Podcasts about ohjelman

Pasi Heikura syventyy jouluevankeliumiin raamatuntutkija, dosentti Outi Lehtipuun johdolla. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko joulukuusi mennä puihin ja lopuksi mitataan, onko sopalla syvyyttä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura kartoittaa Suomessa puhuttujen murteiden rajoja oppaanaan murteiden tutkija Harri Mantila. Ohjelmassa vedetään myös rubenia ylästilleriin ja määritellään paljonko on lähes parikymmentä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/145668939 Kaipaatko hidastamista olennaisen kysymyksen äärelle tai kimurantin ongelman moninäkökulmaista tarkastelua? Tilaa minut palvelukseesi. Lue lisää Syvennyttäjästä: https://tinyurl.com/syvenny 86. jakson vieraana Huntu-dokumentin tuottaja-juontaja ja Varjotaival-kirjan kirjoittaja Rikhard Larvanto. Jakso taltioitiin 23.5.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/86-rikhard-larvanto Videoversio: https://youtu.be/HaxFvF7TB-o Spotify: [tulee] Apple Podcasts: [tulee] RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Huomioita: - Haen kohdassa 01:37:50 turkulaisen kirkon nimeä. Se on Mikaelinkirkko. - Kohdassa 3:54:16 pohditaan paikan nimeä. Se on Näsinmäki - Väitän kohdassa 04:12:45 Journeys in the Kali Yugaa Aki Cederbergin ensimmäiseksi kirjaksi. Ensimmäinen kirja oli kuitenkin Pyhiinvaellus, josta mainittu kirja on laajennettu versio. 00:00:00 Okkultismin/esoterian tenho. 00:07:26 Esoterian määrittely. 00:15:09 Eleusiin mysteerit. 00:33:43 Rituaali ja teatteri. 00:49:10 Flammarion-kaiverrus ja David Sylvian. 00:58:08 Kultit, alkemia, tiede. 01:07:15 Irrationaalinen. 01:15:51 Varjotaival. 01:21:18 Esoteria ja suomalainen taide vaikutteineen. 01:33:20 Edelfelt, Simberg, Gallen-Kallela. 01:41:06 Huumori ja lystikkyys esoteriassa. 02:02:51 Jumalat. 02:13:19 Tekoäly ja esoteria. 02:23:05 Supersankarit, arkkityypit ja moraali. 02:27:46 Varjotaipaleen ja Hunnun synty. 02:36:20 Varjotaipaleen tavoitteet ja tausta. 02:51:00 Varjotaipaleen kirjoitusprosessi. 03:00:38 Huntu: Kun okkultismi saapui Suomeen. 03:07:32 Tarinoita Hunnun kuvauksista. 03:24:27 Deadline ja kaaos. 03:33:20 A. W. Yrjänä ja epävarmuudet. 03:38:05 Röyhkän suhde esoteriaan. 03:46:33 Yhteistyö Röyhkän kanssa. 03:50:24 Porvoon Kipinä. 03:58:37 Porvoon Kipinä ja paikka. 04:02:38 Mitä Porvoon Kipinä kutsuu olevaksi? 04:07:07 Elämää suuremmat paikat. 04:11:48 Paikat eivät ole samanlaisia. 04:18:46 Onko Rikhard tiedeuskovainen? 04:26:21 Kirjojen uudelleenlukeminen. 04:32:54 Nykyaika ja menneen romantisointi. 04:39:50 Larvanto. 04:41:28 Loppulyhyet. Rikhardin IG https://www.instagram.com/rikhard_larvanto Rikhardin FB https://www.facebook.com/rikhardlarvantoproductions Rikhardin LI https://fi.linkedin.com/in/rikhard-larvanto-036798a9 Huntu-dokumentti https://www.youtube.com/watch?v=aFJGpMYu0iU Varjotaival-kirja https://www.salakirjat.net/product/399/varjotaival---eurooppalaisen-esoterian-historia---kirja – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Mikä saa kirjailijan inspiroitumaan menneestä maailmasta ja sen naiskohtaloista? Vaikuttaako oma aikamme siihen miten naiskuvaa rakennetaan? Onko vaarana että haluammekin luoda vääristyneitä naiskuvia? Olivatko historian naiset vahvoja selviytyjiä? Mitkä olivat heidän voimavaransa? Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten naiset-sarjan viimeinen osa kertoo tulevan kartanonrouvan salaisuudesta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan kolmas osa Kultaiset vuodet kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja Suomen vaurastumisen ensivaiheista. Pirkko Määttälä kiinnostui lähipiirinsä historiasta, heidän tiestään Saksasta Suomeen. Alsacessa syntyneen Marie Larcherin elämästä löytyneet arkistomateriaalit vaikuttivat Marie romaanin syntyyn. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Pirkko Määttälä ja Riikka-Maria Rosenberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura syventyy runonlausunnan taitoon lausuntataiteilija Hillevi Kilpeläisen opastuksella. Ohjelmassa laitetaan myös hiihtoprojekti jäihin, parafoidaan sopimuksia ja lopuksi pohditaan, voiko puolustusliiton vetää alta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saimaannorpasta tuli vihdoin oma lajinsa tänä vuonna. Tarina on välillä vähän kuin salapoliisijuttu, jossa on johtolankoja, harhapolkuja, sattumaa ja yllätyksiäkin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että saimaannorppa on itseasiassa vanhempi kuin koko Saimaa! Minna Pyykkö juttelee aiheesta Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Jukka Jernvallin, tutkimusjohtaja Petri Auvisen ja yliopistonlehtori Ari Löytynojan kanssa. Ohjelman lopulla kuullaan lisäksi norppatutkija Mervi Kunnasrannan tunnelmia.

Suuntaamme katseemme suomalaiseen juhlapukeutumiseen. Millä tavalla Linnan juhlat ovat kriisissä olevan suomalaisen muodin näyttäytymispaikka? Millaisia neuvoja asiantuntijat antavat miesten juhlapukeutumiseen? Ovatko säännöt muuttuneet ja miten etiketti sanelee tyylin? Millaisia historiallisia viittauksia löytyy modernien vaatteiden takaa? Mitkä korutrendit näkyvät nyt juhlapukujen rinnalla? Miten timantit, rubiinit, safiirit ja smaragdit ovat syntyneet ja millaisia uskomuksia niihin liittyy? Ohjelman vieraina ovat Pariisissa 30 vuotta asunut muotisuunnittelija Jasmin Santanen, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen ja diplomigemmologi Niina-Jasmin Korpi Tillanderilta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura haastattelee tiedetoimittaja Topias Haikalaa kielistä, joita nykyisen Suomen alueella on puhuttu vuosituhansia sitten. Ohjelmassa myös heitellään lapsia ja pesuvesiä ja tutkitaan sorkkaeläimen kavioita. Lopuksi paljastetaan kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ukraina valmistautuu kylmään talveen Venäjän hyökkäyssodan paineessa. Venäjä tekee iskuja Ukrainan sähköntuotantoon ja muuhun energiainfrastruktuuriin. Diplomatiassa Ukraina on pinteessä, kun Yhdysvaltain hallinto tuntuu olevan valmis painostamaan Ukrainaa kohti Venäjän sanelemia rauhanehtoja. Kotimaanpolitiikassa presidentti Volodymyr Zelenskyiä varjostaa laajamittainen korruptioskandaali, joka ulottuu presidentin lähipiiriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee, miten Zelenskyi luovii Trumpin kanssa ja miten ukrainalaiset selviävät arjestaan sodan paineiden keskellä. Ohjelman ovat toimittaeet Justas Stasevskij ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pureutuu palkokasvien nimien alkuperään palkokasvitieteen professori Frederick Stoddardin kanssa. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko kielenkääntäjän tulkkijalka vipattaa, ja lopuksi aprikoidaan, neuvooko mentori kisälliä vai toisinpäin. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Juuri nyt eletään revontulien huippuaikaa ja meillä suomalaisilla on eturivin paikka taivaan tulien ihasteluun. Miten revontulet syntyvät ja miksi juuri nyt niitä näkyy niin paljon? Voit kertoa meille oman revontulikokemuksesi tai kysyä revontulista suorassa lähetyksessä. Sodankylän Arktisessa avaruuskeskuksessa aiheesta keskustelevat ja kysymyksiin vastaavat avaruussään tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta sekä avaruusfyysikko Esa Turunen Oulun yliopistosta. Ohjelman juontaa luontotoimittaja Kerttu Kotakorpi ja Pasilan studiossa on Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

Pasi Heikura syventyy latinan kielen syntyyn ja muutoksiin klassillisen filologian dosentti Martti Leiwon opastuksella. Ohjelmassa testataan myös, voiko yksi pisara katkaista kamelin selän. Lopuksi katsellaan alamäkeä molempiin suuntiin viilettäviä polkupyöräilijöitä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko. Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä viikolla pohditaan veropäivän merkitystä, Woltin alustatalouden reiluutta, BBC:n skandaalia ja julkisen palvelun median luottamusta. Mukana myös keskustelua englannin ylivallasta, yhteisöllisyyden todellisuudesta ja sivistysihanteen kriisistä. Korjaus: kohdassa 5:33 sanoo juontaja Nicklas Wancke erheellisesti Sari Baldaufin sanoneen, että hän häpeää Woltin toimintamallia. Sen sijaan Talouselämä-lehden Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi nimeämä talousvaikuttaja Anne Brunila sanoi vuonna 2023 häpeävänsä Woltin toimintaa lähettejä kohtaan. Studiossa Virpi Hämeen-Anttila, Katleena Kortesuo, Tuomas Nevanlinna. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Pasi Heikura syventyy etymologiaan aiheesta kirjan kirjoittaneen Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Tuomas Palosen kanssa. Ohjelmassa opetetaan myös korvia katsomaan, muistellaan kuinka Mona Lisa otti ritolat ja lopuksi kylvetään oraita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja ikimetsien suojeluun yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Miksi ikimetsät ovat meille kaikille tärkeitä ja millaisia ekosysteemejä ikimetsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro oma metsäkokemuksesi tai kysy asiantuntijoilta ikimetsistä ja niiden suojelusta. Mukana keskustelemassa ovat Luonnonperintösäätiöstä metsänhoitaja ja metsäekologi Petri Keto-Tokoi sekä tutkija Jenni Simkin Luonnonvarakeskuksesta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Ari-Pekka Auvinen / Luonnonperintösäätiö

Miten kauhu toimii videopeleissä, ja millaisia lainalaisuuksia pelien interaktiivisuus tuo mukanaan pelottavien tarinoiden ja tilanteiden kertomiseen sekä totetuttamiseen? Japanilainen pelitalo Konami mullisti kauhupelit vuosina 1999 ja 2001 julkaistuilla Silent Hill ja Silent Hill 2 -peleillä. Niissä seikkaillaan sumuisessa painajaiskaupungissa ja etsitään kadonneita läheisiä taistellen groteskeja hirviöitä vastaan ja ratkaisten pulmia. Silent Hill -pääsarjan pelejä on julkaistu tähän mennessä yhteensä kahdeksan, joista viimeisin SIlent Hill f kuluvana syksynä. Se sijoittuu 1960-luvun sumun täyttämään japanilaiseen pikkukaupunkiin, missä teini-ikäinen Hinako joutuu kasvokkain traumojen, kuoleman ja hirviöiden kanssa. Psykologista sekä selviytymiskauhua sekoittava peli on maineikkaan japanilaiskirjailija Ryukishi07 käsikirjoittama. Miten useita elokuva-adaptaatioitakin osakseen saanut pelisarja mullisti kauhupeligenren, ja millainen on sen viimeisin osa? Vähintään yhtä vaikutusvaltainen kauhupelisarja Resident Evil ponnistaa myös Japanista. Sen vuonna 1996 julkaistu ensiosa vaikutti koko zombie-elokuvagenren uuteen tulemiseen 2000-luvun vaihteessa. Sarjan seuraava osa Resident Evil: Requiem julkaistaan ensi vuonna. Niin ikään japanilaisesta Exit 8 -pelistä on julkaistu elokuva, joka on parhaillaan Suomessakin teatterilevityksessä. Mitä japanilaisessa kauhussa on sellaista, joka iskee ja istuu pelimaailmaan niin hyvin? Millaisia muita onnistuneita kauhupelejä on julkaistu, ja millaisia kauhupelejä Suomesta tulee? Remedy-pelitalon Alan Wake ja Control -pelien lisäksi oululainen Korpi Games on pian julkaisemassa Shifting Chambers -peliään, jossa seikkaillaan taskulampun kajossa pimeässä alati muuttuvassa kauhukartanossa. Videopelien kauhusta ja kauhupeleistä Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa elokuvatutkimuksen opiskelija ja peliasiantuntija Juho Lipponen, pelisuunnittelija Tuuli Mäenpää, kauhupelien musiikkiin erikoistunut väitöskirjatutkija Enja Heikkilä sekä pelitoimittaja Johannes Valkola. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi päänäyttely keskittyy muotoiluun ja arkkitehtuuriin Tove Janssonin omassa elämässä ja Muumi-kirjoissa. Tove Jansson loi Muumilaakson synkkänä sotaisana aikana ja keskellä Helsingin pommituksia. Muumipeikkojen maailmasta tuli pakopaikka kirjailijalle. Tove Janssonin Muumitalo symboloi edelleen monille turvapaikkaa. Mistä hän sai idean luoda kodin, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja jonne kaikki ovat tervetulleita? Tove Jansson loi myös oman ateljeen Helsinkiin sekä Klovharuun mökkinsä, joissa hän sai elää ja tehdä työtä omalla vapaalla tavallaan. Näyttely avaa näitä lokaatioita ja myös Muumien tapaa asua ja sisustaa sekä heidän suhdettaan ympäröivään maailmaan. Näyttelyssä laajennetaan Tove Janssonin idealistista muumimaailmaa kohti yhteisöasumista, kodittomuutta ja pakolaisuutta ja väliaikaisia asuinpaikkoja. Kuraattori Jutta Tynkkynen avaa Muumikirjojen asumisratkaisuja ja niiden vastineita todellisessa elämässä - miten sujui esimerkiksi Tuu-Tikin ja näkymättömien päästäisten yhteiselo talvisella uimahuoneella? Millaisia ovat Muumien väliaikaiset asumukset teatterista majakkaan? Mikä on Mörkön tilanne, joka ei asu missään ja miksi hänestä on tullut koditon? Tove Jansson vietti kulttuurin täyttämät talvensa Helsingissä ja rennot kesänsä Klovharussa, saaristossa. Monet hänen elämänsä paikoista siirtyivät kirjoihin: Helsingin Tähtitorninmäki ja observatorio sekä Klovharun mökki, jossa Tove ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä viettivät yli 30 kesää ilman sähköä ja vettä. Klovharun remontin aikana yllättäen löytyi lattian alta Toven ja Tuulikin lähettämä pulloposti tulevaisuuteen, mistä se kertoo? Ohjelman vieraina ovat Sophia Jansson, filosofian tohtori Sanna Nyqvist ja kuraattori Jutta Tynkkynen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Syksy on jo pitkällä, ja paljon kiinnostavia kirjoja on ilmestynyt. Mistä kirjoista puhutaan, mitä kannattaa lukea ja mikä kirja sopisi juuri syksyn tunnelmaan? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield, kirja-aktivisti ja lukupiirin vetäjä Kirsi Ranin ja Ylen Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelman toimittaja Anna Tulusto. Ohjelman aikana keskustellaan näistä teoksista: Arundhati Roy: Turvani ja myrskyni Sofija Andruhovytš: Amadoka Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva Jari Järvelä: Raiteet Jenni Räinä: Vaino Laura Gustafsson: Lihakirja Joan Didion: Merkintöjä Johnille Mariia Niskavaara: Ester, teurastaja Jussi Ahlroth: Kirje Buddhalta Édouard Louis: Monique pakenee Aura Siltala: Kyborgikesä Selja Ahava: Hän joka syvyydet näki Lisäksi puhutaan monista muistakin syksyn kirjoista ja ilmiöistä. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson. Lähetyksessä ei ehditty puhua näistä vieraiden suosituksista: Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu Alexander Stubb: Vallan kolmio Aura Kanerva Nurmi: Karkuteillä Monika Fagerholm: Eristystila - Kapinoivia naisia

Nepalilaisen ravintolan riistetty ja uupunut duunari, joka on joutunut maksamaan kynnysrahan saadakseen työpaikan. Thaimaalainen marjanpoimija, jonka työolot muistuttavat pakkotyöleiriä. Ukrainalainen, jota nöyryytetään ja riistetään ukrainalaisten taistelua juhlivassa Suomessa. Ohjelman vieraan, Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirja ”Pitkä vuoro — kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen” analysoi oikeusvaltiomme pimeää puolta. On silmien avaamisen aika.

Pasi Heikura penkoo kielenkääntäjä Timo Tuimalan kanssa suomalaisten käyttämiä espanjankielisiä sanoja. Ohjelmassa ihaillaan myös lepakkojen järjestystä päässä, otetaan koppi kuumasta perunasta, ja lopuksi lasketaan teatteriesityksen näytöksiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyssä nähdään kuvataiteen lisäksi myös valokuvia aikalaisista sekä muotoilua: arjen esineitä, koruja ja muotia. Näyttelyssä esillä on muotisuunnittelija Emilie Flögen reformipuku. Reformipuvun uusi muoto vapautti naisen ampiaisvyötärön ihanteesta ja korsetin puristuksesta. Miltä reformipuku näytti? Mikä sen merkitys oli naisen vapauttamisessa? Millä tavalla muoti näkyy näyttelyn teoksissa? Flöge oli itävaltalainen suunnittelija, liikenainen sekä Gustav Klimtin pitkäaikaisin kumppani. Mitkä olivat Wienin sesessionin vaikutteet ja vaikutukset, naistaiteilijuuden erityispiirteet ja kuinka tärkeää oli jo silloin verkostoitua. Wienin sesessio oli Wienissä vuonna 1897 perustettu modernistinen taiteilijaryhmä. He halusivat irtaantua akateemisesta taidekäsityksestä ja edistivivät modenia taidetta ja muotoilua konservatiivisessä Itävallassa. Miten tänäänkin taiteen terminologiaan kuuluva kokonaistaideteos-käsite syntyi? Vieraina ovat Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyn kuraattori, intendentti Anu Utriainen, tutkija Leena Svinhufvud Arkkitehtuuri- ja Designmuseosta ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuus.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen on tutkinut arkistoja ja löytänyt kymmenen kiinnostavaa ja hurjaakin tarinaa unohdetuista stadilaisista. Stadin väkeä - kirja haluaa elävöittää Helsinkiä kertomalla kuinka sen asukkaat olivat värikkäitä ja aikaansaavia persoonia. Tarinat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kuka oli ylihoitajatar Tyra Strömberg ja miksi hän menetti maineensa? Selim Rödlin opetti helsinkiläiset juomaan jaavalaista teetä. Helsingin lehdistö seurasi naisyrittäjän Sofia Sjöstedtin vaiheita kymmenen vuoden ajan. Sitten tapahtui skandaali. Millä tavalla nämä persoonat rikkoivat rajoja? Miten nämä tarinat voivat muuttaa omaa kuvaa Helsingin kaduista? Onko ajassamme vastaavia kaupunkia elävöittäviä persoonia? Millä tavalla kaupungin ja kylän erityiset persoonat eroavat toisistaan? Vieraina ovat kirjailija Anna Kortelainen ja historiantutkija Samu Nyström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää emeritusprofessori Jyrki Nummen kanssa, miten Aleksis Kivi käytti Seitsemän veljestä -romaanissaan raamattua. Lisäksi ohjelmassa viedään kuulijaa kuin metrin mittaa, ja lopuksi tutustutaan Kotuksen syyskuun sanaan, joka on droonimuuri. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Teatteri Takomossa esitettävä AntiG – traaginen painiruonelma yhdelle naisruumille yhdistää Sofokleen yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittaman Antigonen afroamerikkalaiseen juurimusiikkiin ja showpainiin. Ohjelman vieraina ovat näytelmän ohjaaja Pauliina Hulkko ja esiintyjä Hanna Raiskinmäki. Keskustelussa pohditaan, miten alkuteoksen keskeiset teemat julmasta vallankäytöstä, alistumattomuudesta, peritystä tragediasta, rajojen ylittämisestä ja kuoleman vääjäämättömyydestä osuvat tämän päivän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Pasi Heikura syventyy suomalaiseen lintuja käsittelevään kansanperinteeseen oppaanaan tietokirjailija Reetta Ranta. Ohjelmassa piipahdetaan myös harmaalla rajalla, virtaavalla keitaalla ja kaivoksen alla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomen sieni-ilta tulee taas! Saat parhaat vinkit niin sienten tunnistamiseen, uusien ruokasienien löytämiseen, kuin sienien käsittelyyn ruoaksi. Entä millainen onkaan ollut sienten satokausi? Kysy meiltä sienistä ja me vastaamme. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat sienikirjailija, biologi Jarkko Korhonen ja Marttaliiton asiantuntija Marjo Rantapusa. Ohjelman juontavat Hannamari Vallila ja Markus Turunen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Pasi Heikura matkustaa Huvikumpuun Merkki-museon Peppi-näyttelyn käsikirjoittaja Kirsi Kolarin kanssa selvittämään Astrid Lindgrenin rakastetun Peppi- hahmon omaperäisen kielen ja käytöksen taustoja. Ohjelmassa pohditaan myös, millaista on olla tiimalasin alla ja voiko työ poikia hedelmää, sekä mihin tulokseen tullaan, jos mietitään kissojen ja koirien kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pohtii finglish-asintuntija Ville Elorannan ja Laura Niemen kanssa, miksi englannin kielestä suomen kieleen tulleet sanat ärsyttävät niin monia. Ohjelmassa maistellaan myös lohikeiton makuista tervajäätelöä ja selvitetään, voiko mailla ja halmeilla olla vettä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Pasi Heikura istuu koulunpenkille ja selvittää opettaja, kirjailija Tea Mäkipereen kanssa, miten nasevia, osuvia ja hauskoja oppilaiden koevastaukset voivat olla. Ohjelmassa tutustutaan myös limppua syöviin haikaloihin, ja lopuksi mietitään, mitä voi tietää, jos tiedonpuutteessa on aukko. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Mitä sinä haluaisit tietää lieroista tai onko sinulla jännittäviä havaintoja? Luonto-Suomen matoillassa kysymyksiin vastaavat mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Ohjelman juontavat Markku Sipi ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Gazassa siviilien kärsimykset sotatoimien keskellä ovat syventyneet nälänhädäksi. Lisäksi satoja apua hakevia siviilejä on surmattu Israelin tulituksessa. YK on varoittanut jo kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän romuttumisesta. Ohjelmassa haastateltava Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Mirjana Spoljaric varoittaa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta nakerretaan ja oikeudellisesti ja moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rima laskee. Israelin toimet Gazassa herättävät arvostelua myös kotimaassa. Israelilaisten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden ryhmä on vedonnut usein avoimin kirjein kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen velvoitteesta Gazassa. Ohjelmassa haastatellaan kolmea israelilaista kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, jotka ovat hyvin huolissaan Gazan humanitaarisesta kriisistä. Lisäksi he ovat vedonneet pääministeri Benjamin Netanjahun hallintoon, jotta se ei toteuttaisi suunnitelmaansa ”humanitaarisen kaupungin” perustamisesta Gazan eteläiseen kaupunkiin Rafafiin. Siviilien pakkosiirroilla on tiukat kansainvälisoikeudelliset edellytykset. Ne eivät israelilaisasiantuntijoiden mukaan Gazassa täyty, vaan humanitaarinen kaupunki Rafahissa olisi sotarikos. Gazan tapahtumien vuoksi Etelä-Afrikka on nostanut kanteen Israelia vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, ICJ:ssä. Etelä-Afrikan kanteen mukaan Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan. Ohjelman lopussa suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, miten vankat perusteet Etelä-Afrikan kanteella on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura seikkailee Suomen hassujen paikannimien seuduilla professori Terhi Ainialan kanssa. Ohjelmassa aloitetaan myös ratamoottoriveneily pystymetsästä, ja lopuksi mietitään, millainen on ilmiön vuorenhuippu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tänäkin kesänä on jo koettu ihmishenkiä vaatineita ilmastonmuutoksen voimistamia sään ääri-ilmiöitä. Yhdysvalloissa Texasissa yli sata ihmistä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa syöksytulvissa heinäkuun alussa. Tulva-alttiissa osavaltiossa varautumista on yritetty parantaa erityisen tulvarahaston avulla. Ohjelmassa haastateltavan texasilaisasiantuntijan mukaan konkreettisiin hankkeisiin rahaa on kuitenkin mennyt vasta vähän. Kaliforniaa puolestaan koettelevat entistä voimakkaammat maastopalot. Los Angelesissa maastopalot tuhosivat alkuvuodesta kymmeniä tuhansia asuntoja. Ohjelmassa kuullaan raportti Kaliforniasta ja selviää, otetaanko ilmastoriskit aiempaa paremmin huomioon jälleenrakentamisessa. Ilmastonmuutoksen huomioonottavia rakentamis- ja infraratkaisuja olisi syytä tehdä Suomessakin, vaikka tuhotulvilta ja jättimaastopaloilta Suomessa on ainakin toistaiseksi säästytty. Suomalaisasiantuntija kertoo mitä. Kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä työskentelevä ilmastoprofessori kertoo, missä maassa ilmastoriskeihin, kuten tappaviin helteisiin, on onnistuttu varautumaan parhaiten. Ohjelman lopuksi vieraillaan arkeologisilla kaivauksilla Kreikassa ja kuullaan, miten lisääntyvä paahde vaikuttaa työntekoon. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura sukeltaa perinteentutkimuksen dosentti Tiina Sepän kanssa suomalaiseen vettä käsittelevään kansanviisauteen. Ohjelmassa myös siivotaan suu junioriurheilukentän laidalla, ja lopuksi mietitään, mitä on sopivaa odottaa vesi kielellä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää arkeologi Ulla Nordforsin kanssa, mitä muinaisen dna:n tutkimus kertoo suomenniemellä asuneiden ihmisten alkuperästä. Ohjelmassa myös raivataan tietä suurella pensselillä ja laitetaan metsää lihoiksi. Lopuksi kokeillaan vielä, miltä tuntuu laittaa kättä päälle, jos välissä on voita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tutkii lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen dosentti Veijo Saanon kanssa, mitä eroa on venähdyksellä, revähdyksellä ja nyrjähdyksellä. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä käärme tekee pyssyssä, ja lopuksi selvitetään, voiko jollakulla olla soppansa pelissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Karjalan kieli kuulostaa suomalaisten korvaan tutulta, mutta todellisuudessa sukukielemme sanat aiheuttavat meille helposti väärinkäsityksiä. Pasi Heikura penkoo sukukielen sanoja ja sanontoja yhdessä kääntäjä Natalia Giloevan ja näyttelijä Timoi Munnen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan myös tietokoneen hyllyihin ja ihmetellään, voiko hellankoukku kiehua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu tomaattiasiantuntija ja viljelyneuvoja Jorma Seppälän kanssa tomaattilajikkeiden mehevään maailmaan. Ohjelmassa käännetään myös kiviä puissa, ja viikon fraasirikoksessa mietitään haastateltavaa, jonka huulet ovat sidotut. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura ja tietokirjailija Reetta Ranta tutustuvat suomalaiseen puita käsittelevään kansanperinteeseen ja puuaiheisiin sanontoihin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä vierivät kivet tekevät posliinikaupassa ja miten käy, kun karva katkeaa kamelin selästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Pasi Heikura ja etymologi Klaas Ruppel selvittävät, miten sana äiti on tullut suomen kieleen. Ohjelmassa mietitään myös, miltä sähköautoperuna maistuu ja miten ollaan moksis. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.