Podcasts about ohjelman

Billnäsin, vanhassa ruukkikylässä, Helsingin länsipuolella avautuu Sommarstilleben -näyttely. Käsitöistä ja designista kootut runolliset asetelmat kertovat pohjoismaisen kesän maagisuudesta. Hanni Koroma, joka vastaa näyttelyarkkitehtuurista, on todennut että kauneus ympärillämme on ainoa asia joka lohduttaa kun maailma on sekaisin. Taidehistoriastakin tutut asetelmat, stillebenit ja nature mortet voivat koostua myös perunoista, sitruunoista, tillistä, kananmunista ja kukista. Asetelmat kertovat kunnioituksesta elämän ja arjen kauneutta kohtaan. Näyttely koostuu useiden suomalaisten nykytaiteilijoiden ja muotoilijoiden teoksista. Mitkä aihepiirit ovat inspiroineet heitä? Millaisen sanoman he haluavat tuoda esille kauniiden ja myös yllättävien yhdistelmien kautta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Katja Hagelstam, näyttelyarkkitehtuurista vastaava Hanni Koroma ja taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen ja Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten käki onnistuu munimaan leppälinnun kolopesään? Millaisia ovat loispesinnän haasteet? Minna Pyykkö kävi Ruokolahdella käkitutkija Jarkko Rutilan ja lintuharrastaja käkikuvaaja Juha Haikolan kanssa juttelemassa käen ihmeellisestä elämästä. Ohjelman lopuksi kuultiin muutamia parhaillaan käynnissä olevaan Sanoita linnunlaulu-. linturunokilpailuun tulleista runoista.

Ohjelman ensiesitys Radio Patmoksessa 27.4.2025

Pasi Heikura selvittää arkeologi Ulla Nordforsin kanssa, mitä muinaisen dna:n tutkimus kertoo suomenniemellä asuneiden ihmisten alkuperästä. Ohjelmassa myös raivataan tietä suurella pensselillä ja laitetaan metsää lihoiksi. Lopuksi kokeillaan vielä, miltä tuntuu laittaa kättä päälle, jos välissä on voita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Sanna-Mari Hovi tutki ruotsalaisten kuningattarien toimenkuvaa. Joukosta löytyi monta vaikuttajaa. Millaisia ominaisuuksia heillä oli? Kuningattarien vaikutukset ovat edelleen havaittavissa Ruotsin hovissa ja kulttuurielämässä. Teoksessa Ruotsin kuningattaret - vaimoja ja voimanaisia avataan Tukholman linnat rakennuttaneen Hedvig Eleonooran, piiasta kuningattareksi kivunneen Kaarinan ja suomalaisten sotalasten kohtaloihin vaikuttaneen Louisen kiinnostavia persoonia. Osa Ruotsin kuningattarista koki tragedioita, kuten Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi ja Katariina, joka eli pitkään vankilassa. Monet kuningattarista tulivat ulkomailta, ja sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sen tapoihin ja ilmapiiriin ei ollut aina ongelmatonta. Miten Ruotsin nykyinen kuningatar Silvia on uudistanut monarkiaa omalla toiminnallaan? Miksi me Suomessa seuraamme aktiivisemmin Ruotsin kuningashuonetta kuin ruotsalaiset itse? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna-Mari Hovi ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen luonnossa eletään nyt linnunpoikasten aikaa. Monet harjoittelevat jo ensilentojaan, toiset ova vielä pesän, emon tai munankuoren suojissa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa tästä kaikesta Tuuloksessa lintuharrastaja Heikki Kolusen pihamaalla. Ohjelman lopulla kuullaan muutamia linnunpoikasrunoja parhaillaan käynnissä olevasta linturunokilpailusta.

Kuvan kevät-maisterinäyttelyn kuraattori Nina Liebenberg pyysi jokaista opiskelijaa valitsemaan näyttelyprosessin alkuvaiheessa henkilökohtaisen, merkityksellisen esineen. Millä tavalla esine voi toimia taiteellisen ajattelun avaajana? Millä tavalla esine avaa taiteilijalle uusia tunteita ja näkemyksiä omasta taiteestaan? Vaikuttaako esine myös siihen että taideteoksesta tulee enemmän konkreettinen, materialistinen? Kuvan kevät tuo esille taiteilijoiden tulkintaa ajan hengestä. Tänä vuonna teemoista voi löytyä memento mori, uhrilahja, arkeologinen artefakti, binäärikoodi, dystooppinen jäänne, madonreikä, taikuus ja immateriaalisuus. Näyttely avaa näkymän siihen, missä nykytaiteessa mennään, millaiset teemat ovat nousemassa ja mikä ammattilaisiksi valmistuvia kuvataiteilijoita askarruttaa juuri nyt. Jani Luoman videoissa ja performansseissa syvennytään läheisten ihmisten välisiin keskusteluihin. Hän nauhoittaa päiväkirjamaisia video-otoksia ja ääniä joita hän käyttää teoksissaan fragmentteina. Fanny Varjo on kiinnostunut myyteistä joita hän heijastaa installaatioissaan. Nyt kiinnostuksen kohteena ovat jalokivet ja eläimen vatsalaukussa muodustuneet besoaarikivet, joita käytettiin keskiajalla myrkyn löytämiseen sekä suojana pahaa silmää vastaan. Ohjelman vieraina ovat dekaani Leevi Haapala, opiskelijat Fanny Varjo ja Jani Luoma ja FRAMEn johtaja Juha Huuskonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuvan Kevät – Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely 15.6.2025 asti.

Pasi Heikura tutkii lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen dosentti Veijo Saanon kanssa, mitä eroa on venähdyksellä, revähdyksellä ja nyrjähdyksellä. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä käärme tekee pyssyssä, ja lopuksi selvitetään, voiko jollakulla olla soppansa pelissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Firenzeläinen 1500-luvulla elänyt diplomaatti Niccolò Machiavelli tunnetaan teoksestaan Ruhtinas, joka toi tekijälleen maineen kyynisenä, vallanpitäjiä imartelevana pragmaatikkona. Nyt on ensimmäistä kertaa suomennettu toinen hänen teoksensa nimeltään Sotataidosta (Dell' arte della Guerra, suom. Antti Immonen). Se oli ainoa Machiavellin teoksista, joka julkaistiin vielä tekijän eläessä. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan monet maailman suurista sotapäälliköistä, muun muassa Fredrik Suuri, Napoleon ja pohjolan leijona Kustaa II Aadolf, samoin sotateoreetikko Carl von Clausewitz. Vieraina ovat kirjaan esipuheet laatineet Machiavelli-asiantuntijat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Marko Palokangas sekä valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Hukumme krääsään, jota markkinamiehet yllyttävät meitä hankkimaan. Vanhasta kamasta hankkiudumme eroon useimmiten asiaa liiemmin problematisoimatta. Miten tästä noidankehästä päästään irti? Systeemi vaatii hienosäätöä toimiakseen, ymmärrämmekö merkityksemme osana kokonaisuutta? Vieraana elektroniikkateollisuuden asiantuntija Jesse Kieksi DNA:lta.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #dna #kännykät

Karjalan kieli kuulostaa suomalaisten korvaan tutulta, mutta todellisuudessa sukukielemme sanat aiheuttavat meille helposti väärinkäsityksiä. Pasi Heikura penkoo sukukielen sanoja ja sanontoja yhdessä kääntäjä Natalia Giloevan ja näyttelijä Timoi Munnen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan myös tietokoneen hyllyihin ja ihmetellään, voiko hellankoukku kiehua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luksusmuotia voi pitää statussymbolina tai taiteena. Vanhat tunnetut muotitalot kuten Dior, Chanel ja Balmain tekevät käsityönä, laadukkaista kankaista taiteellisesti korkealaatuisia vaatteita ja asusteita. Voiko niitä pitää taideteoksina? Miten luksus voi tänään, kun ilmastonmuutos ja sota muuttaa meidän ajatusmaailmaa ja toimintatapoja? Entinen Pariisissa pitkään asunut Ellen muotitoimittaja luki lakimieheksi ja muutti Luxemburgiin. Miten tämä vaikutti hänen suhtautumiseensa luksukseen? Miten luksusmuoti syntyi ja millaisia tarinoita löytyy muodin historiasta? Miten luksusmuotia opetetaan Aalto-yliopistossa? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Elisa Suokko, muotisuunnittelija Carolina Forss ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, joka avaa luksusmuodin historiaa ja nykytilaa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa? Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Harvinaiset raaka-aineet ovat turvallisuuspolitiikkaa. Jos kansakunta ei ole omavarainen kriittisten materiaalien suhteen, teknologian ripeä kehitys tekee siitä uudella tavalla haavoittuvan. Onko Suomi valmis kohtaamaan uuden aikakauden haasteet? Mitä vaarallisia pullonkauloja ja toisaalta menestyksen eväitä Suomella on? Studiossa tutkijat Topi Turunen ja Veera Marttila.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #kierrätys #kännykät

Miksi kirjailija kirjoittaa? Miten idea jalostuu kirjaksi? Miten tunnistaa oma aihe? Kirjailijat Helmi Kekkonen ja Jani Saxell ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan kirjoittamisesta. Kekkosen Näin minä sen kirjoitin kuvaa, kuinka romaani Liv! syntyi, ja päästää lukijan katsomaan läheltä yhden kirjailijan elämää. Jani Saxell on opettanut pitkään luovaa kirjoittamista. Tietokirjassaan Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille Saxell käy läpi laajan joukon romaaneja, ja analysoi niiden aiheita, näkökulmia ja kerrontaratkaisuita. Kekkonen ja Saxell johdattavat Kulttuuriykkösen kuuntelijat kirjoittamisen haluun, pakkoon, iloon ja vaikeuteen. Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Pasi Heikura uppoutuu tomaattiasiantuntija ja viljelyneuvoja Jorma Seppälän kanssa tomaattilajikkeiden mehevään maailmaan. Ohjelmassa käännetään myös kiviä puissa, ja viikon fraasirikoksessa mietitään haastateltavaa, jonka huulet ovat sidotut. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Ennen kaikki oli paremmin! Vai oliko sittenkään...? Heikelä ja Koskelo kertovat, miten maailma on muuttunut ja mistä muutoksessa oikeasti on kyse. Miksi muuttuva maailma ohjaa nauttimaan parhaasta laadusta? Miten Koskelon liki satavuotias sveitsiläinen rannekello liittyy kiertotalouteen?Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #podcast #heikelä #koskelo

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura ja tietokirjailija Reetta Ranta tutustuvat suomalaiseen puita käsittelevään kansanperinteeseen ja puuaiheisiin sanontoihin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä vierivät kivet tekevät posliinikaupassa ja miten käy, kun karva katkeaa kamelin selästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Toimittaja Ida Kukkapuro kirjoitti avoimen, omaelämäkerrallisen kirjan omasta sukuhistoriastaan ainoana lapsena ja yhtenä kuudesta sisaruksesta. Sisaruuksia on kirja joka herättää lukijan miettimään omaa suhdettaan sisaruksiinsa ja avaa myös sisaruutta käsittelevää tutkimusta ja kulttuurihistoriaa. Onko sisaruus vanhempien vastuulla? Voiko kokea sisaruutta ystäväänsä? Millä tavalla kulttuurihistoria on käsitellyt sisaruutta? Kirja on esseistinen ja siinä valotetaan sisaruutta Antiikin historian myyttien, Raamatun, filosofian, kasvatustieteiden ja lääketieteenkin kautta. Ida Kukkapuro on asunut suuren osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan hänen äitinsä vanhempien luona. Isoisä oli legendaarinen muotoilija, äsken menehtynyt Yrjö Kukkapuro. Adoption myötä hänestä tuli Idan isä. Millainen isä hän oli? Ohjelman vieraana on toimittaja, kirjailija Ida Kukkapuro. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten entisen kokoomusministeri Jyrki Kataisen fantastiseksi luonnehtima yliopistouudistus on vaikuttanut tieteen tutkimiseen ja opiskeluun? Yliopistolaki irrotti yliopistot valtiosta ja uudisti muun muassa hallintoa. Käytännöllisen filosofian professori emeritus Timo Araksiselta on ilmestynyt kirja Millaista oli? Filosofin oppivuodet, jossa hän suorapuheisesti kuvailee millainen yliopistomaailma oli. Onko professoreilla nykyään vaikeampaa ja opiskelijoilla helpompaa? Nostaako nimityspolitiikka parhaat kyvyt esille vai keskinkertaisuuksia pinnalle? Timo Airaksisen lisäksi haastatteluun osallistuu etäyhteydellä filosofian professori Matti Häyry Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Äitienpäivän ja kevään kunniaksi Minna Pyykkö vieraili Jyväskylän Haukanniemessä Suuressa linturetkipäivässä kuuntelemassa lasten lintutarinoita. Ohjelman loppupuolella hän jutteli kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen kanssa parhaillaan käynnissä olevasta linturunokilpailusta.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Maailman talousjärjestelmä on nyrjähtänyt! Rahtaamme Suomeen krääsää toiselta puolelta palloa, ja nakkaamme sen kaatopaikalle alta aikayksikön. Tunnelin päässä pilkottaa kuitenkin valoa. Kiertotalousguru Timo Huhtamäki kertoo, millaiseen maailmaan olemme siirtymässä.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula

Pasi Heikura ja etymologi Klaas Ruppel selvittävät, miten sana äiti on tullut suomen kieleen. Ohjelmassa mietitään myös, miltä sähköautoperuna maistuu ja miten ollaan moksis. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Tukholmalainen Orvo Grönforsin suku on kotoisin Pielavedeltä. Juualla syntynyt aktiivinen mies on asunut kuitenkin jo pian viisikymmentä vuotta Ruotsissa, minne asettui vierailtuaan siellä sukulaistensa luona. Romanisuku-sarjan jaksossa kuullaan Orvo Grönforsin perheestä ja keskustellaan mm. suomalaisten muuttoliikkeestä niin Ruotsiin kuin muualle maailmaan 1960-70 -luvuilla. Ohjelman toimittaja on Jaakko Laakso.

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Petri Hårdh.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/127972305 Onko sinulla tai yritykselläsi kimurantti ongelma, jonka kanssa tuntuu hankalalta päästä eteenpäin? Tilaa minut palvelukseesi – autan hidastamaan olennaisten kysymysten äärelle. Lue lisää: https://tinyurl.com/syvenny 83. jakson vieraana toimittaja Jaakko Keso, taas. Ajankohtaisten aiheiden osalta kannattaa huomata, että jakso taltioitiin jo 28.1.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/83-jaakko-keso-2 Videoversio: https://youtu.be/PfxVxiLDgiM Spotify: https://spti.fi/Ezqi2Qs Apple Podcasts: https://apple.co/438bdW1 RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Intia. 00:07:23 Kuulumisia. 00:11:18 Objektiivisuus vs. reiluus. 00:18:10 Epäreilu Jaakko. 00:24:26 Fanaatikko sanoo, että tavataan keskellä. 00:34:41 Jaakon työn etiikka. 00:47:46 Trumpin haastatteleminen. 01:02:11 Tämä on Amerikka, kausi 2. 01:15:30 Ex-CIA-agentti Chris. 01:30:32 Trumpin suhde valtaan ja vallan väärinkäyttöä estäviin instituutioihin. 01:38:39 Metakriisi ja Moolok, epäterveen kilpailun jumala. 01:48:49 Karhun kansa, henkevyys ja juuret. 01:55:35 Maailmantuska 02:02:55 Kontenttia. 02:06:40 Loppuasia. Jaakon Youtube https://www.youtube.com/JaakkoKeso-YleKioski Jaakon Instagram https://www.instagram.com/ug_keso Karhun kansa -jakso https://youtu.be/5soa-OZp_W8 Tämä on Amerikka https://www.youtube.com/playlist?list=PLQXT9Q9uxi_e70VkuRB_6BNUYBIF4ggox Ihmisiä, siis eläimiä eka Jaakko-jakso https://youtu.be/_PihcB5xWFA Historijoitsija Johannes Remyn Putin-blogaus https://www.johannesremy.com/blogi/2021/07/19/38712 Lexin Zelensky-haastattelu https://youtu.be/u321m25rKXc Jaakko ja koditon naapuri https://youtu.be/08FET347Tx4 Toolin Vicarious https://youtu.be/N26N7lQHNW8 Lexin Trump-haastattelu https://youtu.be/qCbfTN-caFI Theo Vonin Trump-haastattelu https://youtu.be/vC5cHjcgt5g Jaakko Futucastissa https://youtu.be/MYQ3Fu4l5HA Jaakko Puheenaiheessa https://youtu.be/WwoRs7jyJVI Lasse Nordlund Ihmisiä, siis eläimiä -podcastissa https://youtu.be/9VUYJ39EFUA Miika Vanhapiha Ihmisiä, siis eläimiä -podcastissa https://youtu.be/7Gv94I4B2oA – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Tällä viikolla vietämme pääsiäistä. Miten sen vietto näkyy lähi-idässä ja miten koraani puolestaan käsittelee profeetta Isan kuolemaa? Millainen vallankumous muslimille on saada sisäistää Jeesuksen sovitustyö? Ohjelmassa vieraana Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim. Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

​M​ikä on kiirastorstain kiira, entä mitä tehdään sukkasunnuntaina? Pasi Heikura ja arkistotutkija Juha Nirkko pohtivat mystisiä pääsiäisviikon päivien nimiä. Ohjelmassa ihmetellään myös kultamunia lypsävää lehmää ja selvitetään, voiko ahvenia naarata. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää historian tutkija Irma Sulkusen kanssa, miten Elias Lönnrotin kansallissankarin maine rakennettiin. Ohjelmassa mitataan myös avannon kokoa, ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tutustuu pohjoisen elämän perinteen tallentajan Samuli Paulaharjun perintöön akatemiatutkija Kati Kallion kanssa. Ohjelmassa poimitaan myös rusinoita pullasta katsellen metsää puilta, ja lopuksi ajetaan kaksiteräistä miekkaa piippuun. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kysyy maataloustieteen professori Frederick Stoddardilta, mitä riisilajeja maailmassa on. Ohjelmassa mietitään myös, kannattaako roskasta maksaa, vaikka ilmaiseksi saisi, ja lopuksi testataan, miten käärmeenkarkotusloitsut eli madonluvut sopivat pörssikurssien analysointiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää suomen kielen professori Lari Kotilaisen kanssa, onko suomen kieli maailman vaikein kieli oppia. Ohjelmassa selviää myös, mitä tapahtuu, kun jokin räjäyttää kamelin selän, ja tutkitaan, millainen on huone, joka on maalitahroja solkenaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja lähimetsien suojeluun yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Miksi lähimetsiä on tärkeää suojella? Millaisia ekosysteemejä metsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro omasta lähimetsästä tai kysy asiantuntijoilta. Nuuksion metsästudiossa ovat Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen ja tutkimusjohtaja Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja äänitekniikasta vastaa Tommi Slotte. Pasilan studiossa Paavo Häikiö.

Pasi Heikura selvittää tietokirjailija, musiikkitieteilijä Topi Linjaman kanssa mitä on isähuumori ja mihin huonoja vitsejä tarvitaan. Ohjelmassa pohditaan lisäksi, voiko maa paistaa ja silmä särähtää. Lopuksi paljastetaan Kotuksen valitsema helmikuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.

Pasi Heikura käy läpi hiihtotekniikoiden ja -välineiden sanastoa hiihtoasiantuntija Sami Jauhojärven opastuksella. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko hallinnossa haudattu ketunhäntiä, pistetään kasviproteiini lihoiksi ja lopuksi yllätetään kuluttajat housut kintuissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Vihdoin maailman kuuluisimman perheen (Kardashianien) TV-ohjelma on taas eetterissä. Ohjelman ensimmäiset jaksot ovat herättäneet meissä monta WHAT-reaktiota. Taas pohditaan, voiko Kim & Pete -romanssi olla vaan pr-tempaus. Johnny Depp ja Amber Heard ovat oikeudessa selvittämässä, kuka teki tortut sänkyyn. Ben ja J-Lo kirjoittavat omaa showtaan ja se naurattaa meitä. Julkkisten kasvien kastelija kertoo, mitä Timothee Chalametin kotoa saa etsiä turhaan. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Ruoka ja juoma ovat olennainen osa retkeä tai vaellusta. Luonto-Suomessa puhumme siitä, millaista muonaa reissussa tarvitaan ja miten se valmistetaan ennakkoon tai maastossa. Kuinka puhdas vesi tai ruoka säilyy syömäkelpoisena pidemmällä vaelluksella? Mikä kaikki luonnosta kelpaa ihmisravinnoksi? Eräruokakysymyksiin ovat studiossa vastaamassa legendaarinen luonnonmuonan tuntija ja selviytymistaitojen opettaja Turkka Aaltonen sekä retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Voit kertoa meille myös oma eräruokatarinan tai -kokemuksen. Ohjelman juontavat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Pasi Heikura käy korvat punaisina läpi suomalaista kiroilua tutkija Helmi Riihosen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan kisällivaltion olemukseen ja harjoitetaan alkusoinnuttelua. Faasirikoksena kuulemme, miten käy, kun laittaa kortensa likoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura penkoo eri kielten rahaa tarkoittavien sanojen alkuperää rahamuseon intendentti Jaakko Koskentolan kanssa. Ohjelmassa kysytään, voiko jäätiköntutkimus olla jäissä tai aikataulu muuttua riippakiveksi, kun se naulataan seinään. Fraasirikoksessa voi ja veitsi ovat väärissä rooleissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tänäkin talvena moni on tuskaillut lumen vähyyttä ja vesisateita tammikuussa. Muuttolinnut palaavat yhä aiemmin ja pajunkissat ilmestyvät ojan penkalle kesken talven. Miten talvet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä ja miten muutokset vaikuttavat meihin ihmisiin ja kaikkeen luonnossa? Oletko huomannut talvien muuttuneen? Soita ja kerro oma kokemuksesi tai kysy asiantuntijoilta talvien muuttumisesta. Studiossa kysymyksiin vastaamassa ilmastotutkija Anna Luomaranta Ilmatieteen laitokselta sekä ekologi Päivi Sirkiä Suomen ympäristökeskuksesta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Paavo Häikiö.

Pasi Heikura kysyy kielentutkija Heidi Vepsäläiseltä, miten chattibottien kanssa kommunikoidaan. Ohjelmassa selvitetään, millainen klangi on haitarimaisella säällä, ja maistellaan soppaa, johon on kadonnut monta lusikkaa. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.