Podcasts about ohjelman

Tekoäly on nopeasti muuttamassa myös kirjallisuuden ja kustannusalan toimintatapoja. Se voi olla kirjailijalle oiva apuri esimerkiksi ideoinnissa, taustatiedon etsimisessä, tekstin muokkaamisessa ja kääntämisessä. Mutta missä menee raja? Miten paljon tekoäly saa auttaa luovassa työssä ja kirjoitusprosessissa? Kustantamoille tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia. Tekoäly pystyy suoltamaan kevyttä viihdelukemista nopeasti ja vaivatta.Samalla nousee vaikeita kysymyksiä. Kuka omistaa tekoälyn avulla syntyneen tekstin? Miten varmistetaan kirjailijan oma ääni ja tekijänoikeudet, kun kone on oppinut valtavasta määrästä ihmisten kirjoittamia teoksia? Entä mitä tapahtuu kirjallisuudelle, jos markkinoille tulvii nopeasti ja halvalla tuotettua tekoälytekstiä? Millaisen roolin haluamme antaa tekoälylle kirjallisuudessa? Kulttuuriykkösessä näitä kiperiä kysymyksiä pohtivat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars ja esikoiskirjailija, tekoälykonsultti Antti Ukkonen. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Useassa EU-maassa medianvapaus on heikentynyt viime vuosien aikana. Näin siitä huolimatta, että EU:ssa astui kaksi vuotta sitten voimaan medianvapaussäädös. Toimittajat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan EU-maista vain Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat toteuttaneet säädöksen täysimääräisesti. Järjestön EU-edustaja sanoo ohjelmassa, että EU-komission tulisi ryhtyä toimiin, jotta EU-maat saataisiin noudattamaan medianvapaussäädöstä. Huonoin medianvapaustilanne on Kreikassa. Se sijoittuu kansainvälisessä medianvapaustilastossa EU-maista heikoimmalle sijalle. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta ja selviää, miksi medianvapaus Kreikassa mataa. Unkarissa mediakenttä on myllerryksessä huhtikuisten vaalien jälkeen. Victor Orbánin vaalitappion myötä myös mediaan luotu Orbánin propagandakoneisto on murenemassa. Unkarilaisprofessori avaa ohjelmassa, mitä Unkarissa nyt tehdään, jotta maahan saataisiin aidosti vapaa, poliittisesta johdosta riippumaton media. Unkarin televisio- ja radiouutiset on keskeytetty elokuun puoliväliin asti toimitusten uudistamisen ajaksi. Ohjelman lopuksi suomalaisasiantuntija arvioi Suomen medianvapauden tilaa ja potentiaalisia uhkia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura seikkailee häiden sanaston juurilla Tampereen historiallisten museoiden tutkija Katri Pyysalon kanssa. Ohjelmassa etsitään myös graalin maljaa erotilanteessa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tieto- ja fiktiokirjailija Tiina Raevaara, toimittaja/tietokirjailija Jussi Ahlroth sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Perjantairaati pohtii: Mitä tapahtuu kun algoritmit eivät enää tarjoa vain sisältöä vaan kokonaisia elämäntapoja? Tradwife-sisältö, tunnelmamarkkinointi ja moodeihin perustuvat suositukset muokkaavat meitä huomaamatta. Opettavatko menestyssarjat kuten Downton Abbey, Succession ja The Crown meidät hyväksymään eriarvoisuuden? Garden Helsinki -kohu teki näkyväksi politiikan kulissit ja lobbauksen käytännöt. Syökö tapaus luottamusta päättäjiimme, vai paljastiko se vain sen miten politiikka aina on toiminut? Scifi-lehti Portti lopettaa 42 vuoden jälkeen. Mitä menetetään kun suomalaiselta tulevaisuusspekuloinnilta lähtee julkaisukanava - juuri nyt kun elämme keskellä scifi-todellisuutta? Kumpi on pahempi virhe – puhua englantia suomea osaavalle vai suomea sitä osaamattomalle? Helsingin Sanomien kolumni herätti keskustelun perisuomalaisesta tavasta vaihtaa automaattisesti englantiin, kun vastassa on ulkomaalaistaustaiselta vaikuttava henkilö. Samaan aikaan valitamme, kun emme saa palvelua suomeksi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Romanttinen kirjallisuus, ja niin kutsuttu rakkausviihde, on suositumpaa kuin koskaan, ja etenkin kirjatiktokissa trendaavin genre. Kaksi kotimaista kirjailijaa, Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer kertovat ohjelmassa millaista on kirjoittaa romanttista viihdekirjallisuutta, miten hahmot syntyvät ja millainen on ollut polku kirjailijana. Tiina Lifländer on vaihtanut tyylilajia nykykaunosta feelgood-kirjallisuuteen. Uusin romaani Merta edemmäs kertoo Sinistä, joka ottaa vapaata töistä ja lähtee Walesiin. Rannikkokaupungin majatalon ikkunasta avautuva merimaisema lumoaa päähenkilön ja aamiaislautasen ääressä hänen ajatuksensa ajautuvat silti Suomeen ja sinne jääneeseen entiseen poikaystävään. Onko Sini tehnyt elämänsä suurimman virheen? Pariisissa asuva Anneli Vehkoo kirjoittaa parisuhteen erilaisista vaiheista. Hänen neljäs romaaninsa Kaksi askelta kaipuuseen kuvaa kahden aikuisen parisuhdetta ja arkea suuremman elämän kaipuuta. Se kertoo myös ulkomailla asumisesta, koti-ikävästä sekä Suomesta ja Ranskasta. Tapahtumat sijoittuvat Pariisiin ja Meaux'n historialliseen esikaupunkiin. Miten kirjoitetaan romanttinen matkatarina? Kummankin kirjailijan uutuusromaanissa kuvaillaan suomalaista päähenkilöä rakkauselämänsä pyörteissä romanttisissa eurooppalaismaisemissa kaukana kotoa Tiina Lifländerin romaanissa ollaan Walesissa ja Anneli Vehkoon romaanissa ollaan Pariisissa. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vasta vähän yli 50 vuotta vanha kulttuurin, taiteen ja viihteen laji on nyt suositumpi kuin koskaan. Tänään keskustellaan siitä, miksi roolipelit ovat nyt niin suosittuja ja myös siitä, mitä peleistä kannattaa kulttuuria seuraavan ihmisen tietää, vaikka ei niitä itse pelaisikaan. Eli mitä uutta ja kiinnostavaa roolipeleissä on nyt meneillään, ja miten nämä uudet käänteet kytkeytyvät laajempiin kulttuurin ilmiöihin. Puhutaan lisäksi vielä kotimaisista roolipeleistä, Youtubesta, rahasta ja ruotsalaisesta firmasta, joka tekee pelejä isoista tunnetuista fantasia- ja scifi-maailmoista. Keskustelemassa ovat tutkija ja pelikirjoittaja Jukka Särkijärvi, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja pelintekijä Juhana Pettersson. Ohjelman juontaa Jussi Ahlroth.

Odysseia on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta. Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt 250 miljoonan dollarin spektaakkelin eeppisestä runoelmasta. Jo ennen julkaisuaan filmi on herättänyt kohua näyttelijävalinnoillaan ja historiallisilla epätarkkuuksillaan. Kulttuuriykkösessä tästä kesän elokuvatapauksesta ja Odysseiasta ovat puhumassa klassillisen filologian professori Marja Vierros ja klassillisen filologian yliopistonlehtori Marke Ahonen Helsingin yliopistosta sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota heijastuu myös Itämerelle, josta on tullut yksi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun näyttämöistä. Jännitteitä nostavat Venäjän varjolaivasto ja hybridioperaatioiden uhat. Epämääräiset tankkerit herättävät huolta ympäristökatastrofin vaarasta, mutta Itämeren antavaltioiden on yhä vaikea puuttua tankkeriliikenteeseen kansainvälisillä vesillä. Yksi mysteereistä on ollut meren pohjassa kulkevien Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syksyllä 2022. Heinäkuun alussa Saksan syyttäjät nostivat tapauksesta sotarikossyytteen Italiassa pidätettyä ukrainalaismiestä vastaan. Tapaus aiheuttaa jännitteitä Ukrainan ja Saksan suhteisiin, sillä Saksan viranomaiset katsovat sen kohdistuneen Saksalle kriittisen tärkeään infrastruktuuriin. Venäjän johto sen sijaan yhä haaveilee kaasuputkien palauttamisesta käyttöön. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Erja Tuomaala ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas'sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää Yhdysvaltojen osavaltioiden nimien taustoja yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamon kanssa. Ohjelmassa ihmetellään myös, mitä tapahtuu, kun ilma lähtee pihasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt sotilasliitto Naton huippukokouksista dramaattisia näytöksiä. Tämän viikon Ankaran-huippukokoukseen Trump toi mielipahansa Grönlannin kontrollista ja liittolaisten haluttomuudesta osallistua sotaan Irania vastaan. Trump myös uhkasi katkaista kauppasuhteet Espanjaan, joka ei ole innokas nostamaan puolustusmenojaan. Eurooppalaiset liittolaiset saivat jännittää Trumpin mielialaa mutta saattoivat lopulta huokaista helpotuksesta, kun kokous päättyi sopuisissa tunnelmissa. Trumpin äkkipikainen politiikka pakottaa eurooppalaisia Nato-maita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä Trump Natolta haluaa. Ohjelman ovat toimittaneet Maria Stenroos, Rain Kooli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, tietokirjailija Ville Hänninen ja toimittaja Matti H Virtanen. Perjantaistudion agendalla oli taideteos Riikka Purraan kohdistuvana tappouhkauksena. Keskustelu sai alkunsa, kun toimittaja Mikko Välimaa, Purran puoliso, arvioi maanantaina viestipalvelu X:ssä Turun Taidehallissa esillä olevan teoksen "verhottuna tappouhkauksena". Ovatko suositut poliittiset oikeisto-podcastit journalismia vai viihdettä? Metan älylasien uhat ja mahdollisuudet. Kotimaisten marjojen hinnat nousevat, koska poimijoita ei päästetä Suomeen, mennäkö metsään? Paavi haluaa kaikissa tapauksissa varmistaa, että ihmisyys pysyy keskiössä kun tekoäly valtaa maailman. Miten raatilaiset suhtautuvat yhteiskunnan pakkodigitalisaatioon ja -tekoälyttämiseen? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuvittaja-kirjailija Sanna Pelliccioni on alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi ja nykyään sivutyökseen perinnesaunottaja. Hän on tutkinut saunomista historian ja eri kulttuurien näkökulmasta. Uudessa Saunan sylissä – kaikuja perinnesaunasta -kirjassaan perinnesaunottaja johdattaa lukijat saunapolun mittaisen matkan vanhan saunan ovelle, itämerensuomalaisen saunan muinaisiin perinteisiin. Millä tavalla perinnesaunottaja voi uudistaa näitä vanhoja, mystisiäkin perinteitä? Miksi löylyjä kuuluu tervehtiä? Ja millaisia ovat Suomen Kansan Vanhoista Runoista ammentavat saunalaulut? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna Pelliccioni, tutkija ja perinnesaunaopettaja Maaria Alen ja tutkija Kaarina Kailo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Osa suomalaista Hollywoodia sijaitsi vuosikausien ajan Helsingin Kulosaaressa. Siellä saattoi törmätä kuvausryhmiin ja koko kansan rakastamiin filmitähtiin ja jopa vapaana tallustavaan sirkuskarhuun. Usea kotimainen elokuva filmattiin siellä vanhaan tennishalliin rakennetussa studiossa. Ulkoapäin rakennus näytti ränsistyneeltä ja sortumaisillaan olevalta. Sisällä tehtiin unelmia. Laajaan arkisto- ja muistiaineistoon perustuva Unelmatehdas Kulosaaressa. Fennada-Filmi Oy:n tarina on kiehtova kertomus sodanjälkeisestä kotimaisesta elokuvasta ja elokuvakulttuurista. Millä tavoin rahaa tahkottiin Suomessa elokuva-alalla? Millaiset aiheet olivat suosiossa? Miten suomalainen elokuva löysi katsojia ulkomailta? Haastateltavina ovat elokuvatutkija Juha Seitajärvi Taide- ja kulttuurivirastosta sekä mediahistorian dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja toimittaja, tietokirjailija Jussi Ahlroth. Tällä kertaa puheenaiheina ovat Garden Helsinki -hanke, Pride-kritiikki, poliittisten liikkeiden tunnemaailma, The Odyssey -elokuvan ympärille syntynyt ennakkokohu ja kirjailija Eeva Kilven perintö. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Muodin kansainvälinen Fashion in Helsinki-päätapahtuma oli tänä vuonna Seurasaaressa, jossa kymmenen nuoren suunnittelijan mallistot esiteltiin suomalaisen kulttuurihistorian ja uuden muotitaiteen yhdistävässä tapahtumassa. Suomeen on syntynyt uusi ateljee-muodin toimintamalli ja useat Aallosta valmistuneet nuoret suunnittelijat ovat tästä hyvä esimerkki. Sini Saavala on monien artistien, vaikuttajien ja muodin alan toimijoiden luottovaatettaja. Millä tavalla muotitaide ja käyttövaate eroavat toisistaan? Mitä muodin saralla menestymiseen tarvitaan nyt? Mikä on suomalaisen muodin kilpailuvaltti ulkomailla? Ohjelman vieraina ovat taiteellinen johtaja Minttu Vesala, muotisuunnittelija Sini Saavala ja viestintäjohtaja Martta Louekari. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura syventyy eliölajien ihmeellisten nimien maailmaan oppaanaan Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Ohjelmassa nautitaan myös superluksukkaasta äänentoistosta ja selvitetään mitä tapahtuu, kun puolueen kuntohuippu osuu lankulle liian aikaisin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/162372082 Kaipaatko hidastamista olennaisen kysymyksen äärelle tai kimurantin ongelman moninäkökulmaista tarkastelua? Vuokraa minulta aivotoimintaa. Lue lisää Syvennyttäjästä: https://tinyurl.com/syvenny 88. jakson vieraana aivoasiantuntija ja psykologian tohtori Mona Moisala. Jakso taltioitiin 15.4.2026. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/88-mona-moisala Videoversio: https://youtu.be/BvMcBOUjtZM Spotify: https://spti.fi/qrYYJje Apple Podcasts: https://apple.co/4f97sWf RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Vessa aivolepoa vaalivana mikrokeitaana. 00:01:28 Miten päädyimme niin tyhmään työelämään? 00:04:12 Työelämän historiaa 00:11:34 Henryn typerät työkäytännöt. 00:20:38 Ylikuormitus ja uupumus. 00:31:39 Työtehtävien rajaaminen ja viisaampi kalenterointi. 00:35:52 Parempien tapojen omaksumisen vaikeus. 00:42:52 Algoritmit ja addiktiomekanismit. 00:47:45 Someaddiktion rajoittamisen apukeinot. 00:51:46 Some- ja älylaiteikärajat. 00:59:09 Katteetonta kauhistelua vai perusteltua huolta? 01:03:48 Älylaitteet ja lapset ja Aivot eka -projekti. 01:12:03 Yksilö, yhteisö ja koukuttava teknologia. 01:16:40 Neuromoninaisuus työelämässä. 01:26:45 Tekoäly tyhmässä työelämässä. 01:35:14 Lisää teknologian suitsimisesta teknisillä apuvälineillä. 01:38:11 18-vuotiaan Monan aivoinfarktin vaikutus hänen elämänpolkuunsa. 01:47:04 Mona kohtaa aivot. 01:49:46 Loppulyhyet. Monan nettisivut http://www.monamoisala.com Tyhmä työelämä -kirja https://otava.fi/kirjat/tyhma-tyoelama Aivot eka -kampanja https://aivoteka.fi Satama Life -asiantuntijatalo https://www.satama.life Monan LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/mona-moisala-aivotutkija Monan Instagram: https://www.instagram.com/monamoisala Tristan Harris ja Center for Humane Technology https://www.humanetech.com Jonathan Haidtin kirja The Anxious Generation https://www.goodreads.com/en/book/show/171681821-the-anxious-generation Cold Turkey -sovellus https://getcoldturkey.com App Block -sovellus https://appblock.app – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, kosmologi Kari Enqvist sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Mitä tapahtuu, kun ministeri kieltäytyy julkisesti noudattamasta pääministerin määräystä? Onko kyse suomalaisen konsensuskulttuurin kuolemasta vai politiikan muuttumisesta performanssiksi? Jalkapallon MM-kisoja isännöivä FIFA kärsii korruptiosta ja kyseenalaisista valinnoista. Onko jokainen kisojen katsoja osallinen moraalisesti tuomittavaan? Euroopan unioni salailee yhä enemmän asiakirjojaan journalisteilta ja tutkijoilta. Valmisteilla oleva laki voisi lopettaa nykymuotoisen asiakirjajulkisuuden – miksi Suomi vaikenee? Roskankerääjää syljetään kadulle ja sateenkaariväki kohtaa lisääntyvää väkivaltaa. Mistä vihamielisten asenteiden voimistuminen kertoo? Monet salaavat lihavuuslääkkeen käyttöä häpeästä, vaikka lihavuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja. Miksi vain yksi laihdutustapa katsotaan "oikeaksi"? Ohjelman juontajana on Nicklas Wancke.

Heinolan Kaupunginmuseon kesänäyttelyssä ”Luonnon lumoissa – Ru Runebergin hopeataidetta ja Flora Danica kattauksia” on esillä hopeaseppä Ru Runebergin hyönteismaailmasta inspiroituneita teoksia ja Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan historiallista Flora Danica astiastoa. Runeberg yhdistää leikkisissä esineissään hopeaa ja lasia. Museossa esillä olevat Flora Danica -astiat kuuluvat Heinolan museoiden omaan kokoelmaan, joka on tämän astiaston osalta yksi Suomen arvokkaimpia. Fiskars on kesän suosituimpia matkailukohteita. Fiskarsin ruukissa järjestetään tapahtumakokonaisuus, jonka pääteemana on vesi. Fiskars Village Art & Design Biennale: Kansainvälinen nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin biennaali levittäytyy Kuparipajaan ja ympäristöön 7.6.–30.8.2026. Veden taju on taiteilija-tutkija Riikka Latva-Sompin kuratoima näyttely, joka tarkastelee ihmisen suhdetta veteen. KASTE on Fiskarsilaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan Onoman kesänäyttely, jonka kuraattorina ja arkkitehtina toimi Marco Casagrande. Riihimäen taidemuseossa on esillä viiden tunnetun kuvataiteilijan unenonomainen näyttely. Institute of voyeurism and gardening on Pamela Brandtin, Leonora Fredrikssonin, Susanne Gottbergin, Sara Oravan ja Stiina Saariston fantasiaa ylistävä kesäjuhla. Teokset avaavat näkymiä muistoihin, uniin, tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin. Näyttelyn osana on taidemuseon ja Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista valitut teokset ja esineet, joiden ympärille taiteilijat ovat rakentaneet kuvitteellisen instituutin museon tiloihin. Teemoissa näkyy puutarha, luonto, kärsimys, intohimo, pyhä, uni, viattomuus ja yö. Ohjelman vieraina ovat Riitta Koskinen, Kari-Paavo Kokki, Katja Vuorinen-Parm, Riikka Latva-Somppi ja Marco Casagrande. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millainen on juomien historia 1700-luvulta omaan aikaamme? Juhlavat juomat, kuten viini, samppanja ja väkevät viinit ovat syntyneet historiallisissa olosuhteissa hyvin erityisillä tavoilla. Samppanja syntyi vahingossa ranskalaisten ja englantilaisten yhteistyössä. Miten tietty juoma syntyi, miten sitä tarjoiltiin ja millaisista laseista? Miksi samppanjaa juodaan sekä laakeista että huilumaisista laseista? Historian aikana olutta juotiin litratolkulla, koska se oli puhtaampaa kuin vesi. Miten kahvi tuli Suomeen? Kustaa III keitti salaa kahvia Tukholman linnassa. Miksi puhumme sekä kahvipannusta ja kahvikannusta? Euroopassa on kaksi erilaista teekulttuuria. Englannissa kaadetaan maitoa teehen ja Venäjällä vadelmahilloa. Millaista on kova tee? Mitä kaikkea esineistöä teen valmistamiseen löytyy historian saatosta ja antiikkiliikkeistä? Millainen on posliinin historia? Sitä kutsuttiin pitkään valkoiseksi kullaksi, koska sen valmistaminen oli niin kallista. Miksi Meissenin posliinin syntytarina on niin erikoinen? Keskustelemme myös eri ruokalajien synnystä. Miksi hienon pihvin nimi on Chateaubriand ja kuka keksi ilmavan jälkiruoan Pavlovan? Mitkä ovat kuuluisat alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat? Miten kattaukset kuvaavat omaa aikaansa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntijat Maria Ekman ja Bernt Morelius. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää fennougristiikan väitöskirjatutkija Aleksi Palokankaan kanssa, miksi keskikesän juhlaa kutsutaan Suomessa juhannukseksi. Ohjelmassa hemaistaan myös aisteja, saunotaan oululaiseen tapaan ja lopuksi pudotaan ajan kelkasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Millä tavalla näyttely nostaa esiin, kuinka poikkeuksellista Aaltojen ajattelu oli tehokkuutta ja rationalismia korostaneessa ajassa? Millä tavalla tämä radikaali suuntaus näkyi arkisissa tiloissa? Mistä he saivat tuolloin inspiraationsa? Aalloille suunnittelun lähtökohta oli kokonaisvaltainen ihminen, psyyke ja keho. He ajattelivat että hyvinvointi syntyy tasapainosta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välillä. Millä tavalla arkkitehtuuri ja muotoilu vastasivat tähän tarpeeseen? Monitaiteinen näyttely keskittyy suunnittelun ja hyvinvoinnin suhteeseen. Linda Bergroth vastaa näyttelyarkkitehtuurista, joka antaa Aallon designille uutta valoa ja henkisempää lähentymistapaa. Näyttelyn kuraattorit Jutta Tynkkynen ja Petteri Kummala avaavat millaisia keinoja Aallot käyttivät luodessaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja mitä opittavaa meillä voisi olla heiltä tänään. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Elsa, 84, syyttää Uppsalan kotipalvelun työntekijää raiskauksesta. Miksi kunta reagoi vasta mediamyrskyn jälkeen? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelma sisältää kuvauksia seksuaalisesta väkivallasta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua tai tukea? Alla on eri tukipalvelujen yhteystiedot.Keväällä 2024 84-vuotiaan Elsan koti Uppsalassa muuttuu turvattomaksi, kun kotipalvelussa työskentelevä mies vierailee Elsan luona. Elsa kertoo, että mies raiskaa hänet. Vielä tänä päivänä Elsa elää painajaisten ja epäluottamuksen kanssa, vaikka on samalla edelleen täysin riippuvainen avusta.Tyttärentytär Mimmi ryhtyy toimeen, ja tapaus paisuu mediamyrskyksi: mitä kunnan olisi pitänyt tehdä – ja kuka kantaa vastuun vanhuksen turvallisuudesta kotona?Haastateltavat: Elsa / kotipalvelun asiakasMimmi / Elsan tyttärentytärRasmus Sundström / osaston johtaja, Uppsalan kuntaVeronica / kotipalvelun työntekijäOhjelman on tehnyt: Tuomas Ojala ja Julia WiraeusTuottajat: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se ja Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila KälvemarkKertoja: Tuomas OjalaLoppumiksaus: Björn NitzlerOhjelma tehtiin keväällä 2026.Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukeaAkuuteissa hengenvaarallisissa tilanteissa: soita aina 112.Kvinnofridslinjen: puhelin 116 016 tai chatti.Stödlinjen för män: puhelin 020-80 80 80 tai chatti.Jourhavande medmänniska: puhelin 08-702 16 80 tai chatti.Ruotsin kirkon suomenkielinen palveleva puhelin: 020-26 25 00 iltaisin klo 21–23 ja chatissa torstaisin ja sunnuntaisin kello 18–20.

Leena Lehtolainen on ollut kirjailija 50 vuoden ajan. Hänen uransa käynnistyi nuorten kirjasta, mutta parhaiten Lehtolainen tunnetaan dekkareistaan. Lehtolainen ei ole aktiivinen somessa, vaan tapaa lukijoita mieluiten tapahtumissa. Linnea Kuuluvainen puolestaan on julkaissut kaksi romaania.Hänelle sosiaalinen media on nykyään tärkeä väline, jonka kautta voi jakaa ajatuksiaan ja tavoittaa lukijoita. Miten kustannusmaailma on muuttunut, miten nykyään aloitetaan kirjailijanura? Näihin kysymyksiin on vastaamassa myös Tammen kotimaisen kirjallisuuden kustantaja Petra Maisonen. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Ann-Christin Antell on kirjailija, jonka arkeologiset ja historialliset opinnot näkyvät aiheiden valinnassa. Kätketty tähti jatkaa Adelin perheen tyttäristä kertovaa romaanisarjaa. Matemaattisesti lahjakas Thyra lähtee opiskelemaan tähtitiedettä Uppsalan yliopistoon. Markus Hotakaisen tietokirja Tähtitieteen naiset inspiroi Anna-Christin Antellia luomaan oman fiktiivisen tähtitieteilijä hahmon. Kirjaa varten Antell matkusti Ruotsiin Uppsalaan tutustumaan yliopiston rakennuksiin. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ann-Christin Antell ja tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on tutkinut historian tiedenaisia. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura perehtyy Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman professori Jukkis Uotilan kanssa sanastoon, joka on jazzin myötä vakiintunut suomen kieleen. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko junassa syvää päätyä ja selvitetään lopuksi, voiko autolla ajaa yhteen hiileen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kysyy sotahistorian professori emeritus Martti Turtolalta, mistä tulevat sotilasoperaatioiden nimet. Ohjelmassa nostetaan myös sika pöydälle, laitetaan sormet löysästi ristiin ja lopuksi muutetaan päätöstä 360 astetta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ihmisuhrien lisäksi valtavia ympäristövahinkoja Ukrainassa. Ukrainalaiset ympäristöaktivistit syyttävät Venäjää tahallisesta luonnon tuhoamisesta. Sota on kasvattanut vaatimuksia, että luonnontuhonta lisättäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomiovallan alle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia tuhoja sota on aiheuttanut Ukrainassa. Sota kärjistää jo neuvostoajalta periytyviä ympäristöngelmia, kun taisteluja käydään idässä perinteisellä raskaan teollisuuden alueella. Maaperään leviävät raskasmetallit ja räjähteet taas uhkaavat maataloutta mustan mullan alueestaan tunnetussa Ukrainassa. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tutustuu taktisen neuvottelun perusteisiin Poliisiammattikorkeakoulun viestinnän ja vuorovaikutuksen lehtori Peter Liskin opastuksella. Ohjelmassa selvitetään myös, saako myrsky aikaan hallaa. Lopuksi pyritään karsinnoista läpi hyppäämällä seulan yli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yhdessä filosofian tohtori Tiina Ruskeepään kanssa, onko suomen kielessä sittenkin artikkeleita. Ohjelmassa selvitetään myös, miten jääkiekko-otteluissa kapellimestaroidaan ja kuinka pitkä aika on tunteroinen. Lopuksi paljastetaan Kielitoimiston kuukauden sana.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää keskeisten EU-maiden nimien taustoja. Matkaoppaana toimii nimistöntutkija, dosentti Sirkka Paikkala. Ohjelmassa tutkitaan myös jarrutuksen vauhdittamista ja lopuksi pähkäillään, miten neandertalinihmisille kävi, kun he kadottivat viimeisen niitin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvovat tällä kertaa lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta, tutkijatohtori Patrik Lauha, Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Viktor Sevrjugin. Linnunlaulujen aamun viimeinen osuus on kuultavissa Minna Pyykön maailma -ohjelmassa.

Politiikan tutkijat ovat mananneet jo tovin demokratialle loppua ja suoranaista kuolemaa. Itsevaltaisten johtajien aika vauhdittaa kansanvallan murenemista. Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman arvelee paradoksaalisesti, että meidän aikamme demokratia on vaikeuksissa, koska maailma on lopulta tullut demokraattisemmaksi. Edustuksellinen ja puolueisiin perustuva perinteinen demokratia on vaikeuksissa, mutta ihmiset etsiytyvät toistensa tykö verkossa ja löytävät siellä demokraattisia tapoja ratkoa ja vatvoa asioita. "Maailma, jossa elämme, on liian nopea ja mutkikas demokratialle", David Runciman sanoo. Autoritaarisuuskin lisääntyy. Erityisen suuri uhka demokratialle ovat verkkoa ja sen keskusteluja hallinnoivat teknologiajätit, joita johdetaan kuin diktatuureja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan viides ja viimeinen osa pohtii sitä, millaisessa tilassa länsimainen demokratia on. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tarkastelee suomen kielen passiivimaisten ilmaisujen olemusta dosenttien Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kanssa. Ohjelmassa lasketaan myös miekan piippuja ja kuunnellaan kananlihaa nostattavaa äänimaailmaa. Lopuksi pohditaan, kulkeeko voimalinja vai sijaitseeko se. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura perehtyy suomen kielen onomatopoeettisiin sanoihin oppaanaan tietokirjailija Jeongdo Kim. Ohjelmassa tutustutaan myös uusiin keittoihin ja luodaan lopuksi katsaus siihen, mitä kaikkea voidaan laittaa jalkaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu. - Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat. Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle. Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla. Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden ja demokratian suhdetta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kuinka Ylen Sanapyramidi-peli keksittiin ja miten se toimii? Pasi Heikuran vieraana on toimittaja ja pelin kehittäjä Raili Löyttyniemi. Ohjelmassa mitataan huutavan korkeita kakkuja, rautalangoitetaan riskejä ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuksi mitataan, minkä lämpöinen on poliittinen peruna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura perehtyy sanamuunnoksiin aiheesta kirjan tehneiden Tuomas Erikssonin ja Pauli Hokkasen opastuksella. Lisäksi ohjelmassa päristetään petäjää, kaivetaan hernettä nenästä ja pohditaan mitä tehdä, kun työpaikat ovat kortin alla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yleisen kielitieteen professori Matti Miestamon kanssa, miksi kielissä on epäsäännöllisiä verbejä. Ohjelmassa selvitetään myös, mihin asia menee, jos se on mukiinmenevä, miltä maistuu rokka sopassa ja lopuksi koitetaan saada laiva takaisin raiteilleen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää meemitutkija Elias Penttalan johdolla, miten internetin meemit toimivat. Lisäksi ohjelmassa pestään urheilijoita, jaetaan lounas ja testataan lopuksi imeytyykö pesusieni aivoihin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura syventyy fraasirikoskilpailun tuloksiin yhdessä kielitieteen emeritaprofessori Hannele Dufvan, kääntäjä, kielitieteilijä Arto Kivimäen ja Ylen uutishuoneen toimituspäällikkö Riina Malhotran kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi saamelaisten ja suomalaisten parituhatta vuotta jatkunutta yhteiseloa saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan kanssa. Ohjelmassa käydään myös tumppukylässä, itketään krokotiilinkyyneleitä ja lopuksi ihmetellään, mitä tapahtuu, kun tie halkoo rakennuksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pänttää Nato-aakkosia lennonjohtajien kouluttaja Jouni Laukkasen opastuksella. Ohjelmassa etsitään myös vaihtoehtoa niinkutukselle, ihmetellään takavarpaita ja lopuksi etsitään pätäkän juuria kaukoidästä.. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu Alan Wake -videopelin syövereihin nimistöntutkija Lasse Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa punnitaan pähkinänkuoria, vahvistetaan heikkouksia ja lopuksi pohditaan, kuka on työelämän hukkakaura. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.