Podcasts about ohjelman

Pasi Heikura pohtii finglish-asintuntija Ville Elorannan ja Laura Niemen kanssa, miksi englannin kielestä suomen kieleen tulleet sanat ärsyttävät niin monia. Ohjelmassa maistellaan myös lohikeiton makuista tervajäätelöä ja selvitetään, voiko mailla ja halmeilla olla vettä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tove Jansson sai vuodessa yli 1500 kirjettä tai korttia, joissa kyseltiin Muumilaakson asukkaista, mutta kerrottiin myös omista huolista. Mikä ihmeellisintä, Jansson vastasi kaikille, vaikka kirjerumba vei valtavasti aikaa. Tove Janssonin lähettämistä vastauskirjeistä paljastuu myös uusia asioita. Kirjeet kertovat, miten paljon muumikirjat ovat antaneet iloa ja lohtua lukijoille. Ensimmäisen muumikirjan julkaisusta on kulunut 80 vuotta. Muumilaakson asukkaiden elämänfilosofiassa riittää yhä ammennettavaa ja pohdittavaa. Kulttuuriykkönen sukeltaa muumien maailmaan yhdessä tietokirjailija Tuula Karjalaisen, muumiasiantuntija, tutkija Sirke Happosen ja kirjallisuudentutkija Maria Laakson kanssa. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja kosmologi Kari Enqvist. Ylen selvityksen mukaan viranomaiset ovat jo pitkään keränneet nimettömiä ilmiantoja työttömistä – mitä se kertoo yhteiskunnan arvoista ja kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta? Milloin ilmiantaminen on oikeutettua, ja missä kulkee yksityisyyden sekä yhteisen edun raja? Nuorisotyöttömyys on nousussa, kesätyöpaikat kiven alla ja ensikertalaiset jäävät helposti ulkopuolelle. Onko syy nuorissa, työnantajissa vai yhteiskunnan rakenteissa – ja pitäisikö nuorille varata omat paikat työelämään? Keskustelemme myös Oulun K-kaupan avotyöntekijän tapauksesta – mitä se paljastaa yhteiskunnan heikoimmista ja arvojen toteutumisesta arjessa? Miten media ja some vaikuttavat epäkohtien korjaamiseen? Nostamme esiin ikääntyneiden uudenlaisen näkyvyyden mediassa – ovatko kahdeksankymppiset vihdoin astumassa kliseiden ulkopuolelle aktiivisina toimijoina, rikosten ratkojina ja artisteina? Miten tämä vaikuttaa asenteisiin vanhenemista kohtaan? Avaamme myös videoesseiden maailmaa: miksi pitkät, syvälliset YouTube-podcastit ja esseet vetävät katsojia aikana, jolloin lyhyet sisällöt hallitsevat? Miten videopodcastit haastavat valtamediaa ja rakentavat yhteisöjä erityisesti vähemmistöjen keskuudessa? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Pasi Heikura istuu koulunpenkille ja selvittää opettaja, kirjailija Tea Mäkipereen kanssa, miten nasevia, osuvia ja hauskoja oppilaiden koevastaukset voivat olla. Ohjelmassa tutustutaan myös limppua syöviin haikaloihin, ja lopuksi mietitään, mitä voi tietää, jos tiedonpuutteessa on aukko. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kouluissa opetetaan antiikin historiaa, joka on perinteisesti hyvin miehinen. Me tunnemme kuitenkin nimeltään antiikin jumalattaret kuten Afroditen, Heran ja Artemiksen. Uusimmassa antiikin tutkimuksessa on keskitytty enemmän naisten historiaan. Mitä uutta tietoa naisnäkökulmasta käsin on löytynyt antiikin hyvin miehisestä ja sankaruuteen keskittyvästä tutkimuksesta? Mitä uusi suomalainen antiikintutkimus nostaa esille naisten kohdalla? Mitkä ovat ne uudet kulmat suomalaisessa antiikin naistutkimuksessa? Malin Grahn-Wilder on tutkinut antiikin alkuperäistekstejä ja lähestynyt niitä feministisillä metodeilla. Millaisia yllättäviä havaintoja hän on tehnyt tutkiessaan kolmen merkittävän naisen Diotiman, Hipparkhian ja Marcian elämää? Marja-Leena Hänninen on tutkinut naisten asemaa roomalaisessa uskonnossa. Mitä tiedetään naisten asemasta mysteerikulteissa? Elina Pyy on tutkinut sukupuolta ja väkivaltaa antiikin mytologiassa. Kreikkalaisia myyttejä leimaa seksuaalinen väkivalta, millä tavalla se eroaa aikamme väkivallasta? Vieraina ovat antiikintutkijat Malin Grahn-Wilder, Marja-Leena Hänninen ja Elina Pyy. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Lokakuun 9.–11. Tanssin talon Pannuhallissa esitetään Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Metamorfoosin yhteistuotantona toteuttamaa versiota saksalaisen Falk Richterin Trustista. Vuonna 2008 kantaesitetty näytelmä kertoo miten silloin ajankohtaisen finanssikriisin aiheuttama talousrakenteiden romahdus rinnastuu yksityisissä ihmissuhteissa koettuun luottamuspulaan.Ohjelman vieraina ovat esityksen koreografi-ohjaaja Samuli Nordberg ja siinä esiintyvä Anna Kuusamo. Keskustelussa pohditaan muun muassa tanssin ja fyysisen teatterin vahvuuksia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyssä sekä finanssikriisin perintöä. Käsittelemme myös tällä hetkellä yhteiskunnassa ajankohtaista kollektiivista luottamuspulaa.

Kevään ajan Ylellä on ollut käynnissä kaikille avoin Sanoita linnunlaulu-linturunokilpailu. Minna Pyykön maailma- ohjelmassa käydään läpi tätä kilpailua kriitikko Vesa Rantaman ja kultturitoimittaja Minna Joenniemen kanssa. Runoilija tohtori Jenni Haukio valitsee Suomen luonnon päivänä kilpailun voittajarunot. Ohjelmassa hän kertoo, miksi juuri nämä runot tekivät häneen vaikutuksen. Ohjelman lopuksi otetaan yhteyttä voittajiin.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat professori Laura Kolbe, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Voisiko Donald Trump todella saada Nobelin rauhanpalkinnon, jos tarkastellaan asiaa kylmän rauhallisesti palkinnon kriteerien valossa? Donald trump kehui Alexander Stubbin ulkonäköä. Miksi ulkonäkö ja tyyli ovat yhä niin keskeisiä poliittisessa uskottavuudessa ja julkisessa vaikuttamisessa? Onko “rumilla ja reteillä” enää asiaa yhteiskunnan ytimeen? Kansanedustaja Eemeli Peltosen itsemurha on järkyttänyt Suomea. Miksi miesten yliedustus itsemurhatilastoissa jää usein pimentoon tasa-arvokeskustelussa, ja pitäisikö miesten mielenterveyttä käsitellä näkyvämmin yhteiskunnallisena ongelmana? Mira Luoti kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi viihdeohjelman kuvauksissa. Miten median tulisi uutisoida seksuaalisen väkivallan kokemuksista, kun yksityiskohdat jäävät hämäriksi – miten tukea uhria ja suojella syyttömiä samanaikaisesti? Mitkä laulajalegendat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriseen kaanoniin, ja nouseeko Katri Helena tähän joukkoon yli 60-vuotisen uransa myötä?

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Vuosikymmenien ajan muslimimaailmaa pidettiin täysin saavuttamattomana lähetystyön kohteena ja työn tulokset olivat melko vaatimattomia, mutta miten median kautta tehty medialähetystyö on muuttanut erityisesti arabiankielistä muslimimaailmaa? Muun muassa tästä aiheesta ohjelmassa on keskustelemassa Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja sekä satelliittikanava Al Hayatin johtaja Aaron Ibrahim. Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vaikka kesälomia vietetään, medialähetystyö menee eteenpäin 24/7. Työn tulokset kesän ajalta rohkaisevat meitä kaikkia pitämään evankeliumia esillä olosuhteista ja tilanteista huolimatta. Syyskausi alkaakin Avainmedian osalta työteliäänä ja mahtuupa syksyyn myös ilmainen juhlakonsertti, johon kaikki ovat tervetulleita. Ohjelmassa vieraana toiminnanjohtaja Ilpo Jokimäki. Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

Mäntän Serlachius-museossa on esillä iso Giorgio de Chiricon taidetta, persoonaa ja puvustuksia esittelevä näyttely. Oli haastavaa saada lupa tuoda italialaisia esineitä, vaatteita ja taidetta ulos maasta. De Chiricosta on myös vasta ilmestynyt kirja, joka avaa metafyysisen taiteen mestarin erityistä ajatusmaailmaa ja estetiikkaa. Edelleen tämän taiteilijan koti Roomassa vetää ihmisiä puoleensa. Millainen persoona tämä rikkaan aatelissuvun kasvatti oli? Miksi häntä kuvaillaan hankalaksi ihmiseksi? Giorgio de Chirico syntyi vuonna 1888 ja kuoli 1978. Hän oli italialainen taidemaalari, joka perusti esi-surrealistisen Scuola metafisica -nimellä tunnetun taidesuuntauksen. De Chirico uskoi että metafyysinen taide paljastaa rinnakkaistodellisuuden olemassaolon. De Chiricon taiteessa on aina jännitystä ja mielikuvitusta. Niitä edustavat esimerkiksi raskaat samettiverhot, esiriput tai välillä raotetut verhot. Fabio Benzi on kirjoittanut de Chiricon metafyysisen kauden varhaisista teoksista että niissä verhot ovat samat, joilla kreikkalaisortodoksisessa kirkossa erotetaan Jumalan tila jumalanpalvojien tilasta ja jotka piilottavat jumalallisen. Mitä salaista de Chirico halusi katsojille välittää? Ohjelman vieraina ovat kuraattori ja kuvataiteilija, Roomassa asuva Hannu Palosuo ja de Chiricoa tutkinut taidehistorioitsija Altti Kuusamo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Mitä sinä haluaisit tietää lieroista tai onko sinulla jännittäviä havaintoja? Luonto-Suomen matoillassa kysymyksiin vastaavat mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Ohjelman juontavat Markku Sipi ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Gazassa siviilien kärsimykset sotatoimien keskellä ovat syventyneet nälänhädäksi. Lisäksi satoja apua hakevia siviilejä on surmattu Israelin tulituksessa. YK on varoittanut jo kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän romuttumisesta. Ohjelmassa haastateltava Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Mirjana Spoljaric varoittaa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta nakerretaan ja oikeudellisesti ja moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rima laskee. Israelin toimet Gazassa herättävät arvostelua myös kotimaassa. Israelilaisten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden ryhmä on vedonnut usein avoimin kirjein kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen velvoitteesta Gazassa. Ohjelmassa haastatellaan kolmea israelilaista kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, jotka ovat hyvin huolissaan Gazan humanitaarisesta kriisistä. Lisäksi he ovat vedonneet pääministeri Benjamin Netanjahun hallintoon, jotta se ei toteuttaisi suunnitelmaansa ”humanitaarisen kaupungin” perustamisesta Gazan eteläiseen kaupunkiin Rafafiin. Siviilien pakkosiirroilla on tiukat kansainvälisoikeudelliset edellytykset. Ne eivät israelilaisasiantuntijoiden mukaan Gazassa täyty, vaan humanitaarinen kaupunki Rafahissa olisi sotarikos. Gazan tapahtumien vuoksi Etelä-Afrikka on nostanut kanteen Israelia vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, ICJ:ssä. Etelä-Afrikan kanteen mukaan Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan. Ohjelman lopussa suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, miten vankat perusteet Etelä-Afrikan kanteella on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitä improvisointi on ja miten siihen voi valmistautua? Eri alojen taiteilijat keskustelevat ennakoimattoman kohtaamisesta. Keskustelemassa näyttelijä Sari Havas, jazzmuusikot Mikko Antila ja Kadi Vija sekä performanssitaiteilijat Katri Kainulainen ja Maximilian Latva. Ohjelman juontaa Jonni Roos.

Pasi Heikura seikkailee Suomen hassujen paikannimien seuduilla professori Terhi Ainialan kanssa. Ohjelmassa aloitetaan myös ratamoottoriveneily pystymetsästä, ja lopuksi mietitään, millainen on ilmiön vuorenhuippu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tänäkin kesänä on jo koettu ihmishenkiä vaatineita ilmastonmuutoksen voimistamia sään ääri-ilmiöitä. Yhdysvalloissa Texasissa yli sata ihmistä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa syöksytulvissa heinäkuun alussa. Tulva-alttiissa osavaltiossa varautumista on yritetty parantaa erityisen tulvarahaston avulla. Ohjelmassa haastateltavan texasilaisasiantuntijan mukaan konkreettisiin hankkeisiin rahaa on kuitenkin mennyt vasta vähän. Kaliforniaa puolestaan koettelevat entistä voimakkaammat maastopalot. Los Angelesissa maastopalot tuhosivat alkuvuodesta kymmeniä tuhansia asuntoja. Ohjelmassa kuullaan raportti Kaliforniasta ja selviää, otetaanko ilmastoriskit aiempaa paremmin huomioon jälleenrakentamisessa. Ilmastonmuutoksen huomioonottavia rakentamis- ja infraratkaisuja olisi syytä tehdä Suomessakin, vaikka tuhotulvilta ja jättimaastopaloilta Suomessa on ainakin toistaiseksi säästytty. Suomalaisasiantuntija kertoo mitä. Kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä työskentelevä ilmastoprofessori kertoo, missä maassa ilmastoriskeihin, kuten tappaviin helteisiin, on onnistuttu varautumaan parhaiten. Ohjelman lopuksi vieraillaan arkeologisilla kaivauksilla Kreikassa ja kuullaan, miten lisääntyvä paahde vaikuttaa työntekoon. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

On kulunut 20 vuotta siitä, kun sukupolvensa parhaaksi sotakirjailijaksi tituleerattu Esa Sirén julkaisi ensimmäisen sotakirjansa. Sen jälkeen hänen kirjojaan on ilmestynyt tiuhaan tahtiin ja niitä on myyty yli 400 000 kappaletta. Elokuussa ilmestyy hänen 21. sotakirjansa Taisteluosasto Rasi. Samalla ilmestyy myös 20-vuotisjuhlapainos Sirénin esikoisromaanista Iskujoukkue. Esa Sirén kertoo, miten rakentaa tarinansa ja miten dokumentaarisia teokset ovat. Vieraana on myös sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset liikemies Sami Kuuselan, tietokirjailija Tiina Raevaaran ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa syvennytään viikon polttaviin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin yhdessä tietokirjailija Tiina Raevaaran, liikemies Sami Kuuselan ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kanssa. Lähetys alkaa ajankohtaisella keskustelulla syntyvyyden romahtamisesta ja sen taustalla vaikuttavista ideologioista. Miten pronatalistiset ajatukset, maahanmuuttokeskustelut ja erilaiset taloudelliset kannustimet kietoutuvat yhteen, ja miksi suomalaiset eivät enää halua lisääntyä? Studiossa pohditaan myös, näkyykö väestökeskustelussa piilevä rasismi (kuten feministinen Tulva-lehti väittää) ja millaisia arvoja syntyvyyspolitiikan taustalta löytyy. Toinen aihe pureutuu kauneusleikkausten suosioon ja niiden riskeihin, kun tuore tapaus Turkista nostaa esiin kysymyksen kauneuden tavoittelun hinnoista. Millainen rooli somevaikuttajilla on ilmiön kasvussa, ja miten media käsittelee kauneuskirurgian vaaroihin liittyviä uutisia? Lisäksi jaksossa keskustellaan urheilutapahtumien ilmastovaikutuksista, suomalaisen kesäsään erityispiirteistä ja kesämuodin ilmiöistä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura sukeltaa perinteentutkimuksen dosentti Tiina Sepän kanssa suomalaiseen vettä käsittelevään kansanviisauteen. Ohjelmassa myös siivotaan suu junioriurheilukentän laidalla, ja lopuksi mietitään, mitä on sopivaa odottaa vesi kielellä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Maamme yksi tunnetuimmista ja monipuolisimmista muotoilijoista Ritva-Liisa Pohjalainen on esillä Heinolan museossa. Miten hänen 50-vuotinen uransa alkoi? Millä tavalla oma lapsuus Raahessa ja isovanhempien opit tekivät hänestä esteetikon? Millä tavalla Italiassa vietetty aika on vaikuttanut hänen tyylinsä jalostumiseen esimerkiksi lasimuotoilun kohdalla? Monet muistavat Ritva-Liisa Pohjalaisen veistokselliset muotiluomukset, jotka tuovat mieleen Fellinin elokuvien puvustukset. Millä tavalla hänen muotoilunsa eri vaiheet kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa? Millä tavalla hän on tuonut esille ajan hengen muotoilun kautta? Pohjalainen on saanut Kaj Franck-muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon. Hän suunnitteli vaatteita Piretalle, Silolle, Kestilälle, Finn Flarelle ja P.T.A.-merkille ja loi oman Ril´s-designermalliston. Vieraina ovat muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen, päätoimittaja emerita Riitta Lindegren ja museonjohtaja Riitta Koskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösessä sukelletaan japanilaisen huumorin maailmaan ja erityisesti manzai-komiikkaan. Manzai on perinteinen japanilainen komiikan laji, jossa kaksi esiintyjää käy nopeatempoista sanailua tarkasti määriteltyjen roolien – höpsön heittäjän (boke) ja järkevän oikaisijan (tsukkomi) – välillä. Manzai perustuu väärinymmärryksiin, sanaleikkeihin ja nopeaan vuoropuheluun, ja se on yksi Japanin suosituimmista komiikkamuodoista. Mikä tekee tästä perinteisestä komiikan muodosta niin suositun Japanissa – ja voisiko siitä tulla seuraava hitti Suomessa? Keskustelemme manzain perinteistä, kilpailuista ja siitä, kuinka huumori rakentaa siltoja kulttuurien välillä. Mikä naurattaa Japanissa – ja miten manzai taipuu suomalaisille lavoille? Studiossa ovat viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut japanilainen koomikko ja manzai-projektin projektipäällikkö Gen Takagi, manzai-kilpailun voittajat Aapo Alare ja Daniel Selin sekä tietokirjailija ja Japani-asiantuntija Liisa Karvinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Itämerta kutsutaan maailmanpolitiikan peiliksi. Kuvajainen heijastelee aikaansa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt. Itämerellä harjoittelevat sekä Nato että Venäjä. Venäjälle on asetettu pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan. Öljynmyynti on sotataloudelle tärkeä tulonlähde. Pakotteita kierretään joskus heikkokuntoisten varjolaivojen avulla. Niistä tehdään Itämerellä havaintoja keskimäärin kymmenen viikossa. Merivoimien operatiivinen päällikkö, kommodori Marko Laaksonen kertoo, että meriliikenne on vilkastunut. Varjolaivojen ja normaalin liikenteen lisäksi vesillä liikkuu yhä useammin sekä Naton että Venäjän sota-aluksia. Brittiläis-yhdysvaltalainen suursijoittaja sir Bill Browder sanoo, että Venäjä on asetettava täyteen öljymyyntisaartoon. Heikki Heiskanen haastatteli kahta Venäjän merenkulkua ja öljybisnestä tuntevaa asiantuntijaa, Jevgeni Simonovia UWEC-ympäristöjärjestöstä ja Sergei Vakulenkoa Carnegie Eurasia Russia Centeristä. Ekoaktivisti Simonov tosiaan puhuu ohjelmassa ympäristöuhkista. Mustallamerellä sattui joulukuussa varjolaivastoon liitetty öljyturma. Öljyalan asiantuntija Vakulenko puolestaan sanoo, että uhkia liioitellaan poliittisesti, koska vanhat tankkerit eivät ole liikenteessä kovin poikkeuksellisia, edes 20 vuotta vanha tankkeri ei ole kansainvälisesti vielä matkansa päässä. Itämeri on Venäjälle tärkeä kuljetusreitti, vaikka se voisikin sen osin korvata. Puolan Suomen suurlähettiläs Tomasz Chłoń sanoo, että uudessa tilanteessa Itämeren merkitys korostuu myös Puolassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen rauhattomuutta hämmentyneinä. Ohjelmassa myös katsaus Iranin ja Yhdysvaltain jännittyneisiin suhteisiin. Yhdysvallat ei kurita Iranin pappisvaltaa ensimmäistä kertaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura selvittää arkeologi Ulla Nordforsin kanssa, mitä muinaisen dna:n tutkimus kertoo suomenniemellä asuneiden ihmisten alkuperästä. Ohjelmassa myös raivataan tietä suurella pensselillä ja laitetaan metsää lihoiksi. Lopuksi kokeillaan vielä, miltä tuntuu laittaa kättä päälle, jos välissä on voita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tutkii lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen dosentti Veijo Saanon kanssa, mitä eroa on venähdyksellä, revähdyksellä ja nyrjähdyksellä. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä käärme tekee pyssyssä, ja lopuksi selvitetään, voiko jollakulla olla soppansa pelissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Karjalan kieli kuulostaa suomalaisten korvaan tutulta, mutta todellisuudessa sukukielemme sanat aiheuttavat meille helposti väärinkäsityksiä. Pasi Heikura penkoo sukukielen sanoja ja sanontoja yhdessä kääntäjä Natalia Giloevan ja näyttelijä Timoi Munnen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan myös tietokoneen hyllyihin ja ihmetellään, voiko hellankoukku kiehua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu tomaattiasiantuntija ja viljelyneuvoja Jorma Seppälän kanssa tomaattilajikkeiden mehevään maailmaan. Ohjelmassa käännetään myös kiviä puissa, ja viikon fraasirikoksessa mietitään haastateltavaa, jonka huulet ovat sidotut. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura ja tietokirjailija Reetta Ranta tutustuvat suomalaiseen puita käsittelevään kansanperinteeseen ja puuaiheisiin sanontoihin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä vierivät kivet tekevät posliinikaupassa ja miten käy, kun karva katkeaa kamelin selästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura ja etymologi Klaas Ruppel selvittävät, miten sana äiti on tullut suomen kieleen. Ohjelmassa mietitään myös, miltä sähköautoperuna maistuu ja miten ollaan moksis. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Petri Hårdh.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

​M​ikä on kiirastorstain kiira, entä mitä tehdään sukkasunnuntaina? Pasi Heikura ja arkistotutkija Juha Nirkko pohtivat mystisiä pääsiäisviikon päivien nimiä. Ohjelmassa ihmetellään myös kultamunia lypsävää lehmää ja selvitetään, voiko ahvenia naarata. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää historian tutkija Irma Sulkusen kanssa, miten Elias Lönnrotin kansallissankarin maine rakennettiin. Ohjelmassa mitataan myös avannon kokoa, ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tutustuu pohjoisen elämän perinteen tallentajan Samuli Paulaharjun perintöön akatemiatutkija Kati Kallion kanssa. Ohjelmassa poimitaan myös rusinoita pullasta katsellen metsää puilta, ja lopuksi ajetaan kaksiteräistä miekkaa piippuun. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kysyy maataloustieteen professori Frederick Stoddardilta, mitä riisilajeja maailmassa on. Ohjelmassa mietitään myös, kannattaako roskasta maksaa, vaikka ilmaiseksi saisi, ja lopuksi testataan, miten käärmeenkarkotusloitsut eli madonluvut sopivat pörssikurssien analysointiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää suomen kielen professori Lari Kotilaisen kanssa, onko suomen kieli maailman vaikein kieli oppia. Ohjelmassa selviää myös, mitä tapahtuu, kun jokin räjäyttää kamelin selän, ja tutkitaan, millainen on huone, joka on maalitahroja solkenaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja lähimetsien suojeluun yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Miksi lähimetsiä on tärkeää suojella? Millaisia ekosysteemejä metsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro omasta lähimetsästä tai kysy asiantuntijoilta. Nuuksion metsästudiossa ovat Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen ja tutkimusjohtaja Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja äänitekniikasta vastaa Tommi Slotte. Pasilan studiossa Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää tietokirjailija, musiikkitieteilijä Topi Linjaman kanssa mitä on isähuumori ja mihin huonoja vitsejä tarvitaan. Ohjelmassa pohditaan lisäksi, voiko maa paistaa ja silmä särähtää. Lopuksi paljastetaan Kotuksen valitsema helmikuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.