Podcasts about ohjelman

Pasi Heikura selvittää meemitutkija Elias Penttalan johdolla, miten internetin meemit toimivat. Lisäksi ohjelmassa pestään urheilijoita, jaetaan lounas ja testataan lopuksi imeytyykö pesusieni aivoihin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Brittiläisen kirjallisuuden synkimmän rakkaustarinan tuorein filmatisointi, uusi Emerald Fennellin ohjaama Wuthering Heights-elokuva, tuo Emily Brontën klassikon tummanpuhuvan intohimon ja dramaattisen nummen 2020-luvulle rohkeasti. Elokuvassa on goottilaisia vaikutteita, magneettista eroottisuutta ja rohkeaa lavastusta ja puvustusta, joissa yhdistyy nykyaikaiset materiaalit historialliseen tyyliin. Puvustuksessa on käytetty Old-Hollywood-tyylisiä koruja ja lavastuksessa vahvoja symboleita, nukkeja ja nukkekotia. Alun karusta ja naturalistisesta tyylistä siirrytään Marie Antoinette-henkiseen ylenpalttiseen, hedonistiseen maailmaan. Millaisen kuvan elokuva antaa naisen seksuaalisuudesta? Elokuvassa kuvataan villiä ja sivistynyttä miestyyppiä, toistensa vastakohtia. Millaisen sanoman elokuva tarjoaa parinmuodostuksen kulmasta? Barbieta näytellyt Margot Robbie ja Frankenstein-elokuvasta tuttu Jacob Elordi ovat päärooleissa ja heidän välinen kemiansa on ladattua. Miten he elokuvatoimittajien mielestä suoriutuivat rooleistaan Catherine Earnshawina ja Heathcliffinä? Onko ohjaaja modernisoinut Brontën klassikkoa jo liikaa? Wuthering Heigths-elokuva sai ensi-iltansa 13.2.2026 Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Iranissa vuodenvaihteessa velloneet mielenosoitukset ovat toistaiseksi laantuneet. Iranilainen Nobel-palkittu ihmisoikeusjuristi Shirin Ebadi sanoo Ylen haastattelussa, että iranilaiset eivät enää taivu, vaan kaatavat islamilaisen vallan. Shirin Ebadi arvioi, että Iran on kuin tulivuori, joka purkautuu pian uudelleen. Hän myös uskoo Iranin muuttuvan ennen pitkää demokratiaksi, jossa uskonto on ihmisen yksityisasia. Shirin Ebadi elää maanpaossa Britanniassa. Hän on ollut keskeinen iranilainen ihmisoikeusaktivisti sekä ennen maanpakoa että sen jälkeen. Hän sai toiminnastaan ihmisoikeuksien puolesta Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2003. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii kuohuvaa Irania. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Kaupunkipuistojen oravien elämä vaatii joustavuutta ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Oulussa on tutkittu oravien ongelmanratkaisukykyä pulmapurkkien avulla. Miten ohikulkijat ja muut häiriötekijät vaikuttivat niiden keskittymiseen? Oliko joukossa erityisiä oravaälykköjä? Minna Pyykkö on talvisena pakkaspäivänä oravaretkellä Oulussa Ainolan puistossa Oulun yliopiston dosentti Olli Loukolan kanssa. Ohjelman lopuksi kuullaan myös Chesterin yliopiston oravatutkija Pizza Chown ajatuksia oravatutkimuksista ja oravien muistista.

Kevään kiinnostavimmat taidenäyttelyt avaavat ovensa. Yö-näyttely Sinebrychoffin Taidemuseossa, Helsingissä tutkii yötä ja unimaailmaa vanhan eurooppalaisen kuvataiteen ja nykytaiteen kautta. Näyttelyssä voi katsoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta kopioituja arkistokortteja, joihin on tallennettu suomalaista kansanperinnettä unista ja enneunista. Helsinki Schoolin ulkomaillakin menestynyt valokuvataiteilija Sandra Kantanen perehtyi kiinalaiseen maisemamaalaukseen opiskellessaan Pekingissä. Hänen visuaalinen ajattelunsa on saanut vaikutteita itämaisesta filosofiasta. Turun taidemuseon näyttely tuo esille Hangossa asuvan Sandra Kantasen tuotantoa aina 2000-luvun alusta tähän päivään. Museo Milavida, Tampereella nostaa esille miesten pukeutumisen. Mies – jätkä, keikari, herrasmies -näyttely tutkii miehisyyttä ja katse on suunnattu univormuun, bootseihin, verkkareihin, ja historiallisiin bonjouriin ja lounaspukuun. Mitä miehet ovat pukeneet päälleen historiassa ja kuinka se näkyy ajassamme? Vaatteet ulottuvat aateliston 1750-luvun muodista tämän päivän muotiin. Ohjelman vieraina ovat Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen, valokuvataiteilija Sandra Kantanen ja miesten muotia Museo Milavidassa tutkinut Jaakko Mäkinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Yö   12.2.–23.8.2026 Sinebrychoffin taidemuseo  Mies – jätkä, keikari, herrasmies 27.2.2026 - 21.3.2027 Museo Milavida Sandra Kantanen - Maisemien välissä 6.2.–17.5.2026 Turun taidemuseo

Pasi Heikura syventyy fraasirikoskilpailun tuloksiin yhdessä kielitieteen emeritaprofessori Hannele Dufvan, kääntäjä, kielitieteilijä Arto Kivimäen ja Ylen uutishuoneen toimituspäällikkö Riina Malhotran kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja toimittaja Matti H Virtasen ajankohtaisten kulttuurin, median ja arvokysymysten äärelle. Pia-Maria Lehtola juontaa. Ohjelman aluksi käsitellään kansanedustaja Päivi Räsäsen osallistumista Yhdysvaltain kongressin kuulemiseen ja keskustellaan sananvapauden rajoista sekä ilmiön vaikutuksista Suomi-kuvaan. Vaikuttaako maga-liike Euroopan sananvapauteen Räsäsnen kaltaisten avulla? Seuraavaksi pureudutaan Jeffrey Epstein -skandaaliin ja pohditaan vallan, rahan ja moraalin yhteyksiä sekä median roolia tapauksen käsittelyssä. Epstein-skandaalin mittasuhteet kelpaisivat jo ennätysten kirjaan. Miten vallakkaat, kuuluisat ja rikkaat eivät tiedostaneet ajoissa mainevaaraan riskiä? Orwell, Atwood, Roth.... Studiossa nostetaan esiin myös poliittisen fiktion ja dystopiaromaanien merkitys. Keskustelussa arvioidaan, miten kaunokirjallisuus voi toimia yhteiskunnallisena varoituksena ja millainen rooli kirjallisuudella on poliittisessa keskustelussa. Lisäksi ohjelmassa käsitellään historiallista tutkimusta vainajien jäänteistä (kuten Kaarina Maununtytär) sekä pohditaan, miten suhtautuminen kuolemaan ja kehoon on muuttunut. Lopuksi keskustellaan muutoksen tunnistamisesta, mukavuudenhalusta ja muutosvastarinnasta niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Miksi ihmiset heräävät muutokseen aina liian myöhään?

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ukrainan täysmittaisessa sodassa alkaa kohta viiden vuosi. Sota näkyy myös Helsingissä alkavilla Docpoint-dokumenttielokuvien festivaaleilla. Kulttuuriykkösessä ovat vieraina dokumentaristit Panu Suuronen, Ann-Mari Leinonen ja Einari Paakkanen. Suurosen elokuva Korvia huumaava hiljaisuus näyttää sodan vaikutuksen kolmen suomen-venäläisen ihmisen maailmaan. Leinosen ja Paakkasen elokuva Näkymätön vihollinen seuraa kahden suomalaisen vapaaehtoisen sotilaan kokemuksia Ukrainan sodassa. Millaisen trauman sota jättää? Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Pasi Heikura käy läpi saamelaisten ja suomalaisten parituhatta vuotta jatkunutta yhteiseloa saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan kanssa. Ohjelmassa käydään myös tumppukylässä, itketään krokotiilinkyyneleitä ja lopuksi ihmetellään, mitä tapahtuu, kun tie halkoo rakennuksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Tammikuun muotiviikot Milanossa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa nostivat esille kansainväliset suuntaukset. Mitkä tyylisuunnat ovat nyt pinnalla? Onko muodissa havaittavissa poliittisia vai eskapistisia suuntauksia? Millä tavalla suurten ranskalaisten muotitalojen kuten Chanelin ja Diorin uudet johtajat ovat uudistaneet klassista linjaa? Miltä näyttää miesten muoti? Muotia ei enää seurata orjallisesti silti jotkut tyylit näkyvät enemmän katukuvassa. Tällä hetkellä 80-luvun värikäs ja graafinen tyyli nostaa taas päätään. Muodissa ja designissa on havaittavissa uusi trendi. Inhottavinakin pidetyt luonnon elementit, merilevät ja sienet näkyvät lampuissa, tuoleissa ja nyt jopa Pariisissa Chanelin catwalkilla. Vaaleanpunaiset sienet ja metsät ovat hätkähdyttäneet yleisöä uusimmassa lavastuksessa. Dior uskoo suurten kukkien tuomaan elinvoimaan. Mistä tämä trendi kertoo? Onko silti persoonallinen pukeutuja kiinnostavampi kuin trendien seuraaja? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Carolina Forss, toimittaja Jani Niipola ja Suomen ainoan muotilehden Glorian päätoimittaja Kristiina Raitala. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/148761714 87. jakson vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso taltioitiin kahdessa sessiossa 3.9. ja 22.9.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/87-toni-alaranta Videoversio: https://youtu.be/N6_ZmFu7C2Y Spotify: https://spti.fi/ETVz3gG Apple Podcasts: https://apple.co/4pOmkLM RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Turkki ja Osmanivaltio 00:07:06 Osmanivaltio ja Eurooppa 00:10:11 Turkin modernisaation ydinkysymykset 00:12:28 Islam ja stereotypiat 00:15:19 Modernisaatio ja essentialismin harha 00:22:30 Poliittisen tutkimuksen vivahteet ja yksinkertaistaminen 00:30:10 Liberalismi ja historian loppu 00:36:27 Osmanivaltion loppu ja Turkin synty 00:44:47 Atatürk ja Turkin alkumatkan kansainvälinen tilanne 00:51:12 Atatürkin jälkeinen Turkki ja sotilasvallankaappaukset 00:59:28 Atatürkin suhde islamiin ja uskonnollisuuteen 01:07:44 Uskonnollisuus Erdoğanin Turkissa 01:13:19 Islam, kapitalismi, konservativismi ja liberalismi 01:16:07 Uskonto, vilpittömyys ja opportunismi 01:22:45 Kemalismi ja Atatürkin keskeisyys 01:37:27 Monipuoluejärjestelmä 01:46:44 Tuotiinko demokratia ja modernisaatio Turkkiin ulkopuolelta? 01:53:53 Historia ja kansallisvaltioiden rajat 02:03:39 Turkki, kurdit ja Syyria 02:13:36 Turkin Valtio- ja kansallisidentitti 02:22:41 Mitä identiteetti oikeastaan on? 02:30:27 Tonin matka Turkin äärelle 02:34:53 Kuvataiteen luomisen merkitys Tonin elämässä. 02:40:13 Loppulyhyet 02:43:09 Välispiikki 02:43:28 Kreikan, Turkin ja Kyproksen konflikti 02:52:48 Konfliktin juuret 1800-luvulla 03:02:34 Kreikan historia ja perinteet 03:13:03 Kansainvälisen historian ymmärtämisen hankaluus 03:18:26 Väkivalta, kansanmurhat ja identiteetti 03:26:47 Turkin historiallinen itseymmärrys 03:34:31 Kypros 03:41:27 Kyproksen itsenäistymistä edeltävät asiat 03:46:40 Itsenäisen Kyproksen alkuvaiheet 03:51:47 1974: Turkki miehittää Kyproksen 04:03:56 Turkin, Kreikan ja Kyproksen konfliktin nykytila 04:14:25 Kypros ja sovittelupyrkimykset 04:28:47 Nato ja EU 04:37:09 Jugoslavia ja muut kinkkiset monipelaajaiset vyyhdit 04:42:16 Erdogan ja AKP. 04:52:39 Gülenistien sotilasvallankaappausyritys 2016 05:01:51 Turkin luenta kansainvälisestä tilanteesta 05:06:38 AKP:n ja Erdoganin uusi tarina Turkista 05:16:22 Geopolitiikka ja ekologinen kantokyky 05:25:18 Kaikkien kysymysten politisoituminen 05:32:52 Sisäisen maailman vaaliminen myllerryksen keskellä Toni Ulkopoliittisen instituutin sivulla http://fiia.fi/henkilo/toni-alaranta Tonin kirjat https://www.goodreads.com/author/list/7310946.Toni_Alaranta Tonin kuvataide http://taiko.art/toni-alaranta Tonin LinkedIn https://www.linkedin.com/in/toni-alaranta-434a6b69/ Tonin X https://x.com/tonialaranta – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Pasi Heikura pänttää Nato-aakkosia lennonjohtajien kouluttaja Jouni Laukkasen opastuksella. Ohjelmassa etsitään myös vaihtoehtoa niinkutukselle, ihmetellään takavarpaita ja lopuksi etsitään pätäkän juuria kaukoidästä.. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Monessa Euroopan maassa harkitaan nyt lasten ja nuorten sosiaalisen median kieltoa, jollainen tuli Australiassa voimaan joulukuussa. Pääministeri Petteri Orpo kannattaa sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta vahvan tutkimusnäytön vuoksi, joka yhdistää runsasta some-käyttöä mielenterveysongelmiin ja heikompaan uneen, ja on käynnistänyt selvitystyön ikärajan toteuttamisesta Suomessa. Onko nykyinen keskustelu sosiaalisesta mediasta liian aikuiskeskeistä, ja onko se saanut moraalipaniikin piirteitä? Tuleeko Suomeenkin somekielto lapsille ja osalle nuorista? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta ja mitkä sitä vastaan? Millaisia haasteita siihen kätkeytyy? Vieraina ovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaa, jolta on juuri ilmestynyt teos Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa, sekä Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Holopainen, joka on työkennellyt tutkijana nuorisotutkimusseurassa. Keskusteluun osallistuu etäyhteydellä Oulusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Uudenlaiset taidegalleriat antavat nykytaiteelle tilaa ja kävijälle rauhaa tutustua taiteeseen. Taidegalleria on kävijälle ilmainen mutta kuitenkin taidemyyntiin tarkoitettu tila. Millä tavalla taidegalleriat kilpailevat taidemuseoiden kanssa? Slow Art Gallery on uudentyyppinen galleria, joka poikkeaa perinteisestä galleriatoiminnasta keskittymällä laajempaan taiteilijayhteistyöhön. Mitä se tarkoittaa taiteilijan kannalta? Slow Art Galleryssa tuodaan näyttelyn taiteilijoita esille monimediaisesti. Taideteokset ovat esillä pitkään. Vuoden aikana galleriassa esitellään vain neljä näyttelyä. Pitkällä näyttelyajalla on puolensa. Galleristi voi järjestää näyttelyn oheisohjelmaa ja erilaisten yleisöjen kohtaamista näyttelyssä. Helsinkiin on viime vuoden lopussa siirtynyt kansainvälinen Makasiini Contemporary-galleria. Toisen polven galleristi Frej Forsblom luotsaa tätä galleriaa, jonka tavoitteena on tuoda kansainvälisiä taiteilijoita suomalaisten rinnalle. Uuden näyttelyn supertähti tulee Tanskasta. Hän on itseoppinut Jack Kabangu joka on neljässä vuodessa valloittanut maailman taidemarkkinoita. Millä tavalla Frej Forsblom haluaa uudistaa suomalaista galleriatoimintaa ja galleriaa näyttämönä? Ohjelman vieraina ovat galleristit Laura Köönikkä, Marika Sibakoff-Uravirta ja Frej Forsblom. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura uppoutuu Alan Wake -videopelin syövereihin nimistöntutkija Lasse Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa punnitaan pähkinänkuoria, vahvistetaan heikkouksia ja lopuksi pohditaan, kuka on työelämän hukkakaura. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Fun dining-kirja avaa mielikuvituksellisten reseptien kautta rennompaa ruokakokemusta, Onnenmurusia-kirja kertoo 120 vuotta juhlivan Valion reseptiikasta ja Puurokirja kertoo talvisista herkuista. Miksi aikaisemmin niin terveellisestä ja arkisesta kaurapuurosta tuli nyt kinuskilla ja muilla mausteilla kuorrutettu luksustuote? Miten 120-vuotias Valio syntyi ja mikä sen vaikutus on ollut suomalaiseen ruokakulttuuriin? Miten Valion koekeittiö syntyi ja mikä sen tarkoitus oli? Mitkä ovat Valion klassikkoja? Miten Valion historia vaikuttaa vielä tänään? Keskustelemme myös keittokirjojen tulevaisuudesta kun moni jo nyt hakee ruokaohjeita tekoälyltä? Ohjelman vieraina ovat keittokirjojen tekijät Julia Frantti, Sanna Mäenpää, Ottilia Orenius, Tiia Vuorenmaa ja Valiolta Anna Jalas-Karjalainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tiesitkö, että Aino ja Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan keltainen lattia kuvastaa aurinkoa tai että Axel Einar Hjorthin ruotsalaiset mäntyiset mökkikalusteet löytyvät tätä nykyä Kim Kardashianin olohuoneesta? Oletko kuullut, että Poul Henningsenin äidilleen suunnittelema PH5 -valaisin löytyi aikoinaan joka viidennestä tanskalaisesta kodista? Pohjoismainen design, rakkaustarina on pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhdessä tuottama dokumenttisarja, joka avaa ovet pohjoismaisen muotoilun saloihin, menestykseen ja vaikuttaviin murroshetkiin 1920-luvulta nykypäivään. Miksi pohjoismainen design lumoaa maailmalla edelleen? Mikä on ominaista ruotsalaiselle, suomalaiselle, tanskalaiselle ja norjalaiselle tyylille? Mitkä ovat halutuimmat pohjoismaiset designesineet nyt? Ohjelman vieraina ovat Didrichsenin säätiön hallituksen puheenjohtaja Maria Didrichsen, antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Avotakan päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin.

Pasi Heikura selvittää yhteiskuntahistorioitsija Jukka Kortin kanssa, miten Yleisradio on vaikuttanut suomen kieleen. Ohjelmassa kuunnellaan myös, miten kattila soimaa väärää kantta ja otetaan selvää kuka tai mikä voi olla kyytipoika. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Pasi Heikura syventyy jouluevankeliumiin raamatuntutkija, dosentti Outi Lehtipuun johdolla. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko joulukuusi mennä puihin ja lopuksi mitataan, onko sopalla syvyyttä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura kartoittaa Suomessa puhuttujen murteiden rajoja oppaanaan murteiden tutkija Harri Mantila. Ohjelmassa vedetään myös rubenia ylästilleriin ja määritellään paljonko on lähes parikymmentä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/145668939 Kaipaatko hidastamista olennaisen kysymyksen äärelle tai kimurantin ongelman moninäkökulmaista tarkastelua? Tilaa minut palvelukseesi. Lue lisää Syvennyttäjästä: https://tinyurl.com/syvenny 86. jakson vieraana Huntu-dokumentin tuottaja-juontaja ja Varjotaival-kirjan kirjoittaja Rikhard Larvanto. Jakso taltioitiin 23.5.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/86-rikhard-larvanto Videoversio: https://youtu.be/HaxFvF7TB-o Spotify: [tulee] Apple Podcasts: [tulee] RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Huomioita: - Haen kohdassa 01:37:50 turkulaisen kirkon nimeä. Se on Mikaelinkirkko. - Kohdassa 3:54:16 pohditaan paikan nimeä. Se on Näsinmäki - Väitän kohdassa 04:12:45 Journeys in the Kali Yugaa Aki Cederbergin ensimmäiseksi kirjaksi. Ensimmäinen kirja oli kuitenkin Pyhiinvaellus, josta mainittu kirja on laajennettu versio. 00:00:00 Okkultismin/esoterian tenho. 00:07:26 Esoterian määrittely. 00:15:09 Eleusiin mysteerit. 00:33:43 Rituaali ja teatteri. 00:49:10 Flammarion-kaiverrus ja David Sylvian. 00:58:08 Kultit, alkemia, tiede. 01:07:15 Irrationaalinen. 01:15:51 Varjotaival. 01:21:18 Esoteria ja suomalainen taide vaikutteineen. 01:33:20 Edelfelt, Simberg, Gallen-Kallela. 01:41:06 Huumori ja lystikkyys esoteriassa. 02:02:51 Jumalat. 02:13:19 Tekoäly ja esoteria. 02:23:05 Supersankarit, arkkityypit ja moraali. 02:27:46 Varjotaipaleen ja Hunnun synty. 02:36:20 Varjotaipaleen tavoitteet ja tausta. 02:51:00 Varjotaipaleen kirjoitusprosessi. 03:00:38 Huntu: Kun okkultismi saapui Suomeen. 03:07:32 Tarinoita Hunnun kuvauksista. 03:24:27 Deadline ja kaaos. 03:33:20 A. W. Yrjänä ja epävarmuudet. 03:38:05 Röyhkän suhde esoteriaan. 03:46:33 Yhteistyö Röyhkän kanssa. 03:50:24 Porvoon Kipinä. 03:58:37 Porvoon Kipinä ja paikka. 04:02:38 Mitä Porvoon Kipinä kutsuu olevaksi? 04:07:07 Elämää suuremmat paikat. 04:11:48 Paikat eivät ole samanlaisia. 04:18:46 Onko Rikhard tiedeuskovainen? 04:26:21 Kirjojen uudelleenlukeminen. 04:32:54 Nykyaika ja menneen romantisointi. 04:39:50 Larvanto. 04:41:28 Loppulyhyet. Rikhardin IG https://www.instagram.com/rikhard_larvanto Rikhardin FB https://www.facebook.com/rikhardlarvantoproductions Rikhardin LI https://fi.linkedin.com/in/rikhard-larvanto-036798a9 Huntu-dokumentti https://www.youtube.com/watch?v=aFJGpMYu0iU Varjotaival-kirja https://www.salakirjat.net/product/399/varjotaival---eurooppalaisen-esoterian-historia---kirja – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Mikä saa kirjailijan inspiroitumaan menneestä maailmasta ja sen naiskohtaloista? Vaikuttaako oma aikamme siihen miten naiskuvaa rakennetaan? Onko vaarana että haluammekin luoda vääristyneitä naiskuvia? Olivatko historian naiset vahvoja selviytyjiä? Mitkä olivat heidän voimavaransa? Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten naiset-sarjan viimeinen osa kertoo tulevan kartanonrouvan salaisuudesta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan kolmas osa Kultaiset vuodet kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja Suomen vaurastumisen ensivaiheista. Pirkko Määttälä kiinnostui lähipiirinsä historiasta, heidän tiestään Saksasta Suomeen. Alsacessa syntyneen Marie Larcherin elämästä löytyneet arkistomateriaalit vaikuttivat Marie romaanin syntyyn. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Pirkko Määttälä ja Riikka-Maria Rosenberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura syventyy runonlausunnan taitoon lausuntataiteilija Hillevi Kilpeläisen opastuksella. Ohjelmassa laitetaan myös hiihtoprojekti jäihin, parafoidaan sopimuksia ja lopuksi pohditaan, voiko puolustusliiton vetää alta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura haastattelee tiedetoimittaja Topias Haikalaa kielistä, joita nykyisen Suomen alueella on puhuttu vuosituhansia sitten. Ohjelmassa myös heitellään lapsia ja pesuvesiä ja tutkitaan sorkkaeläimen kavioita. Lopuksi paljastetaan kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ukraina valmistautuu kylmään talveen Venäjän hyökkäyssodan paineessa. Venäjä tekee iskuja Ukrainan sähköntuotantoon ja muuhun energiainfrastruktuuriin. Diplomatiassa Ukraina on pinteessä, kun Yhdysvaltain hallinto tuntuu olevan valmis painostamaan Ukrainaa kohti Venäjän sanelemia rauhanehtoja. Kotimaanpolitiikassa presidentti Volodymyr Zelenskyiä varjostaa laajamittainen korruptioskandaali, joka ulottuu presidentin lähipiiriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee, miten Zelenskyi luovii Trumpin kanssa ja miten ukrainalaiset selviävät arjestaan sodan paineiden keskellä. Ohjelman ovat toimittaeet Justas Stasevskij ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pureutuu palkokasvien nimien alkuperään palkokasvitieteen professori Frederick Stoddardin kanssa. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko kielenkääntäjän tulkkijalka vipattaa, ja lopuksi aprikoidaan, neuvooko mentori kisälliä vai toisinpäin. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Juuri nyt eletään revontulien huippuaikaa ja meillä suomalaisilla on eturivin paikka taivaan tulien ihasteluun. Miten revontulet syntyvät ja miksi juuri nyt niitä näkyy niin paljon? Voit kertoa meille oman revontulikokemuksesi tai kysyä revontulista suorassa lähetyksessä. Sodankylän Arktisessa avaruuskeskuksessa aiheesta keskustelevat ja kysymyksiin vastaavat avaruussään tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta sekä avaruusfyysikko Esa Turunen Oulun yliopistosta. Ohjelman juontaa luontotoimittaja Kerttu Kotakorpi ja Pasilan studiossa on Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

Pasi Heikura syventyy latinan kielen syntyyn ja muutoksiin klassillisen filologian dosentti Martti Leiwon opastuksella. Ohjelmassa testataan myös, voiko yksi pisara katkaista kamelin selän. Lopuksi katsellaan alamäkeä molempiin suuntiin viilettäviä polkupyöräilijöitä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko. Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura syventyy etymologiaan aiheesta kirjan kirjoittaneen Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Tuomas Palosen kanssa. Ohjelmassa opetetaan myös korvia katsomaan, muistellaan kuinka Mona Lisa otti ritolat ja lopuksi kylvetään oraita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja ikimetsien suojeluun yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Miksi ikimetsät ovat meille kaikille tärkeitä ja millaisia ekosysteemejä ikimetsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro oma metsäkokemuksesi tai kysy asiantuntijoilta ikimetsistä ja niiden suojelusta. Mukana keskustelemassa ovat Luonnonperintösäätiöstä metsänhoitaja ja metsäekologi Petri Keto-Tokoi sekä tutkija Jenni Simkin Luonnonvarakeskuksesta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Ari-Pekka Auvinen / Luonnonperintösäätiö

Pasi Heikura penkoo kielenkääntäjä Timo Tuimalan kanssa suomalaisten käyttämiä espanjankielisiä sanoja. Ohjelmassa ihaillaan myös lepakkojen järjestystä päässä, otetaan koppi kuumasta perunasta, ja lopuksi lasketaan teatteriesityksen näytöksiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuus.

Pasi Heikura selvittää emeritusprofessori Jyrki Nummen kanssa, miten Aleksis Kivi käytti Seitsemän veljestä -romaanissaan raamattua. Lisäksi ohjelmassa viedään kuulijaa kuin metrin mittaa, ja lopuksi tutustutaan Kotuksen syyskuun sanaan, joka on droonimuuri. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura syventyy suomalaiseen lintuja käsittelevään kansanperinteeseen oppaanaan tietokirjailija Reetta Ranta. Ohjelmassa piipahdetaan myös harmaalla rajalla, virtaavalla keitaalla ja kaivoksen alla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto-Suomen sieni-ilta tulee taas! Saat parhaat vinkit niin sienten tunnistamiseen, uusien ruokasienien löytämiseen, kuin sienien käsittelyyn ruoaksi. Entä millainen onkaan ollut sienten satokausi? Kysy meiltä sienistä ja me vastaamme. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat sienikirjailija, biologi Jarkko Korhonen ja Marttaliiton asiantuntija Marjo Rantapusa. Ohjelman juontavat Hannamari Vallila ja Markus Turunen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Pasi Heikura matkustaa Huvikumpuun Merkki-museon Peppi-näyttelyn käsikirjoittaja Kirsi Kolarin kanssa selvittämään Astrid Lindgrenin rakastetun Peppi- hahmon omaperäisen kielen ja käytöksen taustoja. Ohjelmassa pohditaan myös, millaista on olla tiimalasin alla ja voiko työ poikia hedelmää, sekä mihin tulokseen tullaan, jos mietitään kissojen ja koirien kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii finglish-asintuntija Ville Elorannan ja Laura Niemen kanssa, miksi englannin kielestä suomen kieleen tulleet sanat ärsyttävät niin monia. Ohjelmassa maistellaan myös lohikeiton makuista tervajäätelöä ja selvitetään, voiko mailla ja halmeilla olla vettä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura istuu koulunpenkille ja selvittää opettaja, kirjailija Tea Mäkipereen kanssa, miten nasevia, osuvia ja hauskoja oppilaiden koevastaukset voivat olla. Ohjelmassa tutustutaan myös limppua syöviin haikaloihin, ja lopuksi mietitään, mitä voi tietää, jos tiedonpuutteessa on aukko. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Mitä sinä haluaisit tietää lieroista tai onko sinulla jännittäviä havaintoja? Luonto-Suomen matoillassa kysymyksiin vastaavat mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Ohjelman juontavat Markku Sipi ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pasi Heikura seikkailee Suomen hassujen paikannimien seuduilla professori Terhi Ainialan kanssa. Ohjelmassa aloitetaan myös ratamoottoriveneily pystymetsästä, ja lopuksi mietitään, millainen on ilmiön vuorenhuippu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.