Podcasts about ruotsissa

Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372. Verotuksen painopiste tulisi siirtää pois haitallisimmista veroista, kuten perintö- ja ansiotuloverojen korkeista marginaaleista, kohti kasvua tukevaa järjestelmää. Ruotsissa yksityinen varallisuus, kotimainen pääoma ja dynaamiset vaikutukset ymmärretään paremmin kuin Suomessa. Yhteisöveron ja marginaaliverojen alentaminen voivat pidemmällä aikavälillä vahvistaa sekä investointeja, työllisyyttä että julkista taloutta.00:00 Johdanto ja vieraana EK:n Sami Pakarinen​02:30 Asuntomarkkinat, omistusasuminen ja verotusajattelu​06:14 Perintövero, Ruotsin malli ja suomalaisen keskustelun ongelmat​10:21 Ruotsin varallisuuskehitys vs Suomi ja kotimaisen pääoman merkitys​15:29 Suomalaisen omistajakunnan pienuus ja varakkaiden muutto ulkomaille​19:25 Yritysten sukupolvenvaihdokset, lahja- ja perintöveron lukitusvaikutukset​21:32 Kotimarkkinan ja paikallisen rahoituksen merkitys globalisoituvassa maailmassa​24:55 Talouspoliittisen keskustelun ruotsalaistaminen ja dynaamisten vaikutusten ymmärtäminen​28:06 Rajaveroasteen alentamisen 30 vuoden suositushistoria Suomessa​31:24 Laffer-käyrä, verojoustot ja tulonjakauman dynamiikka​35:30 Koulutusvalinnat, verotus ja kannustimet pitkällä aikavälillä​38:45 Liiallinen valtioriippuvuus ja vastakohtana yksilön itsepärjääminen​41:19 Datalähtöinen talouskeskustelu ja rekisteriaineistojen uusi käyttö​46:12 Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin ja suurten yritysten investointireaktiot​52:39 Urpilaisen kauden yhteisöveron alennus ja pääomatuloveron kiristys​55:25 Omistajien ja kriittisten osaajien merkitys, verkostot ja kellotaajuus​57:16 Ulkomailla olleiden suomalaisten 25 prosentin lähdeveroetuuden vaikutus​1:00:33 Velkajarjarru, sopeutustarve ja seuraavan hallituksen kasvutehtävä

Tällä historiallisella päivämäärällä vietetään laskiaistiistaita, kiinalaista uutta vuotta, Mustanaamion syntymäpäivää. Suomessa ja Ruotsissa siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin! Päivään on mahtunut historian saatossa myös liuta muita tapahtumia, kuuntele koko kattaus!

Rihannan ja A$AP Rockyn romanttinen friends to lovers -rakkaustarina eteni, kun he olivat molemmat siihen valmiita. Tämä power couple on tehnyt yhdessä musavideoita ja vauvoja. Pääsemme Rockyn kautta sukeltamaan räppimaailmaan ja jopa analysoimaan räppilyriikoita. Vaikeuksiakin on ollut: lakipodcastimme tekee paluun, kun muistelemme Rockyn oikeudenkäyntejä Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Elina on tehnyt syväsukelluksen juuri julkaistuun jenkkiläiseen podijaksoon, jossa Rocky oli vieraana ja paljasti yllättäviäkin asioita suhteestaan ja perhe-elämästä Rihannan kanssa. Millaiset ovat Ririn ja Rockyn lapsien persoonallisuudet ja millainen isä Rocky haluaa olla? Myös parin tähtikartoista löytyy huvittava fakta, ja pääsemme psykoanalysoimaan myös itseämme Rihannan, Rockyn ja heidän lastensa luonteiden kautta. Pohdimme Rockyn biiffiä Rihannan exän Draken kanssa. Luomme myös pienen katsauksen Fenty Beautyyn, julkkisten meikkibrändeihin ja luksusbrändeihin.

Miten Suomen talous korjataan? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Joona Räsänen (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). Räsänen ja Kalli kritisoivat hallitusta erityisesti päätöksestä keventää yritysten maksamaa yhteisöveroa. Räsäsen mukaan hallitus tyhjentää valtion kassan yhteisöveropäätöksellä. Hänen mielestään Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Kopora pitää Räsäsen kritiikkiä aikamoisena liioitteluna. Hän sanoo, että Suomessa on korkea verotaso ja ihmisille ja yrityksille pitäisi jäädä enemmän käteen. Kalli huomauttaa, että Suomen yhteisöverotus on kilpailukykyinen. Hänen mielestään kaavamainen alennus ei ole hyvä. Keskusta ehdottaa, että verotusta laskettaisi siltä osin kun voitto jätetään investointeihin mikä kannustaisi nimenomaan investointeihin. Suomen yhteisöverotus on tällä hetkellä 20 prosenttia kun esimerkiksi Saksassa yhteisövero on 29 prosenttia, Virossa 22 prosenttia, Ruotsissa 20 prosenttia ja Bulgariassa 10 prosenttia. Täsmennys lähetyksen tietoihin: Kopra totesi lähetyksessä, että Marinin hallitus lisäsi pysyviä menoja 20 miljardilla ohi koronan ja ohi hyökkäyssodan. VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi kautensa aikana valtion vuotuisia menoja pysyvästi noin 11 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Rikosylikonstaapeli Susanna Mara toimii projektipäällikkönä Katu-exit hankkeessa, joka on Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston osarahoittama hanke. Hankkeen tarkoituksena on edistää irtautumista katujengeistä. Mara kertoo, millainen Suomen tilanne on katujengien osalta nyt ja millainen se on puolestaan esimerkiksi Ruotsissa. Entä millaisin keinoin koulut, vanhemmat ja viranomaiset voivat yhteistyöllä auttaa nuoria pois rikollisuuden kierteestä. Mara kertoo myös, miten apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä ja siitä, millaisesta maailmasta apua hakevat henkilöt yleensä tulevat.

Pohjoismainen yhteistyö saattaa saada jälleen uutta merkitystä, kun Yhdysvaltain presidentti horjuttaa Natoa lausunnoillaan Grönlannin valtaamisesta. Aihe on esillä myös Ruotsissa meneillään olevassa perinteisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa, josta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Studiossa keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Suomalaisia moititaan talouskasvun jarruttamisesta, kun moni laittaa roposensa sukanvarteen. Mikä kuluttajakäyttäytymistä selittää ja millaisia ratkaisuja tilanteeseen olisi? Keskustelemassa Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro ja sijoittaja, somevaikuttaja Merja Mähkä. Viime vuoden parhaat elokuvat ja tv-sarjat on palkittu Golden Globe -pysteillä viime yönä Beverly Hillsissä Kaliforniassa. Lopputuloksesta kertoo kulttuuritoimittajamme Anton Vanha-Majamaa. Porissa alkavat tänään jääpallon MM-kisat. Porilaisseura Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko kertoo järjestelyiden sujumisesta. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen.

Nostalgiapalojen 6. tuotantokausi käynnistyy tamperelaisen graniittilohkareen Vesa Punkarin tarinalla. Jaksossa museoidaan Vesa Punkarin upean ura. Tässä Punkarin tarinan ensimmäisessä osassa käydään perusteellisesti hänen uraansa Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Jaksossa pohditaan Punkarin rakettimaista nousua salibandyn huipulle, kansallisten sarjojen eroja ja mieleenpainuvimpia muistoja ja kokemuksia. Äänessä ovat siis Salibandyn pelaajalegenda Vesa Punkari ja museoukko eli podcastin isäntä Jari Kinnunen. Jakson sisältö 00:00:00 – 01:32:19 Tamperelainen graniittilohkare Vesa Punkari - Punkarin uran alku - ”Olen peluri” - Pro Stars kasvattajaseurana - Gunnersin liigajoukkueeseen mukaan - Myyttisiä hahmoja 00:16:55 Gunners-vuodet 00:23:20 Siirtyminen Ruotsiin Finspångs IBK:hon 00:29:02 Sjöstads IF–vuodet 00:33:37 Balrog IK–vuodet 00:51:35 Merkittävimmät erot Suomen ja Ruotsin välillä 00:59:20 Paluu Suomeen Gunnersiin 01:06:55 Ottelumääräkeskustelua – enemmän vai vähemmän? 01:10:50 Siirtyminen Sveitsiin SV Wiler-Ersigeniin 01:19:15 Erot Suomen, Ruotsin ja Sveitsin salibandykulttuureissa 01:22:33 Paluu Suomeen Classiciin - ”Pelasin kropasta ne pelit pois, mitä oli vielä jäljellä” 01:28:00 Sykähdyttävimmät hetket peliuralta

Monetin maalauksen kimppuun hyökkineet ilmastoaktivistit pääsivät kuin koirat veräjästä ruotsalaisessa oikeudessa. Minkälaisen viestin tämä lähettää muille narsisteille?

Populismin voittokulku jatkuu. AfD järkyttää poliittista järjestelmää Saksassa, Nigel Faragen Reform Party on noussut gallupien kärkeen brexitin jälkeisessä Britanniassa. Eliitin vastainen populismi haastaa poliittisen järjestelmän niin Ruotsissa kuin Ranskassakin. Mistä populismi nousee? Onko populismin nousu globalisaation synnyttämä ilmiö? Veteraanitoimittaja Tom Kankkosen kirja "Suuttumuksen aika - Populismin vastustamaton kutsu" analysoi populismin nousun syitä. Hän kertoo ohjelmassa, miten kansalla ratsastetaan.

MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto

Onko Suomi riittävän hyvin varautunut moderniin droonisodankäyntiin? Keskustelemassa drooniyritysten edustajat Sensofusionin tutkimujohtaja Mikko Hyppönen ja Summa Defencen toimitusjohtaja Jussi Holopainen. Lähetyksessä kuullaan myös raportti Ukrainan droonituotannosta Kiovassa olevalta Ukraina-toimittaja Justas Stasevskijlta. Ruotsissa yli miljoonan ihmisen henkilötiedot on vuodettu pimeään verkkoon. Olisiko vastaava tietomurto mahdollinen Suomessa? Puhelimessa tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä. Miten väestömme muuttuu tulevaisuudessa? Puhelimessa väestöennusteita tekevän konsulttiyhtiö MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen. Keskustelemassa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen ja Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Janette Leino ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Tietomurtoja koskevassa osiossa mainitaan virheellisesti esimerkkinä Helsingin kaupungin koulujen Wilma-järjestelmään tehty murto. Todellisuudessa keväällä 2024 tapahtunut tietomurto kohdistui Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietoverkkoon, ei Wilma-järjestelmään.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1950 Giuseppe Farina voitti ensimmäisen virallisen Formula 1 -maailmanmestaruuden, 1967 Ruotsissa vietettiin "H-päivää" jolloin siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen ja 1980 Kampinkatu Helsingin keskustassa nimettiin Urho Kekkosen kaduksi. Tämä oli Helsingin kaupungin lahja 80 vuotta täyttäneelle presidentille.

Tässä jaksossa minulla on vieraanani kirjailija Leo Ylitalo. Puhumme Leon elämästä Ruotsissa ja Banaanitalo-romaanista, jonka minä olen mukauttanut selkokielelle. Kysyin Leolta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? (Who are you and what do you do?) 2. Kuinka aloit kirjailijaksi? (How did you become a writer?) 3. Milloin / Miten päätit kirjoittaa Banaanitalon? (When / How did you decide to write 'Banaanitalo'?) 4. Oletko sinä Banaanitalo-romaanin Raimo? Kuinka paljon Banaanitalossa on omaa nuoruuttasi? (Are you Raimo, the main character in ''Banaanitalo'? How much of your own youth is in the novel?) 5. Mitä ajattelit, kun kuulit, että Banaanitalo selkomukautetaan? (What did you think when you heard that 'Banaanitalo' would be adapted into easy Finnish?) 6. Miltä selkokielisen Banaanitalon lukeminen tuntui? (How did it feel to read the easy Finnish version of 'Banaanitalo'?) 7. Mitä kaikkien pitäisi tietää ruotsinsuomalaisista? (What should everyone know about the Sweden Finns?) Lue lisää Banaanitalo-romaanista: https://www.privatefinnishlessons.com/banaanitalo Banaanitalo-romaanin kansi: Hannele Harald

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Manselainen sarjaostaja | Rauhala | #neuvottelija 339. Aiheena sarjaostajat, sarjayhdisteljät, sarjaomistajat. Antti Rauhala, Auroora Yhtiöt Oyj, sarjaomistajan toimitusjohtaja kertoo miksi juuri tämä omistusmuoto ollut kriiittinen ruotsalaisten menestykselle ja miten Suomi voi aloittaa saman kasvupolun. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Aurooran kanssa.(00:00) Se on moro! (00:58) Mustavuoren lasketteluinvestointi Tampereella, Janne Haavisto (01:22) Auroora Yhtiöt Oyj (01:57) Miksi suomalaiset eivät vaurastu – Ruotsin vertailu (02:15) Perintöveron ja varallisuuden kasvuvaikutus korkoa korolle (03:35) Tilastollinen vertailu: Suomi vs. Ruotsi yksityisvarallisuudessa (04:14) Mikä on sarjaostajamalli vai sittenkin sarjayhdistäjämalli? (04:41) Korkoa korolle -efekti sarjaostamisessa (05:10) Julkiset sarjaostajat Ruotsissa – 70 listattua yhtiötä (05:30) Aurooran kasvu 0–200 M€ liikevaihtoon (05:59) Ruotsin esimerkit: Indutrade, Addtech, Lifco (07:11) Constellation Software: massiivinen yrityspuu (08:10) Itsenäinen yritystoiminta ja hajauttaminen osana mallia (09:49) Segmenttien spinnaukset ja erikoistuminen (11:17) Operatiivinen kannattavuus Indutrade ja Lifco (12:37) Yritysostokokemuksen tärkeys ja tiimityö (14:13) Yritysostoprosessit ja Due Diligence (16:01) Omistajaohjauksen rooli ja ulkopuoliset hallitukset (19:05) Kasvustrategiat ja go-to-market eri vaiheissa (20:39) Pelikirjat ja räätälöinti pk-yritysten kasvussa (21:59) Kassojen allokointi konsernin sisällä (24:00) Pääomasijoittajat vs. sarjaostajat – rahoitusrakenteet (25:27) Vedenpuhdistamot ja oma operatiivinen tekeminen (27:11) Tiimin taustat ja kasvun rakentaminen (30:11) SaaS-mallien integrointi (Visma, Constellation Software) (31:53) Pienyhtiöpremio ja osakekori logiikka (33:21) Omistusmallit: osakevaihto ja sitouttaminen (35:03) Suomalaisyritysten myynti Ruotsiin – oma vaihtoehto (36:27) Verosuunnittelu ja kilpailuetu Suomessa (39:21) Aurooraan voi ottaa yhteyttä mm. Tampereella (41:13) Terminologia: sarjayhdistelijä, -omistaja vai -ostaja? (42:41) Compounder-ajattelun tuntemattomuus Suomessa (43:59) Kasvun rakentaminen innovaation kautta (45:53) Kansainvälistyminen ja suomalaisyritysten vienti (47:17) Nordic ID -public takeover ja Brady Corp #neuvottelija Sisäpiirissä Antti ja Sami keskustelevat tarroista ja RFID:stäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tällä historiallisella päivämäärällä 1523 Kustaa Vaasa nousi valtaan Ruotsissa ja Kalmarin unioni loppui, 1933 ensimmäinen drive-in-elokuvateatteri avattiin New Jerseyssä ja 1944 Normandian maihinnousu alkoi.

Joskus 1600-luvulla Ruotsissa vainottiin suomalaisia ja jonkun mielestä se liittyy nyt euroviisuihin 2025. Teemu kertoo myös varoittavan tarinan kaikille kiimaisille internethurjastelijoille. Sydämet täynnä ylpeyttä ja intoa julistamme OY-operaatioiden uudeksi pääkallopaikaksi Goldfish barin! Letkeä ilmapiiri, loistava palvelu, Guinnessia hanassa... mitä ihminen vielä muuta tarvitsee? Tule viihtymään ja nauttimaan juoma jos toinenkin osoitteeseen Korkeavuorenkatu 21! Ja tsekkaa Goildfish myös iigeessä instagram.com/goldfish_helsinki OY-hupparit ja t-paidat ovat taas saatavilla! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Tukholmalainen Orvo Grönforsin suku on kotoisin Pielavedeltä. Juualla syntynyt aktiivinen mies on asunut kuitenkin jo pian viisikymmentä vuotta Ruotsissa, minne asettui vierailtuaan siellä sukulaistensa luona. Romanisuku-sarjan jaksossa kuullaan Orvo Grönforsin perheestä ja keskustellaan mm. suomalaisten muuttoliikkeestä niin Ruotsiin kuin muualle maailmaan 1960-70 -luvuilla. Ohjelman toimittaja on Jaakko Laakso.

Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä ruoditaan Janne Puhakan surmaoikeudenkäynnin uutisointia, ylikomissaario Jari Taposen näyttävää irtisanoutumista Helsingin poliisista sekä sitä, saapuvatko trumpilaiset kulttuurisodat myös Suomeen ja sitä, missä vaiheessa meidän on syytä hellittää Venäjään kohdistuneista kulttuuriboikoteista, jos jonkinlainen rauhansopimus syntyy. Ja tietysti läpi käytiin myös KAJ-huuma, joka tuntuu valtaavan ihmisiä sekä Ruotsissa että Suomessa. Raadissa olivat kirjailija Tiina Raevaara, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Ville Talola toimitti.

Nyt saunottiin ja kunnolla, myös Ruotsissa! Minna ehdotteli kaverilleen käsitreffejä. Kimmo sen sijaan esitteli oman väriviuhkansa. Jotkut tilaavat panotuoleja pianotuolien sijaan. Esiintyikö Portion Boys Ruotsin euroviisukarsinnoissa Melodifestivalenissa? Entä mikä on suomalaisten suosituin saunapäivä? Lisäksi on liuta uusia suosituksia ja onnentoivotuksia!

Hartwallin lonkeroista vastaava tuotepäällikkö Jenni Valtiala kertoi Radio Voimalla torstaina Suomen kansallisjuomaksikin kutsutusta "harmaasta", eli lonkerosta ja kevään pinkistä uutuusjuomasta. Hartwall tuo tänä keväänä markkinoille uuden vadelman makuisen lonkeron, joka lanseerattiin ensin Ruotsissa. Miksi Ruotsissa ensin? - Kevään uutuudet tulee yleensä paljon myöhemmin kauppaan Suomessa. Ruotsissa menee vähän eri tavalla nämä aikataulut ja se, miten Systembolaget ottaa myyntiin uusia juomia. Se vähän määritti tätä, tuotepäällikkö avasi asiaa ja jatkoi. - Kyllähän se vadelma uppoaa länsinaapuriin myös. On ollut yllättävän iso menestys siellä. Uudet maut valitaan tuotantoon tarkan seulan läpi.

Kun Darya Pakarinen on 17-vuotias menettää hän rakkaan vaarinsa. Perintönä saadut suomalaiset tangolevyt auttavat Daryaa surun yli ja tekevät hänestä myöhemmin ruotsinsuomalaisen tangon kuningattaren. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. On kolea helmikuinen ilta vuonna 2004. 24-vuotias Darya Pakarinen on juuri saapunut omakotitalolle, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella Sturebyn kaupunginosassa.Darya ei vielä tiedä, että hänet sinne kutsuneella ystävällä on suunnitelma, joka vie yli 20-vuotiselle matkalle tahdissa.Vuosien varrella Darya ja Månskensorkestern vievät tangon, joka Ruotsissa tunnetaan suomalaisten siirtolaisten musiikkina, korkeakulttuurin konserttisaleihin.Lyssna på svenska: Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livetOhjelman on tehnyt/Ett program av Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitus/Manus: Anni Riit´aho och Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Johannes Oscarsson Kertoja/Berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/Intervjupersoner: Darya Pakarinen, Viktor Littmarck/Månskensorkestern, David Giese/muusikko/musiker, DJ, levy-yhtiönomistaja/skivbolagsägare, Mikko Niskanen/tangomuusikko/tangomusikerArkistoäänet/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin vuonna 2024.Programmet gjordes under 2024.Darya och MånskensorkesternDarya och Månskensorkestern on ruotsinsuomalainen tangoyhtye, joka juhli 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Tukholman ulkopuolella sijaitsevan huvilan yläkerrassa alkanut toiminta on tähän mennessä tuottanut kolme albumillista musiikkia ja satoja keikkoja sekä Pohjoismaissa että Saksassa. Spotifyssa yli miljoona kuuntelukertaa keränneet kappaleet henkivät ruotsinsuomalaista melankoliaa. Vuosien varrella Månskensorkester on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa, kuten Frida Hyvönen, Anna Järvinen, Arja Saijonmaa ja Magnus Carlsson.

Itämeren turvallisuustilanteen epävakaus on havahduttanut pohjoisen kuljetusreittien tärkeyteen. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa maakuljetusväyliä parannetaan tie- ja rataverkkoa korjaamalla. Ohjelmassa matkustetaan Norjan rannikolta Narvikista Ruotsin Kiirunan kautta Rovaniemelle ja selvitetään, millainen merkitys pohjoisella ratayhteydellä on alueelle ja millaisia pullonkauloja siinä on. Sekä Suomen että Ruotsin Lapissa korostetaan kaksoiskäyttöisyyttä eli sitä, että rata- ja tieverkon kehittäminen on tärkeää paitsi turvallisuuden myös elinkeinoelämän kannalta. Ohjelmassa haastateltavan norjalaisen sotilasasiantuntijan mukaan pohjoisen kuljetusväylien heikkous on, että Ruotsista Suomeen johtaa vain yksi rautatieväylä. Hänestä ratayhteyksiä kannattaisi lisätä. Liikenneministeri kertoo, mitä Suomessa ollaan tekemässä yhteyksien parantamiseksi, esimerkiksi raideleveyden muuttamista eurooppalaiseksi selvitetään parhaillaan pohjoisen osalta. Lisäksi maakuljetusasiantuntija arvioi kuljetusalan kriisinkestävyyttä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Kirjailija Timo K. Mukka syntyi evakkomatkalla Ruotsissa 17.12.1944, tasan 80 vuotta sitten. Köyhän pellolaisen perheen poika kyseli jo 13-vuotiaana kustantamosta, otetaanko käsinkirjoitettuja kirjoja vastaan. Poikaa askarrutti, voiko köyhästä tulla kirjailija. Esikoisromaani Maa on syntinen laulu julkaistiin, kun Mukka oli 19-vuotias. Hänestä tuli saman tien tunnettu, kohuttu ja parjattu ihminen. Mukan Maa on syntinen laulu -romaani oli koti, uskonto ja isänmaa -Suomessa Hannu Salaman Juhannustanssin kaltainen ukkosenjohdatin. Mukka joutui kohtalokkaasti Hymy-lehden juorujournalismin vainoamaksi. Mukan kanssa samoilta seuduilta kotoisin oleva kirjailija Sini Silveri on kirjoittanut elämäkerran Miltä männystä tuntuu olla mänty - Timo K. Mukan elämä. Tuula Viitaniemi haastattelee.

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Hallitus aikoo edistää omalääkärimallia. Miten malli toteutetaan talousvaikeuksissa olevilla hyvinvointialueilla? Puhelimessa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.). Miten hyvinvointialueiden rahat saadaan riittämään? Vieraina hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä, Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta. Millaista huomiota Ruotsin ja Liettuan välisen kaapelin vahingoittuminen on herättänyt Ruotsissa? Puhelimessa Gotlannissa oleva vapaa toimittaja Hanna Sihlman. Itämerellä on katkeillut merikaapeleita, Ukraina iskenyt amerikkalaisilla ohjuksilla Venäjälle ja Venäjä kertonut muuttaneensa ydinasedoktriiniaan. Onko turvallisuustilanne muuttumassa? Vieraina Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mikko Haapanen ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Eri lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto olisi antanut Ukrainalle luvan iskeä Venäjän maaperälle amerikkalaisvalmisteisilla aseilla. Mitä merkitys tällä on Ukrainan sodalle? Puhelimessa Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Suomen itärajaa alettiin sulkea vuosi sitten. Mikä on tilanne Pohjois-Karjalan raja-alueella nyt? Puhelimessa Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty. Onko rajan kiinni pitäminen edelleen perusteltua? Keskustelemassa verkostojohtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista. Sisäministeriö julkaisee koko väestölle suunnatun häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaan. Miksi varautumisopas tarvitaan? Puhelimessa sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola. Millä tolalla ovat mielenterveyspalvelut Suomessa? Vieraina Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Eveliina Lafghani ja Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen. Juutalaiset kokevat antisemitismin lisääntyneen voimakkaasti viimeisen vuoden aikana Ruotsissa. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo, millaista on antisemitismi Ruotsissa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Elina Sonkajärvi ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Suomalaisten mielenterveyttä koskevan keskustelun yhteydessä sanotaan virheellisesti, että Suomi on monesti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. The World Happiness -raportin tulos ei kuitenkaan perustu valintaan tai äänestykseen, vaan luokitus perustuu maiden kansalaisten onnellisuuden tasoa mittaavien kyselytutkimusten tuloksiin.

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi? Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Tällä päivämäärällä eräs tuttu sanonta on saanut alkunsa 1700-luvulla, turskasota päättyi, Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä.

Raastotuolissa istuu tänään maailmaluokan polku-ultraaja Juuso Simpanen, joka voitti juuri Ruotsissa 100 mailisen kilpailun Kullamannen by UTMB. Hän kertoo tarinansa ammattifutarina olosta ja kuinka hän tuon uran jälkeen siirtyi polkujuoksun pariin, sekä sen miten hän suunnittelee vuosittaisen kisakalenterinsa ja kuinka hän rakentaa taaperon isänä treeninsä ja leponsa arjessa. Juuson nettisivut osoitteessa www.juusosimpanen.fi

Raastotuolit on triplattu, kun kotimainen rockyhtye Airi´s on tuonut jäseniään studioon. Airi´s esiintyi viime kesänä Ruisrockissa ja on keikkaillut runsaasti myös Briteissä, Ruotsissa sekä Virossa. Jaksossa yhtye syväluotaa omaa historiaansa sekä tapaa tehdä loistavaa rockmusiikkia. Yhtye on julkaissut juuri toisen albuminsa syyskuussa nimeltä Sea of Your Thoughts, jonka julkaisi VR Label.

Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto". Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa.

Historiassa on jälleen tapahtunut paljon tällä päivämäärällä: Marie Antoinette kuoli, Disney-yhtiö on perustettu, Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys oikeanpuoleisesta liikenteestä sekä Suomessa äänestettiin EU-jäsenyydestä.

Syyskuun lopussa Eduskuntatalon pylväät suihkutettiin punaisiksi ja Suomessa alkoi laaja keskustelu aktivismista. Mielenilmauksen taustalla olivat Elokapina ja ruotsalainen Återställ våtmarker -ympäristöliike, jotka halusivat kiinnittää huomiota suomalaiseen turvetuotantoon Ruotsissa. Tämä on vain yksi esimerkki viime vuosina maailmalla nähdyistä kansalaistottelemattomuuteen pohjautuvista mielenilmauksista. Usen tavoiteena on tuoda esiin kriittisiä globaaleja kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos tai rakenteellinen rasismi. Aktivistit ovatkin muodostaneet ylirajaisia verkostoja ja toimintatapoja navigoidakseen kansainvälisen politiikan ja maailmanlaajuisten ilmiöiden keskellä. Podcast-jakso syventyy aktivismin eri muotoihin. Mitä aktivismilla, kansalaistottelemattomuudella tai suoralla toiminnalla halutaan saavuttaa? Millainen on median ja aktivismin suhde, mitä löytyy kuohuttavien uutisten takaa? Mikä rooli globaalisti kasvavalla aktivismilla on politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat journalisti Sara Harju ja väitöskirjatutkija Riku Löf. Jakson juontaa Jalmari Sarla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jos luulitte, että kotoa lähtemättä ei voi tehdä koukuttavaa contenttia, Backlun&Lange pitelee oluttasi, sillä aikaa, kun kuuntelet tämän jakson. Äänen laatu on edellisviikkoa parempi, mutta välillä vähän hyppivä. Mutta niin hyppelevät aiheetkin: kuningas rajoitti ruutuaikaa Ruotsissa, silminnäkijäraportti Suomessakin otsikoihin nousseesta ukkosdraamasta, Lotan arki mullistui odottamatta, kaikki, mitä Miina striimasi kipeänä ja bongasimme Venetsiasta uhanalaisen lajin poikkeuksellisen näyttävää yksilöä.

Useassa EU-maassa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin penseästi suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatustaan. Hollannin uusi hallitus haluaa vaikeuttaa kaikin tavoin turvapaikanhakua. Hallitus on koottu vaalit voittaneen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen ympärille. Ohjelmassa käydään Hollannissa ja kuullaan hollantilaisilta, mihin Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen suosio rakentuu. Osa kokee Hollannin olevan jo täynnä. Ohjelmassa haastateltavien EU-tutkijoiden mukaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on eurovaalien jälkeen todennäköisesti kiristymässä. Maahanmuuton tiukentamisvaatimukset ovat valtavirtaistuneet äärioikealta myös valtapuolueiden suuntaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Mallia turvapaikkaprosessin muuttamiseen voidaan tutkijan mukaan hakea esimerkiksi Italian ja Albanian sopimuksesta, jossa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan hakijat ovat EU:n ulkopuolella ns. kolmannessa maassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Leonard Wilhelmus ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt

4-vuotias Kevin löytyi kuolleena Arvikan pikkupaikkakunnalta Ruotsissa syksyllä 1998. Nopeasti poliisit päättelivät, että poika oli murhattu ja syyllisiä olivat lapset, jotka olivat vain vähän Keviniä vanhempia. Vuosia myöhemmin paljastui, että tutkinnassa ja kuulusteluissa oli tehty isoja virheitä ja minkäänlaista varmuutta tekijöiden syyllisyydestä ei oikeasti ollut. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. Kuuntele uudet jaksot joka perjantai Podme Premiumissa. LÄHTEET: Kirja: Andersson Slätt & Karlsson-Dahlenin perhe: Kevinin kuolema - Kuinka Ruotsin suurin oikeusskandaali tuhosi yhden perheen elämän (Atena, 2021)Dokumenttisarjan “The Kevin Case” jaksot 1-3 https://ninahjelmgren.se/dok/Kevin-fallet.pdfhttps://ninahjelmgren.se/dok/Arvika_efter_Kevin.pdfhttps://www.news.com.au/world/europe/investigation-into-the-death-of-kevin-hjalmarsson-reopened-after-19-years/news-story/cb055159b6907ee827154db3ef70d650https://www.expressen.se/kronikorer/leif-gw-persson/pojken-borde-ha-fatt-blaljusen-att-tandas/https://www.independent.co.uk/news/long_reads/the-20yearold-child-murder-case-that-continues-to-grip-sweden-a7748506.htmlhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/bGBR4e/kevinbroderna-far-unikt-skadestandhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/9vy03w/advokatsamfundet-se-over-en-lagandringhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/l1bELL/kevins-pappa-jag-ar-glad-for-brodernas-skullhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/L0qnEP/polisens-nya-teori-sa-dog-kevin-4https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/4d737G/kevins-klader-dna-testas--efter-20-arhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/XybKr/polisen-utreder-om-kevins-dod-verkligen-var-ett-mordhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/3n21d/polisens-nya-spar-i-kevin-fallet-beslag-som-ska-analyserashttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005297812.htmlhttps://www.tellerreport.com/news/2020-01-08---the-brothers--message--depreciated-from-the-murder-suspects-in-the-case-of-kevin-.HkQd15m7xU.html

Aleksis Kiven lyhyen kirjailijanuran aikaan kirjoitettu suomen kieli oli vielä nuori. Kivi haki kielelle muotoa ja hioi ilmaisuaan kirjoittamalla tekstiään yhä uudelleen. Kiven kirjoittamisprosessista keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki. Ohjelmassa tutkitaan myös, montako terää on piipussa ja vertaillaan mailin pituutta Natossa ja Ruotsissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Voiko Ruotsissa nähty jengiytyminen ja huumerikollisuus olla myös Suomessa tulevaisuudessa edessä? Keskustelemassa Sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori ja katujengirikollisuutta torjuvan ryhmän rikostarkastaja Marko Forss. – Kiinnostaa vahvasti se, että valuuko niitä toimintamalleja, joita Ruotsissa on totuttu huumausainekaupan yhteydessä näkemään, Forss pohtii. Vuori korostaa, että Suomi ei välttämättä ole Ruotsin tiellä, jos osaamme välttää Ruotsissa tehdyt virheet. Hän korostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä. – Jos tehdään vääriä ratkaisuja niin sitten ollaan huonolla tiellä, hän toteaa. Vuori ja Forss korostavat, että tarvitaan pehmeitä ja kovia keinoja jengi- ja huumerikollisuuden vähentämiseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski keskustelevat ulkoministeri Haaviston aiheuttamasta paniikista pommien puhkomassa Ruotsissa, Markon jutusta vaalirahoituksesta ja Tuomas ja Marko pumppaavat Sallan ehtymättömän oloista pandatietoutta. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Suomessa ja Ruotsissa odotetaan kiihkeästi, että maiden Nato-jäsenyys vahvistettaisiin myös Turkissa ja Unkarissa. Mutta voiko Nato-Suomi luottaa siihen, että muut jäsenvaltiot antavat sotilaallista apua, jos sitä todella tarvitaan? Mitä kaikkea Suomen pitää tehdä sen eteen, että yli 30:n valtion liitto varmasti puolustaa meitä? Millaisia uusia velvollisuuksia Suomelle lankeaa Naton jäsenenä? Kuinka Suomen armeijan arki muuttuu Nato-jäsenyyden myötä? Vieraina ovat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.

Tämän jakson vieraana on Suomen legendaarisimpia koomikoita ja Isakin vanha tuttu stand up-ajoilta, André Wickström. André on suomikomiikan Elastinen; yksi ensimmäisistä, edelleen relevantti ja tiedetään myös Ruotsissa. Tässä jaksossa käydään aluksi hieman läpi Andrén viimeaikaisia tekemisiä ja projekteja, sekä muistoja hänen uraltaan. Jakson toisella puoliskolla Isak ja André keskustelevat huumorista ja siitä, miten se on ajan mittaan muuttunut, ja onko se muutos ollut hyvää. Onko kulttuurimme liian herkkä nykyään tai ollut liian kapeakatseinen ennen? Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tämä jakso on true mökkiedition, sillä se sekä käsittelee mökkiruokaa että tarjoaa mökin äänimaailman, kun bellat hyppäsivät saareen nauhoittamaan. Jaksossa listataan mökkikeittiön tärkeimmät välineet, monikäyttöisimmät ruoka-aineet ja vaivattomimmat reseptit, sekä lanseerataan kesäruokabingo tuleville kuukausille. Mitkä ovat mökkikeittiön monikäyttöisimmät kastikkeet ja mausteseokset? Miten täyttää pienenpieni pakastinlokero ja ruskistaa täydellinen vuohenjuusto? Mikä salaatti trendaa nyt Ruotsissa? Entä miten käyttää vähän lössähtäneet mansikat? Varaudu mökki-ASMR:ään eli hämähäkkikiljahduksiin, moniin skoolauksiin ja lintubongauksiin.

Tämän viikon podcastissa aiheina Turkin heittämät kapulat Ruotsin ja Suomen tielle, Niinistön vastaanotto Ruotsissa, selvitys lautamiesten roolista oikeudenkäynneissä.

Tänään minulla on vieraana kollegani Raisa Haikala, joka asuu Ruotsissa. Juttelemme muun muassa Raisan elämästä ja kieltenopiskelusta. Löydätkö vastaukset seuraaviin kysymyksiin? (Järjestys voi olla vähän eri.) 1. Mikä on Gimara? 2. Mitä Raisa tekee työkseen? 3. Miksi hän on asunut Kiinassa ja Englannissa? 4. Millaisen kurssin Raisa järjestää ensi kesänä? 5. Miten Raisa on opiskellut kiinaa? 6. Millaiset tilanteet ovat kaikkein vaikempia vieraalla kielellä? 7. Mitä haasteita Raisalla oli McDonaldsilla? 8. Miten Raisa kehittää ruotsin kielen osaamistaan? Raisa järjestää suomen kielen kurssin Lahdessa 20.-22.6. Voit lukea kurssista lisää täältä: https://gimara.fi/suomilive/