Podcasts about ohjelman

Pasi Heikura kaivautuu sienten kommunikaation maailmaan oppaanaan tietokirjailija, emeritusprofessori Matti Vuento. Ohjelmassa selvitetään myös, miksi joku haluaa kuohia parhaat pelaajat ja millainen urheilulaji on keihäshyppy. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Sari Kivistön uusi teos Antiikin myyttiset naiset : Sankareiden uusi elämä nykykirjallisuudessa sukeltaa syvälle antiikin naisten, raivottarien ja amatsonien maailmaan. Kivistö on tutkinut ja analysoinut kahdeksan antiikin kirjallisuuden myyttistä hahmoa. Uuden tulkinnan kohteena ovat Helena, Penelope, Dido, Kassandra, Medeia, Antigone, Lysistrate ja Medusa. Kirjassa kysytään millainen äiti Medeia oli? Miksi Medusan katse muuttaa kiveksi? Kuka on Sofokleen Antigone-tragedian todellinen sankari? Uudet tulkinnat antiikin myyttisistä naishahmoista ovat myös kansainvälinen ilmiö. Sari Kivistö tutkii sankarinaisten uutta elämää modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa. Millainen on raivotar ja amatsoni ja mitä he omalla voimallaan tavoittelevat? Hiljaisilla hahmoilla on myös oma merkityksensä. Nyt puhutuin antiikin mytologisten naisten representaatio on Nolanin elokuva Odysseus. Kirken, Penelopen ja Calypson roolit ovat olleet koko kesän kiistelyn kohteena. Antiikin tutkijat ovat myös osallistuneet keskusteluun. Ohjelmassa keskustellaan sisaruudesta, nuorista sankarittarista, kutomisesta feminiinisenä metaforana ja tulkitaan näitä myyttien naisia feministisestä näkökulmasta. Ohjelman vieraina ovat akatemiaprofessori Sari Kivistö ja dosentti Marja-Leena Hänninen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Voiko Jim Beamia laittaa nenäkannuun? Saako kuuntelijamme perintö-Ricohin toimimaan, onko Mikko kuvannut filmille ollenkaan vai onko digikuvaus vienyt miehen? Jälleen lupaillaan mysteerivierasta puhumaan digivalokuvauksesta, mutta toteutuvatko outojen setien haaveet? Paljon höpöttelyä tekoälystä. Ohjelman virallisen valvojan mukaan tämä on "Huonoin KF-jakso ikinä, onko teillä päässä vikaa vai kuumeko siellä puhuu???". Kuunteleminen omalla vastuulla.

Tekoälyn kiihkeä kehitystahti herättää jo varoituksia ihmiskunnan tulevaisuudesta. Suljetuista testausympäristöistä internetiin päässeet tekoälyagentit ovat herättäneet kysymyksiä, lähteekö tekoäly kehittäjiensä käsistä. Hurjimmissa varoituksissa tekoäly uhkaa ihmiskuntaa jopa sukupuutolla. Yhdysvalloissa suurten tekoäly-yhtiöiden johtajat ovat esittäneet, että vauhtia pitää rauhoittaa, mutta presidentti Donald Trump on torjunut vaatimukset. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä tekoäly tarkoittaa ajattelulle ja oppimiselle. Ohjelma myös tarkastelee, mihin suuntaan suurten yhdysvaltalaisten teknologiajättien valta ja suurvaltakilpailu ohjaavat tekoälyn kehitystä. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hotelli- ja ravintolamuseon uusi näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä - Suomalaisen kouluruoan tarinan kertoo kouluruoan historiasta ja nykytilasta. On ainutlaatuista että koulu tarjoaa oppilaille lounaan, näin ei ole kaikissa maissa. Miksi kouluruokailu ei kuitenkaan aina ole niin suosittu? Miksi suomalaisesta kouluruoasta on viime aikoina tullut politiikassa kuuma peruna? Suomalaista kouluruokafilosofiaa viedään edelleen maailmalle. Tämän päivän haaste on syömishäiriöt ja somen vaikutus omaan ulkonäköön. Keskustelemassa ovat näyttelyn yhtenä asiantuntijatahona toiminut ruokakasvatusyhdistys Ruukun asiantuntija Saila Paavola. Vieraina ovat myös museonjohtaja Päivi Balomenos ja amanuenssi Tiina Kiiskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura kysyy kielitieteilijä Duha Elsayediltä, mistä ja miten tulla -futuuri tuli suomen kieleen. Ohjelmassa selvitetään myös, voiko kärrynpyörä toteuttaa itseään, miten naama leviää korviin ja mitä tarkoittaa kaksi kärpästä yhden hinnalla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kulttuuriykkösen elokuvaraati kokoontuu jälleen kerran katsastaakseen tämän hetken mielenkiintoisimmat elokuvat. Raatiin kuuluvat Matti Rämö, Olli Kangassalo ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Ohjelmassa puhutaan seuraavista elokuvista: The End of Oak Street The Rivals of Amziah King Autofiktio Keltaiset kirjeet Hetki ennen valoa The Secret reading Club of Kabul Päivien lumo

Elga Sesemannin näyttely aloittaa Ateneumin uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan. Sesemannia kuvataan itsenäiseksi ja omaehtoiseksi, miten nämä luonteenpiirteet näkyvät hänen taiteessaan? Hänen uransa alkoi jo nuorena naisena 1940-luvulla. Paksut maalikerrokset, vahvat usein vihreään taittuvat sävyt ja vaikeasti yhteen tyylisuuntaan sopivat teokset pysäyttävät edelleen tänään. Sesemannia on verrattu Edward Munchiin ja Vincent van Goghiin. Silti varsinkin suomalaiset miespuoliset taidekriitikot ja opettajat syrjäyttivät hänet. Näyttelyssä on lukuisia päiväkirjamaisia omakuvia. Ne ovat saaneet vaikutteensa Helene Schjerfbeckistä. Mitä omakuvassa olevat tummat, vaikeasti havaittavissa olevat silmät kertovat? Omakuvien varjoa on verrattu C.G.Jungin Varjon arkkityyppiin. Mitä nämä psykologisesti käsittelivät? Millä tavalla Viipurissa syntynyt taiteilija koki evakkouden? Sesemann oli modernin ajan taiteen uudistaja. Mitkä olivat hänen uudet otteensa ja tyylikeinonsa? Sesemann kiinnitti kriitikoiden ja taideyleisön huomion jo ensimmäisillä näyttelyillään. Miten hänen uransa lähti nousuun näiden näyttelyiden jälkeen? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsijat Anu Utriainen ja Marja Lahelma sekä evakkotutkija Ulla Savolainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura sukeltaa someviestinnän syövereihin perehdyttäjinään tutkijatohtori Maria Eronen-Valli ja dosentti Lotta Lehti. Ohjelmassa selvitetään myös, voiko homma levitä kasaan, sekä voivatko melojat kanotoida ja hinnat raketoida. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Romanialais-ranskalaisen Matei Vișniecin näytelmä Lännen pikajuna kuvaa eurooppalaista fyysistä ja kulttuurista liikkuvuutta ja sen rajoja nimenomaan Itä-Euroopan ja muutenkin usein sivummalle jäävien yhteiskunnallisten kerrosten näkökulmista. Näytelmän suomenkielistä sovitusta esitetään nyt Vuosaaren Tilajakamolla Sadsongkomplex:fin ja Helsinki 98 -teatterin yhteistuotantona.Ohjelman vieraana on näytelmän käännöksestä, sovituksesta ja ohjauksesta vastaava Jari Juutinen.Keskustelussa pohditaan näytelmän välittämiä kuvia eurooppalaisuuden sisäisistä jännitteistä, Juutisen pitkää teatteriuraa niin kotimaassa kuin maailmallakin sekä teatterin luonnetta poliittisena ilmaisulajina.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Somevaikuttajan traaginen kuolema kauneusklinikalla herättää kysymyksiä: onko kauneusteollisuus karannut käsistä sosiaalisen median algoritmien ja looksmaxxing-kulttuurin myötä? Missä menee raja yksilön itsemääräämisoikeuden ja valtion valvonnan välillä? Suurvallat pilkkaavat pieniä maita entistä tökerömmillä tavoilla – Trump meemeilevät Kanadasta ja Venäjä haukkuu Stubbia "idiootiksi". Miten pienten maiden tulisi reagoida: samalla mitalla, diplomaattisesti vai vaikenemalla? Suomalaisnuorten PISA-tulokset ovat jatkaneet laskuaan. Vain 41% yrittää kovemmin, kun tehtävä vaikeutuu – pienin osuus kaikista maista. The Economist arvelee, että muut maat kopioivat väärää Suomi-mallia. Ovatko suomalaiset syypäitä koululaisten yleiseen tyhmentymiseen? Onko sosiaalinen media tupakan kaltaista myrkkyä, joka pitää säännellä? Ja muuttaako YK:n hyväksymä Equal Earth -kartta maailmankuvaamme? Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja toimittaja Jussi Ahlroth, niin ikään toimittaja tietokirjailija Matti H. Virtanen ja kulttuuritoimittaja Jenny Jägerhorn. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Värikkäästä ilmeestään tunnettu Howard Smith keräsi suomalaisia talonpoikaisesineitä kuten puisia lapioita. Hän teki taidetta löytämistään hylätyistä tekstiileistä ja esineistä. Hän on esimerkki luovasta kierrättäjästä. Howard Smithin (1928–2021) retrospektiivinäyttely esittelee taiteilijan uraa monesta kulmasta. Smith oli tunnettu ennakkoluulottomasta tyylistään ja visuaalisesta ilmaisustaan. Hän on vaikuttanut uudistavalla otteellaan Suomen taide- ja muotoilukentällä. Taiteilija vaikutti myös yhteiskuntaamme ja avaa edelleen silmämme. Smith suunnitteli kankaita Vallilalle ja keramiikkaa Arabialle. Mitkä ovat hänen designklassikkonsa ja miten ne ovat edelleen osa suomalaisten koteja ja arkea? Howard Smithin yksityisnäyttely on osa modernismin klassikoita ja sen uudistajia esille tuovia näyttelyitä EMMAssa. Tämä näyttely nostaa esille myös monikulttuurisuuden merkitystä osana Suomen taidehistoriaa: Smith on esimerkki afrikkalaisamerikkalaisesta taiteilijasta. Ohjelman vieraina ovat EMMAn amanuenssi ja näyttelyn kuraattori Tuomas Laulainen, Howardin leski Erna Aaltonen sekä muotisuunnittelija Ervin Latimer, joka on kirjoittanut Smithin vaikutuksesta hänen omaan suunnitteluunsa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura syventyy ukrainan kielen saloihin oppaanaan toimittaja, kirjailija ja kielentutkija Maxim Fedorov. Ohjelmassa selvitetään myös, voiko kuulantyöntäjä päästä jatkoon heittämällä, sekä voivatko metsäpalot Kanadassa aiheuttaa naapurimaan presidentin hiiltymisen? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miten reagoisit, jos kuulisit, että joukko äärioikeistolaisia nuoria olisi siepannut presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa? Vastaavaa on tapahtunut Suomen historiassa: vuonna 1930 Suomen ensimmäisen presidentti – jo eläkkeellä oleva K. J. Ståhlberg – muilutettiin. Hänen vaimonsa Ester Ståhlberg ei suostunut jättämään miestään van änkesi mukaan muiluttajien autoon. Vieläkään ei tiedetä, mikä presidentin kyydityksessä oli totta ja mikä tarua. Ohjaaja / käsikirjoittaja Samuli Valkama on tarttunut aiheeseen Presidentin kyyditys – elokuvassaan. Elokuva herättää monia kysymyksiä, mm. kuinka lähellä oli vallankaappaus vuonna 1930, mihin muiluttajat pyrkivät ja kuinka merkittävä hetki kyyditys oli suomalaisen demokratian kannalta? Haastateltavina ovat elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Samuli Valkama, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Marjaliisa Hentilä (joka on yhdessä miehensä Seppo Hentilän kanssa kirjoittanut Ståhlbergien elämäkerran) ja elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren sekä palkittu historiantutkija Lasse Laaksonen, joka on dosentti kolmessa eri yliopistossa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Venäjällä vallanpitäjät valmistautuvat syksyn suureen vaalinäytökseen, mutta kansalaisten mielialat synkkenevät. Kreml pyrkii osoittamaan tiukasti orkestroiduissa parlamenttivaaleissa, että venäläiset seisovat presidentti Vladimir Putinin sotapolitiikan takana. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee Venäjän politiikan tilaa parlamentin alahuoneen, duuman vaalien valossa. Kremlin pyörittämää vaaliteatteria varjostaa se, että pitkittynyt sotahanke Ukrainassa tunkeutuu yhä enemmän tavallisten venäläisten arkeen. Ukrainan kiihtyneet drooni-iskut, bensiinikriisi, internetkatkokset ja yleensä heikkenevät talousnäkymät nostattavat tyytymättömyyttä, mutta vallanpitäjät pyrkivät kaikin tavoin estämään protestimielialojen näkymistä vaaleissa. Rauhan puolesta kampanjoineen pienen Jabloko-puolueen osallistuminen vaaleihin estettiin viime hetkellä, kun sen kannatus alkoi kasvaa. Vaaleja ei nyky-Venäjällä voi pitää vapaina eikä oikeudenmukaisina, mutta maanpaossa toimivat oppositioaktivistit toivovat vaalien paljastavan halkeamia putinismin julkisivussa. Helsingissä vieraileva oppositiopoliitikko Ilja Jašin kehottaa sotaa vastustavia venäläisiä protestiäänestykseen. Ohjelman ovat toimittaneet Mika Hentunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä ruotivat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen sekä toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen. Toimittajana on Jonni Roos. Ohjelman ensimmäinen keskustelu pureutuu julkisen kiusaamisen ja sananvapauden rajapintaan. Tubettaja Dani Söderblomin videot, joissa sivullisia höynäytetään ja nolataan, ovat herättäneet laajaa keskustelua niin mediassa kuin viranomaisissa. Poliisi ei ole katsonut videoiden olevan lainvastaisia, mutta tietosuojavaltuutettu selvittää nyt, ovatko tunnistettavien ihmisten oikeudet riittävästi suojattuja. Pohditaan myös katsojien ja somealustojen vastuuta sekä eettisiä kysymyksiä: missä kulkee sananvapauden raja ja millainen lainsuoja tulisi olla kiusaamista vastaan? Toisena aiheena käsitellään palkka-avoimuutta, jonka pariin EU:n uusi direktiivi ohjaa. Suomessa palkkaerot hyväksytään usein osaamisen ja ahkeruuden perusteella, mutta tuloerojen kasvu huolestuttaa yhä monia. Keskustelussa pohditaan palkkasalailun juuria, miksi työkaverin palkan uteleminen on ollut tabu. Miten avoimuus vaikuttaisi työyhteisöihin? Kolmas keskustelu käsittelee Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän sairaala-alueen tilannetta. Alueen kunnostus vaatii mittavia investointeja, mutta arvokkaan historiamiljöön tulevaisuudesta vallitsee erimielisyyttä. Kysytään, millä tavoin rakennusperintö tulisi säilyttää, kenen käyttöön. Miksi yrittäjien tulo rapistuvalle arvoalueelle herättää vastustusta? Lisäksi ohjelmassa pohditaan Aku Ankan merkitystä suomalaisille 75-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä sekä luontouutisoinnin sävyä: miksi positiiviset luontokokemukset jäävät usein negatiivisten uutisten varjoon. Miten vaaroilla ja uhkilla uutisointi vaikuttaa luontosuhteeseemme?

Kolme teatterin suurkuluttajaa tutkii syksyn tarjontaa. Näyttelijä Juha-Pekka Mikkola on kaikkiruokainen ahmatti, joka on nähnyt tänä vuonna jo yli 100 esitystä.Tanjalotta Räikkä on varannut junamatkoja eri puolelle Suomea. Hän hän on jo 8 vuoden ajan etsinyt esityksiä Tampereen teatterikesään. Maija Alander havainnoi tarjontaa teatterikorkeakoulusta kohta valmistuvan näytelmäkirjailijan ja dramaturgin silmin. Kriitikko Eeva Kauppinen kertoo Oulusta, mitllaista teatteria Euroopan kulttuuripääkaupunki tarjoaa. Ohjelman toimittaa Minna Joenniemi.

Pasi Heikura herkuttelee pastalajien maukkailla nimillä toimittaja Sini Sovijärven kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mikä on kultamunia lypsävä lehmä ja mitä tapahtuu, jos jokin menee toisesta silmästä sisään ja toisesta ulos. Ohjelmassa paljastetaan myös Kotuksen kuukauden sanat koko kesältä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Toisen maailmansodan aikana syntyi moniin maihin vastarintaliike - myös Suomeen! Pauli Jokisen uudessa trillerikirjassa Aaveprikaati sivutaan tätä Suomen historiassa vähemmän tunnettua aihetta. Tarinassa kesällä 1941 Helsinkiin saapuvien desanttien tehtävänä on liittyä kommunistiseen vastarintaliikkeeseen ja toteuttaa sabotaasi-isku. Kirjaa on inspiroinut 1941 tapahtunut Katajanokan räjähdys, jossa neljä saksalaista miinalaivaa räjähti ja yli 60 henkeä sai surmansa. Räjähdyksen syy on epäselvä, mutta muun muassa Helsingissä toiminutta vastarintaliikettä on epäilty sabotaasista. Mitä Suomessa toimineesta vastarintaliikkeestä tiedetään? Millaista virallista Suomea vastaan se taisteli? Talvisodasta sanotaan, että se yhdisti kansalaissodan repimän kansan yhteistä vihollista vastaan. Onko se myytti? Vieraina ovat kirjailija Pauli Jokinen ja tietokirjailija ja tiedusteluhistorian tutkija Jukka Rislakki. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Sanonnat rikastuttavat kieltä ja tekevät siitä omaleimaista. Sanonnat voivat olla peräisin moninaisista lähteistä. Usein ne tulevat antiikin tarinoista tai Raamatusta. Sanonnat yhdistävät kielen puhujia, mutta usein niitä käytetään väärin. Nykyään törmää valitettavan usein ontuviin kielikuviin tai sanontoihin, joissa ovat menneet pasmat sekaisin. Kielen avulla hahmotetaan todellisuutta ja kieli myös muokkaa ajattelua. Kulttuuriykkösessä keskustellaan suomen kielen etymologiasta sekä kielen ja ajattelun suhteesta. Lähetyksessä ovat mukana professori emerita Kaisa Häkkinen, kielitieteilijä Janne Saarikivi ja toimittaja Pasi Heikura. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Tekoäly on nopeasti muuttamassa myös kirjallisuuden ja kustannusalan toimintatapoja. Se voi olla kirjailijalle oiva apuri esimerkiksi ideoinnissa, taustatiedon etsimisessä, tekstin muokkaamisessa ja kääntämisessä. Mutta missä menee raja? Miten paljon tekoäly saa auttaa luovassa työssä ja kirjoitusprosessissa? Kustantamoille tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia. Tekoäly pystyy suoltamaan kevyttä viihdelukemista nopeasti ja vaivatta.Samalla nousee vaikeita kysymyksiä. Kuka omistaa tekoälyn avulla syntyneen tekstin? Miten varmistetaan kirjailijan oma ääni ja tekijänoikeudet, kun kone on oppinut valtavasta määrästä ihmisten kirjoittamia teoksia? Entä mitä tapahtuu kirjallisuudelle, jos markkinoille tulvii nopeasti ja halvalla tuotettua tekoälytekstiä? Millaisen roolin haluamme antaa tekoälylle kirjallisuudessa? Kulttuuriykkösessä näitä kiperiä kysymyksiä pohtivat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars ja esikoiskirjailija, tekoälykonsultti Antti Ukkonen. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Useassa EU-maassa medianvapaus on heikentynyt viime vuosien aikana. Näin siitä huolimatta, että EU:ssa astui kaksi vuotta sitten voimaan medianvapaussäädös. Toimittajat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan EU-maista vain Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat toteuttaneet säädöksen täysimääräisesti. Järjestön EU-edustaja sanoo ohjelmassa, että EU-komission tulisi ryhtyä toimiin, jotta EU-maat saataisiin noudattamaan medianvapaussäädöstä. Huonoin medianvapaustilanne on Kreikassa. Se sijoittuu kansainvälisessä medianvapaustilastossa EU-maista heikoimmalle sijalle. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta ja selviää, miksi medianvapaus Kreikassa mataa. Unkarissa mediakenttä on myllerryksessä huhtikuisten vaalien jälkeen. Victor Orbánin vaalitappion myötä myös mediaan luotu Orbánin propagandakoneisto on murenemassa. Unkarilaisprofessori avaa ohjelmassa, mitä Unkarissa nyt tehdään, jotta maahan saataisiin aidosti vapaa, poliittisesta johdosta riippumaton media. Unkarin televisio- ja radiouutiset on keskeytetty elokuun puoliväliin asti toimitusten uudistamisen ajaksi. Ohjelman lopuksi suomalaisasiantuntija arvioi Suomen medianvapauden tilaa ja potentiaalisia uhkia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura seikkailee häiden sanaston juurilla Tampereen historiallisten museoiden tutkija Katri Pyysalon kanssa. Ohjelmassa etsitään myös graalin maljaa erotilanteessa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tieto- ja fiktiokirjailija Tiina Raevaara, toimittaja/tietokirjailija Jussi Ahlroth sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Perjantairaati pohtii: Mitä tapahtuu kun algoritmit eivät enää tarjoa vain sisältöä vaan kokonaisia elämäntapoja? Tradwife-sisältö, tunnelmamarkkinointi ja moodeihin perustuvat suositukset muokkaavat meitä huomaamatta. Opettavatko menestyssarjat kuten Downton Abbey, Succession ja The Crown meidät hyväksymään eriarvoisuuden? Garden Helsinki -kohu teki näkyväksi politiikan kulissit ja lobbauksen käytännöt. Syökö tapaus luottamusta päättäjiimme, vai paljastiko se vain sen miten politiikka aina on toiminut? Scifi-lehti Portti lopettaa 42 vuoden jälkeen. Mitä menetetään kun suomalaiselta tulevaisuusspekuloinnilta lähtee julkaisukanava - juuri nyt kun elämme keskellä scifi-todellisuutta? Kumpi on pahempi virhe – puhua englantia suomea osaavalle vai suomea sitä osaamattomalle? Helsingin Sanomien kolumni herätti keskustelun perisuomalaisesta tavasta vaihtaa automaattisesti englantiin, kun vastassa on ulkomaalaistaustaiselta vaikuttava henkilö. Samaan aikaan valitamme, kun emme saa palvelua suomeksi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Romanttinen kirjallisuus, ja niin kutsuttu rakkausviihde, on suositumpaa kuin koskaan, ja etenkin kirjatiktokissa trendaavin genre. Kaksi kotimaista kirjailijaa, Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer kertovat ohjelmassa millaista on kirjoittaa romanttista viihdekirjallisuutta, miten hahmot syntyvät ja millainen on ollut polku kirjailijana. Tiina Lifländer on vaihtanut tyylilajia nykykaunosta feelgood-kirjallisuuteen. Uusin romaani Merta edemmäs kertoo Sinistä, joka ottaa vapaata töistä ja lähtee Walesiin. Rannikkokaupungin majatalon ikkunasta avautuva merimaisema lumoaa päähenkilön ja aamiaislautasen ääressä hänen ajatuksensa ajautuvat silti Suomeen ja sinne jääneeseen entiseen poikaystävään. Onko Sini tehnyt elämänsä suurimman virheen? Pariisissa asuva Anneli Vehkoo kirjoittaa parisuhteen erilaisista vaiheista. Hänen neljäs romaaninsa Kaksi askelta kaipuuseen kuvaa kahden aikuisen parisuhdetta ja arkea suuremman elämän kaipuuta. Se kertoo myös ulkomailla asumisesta, koti-ikävästä sekä Suomesta ja Ranskasta. Tapahtumat sijoittuvat Pariisiin ja Meaux'n historialliseen esikaupunkiin. Miten kirjoitetaan romanttinen matkatarina? Kummankin kirjailijan uutuusromaanissa kuvaillaan suomalaista päähenkilöä rakkauselämänsä pyörteissä romanttisissa eurooppalaismaisemissa kaukana kotoa Tiina Lifländerin romaanissa ollaan Walesissa ja Anneli Vehkoon romaanissa ollaan Pariisissa. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vasta vähän yli 50 vuotta vanha kulttuurin, taiteen ja viihteen laji on nyt suositumpi kuin koskaan. Tänään keskustellaan siitä, miksi roolipelit ovat nyt niin suosittuja ja myös siitä, mitä peleistä kannattaa kulttuuria seuraavan ihmisen tietää, vaikka ei niitä itse pelaisikaan. Eli mitä uutta ja kiinnostavaa roolipeleissä on nyt meneillään, ja miten nämä uudet käänteet kytkeytyvät laajempiin kulttuurin ilmiöihin. Puhutaan lisäksi vielä kotimaisista roolipeleistä, Youtubesta, rahasta ja ruotsalaisesta firmasta, joka tekee pelejä isoista tunnetuista fantasia- ja scifi-maailmoista. Keskustelemassa ovat tutkija ja pelikirjoittaja Jukka Särkijärvi, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja pelintekijä Juhana Pettersson. Ohjelman juontaa Jussi Ahlroth.

Odysseia on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta. Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt 250 miljoonan dollarin spektaakkelin eeppisestä runoelmasta. Jo ennen julkaisuaan filmi on herättänyt kohua näyttelijävalinnoillaan ja historiallisilla epätarkkuuksillaan. Kulttuuriykkösessä tästä kesän elokuvatapauksesta ja Odysseiasta ovat puhumassa klassillisen filologian professori Marja Vierros ja klassillisen filologian yliopistonlehtori Marke Ahonen Helsingin yliopistosta sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota heijastuu myös Itämerelle, josta on tullut yksi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun näyttämöistä. Jännitteitä nostavat Venäjän varjolaivasto ja hybridioperaatioiden uhat. Epämääräiset tankkerit herättävät huolta ympäristökatastrofin vaarasta, mutta Itämeren antavaltioiden on yhä vaikea puuttua tankkeriliikenteeseen kansainvälisillä vesillä. Yksi mysteereistä on ollut meren pohjassa kulkevien Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syksyllä 2022. Heinäkuun alussa Saksan syyttäjät nostivat tapauksesta sotarikossyytteen Italiassa pidätettyä ukrainalaismiestä vastaan. Tapaus aiheuttaa jännitteitä Ukrainan ja Saksan suhteisiin, sillä Saksan viranomaiset katsovat sen kohdistuneen Saksalle kriittisen tärkeään infrastruktuuriin. Venäjän johto sen sijaan yhä haaveilee kaasuputkien palauttamisesta käyttöön. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Erja Tuomaala ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas'sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pasi Heikura selvittää Yhdysvaltojen osavaltioiden nimien taustoja yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamon kanssa. Ohjelmassa ihmetellään myös, mitä tapahtuu, kun ilma lähtee pihasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt sotilasliitto Naton huippukokouksista dramaattisia näytöksiä. Tämän viikon Ankaran-huippukokoukseen Trump toi mielipahansa Grönlannin kontrollista ja liittolaisten haluttomuudesta osallistua sotaan Irania vastaan. Trump myös uhkasi katkaista kauppasuhteet Espanjaan, joka ei ole innokas nostamaan puolustusmenojaan. Eurooppalaiset liittolaiset saivat jännittää Trumpin mielialaa mutta saattoivat lopulta huokaista helpotuksesta, kun kokous päättyi sopuisissa tunnelmissa. Trumpin äkkipikainen politiikka pakottaa eurooppalaisia Nato-maita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä Trump Natolta haluaa. Ohjelman ovat toimittaneet Maria Stenroos, Rain Kooli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura syventyy eliölajien ihmeellisten nimien maailmaan oppaanaan Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Ohjelmassa nautitaan myös superluksukkaasta äänentoistosta ja selvitetään mitä tapahtuu, kun puolueen kuntohuippu osuu lankulle liian aikaisin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää fennougristiikan väitöskirjatutkija Aleksi Palokankaan kanssa, miksi keskikesän juhlaa kutsutaan Suomessa juhannukseksi. Ohjelmassa hemaistaan myös aisteja, saunotaan oululaiseen tapaan ja lopuksi pudotaan ajan kelkasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura perehtyy Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman professori Jukkis Uotilan kanssa sanastoon, joka on jazzin myötä vakiintunut suomen kieleen. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko junassa syvää päätyä ja selvitetään lopuksi, voiko autolla ajaa yhteen hiileen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kysyy sotahistorian professori emeritus Martti Turtolalta, mistä tulevat sotilasoperaatioiden nimet. Ohjelmassa nostetaan myös sika pöydälle, laitetaan sormet löysästi ristiin ja lopuksi muutetaan päätöstä 360 astetta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ihmisuhrien lisäksi valtavia ympäristövahinkoja Ukrainassa. Ukrainalaiset ympäristöaktivistit syyttävät Venäjää tahallisesta luonnon tuhoamisesta. Sota on kasvattanut vaatimuksia, että luonnontuhonta lisättäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomiovallan alle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia tuhoja sota on aiheuttanut Ukrainassa. Sota kärjistää jo neuvostoajalta periytyviä ympäristöngelmia, kun taisteluja käydään idässä perinteisellä raskaan teollisuuden alueella. Maaperään leviävät raskasmetallit ja räjähteet taas uhkaavat maataloutta mustan mullan alueestaan tunnetussa Ukrainassa. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tutustuu taktisen neuvottelun perusteisiin Poliisiammattikorkeakoulun viestinnän ja vuorovaikutuksen lehtori Peter Liskin opastuksella. Ohjelmassa selvitetään myös, saako myrsky aikaan hallaa. Lopuksi pyritään karsinnoista läpi hyppäämällä seulan yli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yhdessä filosofian tohtori Tiina Ruskeepään kanssa, onko suomen kielessä sittenkin artikkeleita. Ohjelmassa selvitetään myös, miten jääkiekko-otteluissa kapellimestaroidaan ja kuinka pitkä aika on tunteroinen. Lopuksi paljastetaan Kielitoimiston kuukauden sana.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää keskeisten EU-maiden nimien taustoja. Matkaoppaana toimii nimistöntutkija, dosentti Sirkka Paikkala. Ohjelmassa tutkitaan myös jarrutuksen vauhdittamista ja lopuksi pähkäillään, miten neandertalinihmisille kävi, kun he kadottivat viimeisen niitin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvovat tällä kertaa lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta, tutkijatohtori Patrik Lauha, Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Viktor Sevrjugin. Linnunlaulujen aamun viimeinen osuus on kuultavissa Minna Pyykön maailma -ohjelmassa.

Politiikan tutkijat ovat mananneet jo tovin demokratialle loppua ja suoranaista kuolemaa. Itsevaltaisten johtajien aika vauhdittaa kansanvallan murenemista. Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman arvelee paradoksaalisesti, että meidän aikamme demokratia on vaikeuksissa, koska maailma on lopulta tullut demokraattisemmaksi. Edustuksellinen ja puolueisiin perustuva perinteinen demokratia on vaikeuksissa, mutta ihmiset etsiytyvät toistensa tykö verkossa ja löytävät siellä demokraattisia tapoja ratkoa ja vatvoa asioita. "Maailma, jossa elämme, on liian nopea ja mutkikas demokratialle", David Runciman sanoo. Autoritaarisuuskin lisääntyy. Erityisen suuri uhka demokratialle ovat verkkoa ja sen keskusteluja hallinnoivat teknologiajätit, joita johdetaan kuin diktatuureja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan viides ja viimeinen osa pohtii sitä, millaisessa tilassa länsimainen demokratia on. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tarkastelee suomen kielen passiivimaisten ilmaisujen olemusta dosenttien Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kanssa. Ohjelmassa lasketaan myös miekan piippuja ja kuunnellaan kananlihaa nostattavaa äänimaailmaa. Lopuksi pohditaan, kulkeeko voimalinja vai sijaitseeko se. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura perehtyy suomen kielen onomatopoeettisiin sanoihin oppaanaan tietokirjailija Jeongdo Kim. Ohjelmassa tutustutaan myös uusiin keittoihin ja luodaan lopuksi katsaus siihen, mitä kaikkea voidaan laittaa jalkaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kuinka Ylen Sanapyramidi-peli keksittiin ja miten se toimii? Pasi Heikuran vieraana on toimittaja ja pelin kehittäjä Raili Löyttyniemi. Ohjelmassa mitataan huutavan korkeita kakkuja, rautalangoitetaan riskejä ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuksi mitataan, minkä lämpöinen on poliittinen peruna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura perehtyy sanamuunnoksiin aiheesta kirjan tehneiden Tuomas Erikssonin ja Pauli Hokkasen opastuksella. Lisäksi ohjelmassa päristetään petäjää, kaivetaan hernettä nenästä ja pohditaan mitä tehdä, kun työpaikat ovat kortin alla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yleisen kielitieteen professori Matti Miestamon kanssa, miksi kielissä on epäsäännöllisiä verbejä. Ohjelmassa selvitetään myös, mihin asia menee, jos se on mukiinmenevä, miltä maistuu rokka sopassa ja lopuksi koitetaan saada laiva takaisin raiteilleen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.