Podcasts about meille

Daavid tarkoitti tämän psalmin kuvaamaan koko elämän kirjoa, ei vain jotakin tiettyä elämäntilannetta. Daavid ei keskity vaikeuksiinsa, vaan hänelle ahdistuksetkin ovat osoitusta Jumalan hyvyydestä. Meille ei tapahdu elämässä mitään, mikä ei lopulta koituisi meidän parhaaksemme, vaikkemme sitä tänään ymmärräkään. Daavidin katse ei ole menneissä taisteluissa, vaan tulevassa armossa.Ihmisten orja on katkera raskaasta osastaan, mutta Jumalan palvelija laulaa ylistyslauluja siitä ilosta että on oikeutettu tehtäväänsä. Jumalan palveleminen ei ole taakka vaan vapautus.

Vesidiplomatia ja kansainvälinen rajavesistöyhteistyö on kauden viimeisen Ilmastovaroitus-jakson aiheena. Millainen vesi on sodankäynnin välineenä, miten ilmastonmuutos ja vesi liittyvät toisiinsa, paljonko yhteen kahvikupilliseen tosiasiassa käytetään vettä, ja miksi tekoälyä ei kannattaisi käyttää huvikseen? Studiossa ovat keskustelemassa vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara Ulkoministeriön Rauhanvälityskeskuksesta, muusikko Mikko von Hertzen Myrskyvaroitus ry:stä sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Onnettomuuksia ja rikoksia yhdistää toisinaan se, että kuolleiden henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Eläkkeelle keskusrikospoliisin henkirikostutkintalinjalta jäänyt rikoskomisario Ismo Kopra on kirjoittanut tietokirjan Mykkä todistaja, jossa hän kertaa uraansa uhrien tunnistamisessa. Kopra oli mukana muun muassa Thaimaan tsunamin ja Estonian onnettomuuden selvittelytyössä. Rikostoimittaja Linda Rantaselta puolestaan ilmestyy tällä viikolla teos Hiljaiset todistajat - Mitä ruumiit meille kertovat. Kirjassa esitellään kuolemantapauksia, joissa vasta jälkikäteen on voitu todeta, että kyseessä on ollut henkirikos. Mitä kuolleet meille kertovat? Miten vainajien tunnistamisprosessi käytännössä toimii? Minkälaiset merkit vainajassa saavat tutkijat epäilemään rikosta? Kuinka kuormittavasta työstä on kyse? Miten aihepiiriä käsitellään suositussa true crime -kulttuurissa? Ohjelmassa ovat vieraina Ismo Kopra ja Linda Rantanen. Heidän lisäkseen keskustelemassa ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä THL:n oikeuslääkäri Ursula Vala. Ville Talola toimittaa.

”Miksi te kristityt ette ole aikaisemmin kertoneet meille Jeesuksesta? Olisin voinut elää elämäni toisin, jos olisin kuullut hänestä aikaisemmin.” Tällainen kirje iäkkäältä syyrialaiselta ex-muslimilta tuli Avainmedialle jo vuosia sitten, mutta se kannustaa yhä viemään evankeliumia saavuttamattomille kansoille. Tänään saamme nähdä kuinka evankeliumi saa jalansijaa mm:ssa belutši-kansan keskuudessa, jossa uskovien määrä kasvaa päivä päivältä ja ensimmäisiä seurakuntia on jo perustettu. Ohjelmassa on vieraana Aaron Ibrahim. 

390 | Elisan sponsoroimassa aiheessa otamme katsauksen viimeiseen 50 vuoteen televisioiden historiassa tavoitteenamme tutkia, kuinka videopelien pelaamiselle tärkeät ominaisuudet ovat muodostuneet. Myöhemmin juttelemme niitä näitä, kun kysymme toisiltamme, että mitä meille kuuluu. Luvassa muun muassa tuoreita Japani-kokemuksia!(00:05:05) Kuinka TV:t kehittyivät pelien mukana(01:19:57) Mainos(01:20:58) Mitä meille kuuluu(02:24:56) Mitäpä muuta?Google Pixel 10 -puhelimet (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/laitteet/puhelimet_ja_tarvikkeet/puhelimet/googlePatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Sitran pääekonomisti Matti Paavonen sanoo suoraan: jokainen Suomeen töihin tuleva maahanmuuttaja on lottovoitto. 10 000 henkilöä lisää nettomaahanmuuttoa pienentää kestävyysvajetta yhden prosenttiyksikön – eli noin kolme miljardia euroa, suunnilleen koko sisäministeriön budjetin verran.Sitra julkaisi juuri Kasvuatlas-raportin, joka piirtää tilannekuvan Suomen talouden tilasta ja tarjoaa 231 ratkaisuehdotusta. Uutta muihin kasvuraportteihin verrattuna siinä on, miten myös luontopääoma nostetaan kasvun edellytykseksi. Briteille voi koitua luontokadosta finanssikriisin kokoinen lasku. Suomessa siitä ei juuri puhuta.Voidaanko velkajarrun rinnalle sopia kasvusopimus?Studiossa toimittaja Elina Lappalainen, vieraana Sitran pääekonomisti Matti Paavonen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Otetaan nyt vihdoin käsittelyyn se hieman ajankohtaisempi aihe, jonka perään on kyselty vähän joka suunnasta. Ja ihan syystä: tällä kanavalla on spekuloitu eliitin salaisista ja kammottavista touhuista useammin kuin kerran, ja eikö tämä osu siihen kategoriaan täydellisesti, varsinkin nyt, kun kaikki ei ole enää pelkää salaliittoteoriaa?

Jakso 1: Myytit, megatrendit ja skenaariot – millaisia tulevaisuuksia tekoäly meille avaa? Tekoälyjohtajat-podcastin avausjaksossa pureudutaan tekoälyyn liittyviin myytteihin, megatrendeihin ja tulevaisuusskenaarioihin sekä ennen kaikkea siihen, mitä ne tarkoittavat yritystoiminnan näkökulmasta. Tekoälyinvestointien ja -kokeilujen määrä kasvaa vauhdilla, mutta samaan aikaan kasvaa myös epävarmuus: mihin tulisi panostaa, miten ennakoida riskejä ja mistä ylipäätään aloittaa. Tässä jaksossa keskustellaankin siitä, miten johtaja voi tehdä kestäviä ja oikeansuuntaisia valintoja nopeasti muuttuvassa teknologisessa toimintaympäristössä. Samalla sivutaan tekoälyn vaikutusta työn merkityksellisyyteen. Jaksossa keskustelevat väitöskirjatutkija Tiia Suomivuori Jyväskylän yliopistosta, erikoistutkija Pauli Komonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja projektipäällikkö Anna-Mari Simunaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tekijät: Anna-Mari Simunaniemi (Jamk), Tiia Suomivuori (JYU), Pauli Komonen (VTT) Julkaisuaika ja -paikka: Julkaistu 18.2.2026, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto Tilaajat: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International Viittausohje: ⁠⁠Tekoälyjohtajat-podcast kausi 1, jakso 1 ⁠© 2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Lisenssi ⁠⁠⁠CC BY-NC-ND4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/?ref=chooser-v1 Tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/44319

Meille kaupataan erilaisia hengitystekniikoita, mutta välillä epäilyttää ovatko ne tarpeen. Erityisesti syvähengitystä suositellaan stressiin ja rauhoittumiseen, mutta sopiiko se kaikille? Kannattaako hengitykseen kiinnittää ylipäätään niin paljon huomioita? Tutkitaan nyt miten hengitys vaikuttaa mieleen ja kehoon. Haastateltavina erikoispsykologi, kipututkija Tage Orenius ja keuhkolääkäri Maria Hollmen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Wöyh! -bändin ura jatkuu Wooppera-albumilla, jolla yhtye leikittelee tuttuun tapaansa progressiivisen musiikin äärellä. Antti ja Jussi Hyyrysen säveltämät biisit saavat tällä levyllä rikastusta myös Antti Pitkäjärven tekemistä kappaleista.Puolen Suomen iltapäivän Jani Nivala jututti Jussi Hyyrystä levyn ilmestyttyä.Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Hoosianna! Herra, anna meille apusi! Oi Herra, anna menestys! Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. Herran huoneesta teidät siunataan. Herra on Jumala! Hän antoi valonsa meille. Käykää kulkueena lehvät käsissä, ulottakaa piirinne alttarin sarviin. Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, Jumala, sinua minä suuresti ylistän. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa!Ps. 118: 25-29Seurassasi on Kirsi Jokela

Cargotecin jako kolmeen on valmis: Kalmar on itsenäinen pörssiyhtiö, MacGregor myytiin Tritonin rahastoille ja fission emoalus muutti nimensä Hiabiksi.Seuraavaksi nostinvalmistaja on tarkoitus kääntää kasvuun. Siihen hyvän pohjan antaa vahva tase. Hiab pystyy halutessaan käyttämään jopa miljardi euroa yritysostoihin ilman että osakkeita tarvitsee painaa lisää.Mitä Hiabilla on kiikarissa?”Meiltä ei puutu teknologiaa. -- Haemme asiakasryhmiä. Maailmassa on satoja erilaisia nostinlaitebrändejä, ja niillä on kuuliaiset asiakaskuntansa. Meille on nopeampaa hankkia yhtiö, jolla on asiakaskunta, ja sen jälkeen konvertoida asiakkaat Hiabin asiakkaiksi”, Hiabin talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakka kertoo.”Tyypillisesti nämä ovat perheomisteisia yhtiöitä. Tekevät liikevaihtoa 50–100–150 miljoonaa euroa – ei puhuta megaluokan yritysostoista. Se on varmaan meidän sweet spot. 50–150 miljoonan yhtiö on myös kulturaalisesti helpommin integroitavissa.”Tänä vuonna Hiabin liikevaihto ja tilauskertymä ovat olleet laskussa. Syynä on ollut Yhdysvalloista puhaltava voimakas vastatuuli. Tammi–syyskuussa Amerikoista saatiin uusia tilauksia peräti 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sen sijaan Euroopassa ja Aasiassa tilausmäärät ovat kasvaneet hyvin.”Kun [Yhdysvalloissa] asiakkaat ovat epävarmoja, maksavatko tänään hinnan A vai jonkin alemman hinnan tai korkeamman hinnan huomenna, on usein vain helpompi todeta, että viivästytän vähän investointipäätöstä”, Puolakka sanoo.Oletteko menettäneet markkinaosuutta?”Emme. Meidän kilpailijamme USA:ssa ovat pääosin eurooppalaisia yhtiöitä, ja kaikilla on samanlaisia haasteita. Kilpailijoilla on jopa vähemmän kokoonpanoa USA:ssa kuin meillä.”Yhteistyössä: Hiab

Olen seurannut Sometohtori Suvi Uskin tekemisiä eli kirjoituksia, esityksiä, Someturva -yritystä ja nyt myös kirjoittajan uraa jo yli 10 vuotta, ja oli hienoa saada hänet vihdoin vieraaksi. Keskustelimme 2024 ilmestyneestä Mitä some tekee meille? -kirjasta, jossa hän maalaa sosiaalipsykologisesta näkökulmasta tilannekuvaa siitä miten "uusi some" eli vahvasti koukuttamaan tehdyt algoritmit kaikilla elämän alueilla vaikuttavat yhteiskuntiin, yhteisöihin ja yksilöihin. Kirja on helppotajuinen ja tarttuu vaikeisiin asioihin analyyttisesti ja rakentavasti, suosittelen kaikille (ei maksettu mainos, lainasin kirjan kirjastosta) koska nämä asiat koskevat meitä kaikkia. Itse en uskaltanut puoleen vuoteen tarttua kirjaan, koska olen ollut vanhan somen käyttäjä, ja toki uudenkin, ja tosi teknologiamyönteinen, niin että en ole halunnut oikein katsoa alustojen vaikutuksia kriittisesti vasta kun varovasti viime vuosina. Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan auta mustavalkoinen ajattelu tai loputon itsesyyttely vaan meidän on vaadittava parempia alustoja sekä auttaa toisiamme selviämään näiden haasteiden kanssa! Kiitos Suvi vierailusta! https://www.suviuski.com/ https://www.someturva.fi/ Kuva: Otto Virtanen Kuten aina, laita viestiä jos tulee kommentteja tai ideoita mieleen! P.S. Substackissa myös Takakansi-podcast -edustus!

Henrik Meinander seurasi tehtävässään Helsingin yliopiston historian professorina legendaarista Matti Klingeä. Meinander on juuri julkaissut kirjan Helsinki – Erään kaupungin historia. Se on hänen mukaansa syntynyt rakkaudesta kotikaupunkiin ja se kertoo Helsingin vaiheet perustamisesta tähän päivään. Pysäyttävintä Helsingin tarinassa on se, että kaupunki on hyvin harvoin päättänyt omasta tulevaisuudestaan. Se on pikemminkin ollut lastu Itämeren laineilla, jota suurvaltapolitiikan myrskyt ovat vieneet ja riepotelleet. Tätä ei pidä unohtaa, kun miettii, miten Helsinki jatkossa kehittyy. Puhumme lisäksi siitä, kuinka Helsingin sielu on jatkuva muutos, kuinka Helsinki on aina ollut muuttajien kansoittama kaupunki ja kuinka Helsingin suurin panos kansalliselle kulttuurille on, että se on ollut paikka, jossa Suomen idea on muotoiltu. Hyviä kuunteluhetkiä!

Mitä evankeliumin tapahtuma Sakkeuksen ja Kristuksen kohtaamisesta meille opettaa?

Viisi vuotta ja 17 kautta myöhemmin olemme valmiita – mikä matka! Tässä jaksossa käymme läpi, mistä kaikki alkoi ja mihin olemme päätyneet. Pohdimme, mitä olemme oppineet, millaista oli alkaa puhua yhteiskunnallisista tabuista, kuten rahasta, ja miten keskustelukulttuuri on muuttunut viidessä vuodessa. Ja miksi myös sinun kannattaa perustaa oma podcast! Mukana keskustelussa: Ronja Roms: Verkostojen luoja ja inspiroija, joka on saanut upeita tyyppejä ympärilleen ja ystäviä, joiden kanssa tehdä vaikka kirja rahasta! Ida: Matkan arvostaja, joka näkee haasteet kasvun paikkoina. Erja Rossi: Vannoo luopumisen tärkeyden nimeen ja jakaa kokemuksiaan somettomuudesta. Mitä olemme saaneet kaikkien podivuosien aikana? Verkostoja, uusia ystäviä ja uusia taitoja, joita emme olisi oppineet. mistään muualta! Keskustelemme myös siitä, mikä on jäänyt erityisesti mieleen näiden vuosien varrelta. Entä mitä me kuuntelemme nyt? Suosittelemme teille näitä podcasteja, jotka ovat inspiroineet meitä viime aikoina: Jäljillä Mer än bara morsa Aki Linnanahde Podcast Bella Table Sydämellinen kiitos siis sinulle kuulija, joka olet ollut matkassamme kaikki nämä vuodet

Veikkausliigassa ratkeaa tänään mestaruuden lisäksi, joutuuko IFK Mariehamn vai FC Lahti karsimaan pääsarjapaikastaan. Joukkueet ovat ennen päätöskierrosta tasapisteissä, mutta FC Lahden maaliero on kaksikosta parempi. Voitolla lahtelaiset säilyvät kaikella todennäköisyydellä pääsarjassa joutumatta karsintaan. Vieraaksi päätöskierroksella Lahden stadionille saapuu jo varma putoaja Ekenäs IF.  Liigakarsintaan joutuva kohtaa Ykkösliigan kakkosen eli Jaron tai Jipon.   EIF:n putoaminen liigasta varmistui jo aiemmin, samoin KTP:n suora nousu pääsarjaan. Riku Selanderin mukaan vastustajalla on pelissä enää kunnia.   - Meille on tärkeää saada voitto, ja meillä on latausta tähän peliin, hän toteaa Radio Voiman haastattelussa.  Selanderin mukaan FC Lahden pitää onnistua pitämään prässi korkealla ja pelata vastustajan puoliskolla. Kuuntele mitä muuta Selander uskoo vaadittavan voittoon, ja miten tuhma räppi liittyy pelipäivään!   Ottelu alkaa kello 14.

Meille voi laittaa viestiä WhatsAppiin numeroon ‭046 948 6752‬ tai painamalla tästä linkistä: https://wa.me/358469486752 Aihe ehdotuksia voi kertoa myös nimettömänä tänne: https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6 Katso tätä podcasta kuvan kera Youtubessa kanavalla: KontsToimisto sekä samalla nimimerkillä löydät meidät Instagramista!

Jack Meille in conversation with David Eastaugh https://www.tygersofpantang.com/ The Tygers of Pan Tang were formed by guitarist Robb Weir (born Robert Mortimer Weir, 1958), Richard "Rocky" Laws (bass), Jess Cox (vocals) and Brian Dick (drums). They played in working men's clubs and were first signed by local independent label Neat Records before MCA gave them a major record deal. After several singles, they released their first album, Wild Cat, in 1980. 'Bloodlines' was released in 2023 featuring their two new members, followed by 'Live Blood' in 2024 showcasing songs from across the bands career. Recent gigs have shown a significant upturn in attendances and the Tygers will return to their original stomping ground, Whitley Bay, in November 2024 for a show at the prestigous Whitley Bay Playhouse. 

Ennen kesälomaa on aika kuunnella juttuja mm. asioista, jutuista, Nintendo Directistä, Paper Mariosta ja täydellisestä päivästä.

Raamattutunti 24.04.2024: Jouni Tajasvuo

Media tarjoilee skenaarioita Venäjän ja Ukrainan välisen sodan suuresta käänteestä. Meille kerrotaan tulevasta Venäjän suurhyökkäyksestä, Venäjän liikekannallepanosta ja Ukrainan ammus -ja miehistöpulasta. Mutta mitä me emme tiedä? Millaisiin ennustuksiin kannattaa suhtautua skeptisesti? Mitkä kysymykset sodan mediasumu peittää alleen? Vieraana dosentti, sotatieteilijä ja kriisinhallintaveteraani Ilmari Käihkö. Miten Lähi-idän geopoliittinen asetelma muuttuisi, jos Iranilla olisi ydinase? Keskustelua geopoliittisesta valta- ja pelotepelistä. Vieraana Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.

Viertolan koulun tragedia herätti yleisön pohjattoman uutisnälän. Missä kulkee kulkee raja: mitä media ei saa kertoa alaikäisestä rikoksentekijästä ja hänen taustastaan? Tragediaa koskevassa keskustelussa esitetään yleistyksiä nuorison väkivaltarikollisuudesta. Mitä tutkimus kertoo nuorten väkivaltarikollisuudesta Suomessa? Vieraina Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth ja kriminologi Matti Näsi Helsingin Yliopistosta. Toimittaja Johanna Aatsalo joutui kafkamaiseen oikeudenkäyntikuerteeseen paljastettuaan dopingin käytön. Aatsalo kertoo ohjelmassa huippu-urheilun likaisesta pelistä ja sinivalkoisista illuusioista. Miksi hiihtäjien dopinginkäyttö oli kansallinen kohtalonkysymys?

Mitä on psykologinen turvallisuus ja miten sitä voi kehittää omassa tiimissä? Vieraana johtajuus- ja tiimityön valmentaja ja SSI-sukelluskouluttaja Katri Johansson.

Jakso 172. Meille jäi Motörhead hampaankoloon, ja moottoripäisyydestämme huolimatta emme ehtineet kaikkea käymään läpi edellisessä jaksossa tästä legendaarisesta yhtyeestä ja sen keulahahmo Lemmystä. Tilanne vaatii siis jatko-osan, jossa tarkastellaan paremman ajan kanssa yhtyeen loppuvaihetta sekä sen vaikutusta ja merkitystä.

This episode features a discussion with Jack Meille (vox) and Robb Weir (guitar) from Tygers of Pan Tang. The conversation was recorded aboard the 70000 Tonnes of Metal 2024 cruise. We delve into the event's atmosphere and discuss the path and musical pursuits of Tygers of Pan Tang.

Vuosi 2023 on ollut meille todella erityinen. Ronja asetti tänä vuonna hyvin erilaiset tavoitteet ja Erja taas puhtaasti numeroita. Kuinka siis kävi esimerkiksi tiukan liiketoiminta tavoitteen kanssa? Entä mihin lopputulemaan Ronjan vuosi päättyi? Kuuntele kaikki tuoreesta jaksosta! Podi jää nyt kuukauden tauolle ja palaamme jälleen aalloille hemikuussa 2024. Kiitokset kuluneesta vuodesta ja siitä että olette edelleen matkassa

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.» Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: – Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. (Luuk.2:8-14) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Jaksossa käymme läpi 10 asiaa, jotka kannattaa ehdottomasti puhua läpi ennen kuin harkitsee avioliittoa, kihlausta tai edes deittailun jatkamista miehen kanssa! Oli sinulla miestä tällä hetkellä tai ei, kannattaa kuunnella, jotta saat myös enemmän selkeyttä itsellesi asioista, joita haluat avioliitossasi. Meille harvoin opetetaan mitään avioliitosta ja moni meistä ei edes välttämättä ole kasvanut ympäristössä, jossa olisi esimerkki sellaisesta suhteesta, jota itse haluaisimme. Käymme läpi asioita, jotka ovat osa kaikkia avioliittoja, puhumme siitä miksi ne ovat tärkeitä, mitkä ovat riskit jos niiden puhumista vältetään, sekä mukana myös henkilökohtaisia esimerkkejä omasta deittailusta ennen avioliittoa. Coaching on tauolla. Instagram: ⁠https://www.instagram.com/dearladiesfinland/⁠ ⁠https://www.instagram.com/iamsaragrady/⁠

Kaupallinen yhteistyö: Elisa.Työ ja työnteko on muuttanut luonnettaan. Työ on yhä enemmän ja useammalle näkymätöntä tietotyötä. Työtä tehdään monessa paikkaa, yhdessä ja erillään, digitaalisesti ja läsnä. Automatisointi ja tekoälyn kehitys kiihtyvät. Nykypäivän työntekijä odottaa ja usein jopa vaatii, että työpaikka mukautuu sen mukaan, minne työ tai elämä vie.Työn sekä työn tekemisen paikan ja tapojen muutoksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Hän on viime vuosina kääntänyt työpaikkaan liittyviä keskusteluita siihen suuntaan, miten ja millä välineillä työtä tehdään hyvin. Kun työ mietitään ihminen eikä paikka edellä, paranee niin työtyytyväisyys kuin työn tuottavuus.Nina ja Merja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Miten työn tekeminen ja sen paikka ovat muuttuneet?- Miten nämä vaikuttavat siihen, miten teemme työmme hyvin?- Millaisia riskejä muutoksiin liittyy?- Mitä työssä onnistuminen vaatii sekä työntekijöiltä että johdolta?Lisätietoja:Merja Ranta-aho LinkedIn:ssa.Merja Ranta-aho X / Twitterissa.Lue lisää Merjan ajatuksista digitaalisesta työpaikasta: - Helsingin Sanomat (€): Suuryrityksen hr-johtaja: ”Aikuisten kanssa ei pitäisi joutua keskusteluun, onko pakko tulla toimistolle vai ei”- Elisa.fi: Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapaa.- Elisa.fi: Hybridityön johtaminen - parhaat toimintatavat.Jos työtyytyväisyys ja työn tuottavuus on sinulle ajankohtainen aihe, voit lukea lisää digitaalisen työpaikan kokonaisuudesta Elisan sivuilta: Elisa.fi/digityo.Elisa.fi: Näin digitaalinen työpaikka toimii Elisalla. Digitaalisen työpaikan tarkistuslista: Lataa opas!Tutustu digitaaliseen työpaikkaan: Elisa ShowroomElisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä 5G:n edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa perustuu jatkuvaan oppimiseen ja osaavaan sekä muutoskykyiseen henkilöstöömme. Olemme jo vuosia edistäneet toimitilojamme, työskentelykulttuuria ja -välineitämme tukemaan turvallista ja yhdenvertaista työhyvinvointia niin fyysisissä kuin virtuaalisessa työskentelyssä. Syrjimättömyys, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat meille olennaisia asioita. Keskeisiä teemoja meille ovat myös monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus ovat meille keskeisiä teemoja ja teemme pitkäjänteistä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Elisalla olemme sitoutuneita työyhteisöön, joka rohkaisee kaikkia oppimaan, jakamaan näkökulmiaan ja kehittämään työtään. Meille on tärkeää, että jokainen voi olla aito oma itsensä ja tuntea, että hän on tervetullut Elisalle juuri sellaisena kuin on.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Herra, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä ajattelet. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Ihminen on kuin tuulenhenkäys, hänen päivänsä katoavat kuin varjo. (Ps.144:3-4)Meidän poikamme ovat kuin reheviä taimia, jo nuorena vahvoiksi varttuneita, tyttäremme kuin kauniita pylväitä, temppelin koristusten kaltaisia. Vilja-aittamme ovat täpötäynnä, meillä on kaikkea yllin kyllin. Lampaita ja vuohia on tuhansittain, kymmenintuhansin kedoillamme, lehmämme ovat lihavia ja tiineitä. Meille ei satu vahinkoa, ei onnettomuutta, ei kuulu valitusta toreiltamme. Onnellinen se kansa, jonka käy näin hyvin, onnellinen se kansa, jonka jumala on Herra! (Ps.144:12-15)Seurassasi on Juha Vihriälä.

Suvaitsevainen Minua ahdistaa,kuinka ihmisiä hallitaan.Meille sanotaan,että noin tai näin ei sanoa saa.Et saa erottua massasta,tai voit erorahat noutaa kassasta.Ja voi poloista,jos kärsit erilaisuudesta.Erotut vaikka ihonvärin takia,tai kuulet seksuaalisuuden takia lakia.Erilaiset uskonnot eivät hyväksy toisiaan,eikä nainen ainakaan suutansa avata saa!Kuka nämä säännöt on keksinyt,kuka on meitä pimennossa pitänyt?Olisiko vihdoinkin aika olla suvaitsevainenja hyväksyä myös toinen ihminenUlla-Maija Mantere

Hannu Toivonen on on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, joka on tutkinut tekoälyä yli kolmekymmentä vuotta ja juuri julkaissut siitä yleistajuisen kirjan nimeltä "Mitä tekoäly on?" Hän on alansa suomalaisia ja kansainvälisiä huippuja ja on muun muassa julkaissut 200 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joihin on viitattu yli 26 000 kertaa. Samaan aikaan hän on innokas julkinen keskustelija ja terävä kannanottaja. Tässä podcastissa keskitymme ennen kaikkea siihen, mitä voidaan sanoa ihmisen ajattelusta, luovuudesta, päätöksenteosta ja vallankäytöstä, kun sitä verrataan tekoälyyn. Toivonen sanoo, että koneet eivät käytä älyä eivätkä valtaa, mutta siitä huolimatta ne valtaavat hurjalla vauhdilla aloja, joiden kuvittelimme olevan nimen omaan inhimillisen ajattelun ja osaamisen linnakkeita. Mikä on ihmisen paikka jatkossa, kun digitaalinen nousuvesi vyöryy. Hyviä kuunteluhetkiä!

Minkälaiset sopimukset määrittelevät ydinaseiden käyttöä maailmassa? Ovatko sopimukset reiluja ja kuka ne on luonut? Kuinka korkealla ydinaseiden käyttökynnys tällä hetkellä on ja voisiko Venäjä käyttää ydinasetta? Miten Suomen ulkopolitiikka ja ulkoministeriön rooli ulkopolitiikassa on kehittynyt 1970-luvulta tähän päivään? Miksi poliittisuus on vähentynyt virkamiesten keskuudessa ja onko tehokkuusajattelu korvannut poliittisen ajattelun? Millaista oli elämä suurlähettiläänä Israelissa? Miten Israelin ja Palestiinan välinen konflikti heijastuu sekä maailmanpolitiikkaan että juutalaisten ja muslimien väliseen suhteeseen? Studiossa suurlähettiläs Pasi Patokallio. Jakso on kuvattu 5.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Minä, aseet ja maailma (2:36) Kauhun tasapaino (7:50) Ydinaseilla uhkailu (10:49) Ydinaseiden uhka 2023 (16:34) Donald Trump (18:38) "Meille muttei muille" (22:33) Suomen ulkopolitiikka (26:37) 1970-luvun poliittisuus (29:37) Ministeriöiden rakenne (33:45) Diplomaattiuran kierto (40:29) Suurlähettiläänä Israelissa (45:25) Israelin ja Palestiinan konflikti (52:02) Mossad (55:57) Muslimit ja juutalaiset (1:04:27) Australia (1:09:47) Business Finland (1:12:10) Nokia (1:13:10) Kanada (1:16:50) Vinkit diplomaattiuralle

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista. Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa. – Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.Teija KaarreTeija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.– Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Ovatko Esko ja Suvi saikuttaneet turhaan? Esko vaatii Suvilta flunssanäytettä. Kaverin puolesta kyselen -osiossa nimimerkki Bridezilla kaipaa apua kaason irtisanomisen kanssa. Myös katsastukset ja yllätysvieraat puhuttavat. Minkä paikan Esko ja Suvi siivoavat ensimmäisenä kotona yllätysvieraan saapuessa? Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Raamatussa ennustetaan unista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta miten? Voimmeko mekin yrittää? Nukkumatti saa kyytiä, kun porhallamme enneunien syvään päätyyn. Meille selviää kummankin testamentin Joosefin – ja unien – kiehtova yhteys. Jakson lopussa päättelemme, miksi Eero näki unta kärpäsistä hiuksissaan. 

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Pop/Jazz laulajaksi opiskeleva Inka-Harriet Kaminen järjestää ystävineen pe 30.5 Lahden Pikkuteatterissa ainutlaatuisen musiikki-illan nimeltä, Kokonainen. 18-vuotta sitten Inka loukkaantui vakavasti, kun hän menetti toisen puolen kasvoistaan. Tänään hän elää onnellista elämää ja on valmis jakamaan oman kokemuksen meidän kaikkien kesken.

Kuinka oman yhteisön äärellä ja omalle yhteisölle luotu taide muovaa taiteentekijää? Voiko valtaväestön katseet ja odotukset ohittaa, ja mitä siitä voi seurata marginalisoidulle taiteentekijälle? Kuinka käsitellä omaan yhteisöön liittyviä kriittisiä tai monitulkintaisia kysymyksiä? Entä miksei taiteilijanerous kiinnosta? Keskustelemassa Stina Aletta Aikio ja Santi Garzón, moderaattorina Mira Eskelinen. Stina Aletta Aikio on saamelainen taiteilija, joka yhdistelee työssään uutta mediaa ja duodji-perinnettä moderneihin materiaaleihin, kuten jätteeseen ja lasiin. Aikio on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa queer-saamelaisliikehdinnässä. Taiteilija Santi Garzón alias Saint Santí tuo taiteellaan esiin yhteiskunnan ongelmakohtia hyvin intersektionaalisesta näkökulmasta. BIPOC-taiteilija sisällyttää tarinankerrontaansa vaikeuksia elämänsä varrelta ja taiteen visuaalinen ilme muodostuu transidentiteetin ympärille. Mira Eskelinen on häpeilemättömän queer kirjailija, taiteilija ja kulttuurituottaja. Hän käsittelee teoksissaan muun muassa transiloa, seksiä, lepoa ja muistoja. Mira on yksi palkitun Punch Up! – Resistance & Glitter -klubin perustajista. Credits: Tuotanto: Mira Eskelinen / UrbanApa Leikkaus: Mira Eskelinen Miksaus: Timo Tikka Jakso on nauhoitettu toukokuussa 2023 osana #StopHatredNow 2023 -ohjelmaa.

Jumala on valinnut jokaisen ihmisen syntymään tähän maailmaan. Jumalalle kukaan ei ole turha, vaan Jumala tuntee jokaisen sydäntä myöten. Jokainen on Jumalalle ”sinä”.  Jumalan aurinko paistaa kaikille ihmisille, ja Jumalan sade lankeaa kaikkien ylle. Hän on valinnut jokaisen, hän on valinnut koko ihmiskunnan. Ihmiskunta on Jumalan valittu kansa. Meille hän antaa vastuun ja mahdollisuuden rakastaa takaisin, käyttää sitä vapauden ja rakkauden lahjaa, jonka olemme saaneet. Jumala kestää myös sen, jos hänet torjutaan. Jumalan rakkaus on vahvaa. Se yltää jokaiseen. 

Seurassasi on Juha Vihriälä.Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen. He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. (Ps.44:2-4)Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää! Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme? Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun. Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden! (Ps.44:24-27)

Kenguruhoito eli vanhemman syliin ja ihokontaktiin pääseminen on tärkeä osa keskosten hoitoa. Hyvin pienillä keskosilla kehitys on kesken paitsi keuhkoissa ja verenkiertoelimistössä, myös aivoissa. Uusin keskosten aivotutkimus osoittaa, että jos sylikontaktin lisäksi pieneen hauraaseen lapseen saadaan aito tunneyhteys, suojaavat vaikutukset ovat vielä voimakkaammat. Miksi tunneyhteys on merkittävä jo näin varhaisessa vaiheessa ihmisen elämää? Entä millaisin menetelmin aito tunneyhteys luodaan? Haastateltavana neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kauden päätösjaksossa luetaan jälleen teidän kummallisia kokemuksia! Kiitos teille tarinoista

Turvallisuus ei ole koskaan vain yksilön omissa käsissä. Perinteisesti turvallisuus määritellään uhkien ja riskien puuttumisena. Mutta, miltä tuntuu, kun turvallisuuden tunne on elämässä läsnä? Turvaa tuovat läheisyys, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ja yhteys omaan itseen. Turvallisuuden tuntua tuo koti eli oma turvallinen tila, kertoo nimimerkki Laura Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa Ilona Suojanen tutkii turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä. Hän on myös kirjoittanut teemasta Onnellinen turvallisuus -kirjan. Mitä useampi tässä maailmassa kokee olonsa turvalliseksi, sitä turvallisempi olo meillä kaikilla on, sanoo tutkija Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Amnesty International: Naisiin kohdistuva väkivalta EAPN-FIN (2022) Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022. Jakonen, Mikko (2021) Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttä Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska, Waenthongkham (2022) Mixed. Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä Sisäisen turvallisuuden portaali: Suomi on maailman turvallisin maa Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Yle Uutiset (2023) ”Meille tulee työssäkäyviä köyhiä - Heikki Hiilamo penää korotusta palkkoihin. Valtiovarainministeriö (2023) Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoon Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Ootte taas lähettänyt teidän kummallisia kokemuksia meille luettavaks, kiitos niistä

Meille suositeltiin Terapeutti-Villeä vieraaksi. Kiitos sulle (kuka ikinä olitkaan) erittäin paljon suosituksesta, tätä jaksoa oli aivan pirun hauskaa ja kiinnostavaa tehdä. Keskustelimme Villen kanssa lukkopainista, vastoinkäymisistä, elämän merkityksestä, Aschin kokeesta, psykoanalyysista, onnellisuudesta ja monesta muusta aiheesta. Tätä jaksoa oli ilo tehdä, toivottavasti se kuulostaa siltä. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miksi Ukraina tuntuu näin läheiseltä? Jenny kävelee Kiovan kaduilla ja pohtii, kuinka on aiemmin pitänyt Ukrainaa kaukaisena ja vieraana maana. Suomalaisilla on erityinen kohtalonyhteys Ukrainaan, uskoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Huumori on mustaa, alkoholi vahvaa ja ruoka kaivetaan maasta. Yhteistä on myös historiassa: uhka on tullut idästä. Samankaltaisuus näkyy myös siinä, miten avoimia ja urheita ukrainalaiset ovat hyökkäyksen keskellä. Harva haluaa salata mitään, päinvastoin. Suomesta katsottuna Ukraina on tähän asti näyttänyt kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin. Onko kuva Ukrainasta ollut Venäjän tulkinnan välittämä? Kun Venäjä hyökkäsi, Ukrainan rajat alkoivat piirtyä entistä kirkkaampina. Euroopassa ymmärrettiin viimein, että länsimaiset arvot ovat ukrainalaisten arvoja. Luvassa on tunnepitoinen jakso, jossa puhutaan sodan sijaan ihmisistä ja jonka lopussa Suvi päätyy lausumaan runon. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miten hoitajien ja opettajien työkiistat ratkaistaan? Eilen tulleen uutisen mukaan neuvottelut ovat jälleen kariutuneet. Haasattelussa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Tehy on kertonut, että jos palkat eivät nouse 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan, hoitajat ovat valmiita ottamaan käyttöön järeän keinon: massairtisanoutumiset. Rytkönen kertoo olevansa valmis menemään "päätyyn asti ja vaikka siitä läpi". "Näyttää että on tulossa pitkä sopimukseton tila. Meillä ei ole kiire", Rytkönen toteaa. Murto arvioi, että opettajat voivat olla lakossa vielä kesälomien jälkeenkin. Onko oikein, että hoitajille annettaisiin korkeammat palkankorotukset kuin muille kunta-alalla? Tästä Rytkösellä ja Murrolla on eriävät näkemykset. "Meille lähtökohta on se, että kunta-alalla palkkojen jälkeenjääneisyys koskee monia aloja, ja siten ei pidä lähteä arvottamaan eri aloja", Murto toteaa. Rytkösen mielestä hoitajat ansaitsisivat paremman korotuksen kuin muut julkisen sektorin alat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä men­neet pan­de­miat ja epi­de­miat opet­ta­vat meil­le ja kuin­ka koh­taam­me seu­raa­van? Täs­sä kes­kus­te­lus­sa hy­pä­tään si­vuun päi­vit­täi­sen ko­ro­na­ti­lan­teen seu­ran­nas­ta ja kat­so­taan pan­de­mioi­ta pi­dem­mäl­lä ai­ka­pers­pek­tii­vil­lä ja koko maa­il­man näkö­kulmasta. Mikä on globaa­li ko­ro­na­ti­lan­ne vii­den vuo­den pääs­tä? Pandemian anatomiaa Tiedekulmassa ovat tarkastelemassa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate, historian väitöskirjatutkija Elina Maaniitty, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Juontajana Jari Hanska. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 5.4.2022. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/-Q5aMw3riKg