiskuntarakenne on sellainen, että jos sieltä tiputtaisi pois kolmannella sektorilla tehtävän työn, joka pääasiassa on juuri sitä vapaaehtoistyötä, niin kyllä se aika erilaiseksi muuttuisi. Meille jäisi enää julkinen ja yksityinen puoli toimijoiksi, niin siitä voi jokainen miettiä, minkälainen Suomi meillä olisi ilman vapaaehtoistoimintaa. Virtanen on puhunut vapaaehtoisteemasta myös nuorten kanssa. - He eivät ole ehkä ymmärtäneet jo tekevänsä jotain vapaaehtoistoimintaa. Jos he ovat vaikka rippi- tai protu-leirillä olleet ohjaajina, niin kyseessä on vapaaehtoistoiminta. Voi olla, että siellä omassa elämässä jo on vapaaehtoistoimintaa, vaikkei sitä ole ajatellutkaan sillä nimellä. Myös junioriurheilussa on Virtasen mukaan paljon junioritoimijoita, jotka myös tekevät joukkueissa vapaaehtoistyötä. - Vapaaehtoistoimintaa voi tehdä myös esimerkiksi ympäristön, eläinten, ikäihmisten tai lapsiperheiden hyväksi, Virtanen luettelee. Vapaaehtoistoiminta ei ole koordinaattorin mukaan pelkästään sitä, että autetaan jotain kohderyhmää tai vaikkapa pidetään ympäristöstä huolta siivoamalla jokin kohde. - Se miten hyvä mieli siitä tulee, on erikoinen ja hieno juttu. Sitä on vaikea yrittää selittää sellaiselle ihmiselle, joka ei ole vielä ollut mukana toiminnassa ja saanut itse kokea sitä. Kuuntele haastattelu. Kuva: Hanna Virtanen

Ken näkee metsän puilta, näkee myös ne lukuisat business-mahdollisuudet, joita metsä tarjoaa esimerkiksi it-sektorille. Meille joensuulaisille tässä ei tietenkään ole mitään uutta, onhan kyseessä sentään Euroopan metsäpääkaupunki! Mutta onko tittelille katetta? Ollaanko täällä aidosti ytimessä nyt ja tulevaisuudessa, vai onko kyseessä jälleen yksi itse itselle myönnetty kunniamaininta á la mainosala? Tämän kertoo meille metsäinventoinnin edelläkävijän Arbonaut Ltd:n toimitusjohtaja Tuomo Kauranne! Tuomon kanssa juteltiin myös seuraavista polttavista aiheista: onko kiivaana käyvästä metsätalous vs. luontoarvot -keskustelusta hallaa alan kehittymiselle, kuinka metsäkeskustelu symboloi muutosta jota eletään (myös vaikkapa markkinoinnissa), mikä on kv-osaajien merkitys nyt ja tulevaisuudessa ja saadaanko heitä tänne ja paljon paljon muuta! Tuomo on vallan mainio tarinankertoja, kannattaa kuunnella haastis jo senkin takia!

Meille on annettu voiman, rakkauden ja terveen harkinnan henki. Miten tätä supervoimaa voisi käyttää hyvin? 2. Tim. 1:7. Seurassasi Asta Vuorinen. 

Suomesta ponnistaa poikkeuksellisen paljon menestyneitä kyselysoftayrityksiä, kymmenkunta. Kilpailua siis riittää. Kuitenkin kaikki ovat oman nurkkansa löytäneet. Samalla kotimaan markkina on ollut monelle kahle. Kun pienellä kotimarkkinalla ei ole varaa fokusoida liikaa, pian myydäänkin kaikkea kaikillle. Kansainvälistymiseen tarvitaan kuitenkin terävää fokusta: niche, jossa voidaan olla paras. Miten yritykset sitten löytävät tuotteelleen oman nurkkansa ja hakevat tietä kansainväliseenkin menestykseen? Tätä kysymystä lähestytään episodissa suomalaisen kyselysoftamarkkinan ja Surveypalin esimerkin viitoittamana kun Antti Pietilä saa vieraakseen Surveypalin toimitusjohtajan Kalle Reunasen. Samalla kuullaan myös kuinka valuuttadiileristä tuli konsultti, ja kokeneesta konsultista vahingossa asiakkaan toimitusjohtaja. Meille uutisjunkeille on myös tervettä kuulla kuinka Kalle Reunanen on jo vuosia menestynyt lukematta uutisia. Perehdy kanssamme kyselysoftien evoluutioon, selviytymiseen kilpaillulla markkinalla ja siitä kasvupolun löytämiseen. Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/miten-kyselysofta-loytaa--kasvupolulle-ruuhkaisella-markkinalla-vieraana-kalle-reunanen-surveypal Seuraa: Kalle Reunanen https://www.linkedin.com/in/kalle-reunanen/ Surveypal https://surveypal.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön. Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi.

Miten voisimme lisätä hyvinvointia media-alalla? Miltä tuntuu tasapainotella pätkätöiden putkessa? Miten luodaan kestävä mielenterveyden tulevaisuus yhdessä? Kukunorin kehittämispäällikkö Markus Vähälä ja audiovisuaalisen alan ammattilainen Marko Ronkainen pohtivat jaksossa, miten työelämää voitaisiin kehittää hyvinvointia tukevaan suuntaan. Kuulemme myös mistä elementeistä koostuisi unelmien työpaikka ja mikä merkitys työllä on Ronkaisen näkökulmasta hyvinvoinnille. Jaksosta voit poimia kasan hyviä vinkkejä, joilla lähteä rakentamaan parempaa työelämää omassa organisaatiossasi. -- Podcast on nauhoitettu Kuva&Ääni messuilla perjantaina 9.9.2022. Messujen teemana tänä vuonna oli kuvaa ja ääntä kaikille. Kukunori toimii uusilla rajapinnoilla kulttuurin ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä muiden kanssa. Meille on tärkeää olla siellä missä ihmiset ovat ja liikkuvat ja viemme mielenterveystyötä rohkeasti esiin uusilla areenoilla ja uusilla tavoilla. Kuva & Ääni messuilla Kukunori kertoi mielenterveydestä audiovisuaalisella alalla ja podcast - ohjelmien tuottamisesta. Kukunorin kumppanina messuilla oli Studiotec Oy, joka tarjoaa laadukkaista audio ja video ratkaisuja jokaiselle. -- Kenet haluaisit vieraaksi? Mitä mieltä olet podcastista? Mitä kysymyksiä sinulle herää? Laita meille ideoita, kysymyksiä ja palautetta maililla hyvinvoinnintulevaisuus@kukunori.fi tai Facebookissa Kukunori Ry

Vesi on elämän eliksiiri. Meille suomalaisille se on itsestäänselvyys. Hanasta tulee puhdasta juomavettä ja samalla vedellä pesemme myös pyhät peltilehmämme. Kaupasta voi aina hakea pullon vettä, vaikkakin se maksaa paljon enemmän kuin hanavesi. Lentoasemalla sama vesi maksaa jopa 5 euroa litra, mutta tiesitkö että maailman kallein vesipullo maksaa vaatimattomat 46000 euroa. Kolmen vartin pullossa. Blomis on hiljentynyt vesilasin äärelle ja ihmettelee tätä todellisuutta.

Energian hinta on noussut hurjaa vauhtia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Miten käy energiahinnan tulevaisuudessa? Entä ilmastotavoitteiden? Saadaanko ensi talvena jokainen koti lämpimäksi ja tehtaat pidettyä toiminnassa? Tässä jaksossa yli 20 vuotta Fortumia seurannut seniorianalyytikko Henri Parkkinen valaisee laajasti energiantuotantokentän nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa ja Euroopassa. Käymme luonnollisesti läpi tilannetta myös Fortumin näkökulmasta. Jakso sisältää tuhtia asiaa maakaasusta, ydinvoimasta, sähkönhinnasta, windfall-veroista sekä muun muassa energian priorisointitarpeista poikkeustilanteissa.

Heinolalaisen Kusmikun katuruokakisan ensimmäinen päivä sisälsi epäonnea – European Street Food Awards -kisan ratkeaa sunnuntaina European Street Food Awards -kilpailu on käynnissä Münchenissä Saksassa huomiseen sunnuntaihin asti. Kilpailu on osa maailman suurinta katuruokakilpailua. – Viisunumeroinen summa on mennyt osallistumiseen tähän mennessä, kertoo puhelimitse Kusmikun Miku Leppälä Münchenistä Radio Voiman haastattelussa. Kusmikun kisa starttasi epäonnisissa merkeissä, kun kaikki ruoat ja ruoanlaittovälineet olivat päätyneet Saksan sijasta Hollantiin. – Monen puhelun jälkeen saimme lähetyksen pikarahtina tänne eilen kymmeneltä illalla, Miku Leppälä kertoo. Lahden matkustajasatamassa syyskuun lopulla kisatusta Suomen osakilpailussa voiton karjalanrieskoilla ja tomaatti-jäkäläshoteilla vienyt Kusmiku voitti Lahden kisasta myös neljä erikoispalkintoa: kotiuskottavan katuruoan, erikoisimman annoksen, innovatiivisimman annoksen sekä lehdistön suosikin palkinnot. Saksan ensimmäinen kisapäivä menikin sitten eri annoksilla kuin suunniteltiin. – Sunnuntaina on sitten varsinainen kisapäivä. Meille on annettu tarkka kellonaika, milloin tuomaristo tulee syömään, Leppälä kertoo. Kisan palkintona ei ole rahaa vaan titteli. – Ilman yhteistyökumppaneita osallistuminen ei olisi ollut mahdollista. Suomen lisäksi finaaliin osallistuvat Norja, Wales, Italia, Skotlanti, Ruotsi, Sveitsi, Islanti, Bulgaria, Puola, Tanska, Britannia, Kypros, Latvia ja isäntämaa Saksa. Radio Voiman podcastista kuulet, mistä Pohjoismaasta tulevat Miku Leppälän mielestä katuruokakisan parhaat burgerit ja minkälainen tunnelma kisapaikalla vallitsee. Kusmiku lähettää kisapaikalta livelähetystä-Facebook-sivuillaan. Kuva: Kusmiku

Jotkut ihmiset voi tulla meidän elämään hetkellisesti, toiset loppuelämäksi. Oletko törmännyt johonkin energeettisesti puoleensa vetävään ihmiseen joskus lomalla tai junamatkalla ja olette jutelleet aivan kaikesta? Tai onko joku ihminen vaikuttanut sinuun voimakkaasti? Kaikilla merkittävillä ihmisillä on meille jokin lahja, joka selviää ennemmin tai myöhemmin.

Jakso 114.Viimeaikoina on kuulunut kaikenlaista ja kerrotaankin tässä jaksossa mitä meille kuuluu ja mitä ollaan puuhailtu. Reetta on tehnyt havaintoja australialaisesta työpaikasta ja Nelli on haastatellut tuntemattomien kadun tallaajien mielipiteitä haiverkoista! Meille saa tulla juttelemaan tai laittamaan kysymyksiä jos niitä herää jakson aiheista @noworrorriespod ❤️Reetta suosittelee: Ensitreffit alttarilla Suomi Nelli suosittelee: A league of their own (Amazon Prime) 

Anna meille anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Aikamoinen pyyntö! Tässäkin jaksossa ollaan Isä Meidän -rukouksen äärellä. Matt. 6:9-13. Seurassasi Asta Vuorinen.

"Meille on sanottu, että Väinön kaltaisista tulee professoreita." Väinö sai aivoinfarktin alle päivän ikäisenä. Se teki hänestä erityislaatuisen lapsen.

Miksi Ukraina tuntuu näin läheiseltä? Jenny kävelee Kiovan kaduilla ja pohtii, kuinka on aiemmin pitänyt Ukrainaa kaukaisena ja vieraana maana. Suomalaisilla on erityinen kohtalonyhteys Ukrainaan, uskoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Huumori on mustaa, alkoholi vahvaa ja ruoka kaivetaan maasta. Yhteistä on myös historiassa: uhka on tullut idästä. Samankaltaisuus näkyy myös siinä, miten avoimia ja urheita ukrainalaiset ovat hyökkäyksen keskellä. Harva haluaa salata mitään, päinvastoin. Suomesta katsottuna Ukraina on tähän asti näyttänyt kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin. Onko kuva Ukrainasta ollut Venäjän tulkinnan välittämä? Kun Venäjä hyökkäsi, Ukrainan rajat alkoivat piirtyä entistä kirkkaampina. Euroopassa ymmärrettiin viimein, että länsimaiset arvot ovat ukrainalaisten arvoja. Luvassa on tunnepitoinen jakso, jossa puhutaan sodan sijaan ihmisistä ja jonka lopussa Suvi päätyy lausumaan runon. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miten hoitajien ja opettajien työkiistat ratkaistaan? Eilen tulleen uutisen mukaan neuvottelut ovat jälleen kariutuneet. Haasattelussa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Tehy on kertonut, että jos palkat eivät nouse 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan, hoitajat ovat valmiita ottamaan käyttöön järeän keinon: massairtisanoutumiset. Rytkönen kertoo olevansa valmis menemään "päätyyn asti ja vaikka siitä läpi". "Näyttää että on tulossa pitkä sopimukseton tila. Meillä ei ole kiire", Rytkönen toteaa. Murto arvioi, että opettajat voivat olla lakossa vielä kesälomien jälkeenkin. Onko oikein, että hoitajille annettaisiin korkeammat palkankorotukset kuin muille kunta-alalla? Tästä Rytkösellä ja Murrolla on eriävät näkemykset. "Meille lähtökohta on se, että kunta-alalla palkkojen jälkeenjääneisyys koskee monia aloja, ja siten ei pidä lähteä arvottamaan eri aloja", Murto toteaa. Rytkösen mielestä hoitajat ansaitsisivat paremman korotuksen kuin muut julkisen sektorin alat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä men­neet pan­de­miat ja epi­de­miat opet­ta­vat meil­le ja kuin­ka koh­taam­me seu­raa­van? Täs­sä kes­kus­te­lus­sa hy­pä­tään si­vuun päi­vit­täi­sen ko­ro­na­ti­lan­teen seu­ran­nas­ta ja kat­so­taan pan­de­mioi­ta pi­dem­mäl­lä ai­ka­pers­pek­tii­vil­lä ja koko maa­il­man näkö­kulmasta. Mikä on globaa­li ko­ro­na­ti­lan­ne vii­den vuo­den pääs­tä? Pandemian anatomiaa Tiedekulmassa ovat tarkastelemassa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate, historian väitöskirjatutkija Elina Maaniitty, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Juontajana Jari Hanska. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 5.4.2022. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/-Q5aMw3riKg