Podcasts about ohjelman

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Millä tavalla näyttely nostaa esiin, kuinka poikkeuksellista Aaltojen ajattelu oli tehokkuutta ja rationalismia korostaneessa ajassa? Millä tavalla tämä radikaali suuntaus näkyi arkisissa tiloissa? Mistä he saivat tuolloin inspiraationsa? Aalloille suunnittelun lähtökohta oli kokonaisvaltainen ihminen, psyyke ja keho. He ajattelivat että hyvinvointi syntyy tasapainosta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välillä. Millä tavalla arkkitehtuuri ja muotoilu vastasivat tähän tarpeeseen? Monitaiteinen näyttely keskittyy suunnittelun ja hyvinvoinnin suhteeseen. Linda Bergroth vastaa näyttelyarkkitehtuurista, joka antaa Aallon designille uutta valoa ja henkisempää lähentymistapaa. Näyttelyn kuraattorit Jutta Tynkkynen ja Petteri Kummala avaavat millaisia keinoja Aallot käyttivät luodessaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja mitä opittavaa meillä voisi olla heiltä tänään. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Elsa, 84, syyttää Uppsalan kotipalvelun työntekijää raiskauksesta. Miksi kunta reagoi vasta mediamyrskyn jälkeen? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelma sisältää kuvauksia seksuaalisesta väkivallasta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua tai tukea? Alla on eri tukipalvelujen yhteystiedot.Keväällä 2024 84-vuotiaan Elsan koti Uppsalassa muuttuu turvattomaksi, kun kotipalvelussa työskentelevä mies vierailee Elsan luona. Elsa kertoo, että mies raiskaa hänet. Vielä tänä päivänä Elsa elää painajaisten ja epäluottamuksen kanssa, vaikka on samalla edelleen täysin riippuvainen avusta.Tyttärentytär Mimmi ryhtyy toimeen, ja tapaus paisuu mediamyrskyksi: mitä kunnan olisi pitänyt tehdä – ja kuka kantaa vastuun vanhuksen turvallisuudesta kotona?Haastateltavat: Elsa / kotipalvelun asiakasMimmi / Elsan tyttärentytärRasmus Sundström / osaston johtaja, Uppsalan kuntaVeronica / kotipalvelun työntekijäOhjelman on tehnyt: Tuomas Ojala ja Julia WiraeusTuottajat: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se ja Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila KälvemarkKertoja: Tuomas OjalaLoppumiksaus: Björn NitzlerOhjelma tehtiin keväällä 2026.Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukeaAkuuteissa hengenvaarallisissa tilanteissa: soita aina 112.Kvinnofridslinjen: puhelin 116 016 tai chatti.Stödlinjen för män: puhelin 020-80 80 80 tai chatti.Jourhavande medmänniska: puhelin 08-702 16 80 tai chatti.Ruotsin kirkon suomenkielinen palveleva puhelin: 020-26 25 00 iltaisin klo 21–23 ja chatissa torstaisin ja sunnuntaisin kello 18–20.

Leena Lehtolainen on ollut kirjailija 50 vuoden ajan. Hänen uransa käynnistyi nuorten kirjasta, mutta parhaiten Lehtolainen tunnetaan dekkareistaan. Lehtolainen ei ole aktiivinen somessa, vaan tapaa lukijoita mieluiten tapahtumissa. Linnea Kuuluvainen puolestaan on julkaissut kaksi romaania.Hänelle sosiaalinen media on nykyään tärkeä väline, jonka kautta voi jakaa ajatuksiaan ja tavoittaa lukijoita. Miten kustannusmaailma on muuttunut, miten nykyään aloitetaan kirjailijanura? Näihin kysymyksiin on vastaamassa myös Tammen kotimaisen kirjallisuuden kustantaja Petra Maisonen. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Ann-Christin Antell on kirjailija, jonka arkeologiset ja historialliset opinnot näkyvät aiheiden valinnassa. Kätketty tähti jatkaa Adelin perheen tyttäristä kertovaa romaanisarjaa. Matemaattisesti lahjakas Thyra lähtee opiskelemaan tähtitiedettä Uppsalan yliopistoon. Markus Hotakaisen tietokirja Tähtitieteen naiset inspiroi Anna-Christin Antellia luomaan oman fiktiivisen tähtitieteilijä hahmon. Kirjaa varten Antell matkusti Ruotsiin Uppsalaan tutustumaan yliopiston rakennuksiin. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ann-Christin Antell ja tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on tutkinut historian tiedenaisia. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura perehtyy Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman professori Jukkis Uotilan kanssa sanastoon, joka on jazzin myötä vakiintunut suomen kieleen. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko junassa syvää päätyä ja selvitetään lopuksi, voiko autolla ajaa yhteen hiileen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tässä jaksossa Senior Associatet Henrik Uoti ja Sonja Hänninen kertovat kokemuksistaan Boreniuksen Lontoon rotaatio-ohjelmasta. Millaista arki Lontoossa on? Entä mitä vinkkejä Henrik ja Sonja antaisivat rotaatiosta kiinnostuneille juristeille? Boreniuksen Lontoon rotaatio-ohjelma on tänä vuonna käynnissä viidettä vuotta ja se on kerännyt juristeiltamme paljon kehuja vuosien varrella. Ohjelman kautta osallistujat pääsevät rakentamaan kansainvälisiä verkostojaan ja kokemaan Euroopan johtavan finanssi- ja businesskeskittymän arkea.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, tutkija Jori Grymin ja ekonomisti Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kevään puhutuin tapaus koskee Espoon kaupungin saamaa 10 000 euron uhkasakkoa yhdenvertaisuuslautakunnalta. Sakon syynä oli ennakkovaroituksen puuttuminen uskonnollisten laulujen, kuten Suvivirren, esittämisestä koulujen juhlissa. Studiossa pohditaan, onko Suvivirrestä valittaminen nipottamista vai onko Suvivirsi uskonnon tuputtamista. Tiina Raevaara nostaa esiin Kalasataman kerrostalon palon, jonka yhteydessä Ilta-Sanomien toimittaja arvosteli TikTok-videoiden kuvaamista onnettomuustilanteissa. Samalla julkaistiin lukijan video. Studiossa pohditaan, millaisia eettisiä, juridisia ja käytännöllisiä rajoja onnettomuuksien kuvaamiseen liittyy. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi raportin, jossa taiteilijoiden toimeentulo on heikentynyt ja alanvaihto lisääntynyt. Raportin mukaan jopa 45 % taiteilijoista harkitsee ammatinvaihtoa. Kannattaako suositella taiteilijan ammattia omalle lapselle? Heikki Pursiainen nostaa esiin SDP:n Nasima Razmyarin kommentin, jossa perussuomalaisia ei pidetty “salonkikelpoisina”. Perussuomalaiset tarttuivat sanaan ja painattivat lippalakkeja tekstillä “salonkikelvoton”. Studiossa pohditaan, miten poliittinen kielenkäyttö voi antaa elitistisen leiman, mikä voi olla vasemmsitopuolueelle huono. Asumistukimuutokset kolahtivat vanhempien sijoitusasuntoihin ja kukkaroihin. Jori Grym tarttuu asumistukien leikkauksiin, jotka koskettavat erityisesti opiskelijoita. Uudistuksen jälkeen omistusasunnossa asuva lapsi ei saa asumistukea, mikä on nostanut vanhempien harmituksen esiin mediassa. Mutta miksi valtion pitäisi tukea sijoitusasuntoja?

Pasi Heikura kysyy sotahistorian professori emeritus Martti Turtolalta, mistä tulevat sotilasoperaatioiden nimet. Ohjelmassa nostetaan myös sika pöydälle, laitetaan sormet löysästi ristiin ja lopuksi muutetaan päätöstä 360 astetta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ihmisuhrien lisäksi valtavia ympäristövahinkoja Ukrainassa. Ukrainalaiset ympäristöaktivistit syyttävät Venäjää tahallisesta luonnon tuhoamisesta. Sota on kasvattanut vaatimuksia, että luonnontuhonta lisättäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomiovallan alle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia tuhoja sota on aiheuttanut Ukrainassa. Sota kärjistää jo neuvostoajalta periytyviä ympäristöngelmia, kun taisteluja käydään idässä perinteisellä raskaan teollisuuden alueella. Maaperään leviävät raskasmetallit ja räjähteet taas uhkaavat maataloutta mustan mullan alueestaan tunnetussa Ukrainassa. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eveliina Talvitien ompelijatrilogian toinen osaa kertoo porilaisesta ompelijasta Matleenasta. Ajankuva on 1960-1980-luvut, jolloin Suomi-muoti otti ensimmäiset vahvat askeleensa. Talvitien romaanista tehdään parhaillaan näyttämösovitusta Porin Teatteriin. Puvustajana on Pasi Räbinä. Matleenan innostamana Eveliina Talvitie myös ompelutti retrohenkisen nimikkovaatteen romaanihenkilölleen. Millä tavalla kirjailijan omat porilaiset juuret näkyvät hänessä tänään? Nykyään hän asuu sekä Tallinnassa että Ateenassa. Miten dramaturgi näkee romaanin visuaaliset elementit lavalla? Trilogia käsittelee myös ylisukupolvisia traumoja ja haavoja. Miten tulkita rivien väliset tunnelmat? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Eveliina Talvitie, dramatisoija Minna Nurmelin ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura tutustuu taktisen neuvottelun perusteisiin Poliisiammattikorkeakoulun viestinnän ja vuorovaikutuksen lehtori Peter Liskin opastuksella. Ohjelmassa selvitetään myös, saako myrsky aikaan hallaa. Lopuksi pyritään karsinnoista läpi hyppäämällä seulan yli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yhdessä filosofian tohtori Tiina Ruskeepään kanssa, onko suomen kielessä sittenkin artikkeleita. Ohjelmassa selvitetään myös, miten jääkiekko-otteluissa kapellimestaroidaan ja kuinka pitkä aika on tunteroinen. Lopuksi paljastetaan Kielitoimiston kuukauden sana.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Toimittaja Mira Selander julkaisee esikoisromaaninsa Vapauden oppitunnit. Se kertoo yksinäisen keski-ikäisen naisen muutosta Sisiliaan ja siitä, mitä hän oppii siellä deittailusta ja elämänilosta ylipäänsä. Mille Italia on symboli? Miten rosoinen ja elämäniloinen maa sopii suomalaiselle? Onko ulkomaille muutto mahdollisuus luoda uusi identiteetti, aloittaa puhtaalta pöydältä? Emma Varila ja Toni Räisälä myivät asuntonsa Suomesta ja jättivät työnsä. Italian kutsua ei voinut enää vastustaa. Miten tämä matka muutti heitä? Mitä he ajattelevat Italiasta nyt matkan tehtyään? Matkasta syntyi visuaalinen päiväkirja Italiasta, automatkasta kaikkien 20 alueen halki. He vangitsivat kirjaansa maan estetiikkaa, maisemia ja matkalla kohdattuja oivalluksia ja ihmisten tarinoita. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Mira Selander, Emma Varila ja Toni Räisälä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

HBO:n Euphoria on esteettinen mutta myös ahdistava sukellus nykynuorten elämään, jossa ei säästetä katsojaa. Sarjan keskiössä on Zendayan näyttelemä Rue Bennett, narkomaani, joka tasapainoilee riippuvuuden, mielenterveyden ja toipumisen kuilun reunalla. Ohjaaja Sam Levinsonin luomus ei ole perinteinen teini-draama. Taiteellinen ja synkkä tv-sarja käsittelee päihderiippuvuutta, seksuaalisuutta, traumaa ja identiteettiä. Sarjan vahvuus on sen rehellisyydessä – se ei moralisoi vaan näyttää. Jokainen hahmo kantaa omia haavojaan: Cassie etsii hyväksyntää väärissä paikoissa, Jules navigoi transnuoren identiteettiään, Nate kamppailee myrkyllisen maskuliinisuuden kanssa. Euphoria on jakanut mielipiteitä – toisille se on tärkeä, validoiva teos, toisille liian graafinen. Miten sarja sijoittuu televisiohistoriaan ja millä tavalla se on avannut uudenlaisen keskustelun nuorten haavoittuvuudesta ja meidän kaikkien vastuusta? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Tero Kartastenpää, Leena Virtanen ja Svenska Ylen toimittaja Jenny Jägerhorn. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tiinan äiti Ulla saa Alzheimerin diagnoosin vuonna 2019. Siitä alkaa taistelu, äidille on saatava hoivaa hänen omalla äidinkielellään. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Äiti Ulla on 69-vuotias, kun hänellä todetaan Alzheimerin tauti. Sairauden edetessä hän unohtaa myös ruotsin kielen taitonsa. Tytär Tiina yrittää vuosikausia saada muistisairaalle äidilleen suomenkielistä hoivaa. Eteen tulee kuitenkin pitkä ketju vastoinkäymisiä.Ruotsinkielisessä hoivakodissa Nykvarnissa Ulla eristäytyy ja masentuu. Taistelu suomenkielisestä hoivapaikasta vie myös Tiinan voimia.Viiden vuoden päästä Ullan diagnoosista kaikki muuttuu.Haastateltavat: Tiina/Ullan tytär, Minna/Mariekällgårdenin työntekijä, Miia Kivipelto/kliinisen geriatrian professori/Tukholman Karoliininen Instituutti.Ohjelman on tehnyt: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.seTuottaja: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.seKäsikirjoitus: Virpi Inkeri ja Tiina Laitila KälvemarkKertoja: Ramin FarzinLoppumiksaus: Eskil LövströmOhjelma tehtiin keväällä 2026.Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”

Pasi Heikura selvittää keskeisten EU-maiden nimien taustoja. Matkaoppaana toimii nimistöntutkija, dosentti Sirkka Paikkala. Ohjelmassa tutkitaan myös jarrutuksen vauhdittamista ja lopuksi pähkäillään, miten neandertalinihmisille kävi, kun he kadottivat viimeisen niitin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvovat tällä kertaa lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta, tutkijatohtori Patrik Lauha, Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Viktor Sevrjugin. Linnunlaulujen aamun viimeinen osuus on kuultavissa Minna Pyykön maailma -ohjelmassa.

Politiikan tutkijat ovat mananneet jo tovin demokratialle loppua ja suoranaista kuolemaa. Itsevaltaisten johtajien aika vauhdittaa kansanvallan murenemista. Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman arvelee paradoksaalisesti, että meidän aikamme demokratia on vaikeuksissa, koska maailma on lopulta tullut demokraattisemmaksi. Edustuksellinen ja puolueisiin perustuva perinteinen demokratia on vaikeuksissa, mutta ihmiset etsiytyvät toistensa tykö verkossa ja löytävät siellä demokraattisia tapoja ratkoa ja vatvoa asioita. "Maailma, jossa elämme, on liian nopea ja mutkikas demokratialle", David Runciman sanoo. Autoritaarisuuskin lisääntyy. Erityisen suuri uhka demokratialle ovat verkkoa ja sen keskusteluja hallinnoivat teknologiajätit, joita johdetaan kuin diktatuureja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan viides ja viimeinen osa pohtii sitä, millaisessa tilassa länsimainen demokratia on. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tarkastelee suomen kielen passiivimaisten ilmaisujen olemusta dosenttien Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kanssa. Ohjelmassa lasketaan myös miekan piippuja ja kuunnellaan kananlihaa nostattavaa äänimaailmaa. Lopuksi pohditaan, kulkeeko voimalinja vai sijaitseeko se. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut "The Devil Wears Prada" on muotimaailman kulttielokuva, joka paljastaa glamourin takana piilevän kovan todellisuuden. David Frankelin ohjaama elokuva perustuu Lauren Weisbergerin samannimiseen romaaniin vuodelta 2003. Weisberger työskenteli Anna Wintourin assistenttina Vogue-lehdessä, ja teos on hänen omakohtainen selviytymistarinansa muodin ylimmästä portaasta. Vaikka kirjailija on kiistänyt suoran yhteyden. Millä tavalla elokuva kritisoi muotimaailmaa? Meryl Streep sai roolistaan Oscar-ehdokkuuden, ja hänen tulkintansa Miranda Priestlysta – jäisestä, kaikkivaltiaasta muotilehden päätoimittajasta – on jo osa elokuvahistoriaa. Elokuva on myös muotielokuva, yli 40 muotisuunnittelijaa, mukaan lukien Prada, Chanel, Valentino, Donna Karan ja Calvin Klein, lainasivat tuotantoon vaatteita ja asusteita. Elokuva nosti esiin myös keskustelun naisten johtajuudesta. Miranda Priestley on vaativa, kylmä ja manipuloiva. Onko muotimaailma näin armoton? Liittyykö ankara tyyli Vogue-lehden imagoon maailman hienoimpana muotilehtenä? Nyt melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin Meryl Streep, Anne Hathaway, Emily Blunt ja Stanley Tucci palaavat valkokankaalle Paholainen pukeutuu Pradaan jatko-osaan. Millä tavalla oman aikamme muodin näyttämö on nyt osa elokuvaa? Mikä on muuttunut? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä, Silja Sahlgren-Fodstad ja muotisuunnittelija Carolina Forss. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Syvästi kaivaten - erään perheen kirjeitä Suomen sodasta on teos, joka perustuu Hakoisten kartanosta löydettyihin kirjeisiin ja muihin dokumentteihin. Eräänä päivänä Hakoisten kartanon mailla asuva Riikka-Maria Rosenberg siivosi kartanon niin kutsutun lönnkammaren-tilaa, salaista pientä huonetta yläkerrassa. Sitten tapahtui ihme. Ilman tätä hänen löytöään tätä tutkimusta ja kirjaa ei olisi. Hän kutsuu sitä Indiana Jones-hetkeksi. Mitä kaikkea sieltä pölyn keskeltä löytyi? Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneiden Leijonhufvudien yllättäen löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Millä tavalla pelko, epävarmuus ja kaipaus kuuluvat kirjeiden rivien välistä? Näiden kirjeiden kautta oppii tuntemaan kuriositeetteja, ajan henkeä ja myös henkilöiden sisimpiä tunteita vaikeana ajanjaksona. Teos avaa myös tuon ajan ruokakulttuuria ja muotia. Upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti kirjeitä äidilleen ja sisaruksilleen Suomen sodan syttymisen vuonna 1808 aikoihin. Samalta ajalta löytyi myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Hakoisten naisista romaanisarjan kirjoittanut FT Riikka-Maria Rosenbergin ja historian dosentti Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Gustafsson on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin. Ohjelman vieraina ovat historioitsijat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suomalaisen kiertävän sirkuksen kruununjalokivi Sirkus Finlandia on nähnyt 50 vuoden aikana yhteiskunnan ja sirkustaiteen muutoksen. Enää sirkuksessa ei nähdä norsuja, mutta sirkustaide elää ajassa. Sirkus on aina ollut kansainvälistä ja se näkyy ja kuuluu myös Sirkus Finlandian arjessa. Ja vaikka sirkukseen liittyy paljon romantiikkaa, kiertävän sirkuksen arki on pitkälti työntekoa. Kulttuuriykkönen kävi tutustumassa 50-vuotisjuhlakiertueeseen valmistautuvaan Sirkus Finlandiaan. Lähetyksessä ääneen pääsevät sirkuksen johtaja Calle Jernström Jr., Sirkus Finlandian miehensä kanssa perustanut Leena Jurvakainen, jonglööri Sofia Motturi ja klovni Anatoli Akerman. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Millaisia jälkiä taiteilijat jättivät koteihinsa? Mitä esineet, värimaailma ja sisustusratkaisut kertovat heidän elämäntyylistään ja ajatuksistaan? Elämäkertaromaaneista tuttu kirjailija Pirkko Soininen vieraili kirjailija Göran Schildtin Villa Skeppetissä Tammisaaressa, ITE-taiteilija Enni Idin mökissä Padasjoella ja taidemaalari Axel Haartmanin Casa Haartmanissa Naantalissa ja muissa kotimuseoissa. Millaisia uusia havaintoja hän teki näiden taiteilijoiden kodeista ja persoonista? Kuinka moni nykyinen taiteilijakoti avautuu jatkossa museona? Tutkija Karoliina Sjö on mukana Turun yliopistossa meneillään olevassa Tarinoiden lehto -hankkeessa. Siinä tutkitaan Kemiönsaarella sijaitsevaa Sagalundin museomiljöötä ja sen kulttuurihistoriaa ja sen perustajajäsenten Nils Oskar Janssonin (1862–1927) ja Adèle Wemanin (1844–1936) elettyjen elämien sekä ympäristöelämäkertametodologian avulla. Miten yksilön elämä rakentuu suhteessa ympäristöön ja miten tämä eletty elämä tallentuu myöhemmin museotoiminnan tuloksena osaksi kulttuurista muistia? Sjö on myös tutkinut laajemmin pohjoismaisten kotimuseoiden kulttuurihistoriaa ja erityisesti museoissa säilytettäviä elämänkerronnallisia arkistoaineistoja. Ohjelman vieraina ovat Pirkko Soininen ja Karoliina Sjö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura perehtyy suomen kielen onomatopoeettisiin sanoihin oppaanaan tietokirjailija Jeongdo Kim. Ohjelmassa tutustutaan myös uusiin keittoihin ja luodaan lopuksi katsaus siihen, mitä kaikkea voidaan laittaa jalkaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu. - Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat. Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle. Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla. Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden ja demokratian suhdetta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kosmologi Kari Enqvistin, kirjailija Tiina Raevaaran ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelu budjettipäällikkö Mika Niemelästä (sekä Ylen artikkeli samasta aiheesta) herätti raivoa ja ihmetystä somessa. Studiossa pohditaan, miten Niemelän ajatuksia hyvinvointivaltion rakenteista ja kansalaisuudesta esitetään eri medioissa: esitetäänkö ne neutraaleina talousfaktoina vai poliittisina kannanottoina? Mukana on myös pohdintaa siitä, minkälaiseen julkiseen rooliin virkamies voi asettua ja millä tavoin hänen persoonansa tuodaan esiin mediassa. Astuiko budjettipäällikkö toimittajan asettamaan ansaan ja paljasti liikaa henkilökohtaisia oikeistohenkisiä arvoja? Toisena aiheena käsitellään NASAn Artemis II -kuulentoa. Raati epäilee lennon tieteellistä ja poliittista merkitystä. Onko ksye jälleen suurvaltakilpailusta ja symbolisesta pullistelusta? Onko Artemis väärään kohteeseen tuhlattua avaruusrahaa? Millaisia mahdollisuuksia Kuun resurssien hyödyntäminen voisi tuoda esimerkiksi kvanttitietokoneiden kehitykseen? Kolmantena aiheena käsitellään Z-sukupolven tunnepuhetta, nuorten kasvatuskulttuuria ja muutoksia työelämässä. Onko z-nuorien avoimuus hyvästä vai johtaako liika tunnepuhe narsismiin? Esillä ovat myös käännetyn tietokirjallisuuden kriisi Suomessa. Kotimainen tietokirjallisuus tuntuu vielä kiinnostavan yleisöä mutta mikä vikana kun myyntiluvut ovat romahtaneet? Valtio leikkaa suomen kielen kansainväliseen opetukseen suunnattaua tukirahaa. Seuraako tästä kulttuuriviennin romahdus ja pienen kielialueen unohdus maailmalla? Typerää säästämistä? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuinka Ylen Sanapyramidi-peli keksittiin ja miten se toimii? Pasi Heikuran vieraana on toimittaja ja pelin kehittäjä Raili Löyttyniemi. Ohjelmassa mitataan huutavan korkeita kakkuja, rautalangoitetaan riskejä ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Anna Sinebrychoff (1830–1904) hallitsi 1800-luvun lopulla yhtä Suomen menestyksekkäintä yritystä, Sinebrychoffin panimoa, Helsingissä. Hänen elämänsä on nyt uuden tutkimuksen kohteena. Hän oli aikansa edelläkävijä hyväntekeväisyyden ja naisjohtajuuden saralla. Miten hän yhdisti oman hartaan uskonsa ja panimon päihtymystä aiheuttavat juomat? Mitkä olivat hänen luonteenpiirteensä? Millaisesta perheestä hän tuli? Anna Sinebrychoffin elämä liittyy Sinebrychoffin taidemuseon omaan historiaan. Hän asui Bulevardilla talon paraatiasunnossa yli 50 vuotta. Nyt Sinebrychoffin taidemuseon kellaritilassa on esillä näyttely Annan elämästä muotokuvineen, koruineen ja kävelykeppeineen. Millaisen taloudellisen ja henkisen perinnön hän jätti lapsilleen? Miten hän harjoitti hyväntekeväisyyttä? Millä tavalla ortodoksisuus näkyi hänen arjessaan ja suhtautumiseensa lähimmäisiinsä? On harvinaista että tuona aikana nainen maalautti itsestään niin monta potrettia. Näyttelyssä on esillä Albert Edelfeltin ja Gunnard Berndtsonin maalaamia muotokuvia panimonjohtattaresta. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Ira Westergård, taidehistorioitsija Hanna Kemppi ja tutkija Alexandra Ramsay. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuksi mitataan, minkä lämpöinen on poliittinen peruna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura perehtyy sanamuunnoksiin aiheesta kirjan tehneiden Tuomas Erikssonin ja Pauli Hokkasen opastuksella. Lisäksi ohjelmassa päristetään petäjää, kaivetaan hernettä nenästä ja pohditaan mitä tehdä, kun työpaikat ovat kortin alla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley on sitä mieltä. Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon Toronton yliopistoon Kanadaan. - Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan. Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta. Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia. Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wilhelmus. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pohtii yleisen kielitieteen professori Matti Miestamon kanssa, miksi kielissä on epäsäännöllisiä verbejä. Ohjelmassa selvitetään myös, mihin asia menee, jos se on mukiinmenevä, miltä maistuu rokka sopassa ja lopuksi koitetaan saada laiva takaisin raiteilleen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää meemitutkija Elias Penttalan johdolla, miten internetin meemit toimivat. Lisäksi ohjelmassa pestään urheilijoita, jaetaan lounas ja testataan lopuksi imeytyykö pesusieni aivoihin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Iranissa vuodenvaihteessa velloneet mielenosoitukset ovat toistaiseksi laantuneet. Iranilainen Nobel-palkittu ihmisoikeusjuristi Shirin Ebadi sanoo Ylen haastattelussa, että iranilaiset eivät enää taivu, vaan kaatavat islamilaisen vallan. Shirin Ebadi arvioi, että Iran on kuin tulivuori, joka purkautuu pian uudelleen. Hän myös uskoo Iranin muuttuvan ennen pitkää demokratiaksi, jossa uskonto on ihmisen yksityisasia. Shirin Ebadi elää maanpaossa Britanniassa. Hän on ollut keskeinen iranilainen ihmisoikeusaktivisti sekä ennen maanpakoa että sen jälkeen. Hän sai toiminnastaan ihmisoikeuksien puolesta Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2003. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii kuohuvaa Irania. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Pasi Heikura syventyy fraasirikoskilpailun tuloksiin yhdessä kielitieteen emeritaprofessori Hannele Dufvan, kääntäjä, kielitieteilijä Arto Kivimäen ja Ylen uutishuoneen toimituspäällikkö Riina Malhotran kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi saamelaisten ja suomalaisten parituhatta vuotta jatkunutta yhteiseloa saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan kanssa. Ohjelmassa käydään myös tumppukylässä, itketään krokotiilinkyyneleitä ja lopuksi ihmetellään, mitä tapahtuu, kun tie halkoo rakennuksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pänttää Nato-aakkosia lennonjohtajien kouluttaja Jouni Laukkasen opastuksella. Ohjelmassa etsitään myös vaihtoehtoa niinkutukselle, ihmetellään takavarpaita ja lopuksi etsitään pätäkän juuria kaukoidästä.. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu Alan Wake -videopelin syövereihin nimistöntutkija Lasse Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa punnitaan pähkinänkuoria, vahvistetaan heikkouksia ja lopuksi pohditaan, kuka on työelämän hukkakaura. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää yhteiskuntahistorioitsija Jukka Kortin kanssa, miten Yleisradio on vaikuttanut suomen kieleen. Ohjelmassa kuunnellaan myös, miten kattila soimaa väärää kantta ja otetaan selvää kuka tai mikä voi olla kyytipoika. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Pasi Heikura syventyy jouluevankeliumiin raamatuntutkija, dosentti Outi Lehtipuun johdolla. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko joulukuusi mennä puihin ja lopuksi mitataan, onko sopalla syvyyttä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kartoittaa Suomessa puhuttujen murteiden rajoja oppaanaan murteiden tutkija Harri Mantila. Ohjelmassa vedetään myös rubenia ylästilleriin ja määritellään paljonko on lähes parikymmentä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura syventyy runonlausunnan taitoon lausuntataiteilija Hillevi Kilpeläisen opastuksella. Ohjelmassa laitetaan myös hiihtoprojekti jäihin, parafoidaan sopimuksia ja lopuksi pohditaan, voiko puolustusliiton vetää alta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.