Podcasts about ohjelman

Odysseia on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta. Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt 250 miljoonan dollarin spektaakkelin eeppisestä runoelmasta. Jo ennen julkaisuaan filmi on herättänyt kohua näyttelijävalinnoillaan ja historiallisilla epätarkkuuksillaan. Kulttuuriykkösessä tästä kesän elokuvatapauksesta ja Odysseiasta ovat puhumassa klassillisen filologian professori Marja Vierros ja klassillisen filologian yliopistonlehtori Marke Ahonen Helsingin yliopistosta sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota heijastuu myös Itämerelle, josta on tullut yksi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun näyttämöistä. Jännitteitä nostavat Venäjän varjolaivasto ja hybridioperaatioiden uhat. Epämääräiset tankkerit herättävät huolta ympäristökatastrofin vaarasta, mutta Itämeren antavaltioiden on yhä vaikea puuttua tankkeriliikenteeseen kansainvälisillä vesillä. Yksi mysteereistä on ollut meren pohjassa kulkevien Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syksyllä 2022. Heinäkuun alussa Saksan syyttäjät nostivat tapauksesta sotarikossyytteen Italiassa pidätettyä ukrainalaismiestä vastaan. Tapaus aiheuttaa jännitteitä Ukrainan ja Saksan suhteisiin, sillä Saksan viranomaiset katsovat sen kohdistuneen Saksalle kriittisen tärkeään infrastruktuuriin. Venäjän johto sen sijaan yhä haaveilee kaasuputkien palauttamisesta käyttöön. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Erja Tuomaala ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas'sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää Yhdysvaltojen osavaltioiden nimien taustoja yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamon kanssa. Ohjelmassa ihmetellään myös, mitä tapahtuu, kun ilma lähtee pihasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt sotilasliitto Naton huippukokouksista dramaattisia näytöksiä. Tämän viikon Ankaran-huippukokoukseen Trump toi mielipahansa Grönlannin kontrollista ja liittolaisten haluttomuudesta osallistua sotaan Irania vastaan. Trump myös uhkasi katkaista kauppasuhteet Espanjaan, joka ei ole innokas nostamaan puolustusmenojaan. Eurooppalaiset liittolaiset saivat jännittää Trumpin mielialaa mutta saattoivat lopulta huokaista helpotuksesta, kun kokous päättyi sopuisissa tunnelmissa. Trumpin äkkipikainen politiikka pakottaa eurooppalaisia Nato-maita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä Trump Natolta haluaa. Ohjelman ovat toimittaneet Maria Stenroos, Rain Kooli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, tietokirjailija Ville Hänninen ja toimittaja Matti H Virtanen. Perjantaistudion agendalla oli taideteos Riikka Purraan kohdistuvana tappouhkauksena. Keskustelu sai alkunsa, kun toimittaja Mikko Välimaa, Purran puoliso, arvioi maanantaina viestipalvelu X:ssä Turun Taidehallissa esillä olevan teoksen "verhottuna tappouhkauksena". Ovatko suositut poliittiset oikeisto-podcastit journalismia vai viihdettä? Metan älylasien uhat ja mahdollisuudet. Kotimaisten marjojen hinnat nousevat, koska poimijoita ei päästetä Suomeen, mennäkö metsään? Paavi haluaa kaikissa tapauksissa varmistaa, että ihmisyys pysyy keskiössä kun tekoäly valtaa maailman. Miten raatilaiset suhtautuvat yhteiskunnan pakkodigitalisaatioon ja -tekoälyttämiseen? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuvittaja-kirjailija Sanna Pelliccioni on alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi ja nykyään sivutyökseen perinnesaunottaja. Hän on tutkinut saunomista historian ja eri kulttuurien näkökulmasta. Uudessa Saunan sylissä – kaikuja perinnesaunasta -kirjassaan perinnesaunottaja johdattaa lukijat saunapolun mittaisen matkan vanhan saunan ovelle, itämerensuomalaisen saunan muinaisiin perinteisiin. Millä tavalla perinnesaunottaja voi uudistaa näitä vanhoja, mystisiäkin perinteitä? Miksi löylyjä kuuluu tervehtiä? Ja millaisia ovat Suomen Kansan Vanhoista Runoista ammentavat saunalaulut? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna Pelliccioni, tutkija ja perinnesaunaopettaja Maaria Alen ja tutkija Kaarina Kailo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Osa suomalaista Hollywoodia sijaitsi vuosikausien ajan Helsingin Kulosaaressa. Siellä saattoi törmätä kuvausryhmiin ja koko kansan rakastamiin filmitähtiin ja jopa vapaana tallustavaan sirkuskarhuun. Usea kotimainen elokuva filmattiin siellä vanhaan tennishalliin rakennetussa studiossa. Ulkoapäin rakennus näytti ränsistyneeltä ja sortumaisillaan olevalta. Sisällä tehtiin unelmia. Laajaan arkisto- ja muistiaineistoon perustuva Unelmatehdas Kulosaaressa. Fennada-Filmi Oy:n tarina on kiehtova kertomus sodanjälkeisestä kotimaisesta elokuvasta ja elokuvakulttuurista. Millä tavoin rahaa tahkottiin Suomessa elokuva-alalla? Millaiset aiheet olivat suosiossa? Miten suomalainen elokuva löysi katsojia ulkomailta? Haastateltavina ovat elokuvatutkija Juha Seitajärvi Taide- ja kulttuurivirastosta sekä mediahistorian dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja toimittaja, tietokirjailija Jussi Ahlroth. Tällä kertaa puheenaiheina ovat Garden Helsinki -hanke, Pride-kritiikki, poliittisten liikkeiden tunnemaailma, The Odyssey -elokuvan ympärille syntynyt ennakkokohu ja kirjailija Eeva Kilven perintö. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Muodin kansainvälinen Fashion in Helsinki-päätapahtuma oli tänä vuonna Seurasaaressa, jossa kymmenen nuoren suunnittelijan mallistot esiteltiin suomalaisen kulttuurihistorian ja uuden muotitaiteen yhdistävässä tapahtumassa. Suomeen on syntynyt uusi ateljee-muodin toimintamalli ja useat Aallosta valmistuneet nuoret suunnittelijat ovat tästä hyvä esimerkki. Sini Saavala on monien artistien, vaikuttajien ja muodin alan toimijoiden luottovaatettaja. Millä tavalla muotitaide ja käyttövaate eroavat toisistaan? Mitä muodin saralla menestymiseen tarvitaan nyt? Mikä on suomalaisen muodin kilpailuvaltti ulkomailla? Ohjelman vieraina ovat taiteellinen johtaja Minttu Vesala, muotisuunnittelija Sini Saavala ja viestintäjohtaja Martta Louekari. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura syventyy eliölajien ihmeellisten nimien maailmaan oppaanaan Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Ohjelmassa nautitaan myös superluksukkaasta äänentoistosta ja selvitetään mitä tapahtuu, kun puolueen kuntohuippu osuu lankulle liian aikaisin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/162372082 Kaipaatko hidastamista olennaisen kysymyksen äärelle tai kimurantin ongelman moninäkökulmaista tarkastelua? Vuokraa minulta aivotoimintaa. Lue lisää Syvennyttäjästä: https://tinyurl.com/syvenny 88. jakson vieraana aivoasiantuntija ja psykologian tohtori Mona Moisala. Jakso taltioitiin 15.4.2026. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/88-mona-moisala Videoversio: https://youtu.be/BvMcBOUjtZM Spotify: https://spti.fi/qrYYJje Apple Podcasts: https://apple.co/4f97sWf RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Vessa aivolepoa vaalivana mikrokeitaana. 00:01:28 Miten päädyimme niin tyhmään työelämään? 00:04:12 Työelämän historiaa 00:11:34 Henryn typerät työkäytännöt. 00:20:38 Ylikuormitus ja uupumus. 00:31:39 Työtehtävien rajaaminen ja viisaampi kalenterointi. 00:35:52 Parempien tapojen omaksumisen vaikeus. 00:42:52 Algoritmit ja addiktiomekanismit. 00:47:45 Someaddiktion rajoittamisen apukeinot. 00:51:46 Some- ja älylaiteikärajat. 00:59:09 Katteetonta kauhistelua vai perusteltua huolta? 01:03:48 Älylaitteet ja lapset ja Aivot eka -projekti. 01:12:03 Yksilö, yhteisö ja koukuttava teknologia. 01:16:40 Neuromoninaisuus työelämässä. 01:26:45 Tekoäly tyhmässä työelämässä. 01:35:14 Lisää teknologian suitsimisesta teknisillä apuvälineillä. 01:38:11 18-vuotiaan Monan aivoinfarktin vaikutus hänen elämänpolkuunsa. 01:47:04 Mona kohtaa aivot. 01:49:46 Loppulyhyet. Monan nettisivut http://www.monamoisala.com Tyhmä työelämä -kirja https://otava.fi/kirjat/tyhma-tyoelama Aivot eka -kampanja https://aivoteka.fi Satama Life -asiantuntijatalo https://www.satama.life Monan LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/mona-moisala-aivotutkija Monan Instagram: https://www.instagram.com/monamoisala Tristan Harris ja Center for Humane Technology https://www.humanetech.com Jonathan Haidtin kirja The Anxious Generation https://www.goodreads.com/en/book/show/171681821-the-anxious-generation Cold Turkey -sovellus https://getcoldturkey.com App Block -sovellus https://appblock.app – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, kosmologi Kari Enqvist sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Mitä tapahtuu, kun ministeri kieltäytyy julkisesti noudattamasta pääministerin määräystä? Onko kyse suomalaisen konsensuskulttuurin kuolemasta vai politiikan muuttumisesta performanssiksi? Jalkapallon MM-kisoja isännöivä FIFA kärsii korruptiosta ja kyseenalaisista valinnoista. Onko jokainen kisojen katsoja osallinen moraalisesti tuomittavaan? Euroopan unioni salailee yhä enemmän asiakirjojaan journalisteilta ja tutkijoilta. Valmisteilla oleva laki voisi lopettaa nykymuotoisen asiakirjajulkisuuden – miksi Suomi vaikenee? Roskankerääjää syljetään kadulle ja sateenkaariväki kohtaa lisääntyvää väkivaltaa. Mistä vihamielisten asenteiden voimistuminen kertoo? Monet salaavat lihavuuslääkkeen käyttöä häpeästä, vaikka lihavuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja. Miksi vain yksi laihdutustapa katsotaan "oikeaksi"? Ohjelman juontajana on Nicklas Wancke.

Heinolan Kaupunginmuseon kesänäyttelyssä ”Luonnon lumoissa – Ru Runebergin hopeataidetta ja Flora Danica kattauksia” on esillä hopeaseppä Ru Runebergin hyönteismaailmasta inspiroituneita teoksia ja Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan historiallista Flora Danica astiastoa. Runeberg yhdistää leikkisissä esineissään hopeaa ja lasia. Museossa esillä olevat Flora Danica -astiat kuuluvat Heinolan museoiden omaan kokoelmaan, joka on tämän astiaston osalta yksi Suomen arvokkaimpia. Fiskars on kesän suosituimpia matkailukohteita. Fiskarsin ruukissa järjestetään tapahtumakokonaisuus, jonka pääteemana on vesi. Fiskars Village Art & Design Biennale: Kansainvälinen nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin biennaali levittäytyy Kuparipajaan ja ympäristöön 7.6.–30.8.2026. Veden taju on taiteilija-tutkija Riikka Latva-Sompin kuratoima näyttely, joka tarkastelee ihmisen suhdetta veteen. KASTE on Fiskarsilaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan Onoman kesänäyttely, jonka kuraattorina ja arkkitehtina toimi Marco Casagrande. Riihimäen taidemuseossa on esillä viiden tunnetun kuvataiteilijan unenonomainen näyttely. Institute of voyeurism and gardening on Pamela Brandtin, Leonora Fredrikssonin, Susanne Gottbergin, Sara Oravan ja Stiina Saariston fantasiaa ylistävä kesäjuhla. Teokset avaavat näkymiä muistoihin, uniin, tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin. Näyttelyn osana on taidemuseon ja Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista valitut teokset ja esineet, joiden ympärille taiteilijat ovat rakentaneet kuvitteellisen instituutin museon tiloihin. Teemoissa näkyy puutarha, luonto, kärsimys, intohimo, pyhä, uni, viattomuus ja yö. Ohjelman vieraina ovat Riitta Koskinen, Kari-Paavo Kokki, Katja Vuorinen-Parm, Riikka Latva-Somppi ja Marco Casagrande. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millainen on juomien historia 1700-luvulta omaan aikaamme? Juhlavat juomat, kuten viini, samppanja ja väkevät viinit ovat syntyneet historiallisissa olosuhteissa hyvin erityisillä tavoilla. Samppanja syntyi vahingossa ranskalaisten ja englantilaisten yhteistyössä. Miten tietty juoma syntyi, miten sitä tarjoiltiin ja millaisista laseista? Miksi samppanjaa juodaan sekä laakeista että huilumaisista laseista? Historian aikana olutta juotiin litratolkulla, koska se oli puhtaampaa kuin vesi. Miten kahvi tuli Suomeen? Kustaa III keitti salaa kahvia Tukholman linnassa. Miksi puhumme sekä kahvipannusta ja kahvikannusta? Euroopassa on kaksi erilaista teekulttuuria. Englannissa kaadetaan maitoa teehen ja Venäjällä vadelmahilloa. Millaista on kova tee? Mitä kaikkea esineistöä teen valmistamiseen löytyy historian saatosta ja antiikkiliikkeistä? Millainen on posliinin historia? Sitä kutsuttiin pitkään valkoiseksi kullaksi, koska sen valmistaminen oli niin kallista. Miksi Meissenin posliinin syntytarina on niin erikoinen? Keskustelemme myös eri ruokalajien synnystä. Miksi hienon pihvin nimi on Chateaubriand ja kuka keksi ilmavan jälkiruoan Pavlovan? Mitkä ovat kuuluisat alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat? Miten kattaukset kuvaavat omaa aikaansa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntijat Maria Ekman ja Bernt Morelius. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää fennougristiikan väitöskirjatutkija Aleksi Palokankaan kanssa, miksi keskikesän juhlaa kutsutaan Suomessa juhannukseksi. Ohjelmassa hemaistaan myös aisteja, saunotaan oululaiseen tapaan ja lopuksi pudotaan ajan kelkasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Millä tavalla näyttely nostaa esiin, kuinka poikkeuksellista Aaltojen ajattelu oli tehokkuutta ja rationalismia korostaneessa ajassa? Millä tavalla tämä radikaali suuntaus näkyi arkisissa tiloissa? Mistä he saivat tuolloin inspiraationsa? Aalloille suunnittelun lähtökohta oli kokonaisvaltainen ihminen, psyyke ja keho. He ajattelivat että hyvinvointi syntyy tasapainosta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välillä. Millä tavalla arkkitehtuuri ja muotoilu vastasivat tähän tarpeeseen? Monitaiteinen näyttely keskittyy suunnittelun ja hyvinvoinnin suhteeseen. Linda Bergroth vastaa näyttelyarkkitehtuurista, joka antaa Aallon designille uutta valoa ja henkisempää lähentymistapaa. Näyttelyn kuraattorit Jutta Tynkkynen ja Petteri Kummala avaavat millaisia keinoja Aallot käyttivät luodessaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja mitä opittavaa meillä voisi olla heiltä tänään. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Elsa, 84, syyttää Uppsalan kotipalvelun työntekijää raiskauksesta. Miksi kunta reagoi vasta mediamyrskyn jälkeen? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelma sisältää kuvauksia seksuaalisesta väkivallasta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua tai tukea? Alla on eri tukipalvelujen yhteystiedot.Keväällä 2024 84-vuotiaan Elsan koti Uppsalassa muuttuu turvattomaksi, kun kotipalvelussa työskentelevä mies vierailee Elsan luona. Elsa kertoo, että mies raiskaa hänet. Vielä tänä päivänä Elsa elää painajaisten ja epäluottamuksen kanssa, vaikka on samalla edelleen täysin riippuvainen avusta.Tyttärentytär Mimmi ryhtyy toimeen, ja tapaus paisuu mediamyrskyksi: mitä kunnan olisi pitänyt tehdä – ja kuka kantaa vastuun vanhuksen turvallisuudesta kotona?Haastateltavat: Elsa / kotipalvelun asiakasMimmi / Elsan tyttärentytärRasmus Sundström / osaston johtaja, Uppsalan kuntaVeronica / kotipalvelun työntekijäOhjelman on tehnyt: Tuomas Ojala ja Julia WiraeusTuottajat: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se ja Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila KälvemarkKertoja: Tuomas OjalaLoppumiksaus: Björn NitzlerOhjelma tehtiin keväällä 2026.Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukeaAkuuteissa hengenvaarallisissa tilanteissa: soita aina 112.Kvinnofridslinjen: puhelin 116 016 tai chatti.Stödlinjen för män: puhelin 020-80 80 80 tai chatti.Jourhavande medmänniska: puhelin 08-702 16 80 tai chatti.Ruotsin kirkon suomenkielinen palveleva puhelin: 020-26 25 00 iltaisin klo 21–23 ja chatissa torstaisin ja sunnuntaisin kello 18–20.

Leena Lehtolainen on ollut kirjailija 50 vuoden ajan. Hänen uransa käynnistyi nuorten kirjasta, mutta parhaiten Lehtolainen tunnetaan dekkareistaan. Lehtolainen ei ole aktiivinen somessa, vaan tapaa lukijoita mieluiten tapahtumissa. Linnea Kuuluvainen puolestaan on julkaissut kaksi romaania.Hänelle sosiaalinen media on nykyään tärkeä väline, jonka kautta voi jakaa ajatuksiaan ja tavoittaa lukijoita. Miten kustannusmaailma on muuttunut, miten nykyään aloitetaan kirjailijanura? Näihin kysymyksiin on vastaamassa myös Tammen kotimaisen kirjallisuuden kustantaja Petra Maisonen. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Ann-Christin Antell on kirjailija, jonka arkeologiset ja historialliset opinnot näkyvät aiheiden valinnassa. Kätketty tähti jatkaa Adelin perheen tyttäristä kertovaa romaanisarjaa. Matemaattisesti lahjakas Thyra lähtee opiskelemaan tähtitiedettä Uppsalan yliopistoon. Markus Hotakaisen tietokirja Tähtitieteen naiset inspiroi Anna-Christin Antellia luomaan oman fiktiivisen tähtitieteilijä hahmon. Kirjaa varten Antell matkusti Ruotsiin Uppsalaan tutustumaan yliopiston rakennuksiin. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ann-Christin Antell ja tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on tutkinut historian tiedenaisia. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura perehtyy Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman professori Jukkis Uotilan kanssa sanastoon, joka on jazzin myötä vakiintunut suomen kieleen. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko junassa syvää päätyä ja selvitetään lopuksi, voiko autolla ajaa yhteen hiileen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tässä jaksossa Senior Associatet Henrik Uoti ja Sonja Hänninen kertovat kokemuksistaan Boreniuksen Lontoon rotaatio-ohjelmasta. Millaista arki Lontoossa on? Entä mitä vinkkejä Henrik ja Sonja antaisivat rotaatiosta kiinnostuneille juristeille? Boreniuksen Lontoon rotaatio-ohjelma on tänä vuonna käynnissä viidettä vuotta ja se on kerännyt juristeiltamme paljon kehuja vuosien varrella. Ohjelman kautta osallistujat pääsevät rakentamaan kansainvälisiä verkostojaan ja kokemaan Euroopan johtavan finanssi- ja businesskeskittymän arkea.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, tutkija Jori Grymin ja ekonomisti Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kevään puhutuin tapaus koskee Espoon kaupungin saamaa 10 000 euron uhkasakkoa yhdenvertaisuuslautakunnalta. Sakon syynä oli ennakkovaroituksen puuttuminen uskonnollisten laulujen, kuten Suvivirren, esittämisestä koulujen juhlissa. Studiossa pohditaan, onko Suvivirrestä valittaminen nipottamista vai onko Suvivirsi uskonnon tuputtamista. Tiina Raevaara nostaa esiin Kalasataman kerrostalon palon, jonka yhteydessä Ilta-Sanomien toimittaja arvosteli TikTok-videoiden kuvaamista onnettomuustilanteissa. Samalla julkaistiin lukijan video. Studiossa pohditaan, millaisia eettisiä, juridisia ja käytännöllisiä rajoja onnettomuuksien kuvaamiseen liittyy. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi raportin, jossa taiteilijoiden toimeentulo on heikentynyt ja alanvaihto lisääntynyt. Raportin mukaan jopa 45 % taiteilijoista harkitsee ammatinvaihtoa. Kannattaako suositella taiteilijan ammattia omalle lapselle? Heikki Pursiainen nostaa esiin SDP:n Nasima Razmyarin kommentin, jossa perussuomalaisia ei pidetty “salonkikelpoisina”. Perussuomalaiset tarttuivat sanaan ja painattivat lippalakkeja tekstillä “salonkikelvoton”. Studiossa pohditaan, miten poliittinen kielenkäyttö voi antaa elitistisen leiman, mikä voi olla vasemmsitopuolueelle huono. Asumistukimuutokset kolahtivat vanhempien sijoitusasuntoihin ja kukkaroihin. Jori Grym tarttuu asumistukien leikkauksiin, jotka koskettavat erityisesti opiskelijoita. Uudistuksen jälkeen omistusasunnossa asuva lapsi ei saa asumistukea, mikä on nostanut vanhempien harmituksen esiin mediassa. Mutta miksi valtion pitäisi tukea sijoitusasuntoja?

Pasi Heikura kysyy sotahistorian professori emeritus Martti Turtolalta, mistä tulevat sotilasoperaatioiden nimet. Ohjelmassa nostetaan myös sika pöydälle, laitetaan sormet löysästi ristiin ja lopuksi muutetaan päätöstä 360 astetta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ihmisuhrien lisäksi valtavia ympäristövahinkoja Ukrainassa. Ukrainalaiset ympäristöaktivistit syyttävät Venäjää tahallisesta luonnon tuhoamisesta. Sota on kasvattanut vaatimuksia, että luonnontuhonta lisättäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomiovallan alle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia tuhoja sota on aiheuttanut Ukrainassa. Sota kärjistää jo neuvostoajalta periytyviä ympäristöngelmia, kun taisteluja käydään idässä perinteisellä raskaan teollisuuden alueella. Maaperään leviävät raskasmetallit ja räjähteet taas uhkaavat maataloutta mustan mullan alueestaan tunnetussa Ukrainassa. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eveliina Talvitien ompelijatrilogian toinen osaa kertoo porilaisesta ompelijasta Matleenasta. Ajankuva on 1960-1980-luvut, jolloin Suomi-muoti otti ensimmäiset vahvat askeleensa. Talvitien romaanista tehdään parhaillaan näyttämösovitusta Porin Teatteriin. Puvustajana on Pasi Räbinä. Matleenan innostamana Eveliina Talvitie myös ompelutti retrohenkisen nimikkovaatteen romaanihenkilölleen. Millä tavalla kirjailijan omat porilaiset juuret näkyvät hänessä tänään? Nykyään hän asuu sekä Tallinnassa että Ateenassa. Miten dramaturgi näkee romaanin visuaaliset elementit lavalla? Trilogia käsittelee myös ylisukupolvisia traumoja ja haavoja. Miten tulkita rivien väliset tunnelmat? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Eveliina Talvitie, dramatisoija Minna Nurmelin ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura tutustuu taktisen neuvottelun perusteisiin Poliisiammattikorkeakoulun viestinnän ja vuorovaikutuksen lehtori Peter Liskin opastuksella. Ohjelmassa selvitetään myös, saako myrsky aikaan hallaa. Lopuksi pyritään karsinnoista läpi hyppäämällä seulan yli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yhdessä filosofian tohtori Tiina Ruskeepään kanssa, onko suomen kielessä sittenkin artikkeleita. Ohjelmassa selvitetään myös, miten jääkiekko-otteluissa kapellimestaroidaan ja kuinka pitkä aika on tunteroinen. Lopuksi paljastetaan Kielitoimiston kuukauden sana.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Toimittaja Mira Selander julkaisee esikoisromaaninsa Vapauden oppitunnit. Se kertoo yksinäisen keski-ikäisen naisen muutosta Sisiliaan ja siitä, mitä hän oppii siellä deittailusta ja elämänilosta ylipäänsä. Mille Italia on symboli? Miten rosoinen ja elämäniloinen maa sopii suomalaiselle? Onko ulkomaille muutto mahdollisuus luoda uusi identiteetti, aloittaa puhtaalta pöydältä? Emma Varila ja Toni Räisälä myivät asuntonsa Suomesta ja jättivät työnsä. Italian kutsua ei voinut enää vastustaa. Miten tämä matka muutti heitä? Mitä he ajattelevat Italiasta nyt matkan tehtyään? Matkasta syntyi visuaalinen päiväkirja Italiasta, automatkasta kaikkien 20 alueen halki. He vangitsivat kirjaansa maan estetiikkaa, maisemia ja matkalla kohdattuja oivalluksia ja ihmisten tarinoita. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Mira Selander, Emma Varila ja Toni Räisälä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää keskeisten EU-maiden nimien taustoja. Matkaoppaana toimii nimistöntutkija, dosentti Sirkka Paikkala. Ohjelmassa tutkitaan myös jarrutuksen vauhdittamista ja lopuksi pähkäillään, miten neandertalinihmisille kävi, kun he kadottivat viimeisen niitin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvovat tällä kertaa lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta, tutkijatohtori Patrik Lauha, Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Viktor Sevrjugin. Linnunlaulujen aamun viimeinen osuus on kuultavissa Minna Pyykön maailma -ohjelmassa.

Politiikan tutkijat ovat mananneet jo tovin demokratialle loppua ja suoranaista kuolemaa. Itsevaltaisten johtajien aika vauhdittaa kansanvallan murenemista. Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman arvelee paradoksaalisesti, että meidän aikamme demokratia on vaikeuksissa, koska maailma on lopulta tullut demokraattisemmaksi. Edustuksellinen ja puolueisiin perustuva perinteinen demokratia on vaikeuksissa, mutta ihmiset etsiytyvät toistensa tykö verkossa ja löytävät siellä demokraattisia tapoja ratkoa ja vatvoa asioita. "Maailma, jossa elämme, on liian nopea ja mutkikas demokratialle", David Runciman sanoo. Autoritaarisuuskin lisääntyy. Erityisen suuri uhka demokratialle ovat verkkoa ja sen keskusteluja hallinnoivat teknologiajätit, joita johdetaan kuin diktatuureja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan viides ja viimeinen osa pohtii sitä, millaisessa tilassa länsimainen demokratia on. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tarkastelee suomen kielen passiivimaisten ilmaisujen olemusta dosenttien Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kanssa. Ohjelmassa lasketaan myös miekan piippuja ja kuunnellaan kananlihaa nostattavaa äänimaailmaa. Lopuksi pohditaan, kulkeeko voimalinja vai sijaitseeko se. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura perehtyy suomen kielen onomatopoeettisiin sanoihin oppaanaan tietokirjailija Jeongdo Kim. Ohjelmassa tutustutaan myös uusiin keittoihin ja luodaan lopuksi katsaus siihen, mitä kaikkea voidaan laittaa jalkaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu. - Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat. Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle. Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla. Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden ja demokratian suhdetta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kuinka Ylen Sanapyramidi-peli keksittiin ja miten se toimii? Pasi Heikuran vieraana on toimittaja ja pelin kehittäjä Raili Löyttyniemi. Ohjelmassa mitataan huutavan korkeita kakkuja, rautalangoitetaan riskejä ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuksi mitataan, minkä lämpöinen on poliittinen peruna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura perehtyy sanamuunnoksiin aiheesta kirjan tehneiden Tuomas Erikssonin ja Pauli Hokkasen opastuksella. Lisäksi ohjelmassa päristetään petäjää, kaivetaan hernettä nenästä ja pohditaan mitä tehdä, kun työpaikat ovat kortin alla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley on sitä mieltä. Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon Toronton yliopistoon Kanadaan. - Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan. Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta. Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia. Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wilhelmus. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pohtii yleisen kielitieteen professori Matti Miestamon kanssa, miksi kielissä on epäsäännöllisiä verbejä. Ohjelmassa selvitetään myös, mihin asia menee, jos se on mukiinmenevä, miltä maistuu rokka sopassa ja lopuksi koitetaan saada laiva takaisin raiteilleen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää meemitutkija Elias Penttalan johdolla, miten internetin meemit toimivat. Lisäksi ohjelmassa pestään urheilijoita, jaetaan lounas ja testataan lopuksi imeytyykö pesusieni aivoihin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura syventyy fraasirikoskilpailun tuloksiin yhdessä kielitieteen emeritaprofessori Hannele Dufvan, kääntäjä, kielitieteilijä Arto Kivimäen ja Ylen uutishuoneen toimituspäällikkö Riina Malhotran kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi saamelaisten ja suomalaisten parituhatta vuotta jatkunutta yhteiseloa saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan kanssa. Ohjelmassa käydään myös tumppukylässä, itketään krokotiilinkyyneleitä ja lopuksi ihmetellään, mitä tapahtuu, kun tie halkoo rakennuksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pänttää Nato-aakkosia lennonjohtajien kouluttaja Jouni Laukkasen opastuksella. Ohjelmassa etsitään myös vaihtoehtoa niinkutukselle, ihmetellään takavarpaita ja lopuksi etsitään pätäkän juuria kaukoidästä.. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu Alan Wake -videopelin syövereihin nimistöntutkija Lasse Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa punnitaan pähkinänkuoria, vahvistetaan heikkouksia ja lopuksi pohditaan, kuka on työelämän hukkakaura. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.