Podcasts about ruotsissa

Tällä historiallisella päivämäärällä 1523 Kustaa Vaasa nousi valtaan Ruotsissa ja Kalmarin unioni loppui, 1933 ensimmäinen drive-in-elokuvateatteri avattiin New Jerseyssä ja 1944 Normandian maihinnousu alkoi.

Joskus 1600-luvulla Ruotsissa vainottiin suomalaisia ja jonkun mielestä se liittyy nyt euroviisuihin 2025. Teemu kertoo myös varoittavan tarinan kaikille kiimaisille internethurjastelijoille. Sydämet täynnä ylpeyttä ja intoa julistamme OY-operaatioiden uudeksi pääkallopaikaksi Goldfish barin! Letkeä ilmapiiri, loistava palvelu, Guinnessia hanassa... mitä ihminen vielä muuta tarvitsee? Tule viihtymään ja nauttimaan juoma jos toinenkin osoitteeseen Korkeavuorenkatu 21! Ja tsekkaa Goildfish myös iigeessä instagram.com/goldfish_helsinki OY-hupparit ja t-paidat ovat taas saatavilla! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Tukholmalainen Orvo Grönforsin suku on kotoisin Pielavedeltä. Juualla syntynyt aktiivinen mies on asunut kuitenkin jo pian viisikymmentä vuotta Ruotsissa, minne asettui vierailtuaan siellä sukulaistensa luona. Romanisuku-sarjan jaksossa kuullaan Orvo Grönforsin perheestä ja keskustellaan mm. suomalaisten muuttoliikkeestä niin Ruotsiin kuin muualle maailmaan 1960-70 -luvuilla. Ohjelman toimittaja on Jaakko Laakso.

Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä ruoditaan Janne Puhakan surmaoikeudenkäynnin uutisointia, ylikomissaario Jari Taposen näyttävää irtisanoutumista Helsingin poliisista sekä sitä, saapuvatko trumpilaiset kulttuurisodat myös Suomeen ja sitä, missä vaiheessa meidän on syytä hellittää Venäjään kohdistuneista kulttuuriboikoteista, jos jonkinlainen rauhansopimus syntyy. Ja tietysti läpi käytiin myös KAJ-huuma, joka tuntuu valtaavan ihmisiä sekä Ruotsissa että Suomessa. Raadissa olivat kirjailija Tiina Raevaara, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Ville Talola toimitti.

Nyt saunottiin ja kunnolla, myös Ruotsissa! Minna ehdotteli kaverilleen käsitreffejä. Kimmo sen sijaan esitteli oman väriviuhkansa. Jotkut tilaavat panotuoleja pianotuolien sijaan. Esiintyikö Portion Boys Ruotsin euroviisukarsinnoissa Melodifestivalenissa? Entä mikä on suomalaisten suosituin saunapäivä? Lisäksi on liuta uusia suosituksia ja onnentoivotuksia!

Hartwallin lonkeroista vastaava tuotepäällikkö Jenni Valtiala kertoi Radio Voimalla torstaina Suomen kansallisjuomaksikin kutsutusta "harmaasta", eli lonkerosta ja kevään pinkistä uutuusjuomasta. Hartwall tuo tänä keväänä markkinoille uuden vadelman makuisen lonkeron, joka lanseerattiin ensin Ruotsissa. Miksi Ruotsissa ensin? - Kevään uutuudet tulee yleensä paljon myöhemmin kauppaan Suomessa. Ruotsissa menee vähän eri tavalla nämä aikataulut ja se, miten Systembolaget ottaa myyntiin uusia juomia. Se vähän määritti tätä, tuotepäällikkö avasi asiaa ja jatkoi. - Kyllähän se vadelma uppoaa länsinaapuriin myös. On ollut yllättävän iso menestys siellä. Uudet maut valitaan tuotantoon tarkan seulan läpi.

Kun Darya Pakarinen on 17-vuotias menettää hän rakkaan vaarinsa. Perintönä saadut suomalaiset tangolevyt auttavat Daryaa surun yli ja tekevät hänestä myöhemmin ruotsinsuomalaisen tangon kuningattaren. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. On kolea helmikuinen ilta vuonna 2004. 24-vuotias Darya Pakarinen on juuri saapunut omakotitalolle, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella Sturebyn kaupunginosassa.Darya ei vielä tiedä, että hänet sinne kutsuneella ystävällä on suunnitelma, joka vie yli 20-vuotiselle matkalle tahdissa.Vuosien varrella Darya ja Månskensorkestern vievät tangon, joka Ruotsissa tunnetaan suomalaisten siirtolaisten musiikkina, korkeakulttuurin konserttisaleihin.Lyssna på svenska: Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livetOhjelman on tehnyt/Ett program av Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitus/Manus: Anni Riit´aho och Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Johannes Oscarsson Kertoja/Berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/Intervjupersoner: Darya Pakarinen, Viktor Littmarck/Månskensorkestern, David Giese/muusikko/musiker, DJ, levy-yhtiönomistaja/skivbolagsägare, Mikko Niskanen/tangomuusikko/tangomusikerArkistoäänet/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin vuonna 2024.Programmet gjordes under 2024.Darya och MånskensorkesternDarya och Månskensorkestern on ruotsinsuomalainen tangoyhtye, joka juhli 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Tukholman ulkopuolella sijaitsevan huvilan yläkerrassa alkanut toiminta on tähän mennessä tuottanut kolme albumillista musiikkia ja satoja keikkoja sekä Pohjoismaissa että Saksassa. Spotifyssa yli miljoona kuuntelukertaa keränneet kappaleet henkivät ruotsinsuomalaista melankoliaa. Vuosien varrella Månskensorkester on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa, kuten Frida Hyvönen, Anna Järvinen, Arja Saijonmaa ja Magnus Carlsson.

Itämeren turvallisuustilanteen epävakaus on havahduttanut pohjoisen kuljetusreittien tärkeyteen. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa maakuljetusväyliä parannetaan tie- ja rataverkkoa korjaamalla. Ohjelmassa matkustetaan Norjan rannikolta Narvikista Ruotsin Kiirunan kautta Rovaniemelle ja selvitetään, millainen merkitys pohjoisella ratayhteydellä on alueelle ja millaisia pullonkauloja siinä on. Sekä Suomen että Ruotsin Lapissa korostetaan kaksoiskäyttöisyyttä eli sitä, että rata- ja tieverkon kehittäminen on tärkeää paitsi turvallisuuden myös elinkeinoelämän kannalta. Ohjelmassa haastateltavan norjalaisen sotilasasiantuntijan mukaan pohjoisen kuljetusväylien heikkous on, että Ruotsista Suomeen johtaa vain yksi rautatieväylä. Hänestä ratayhteyksiä kannattaisi lisätä. Liikenneministeri kertoo, mitä Suomessa ollaan tekemässä yhteyksien parantamiseksi, esimerkiksi raideleveyden muuttamista eurooppalaiseksi selvitetään parhaillaan pohjoisen osalta. Lisäksi maakuljetusasiantuntija arvioi kuljetusalan kriisinkestävyyttä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Kirjailija Timo K. Mukka syntyi evakkomatkalla Ruotsissa 17.12.1944, tasan 80 vuotta sitten. Köyhän pellolaisen perheen poika kyseli jo 13-vuotiaana kustantamosta, otetaanko käsinkirjoitettuja kirjoja vastaan. Poikaa askarrutti, voiko köyhästä tulla kirjailija. Esikoisromaani Maa on syntinen laulu julkaistiin, kun Mukka oli 19-vuotias. Hänestä tuli saman tien tunnettu, kohuttu ja parjattu ihminen. Mukan Maa on syntinen laulu -romaani oli koti, uskonto ja isänmaa -Suomessa Hannu Salaman Juhannustanssin kaltainen ukkosenjohdatin. Mukka joutui kohtalokkaasti Hymy-lehden juorujournalismin vainoamaksi. Mukan kanssa samoilta seuduilta kotoisin oleva kirjailija Sini Silveri on kirjoittanut elämäkerran Miltä männystä tuntuu olla mänty - Timo K. Mukan elämä. Tuula Viitaniemi haastattelee.

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Hallitus aikoo edistää omalääkärimallia. Miten malli toteutetaan talousvaikeuksissa olevilla hyvinvointialueilla? Puhelimessa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.). Miten hyvinvointialueiden rahat saadaan riittämään? Vieraina hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä, Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta. Millaista huomiota Ruotsin ja Liettuan välisen kaapelin vahingoittuminen on herättänyt Ruotsissa? Puhelimessa Gotlannissa oleva vapaa toimittaja Hanna Sihlman. Itämerellä on katkeillut merikaapeleita, Ukraina iskenyt amerikkalaisilla ohjuksilla Venäjälle ja Venäjä kertonut muuttaneensa ydinasedoktriiniaan. Onko turvallisuustilanne muuttumassa? Vieraina Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mikko Haapanen ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Eri lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto olisi antanut Ukrainalle luvan iskeä Venäjän maaperälle amerikkalaisvalmisteisilla aseilla. Mitä merkitys tällä on Ukrainan sodalle? Puhelimessa Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Suomen itärajaa alettiin sulkea vuosi sitten. Mikä on tilanne Pohjois-Karjalan raja-alueella nyt? Puhelimessa Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty. Onko rajan kiinni pitäminen edelleen perusteltua? Keskustelemassa verkostojohtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista. Sisäministeriö julkaisee koko väestölle suunnatun häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaan. Miksi varautumisopas tarvitaan? Puhelimessa sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola. Millä tolalla ovat mielenterveyspalvelut Suomessa? Vieraina Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Eveliina Lafghani ja Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen. Juutalaiset kokevat antisemitismin lisääntyneen voimakkaasti viimeisen vuoden aikana Ruotsissa. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo, millaista on antisemitismi Ruotsissa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Elina Sonkajärvi ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Suomalaisten mielenterveyttä koskevan keskustelun yhteydessä sanotaan virheellisesti, että Suomi on monesti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. The World Happiness -raportin tulos ei kuitenkaan perustu valintaan tai äänestykseen, vaan luokitus perustuu maiden kansalaisten onnellisuuden tasoa mittaavien kyselytutkimusten tuloksiin.

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi? Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Tällä päivämäärällä eräs tuttu sanonta on saanut alkunsa 1700-luvulla, turskasota päättyi, Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä.

Raastotuolissa istuu tänään maailmaluokan polku-ultraaja Juuso Simpanen, joka voitti juuri Ruotsissa 100 mailisen kilpailun Kullamannen by UTMB. Hän kertoo tarinansa ammattifutarina olosta ja kuinka hän tuon uran jälkeen siirtyi polkujuoksun pariin, sekä sen miten hän suunnittelee vuosittaisen kisakalenterinsa ja kuinka hän rakentaa taaperon isänä treeninsä ja leponsa arjessa. Juuson nettisivut osoitteessa www.juusosimpanen.fi

Raastotuolit on triplattu, kun kotimainen rockyhtye Airi´s on tuonut jäseniään studioon. Airi´s esiintyi viime kesänä Ruisrockissa ja on keikkaillut runsaasti myös Briteissä, Ruotsissa sekä Virossa. Jaksossa yhtye syväluotaa omaa historiaansa sekä tapaa tehdä loistavaa rockmusiikkia. Yhtye on julkaissut juuri toisen albuminsa syyskuussa nimeltä Sea of Your Thoughts, jonka julkaisi VR Label.

Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto". Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa.

Historiassa on jälleen tapahtunut paljon tällä päivämäärällä: Marie Antoinette kuoli, Disney-yhtiö on perustettu, Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys oikeanpuoleisesta liikenteestä sekä Suomessa äänestettiin EU-jäsenyydestä.

Syyskuun lopussa Eduskuntatalon pylväät suihkutettiin punaisiksi ja Suomessa alkoi laaja keskustelu aktivismista. Mielenilmauksen taustalla olivat Elokapina ja ruotsalainen Återställ våtmarker -ympäristöliike, jotka halusivat kiinnittää huomiota suomalaiseen turvetuotantoon Ruotsissa. Tämä on vain yksi esimerkki viime vuosina maailmalla nähdyistä kansalaistottelemattomuuteen pohjautuvista mielenilmauksista. Usen tavoiteena on tuoda esiin kriittisiä globaaleja kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos tai rakenteellinen rasismi. Aktivistit ovatkin muodostaneet ylirajaisia verkostoja ja toimintatapoja navigoidakseen kansainvälisen politiikan ja maailmanlaajuisten ilmiöiden keskellä. Podcast-jakso syventyy aktivismin eri muotoihin. Mitä aktivismilla, kansalaistottelemattomuudella tai suoralla toiminnalla halutaan saavuttaa? Millainen on median ja aktivismin suhde, mitä löytyy kuohuttavien uutisten takaa? Mikä rooli globaalisti kasvavalla aktivismilla on politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat journalisti Sara Harju ja väitöskirjatutkija Riku Löf. Jakson juontaa Jalmari Sarla.

Kaverin puolesta kyselen -osiossa Esko ja Suvi antavat vinkkejä, kuinka selvitä sydänsuruista. Turkulaisen bussin lattiasta kasvoi sieniä ja pullaa leipova mummo joutui Ruotsissa vankilaan. Olympiavoittajan isän täytyi lunastaa lupauksensa. Kuuntele tästä!

Vieraina yksityissijoittajat Jarmo Friman, Tomi Lahti ja Merja Mähkä. Toimittajana Mikko Jylhä. Miksi Fed laski korkoa 50 pistettä, vaikka ilmiselvä talousjarrutus puuttuu, kysyy Jarmo Friman. Hän arvelee, että tilanne Main Streetillä voi olla heikompi kuin Wall Streetillä. Frimanin salkusta löytyy esimerkiksi tankkeriosakkeita, raaka-aineita ja kaksi kannabisyhtiötä. Tomi Lahti vieraili äskettäin Ruotsissa muun muassa Nordic Life Science Days -tapahtumassa. Lahti on kiinnostunut myös maan puolustusteollisuudesta. Hän on sijoittanut Saabiin, ja tuoreita mielenkiinnon kohteita alalla ovat MilDef ja Invisio. Merja Mähkä aloitti korkosijoittamisen viime vuonna, ja on erittäin tyytyväinen saamiinsa tuottoihin. Korkosijoittaminen on ollut ihanaa, hän summaa. Tämän vuoden tärkeimpiä liikkeitä Mähkälle on ollut Apple-omistuksen keventäminen. 00:23 Fed, korkosijoittaminen 15:58 Sijoituskiinnostuksesta 20:56 Tomin terveiset Ruotsista 38:50 Golar LNG ja shipping 46:33 Uraani ja kulta 53:51 Iren (ent. Iris Energy) 57:57 Trulieve Cannabis Corp. 1:05:28 Merjan ja Jarmon liikkeitä 1:12:47 Kahvilla Erkin kanssa 1:19:15 Lopuksi

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jos luulitte, että kotoa lähtemättä ei voi tehdä koukuttavaa contenttia, Backlun&Lange pitelee oluttasi, sillä aikaa, kun kuuntelet tämän jakson. Äänen laatu on edellisviikkoa parempi, mutta välillä vähän hyppivä. Mutta niin hyppelevät aiheetkin: kuningas rajoitti ruutuaikaa Ruotsissa, silminnäkijäraportti Suomessakin otsikoihin nousseesta ukkosdraamasta, Lotan arki mullistui odottamatta, kaikki, mitä Miina striimasi kipeänä ja bongasimme Venetsiasta uhanalaisen lajin poikkeuksellisen näyttävää yksilöä.

Tässä uutisjaksossa Milla, Jyri ja Pilvi käsittelevät jälleen tietosuojamaailman kuumimmat teet..siis uutiset. Aloitamme Uberin saamasta 290 miljoonan euron sakosta koskien tiedonsiirtoja Yhdysvaltoihin, jossa onkin melkoisen monta mielenkiintoista käännöstä ja mutkaa matkassa. Miten Uber päätyi käyttämään artiklaa 49 jatkuviin tiedonsiirtoihin ja miten CNIL ja Hollannin tietosuojaviranomainen näkevät, että tapauksessa olisi pitänyt toimia? Hollannin tietosuojaviranomainen tarjoilee myös mahtavan sivaltavia teetä roiskuttavia kommentteja, joista nautimme täysin rinnoin.   Seuraavaksi käsittelemme HUS:in tietojen urkintatapausta, jossa työntekijä ymmärtämättään mitä tietosuoja merkitsi (ymmärtääkö meistä kukaan? *David Beckhamin pää ilmestyy ruutuusi*: “be honest!”), tirskisteli yli 5000 ihmisen arkaluonteisia tietoja. Miten tällainen tilanne pääsee edes tapahtumaan? Mitä HUS olisi voinu tehdä paremmin, ettei näin olisi käynyt?   Kurkistamme myös hallituksen tietosuojaan liittyvien norminpurkutalkoiden etenemisen…öh…sangen mielenkiintoisella tavalla ja päädymme pohtimaan miten virkamiesvastuu ja psykologinen turvallisuus voivatkin olla tässä todelliset ongelmat rajoittavien normien sijaan.    Salamakierroksella käsittelemme mm. Tietosuojavaltuutetun vuosikertomusta, Elon Muskin uhmaikäismäistä taistelua Brasiliaa vastaan ja Ruotsissa annettuja Apteekki-sakkoja seurantatekniikoiden käytöstä. Ja Jyri ei käsittele salamakierrosta, koska Jyri putosi kyydistä kesken kaiken.   Ota mukava asento ja nauti teestä jonka sinulle ja viidelle muulle kuuntelijallemme tarjoili Suomen vähiten palkituin TietosuojaPod!     Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod! Linkit: Uberin sakot: https://www.cnil.fr/en/data-transfers-outside-eu-uber-fined-eu290-million   https://www.autoriteitpersoonsgegevens.nl/en/current/dutch-dpa-imposes-a-fine-of-290-million-euro-on-uber-because-of-transfers-of-drivers-data-to-the-us   https://www.linkedin.com/posts/jeroenterstegge_dutch-dpa-imposes-a-fine-of-290-million-euro-activity-7233764602386288640-ICsU?utm_source=share&utm_medium=member_desktop     HUS:in tirkistely: https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000010645221.html   TSV:n vuosikertomus: https://tietosuoja.fi/-/tietosuojavaltuutetun-toimiston-toimintakertomus-2023-tietosuojatyota-muuttuvassa-digitaalisessa-maailmassa    Elon Musk vs. Brasilia: https://www.theguardian.com/technology/article/2024/aug/31/x-offline-brazil-elon-musk   Apteekkisakot: https://www.imy.se/nyheter/sanktionsavgifter-mot-apoteket-och-apohem-for-overforing-av-personuppgifter-till-meta/

Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelemassa yrittäjä Sami Kuusela, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Tällä viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon hallituksen ministerit joutuvat pakolliseen rasismikoulutukseen. Juuret ulottuvat viime kesän rasismikohuun, kun perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset aiheuttivat hallituskriisin. Siitä selvittyään hallitus lupasi yhteistuumin edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vähentää rasismia. Tiistaina pääministeri Petteri Orpo esittelemä ”Me puhumme teoin” -kampanjan on yksi hallituksen 23:sta yhdenvertaisuustoimenpiteestä. Perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät osallistu kampanjaan. "Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto. Miksi juuri rasismi hiertää hallituspuolueiden välejä? HSL:n kampanja väärennetyillä lipuilla matkustamisen estämiseksi herätti kohua, kun tummaihoisten somevaikuttajien Ibrahim Manzan ja Abdirahman Keinaanin mukanaolo aiheutti syytöksiä rasismista. HSL poisti mainokset palautteen vuoksi, mutta Manza ja Keinaan kritisoivat päätöstä. Somalialaistaustaisen aktivistin Ujuni Ahmedin mukaan kaikki mikä tuntuu rasismilta, ei aina ole rasismia. Hän kirjoitti LinkedInissä, että jatkuva toiseuttaminen voi ylläpitää haitallisia mielikuvia, joita nuoret eivät välttämättä enää jaa. Näemmekö rasismia myös siellä, missä sitä ei ole? Kansansuosikki Kari Hotakaisen uuden “Pirkka-kirjan” eli tuoreen Helmi-romaanin lanseeraus on aiheuttanut närää. Onko kirjan myyminen yksinoikeudella Keskon kautta eli käytännössä superemarketeissa tämä uusi tapa tuoda kirjallisuus suuren yleisön saataville vai vaarantaako se perinteisten kirjakauppojen elinvoimaisuuden? Brittirock-yhtye Oasis palaa keikkalavoille 16 vuoden tauon jälkeen. Mikä saa riitaisat Gallagherin veljekset palaamaan yhteen? Onko kyse rahasta, nostalgiasta vai jostain muusta? Sukellamme myös Oasiksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja siihen, miksi heidän paluutaan odotetaan niin kovasti. Musikaalit ovat nousseet valtavaan suosioon, ja Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaali myi lähes kaikki lippunsa jo ennen ensi-iltaa. Miksi musikaalit vetävät niin hyvin väkeä? Onko kyse eskapismista vai kulttuurimakumme keventymisestä? Pohdimme myös, onko musikaalien tulevaisuus käännöksissä ja elokuva-adaptaatioissa vai voisiko suomalainen alkuperäisidea nousta jymymenestykseksi. Lähetyksen päätteeksi keskustelemme Ruotsissa kuohuttavasta aloitteesta kieltää morsiamen luovuttaminen hääkirkossa. Onko tämä patriarkaalinen perinne aikansa elänyt vai voiko sen säilyttää nykyaikaisella tavalla? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ruotsissa asuneita suomalaisromaneja on etenkin viime vuosina palannut  takaisin Suomeen merkittävissä määrin. Jaksossa Lindgrenin sisarukset kertovat syistä paluumuuttonsa taustalla. Juurille paluuseen houkuttelevat niin henkilökohtaiset syyt kuin laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt. Onko Suomi valmis ottamaan koulutetut ja työelämässä kiinni olevat romanipaluumuuttajat vastaan? Entä miten eläkeläisen työinnon voisi vielä kääntää voimavaraksi myös täällä kotimaassa? Toimittaja on Maija Kansanen.

Lindgrenin sisaruksilla on pitkä kokemus työelämästä Ruotsissa aina 1970-luvulta alkaen. Jaksossa sisarukset kertovat työelämästä ja romanien kohtelusta Ruotsissa sekä kokemastaan vastaanotosta romani-paluumuuttajina Suomessa. Hilkka Lindgren kertoo, miten hän rakenteellisen syrjinnän lannistamana löysi oman reittinsä työelämään myös Suomessa. Toimittaja on Maija Kansanen.

Vuonna 2023 näyttelijä Elsa Saisio teki ensimmäisen kansainvälisen roolityönsä venäjän ja ruotsin kielillä. Hänen hahmonsa on Neuvostoliiton suurlähettiläs tuotannossa Whiskey on the rocks. Aihe liittyy dramaattiseen päivään vuonna 1981, kun neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille lähellä Karlskronan laivastotukikohtaa Ruotsissa. Teatterissa Elsa Saisio muuntautui Frida Kahloksi laulaen espanjaksi. Elsa Saision mielestä Kahlon roolityössä oli jotakin hyvin vapauttavaa. -Frida Kahlo oli hyvin aistillinen, seksuaalinen, ja sellaisen roolin näytteleminen oli ihanaa. Toimittaja on Rita Trötschkes.

Mitä Kansanlähetys tekee Ruotsissa ja miksi on meidän Suomalaisten hyvä tietää enemmän Kansanlähetyksen työstä ja historiasta Ruotsissa? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Ruotsin Kansanlähetyksen puheenjohtaja Ari Into. 

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Thin Lizzyn entinen jäsen Darren Wharton kiersi toukokuussa Ruotsissa uudella Renegade-kokoonpanollaan, joka kunnioittaa Thin Lizzyn ja Phil Lynottin muistoa. Sami Ruokangas kokoontui Tukholmassa turkulaismuusikoiden, Jukka ”Juki” Lehdon ja Jari Salosen kanssa keskustelemaan tuosta kokoonpanosta sekä Irlannissa, Dublinissa Lizzyn ja ja Lynottin musiikkia juhlivista tapahtumista Vibe For Philo ja Dedication. Mukaan juttuun liittyi myös turkulainen Thin Lizzy -fani Lizzy. Kuuntele, viihdy ja sivisty! Jakson valokuvassa vasemmalta oikealle: Jari Salonen, Darren Wharton ja Sami Ruokangas. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4rgSTgJbrHK7Z7mOlGTVG3?si=85c32d0340ae4f2e Menossa ovat mukana The Point, Kelly´s Bar, Thin Lizzy, Nazareth, Iron Maiden, Darren Wharton´s Renegade, Jailbreak, Cold Sweat, Phil Lynott, Andy Moore, Vinny Burns, Brian Downey, Eric Bell, Scott Gorham, Brian Robertson, Gary Moore, Dare, Vibe For Philo, Dedication, Grand Slam, Laurence Archer, Sweden Rock, King´s Call, Brian Downey's Alive And Dangerous, John Sykes, Gary Moore, Hurriganes, Albert Järvinen, Flashbacksliders, Don Airey, Neil Carter, Ruisrock, Pedro Hietanen, Ricky Warwick, Saxon, Per Olsson, Saxon, Accept, Dare, Blackberry Smoke ja The Little Darlings.

Suomen talous on taantumassa ja julkinen talous pitää saada kuntoon, mutta onko hallituksen kaavailemista sopeutustoimista ja leikkauksista apua?   Jasminin ja Kaisan vieraana jaksossa on Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Hän arvioi, että nyt kaavailtujen sopeutustoimien riskinä voi olla, että ne saattavat pidentää taantumaa ja vähentää yritysten investointeja, mikä taas olisi talouskasvun kannalta olennaista. Onko riski todellinen?  Millaisia Suomen talouden haasteet ovat lyhyellä aikavälillä, entä pidemmällä? Miten tähän jamaan on jouduttu ja miten huolissaan pitäisi olla? Ruotsissa ja Tanskassa talouden tila on parempi, mutta minkä takia? Mistä löytyvät uudet Suomen talouden kasvun vauhdittajat, ”uudet Nokiat” ja “uudet Nokian tekijät”?  Kuuntele jakso, jonka myötä ymmärrät Suomen talouden tilasta sekä sen vaikutuksista enemmän kuin uskotkaan!

Useassa EU-maassa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin penseästi suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatustaan. Hollannin uusi hallitus haluaa vaikeuttaa kaikin tavoin turvapaikanhakua. Hallitus on koottu vaalit voittaneen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen ympärille. Ohjelmassa käydään Hollannissa ja kuullaan hollantilaisilta, mihin Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen suosio rakentuu. Osa kokee Hollannin olevan jo täynnä. Ohjelmassa haastateltavien EU-tutkijoiden mukaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on eurovaalien jälkeen todennäköisesti kiristymässä. Maahanmuuton tiukentamisvaatimukset ovat valtavirtaistuneet äärioikealta myös valtapuolueiden suuntaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Mallia turvapaikkaprosessin muuttamiseen voidaan tutkijan mukaan hakea esimerkiksi Italian ja Albanian sopimuksesta, jossa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan hakijat ovat EU:n ulkopuolella ns. kolmannessa maassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Leonard Wilhelmus ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän pakotteet kiristyvät, mutta onko niillä vaikutusta? Vieraina vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, Suomen Pankki ja Petri Vuorio, EK. Puhelimessa talous- ja sosiaalihistorian prof. Jari Eloranta, Helsingin yliopisto. Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset. Tilastokyselyihin vastaajat ovat kiven alla. Puhelimessa yliaktuaari Henna Attila, Tilastokeskus. Mielenilmaukset ja elämäntapa-aktivismi. Miksi toiset ovat aktiivisempia ottamaan kantaa asioihin kuin toiset? Vieraina yliopettaja Pia Lundbom, Humak ja projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo, Sitra. Millaisissa tunnelmissa Ruotsissa valmistaudutaan euroviisufinaaliin? Malmöstä raportoi Antti Kuronen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Anssi Väisänen ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Ruotsinsuomalainen Kalle on taistellut Ukrainan armeijan joukoissa keväästä 2022 lähtien, ja kohdannut kuoleman silmästä silmään. Kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Päätös Ukrainan sotaan lähtemisestä oli Ruotsissa kasvaneelle Kallelle helppo.”Meidän Eurooppa on uhattuna. Tämä on kuin talvisota. Jokainen voi tehdä jotakin, ja minä voin tehdä tämän.”Kuolema koko ajan läsnäRintamalla kuolema on läsnä jokaisessa päivässä. Sodan edetessä Kalle joutuu jättämään lopulliset hyvästit monelle sotilastoverilleen, ja on antanut joukkonsa jäsenille ohjeet myös oman kuolemansa varalta.Venäjän strategia mietityttääKalle pohtii usein myös vihollissotilaiden kohtaloa.”Niin paljon kuin Venäjä pystyy kärsimään tappioita... Montako ne tuhlaa tähän?”Tämä on kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Ensimmäinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussaReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt

4-vuotias Kevin löytyi kuolleena Arvikan pikkupaikkakunnalta Ruotsissa syksyllä 1998. Nopeasti poliisit päättelivät, että poika oli murhattu ja syyllisiä olivat lapset, jotka olivat vain vähän Keviniä vanhempia. Vuosia myöhemmin paljastui, että tutkinnassa ja kuulusteluissa oli tehty isoja virheitä ja minkäänlaista varmuutta tekijöiden syyllisyydestä ei oikeasti ollut. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. Kuuntele uudet jaksot joka perjantai Podme Premiumissa. LÄHTEET: Kirja: Andersson Slätt & Karlsson-Dahlenin perhe: Kevinin kuolema - Kuinka Ruotsin suurin oikeusskandaali tuhosi yhden perheen elämän (Atena, 2021)Dokumenttisarjan “The Kevin Case” jaksot 1-3 https://ninahjelmgren.se/dok/Kevin-fallet.pdfhttps://ninahjelmgren.se/dok/Arvika_efter_Kevin.pdfhttps://www.news.com.au/world/europe/investigation-into-the-death-of-kevin-hjalmarsson-reopened-after-19-years/news-story/cb055159b6907ee827154db3ef70d650https://www.expressen.se/kronikorer/leif-gw-persson/pojken-borde-ha-fatt-blaljusen-att-tandas/https://www.independent.co.uk/news/long_reads/the-20yearold-child-murder-case-that-continues-to-grip-sweden-a7748506.htmlhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/bGBR4e/kevinbroderna-far-unikt-skadestandhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/9vy03w/advokatsamfundet-se-over-en-lagandringhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/l1bELL/kevins-pappa-jag-ar-glad-for-brodernas-skullhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/L0qnEP/polisens-nya-teori-sa-dog-kevin-4https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/4d737G/kevins-klader-dna-testas--efter-20-arhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/XybKr/polisen-utreder-om-kevins-dod-verkligen-var-ett-mordhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/3n21d/polisens-nya-spar-i-kevin-fallet-beslag-som-ska-analyserashttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005297812.htmlhttps://www.tellerreport.com/news/2020-01-08---the-brothers--message--depreciated-from-the-murder-suspects-in-the-case-of-kevin-.HkQd15m7xU.html

Aleksis Kiven lyhyen kirjailijanuran aikaan kirjoitettu suomen kieli oli vielä nuori. Kivi haki kielelle muotoa ja hioi ilmaisuaan kirjoittamalla tekstiään yhä uudelleen. Kiven kirjoittamisprosessista keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki. Ohjelmassa tutkitaan myös, montako terää on piipussa ja vertaillaan mailin pituutta Natossa ja Ruotsissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Voiko Ruotsissa nähty jengiytyminen ja huumerikollisuus olla myös Suomessa tulevaisuudessa edessä? Keskustelemassa Sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori ja katujengirikollisuutta torjuvan ryhmän rikostarkastaja Marko Forss. – Kiinnostaa vahvasti se, että valuuko niitä toimintamalleja, joita Ruotsissa on totuttu huumausainekaupan yhteydessä näkemään, Forss pohtii. Vuori korostaa, että Suomi ei välttämättä ole Ruotsin tiellä, jos osaamme välttää Ruotsissa tehdyt virheet. Hän korostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä. – Jos tehdään vääriä ratkaisuja niin sitten ollaan huonolla tiellä, hän toteaa. Vuori ja Forss korostavat, että tarvitaan pehmeitä ja kovia keinoja jengi- ja huumerikollisuuden vähentämiseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomi on ollut nyt kaksi kuukautta Naton täysjäsen. Kovin paljon Suomen Nato-politiikasta ei hallitusneuvottelujen vielä käynnissä ollessa tiedetä. Kantoja pitäisi asiantuntijoiden mukaan alkaa muodostaa Vilnan huippukokoukseen esimerkiksi Naton puolustussuunnitteluun sekä Ukrainan ja Naton suhteeseen. Ohjelmassa haastateltava Britannian Nato-suurlähettiläs odottaa Suomen tuovan puolustusliitolle merkittävää lisäarvoa vahvoine puolustusvoimineen. Lisäksi ohjelmassa kuullaan, mitä Ruotsissa nyt ajatellaan maan pitkittyneestä Nato-liittymisaikataulusta. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski keskustelevat ulkoministeri Haaviston aiheuttamasta paniikista pommien puhkomassa Ruotsissa, Markon jutusta vaalirahoituksesta ja Tuomas ja Marko pumppaavat Sallan ehtymättömän oloista pandatietoutta. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Suomessa ja Ruotsissa odotetaan kiihkeästi, että maiden Nato-jäsenyys vahvistettaisiin myös Turkissa ja Unkarissa. Mutta voiko Nato-Suomi luottaa siihen, että muut jäsenvaltiot antavat sotilaallista apua, jos sitä todella tarvitaan? Mitä kaikkea Suomen pitää tehdä sen eteen, että yli 30:n valtion liitto varmasti puolustaa meitä? Millaisia uusia velvollisuuksia Suomelle lankeaa Naton jäsenenä? Kuinka Suomen armeijan arki muuttuu Nato-jäsenyyden myötä? Vieraina ovat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.

Ruotsissa käydään poikkeuksellista vakoiluoikeudenkäyntiä, jossa koko maan turvallisuusapparaatin läpi käyneen miehen epäillään toimineen vuosia Venäjän laskuun. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Jussi Sippola. Tämä podcast julkaistiin 1.12.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Veera Luoma-aho ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Antero Mukka. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Tämän jakson vieraana on Suomen legendaarisimpia koomikoita ja Isakin vanha tuttu stand up-ajoilta, André Wickström. André on suomikomiikan Elastinen; yksi ensimmäisistä, edelleen relevantti ja tiedetään myös Ruotsissa. Tässä jaksossa käydään aluksi hieman läpi Andrén viimeaikaisia tekemisiä ja projekteja, sekä muistoja hänen uraltaan. Jakson toisella puoliskolla Isak ja André keskustelevat huumorista ja siitä, miten se on ajan mittaan muuttunut, ja onko se muutos ollut hyvää. Onko kulttuurimme liian herkkä nykyään tai ollut liian kapeakatseinen ennen? Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tämä jakso on true mökkiedition, sillä se sekä käsittelee mökkiruokaa että tarjoaa mökin äänimaailman, kun bellat hyppäsivät saareen nauhoittamaan. Jaksossa listataan mökkikeittiön tärkeimmät välineet, monikäyttöisimmät ruoka-aineet ja vaivattomimmat reseptit, sekä lanseerataan kesäruokabingo tuleville kuukausille. Mitkä ovat mökkikeittiön monikäyttöisimmät kastikkeet ja mausteseokset? Miten täyttää pienenpieni pakastinlokero ja ruskistaa täydellinen vuohenjuusto? Mikä salaatti trendaa nyt Ruotsissa? Entä miten käyttää vähän lössähtäneet mansikat? Varaudu mökki-ASMR:ään eli hämähäkkikiljahduksiin, moniin skoolauksiin ja lintubongauksiin.

Tämän viikon podcastissa aiheina Turkin heittämät kapulat Ruotsin ja Suomen tielle, Niinistön vastaanotto Ruotsissa, selvitys lautamiesten roolista oikeudenkäynneissä.

Tänään minulla on vieraana kollegani Raisa Haikala, joka asuu Ruotsissa. Juttelemme muun muassa Raisan elämästä ja kieltenopiskelusta. Löydätkö vastaukset seuraaviin kysymyksiin? (Järjestys voi olla vähän eri.) 1. Mikä on Gimara? 2. Mitä Raisa tekee työkseen? 3. Miksi hän on asunut Kiinassa ja Englannissa? 4. Millaisen kurssin Raisa järjestää ensi kesänä? 5. Miten Raisa on opiskellut kiinaa? 6. Millaiset tilanteet ovat kaikkein vaikempia vieraalla kielellä? 7. Mitä haasteita Raisalla oli McDonaldsilla? 8. Miten Raisa kehittää ruotsin kielen osaamistaan? Raisa järjestää suomen kielen kurssin Lahdessa 20.-22.6. Voit lukea kurssista lisää täältä: https://gimara.fi/suomilive/