Podcasts about ohjelman

Pasi Heikura uppoutuu tomaattiasiantuntija ja viljelyneuvoja Jorma Seppälän kanssa tomaattilajikkeiden mehevään maailmaan. Ohjelmassa käännetään myös kiviä puissa, ja viikon fraasirikoksessa mietitään haastateltavaa, jonka huulet ovat sidotut. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Ennen kaikki oli paremmin! Vai oliko sittenkään...? Heikelä ja Koskelo kertovat, miten maailma on muuttunut ja mistä muutoksessa oikeasti on kyse. Miksi muuttuva maailma ohjaa nauttimaan parhaasta laadusta? Miten Koskelon liki satavuotias sveitsiläinen rannekello liittyy kiertotalouteen?Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #podcast #heikelä #koskelo

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura ja tietokirjailija Reetta Ranta tutustuvat suomalaiseen puita käsittelevään kansanperinteeseen ja puuaiheisiin sanontoihin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä vierivät kivet tekevät posliinikaupassa ja miten käy, kun karva katkeaa kamelin selästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Toimittaja Ida Kukkapuro kirjoitti avoimen, omaelämäkerrallisen kirjan omasta sukuhistoriastaan ainoana lapsena ja yhtenä kuudesta sisaruksesta. Sisaruuksia on kirja joka herättää lukijan miettimään omaa suhdettaan sisaruksiinsa ja avaa myös sisaruutta käsittelevää tutkimusta ja kulttuurihistoriaa. Onko sisaruus vanhempien vastuulla? Voiko kokea sisaruutta ystäväänsä? Millä tavalla kulttuurihistoria on käsitellyt sisaruutta? Kirja on esseistinen ja siinä valotetaan sisaruutta Antiikin historian myyttien, Raamatun, filosofian, kasvatustieteiden ja lääketieteenkin kautta. Ida Kukkapuro on asunut suuren osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan hänen äitinsä vanhempien luona. Isoisä oli legendaarinen muotoilija, äsken menehtynyt Yrjö Kukkapuro. Adoption myötä hänestä tuli Idan isä. Millainen isä hän oli? Ohjelman vieraana on toimittaja, kirjailija Ida Kukkapuro. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten entisen kokoomusministeri Jyrki Kataisen fantastiseksi luonnehtima yliopistouudistus on vaikuttanut tieteen tutkimiseen ja opiskeluun? Yliopistolaki irrotti yliopistot valtiosta ja uudisti muun muassa hallintoa. Käytännöllisen filosofian professori emeritus Timo Araksiselta on ilmestynyt kirja Millaista oli? Filosofin oppivuodet, jossa hän suorapuheisesti kuvailee millainen yliopistomaailma oli. Onko professoreilla nykyään vaikeampaa ja opiskelijoilla helpompaa? Nostaako nimityspolitiikka parhaat kyvyt esille vai keskinkertaisuuksia pinnalle? Timo Airaksisen lisäksi haastatteluun osallistuu etäyhteydellä filosofian professori Matti Häyry Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Äitienpäivän ja kevään kunniaksi Minna Pyykkö vieraili Jyväskylän Haukanniemessä Suuressa linturetkipäivässä kuuntelemassa lasten lintutarinoita. Ohjelman loppupuolella hän jutteli kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen kanssa parhaillaan käynnissä olevasta linturunokilpailusta.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Maailman talousjärjestelmä on nyrjähtänyt! Rahtaamme Suomeen krääsää toiselta puolelta palloa, ja nakkaamme sen kaatopaikalle alta aikayksikön. Tunnelin päässä pilkottaa kuitenkin valoa. Kiertotalousguru Timo Huhtamäki kertoo, millaiseen maailmaan olemme siirtymässä.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula

Pasi Heikura ja etymologi Klaas Ruppel selvittävät, miten sana äiti on tullut suomen kieleen. Ohjelmassa mietitään myös, miltä sähköautoperuna maistuu ja miten ollaan moksis. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Tukholmalainen Orvo Grönforsin suku on kotoisin Pielavedeltä. Juualla syntynyt aktiivinen mies on asunut kuitenkin jo pian viisikymmentä vuotta Ruotsissa, minne asettui vierailtuaan siellä sukulaistensa luona. Romanisuku-sarjan jaksossa kuullaan Orvo Grönforsin perheestä ja keskustellaan mm. suomalaisten muuttoliikkeestä niin Ruotsiin kuin muualle maailmaan 1960-70 -luvuilla. Ohjelman toimittaja on Jaakko Laakso.

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Petri Hårdh.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/127972305 Onko sinulla tai yritykselläsi kimurantti ongelma, jonka kanssa tuntuu hankalalta päästä eteenpäin? Tilaa minut palvelukseesi – autan hidastamaan olennaisten kysymysten äärelle. Lue lisää: https://tinyurl.com/syvenny 83. jakson vieraana toimittaja Jaakko Keso, taas. Ajankohtaisten aiheiden osalta kannattaa huomata, että jakso taltioitiin jo 28.1.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/83-jaakko-keso-2 Videoversio: https://youtu.be/PfxVxiLDgiM Spotify: https://spti.fi/Ezqi2Qs Apple Podcasts: https://apple.co/438bdW1 RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Intia. 00:07:23 Kuulumisia. 00:11:18 Objektiivisuus vs. reiluus. 00:18:10 Epäreilu Jaakko. 00:24:26 Fanaatikko sanoo, että tavataan keskellä. 00:34:41 Jaakon työn etiikka. 00:47:46 Trumpin haastatteleminen. 01:02:11 Tämä on Amerikka, kausi 2. 01:15:30 Ex-CIA-agentti Chris. 01:30:32 Trumpin suhde valtaan ja vallan väärinkäyttöä estäviin instituutioihin. 01:38:39 Metakriisi ja Moolok, epäterveen kilpailun jumala. 01:48:49 Karhun kansa, henkevyys ja juuret. 01:55:35 Maailmantuska 02:02:55 Kontenttia. 02:06:40 Loppuasia. Jaakon Youtube https://www.youtube.com/JaakkoKeso-YleKioski Jaakon Instagram https://www.instagram.com/ug_keso Karhun kansa -jakso https://youtu.be/5soa-OZp_W8 Tämä on Amerikka https://www.youtube.com/playlist?list=PLQXT9Q9uxi_e70VkuRB_6BNUYBIF4ggox Ihmisiä, siis eläimiä eka Jaakko-jakso https://youtu.be/_PihcB5xWFA Historijoitsija Johannes Remyn Putin-blogaus https://www.johannesremy.com/blogi/2021/07/19/38712 Lexin Zelensky-haastattelu https://youtu.be/u321m25rKXc Jaakko ja koditon naapuri https://youtu.be/08FET347Tx4 Toolin Vicarious https://youtu.be/N26N7lQHNW8 Lexin Trump-haastattelu https://youtu.be/qCbfTN-caFI Theo Vonin Trump-haastattelu https://youtu.be/vC5cHjcgt5g Jaakko Futucastissa https://youtu.be/MYQ3Fu4l5HA Jaakko Puheenaiheessa https://youtu.be/WwoRs7jyJVI Lasse Nordlund Ihmisiä, siis eläimiä -podcastissa https://youtu.be/9VUYJ39EFUA Miika Vanhapiha Ihmisiä, siis eläimiä -podcastissa https://youtu.be/7Gv94I4B2oA – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Tällä viikolla vietämme pääsiäistä. Miten sen vietto näkyy lähi-idässä ja miten koraani puolestaan käsittelee profeetta Isan kuolemaa? Millainen vallankumous muslimille on saada sisäistää Jeesuksen sovitustyö? Ohjelmassa vieraana Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim. Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

Kristallipallon viimeisessä jaksossa palataan hankkeen juurille: orkestrointiin, ekohyvinvointivaltioon ja etiikkaan. Keskustelemassa Liisa Häikiö, Juha Peltomaa ja Lauri Lahikainen. Ohjelman juontaa Syken Erkki Mervaala ja äänituotannosta vastaa Pii Anttonen. Jaksot äänitettiin Tampereen yliopiston Radio Moreenissa. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

Vaatteen ympäristöjalanjälkeä ajatellen harkittujen hankintojen lisäksi väliä on myös sillä, kuinka monia käyttökertoja vaate saa elinkaarensa aikana. Miten sitä huolletaan? Mihin vaate päätyy käytön jälkeen? Laura Ström ja Linda Turunen kirjoittivat yhdessä kirjan Muodikasta vastuullisuutta, koska olivat molemmat pohtineet muodin ja vaatteiden elinkaarta. Miten viestinnän ammattilainen Laura Ström katsoo vaatemainoksia ja identiteetin ja ryhmään kuulumisen merkitystä kuluttajan valinnoille. Muodin tutkija ja vastuullisuuskonsultti Linda Turunen avaa kirjassa monien vuosien tutkimuksensa tuloksia. Ström ja Turunen ottivat selvää miten kuluttaa kestävästi – ja onko se edes mahdollista? Riittäkö vihreämpien valintojen suosiminen, vai onko ostolakko ainoa keino? Kaksikko antaa neuvoja miten voi pidentää vaatteen käyttöikää tai lisätä käyttökertoja. Kirjassa analysoidaan muodin kuluttamista ja sitä ympäröivien rakennelmien kestävyyttä. Ohjelman vieraina ovat Laura Ström, Linda Turunen ja samalla viikolla vietettävien Fashion Revolution Weekiltä kiertotalouden asiantuntija Ida Urmas. Vaatevallankumous on maailmanlaajuisesti vietettävä muotiteollisuuden ongelmakohtiin pureutuva tapahtumaviikko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

Samuli Paulaharju oli aikanaan kansanperinteen “superkerääjä”. Hänen pitkät keruumatkansa ja monipuolinen kirjallinen tuotanto ovat muokanneet suomalaisten käsitystä Lapista. Viime vuosina kansanperinteen tutkijat ovat löytäneet Paulaharjun tuotannon uusista näkökulmista. Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju täyttää tänä keväänä 150 vuotta. Vieraina ovat saamelaisen kulttuurin professori VEli-Pekka Lehtola, arkistotutkija Juha Nirkko ja kielitieteilijä Taarna Valtonen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösessä pohditaan minkälainen on suomalainen sotilas. Miten suomalaissotilaan ihanne on muuttunut sadan vuoden aikana? Kysymme myös miten suomalaiset sotilaat vertautuvat muiden maiden sotilaisiin (esim. Ruotsi, Venäjä, Yhdysvallat)? Miten painotukset eroavat muiden maiden sotilaskoulutuksesta esim. oman aloitekyvyn käytön tai hierarkkisen komentoketjun orjallisen noudattamisen suhteen? Vieraina ovat Sinivalkoisia sotureita -kirjan toimittanut Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta sekä kirjaan veteraaneista kirjoittanut palkittu historiantutkija Ville Kivimäki Suomen Kirjallisuuden Seurasta ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

​M​ikä on kiirastorstain kiira, entä mitä tehdään sukkasunnuntaina? Pasi Heikura ja arkistotutkija Juha Nirkko pohtivat mystisiä pääsiäisviikon päivien nimiä. Ohjelmassa ihmetellään myös kultamunia lypsävää lehmää ja selvitetään, voiko ahvenia naarata. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ranskalainen vuonna 1873 syntynyt kirjailija Colette on ajankohtainen uuden suomennoksen myötä. Poikamainen maalaistyttö Gabri, oikealta nimeltään Sidonie-Gabrielle Colette, varttui Bourgognen maaseudulla, Saint-Sauveur-en-Puisayen paikkakunnalla. Avioliiton myötä hän muutti 20-vuotiaana keskelle Belle Époque -kauden kiihkeintä Pariisia ja aloitti menestyksekkään kirjailijauransa. Nyt hänen radikaalista teoksestaan Le Pur et l'Impur on tehty suomennos. Coletten Puhdas ja epäpuhdas -kirjassa kuvaamat transvestiittinaiset, jotka pukeutuivat miehen asuun, leimautuivat aikanaan vaarallisiksi. Housuja naiset saivat käyttää vain poliisilta anottavalla erikoisluvalla, jollainen myönnettiin vain ammatillisin perustein, kuten esimerkiksi näyttelijä Sarah Bernhardtille. Colette pukeutui merimiesasuun vieraillessaan Madame de Cavaillet'n salongissa. Mitä naiset viestittivät tällä pukeutumisellaan? Colette kritisioi kuitenkin oman aikansa feministejä, joille hän suositti ruoskaa ja haaremia. Miksi hän kritisoi feminismiä, vaikka kirjoitti radikaalin teoksen? Colette kuitenkin edisti feminismin asiaa. Hän puhutteli lukijoita, niin teksteillään kuin omalla rohkeudellaankin. Ranskassa naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1944. Colette oli ensimmäinen nainen, jolle Ranskassa järjestettiin valtiolliset hautajaiset vuonna 1954. Ohjelman vieraana on suomentaja Sampsa Laurinen. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Vehka Kurjenmiekka, toimittaja, tietokirjailija Matti H. Virtanen ja toimittaja, tietokirjailija Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Perjantaistudiossa pureudutaan tällä kertaa globalisaation loppuun, Anneli Auerin seksuaalirikosjutun kummallisuuksiin, poliittisiin virkanimityksiin ja kirjallisuuden makulointiin. Ensimmäisenä aiheena on globalisaatio ja Trumpin aloittama kauppasota. 2000-luvun alussa globalisaatiokeskustelu oli optimistista, mutta nykyään globalisaatiokritiikki on siirtynyt vihervasemmistosta populistioikeistoon. Trumpin kauppasota herättää kysymyksen globalisaation loppumisesta ja globaalien tuotantoketjujen vähentämisestä. Tutkijat ovat pitkään todenneet, että populismi on globalisaatiossa hävinneiden liike, joka korostaa halpaa tavaraa ja liikkumismahdollisuuksia, mutta väheksyy työn merkitystä. Seuraavaksi käsitellään Anneli Auerin seksuaalirikosjuttua. Rami Mäkisen ja Matti Rämön kirja Oikeusmurha paljastaa, että Auerin ja hänen entisen miesystävänsä saamat seksuaalirikossyytteet perustuivat johdatteleviin lasten haastatteluihin. Korkein oikeus kumosi tuomiot. Median rooli uuden tietokirjan käsittelyssä on ollut vaisua, eikä oikeuslaitoksen toimia ole käsitelty samalla kriittisyydellä kuin politiikan ja talouden rötöksiä.

Kuinka hallinto luo tilaa murrokselle? Miten kunnat, kaupungit ja valtio voivat tahoillaan auttaa ja vauhdittaa kestävyysmurrosta? Keskustelemassa Kristallipallolla Katriina Alhola ja Eija Vinnari. Ohjelman juontaa Syken Erkki Mervaala ja äänituotannosta vastaa Pii Anttonen. Jaksot äänitettiin Tampereen yliopiston Radio Moreenissa. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

Miksi kommunistinen Tiedonantaja-lehti syytti vuonna 1981 silloista Avainsanoman toiminnanjohtajaa Seppo Pehkosta CIA:n agentiksi ja miksi yhdistyksen toimintaa käsiteltiin jopa eduskunnassa asti? Entä miten Avainsanoma-yhdistys liittyy tänä päivänä Avainmediaan ja miten Avainsanoman työnäky näkyy tänään Avainmedian työssä? Näihin kysymyksiin vastauksia antaa Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi.  Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

Iria Leino kuoli vuonna 2022 89-vuotiaana. Hänen abstraktia taidettaan esitellään parhaillaan Galerie Forsblomilla Helsingissä. Leino teki mallinuran Pariisissa Diorin ja Balmainin mallina. Hän opiskeli kuvataidetta Suomessa ja Pariisissa. Hänen kuolemansa jälkeen löytyi yli tuhat maalausta hänen New Yorkin kodistaan SoHossa. Leinon maalauksissa on abstrakteja ja värikkäitä sommitelmia. Joissakin teoksissa on meditatiivisiä tutkielmia ja silmiä. Millä tavalla buddhalaisuus vaikutti hänen elämäntyyliinsä ja miten se näkyy hänen taiteessaan? Mitä hän haki askeettisuudesta? Miksi hän ei myynyt teoksiaan? Iria Leino koki kaksi tragediaa elämänsä aikana. Hän oli vain 6-vuotias kun hänen äitinsä kuoli ja hän joutui itse vuonna 1968 vakavaan onnettomuuteen. Tämä johti siihen että hän hakeutui henkisyyden pariin. Buddhalaiset vaikutteet näkyvät erityisesti hänen Elefantti-sarjassaan. Teoksissa elefantti symboloi viisautta ja valaistuneisuutta. Iria Leino Galerie Forsblom 28.3.-4.5.2025 Ohjelman vieraina ovat galleristi Kaj Forsblom, ystävä, elokuvaohjaaja Eila Kaarresalo-Kasari, taiteilija Kari Walden, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kati Laakso ja ohjaaja Janna Kyllästinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Avainmedia lähetysjärjestö astuu uuteen vuosikymmeneen uuden toiminnanjohtajan kera. Eero Antturin jäädessä eläkkeelle, uutena toiminnanjohtajana tehtävässä 1.6. aloittaa Ilpo Jokimäki. Millainen henkilö Ilpo on ja millaisin ajatuksin hän on ottamassa tehtävää vastaan?  Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

Miten seurakuntien tekemä työ maahanmuuttajien parissa ja saavuttamattomat kansat liittyvät toisiinsa ja miten nämä asiat yhdistyvät Avainmedian tekemässä medialähetystyössä? Tästä aiheesta ovat ohjelmassa keskustelemassa Suomen helluntaikirkon monikulttuurisuusasiantuntija Juha Lehto sekä Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi. Ohjelman toimittaa Reija Taupila. 

Pasi Heikura selvittää historian tutkija Irma Sulkusen kanssa, miten Elias Lönnrotin kansallissankarin maine rakennettiin. Ohjelmassa mitataan myös avannon kokoa, ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Mitä kaikkea on luvallista tehdä eläimille, kun tuotetaan ihmisille ruokaa? Koskevatko samat “säännöt” ihmisten lemmikkieläimiäkin? Ovatko kuluttajat - eli sinä - valmiita maksamaan korkeampia hintoja ruuastaan, mikäli tuotantoeläimille sallittaisiin enemmän lajityypillistä käyttäytymistä ja vapauksia? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joita eläinfilosofiassa pohditaan. Vieraina Kulttuuriykkösessä ovat eläin - ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola sekä kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Laura Gustafsson. Molemmat ovat olleet perustamassa eläinjärjestöä nimeltään Eläinoikeusakatemia ja ovat sen hallituksen jäseniä. Keskustelussa ovat myös MTK:n toinen puheenjohtaja, karjalypsytilallinen Tero Lahti sekä Kennelliiton hallituksen ja Koirien hyvinvointityöryhmän jäsen, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Pasi Heikura tutustuu pohjoisen elämän perinteen tallentajan Samuli Paulaharjun perintöön akatemiatutkija Kati Kallion kanssa. Ohjelmassa poimitaan myös rusinoita pullasta katsellen metsää puilta, ja lopuksi ajetaan kaksiteräistä miekkaa piippuun. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ulla Raskin esikoisromaani Blanka, Itämeren tytär sijoittuu 1600-luvun Itämeren alueelle. Romaani avaa tuon ajan naiskuvaa ja mitä naiset joutuivat kokemaan omassa perheessään. Avioliitto syntyi usein taloudellisten syiden takia. Tyttäriä pakkonaitettiin sopivan miehen kanssa. Blanka naitetaan Lyypekissä. Kirja on romanttista historiallista fiktiota. Ulla Rask kirjoitti tämän romaanin, joka vie lukijan myös Tallinnaan ja Lyypekkiin, koska häntä kiinnosti millaista elämää hän itse olisi elänyt 1600-luvulla. Romaani kertoo myös 1600-luvun tapakulttuurista, ihmisten käytöstavoista ja pukeutumisesta. Mistä tutkimuslähteistä Rask on saanut tietoja tuon ajan ihmisten elämästä? Blanka, Itämerentytär on Kylmä meri -kirjasarjan ensimmäinen osa. Sarjan kolmessa osassa seurataan Blanka Berger von Wijkin elämää järkiavioliitossa ja sen rinnalla. Ulla Rask on helsinkiläinen viestintäjohtaja. Kirjasarjaa varten hän on syventynyt 1500-1600-lukujen historiaan ja hansa-aikaan, tutustunut museoihin ja matkustellut romaanin tapahtumapaikoille, Tallinnaan ja Lyypekkiin. 1600-luku kiinnostaa häntä erityisesti siksi, että se on nykyisen maailmanjärjestyksemme syntyvuosisata, sotainen ja dramaattinen. Miten tuon aikakauden haasteet ovat läsnä yhä tässä ajassa? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ulla Rask ja FT dosentti Tampereen yliopistosta Tiina Miettinen. Hän on tutkinut naisia 1600-luvulla ja tällä hetkellä hän on mukana Suomen akatemian rahoittamassa projektissa "Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa". Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Pasi Heikura kysyy maataloustieteen professori Frederick Stoddardilta, mitä riisilajeja maailmassa on. Ohjelmassa mietitään myös, kannattaako roskasta maksaa, vaikka ilmaiseksi saisi, ja lopuksi testataan, miten käärmeenkarkotusloitsut eli madonluvut sopivat pörssikurssien analysointiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää suomen kielen professori Lari Kotilaisen kanssa, onko suomen kieli maailman vaikein kieli oppia. Ohjelmassa selviää myös, mitä tapahtuu, kun jokin räjäyttää kamelin selän, ja tutkitaan, millainen on huone, joka on maalitahroja solkenaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja lähimetsien suojeluun yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Miksi lähimetsiä on tärkeää suojella? Millaisia ekosysteemejä metsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro omasta lähimetsästä tai kysy asiantuntijoilta. Nuuksion metsästudiossa ovat Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen ja tutkimusjohtaja Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja äänitekniikasta vastaa Tommi Slotte. Pasilan studiossa Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää tietokirjailija, musiikkitieteilijä Topi Linjaman kanssa mitä on isähuumori ja mihin huonoja vitsejä tarvitaan. Ohjelmassa pohditaan lisäksi, voiko maa paistaa ja silmä särähtää. Lopuksi paljastetaan Kotuksen valitsema helmikuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.

Pasi Heikura käy läpi hiihtotekniikoiden ja -välineiden sanastoa hiihtoasiantuntija Sami Jauhojärven opastuksella. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko hallinnossa haudattu ketunhäntiä, pistetään kasviproteiini lihoiksi ja lopuksi yllätetään kuluttajat housut kintuissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Vihdoin maailman kuuluisimman perheen (Kardashianien) TV-ohjelma on taas eetterissä. Ohjelman ensimmäiset jaksot ovat herättäneet meissä monta WHAT-reaktiota. Taas pohditaan, voiko Kim & Pete -romanssi olla vaan pr-tempaus. Johnny Depp ja Amber Heard ovat oikeudessa selvittämässä, kuka teki tortut sänkyyn. Ben ja J-Lo kirjoittavat omaa showtaan ja se naurattaa meitä. Julkkisten kasvien kastelija kertoo, mitä Timothee Chalametin kotoa saa etsiä turhaan. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Ruoka ja juoma ovat olennainen osa retkeä tai vaellusta. Luonto-Suomessa puhumme siitä, millaista muonaa reissussa tarvitaan ja miten se valmistetaan ennakkoon tai maastossa. Kuinka puhdas vesi tai ruoka säilyy syömäkelpoisena pidemmällä vaelluksella? Mikä kaikki luonnosta kelpaa ihmisravinnoksi? Eräruokakysymyksiin ovat studiossa vastaamassa legendaarinen luonnonmuonan tuntija ja selviytymistaitojen opettaja Turkka Aaltonen sekä retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Voit kertoa meille myös oma eräruokatarinan tai -kokemuksen. Ohjelman juontavat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Pasi Heikura käy korvat punaisina läpi suomalaista kiroilua tutkija Helmi Riihosen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan kisällivaltion olemukseen ja harjoitetaan alkusoinnuttelua. Faasirikoksena kuulemme, miten käy, kun laittaa kortensa likoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura penkoo eri kielten rahaa tarkoittavien sanojen alkuperää rahamuseon intendentti Jaakko Koskentolan kanssa. Ohjelmassa kysytään, voiko jäätiköntutkimus olla jäissä tai aikataulu muuttua riippakiveksi, kun se naulataan seinään. Fraasirikoksessa voi ja veitsi ovat väärissä rooleissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Pasi Heikura kysyy kielentutkija Heidi Vepsäläiseltä, miten chattibottien kanssa kommunikoidaan. Ohjelmassa selvitetään, millainen klangi on haitarimaisella säällä, ja maistellaan soppaa, johon on kadonnut monta lusikkaa. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tänäkin talvena moni on tuskaillut lumen vähyyttä ja vesisateita tammikuussa. Muuttolinnut palaavat yhä aiemmin ja pajunkissat ilmestyvät ojan penkalle kesken talven. Miten talvet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä ja miten muutokset vaikuttavat meihin ihmisiin ja kaikkeen luonnossa? Oletko huomannut talvien muuttuneen? Soita ja kerro oma kokemuksesi tai kysy asiantuntijoilta talvien muuttumisesta. Studiossa kysymyksiin vastaamassa ilmastotutkija Anna Luomaranta Ilmatieteen laitokselta sekä ekologi Päivi Sirkiä Suomen ympäristökeskuksesta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Paavo Häikiö.

Pasi Heikura miettii Kriittisen korkeakoulun Puhujakoulun vastaava opettaja ja tohtorikoulutettava Severi Hämärin kanssa, miltä vihapuhe-ilmiö näyttää, jos sitä ajattelee sanallisena väkivaltana. Ohjelmassa tartutaan myös elinkorteen ja lopuksi vietetään siirtolapuutarhaelämää sosialisoimalla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pöyhii kielentutkija Laura Savolaisen kanssa kampausten nimiä tiheällä kammalla. Ohjelmassa opetellaan myös hitsaamaan hiileen ja pidetään säästöjä maton alla. Lopuksi selvitetään, mistä tulee sanonta päivät pääksytysten. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.

Vammaisten retkeilyillassa lähdemme nauttimaan aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten kanssa Suomen luonnosta. Kuinka aloittaa esteetön liikkuminen luonnossa? Miten oma vammaisuus vaikuttaa retkeilyyn? Millaisia apuvälineitä on esimerkiksi tarjolla? Vammaisten retkeilyyn liittyviin kysymyksiin ovat studiossa vastaamassa asiantuntija Miika Honkanen Suomen ladusta ja kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää Kehitysvammaliitosta. Voit kertoa meille myös oman retkeilytarinasi. Ohjelman juontavat Mikko "Peltsi" Peltola ja Paavo Häikiö. Kuva: Niko Mannonen / Yle