Podcasts about suomenkielisten

Arabian kielen ja Islamin tutkimuksen tohtori sekä käännöstieteen maisteri Maria Pakkala on kääntänyt suomesta arabiaksi niin Sinuhen kuin kymmeniä lastenkirjoja. Pakkala kertoo, mikä suomesta arabiaan kääntämisessä on vaikeaa ja millaisia muita haasteita hän kohtaa viedessään suomalaista lastenkultturia arabiankielisiin maihin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva Pasi Heikura

Merja on syntynyt Boråsissa, missä hänen vanhempansa ompelivat työkseen rintaliivejä. Nykyään Merja työskentee osastopäällikkönä maanpuolustuslaitoksessa, tanssii afrikkalaista tanssia ja maalaa. Tietyissä tilanteissa sua katsotaan halveksivasti, kun kuljet tummaihoisen miehen kanssa."Merja Aho Sanyang syntyi Boråsissa 1966. Vanhemmat olivat töissä tekstiilitehtaalla. Kun Merja oli 3-vuotias, perhe muutti Suomeen ja siitä vuoden kuluttua muuttokuorma pakattiin uudelleen, osoitteena jälleen Ruotsi. Tällä kertaa Ahot asettuivat Tukholman pohjoispuolelle Upplands Väsbyhyn ja siellä Merja asuu tänäkin päivänä.Kouluikäisenä Merjaa kiusattiin koulussa. Hän keksi kuitenkin keinon selvitä tilanteesta voittajana. Suomenkielisten luokkien jälkeen seurasi työ ruotsinsuomalaisessa esikoulussa.Kun ensimmäinen oma vauva oli tulossa, päätti Merja vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan Tukholman yliopistoon, toisin kuin hänen vanhempansa olivat tehneet. Opiskelu ei ollut perheen perinne, mutta Merjalle siitä muodostui tapa päästä elämässä eteenpäin.Hänestä tuli arkistonhoitaja, sen jälkeen arkistonjohtaja ja tätä nykyä hän työskentelee yhdessä Ruotsin maanpuolustuslaitoksen virastoista osastopäällikkönä. Hänellä on 17 alaista.Yksi Merjan aiemmista työpaikoista oli Estonia-samlingen. Kuulemme ohjelmassa myös ääniä vuodelta 1994, kun yli 800 ihmistä hukkui Itämerellä.Merja löysi nykyisen aviomiehensä afrikkalaisen tanssin kautta. Jalkaflirtistä se alkoi. Nyt he ovat naimisissa ja aviomiehen kotimaa, Gambia, on tullut Merjalle tutuksi.Muslimia hänestä ei tule, mutta hän suhtautuu ennakkoluulottomasti miehensä kulttuuriin ja tapoihin. Avioliiton kautta hän on oppinut näkemään afrikkalaiset uudella tavoin.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Pirkko Sinkkonen työskentelee muiden hyväksi - hän avustaa sotaveteraaneja ja eläkeläisiä. Kalenteri on täynnä, tapaamisia on ministereitä myöten. Karjalainen huumori ja sisu auttavat eteenpäin. Pirkko Sinkkonen kertoo:"Olen 65-vuotias ja syntynyt Joutsenon Rauhassa, jossa oli yksi Suomen suurimmasta mielisairaaloista ja sen yhteydessä myös Imatran seudun synnytyslaitos. Luulen, että opin erittäin paljon näiltä psyykkisesti sairailta ihmisiltä, koska asuimme sairaalan alueella kunnes olin 17-vuotias eli poikkeavasti käyttäytyvät ihmiset eivät ole koskaan häirinneet tai pelottaneet minua. Sain tällä tavalla hyvät eväät elämääni. Valmistuin 1973 Lappeenrannassa fysioterapeutuksi, joka on ollut todella kutsumusammatti. Työskentelin puolitoista vuotta Lappeenrannassa ja sen jälkeen olen ollut Östhammarissa, Piteåssa ja Gävlessä töissä entisen mieheni työn johdosta. Menimme naimisiin 1972 ja 1976 syntyi poikamme Pietu. Ruotsiin muutimme 1977 - ensin Piteåån ja sitten Haningeen. Haningessa osallistuin suomenkielisen koti- ja kouluyhdistyksen toimintaan ja taistelimme läpi myös kaksikielisen yläasteen lapsillemme ja se oli suuri voitto. Työni ohella osallistuin muutaman vuoden Haninge Partietin poliittiseen toimintaan. Puolue oli paikallinen puolue, joka taisteli lasten, nuorten ja eläkeläisten etujen puolesta. Fysioterapeuttina toimin yksityisenä 13 vuotta ja ne olivat hyvin antoisia vuosia. Koin olevani enemmän psykologi kuin fysioterapeutti, koska kaikilla on painolasti sisimmässään ja mitä enemmän kuuntelin, sitä enemmän opin ymmärtämään kivun olemusta. Suomalaiseen tyyliin tein töitä niin, että oma kehoni sai selkäänsä ja jouduin selkä- ja raajakipujen takia pitkälle sairauslomalle ja sitten ennenaikaiselle eläkkeelle. Eläkkeellä ollessani olen toiminut suomalaisten sotaveteraanien sosiaaliavustajana Ruotsissa ja on ollut todella suuri ilo auttaa veteraaneja. Työ on avannut ymmärrystä heidän elämäänsä. Tällä hetkellä olen Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliiton puheenjohtajana Ruotsissa ja siinä on paljon tehtäviä ja kokouksia jopa eri ministeriöissä. Siellä painotan jatkuvasti meidän vähemmistöoikeuksiamme sekä ennen kaikkea kaksikielisen henkilökunnan kouluttamista ja palkkaamista hoitolaitoksiin. Suomenkielisten hallintoalueiden erilaiset toiminnat vaativat selvitystä ja yhdenmukaistamista ja siihenhän ministeri Alice Bah Kuhnke on juuri nyt paneutunut. Olen myös Haningen Eläkeläisyhdistys Reippaan puheenjohtaja. Valitettavasti avioliitto kariutui 2004, mutta kohtalo tuli avukseni ja tapasin elämäni ensimmäisen rakkauden. Ensimmäisen kerran rakastuessani häneen olin vain 6-vuotias! Sain aivan ihanat reilut 10 vuotta hänen kanssaan. Kesän 2014 olin hänen omaishoitajanaan Suomessa hänen kuolemaansa saakka. Elämä jatkuu eläkeläisten ja veteraanien etujen valvomisessa, ja se on haastavaa."Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Pirkko Sinkkonen valitsi ohjelmaansa kolme kappaletta: Heili Karjalasta, Rakkaus on lumivalkoinen ja Laps kauniin Karjalan. Haastattelija: Soili Huokuna.

Aamun vieras Petri Oinonen on kehittänyt Ecohelix-tekniikan tuottamaan hemiselluloosasta suojakalvoja esimerkiksi maitopurkkeihin. Marja Siekkinen haastattelee. Maanantaiaamussa: - Tällä viikolla Sisuradiossa käydään keskustelua kielen vaikutuksesta lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen - Allsvenskanin voittaja Malmö FF:n kausi ei lopu vielä - Suomenkielisten kunnanvaltuutettujen määrä pysyi ennallaan Boråsissa - Vierailemme suomen kielen kielikurssilla Göteborgissa - Haaparantalainen jalkapallolupaus Felix Gustafsson pelaa Kemissä ja opettelee samalla suomea - Uddevallan golfkentällä satsataan esteettömyyteen. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Malmön ja Trelleborgin suomenkielinen pappi Satu Jörgensen on ollut hyvin pidetty ensimmäisen virkavuotensa aikana. Kun Malmön seurakuntayhtymä päätti lakkauttaa Satu Jörgensenin viran, eivät seurakuntalaiset jääneet toimeettomiksi: he vaativat keskustelua, osoittivat mieltään ja keräsivät protestilistoja. Siitä huolimatta kirkkohallitus hyväksyi kirkkoneuvoston budjettiehdotuksen lokakuun lopulla. Suomenkielisten seurakuntalaisten työryhmä on jättänyt vaatimuksen Lundin tuomiokapitulille, että päätöksen oikeellisuus harkitaan uudestaan. Satu Jörgensen vihittiin papiksi reilu vuosi sitten, pyhäinpäivänä 2010, ja suomenkielisen papin virka Etelä-Ruotsissa oli hänelle kutsumus. Viran lakkauttaminen tuli Sadulle täytenä yllätyksenä, olihan hänelle suullisesti luvattu jatkoa pastorsadjunkt-vuoden jälkeen. Ja onhan Kirsebergissä ollut suomenkielinen pappi vuosikymmenen. Malmön ja Trelleborgin suomenkielisen papin virka loppuu 14.12. Aamun vieras Satu Jörgensen puhuu nyt Sisuradion Anna T