Podcasts about ohjelman

On kulunut 20 vuotta siitä, kun sukupolvensa parhaaksi sotakirjailijaksi tituleerattu Esa Sirén julkaisi ensimmäisen sotakirjansa. Sen jälkeen hänen kirjojaan on ilmestynyt tiuhaan tahtiin ja niitä on myyty yli 400 000 kappaletta. Elokuussa ilmestyy hänen 21. sotakirjansa Taisteluosasto Rasi. Samalla ilmestyy myös 20-vuotisjuhlapainos Sirénin esikoisromaanista Iskujoukkue. Esa Sirén kertoo, miten rakentaa tarinansa ja miten dokumentaarisia teokset ovat. Vieraana on myös sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset liikemies Sami Kuuselan, tietokirjailija Tiina Raevaaran ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa syvennytään viikon polttaviin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin yhdessä tietokirjailija Tiina Raevaaran, liikemies Sami Kuuselan ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kanssa. Lähetys alkaa ajankohtaisella keskustelulla syntyvyyden romahtamisesta ja sen taustalla vaikuttavista ideologioista. Miten pronatalistiset ajatukset, maahanmuuttokeskustelut ja erilaiset taloudelliset kannustimet kietoutuvat yhteen, ja miksi suomalaiset eivät enää halua lisääntyä? Studiossa pohditaan myös, näkyykö väestökeskustelussa piilevä rasismi (kuten feministinen Tulva-lehti väittää) ja millaisia arvoja syntyvyyspolitiikan taustalta löytyy. Toinen aihe pureutuu kauneusleikkausten suosioon ja niiden riskeihin, kun tuore tapaus Turkista nostaa esiin kysymyksen kauneuden tavoittelun hinnoista. Millainen rooli somevaikuttajilla on ilmiön kasvussa, ja miten media käsittelee kauneuskirurgian vaaroihin liittyviä uutisia? Lisäksi jaksossa keskustellaan urheilutapahtumien ilmastovaikutuksista, suomalaisen kesäsään erityispiirteistä ja kesämuodin ilmiöistä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura sukeltaa perinteentutkimuksen dosentti Tiina Sepän kanssa suomalaiseen vettä käsittelevään kansanviisauteen. Ohjelmassa myös siivotaan suu junioriurheilukentän laidalla, ja lopuksi mietitään, mitä on sopivaa odottaa vesi kielellä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Maamme yksi tunnetuimmista ja monipuolisimmista muotoilijoista Ritva-Liisa Pohjalainen on esillä Heinolan museossa. Miten hänen 50-vuotinen uransa alkoi? Millä tavalla oma lapsuus Raahessa ja isovanhempien opit tekivät hänestä esteetikon? Millä tavalla Italiassa vietetty aika on vaikuttanut hänen tyylinsä jalostumiseen esimerkiksi lasimuotoilun kohdalla? Monet muistavat Ritva-Liisa Pohjalaisen veistokselliset muotiluomukset, jotka tuovat mieleen Fellinin elokuvien puvustukset. Millä tavalla hänen muotoilunsa eri vaiheet kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa? Millä tavalla hän on tuonut esille ajan hengen muotoilun kautta? Pohjalainen on saanut Kaj Franck-muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon. Hän suunnitteli vaatteita Piretalle, Silolle, Kestilälle, Finn Flarelle ja P.T.A.-merkille ja loi oman Ril´s-designermalliston. Vieraina ovat muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen, päätoimittaja emerita Riitta Lindegren ja museonjohtaja Riitta Koskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösessä sukelletaan japanilaisen huumorin maailmaan ja erityisesti manzai-komiikkaan. Manzai on perinteinen japanilainen komiikan laji, jossa kaksi esiintyjää käy nopeatempoista sanailua tarkasti määriteltyjen roolien – höpsön heittäjän (boke) ja järkevän oikaisijan (tsukkomi) – välillä. Manzai perustuu väärinymmärryksiin, sanaleikkeihin ja nopeaan vuoropuheluun, ja se on yksi Japanin suosituimmista komiikkamuodoista. Mikä tekee tästä perinteisestä komiikan muodosta niin suositun Japanissa – ja voisiko siitä tulla seuraava hitti Suomessa? Keskustelemme manzain perinteistä, kilpailuista ja siitä, kuinka huumori rakentaa siltoja kulttuurien välillä. Mikä naurattaa Japanissa – ja miten manzai taipuu suomalaisille lavoille? Studiossa ovat viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut japanilainen koomikko ja manzai-projektin projektipäällikkö Gen Takagi, manzai-kilpailun voittajat Aapo Alare ja Daniel Selin sekä tietokirjailija ja Japani-asiantuntija Liisa Karvinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Itämerta kutsutaan maailmanpolitiikan peiliksi. Kuvajainen heijastelee aikaansa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt. Itämerellä harjoittelevat sekä Nato että Venäjä. Venäjälle on asetettu pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan. Öljynmyynti on sotataloudelle tärkeä tulonlähde. Pakotteita kierretään joskus heikkokuntoisten varjolaivojen avulla. Niistä tehdään Itämerellä havaintoja keskimäärin kymmenen viikossa. Merivoimien operatiivinen päällikkö, kommodori Marko Laaksonen kertoo, että meriliikenne on vilkastunut. Varjolaivojen ja normaalin liikenteen lisäksi vesillä liikkuu yhä useammin sekä Naton että Venäjän sota-aluksia. Brittiläis-yhdysvaltalainen suursijoittaja sir Bill Browder sanoo, että Venäjä on asetettava täyteen öljymyyntisaartoon. Heikki Heiskanen haastatteli kahta Venäjän merenkulkua ja öljybisnestä tuntevaa asiantuntijaa, Jevgeni Simonovia UWEC-ympäristöjärjestöstä ja Sergei Vakulenkoa Carnegie Eurasia Russia Centeristä. Ekoaktivisti Simonov tosiaan puhuu ohjelmassa ympäristöuhkista. Mustallamerellä sattui joulukuussa varjolaivastoon liitetty öljyturma. Öljyalan asiantuntija Vakulenko puolestaan sanoo, että uhkia liioitellaan poliittisesti, koska vanhat tankkerit eivät ole liikenteessä kovin poikkeuksellisia, edes 20 vuotta vanha tankkeri ei ole kansainvälisesti vielä matkansa päässä. Itämeri on Venäjälle tärkeä kuljetusreitti, vaikka se voisikin sen osin korvata. Puolan Suomen suurlähettiläs Tomasz Chłoń sanoo, että uudessa tilanteessa Itämeren merkitys korostuu myös Puolassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen rauhattomuutta hämmentyneinä. Ohjelmassa myös katsaus Iranin ja Yhdysvaltain jännittyneisiin suhteisiin. Yhdysvallat ei kurita Iranin pappisvaltaa ensimmäistä kertaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pohjoismaalaiset myyvät omaisuutensa, jättävät työpaikkansa ja muuttavat Italiaan. Mitä he etsivät vastapainoksi omalle urakeskeiselle elämäntyylilleen? Italia vetää myös suomalaisia sisustusalan ammattilaisia puoleensa. Ruotsalaisen sisustusgurun Marie Olsson Nylanderin remontoima vanha Palazzo Cirillo Sisiliassa on tullut tutuksi suomalaisillekin SVT:n tv-sarjasta Unelmakoti Sisiliassa. Suomalaiset sisustajat matkustivat inspiroitumaan palatsista, mitä he ammensivat rosoisesta tyylistä? Miltä tuntui astua jopa vaaralliselta näyttävään satoja vuosia sitten rakennettuun hauraaseen rakennukseen? Tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen on opiskellut antiikkia ja modernia sisustussuunnittelua ja arkkitehtuuria Firenzessä. Hän tuntee tyylisuunnat 1400-luvusta eteenpän. Ylä-Mononen kirjoittaa parhaillaan kirjaa roomalaisista kodeista. Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen, Sisiliassa vierailleet sisustustoimittaja Maija-Riitta Mustonen ja mainostoimisto- ja verkkokauppayrittäjä Mari Tauler. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kirjailija Yrjö Kokon teoksissa on paljon luontotietoa ja lisäksi vähän sadun taikaa. Ne ovat edelleen tärkeitä monille suomalaisille. Kokon kirjoilla on myös ollut keskeinen merkitys Suomen laulujoutsenen pelastamisessa. Luontokirjailijan titteli on kuitenkin saattanut vähentää Kokon arvostusta kirjallisuustutkimuksen piirissä! Ainakin näihin päiviin asti, väitöskirjatutkija Katri Aholainen kertoo. Minna Pyykkö tapasi hänet kesäisessä Turussa. Ohjelman lopussa kuullaan muutamia Sanoita- linnunlaulu- kilpailuun tulleita linturunoja.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/131732132 Kaipaatko hidastamista olennaisen kysymyksen äärelle tai kimurantin ongelman moninäkökulmaista tarkastelua? Tilaa minut palvelukseesi. Lue lisää syvennyttäjästä: https://tinyurl.com/syvenny 84. jakson vieraana tietokirjailija ja valokuvaaja Sami Karjalainen. Jakso taltioitiin 11.04.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/84-sami-karjalainen Videoversio: https://youtu.be/olJkZFCFhl4 Spotify: https://spti.fi/3agiyG2 Apple Podcasts: https://apple.co/44k6sZX RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Miten päädyit hyönteisten maailmaan? 00:03:29 Hyönteiset, ötökät, määritelmät 00:05:29 Muodonvaihdos, muodonmuutos, metamorfoosi? 00:12:44 Polku luontovalokuvaajaksi 00:20:55 Uskomaton, näkymätön maailma 00:26:18 Metamorfoosien tavanomaisuus ja kirjo 00:49:10 Loiset 00:55:59 Ritariperhosen koteloituminen 01:09:52 DNA 01:16:33 Ritariperhosen kuoriutuminen 01:21:39 Ötökän elämää 01:26:13 Loispistäinen nimeltä Jörn 01:31:18 Kelpo luteita ja kännisiä kimalaisia 01:36:07 Silmät ja värit 01:46:02 Hietakiitäjäisen kiehtova metsästystyyli 01:56:54 Muumeista tuttu muurahaisleijona 02:03:10 Leppäkerttumuisto 02:06:56 Hyönteisten moraalinen arvo. 02:22:07 Lars von Trier, valokuvausmenetelmät, luovuus 02:29:29 Kuva tuhannesta kuvasta 02:39:42 Loppulyhyet Samin nettisivu https://www.samikarjalainen.fi Samin FB https://www.facebook.com/sami.karjalainen.75 Samin IG https://www.instagram.com/sami.karjalainen_insectphotos Muodonvaihdoksia ihmettelemässä ja muut Samin kirjat https://www.samikarjalainen.fi/mina.html Von Trierin innoittama Kaupunkikaruselli-kuvasarja https://www.samikarjalainen.fi/kaupunkikaruselli.html Tääkaupunki-kuvasarja https://www.samikarjalainen.fi/taakaupunki.html Åke Sandhallin kirja Pikkueläimiä https://www.finlandiakirja.fi/fi/ake-sandhall-pikkuelaimia-ebb141 Suomen päiväperhoset https://www.antikvaari.fi/teos/suomen-paivaperhoset/62a41820eaa1ec176c48d989 Suomen eläimet -sarjan kirja hyönteisistä https://www.antikvaari.fi/teos/suomen-elaimet-4/62a3075feaa1ec176c36a5fa Rintalan ja Rinteen kirja Suomen luteet https://www.goodreads.com/book/show/28570577-suomen-luteet Sami Minna pyykön ohjelmassa 2016 https://areena.yle.fi/1-3779429 Sami Minna pyykön ohjelmassa 2017 https://areena.yle.fi/1-4187860 Zerene Stacker -softa https://www.zerenesystems.com/cms/stacker – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Billnäsin, vanhassa ruukkikylässä, Helsingin länsipuolella avautuu Sommarstilleben -näyttely. Käsitöistä ja designista kootut runolliset asetelmat kertovat pohjoismaisen kesän maagisuudesta. Hanni Koroma, joka vastaa näyttelyarkkitehtuurista, on todennut että kauneus ympärillämme on ainoa asia joka lohduttaa kun maailma on sekaisin. Taidehistoriastakin tutut asetelmat, stillebenit ja nature mortet voivat koostua myös perunoista, sitruunoista, tillistä, kananmunista ja kukista. Asetelmat kertovat kunnioituksesta elämän ja arjen kauneutta kohtaan. Näyttely koostuu useiden suomalaisten nykytaiteilijoiden ja muotoilijoiden teoksista. Mitkä aihepiirit ovat inspiroineet heitä? Millaisen sanoman he haluavat tuoda esille kauniiden ja myös yllättävien yhdistelmien kautta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Katja Hagelstam, näyttelyarkkitehtuurista vastaava Hanni Koroma ja taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen ja Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten käki onnistuu munimaan leppälinnun kolopesään? Millaisia ovat loispesinnän haasteet? Minna Pyykkö kävi Ruokolahdella käkitutkija Jarkko Rutilan ja lintuharrastaja käkikuvaaja Juha Haikolan kanssa juttelemassa käen ihmeellisestä elämästä. Ohjelman lopuksi kuultiin muutamia parhaillaan käynnissä olevaan Sanoita linnunlaulu-. linturunokilpailuun tulleista runoista.

Ohjelman ensiesitys Radio Patmoksessa 27.4.2025

Pasi Heikura selvittää arkeologi Ulla Nordforsin kanssa, mitä muinaisen dna:n tutkimus kertoo suomenniemellä asuneiden ihmisten alkuperästä. Ohjelmassa myös raivataan tietä suurella pensselillä ja laitetaan metsää lihoiksi. Lopuksi kokeillaan vielä, miltä tuntuu laittaa kättä päälle, jos välissä on voita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Sanna-Mari Hovi tutki ruotsalaisten kuningattarien toimenkuvaa. Joukosta löytyi monta vaikuttajaa. Millaisia ominaisuuksia heillä oli? Kuningattarien vaikutukset ovat edelleen havaittavissa Ruotsin hovissa ja kulttuurielämässä. Teoksessa Ruotsin kuningattaret - vaimoja ja voimanaisia avataan Tukholman linnat rakennuttaneen Hedvig Eleonooran, piiasta kuningattareksi kivunneen Kaarinan ja suomalaisten sotalasten kohtaloihin vaikuttaneen Louisen kiinnostavia persoonia. Osa Ruotsin kuningattarista koki tragedioita, kuten Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi ja Katariina, joka eli pitkään vankilassa. Monet kuningattarista tulivat ulkomailta, ja sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sen tapoihin ja ilmapiiriin ei ollut aina ongelmatonta. Miten Ruotsin nykyinen kuningatar Silvia on uudistanut monarkiaa omalla toiminnallaan? Miksi me Suomessa seuraamme aktiivisemmin Ruotsin kuningashuonetta kuin ruotsalaiset itse? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna-Mari Hovi ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen luonnossa eletään nyt linnunpoikasten aikaa. Monet harjoittelevat jo ensilentojaan, toiset ova vielä pesän, emon tai munankuoren suojissa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa tästä kaikesta Tuuloksessa lintuharrastaja Heikki Kolusen pihamaalla. Ohjelman lopulla kuullaan muutamia linnunpoikasrunoja parhaillaan käynnissä olevasta linturunokilpailusta.

Kuvan kevät-maisterinäyttelyn kuraattori Nina Liebenberg pyysi jokaista opiskelijaa valitsemaan näyttelyprosessin alkuvaiheessa henkilökohtaisen, merkityksellisen esineen. Millä tavalla esine voi toimia taiteellisen ajattelun avaajana? Millä tavalla esine avaa taiteilijalle uusia tunteita ja näkemyksiä omasta taiteestaan? Vaikuttaako esine myös siihen että taideteoksesta tulee enemmän konkreettinen, materialistinen? Kuvan kevät tuo esille taiteilijoiden tulkintaa ajan hengestä. Tänä vuonna teemoista voi löytyä memento mori, uhrilahja, arkeologinen artefakti, binäärikoodi, dystooppinen jäänne, madonreikä, taikuus ja immateriaalisuus. Näyttely avaa näkymän siihen, missä nykytaiteessa mennään, millaiset teemat ovat nousemassa ja mikä ammattilaisiksi valmistuvia kuvataiteilijoita askarruttaa juuri nyt. Jani Luoman videoissa ja performansseissa syvennytään läheisten ihmisten välisiin keskusteluihin. Hän nauhoittaa päiväkirjamaisia video-otoksia ja ääniä joita hän käyttää teoksissaan fragmentteina. Fanny Varjo on kiinnostunut myyteistä joita hän heijastaa installaatioissaan. Nyt kiinnostuksen kohteena ovat jalokivet ja eläimen vatsalaukussa muodustuneet besoaarikivet, joita käytettiin keskiajalla myrkyn löytämiseen sekä suojana pahaa silmää vastaan. Ohjelman vieraina ovat dekaani Leevi Haapala, opiskelijat Fanny Varjo ja Jani Luoma ja FRAMEn johtaja Juha Huuskonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuvan Kevät – Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely 15.6.2025 asti.

Pasi Heikura tutkii lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen dosentti Veijo Saanon kanssa, mitä eroa on venähdyksellä, revähdyksellä ja nyrjähdyksellä. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä käärme tekee pyssyssä, ja lopuksi selvitetään, voiko jollakulla olla soppansa pelissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Firenzeläinen 1500-luvulla elänyt diplomaatti Niccolò Machiavelli tunnetaan teoksestaan Ruhtinas, joka toi tekijälleen maineen kyynisenä, vallanpitäjiä imartelevana pragmaatikkona. Nyt on ensimmäistä kertaa suomennettu toinen hänen teoksensa nimeltään Sotataidosta (Dell' arte della Guerra, suom. Antti Immonen). Se oli ainoa Machiavellin teoksista, joka julkaistiin vielä tekijän eläessä. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan monet maailman suurista sotapäälliköistä, muun muassa Fredrik Suuri, Napoleon ja pohjolan leijona Kustaa II Aadolf, samoin sotateoreetikko Carl von Clausewitz. Vieraina ovat kirjaan esipuheet laatineet Machiavelli-asiantuntijat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Marko Palokangas sekä valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Hukumme krääsään, jota markkinamiehet yllyttävät meitä hankkimaan. Vanhasta kamasta hankkiudumme eroon useimmiten asiaa liiemmin problematisoimatta. Miten tästä noidankehästä päästään irti? Systeemi vaatii hienosäätöä toimiakseen, ymmärrämmekö merkityksemme osana kokonaisuutta? Vieraana elektroniikkateollisuuden asiantuntija Jesse Kieksi DNA:lta.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #dna #kännykät

Karjalan kieli kuulostaa suomalaisten korvaan tutulta, mutta todellisuudessa sukukielemme sanat aiheuttavat meille helposti väärinkäsityksiä. Pasi Heikura penkoo sukukielen sanoja ja sanontoja yhdessä kääntäjä Natalia Giloevan ja näyttelijä Timoi Munnen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan myös tietokoneen hyllyihin ja ihmetellään, voiko hellankoukku kiehua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luksusmuotia voi pitää statussymbolina tai taiteena. Vanhat tunnetut muotitalot kuten Dior, Chanel ja Balmain tekevät käsityönä, laadukkaista kankaista taiteellisesti korkealaatuisia vaatteita ja asusteita. Voiko niitä pitää taideteoksina? Miten luksus voi tänään, kun ilmastonmuutos ja sota muuttaa meidän ajatusmaailmaa ja toimintatapoja? Entinen Pariisissa pitkään asunut Ellen muotitoimittaja luki lakimieheksi ja muutti Luxemburgiin. Miten tämä vaikutti hänen suhtautumiseensa luksukseen? Miten luksusmuoti syntyi ja millaisia tarinoita löytyy muodin historiasta? Miten luksusmuotia opetetaan Aalto-yliopistossa? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Elisa Suokko, muotisuunnittelija Carolina Forss ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, joka avaa luksusmuodin historiaa ja nykytilaa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Harvinaiset raaka-aineet ovat turvallisuuspolitiikkaa. Jos kansakunta ei ole omavarainen kriittisten materiaalien suhteen, teknologian ripeä kehitys tekee siitä uudella tavalla haavoittuvan. Onko Suomi valmis kohtaamaan uuden aikakauden haasteet? Mitä vaarallisia pullonkauloja ja toisaalta menestyksen eväitä Suomella on? Studiossa tutkijat Topi Turunen ja Veera Marttila.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #kierrätys #kännykät

19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa? Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi kirjailija kirjoittaa? Miten idea jalostuu kirjaksi? Miten tunnistaa oma aihe? Kirjailijat Helmi Kekkonen ja Jani Saxell ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan kirjoittamisesta. Kekkosen Näin minä sen kirjoitin kuvaa, kuinka romaani Liv! syntyi, ja päästää lukijan katsomaan läheltä yhden kirjailijan elämää. Jani Saxell on opettanut pitkään luovaa kirjoittamista. Tietokirjassaan Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille Saxell käy läpi laajan joukon romaaneja, ja analysoi niiden aiheita, näkökulmia ja kerrontaratkaisuita. Kekkonen ja Saxell johdattavat Kulttuuriykkösen kuuntelijat kirjoittamisen haluun, pakkoon, iloon ja vaikeuteen. Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Pasi Heikura uppoutuu tomaattiasiantuntija ja viljelyneuvoja Jorma Seppälän kanssa tomaattilajikkeiden mehevään maailmaan. Ohjelmassa käännetään myös kiviä puissa, ja viikon fraasirikoksessa mietitään haastateltavaa, jonka huulet ovat sidotut. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura ja tietokirjailija Reetta Ranta tutustuvat suomalaiseen puita käsittelevään kansanperinteeseen ja puuaiheisiin sanontoihin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä vierivät kivet tekevät posliinikaupassa ja miten käy, kun karva katkeaa kamelin selästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura ja etymologi Klaas Ruppel selvittävät, miten sana äiti on tullut suomen kieleen. Ohjelmassa mietitään myös, miltä sähköautoperuna maistuu ja miten ollaan moksis. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Petri Hårdh.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

​M​ikä on kiirastorstain kiira, entä mitä tehdään sukkasunnuntaina? Pasi Heikura ja arkistotutkija Juha Nirkko pohtivat mystisiä pääsiäisviikon päivien nimiä. Ohjelmassa ihmetellään myös kultamunia lypsävää lehmää ja selvitetään, voiko ahvenia naarata. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää historian tutkija Irma Sulkusen kanssa, miten Elias Lönnrotin kansallissankarin maine rakennettiin. Ohjelmassa mitataan myös avannon kokoa, ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tutustuu pohjoisen elämän perinteen tallentajan Samuli Paulaharjun perintöön akatemiatutkija Kati Kallion kanssa. Ohjelmassa poimitaan myös rusinoita pullasta katsellen metsää puilta, ja lopuksi ajetaan kaksiteräistä miekkaa piippuun. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kysyy maataloustieteen professori Frederick Stoddardilta, mitä riisilajeja maailmassa on. Ohjelmassa mietitään myös, kannattaako roskasta maksaa, vaikka ilmaiseksi saisi, ja lopuksi testataan, miten käärmeenkarkotusloitsut eli madonluvut sopivat pörssikurssien analysointiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää suomen kielen professori Lari Kotilaisen kanssa, onko suomen kieli maailman vaikein kieli oppia. Ohjelmassa selviää myös, mitä tapahtuu, kun jokin räjäyttää kamelin selän, ja tutkitaan, millainen on huone, joka on maalitahroja solkenaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja lähimetsien suojeluun yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Miksi lähimetsiä on tärkeää suojella? Millaisia ekosysteemejä metsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro omasta lähimetsästä tai kysy asiantuntijoilta. Nuuksion metsästudiossa ovat Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen ja tutkimusjohtaja Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja äänitekniikasta vastaa Tommi Slotte. Pasilan studiossa Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää tietokirjailija, musiikkitieteilijä Topi Linjaman kanssa mitä on isähuumori ja mihin huonoja vitsejä tarvitaan. Ohjelmassa pohditaan lisäksi, voiko maa paistaa ja silmä särähtää. Lopuksi paljastetaan Kotuksen valitsema helmikuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.

Pasi Heikura käy läpi hiihtotekniikoiden ja -välineiden sanastoa hiihtoasiantuntija Sami Jauhojärven opastuksella. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko hallinnossa haudattu ketunhäntiä, pistetään kasviproteiini lihoiksi ja lopuksi yllätetään kuluttajat housut kintuissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Vihdoin maailman kuuluisimman perheen (Kardashianien) TV-ohjelma on taas eetterissä. Ohjelman ensimmäiset jaksot ovat herättäneet meissä monta WHAT-reaktiota. Taas pohditaan, voiko Kim & Pete -romanssi olla vaan pr-tempaus. Johnny Depp ja Amber Heard ovat oikeudessa selvittämässä, kuka teki tortut sänkyyn. Ben ja J-Lo kirjoittavat omaa showtaan ja se naurattaa meitä. Julkkisten kasvien kastelija kertoo, mitä Timothee Chalametin kotoa saa etsiä turhaan. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Ruoka ja juoma ovat olennainen osa retkeä tai vaellusta. Luonto-Suomessa puhumme siitä, millaista muonaa reissussa tarvitaan ja miten se valmistetaan ennakkoon tai maastossa. Kuinka puhdas vesi tai ruoka säilyy syömäkelpoisena pidemmällä vaelluksella? Mikä kaikki luonnosta kelpaa ihmisravinnoksi? Eräruokakysymyksiin ovat studiossa vastaamassa legendaarinen luonnonmuonan tuntija ja selviytymistaitojen opettaja Turkka Aaltonen sekä retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Voit kertoa meille myös oma eräruokatarinan tai -kokemuksen. Ohjelman juontavat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Pasi Heikura käy korvat punaisina läpi suomalaista kiroilua tutkija Helmi Riihosen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan kisällivaltion olemukseen ja harjoitetaan alkusoinnuttelua. Faasirikoksena kuulemme, miten käy, kun laittaa kortensa likoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura penkoo eri kielten rahaa tarkoittavien sanojen alkuperää rahamuseon intendentti Jaakko Koskentolan kanssa. Ohjelmassa kysytään, voiko jäätiköntutkimus olla jäissä tai aikataulu muuttua riippakiveksi, kun se naulataan seinään. Fraasirikoksessa voi ja veitsi ovat väärissä rooleissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Pasi Heikura kysyy kielentutkija Heidi Vepsäläiseltä, miten chattibottien kanssa kommunikoidaan. Ohjelmassa selvitetään, millainen klangi on haitarimaisella säällä, ja maistellaan soppaa, johon on kadonnut monta lusikkaa. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.