Podcasts about tukholman

Tällä historiallisella päivämäärällä Halleyn komeetta löydettiin, sekä Tukholman edustalla uponnut Vasa-laiva nostettiin yli 330 vuotta sen uppoamisen jälkeen.

Yllätysmatka, Tukholma-raportti ja monta bloody marya. Luvassa kunnon Stokis-raportti, kun jaetaan reissukommellukset, parhaat löydöt ja ihanimmat rafla-, kahvila- ja hotellivinkit. Kerrotaan, miten saatiin Teppo yllätettyä synttäreiden kunniaksi ja inspiroidutaan kaikista ihanista annoksista, kaupoista, ihmisistä ja yleisestä fiiliksestä. Puhutaan hämmentävästä baarikokemuksesta, ihanista olutlaseista, Suomen ja Ruotsin eroista sekä Tukholman klassikoista ja uusista tulokkaista. Alussa fiilistellään kauden ekaa grillausta ja kastiketta, johon aiotaan turvautua läpi kesän. 

Kun Darya Pakarinen on 17-vuotias menettää hän rakkaan vaarinsa. Perintönä saadut suomalaiset tangolevyt auttavat Daryaa surun yli ja tekevät hänestä myöhemmin ruotsinsuomalaisen tangon kuningattaren. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. On kolea helmikuinen ilta vuonna 2004. 24-vuotias Darya Pakarinen on juuri saapunut omakotitalolle, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella Sturebyn kaupunginosassa.Darya ei vielä tiedä, että hänet sinne kutsuneella ystävällä on suunnitelma, joka vie yli 20-vuotiselle matkalle tahdissa.Vuosien varrella Darya ja Månskensorkestern vievät tangon, joka Ruotsissa tunnetaan suomalaisten siirtolaisten musiikkina, korkeakulttuurin konserttisaleihin.Lyssna på svenska: Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livetOhjelman on tehnyt/Ett program av Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitus/Manus: Anni Riit´aho och Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Johannes Oscarsson Kertoja/Berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/Intervjupersoner: Darya Pakarinen, Viktor Littmarck/Månskensorkestern, David Giese/muusikko/musiker, DJ, levy-yhtiönomistaja/skivbolagsägare, Mikko Niskanen/tangomuusikko/tangomusikerArkistoäänet/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin vuonna 2024.Programmet gjordes under 2024.Darya och MånskensorkesternDarya och Månskensorkestern on ruotsinsuomalainen tangoyhtye, joka juhli 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Tukholman ulkopuolella sijaitsevan huvilan yläkerrassa alkanut toiminta on tähän mennessä tuottanut kolme albumillista musiikkia ja satoja keikkoja sekä Pohjoismaissa että Saksassa. Spotifyssa yli miljoona kuuntelukertaa keränneet kappaleet henkivät ruotsinsuomalaista melankoliaa. Vuosien varrella Månskensorkester on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa, kuten Frida Hyvönen, Anna Järvinen, Arja Saijonmaa ja Magnus Carlsson.

Ensihoitajana Tukholman lähiöissä. Kännissä katkennut mäkihyppyura. #77 Kari Hautamäki Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/106772770 77. jakson vieraana ensihoitaja, opettaja ja kirjailija Kari Hautamäki. Jakso taltioitiin 19.2.2024. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/77-kari-hautamaki Videoversio: https://youtu.be/N9vvRDcJz8U Spotify: https://spoti.fi/45BkcyI Apple Podcasts: https://apple.co/3VEMdRe RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Asiavirheitä: - Selvittelin jakson julkaisua valmistellessa, huusiko Seppo Räty koskaan heittäessään "perkele". En löytänyt tälle näyttöä, joten voi olla, että kyse on urbaanilegendasta tai, että koko homma on omaa keksintöäni! - Magdalena Andersson on puhunut ruotsalaisen integraation epäonnistumisesta jo vuosia sitten, ks. mm. Kauppalehden artikkeli vuodelta 2017, https://t.ly/4E_4-) 00:00:00 Obduktiopreparaattori 00:02:46 Ensihoitajana Tukholmassa 00:06:14 Ammutut lapset Ruotsissa 00:15:40 Jengiväkivallan arkipäiväistyminen 00:26:48 Karin lapsuus 00:31:30 Kiusaajaa turpaan 00:38:39 Millaista on hypätä mäkeä? 00:50:52 Päihteet 00:58:06 Kännissä katkennut mäkihyppyura 01:07:03 Matti Nykänen 01:14:57 Ensihoitajaksi 01:22:38 Duunissa ruotsinlaivalla 01:30:50 Olipa kerran elämä 01:35:02 Saatana ja perkele 01:43:16 Ambulanssi 01:50:52 Lahti – Suomen Chicago? 01:54:26 Hoitotyöntekijänä Ruotsissa 02:01:30 Puukkohyökkääjä 02:08:17 Epätietoisuus 02:12:28 Karin psykoterapiakokemus 02:18:57 Palautumiskeinot 02:22:21 Yllättävä itku 02:40:01 Ruotsin jengisotien synty ja arki 02:53:18 Miksi luoti pysähtyy pakaraan? 02:55:23 Miltä tuntuu kun joku kuolee vuoroosi? 03:00:22 Elämästä ja kuolemasta päättäminen 03:08:55 Jengit ja järjestäytynyt rikollisuus 03:19:11 Ruotsin valtio on kusettanut maahanmuuttajia 03:26:42 Kari ei tiedä mitä pitäisi tehdä 03:38:17 Mikä on integraatiossa keskeistä? 03:51:26 Onko Ruotsissa oikeasti no go -alueita? 03:54:56 Kuumottava hissi 04:02:56 Kypsyminen Suomeen ja Ruotsiin 04:17:17 Karin kirjojen keräämä kritiikki 04:24:30 Karin tulevaisuudensuunnitelmat 04:30:08 Hobittitalo 04:32:14 Loppulyhyet Karin kirja Et sinä vielä kuole https://t.ly/uuMXr Karin kirja Nyt sinä kuolet https://t.ly/F6Y_9 Karin LinkedIn https://t.ly/LBDLh Karin Instagram https://t.ly/ZDt_v Karin TikTok https://t.ly/VRAgQ Punapaidat-kirja https://t.ly/0v0Ch Teräsmyrskyssä-kirja https://t.ly/QFwh7 Olipa kerran elämä-ohjelma https://t.ly/YJmQJ Minna Rytisalo Karin Nyt me kuollaan kaikki -podcastissa https://t.ly/xnllV – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Ruotsinsuomalainen Kalle taistelee Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Hän pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kalle tietää, ettei välttämättä palaa kotiin hengissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kun Venäjä aloittaa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, kolmikymppinen Kalle on töissä rakennustyömaalla jossain päin Ruotsia. Uutisen kuullessaan suomalaistaustainen Kalle ajattelee heti Suomen sotahistoriaa.”Että siis, nythän on Ukrainan talvisota. Historia on toistunut. On tehtävä jotain.” Ymmärrätkö, että voit menettää henkesi?Samaan aikaan kun ukrainalaiset pakolaiset jonottavat rajalla päästäkseen pois maastaan, Kalle ilmoittautuu vapaaehtoiseksi sotilaaksi Ukrainan armeijaan.”Siellä ne sitten kysyi, onko sotakokemusta joo tai ei. Ymmärrätkö, että täällä voi menettää hengen? Joo, ymmärrän. Okei, tervetuloa.”Sodassa Kalle kirjoittaa joka päivä kokemuksistaan päiväkirjaan. Tämä on hänen tarinansa.Kaksiosaisen dokumentin ensimmäinen osa. Toinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa/frivillig soldat i den ukrainska armén, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussa/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i StockholmReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/Slutmix: Magnus KjellssonKertoja/Berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024. Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Taloustieteen kansainvälisen supertähden Thomas Pikettyn uusi teos Pääoma ja ideologia pureutuu eriarvoisuutta ylläpitäviin talouden rakenteisiin sekä ideologioihin sääty-yhteiskunnista nykypäivään. Teoksessa Piketty kuvaa nykyistä talousjärjestelmää hyperkapitalistiseksi ja ennustaa, että edessä on romahdus, jos talousjärjestelmää ei muuteta tasa-arvoisemmaksi. – Jos emme onnistu muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää perusteellisesti oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, muukalaisvihamielinen ”populismi” ja sen mahdollinen vaalimenestys voi nopeastikin johtaa vuosien 1990–2020 hyperkapitalistisen, digitalisoituneen globalisaatiokehityksen rajuun romahdukseen, kirjoittaa Piketty. Onko Pikettyn teos taloustieteellinen tutkimus vai romahdusta ennustava poliittinen pamfletti? Nousevatko Pikettyn johtopäätökset tutkimustuloksista ja talousfaktoista, vai poliittisesta näkemyksestä? Keskittyvätkö varallisuus, perinnöt ja pääomatulot nykymaailmassa yhtä eriarvoisesti kuin yli 100 vuotta sitten? Palataanko 2000-luvulla aikaan, jolloin palkkatyöllä vaurastuminen ei ollut mahdollista? Vieraana on Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia -teoksen suomentamisprojektista vastannut Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi ja ydinasepelote. Voitaisiinko ydinaseita päästää Suomen rajojen yli? Vieraina tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti ja vanhempi tutkija Tytti Erästö, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI.  Ranskassa maanviljelijät joukolla kaduille, Bordeaux´sta raportoi Jari Mäkinen.  Presidenttiehdokkaiden kakkoskierroksen tärpit, studiossa Haaviston tukiyhdistyksen hallituksen jäsen, europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok). Miten loppuviikon lakon vuoksi peruuntuvien lentojen siirtely onnistuu? Puhelimessa uudelleenreitityksistä vastaava johtaja Sami Suokas, Finnair. Juontaja Mikko Haapanen. Toimittajat Atte Uusinoka ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.Läraren Leena och striden om sverigefinskanLäraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.Programmet är på finska.Haastateltavat / intervjupersoner: Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till LeenaLeena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivistJarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitetReportteri/reporter: Kalle KinnunenTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Jacob GustavssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.Onko ruotsinsuomi oma kieli?Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.Är sverigefinska ett eget språk?Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.

In this episode Ulf Lindgren, who is a priest in the Church of Sweden, visits the podcast. Listen to when he tells about the history of Swedish Christianity and what role the Swedish church plays today in Swedish society. Together with Maria and Philip he reflects on the question if Swedes are the most secular people in the world? The three are also talking about how to find your faith community in Stockholm. In the episode you can also get several tips on where to find a faith community for your own values and believes. In the show notes below you can find names and addresses to the places mentioned in the episode, plus some not mentioned.Basic info: Faith Communities in Swedenhttps://www.myndighetensst.se/engelska/myndigheten-for-stod-till-trossamfund/research/religion-in-sweden/basic-info-faith-communities-in-sweden.htmlContact details to Faith Communities in Sweden (with government funding):https://www.myndighetensst.se/om-oss/kontakt/trossamfund-bidragsberattigade.htmlSome faith communities in Stockholm (mentioned in the episode):Church of England:The Church of St Peter and St Sigfrid, Dag Hammarskjölds väg 14.Catholic Church in Stockholm:Catholic Cathedral in Stockholm, Folkkungagatan 46 B, masses in Swedish, Latin, English, Italian, Spanish and Croatian.Sankta Eugenia, Kungsträdgårdsgatan 12 and some other spots. Masses in Swedish, Gheez, Polish, Arabic, and Phillipine.The Swedish Church in other languages:The German Church, Die Deutsche St. Gertruds Gemeinde in Stockholm, Svartmangatan 16 AThe Finnish Church, Tukholman suomalainen seurakunta, Slottsbacken 2B-CThe Orthodox Church in Stockholm:Greek Orthodox Church, Sankt Georgios Church, Birger Jarlsgatan 92.Serbian Orthodox Church, Sankt Sava, Bägerstavägen 68Russian Orthodox Church, Kristi förklarings ortodoxa församling, Birger Jarlsgatan 98Jewish communities in Stockholm:The Great Synagogue of Stockholm (Masorti/Conservative), Wahrendorffgatan 3 BAdat Jeschurun (Orthodox), Bajit, Nybrogatan 19AAdat Jisrael – Stockholm's Orthodox Synagogue at Södermalm (Orthodox)Muslim Communities in Stockholm:The Stockholm Central Mosque, Kapellgränd 10 Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Historiallinen elokuva Stockholm Bloodbath kuvaa toimintaleffatyyliin 1520-luvun Tukholman verilöylyä, jossa Tanskan kuningas marssii joukkoineen Ruotsin pääkaupunkiin palauttaakseen niskuroivan maan takaisin Kalmarin unioniin ja valtansa alle. Kaupungin piirityksen ja kruunajaisten jälkeen tanskalaiset aloittivat armahduksesta huolimatta julkisen mestausoperaation, jossa surmansa sai noin sata Ruotsin vaikutusvaltaisinta henkilöä piispoista aatelisiin. Tapahtumien pohjalta ruotsalainen Hollywood-ohjaaja Mikael Håfström on tehnyt elokuvan, joka tyylittelee tarantinomaisen väkivaltaviihteen sekä gameofthronemaisen hovidraaman välimaastoissa, missä ruotsalainen aateliskaksikko Anne ja Freja vannovat kostoa tanskalaismiehille, jotka murhasivat heidän perheensä. Kulttuuriykkönen keskustelee sekä elokuvasta että todellisista historiallisista tapahtumista ja seurauksista. Vieraina Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen, elokuvatoimittaja Lauri Lehtinen sekä SKS:n arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.– Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta, Jarno Ampuja kertoo.Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöä. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.– Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.– Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se 

Heinäkuussa 1987 nuoret saksalaiset astuivat Tukholman satamassa M/S Viking Sally -risteilijälle, joka oli matkalla Turkuun. Klaus Schelkle ja Bettina Taxis olivat nukkumassa helikopterikannella, kun tuntemattomaksi jäänyt henkilö hyökkäsi heidän kimppuunsa. Klaus kuoli vammoihinsa matkalla sairaalaan. Tapauksesta syytettiin Herman Himleä, joka tuolloin 18-vuotiaana tunnettiin nimellä Thomas Nielsen.

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin.– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin."Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin."Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa."Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä."Hannu CronemyrKareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.– Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä."80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut."Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan. Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. "Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken."Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Nyt nostetaan kesäkokkailut seuraavalle tasolle kun Kian seuraksi podimikkien äärelle istahtaa taas yksi meidän ruokaidoleista: kokki, kirjailija, ravintoloitsija ja podikollega Ina Niiniketo. Ina kertoo omasta kokkausfilosofiasta ja jakaa uratarinansa Tukholman huippurafloista ruokakirjailijaksi ja kaupungin kuumimman raflan yrittäjäksi. Puhutaan kesäaamiaisista, piknikeistä, perunasta (tietty), maustamisesta, ”pleittaamisesta”, täydellisen kesämenun aineksista ja vähän myös ruotsalaisten kesänvietosta. Ina jakaa myös parhaat kesävinkit Tukholmaan, oman kesäbravuurinsa reseptin sekä kikan helppoon britakakkuun.

Vieraina ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja yksityissijoittaja, pokeriammattilainen Aki Pyysing. Toimittajana Mikko Jylhä. Helsinki on viime aikoina jäänyt selvästi muista pohjoismaisista pörsseistä sekä maailman osakeindekseistä. Tukholman pörssin yleisindeksi on noussut vuodessa 10,6 prosenttia, S&P 500 on plussalla 16,5 prosenttia. Sen sijaan Helsingin pörssin yleisindeksi laski vuodessa 6,5 prosenttia. Yhdysvalloissa CNN:n Fear & Greed -indeksi osoittaa juhannuksen alla extreme greed, Helsingissä tunnelmaa kuvaa parhaiten fear, luonnehtii Aki Pyysing. Teknologian sijaan Suomessa on enemmän perinteisiä arvoyhtiöitä, ja suurilla listayhtiöillä on täällä ollut yrityskohtaisia murheita, jatkaa Jukka Lepikkö. 00:52 Alkukesän markkinatunnelmat 03:57 Helsingin pörssin heikkous 08:23 Tekoälyosakkeet, Tesla, Nvidia 22:04 Aki käynyt kauppaa aktiivisesti 32:51 Uudesta hallitusohjelmasta 41:30 Miten treidauskenttä voi? 44:41 Treidaamisen sudenkuoppia 57:06 Jukan viimeisimmät liikkeet 1:03:55 Kiinteistösijoitusyhtiöt 1:15:07 Keskikesän kertoimet 1:20:17 Päivän sportit Pörssipäivä jää lomalle, ja palaa liiketoimiin elokuun puolivälissä. Hyvää kesää!

Viron pääkaupunki avautuu monelle suomalaiselle halvan alkoholin ostopaikkana, vaikka Baltian pohjoisin helmi tarjoaa paljon muutakin, etenkin kulttuurin ystävälle. Miksi kulttuurinnälkäisen kannattaa suunnata Helsingin tai Tukholman sijaan Viron pääkaupunkiin, ja millaiseksi kulttuurikaupungiksi Tallinna on kehittynyt? Vieraina Virossa pitkään asunut kirjailija Ville Hytönen sekä virolainen Tallinna-konossööri, taiteilija Asko Künnap. Lisäksi kuullaan Tallinnaan muuttaneen Wilma Schlizewskin mietteitä kotikaupungistaan ja sen katukulttuurista. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tässä uudessa Murhasta tuli Podcast - sarjassa käydään läpi ajankohtaisia True Crime uutisia suomesta ja maailmalta. Jaksot pyritään julkaisemaan aina perjantaisin, mutta varmasti tulee myös poikkeuksia. Tällä viikolla meillä on aiheissa: Anneli Auerin lapset peruvat todistuksensa, Juha Valjakkala on kuollut, Tukholman poliisipäällikön kuolemaa tutkitaan henkirikoksena, Venäläinen nainen yritti myrkyttää kaksoisolentonsa juustokakulla, Abby Choin ex-puolison perhe teki naisesta keiton ja Suomalais miehen kuolema Thaimaassa herättää kysymyksiä. Instagram: @murhastatulipodcast Sähköposti: murhastatulipodcast@gmail.com Juttuvinkki: https://colwr0e63m4.typeform.com/to/ioksxReZ KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: BookBeat BookBeat tarjoaa uusille asiakkaille 45 päivän maksuttoman kokeilun koodilla: murhastatulipodcast Pääset käyttämään tarjouksen myös tästä linkistä: https://adtr.co/34p29f Lähteet: https://yle.fi/a/74-20019742 https://yle.fi/a/74-20019782 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009414640.html https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/542b8c7a-68aa-45ce-9490-9d4f6767103b https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikita_Bergenström https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002868462.html https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4f727f05-3be8-430d-a9d7-24e3066f0eb5 https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ac9c04f4-2299-4c83-b87c-598ff4707aca https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0ccae847-dab7-4831-b4c4-fab8b0d557fc https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009422972.html https://thepattayanews.com/2023/02/28/finnish-ex-pat-found-dead-in-sattahip-with-slit-throat-wife-says-he-died-by-suicide/ https://www.bangkokpost.com/thailand/general/2517489/finnish-man-found-dead-with-throat-cut https://www.independent.co.uk/asia/china/abby-choi-model-hong-kong-husband-alex-kwong-b2293330.html https://edition.cnn.com/2023/02/27/asia/abby-choi-hong-kong-model-skull-found-intl-hnk/index.html Tunnusmusiikki: Alitu Free Music Library

Toiset lähtevät luokkaretkelle Särkänniemeen, mutta ESP tekee luokkaretken Ruotsin seurapiirielämään. Miten Ruotsin yläluokka metsästää ja millaista on elämä sisäoppilaitoksessa? Jaksossa mietitään myös, kumpi onkaan parempaa: Tukholman vai Helsingin yöelämä. Marika potee merisairautta ja Tukholma lumikaaosta.

Well, that escalated quickly! Tällä viikolla Loviisa ja Marika käsittelevät erikoisia intohimon kohteitaan, kielellistä itsevarmuutta ja no, viikonlopun eskaloitumista. Mitä yökerhon portsari sanoi Loviisalle lauantaiyönä ja minkä kohtalokkaan virheen Marika teki tilatessaan pullon mjödiä? Lisäksi jaksoon mahtuu myös kuulijapostia, syväluotaavaa analyysiä Tukholman kauneustrendeistä sekä tietysti gaalalook-haaveilua! Niin oliko niitä punaisia mattoja jossain?! Instagram: @eisaapeittaapodcast

Paljon toivottu ja kauan odotettu ESP:n muotijakso vuosimallia 2022 on täällä! Loviisa ja Marika ovat tarkkailleet tukholmalaisten tyyliä ja kertovat nyt omista havainnoistaan ja pohtivat myös oman tyylinsä muutoksia. Kirsikkana kakun päällä ääneen pääsevät Loviisan super trendikkäät työkaverit. Luvassa siis aitojen tukholmalaisten muotimietteitä Vasastanista Söderille ja takaisin.

Tukholmassa on bilekausi käynnissä. Loviisa pohtii vuoden päästä kolkuttelevia kolmekymppisiään ja Marika on järjestämässä Tukholman “alkuperäisjengilleen” pippaloita vanhan hyvän ajan malliin. Biletyksen lomassa pohdintaan pääsee myös Tukholma pohjoismaisena äppien pääkaupunkina sekä poliisien esittämä kysymys siitä, mikä synnyinmaa neideille saisi olla.

Pohjoismaat olivat muodostaneet 1300-luvun lopulla yhteisen liiton eli Kalmarin unionin, joka oli ollut voimassa aina 1500-luvulle asti. Unionin tanskalainen hallitsija Kristian II pani vuonna 1520 toimeen Tukholman verilöylyn. Tämä oli liikaa ruotsalaisille, jotka aloittivat kapinan. Sen johtajaksi nousi Kustaa Eerikinpoika Vaasa. Nykyisen Suomen alue oli tuolloin osa Ruotsin valtakuntaa, ja niinpä Kustaa Vaasa oli myös valtakunnan itäisen osan hallitsija. Hänen uudistuksensa vaikuttavat yhä edelleen myös täällä Suomessa. Millaisia olivat Kustaan uudistukset? Entä millainen oli Kustaan nousu valtaan ja miten valta vaikutti häneen? Tiedeykkösen haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen sekä professori Marko Lamberg. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Syksyn ensimmäisessä jaksossa Loviisa ja Marika käyvät läpi viime viikkojen kuulumiset: Miten Loviisalta on sujunut Lidingöloppetin juoksu ja mitä Marika on oppinut Tukholman luonnosta Kungsholmenin kasvivaelluksella? Jaksossa pohditaan myös, mitä yhteistä on ilmastoaktivisti Greta Thunbergillä ja ranskalaislegenda Edith Piafilla ja mistä onkaan peräisin suomalaisten darra.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Uumajalainen oopperalaulaja Susanna Levonen kertoo, kuinka Tukholman lähiössä kasvaneesta ujosta lapsesta kasvoi oopperalavat valloittanut laulaja. Oopperalaulaja Susanna Levonen oli pienenä mietiskelevä unelmoitsija ja ujo lapsi, mutta rakkaus laulamiseen johti ammatiin, jossa yhdistyvät urheilijan, näyttelijän sekä musiikon taidot.Kesäpuheessaan Susanna Levonen kertoo, miten hän päätyi oopperalaulajaksi ja mitä tämä ammatti on häneltä vaatinut ja antanut."Laulunopettajani sanoi, että minusta täytyy tulla oopperalaulaja, ja että minulla on dramaattinen ääni! Vasta vuosia myöhemmin aloin luottaa itseeni ja omaan vaistooni", Susanna Levonen sanoo.Tuottaja: Jan Jacobson jan.jacobson@sverigesradio.se

Tove Jansson Tove Marika Jansson syntyi 9,8 1914 Helsingissä ja nautti pienestä pitäen taiteilijaelämästä. Hänen isänsä oli bohemi kuvanveistäjä ja äitinsä oli ruotsalainen piirtäjä. Myös Toven kahdesta veljestä tuli taiteiijoita, ei kai geeniperimää mikään voita? Tove itse aloitti taiteilemisen jo nuorena, 15-vuotiaana toimi Gammi-lehden avustajana. Suomen sisällissodan aikana Tove äiteineen vietti aikaansa Ruotsissa. Ruotsissa myös taiteita opiskeli hän, tahtoi maalaamisesta oppia enemmän. Kirjautui Ateneumiin, ja kyllästyi sen opetuksiin. Muutenkin aika kapinallinen, luonnollisesti, kun on taiteellinen. Teki suuria seinämaalauksia, kirjoitti novelleja, piirsi lehtiin sarjakuvia, kirjoitti kirjoja. Teki tilauksesta koristemaalauksia. ja suunnitteli kirjojen kansia. Tukholman saaristosta mallin sai muumilaaksoon, muumien luojana Tove parhaiten tunnettakoon. Lahjoitti Tuulikki Pietilän kanssa paljon erilaista tavaraa , joista Tampereen muumi-museo alkunsa saa. 1990-luvulla hän sairastui keuhko-sekä rinäsyopään, ja vetäytyi julkisuudesta yksityiselämään. 2000-luvulla sai vaikean aivoverenvuodon, ja koko seuraavan vuoden sairaalahoidossa on. Tove kuoli 27.kesäkuuta 2001, ja hietaniemen hautausmaalle sukuhautaan haudattiin. Ja nythän suositellaan, että Toven muistolle liputetaan. Ulla-Maija Mantere

Minkälaista oli aloittaa työt ensihoitajana Tukholman lähiössä? Minkälainen ympäristö Botkyrka on Lahteen verrattuna ja mikä yksittäinen asia aiheutti eniten ongelmia töissä Lahdessa? Onko ruotsalaisissa lähiöissä no-go zoneja eli alueita, jotka eivät ole viranomaisten hallussa? Kuinka avoimesti lähiöihin liittyvistä ongelmista voidaan keskustella ensihoitajien työyhteisön sisällä? Milloin jonkin alueen yhteydessä voi puhua rinnakkaisyhteiskunnasta ja ovatko ruotsalaiset lähiöt rinnakkaisyhteiskuntia? Mitkä ovat Ruotsin isoimmat katujengit ja minkälaisia ihmisiä näihin jengeihin kuuluu? Mitä lähiöissä asuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset ajattelevat ruotsalaisesta yhteiskunnasta? Mikä tilanne Ruotsissa on katuväkivallan suhteen ja voiko Ruotsia vielä kutsua kansankodiksi? Mikä yhteys huumekaupalla ja gangsta rap -kulttuurilla on katuväkivaltaan? Miksi gangsta rap -artisti Einar murhattiin? Mitä eroja ensihoitajien työoloissa on Suomen ja Ruotsin välillä? Mitkä asiat ovat Suomessa paremmin ja missä asioissa Suomessa olisi opittavaa Ruotsista? Minkälainen keskustelukulttuuri Ruotsissa yleisesti on ja mitä on ruotsalainen diskuteeraaminen? Onko ruotsalaisella keskustelukulttuurilla jokin yhteys ruotsalaisissa lähiöissä esiintyviin ongelmiin? Mitä Ruotsin katumellakoissa on tapahtunut ja miksi jengiampumiset eivät enää nouse otsikoihin? Studiossa vieraana ensihoitaja ja kirjailija Kari Hautamäki. Jakso on nauhoitettu 27.6.2022.

ESP goes urapodi! Marika haastattelee Loviisaa hänen urapolustaan ja työstä IT-alalla. Miten näyttelijäntyöstä haaveileva lukiolainen päätyi Tukholman teknologiapiireihin? Matkan varrelle mahtuu hauskoja muistoja media-alalta, kokemuksia trainee-ohjelmien kuumottavista hakuprosesseista sekä tietysti paljon pohdintaa nykyisestä roolista IT-konsulttiyrityksen myynti- ja markkinointihommissa. Onko työ todella pelkkää juhlaa, kuten Loviisan sosiaalisesta mediasta voisi kuvitella? Instagram: @eisaapeittaapodcast

Sommaren är i city ja Marika ja Loviisa pohtivat, miten pukeutua asiallisesti töihin Tukholman kylpiessä 30 asteen helteessä. Loviisalle valkenee, että hän on kirjaimellisesti viettänyt juhannusviikonloppua höyhensaarilla ja Marikan juhannuksen vietto on pudottanut integraatiolevelillä takaisin lähtökuoppiin, sillä kuka muka tietää, mikä hiirenvirna on ruotsiksi? Lisäksi jaksossa puhututtaa metropummaajat, Ranskan Riviera ja lomamuodin sopimattomuus Östermalmille.

Kari Hautamäki on lahtelaistunut ruotsinsuomalainen, josta piti alunperin tulla mäkihyppääjä, mutta joka päätyikin työkseen kulkemaan ambulanssissa ympäri Fittjan ja Botkyrkan katuja. Sieltä riittää tarinoita ja kokemuksia. Tässä jaksossa keskustelemme Karin elämästä mäkihyppääjänä, ensihoitamisen taidoista ja saloista, suomalaisuudesta ja ruotsalaisuudesta, Ruotsin lähiöistä ja paljon muusta. Kari on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan nimeltä Et sinä (vielä) kuole. Linkki kirjaan: https://www.suomalainen.com/products/et-sina-viela-kuole ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Koska maailman viisi ydinsulkusopimuksen mukaan laillista ydinasevaltiota eivät ole lupauksistaan huolimatta pienentäneet ydinasearsenaaliaan, on tullut aika neuvotella uusiksi maailman ydinasejärjestys. Näin vaatii Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin asiantuntija ja Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg uusimmassa kirjassaan. Cronberg on Rauhancastissa Timo Virtalan haastateltavana.

Podijakso on omistettu meidän kaupunkilomille Köpikseen ja Stokikseen. Aloitetaan äitienpäiväkuulumisilla ja menuilla. Kia innostuu sous-videsta ja nokkosesta ja kertoo miten raflaannos kopioidaan kotona. Petra fiilistelee tokaa äitienpäiväänsä, mökkeilyä ja maailman yksinkertaisinta käärretorttua. Jutellaan Kööpenhaminan ja Tukholman lempirafloista, uusista ja klassikoista. Petra kertoo miten eka stokisreissu Panchon kanssa meni ja fiilistelee tissipullaa. Kia opastaa miten saada kaupunkilomasta kaikki ilo irti ja miten välttää ruokastressiä reissulla. Kerrotaan myös Tanskan klassikko kesäjälkkäristä, jaetaan rapean ja kiiltävän pullan salaisuus sekä pieni elämänoppi Kian mummilta.

8.10 Energia- ja elinkustannukset nousevat, öljy Venäjän pakotelistalle, laaja kunta-alan lakko jatkuu. Vaikutuksia ruotimassa kansanedustajaraadissa Nina Malm SDP, Markus Lohi keskusta ja Kai Mykkänen kokoomus.   8.33 Saavatko ahdingossa olevat maanviljelijät osuutensa ruoan hinnan noususta ja miten ruoantuotanto Suomessa turvataan. Vieraana  maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Hämeenlinnalainen maanviljelijä Susanna Valtonen kertoo kevätkylvö- ja taloustilanteesta ja myös siitä, miten kaupan kanssa tehtäviä sopimuksia pitäisi rukata, että ne olisivat reiluja myös viljelijälle. Kaupan näkemyksen tilanteeseen kertoo Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli. 8.53 Ulkomaanlehdet Tukholmasta, naapurissa puhuttaa Nato ja myös Tukholman asuntotilanne. Toimittajana Anni Riit`aho. Ykkösaamun juontajana Mira Stenström, toimittajana Kreeta-Maria Kivioja ja tuottajana Marja Ala-Kokko ja on-air-tuottajana Maria Skara.

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä. Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei, sanoo Risto Vikman.Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen, sanoo Risto.Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla."Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!Haastateltavat:Risto Vikman Tuulikki Pihl Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossaToimittaja: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se Loppumiksaus: Girilal BaarsOhjelma on tehty vuonna 2022.

Valtion Rautatiet osti Ruotsista bussi- ja junaoperaattori Arriva Sverigen, jolla on vuosittain noin 170 miljoonaa matkustajaa. Tukholman kaupunkiliikenteessä ja Etelä-Ruotsin alueliikenteessä sekä bussi- että rautatieliikeyhtiö. Onko järkee vai? Mikä on synenergiaetu? Yhteinen rapujuhlakulttuuri? Vai alkaako tästä Ruotsin-valloitus?
 Putinin stalinisointi etenee Moskovan patriarkka Kirillin säestyksellä. Ukrainan sotaa innokkaasti kristinuskon avulla tukeva Kirill on harha­­oppinen, tuomitsee teologien kansain­välinen julistus. Myös Stalin käytti aiemmin vainoamaansa ortodoksista kirkko apunaan Suuressa Isänmaallisessa sodassa. Vanhaan huonoon aikaan kuninkaat kävivät kirkon kukkarolla, kun sotareissut maksoivat liikaa. Siksi Suomikaan ei enää ole katolinen.
 Kohonnut maariski. Sellainen Suomella on vaikkapa ulkomaalaisten investorien, mutta jatkossa mahdollisesti valtionlainoja myöntävien pankkien silmissä, kiitos Ukrainan sodan. Siis jos emme ole Nato-maa. Eihän se ilmaisella tulisi, mutta idänkaupan lyhyen aikavälin katkeaminen ei ole enää uhka, vienti kun on romahtanut muutenkin.

Tukholmassa tapahtuu taas! Loviisa on törmännyt Hollywood-tähteen, mutta keneen? Hovi yrittää kumota Tukholman kahvipöytäkeskusteluissa vellovia juoruja, mutta lopputuloksesta voidaankin sitten olla montaa mieltä. Ja taas on Mellojen eli Melodifestavelenin aika: ESP:n hittipuntarissa pohditaan, onko uuden nosteen hakeminen ohjelman kautta hitti- vai hutiainesta. Mitä mieltä? @eisaapeittaapodcast

Puolueiden näkymät aluevaalien jälkeen, valtiopäivien avajaiset, hallituksen korona-avaus. Studiossa politiikan tutkija Jenni Karimäki, HY sekä politiikan toimittajat Marko Junkkari, HS ja Antonia Berg, MTV. Puhelu: Ruotsin median reaktiot turpotilanteeseen. Heidi Avellan, poliittinen päätoimittaja, Sydsvenskan. Turvallisuuspolitiikka Itämeren liepeillä. Vieraina tutkijat Jyri Lavikainen, UPI ja Mikko Majander, Ajatuspaja Magma. Ulkomaanlehtikatsaus, Rain Kooli, Tallinna. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Anna Lehmusvesi, Janette Leino, Kreeta-Maria Kivioja ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.  Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Anna Lehmusvesi, Janette Leino, Kreeta-Maria Kivioja ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti. 

ESP sukeltaa ruotsalaisten juorulehtien sivuille ja bongaa TV:stä tuttuja Tukholman kaduilta. Kuka on päästänyt otsatukkansa venähtämään turhan pitkäksi, kenellä riittää vientiä ja entä kuka on saanut riesakseen feikkiprofiilin someen? Loviisa ja Marika ruotivat myös Östermalmille avattavaa eliittiklubia, jonka pukeutumisetiketti on suistaa heidät raiteiltaan. Starstruckeille ja muuten vaan stalkkareille tarjolla myös bongausvinkkejä Ruotsin julkkisskeneen.

Varoitus! Jakso sisältää runsaasti paasausta evästeistä. Tiedätte kyllä kenen takia. Tämän lisäksi Panu paljastaa intohimonsa laskutusta ja erityisesti e-laskutusta kohtaan. Teemme myös pikaiset ennustukset tulevasta tietosuojavuodesta. Tukholman kaupunki ei ota käyttöön Microsoft 365 -työkaluja https://computersweden.idg.se/2.2683/1.761640/stockholm-nobbar-microsoft-365 Kritiikkiä IAB TCF:ää kohtaan ICCL:ltä https://www.iccl.ie/digital-data/iab-europe-cant-audit-what-1000-companies-that-use-its-tcf-system-do-with-our-personal-data/ TSV: sivullisten pääsy e-laskutukseen https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211226 TSV tarkastussuunnitelma 2022 https://tietosuoja.fi/-/sisaisen-turvallisuuden-viranomaisten-henkilotietojen-kasittelyyn-liittyvissa-tarkastuksissa-vuonna-2022-painottuvat-eu-tietojarjestelmien-valvonta-ja-siirrot-kolmansiin-maihin Tanskalta pian Google Analytics -ohjeistusta https://www.dataguidance.com/news/denmark-datatilsynet-issues-statement-following-dsbs   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hrutovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se   Tuottaja: Lotta Hoppu  Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.  Ohjelma on tehty vuonna 2021.   

Loviisaa yritetään houkutella hakemaan ruotsalaiseen tosi-tv-ohjelmaan, mutta mihin niistä ja miksi? Onko Tukholman rottaongelma todellinen vai onko sillä lopulta kovin suurta merkitystä pyöriikö kaduilla rottia vai oravia? Pohdintaan pääsee myös oikeaoppinen tapa jakaa ravintolalasku ja Tukholman tippauskulttuuri. Kielikornerissa analysoidaan tällä kertaa hiukan ronskimpia ilmaisuja: mitä ruotsalainen haluaakaan sanoa, jos jonkun pitäisi saada “tummen ur röven”?

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Alma Onali ja HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola keskustelevat Puolan ja Valko-Venäjän rajakriisistä, Ruotsin jengitilanteesta ja katumuksesta. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Podcastin kahdeksannessa (bonus)jaksossa Linda-Maria kertoo viime päivinä kokemastaan raskaasta surusta ja ahdistuksesta liittyen ruotsalaisen rap-artisti Einárin murhaan.Mikä suututtaa suomalaisten poliitikkojen puheissa Ruotsin tilanteesta ja miksi juuri Einárin murha koskettaa, vaikka ammuskelut Tukholman lähiöissä ovat arkipäivää? Entä mikä on sellainen suuri muutos, jonka Einárin kuolema sai Linda-Mariassa aikaan?Jakson myötä Linda-Maria haluaa välittää osanotot Einárin läheisille ja lupaa tehdä kaikkensa, että tämä tullaan muistamaan lahjakkuudestaan myös Suomessa.

30. huhtikuuta 2009 15-vuotias Therese Johansson Rojo ja Tim rinnakkaisluokalta suutelivat bileissä Tukholman esikaupungissa. Viattomalta vaikuttanut ja vahingossa vaihdettu pusu saa dramaattiset seuraukset, ja 38 päivän päästä kaikki päättyy koko Ruotsia järkyttäneisiin tapahtumiin. Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Emil HansenLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Jakso 20. Patriisikellarin extra-jakso on ensimmäinen ja ehkä viimeinen luokkaansa. Jaksossa raportoimme sisäfestivaali Jyrockin tunnelmia ja fiilistelemme keikkoja. Jakso on todella kevyttä jutustelua, jonka tarkoituksena on osoittaa, kuinka paljon rakastamme livemusiikkia. Keskustelemme sekalaisesti, miten häirintäasiat oli hoidettu Jyrockissa, miten Tukholman kieli luonnistuu meiltä ja kuinka toinen meistä myöntää salaisen rakkautensa yhtä aliarvostettua soitinta kohtaan. Lisäksi Oona paljastaa jaksossa vuosien takaisen traumaattisen crowd surfing -kokemuksensa. Bonuspisteitä saa, jos arvaa meidän TOP 3 -keikat, jotka sitten unohdimme luetella. Instagram: @patriisikellari PK:N PERJANTAILISTA: https://open.spotify.com/playlist/2OUraX4bsNGDc49rMmrgFq?si=EJqRlQX4RlCRATS5lelWCA Musiikki: Chill Wave by Kevin MacLeod Lähteet: jyrock.fi

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professori Arniika Kuusisto pureutuu kesäpuheessaan, miten lasten arvomaailma ja käsitys maailman synnystä muovautuvat. Kansainvälistä uraa tehnyt professori Arniika Kuusisto on työmatkoillaan törmännyt mitä erikoisempiin kysymyksiin. Australiassa esimerkiksi ihmeteltiin, miten on mahdollista, että Suomessa opettaja voi pienemmissä kouluissa itse päättää koulujen alkamisajoista. Se oli australialaisyleisön mielestä suurin piirtein sama asia kuin, että opettaja voisi päättää, milloin aurinko nousee ja laskee. Arniika Kuusisto kävi viisi vuotta sisäoppilaitosta ja sanoo kiinnostuksensa arvojen ja sosialisaation tutkimiseen heränneen osin siellä vietettyjen kouluvuosiensa pohjalta. Arvojen siirtymisessä vanhemmilta lapsille on tutkimuksen tulosten mukaan tärkeää se, että vanhemmat elävät myös itse opettamiensa arvojen mukaan. Tuottaja Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Rakkaat kuulijat, toiveenne on kuultu, sillä ESP:in studiossa vierailee pitkään ja hartaasti toivottu Tukholma-veteraani, yrittäjä ja vaikuttaja Linda Juhola! Millaista on tehdä töitä Suomen markkinalle Ruotsista käsin? Millaiset ovat Tukholman vaikuttajapiirit? Kuka on eliittiä? Aiheuttaako vaikuttajan työ ulkonäköpaineita - ja lisääkö pintaliitokaupunkinakin tunnettu Tukholma kenties niitä? Näiden herkkuaiheiden lisäksi pääsette kuulemaan myös Lindan kielikornerin aarteita ja hänen mamukömmellyksiään!

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta? Vieraat:  Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempi Fanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professori Johanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Tukholman viimekeväisestä terrori-iskusta määrä nostaa syytteetViime keväänä viisi ihmistä Tukholmassa tappanutta terroristia vastaan nostetaan syy .. Lisää >> http://ift.tt/2BELWmu

Viime keväänä viisi ihmistä Tukholmassa tappanutta terroristia vastaan nostetaan syytteet tänään. Iskusta epäillään uzbekistanilaista Rakhmat Akilo .. Lisää >> http://ift.tt/2npi0FT