Podcasts about vanhemmat

Tämänkertainen tapaus vie meidät Akroniin, Ohioon, jossa nelihenkinen Powellin perhe eli hyvin perinteistä amerikkalaista elämää. Steven ja Brenda olivat kahden teini-ikäisen Sydneyn ja hänen veljensä Andrewn vanhempia. Vanhemmat tulivat hyvin menestyneistä perheistä ja olivat menestyneitä itsekin. Tätä samaa vanhemmat halusivat luonnollisesti myös omille lapsilleen. Mutta joskus lapset eivät kuitenkaan syystä tai toisesta kulje vanhempiensa jalanjälkiä. Silloin, onneksi niissä harvoissa tapauksissa päätyy mun jakson aiheeksi. Mitä Powellien perheen kodissa tapahtui ja kenen toimesta?Pahan äärellä -rikospodcast on Podimon yksinoikeussarja. Uusi jakso aina tiistaisin.Kun rekisteröidyt nyt seuraavasta linkistä https://podimo.fi/pahanaarella saat kuunnella Pahan äärellä podcastia 45 päivää ILMAISEKSI.Kuullaan Podimossa! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

14-vuotias Elizabeth Shoaf katosi matkalla koulusta kotiin. Poliisi uskoi aluksi, että tyttö oli joko kavereiden seurassa tai karannut omasta tahdostaan. Vanhemmat kuitenkin vakuuttivat, ettei karkaaminen ollut lainkaan Elizabethin tapaista. Etsinnät saivat yllättävän käänteen, kun vanhemmat saivat viestin Elizabethilta, joka kertoi joutuneensa kidnapatuksi. Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään lapseen kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Instagram: @rikosarvoitukset Lähteet: Elizabeth Shoaf: The Girl in the Bunker https://www.independent.co.uk/news/world/americas/crime/girl-bunker-kidnapper-rapist-dead-b1842063.html https://eu.augustachronicle.com/story/news/2006/09/21/met-97516-shtml/14750841007/ https://www.theitem.com/stories/text-message-case-ready-for-trial,145035? https://www.sportskeeda.com/amp/pop-culture/textmewhenyougethome-what-happened-elizabeth-shoaf-now https://www.latimes.com/archives/la-xpm-2006-sep-20-na-abduct20-story.html https://www.famousbirthdays.com/people/elizabeth-shoaf.html https://www.today.com/news/kidnapped-teen-describes-bunker-ordeal-2d80555792 https://allthatsinteresting.com/elizabeth-shoaf https://www.sportskeeda.com/pop-culture/5-chilling-details-elizabeth-shoaf-kidnapping https://en.wikipedia.org/wiki/Vinson_Filyaw

Mitkä ovat koulusurmien riskitekijöitä ja mitä tutkimustietoa koulusurmista on? Missä iässä nuoret ymmärtävät tekojensa seuraukset ja miksi rikosoikeudellisen vastuun laskeminen 15 vuodesta ei ole perusteltua? Miten vanhempien kannattaisi puhua koulusurmasta lapsilleen ja miksi jokainen koulu-uhkaus tulee ottaa vakavasti? Mitä Vantaan kouluampumisesta tiedetään ja miksi yksinkertaisen selityksen hakeminen teon motiiviksi voi olla haitallista? Millä keinoilla koulusurmia voidaan ehkäistä ja tekeekö väkivaltapelien pelaaminen lapsista väkivaltaisia? Studiossa oikeuspsykologian dosentti ja THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo. Jakso on kuvattu 5.4.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yksinkertaiset selitykset (2:50) Koulusurmat (4:44) Tutkimus (9:11) Tekijät (10:15) Narsismi (11:59) Kosto (12:52) Psykopatia (15:35) Mielenterveys (17:47) Rikosoikeudellinen vastuu (22:12) Kiusaaminen (23:48) Perheolot (26:00) Riskitekijät (29:27) Media (32:38) Vanhemmat (34:15) Uhkaukset (37:56) Apu (41:16) Internet (42:49) Some (45:10) Vantaan kouluampuminen (47:59) Stigmatisointi (52:09) Ehkäisy (54:01) Väkivaltapelit (56:47) Väkivaltavideot

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.Läraren Leena och striden om sverigefinskanLäraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.Programmet är på finska.Haastateltavat / intervjupersoner: Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till LeenaLeena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivistJarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitetReportteri/reporter: Kalle KinnunenTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Jacob GustavssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.Onko ruotsinsuomi oma kieli?Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.Är sverigefinska ett eget språk?Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.

Hämeen TE-toimisto ja Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilu järjestävät tiistaina Fellmanniassa KesäDuuniWork-tapahtuman, joka kokoaa yhteen kesätyönhakijat ja työnantajat. Asiantuntija Elina Ala-Sankola Hämeen TE-palveluista muistutti maanantaina Radio Voimalla nuoria, itsestään epävarmoja työnhakijoita keskustelemisen tärkeydestä. - Kavereilta tai vanhemmilta voi kysyä, missä olen hyvä ja mitähän voisin kysyä siellä. Samalla hän evästi vanhempia olemaan taustatukena. - Nuorten olisi hyvä tulla yksinään. Vanhemmat pysykää siellä taustalla. Älkää tulko hakemaan lapsellenne kesätyötä, vaan tukekaa siellä taustalla. Kuuntele koko haastattelu ja esimerkiksi asiantuntijan kuvaus parhaasta kesätyöntekijästä. Samalla kuulet tarvitseeko kesätyöntekijänkin tehdä työsopimus ja millaisia vinkkejä Ala-Sankola antaa työnantajalle rekrytointiprosessiin ja hyvän työnantajamielikuvan ylläpitämistä varten.

Ei iPadia lapselleni, eikä lainkaan sokeria – kuinka vältät joutumasta sellaiseksi vanhemmaksi, jonka lupasit itsellesi, ettei sinusta tule? Kasvaako marttyyrinviitta vanhemmuuden myötä? Nyt puhutaan vanhemmiksi syntymisestä ja siitä, onko täydellinen vanhempi todella olemassa. Keskustelijoina vaikuttaja Hanne Kettunen “Valeäiti” ja psykoterapeutti parisuhdekeskus katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru.

Intensiivisen äitiyden ideologia kasaa paineita erityisesti äitien harteille. Ihanne on laajasti tunnettu länsimaissa ja myös Suomessa. Äidit kokevat oman ajan tarpeesta syyllisyyttä ja häpeän tunteita, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja E2-tutkimuksen asiantuntija Eija Eronen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vanhemmuudesta ja omasta ajasta vastasi kolme- ja nelikymppisiä vanhempia eri puolelta Suomea. Itsekin huomaa ottavansa paljon enemmän vastuuta lapsen asioista ja näiden vastuiden jakaminen täytyy tehdä tietoisesti jotta kaikki ei kaatuisi omaan niskaan, kertoo nimimerkki Allfine. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Laura Korhonen ja Susanna Vainiola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Airio, Elina (2022) Metsässä juoksee nainen Setälä, Esa (2023) Helsingin yliopisto, Sateenkaariperheet törmäyskurssilla yhteiskunnan palvelujärjestelmän kanssa Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022

Ukrainan suhteet Euroopan unioniin. Toimittaja Maxim Fedorov raportoi.  Onko peruskoulu palvelu, jolta vanhemmat voivat vaatia mitä itse lapsilleen halauvat? Kuinka koulujen ja vanhempien yhteistyö toimisi parhaiten? Keskustelemassa rehtori Sari Hakola Nöykkiön koulusta, koulutusopolitiikan päällikköJaakko Salo OAJ:stä sekä kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta. Ostopalvelut kuormittavat sote-kuluja. Mitä hyötyä voi olla kela-korvausten korottamisesta? Terveydenhuollon rahoista ovat keskustelmassa tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta sekä johtavatutkija Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä. Israelin sisäpolitiikassa on edelleen skismaa, samalla diplomaattisissa suhteissa Saudi-Arabiaan on taphtumassa suuri muutos. Israelista raportoi toimittaja Vilma Romsi.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara. 

Nolotila-jaksossa puhutaan noloista tietokonepeleistä ja kurkistetaan 1980-luvun eroottisten videopelien maailmaan. Lisäksi jutellaan siitä, miksi nainen meni naimisiin vuoristoradan kanssa sekä siitä, kuka teki nolon vaatemokan. Nolotilassa jälleen viikot kiusallisimmat hetket sekä erikoisimmat uutiset.See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Miksi TikTokista on tullut suosittu alusta? Mikä TikTokin käytössä on erityisen addiktoivaa ja mitä haitallisia vaikutuksia TikTokin käytöllä voi olla nuoriin? Millä kaikilla tavoilla TikTok vakoilee käyttäjiä? Voiko TikTokia pitää Kiinan kommunistinen puolueen psykologisena operaationa ja pitäisikö TikTok kieltää länsimaissa? Studiossa teknologiayrittäjä Mikko Alasaarela. Jakso on nauhoitettu 27.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Musically (1:58) Algoritmi (3:42) Additkio (9:48) Kiinan kommunistinen puolue (11:18) TikTok-haasteet (13:34) Psykologinen operaatio (15:50) Sensuuri (17:05) ADHD ja Keskittymiskyky (21:39) Douyin (23:43) LGBTQ (28:18) Yhteiskunta ja arvot (33:49) Vakoilu (37:33) TikTokin kieltäminen (45:34) Poliitikot (46:33) Manipulaatio (51:44) Propaganda ja sensuuri (1:00:54) Trump ja Yhdysvallat (1:03:09) Luottamus instituutioihin (1:05:48) Nuoriso (1:07:58) Ukrainan sota (1:11:56) Misinformaatio ja sananvapaus (1:20:03) Demokratia (1:25:55) Vanhemmat (1:27:53) Koulu (1:29:45) Sosiaalinen media

"Vaikka olemme Suomessa ja meillä naisilla pitäisi olla oikeus päättää ja oikeus elää miten haluamme, ei se toteudu meille kaikille", kuvaa irakilaistaustainen Sara Al Husaini. Suomessa asuva Sara Al Husaini kertoo esikoisteoksessaan Huono tyttö (Like, 2023) elämästään pakkoavioliittoon joutuvana alistettuna naisena ja siitä, miten hänestä tuli tasa-arvoaktivisti ja Vuoden 2021 pakolaisnainen. Al Husaini kritisoi vahvasti irakilaisen maahanmuuttajayhteisön moraalikäsitystä, jossa nainen tai “hyvä tyttö”on alistuva ja tottelevainen ja väistyy varjoihin. Husaini kertookin tänä päivänä olevansa ylpeästi huono tyttö. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Teini-ikäinen Alexandra ei palannut kotiin päiväreissultaan läheiseen kaupunkiin. Vanhemmat huolestuivat ja yrittivät tehdä tyttärestään katoamisilmoituksen saman illan aikana. Asiaa ei otettu poliisilaitoksella tosissaan ennen kuin seuraavana päivänä Alexandra soitti paniikissa hätänumeroon kertoakseen, että hänet on kidnapattu. Uutinen nuoren tytön kidnappauksesta levisi ympäri Romanian ja toimenpiteet aloitettiin Alexandran pelastamiseksi. Nopeasti tapaukseen yhdistettiin muutamaa kuukautta aiemmin kadonneen 18-vuotiaan Luizan tapaus. Mitä Alexandralle ja Luizalle oli tapahtunut? Yhteydenotto: ⁠rikosarvoitukset@gmail.com⁠ Instagram: @rikosarvoitukset Lähteet: https://yle.fi/a/3-10906727 https://www.bbc.com/news/world-europe-49195906 https://www.bbc.com/news/world-europe-49149953 https://news.sky.com/story/alexandra-macesanu-missing-romanian-teenager-begged-police-to-stay-on-the-line-11775505 https://www.rferl.org/a/how-it-took-the-disappearance-of-two-girls-to-halt-romania-s-controversial-legal-overhaul/30091869.html https://www.romania-insider.com/caracal-murder-confirmed-dna https://www.romaniajournal.ro/society-people/caracal-case-the-mystery-of-missing-girls-presence-on-whatsapp-group/ https://bekah302.medium.com/on-the-line-the-case-of-alexandra-macesanu-and-luiza-melencu-9f8fed33c3cc https://en.wikipedia.org/wiki/Kidnapping_of_Alexandra_Măceșanu_and_Luiza_Melencu https://www.g4media.ro/exclusiv-cum-a-ars-cadavrul-alexandrei-dinca-a-amestecat-vaselina-cu-carbid-obtinand-temperaturi-superioare-pentru-a-arde-oasele-diicot-are-doi-martori-care-confirma-fumul-si-mirosul-internetul-a.html https://www.g4media.ro/adevarul-cronologia-crimei-din-caracal-in-date-esentiale-cum-a-ajuns-statul-roman-complicele-ucigasului-alexandrei-macesanu.html https://recorder.ro/cronologia-neputintei/ https://www.cotidianul.ro/probele-adn-confirma-ca-alexandra-a-fost-ucisa/ https://www.romaniajournal.ro/society-people/social/head-of-the-romanian-police-sacked-in-the-caracal-case-resignations-of-olt-prefect-and-police-chief-also-asked/ https://yle.fi/a/3-10900029 https://yle.fi/a/3-10896617 https://www.romania-insider.com/prison-sentence-caracal-murder-case-romania-2022 https://www.romaniajournal.ro/society-people/caracal-case-the-mystery-of-missing-girls-presence-on-whatsapp-group/ https://news.sky.com/story/alexandra-macesanu-missing-romanian-teenager-begged-police-to-stay-on-the-line-11775505 https://adevarul.ro/stiri-locale/slatina/criminalul-dinca-apel-delirant-din-inchisoare-2212254.html?fbclid=IwAR2CSV_cDBw5LzJAeeVUub4WKwYMyV5CtQJvnhVfx-_dUklemauwyNcbgDw

Viikon Listan aikana kerätään ostoskori täyteen mitä erikoisimpia palveluita. Muun muassa Eskon unelmahautajaisiin liittyy hilpeä osuus. Listojen Lista on täynnä erikoisia eli aivan kauheita suomalaisia nimiä, jotka eivät välttämättä hivele lapsen itsetuntoa. Mustan Listan kohdat kannattaa kirjata muistiin, kuten Esko, sillä Karoliina luettelee iskurepliikkejä, jotka eivät johda yhtään mihinkään! Oletko muuten miettinyt, miten Harry Potter -fani isketään? Lopuksi käydään läpi hieman Roskapostia: Miten murhaisit toisen? Lähetä roskapostia Mustan Listan WhatsAppiin numeroon 050 533 2205! Tämä podcast saattaa ja aiheuttaa riippuvuutta, joten katso jaksot myös kuvan kera YouTuben puolelta! https://youtube.com/@karoliinatuo

Podcastissa keskustellaan siitä, miksi on tärkeää rakentaa yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja opiskelijoiden vanhempien välillä. Millaiset toimintamallit toimivat, jotta kodit saadaan mukaan kiusaamista, häirintää, syrjintää ja väkivaltaa ehkäisevään työhön? Vieraina keskustelemassa yhteisötyön asiantuntija Ville Koikkalainen ja koulutuspäällikkö Kirsi Lattu-Viljakka. Jakso on suunnattu ammatillisen koulutuksen opettajille, johtajille ja muille ammattilaisille, sekä opiskelijoiden vanhemmille. Jakso kuuluu Opetushallituksen kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyyn keskittyvän verkkosivuston materiaaleihin. Jakson juontaa Heidi Hannikainen. Tunnistat kaikki materiaalit #EiKaikelleVäkivallalle tunnuksesta.

Sinin ja Sergeyn kanssa studiossa on Erika Vikman, eli koko kansan rakastama ja syntisen upea tangokuningatar. Vikman kertoo muun muassa, kuinka suhtautuu somessa saamiinsa törkykommentteihin. Vanhemmat miehet ovat Vikmanin makuun, mutta miksi?

Maanantai-iltana 21.11.2022 Palefacen uusi kappale ”Miehet ei itke” kuullaan Lahdessa Ristinkirkossa Pimeästä valoon -konsertissa. Konsertti käynnistää Mielenterveysviikon ja on samalla itsemurhan tehneiden läheisten kynttiläilta. Musiikista tapahtumassa vastaavat Paleface – Karri Miettinen, lahtelaismuusikko Miikka Kallio ja rumpali Jakke Saarinen. Paleface, Karri Miettinen, pohti Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmisen kanssa sitä, miten vaikeista asioista puhuminen vaatii rohkeutta. - Tilanteissa voi syntyä yhteentörmäyksiä ja kriisejä, mutta kriisejä me tarvitsemme, jotta pystymme pureutumaan ongelmiin ja pääsemme asioissa eteen päin. Karri uskoo, että nimenomaan nuoret ihmiset ovat pelottomia ja uskaltavat "nostaa kissaa pöydälle". - Edelleen on hirveän vaikeaa, purraan hammasta ja pidetään omat ongelmat omana tietona. Sainkin yhdeltä naiselta viestiä, jossa hän kertoi nähneensä oman isänsä itkeneen ainoastaan kerran. Se oli hautajaistilaisuudessa ja kun hän oli kurottautunut ja silittänyt omaa isäänsä selästä, oli isä kääntynyt vihaisesti sanomaan "Älä koske muhun". Karri uskoo ja luottaa, että lapset rakentavat parempaa huomista. - Me vanhemmat voimme myös luoda kodeissa tilanteita ja fiilistä, joissa voisimme puhua kaikesta.

Lapsen oikeuksien päivää vietetään sunnuntaina 20.22.2022. Lapsen oikeuksien viikko on siis parhaillaan käynnissä. Turvallisuus lapsen oikeutena on tämän vuoden teema ja sen tärkeydestä oli Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmiselle kertomassa lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Ira Custodio. Jokainen aikuinen voi keskustella omien ja lähipiirin lasten kanssa siitä, mistä turvallisuus koostuu ja mitkä asiat vievät turvallisuuden tunnetta. - Miten he kokevat oman lähiympäristön. Mitkä on paikkoja, joissa on kiva kulkea ja missä on pelottavaa. On tärkeää kysyä, mikä tekee paikasta pelottavan, onko se esimerkiksi valaistuksen puute, aikuisten käyttäytyminen tai se että paikalla ei ole turvallisia aikuisia. Liikenne, pimeä, humalaiset aikuiset ja kiusaaminen saattavat luoda turvattomuutta lapselle. - Vanhemmat lapset puhuvat myös kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja arvostavasta kohtaamisesta. Siitä, että kun aikuiset kohtaavat lapset ja nuoret arjessa arvostavasti ja ovat kiinnostuneita kokemuksista - niin se luo turvallisuutta.

Mariupol on raunioina, ja kiovalaisessa 45 neliön asunnossa on nyt ahdasta: vanhemmat ja kolme aikuista lasta yrittävät tulla toimeen keskenään.

Miksi vanhemmat uupuvat? Vanhemmuutta ja vanhempien uupumusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon aiheeksi ehdotti Joona, joka on itsekin perheellinen. Monissa muissa kulttuureissa vanhemmuus on lähtökohtaisesti jaettua ja yhteisöllisempää. Vanhemmuutta ei toteuteta missään tyhjiössä vaan siihen vaikuttavat niin kulttuuri, sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja taloudellisetkin tekijät. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki Anni L kertoo toivovansa, että heidän lähellään olisi ihmisiä, jotka rakastaisivat ja huolehtisivat lapsistamme meidän tukenamme. Ajatus siitä, että vanhemmuuden voisi irroittaa sosiaalisista verkostoista, jossa se tapahtuu, on itselleni väärä. Vaikka verkostoja ei olisi, niin ne ovat vahvasti kehyksenä vanhemmuudessa, sanoo antropologi Ninnu Koskenalho. Paljon kiinnitetään huomiota lapsen kasvatukseen ja hoivaamiseen, mutta ei pitäisi unohtaa sitä, että miten vanhempaa rakennetaan, sanoo anropologi Suvi Jaakkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Markus sai elämään huonoon startin. Turvattomuuden tunne oli vahvasti läsnä lapsuudessa. Omien vanhempien kamppailu alkoholia ja mielenterveysongelmia vastaan johti lopulta Markuksen huostaanottoon 5-vuotiaana. Sijaiskotiin oli vaikea sopeutua ja lopulta 15-vuotias nuori mies käveli sosiaalitoimeen ja pyysi siirtoa perhekotiin. 18-vuotiaana alkoi elämä omassa kodissa. Millainen mies Markus on sitten nykyään? Kokeeko hän katkeruutta tai vihaa biologisia vanhempiaan kohtaan?Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Tutkija Katalin Miklóssy tietää omakohtaisesti, kuinka Orbánin propagandakoneisto toimii Unkarissa.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullet keskustelun, haastattelun tai opetuksen. Tässä ohjelmasarjan jaksossa saat tutustua Mika Tuovisen elämään, kutusumukseen ja palvelutehtävien laajuuteen. Puhumme myös mediamissiosta, sen valmistelujen vaiheesta ja siitä innosta mitä se meissä herättää. Lopuksi päätimme hehkuttaa Jeesusta oikein kiitollisten sydämiemme pohjasta. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mika Tuovinen kertoo lapsuuden kodistaan Keski-Suomessa Jyväskylän Tikkakoskella. Vanhemmat erosivat Mikan ollessa pieni. Isällä oli alkoholiongelma, joka näkyi ja tuntui. Yksinhuoltajaperheessä arki oli materiaalisesti niukkaa, mutta henkisesti ja hengellisesti rikasta. Mika kasvoi kuusilapsisessa perheessä. Niilo Yli-Vainion kokouksessa 13-vuotias antoi elämänsä Jeesukselle ja sai samassa lähetyskutsun. Tämä vei Mikan Kansanlähetyksen palvelukseen. Se lähetti hänet Viroon ja Saksaan. Sitten hän sai palvella Kansanlähetyksen lähetysjohtajana, kunnes tuli aika siirtyä pienen, mutta tärkeän evankelioimisjärjestön Mission Europen palvelukseen. Sydän ja koko mies palaa evankeliumille ja palvelemiselle. Tästä tiedät lisää kuuntelemalla tämän jakson. Ohjelman toisessa osuudessa Mika Tuovinen ja Mikko Matikainen keskustelevat syyskaudella 2022 toteutettavasta valtakunnallisesta mediamissiosta. Mika on valmistelutoimikunnan puheenjohtaja ja Mikko toinen varapuheenjohtajista. Missiossa ei käsitellä kristikuntaa jakavia asioita seksuaalietiikkaa, perhemalleja, kastekäsityksiä tai mitään vastaavia. Missio keskittyy täysin Jeesukseen ja hänessä ihmisten tekemiin löytöihin. Mission sanoma on Jeesus ja se tulee näkymään mediassa tavalla, jota ei koskaan aikaisemmin ole tässä maassa nähnyt. Jokaiseen kotitalouteen jaetaan missiokirja, jossa on 15 kertomusta siitä mitä ihmiset ovat löytäneet elämäänsä Jeesuksessa. Mission eri näkökulmia nousee keskusteluun. Kuuntelemalla jakson tiedät enemmän. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mika Tuovinen ja Mikko Matikainen puhuvat mediamission ja oman elämänsä ytimestä eli Jeesuksesta. Keskustelu lähtee liikkeelle universumista ja miten Jeesus on ollut läsnä jo aivan luomisen aamusta alkaen ja on läsnä universumin loppuun asti. Siitä miehet innostuvat sitten hehkuttamaan Jeesusta oikein kunnolla. Keskustelu muuttuu ilakoinniksi ja kiitollisuudeksi Jeesusta kohtaan. Puheissa kuuluu oman elämän heikkous verrattuna Jumalan pyhyyteen sekä valtava armo, jonka saamme Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus ei vain pelasta, vaan hän antaa ja avaa meille merkittävän elämän. Siksi keskustelu on innon vuoksi lähellä lähteä ”lapasesta.” Tämä kannattaa kuunnella. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

5-vuotias LeeAnna Warner sai vanhempiensa luvalla kulkea asuinalueellaan paljon yksin. Siksi hänen äitinsä ei hätääntynyt, kun LeeAnna ei eräällä kerralla palannut kotiinsa kaveriltaan sovittuna aikana. Kun aikaa kului, eikä LeeAnna palannut kotiin, hänet ilmoitettiin kadonneeksi. Vanhemmat kertoivat poliisille, että LeeAnna oli käyttäytynyt katoamista edeltävinä viikkoina oudosti ja vanhemmat uskoivat tämän jotenkin liittyvän katoamiseen.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodRikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/palvelut/rikosuhripaivystys-116-006/ puh. 116 006Raiskauskriisikeskus: https://tukinainen.fi/ puh. 0800–97899Apua lähisuhdeväkivaltaan: https://www.nollalinja.fi/ puh. 080005005Suomen Mielenterveysseura: https://mieli.fi/fi Kriisipuhelin: 09 2525 0111LÄHTEET:People Magazine Investigates-dokkarisarjan jakso "Little Girl Gone" (kausi 5 jakso 7)https://people.com/crime/people-magazine-investigates-leanna-warner-missing-person/https://charleyproject.org/case/leeanna-susan-marie-warnerhttps://medium.com/@jennbaxter_69070/the-tragic-disappearance-of-leeanna-warner-d6ecbb1c05fahttps://abcnews.go.com/GMA/story?id=125047&page=1https://www.cbsnews.com/news/idaho-suspect-tied-to-minn-girl/https://thecinemaholic.com/where-are-leeanna-warners-parents-and-sister-now/https://www.reddit.com/r/UnresolvedMysteries/comments/j78m6n/little_girl_lost_the_disappearance_of_leanna/?utm_source=amp&utm_medium=&utm_content=post_bodyhttps://www.websleuths.com/forums/threads/mn-leeanna-warner-5-chisholm-14-june-2003.54/Jaksossa mainittu blogi: https://5nconfessions.blogspot.com/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information. Become a member at https://plus.acast.com/s/jaljilla.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös seksillä. Mikä on paras sana seksille? Entä hirvein? Mukana kuulijoiden lähettämiä sanoja. Artsin kanssa synonyymejä ihmettelee Syke.

Fanny on 22-vuotias 6-vuotiaan lapsen äiti. Vanhemmat erosivat Fannyn ollessa pieni, eikä kotona ollut tarjolla esimerkkiä luontevasta kosketuksesta. Varhaisteininä Fanny luki nettipalstoilta eroottisia tarinoita. Hän tuli nuorena groomatuksi ja sai siihen tukea vanhemmaltaan. Fanny tuli raskaaksi 15-vuotiaana sijaishuollossa asuessaan ja joutui todistelemaan, että oikeasti haluaa pitää lapsen. Fanny tunsi löytäneensä itselleen ja lapselleen sopivat tavat toimia, vaikka alkuperäinen motiivi niihin olikin osoittaa olevansa kunnollinen äiti. Raskausaikana alkoi pitkä seksitön kausi, ja lopulta Fanny tunsi olevansa niin lukossa, että päätyi seksuaaliterapeutin kanssa juttelemaan. Aiemmat turvalliseksi koetut kumppanit auttoivat Fannya eteenpäin ja nykyään hän nauttii deittailusta, pinkkivibaisten kuvien julkaisemisesta Instagramissa, uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta. Omalle lapselleen hän tarjoaa nyt sellaista seksuaalikasvatusta, josta jäi aikanaan itse paitsi.

Vanhempaintoimikunnan pöytäkirjatarkastaja, rahastonhoitajuus, hallituksen varajäsenyys, yhdistystoiminta, päiväkodin virkistysrahaston erilliskonklaavi, ja kaikki muut kissanristiäiskomiteat joihin ruuhkavuosifaija voi aikaansa käyttää. Tässä jaksossa puhutaan siis lapsiin liittyvän vapaaehtoistoiminnan taivaasta ja helvetistä. Pääosin helvetistä. Äänessä: Eemeli ja Tomppa Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä K-Supermarket Hertta, se tavallista parempi ruokakauppa! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

“Kuinka todennäköisesti valitsisitte meidät vanhemmuuspalvelujenne tuottajaksi, jos lapsuutenne alkaisi nyt?” “Kuinka hyvin asiantuntijamme ovat tunnistaneet kehittämiskohteenne?” Ja “onko lapsuudessanne tuotu esiin kestävää kehitystä tai kierrätystä?” kysyy Auli Viitala täysi-ikäistyneeltä tyttäreltään kolumnissaan.

Miten työ muuttuu vanhemmuuden myötä? Millaiset asiat pitävät arjen mielekkäänä ja mielen motivoituneena sekä työhön että arjen pyöritykseen? Nanin kanssa aihetta pohtivat kolmen lapsen äiti, valokuvaaja Laura Schneider sekä puolivuotiaan Aarni-pojan äiti, valokuvaaja Henna Koponen.

UUSI KAUSI! Supersuosittu Taloudellinen mielenrauha on täällä taas!Tuoreella kaudella on tiedossa jälleen vinkkejä vaurastumiseen ja oman talouden hallintaan. Seuranasi ovat tuttuun tapaan sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto sekä vaihtuvat studiovieraamme. Tällä kaudella pureudumme muun muassa sijoittamiseen, asunnon ostamiseen sekä rahahävikin pienentämiseen. Tervetuloa mukaan! Jaa oma kuunteluhetkesi #taloudellinenmielenrauha.

Miten ja kenelle seksistä saa puhua? Ystäville? Perheelle? Mikä on rakkauden kieli? Miksi naiset saavat limaisia viestejä sediltä? Jussi täytti myös 30.

Vanhemmat tuovat lapsuuteen turvaa. Heidän käytöksellään ja kasvatuksellaan on suuri vaikutus siihen, miten lapsuuden kokee. Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa asioista, jotka tekevät lapsuudesta turvallisen. Se miten rahasta puhutaan, näkyy lapsen asenteessa rahaan myöhemmin elämässä. Raha voi tuoda lapsuuteen turvaa, mutta vakaa taloudellinen tilanne ei korvaa vanhempien luomaa suhdetta lapseen. Läsnäolo ja hyvä keskusteluyhteys ovat korvaamattomia asioita. Podcastissa keskustellaan myös sosiaalisen median vaikutuksista lapsiin. Nykylapset suorastaan syntyy tabletit kädessä ja sosiaaliseen mediaan mennään hyvin varhain. Minne katosivat ruutuaika ja ikärajat? Pitäisikö ennemmin keskustella siitä, mitä sisältöä laitteella kuluttaa?

Sanotaan, että vanhemman rooli nuoren urheilussa on kuljettaa, kustantaa ja kannustaa, mutta se on paljon muutakin, kuten OlympiaCastin vieraiden kanssa tällä viikolla todetaan. Vieraina ovat Kasvata urheilijaksi – vanhemmat nuoren tukena -materiaalia kirjoittamassa ja koordinoimassa ollut Tuomas Karjalainen ja urheilupsykologi Paula Thesleff, joka myös kuuluu oppaan kirjoittajatiimiin. - Kasvata urheilijaksi -teoksessa käännetään vanhemmuuden rooleja urheilunäkökulmaan. Oppaan teemoja, sisältöjä ja urheiluvanhemmuuden rooleja on lähdetty rakentamaan valintavaiheen laatutekijöiden kannalta eli niiden, mitkä ovat yläkouluiässä nuorten urheilussa tutkitusti tärkeitä tekijöitä. Näitä laatutekijöitä on sitten käännetty vanhempien näkökulmaan. Kuinka esimerkiksi iloa ja innostusta voi tukea ja miten vanhemmat voivat olla nuoren apuna monipuolisten taitojen hankkimisessa, kertoo Karjalainen. Vanhemmilla on suuri vaikutus ilon ja innostuksen sytyttämisessä liikuntaa ja urheilua kohtaan. Karjalainen puhuu omista kokemuksistaan ja uskoo, että eväät urheilijaksi kasvamiseen on saatu lähipiiristä. - Kyllä se rakkaus ja innostus urheilua kohtaan on tullut kotoa, kun on tarjottu paljon kokemuksia ja mahdollisuuksia ihan perheen kesken liikkua luonnossa ja kokeilla eri lajeja. Sillä tavalla sitä intoa on ohjattu sinne suuntaan pakottamatta ja tiedostamatta, ihan sillä, että urheilu on kuitenkin perheessä ollut tärkeä osa, hän toteaa. Myös Thesleff painottaa lapsen ja nuoren oman motivaation tukemista ja sanoo, että sisäistä motivaatiota voi ulkopuolelta tukea vain tiettyyn pisteeseen saakka. Vanhempi voi auttaa nuorta näkemään oman urheilunsa monipuolisesti ja auttaa sanoittamaan kehittymistä ja onnistumisia. Tärkeää on olla kiinnostunut nuoren omista tavoitteista. - Sieltä se lähtee, että kuunnellaan ja tarkkaillaan lasta ja seurataan mistä hän kiinnostuu, ja ohjataan häntä sellaisten tekemisten pariin, mitkä häntä lähtökohtaisesti kiinnostavat. Pakottaminen asioihin harvoin vahvistaa sisäistä motivaatiota. Tekemisen pitää olla itse valittua ja nuoren pitää saada omistaa oma urheilunsa. Vanhemmat voivat auttaa nuorta pohtimaan, mikä urheilussa on mukavaa ja sillä tavalla pitää paloa ja liekkiä yllä, sanoo Thesleff. Thesleff painottaa vanhemman roolissa ennen kaikkea kuuntelemisen ja myötäelämisen merkitystä. Hän kiteyttää tärkeät ohjeet vanhemmille seuraavasti. - Ota tunteet vastaan. Älä yritä muuttaa niitä joksikin muuksi tai keksiä välittömiä ratkaisuja asiaan. Kiitä siitä, kun nuori kertoo asioistaan. Se rakentaa turvallista, avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta lapsen ja nuoren kanssa. Ne ovat perusrakennuspalikoita sitten myös sille urheilu-uralle ja urheilu-uran kovillekin tavoitteille. Näistä ja muista aiheista keskustellaan Koko Suomen urheiluvanhempainillassa tiistaina 18.5. klo 18 alkaen. Studiossa aiheesta keskustelemassa Reijo Jylhä, Anna-Liisa Tilus, Outi Aarresola, Saara Kuusinen ja Shawn Huff. Tervetuloa mukaan verkkolähetykseen: livekatsomo.fi/urheiluvanhempainilta.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Iris Mäkisen kanssa YZ-hankkeen loppuseminaarin tunnelmissa ja tunnelmista. Iris on matkailu- ja ravintola-alan pitkän linjan toimija, joka toimii yrittäjänä ja toimitusjohtajana Mäntän Klubilla ja hotelli Keurusselässä. Iris on myös MaRa ry:n eli Matkailu- ja ravintola-alan järjestön hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi Iris on toiminut YZ-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Maailma on muuttunut ja sitä kautta myös nuorten kasvualusta on erilainen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kasvualustan ja yhteiskunnan sen hetkisen tilan merkitys luovat pohjan kasvulle. Lisäksi digitaalisuus ja teknologia ovat osaltaan mullistaneet monella tavoin. Vastuullisuus on nuorille jo tätä päivää ja se on arvona osin tietyllä tapaa heidän geeneissään. Eettisesti ja ekologisesti kestävästi toimiminen voi olla jopa tärkeämpää kuin palkka. Työtä tehdään siis jo isompaa tarkoitusta varten, missä aitous, rehellisyys ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä. Iästä riippumatta ihmiset toki ovat yksilöitä ja siksi olisi tärkeä tutustua työntekijöihin, ja sitä kautta kunnioittaa myös kaikkea jo olemassa olevaa hyvää. Aina ei tarvitse muuttaa ja kehittää; etenkään, jos homma sujuu. Oleellista on kommunikoida eri sukupolvien välillä ja kokea erilaisuus ennen kaikkea rikkautena. Vanhemmat työntekijät varmasti oppivat myös hiljalleen oppimaan samalla tavoin avoimesti kuin nuoretkin. Toki tärkeää mahdollista kaikille luonteva toiminta eikä niin, että kaikkien tulee lähtökohtaisesti puhua hyvin avoimesti. Turvallisessa ympäristössä toimiminen on monella tavoin tärkeää ja kantaa pitkälle. Merkityksellisyys on tärkeää kaikille ja tärkeä on nostaa esiin kaiken työn ja kaikenlaisten tehtävien merkityksellisyyttä ja arvostusta. Kyseenalaistaminen on osoitus kiinnostumisesta, joten nuorten tapa kyseenalaistaa on hyvä. Itse omaksi heikkoudeksi kokema asia voi olla myös voimavara ja arvostamisen kohde jonkun mielestä. Siksi on tärkeää keskustella ja antaa palautetta puolin ja toisin. Nuorille usein on tärkeää myös se, että ihmiset ovat aitoja ja niin sanotusta totta – olivatpa he sitten millaisia tahansa. Usein oleellista on se, että jokainen on sellainen kuin on eikä yritä olla jotain muuta – enempää tai vähempää. Teksti: Mirva Leppälä

Yhdysvalloissa soviteltiin hiljattain oikeusjuttu, jossa vastakkain olivat suuryritykset ja huolestuneet vanhemmat. Vanhemmat syyttivät suomalaisillekkin tuttuja pelisovelluksia siitä, että ne kohdistavat härskisti mainontaa miljoonille lapsille. Australiassa taas järjestö syyttää Facebookkia siitä, että yhtiö sallii mainostajien kohdistaa markkinointia teineille jotka ovat osoittaneet kiinnostusta tupakkatuotteisiin. Molempien tapausten taustalla on se, että yritykset keräävät käyttäjistä dataa ja tekevät sillä rahaa. Keskustelu tietosuojasta, verkossa tapahtuvasta seurannasta ja mainonnan kohdentamisesta kiihtyy. Apple ja Google ovat ryhtyneet näyttäviin toimiin vastatakseen kansalaisten ja tietosuojaviranomaisten huoliin. Mutta ovatko yhtiöt vilpittömästi hyvällä asialla, vai onko tarkoituksena vain asemoida oma mainosbisnes parempaan asentoon? Kyllä, yksityisyyttä korostavalla Applellakin on oma miljardien dollarien arvoiseksi oletettu mainosbisneksensä. Juuso Pekkisen haastateltavana on tietosuoja-asiantuntija Heikki Tolvanen. Tolvanen tunnetaan mm. siitä, että hän on kritisoinut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin evästekäytänteitä. Tolvanen on ollut mukana perustamassa PrivacyAnt-nimistä tietosuojaan keskittyvää yritystä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Asumisen kustannukset ovat perheiden suurimpia menoeriä, joten ne kannattaa laskea tarkkaan. Tärkeää on esimerkiksi, että asuntolaina on mitoitettu oikein. Lapsiperheissä asunnon valintaan vaikuttavat myös muut kuin taloudelliset seikat kuten päiväkodin tai koulun sijainti. Taloudellisen Mielenrauhan kolmannen tuotantokauden viidessä seuraavassa erikoisjaksossa sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid ja Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto keskustelevat siitä, miten lapsiperheen taloutta voi suunnitella ja mitä lapsiperheen taloudessa pitäisi huomioida. Mukana tässä jaksossa lapsiperheiden asumisesta keskustelemassa ovat yrittäjä-kiinteistövälittäjä Satu-Maija Arvo Kiinteistömaailmasta sekä Danske Bankin eteläisen alueen myyntijohtaja Matti Salo.

Lapsen saaminen mullistaa paitsi perhe-elämän, myös taloudellinen tasa-arvo voi muuttua: tutkimuksen mukaan lapsen saaminen tarkoittaa äidille peräti 20 prosentin menetystä tulokehityksessä loppuiäksi. Lapsen saaminen voi vaikeuttaa myös vakituisen työpaikan saamista. Taloudellisen Mielenrauhan kolmannen tuotantokauden viidessä seuraavassa erikoisjaksossa sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid ja Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto keskustelevat siitä, miten lapsiperheen taloutta voi suunnitella ja mitä lapsiperheen taloudessa pitäisi huomioida. Tässä jaksossa perheellisen asemasta työelämässä keskustelevat Monimuotoiset perheet –verkoston johtava asiantuntija Anna Moring sekä Akavan tasa-arvopäällikkö Lotta Savinko.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä hotelli Alban esimiesten Saija Halomon ja Tommi Sievisen kanssa johtamisesta. Alba on yksi YZ-hankkeeseen osallistuvista yrityksistä. Nuoret mielellään rytmittävät työtä ja vapaa-aikaa niin, että haluavat vapaita tasaisemmin pitkin vuotta. Sen sijaan taas vanhemmat usein mieluummin pitävät ennemmin pitkiä lomia. Lisäksi nuoremmat usein pitävät ylimääräistä vapaata ja tekevät työmäärällisesti vähemmän töitä kuin vanhemmat. Joskus voi käydä myös niin, että nuorempia ei samalla tavoin saa lyhyellä varoitusajalla töihin kuin vanhempia. Vanhemmat kasvaneet siihen, että työ on tärkeä asia, sillä vanhemmat sukupolvet siirtyneet työelämään silloin kun töitä on ollut vähemmän, jolloin on aidosti ollut vaikea saada työtä ylipäätään. Nuoret kaipaavat selkeästi enemmän säännöllistä palautetta; sitä halutaan suoraan ja heti. Palaute on jokapäiväistä. Tärkeä muistaa huomioida. Yksilön tunteminen on tietysti tärkeää, sillä nuoretkin ovat yksilöitä. Vuorovaikutusta voi hyvin kehittää ongelmien ratkaiseminen yhdessä sen sijaan, että esimerkiksi esimies sanoisi ratkaisun. Tärkeää toki myös myöntää, jos ja kun ei jotain osaa, sillä se helpottaa muidenkin suhtautumista uuden oppimiseen. Vuorovaikutusta voi myös lisätä erilaisilla sähköisillä kanavilla ja keinoilla; esimerkiksi WhatsApp-ryhmät ja sähköiset vuoropäiväkirjat. Sähköiset kanavat mahdollistavat avun pyytämisen ja saamisen hieman eri tavalla sekä mahdollistaa osallistumisen yhteisesti, vaikka ei olla samoissa vuoroissa. Lisäksi se voi helpottavaa osallistumista yhteisöön heille, jotka eivät ole välttämättä livetilanteissa helposti keskustelevia. Esimiesten kesken ajatusten vaihtaminen johtamisesta, eri sukupolvista ja yksilöistä auttaa varmasti antamaan näkökulmaa ja oppimisen mahdollisuuksia. Perspektiiviä saa toki myös siitä, että jos itsellä on nuoria omassa elämässä. Työyhteisön toimivuus näkyy toki asiakkaallekin. Ihmisen silmä on tarkka eikä huonoa ilmapiiriävarsinaisesti voi peittää. Asiakas on kaikille tärkeä. Olennaista saada luotua luottamuksellinen ilmapiiri missä voi tulla kysymään mistä asiasta tahansa. Saada porukkaa puhaltamaan yhteen hiileen on siksikin äärimmäisen tärkeää. Paitsi että tehdään yhdessä, niin myös ratkaistaan yhdessä. Teksti: Mirva Leppälä

Riita syntyy usein silloin, kun koemme ettemme tule kuulluksi tai ymmärretyksi meille tärkeässä asiassa. Riita nostaa usein esille myös aiemmat kokemuksemme vastaavista tilanteista, kertoo psykoterapeutti Tarja Nummelin toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia riidoista ja niihin reagoimisesta. Nimimerkki Maijan kotona ei puhuttu tunteista. Vanhemmat riitelivät piilossa mököttäen. Aikuisena Maija on saanut kuulla olevansa liian hiljaa asioista, joista pitäisi puhua. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Silja Raunio, Miikka Lauriala, Tuula Rajavaara ja Susanna Vainiola. Musiikki: Epidemic Sound.

24-vuotias Rebecca Coriam sai vuonna 2010 unelmiensa työn, kun hänet palkattiin lastenhoitajaksi Disneyn Wonder-laivalle. Rebecca nautti työtehtävistään, Disneyn risteilyjen tunnelmasta ja uusiin ihmisiin tutustumisesta. Maaliskuussa 2011 Wonder-laiva lähti taas uudelle risteilylle Los Angelesista ja Rebecca valmistautui uuteen työviikkoon. Rebeccan vanhemmat saivat 11. maaliskuuta puhelun laivan kapteenilta, joka kertoi että Rebecca ei ollut ilmestynyt työvuoroonsa eikä häntä löytynyt mistään. Kapteenin ja Disneyn versio on, että hyökyaalto pyyhkäisi Rebecan mereen. Vanhemmat ja jotkut Rebecan työkaverit uskovat kuitenkin, että tapaukseen liittyy jotain muuta.Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/palvelut/rikosuhripaivystys-116-006/ puh. 116 006Raiskauskriisikeskus: https://tukinainen.fi/ puh. 0800–97899Apua lähisuhdeväkivaltaan: https://www.nollalinja.fi/ puh. 080005005Suomen Mielenterveysseura: https://mieli.fi/fi Kriisipuhelin: 09 2525 0111Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLÄHTEET:http://www.rebecca-coriam.com/https://www.internationalcruisevictims.org/index.htmlhttps://www.internationalcruisevictims.org/LatestMemberStories/Rebecca_Coriam.htmlhttps://www.theguardian.com/uk/2011/nov/11/rebecca-coriam-lost-at-seahttps://www.thesun.co.uk/news/4285188/girlfriend-of-missing-disney-cruise-ship-worker-rebecca-coriam-breaks-six-year-silence-to-claim-lover-took-drugs-and-considered-suicide/https://www.liverpoolecho.co.uk/news/liverpool-news/exclusive-liverpool-echo-investigation-rebecca-3350667https://www.mirror.co.uk/news/uk-news/missing-disney-cruise-worker-rebecca-10683859https://www.cheshire-live.co.uk/news/chester-cheshire-news/flip-flops-suggest-rebecca-coriam-11067482https://www.liverpoolecho.co.uk/news/liverpool-news/private-investigator-convinced-criminal-activity-10376368https://www.cruiselawnews.com/2011/11/articles/disappearances/mickey-mouse-games-is-disney-cruise-line-engaged-in-a-coverup-on-the-disney-wonder/https://www.liverpoolecho.co.uk/news/liverpool-news/10-unanswered-questions-over-mystery-17441647https://www.cheshire-live.co.uk/news/chester-cheshire-news/channel-4-probes-case-missing-17859163 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Miltä näyttää hallituksen budjetti? Vieraina Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari. Suomen menot ja velka kasvavat koronakriisin takia. Alijäämä kasvaa 10,8 miljardiin euroon. Oppositiopuolueet ovat syyttäneet hallitusta työllisyys- ja taloustavoitteiden hylkäämisestä. Pylkkänen ja Huovari pitävät velanottoa ja koronatoimia perusteltuina. "Tästä ei pidä huolestua, sillä kaikki muut maat tekevät samaa eli elvyttävät ja vielä ronskimmin kuin Suoimi. Perimmäinen syy on koronapandemia, ja se pitää nyt nitistää tämän muun talouspolitiikan tieltä. Jos sitä ei saada nyt nitistettyä hyt, kaikki muutkin elvytystoimet ovat turhia. Tässä on ihan oikein keskitytty siihen, että korona saadaan kuriin", Pylkkänen sanoo. "Melkein 11 miljardia on iso summa, mutta tällaisessa koronatilanteessa ja aina talouskriisissä on julkinen talous joka ottaa sen pahimman iskun. Ei valtiolla ole oikein muita vaihtoehtoja, se joko velkaantuu ja itkee ja velkaantuu", Huovari kertoo. Mitä tapahtuisi, jos valtio ei tekisi elvyttävää politiikkaa tässä kriisitilanteessa? "Vanhemmat muistaa mitä tapahtui 90-luvun lamassa. Se on sellainen tilanne jota ei ihan helposti enää korjata", Pylkkänen pohtii. "Jos valtio ei ota velkaa tukeakseen kuntia, kuntien olisi pakko tehdä leikkauksia", Huovari kertoo. Hallitus esitteli viime viikolla työllisyystoimia, joilla se tavoittelee 80 000 uutta työpaikkaa. Oppositio on syyttänyt hallitusta työllisyys- ja taloustavoitteiden hylkäämisestä. Kaikki hallituspuolueet ovat jättämässä välikysymystä aiheesta. Miltä näyttää Suomen tulevaisuus? Selviääkö Suomi näillä keinoilla koronakriisistä? Huovari ja Pylkkänen näkevät, että julkista keskustelua seuraamalla voi saada liiankin synkän vaikutelman Suomen taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Poikkeuksellisessa ja kattavassa podcast-jaksossa käsitellään lukuisia suomalaisia elokuvia, jotka ovat löytäneet tai löytävät pian itsensä valkokankailta. Tarinoimassa Niklas, Jouni ja Jussi.

Raskaana oleva, varjelethan synnytyskuplaasi ja mietit tarkkaan, onko tämä jakso juuri sinua varten tällä hetkellä. Kun esikoinen oli vuoden, huomasivat Nina ja hänen kumppaninsa, että toivottu kuopus oli tulossa. Niskapoimu-ultrassa todettiin, että sikiöllä ei ollut kaikki kunnossa. Sikiön vatsanpeitteet eivät olleet sulkeutuneet, mutta ultraaja totesi, että ne voivat sulkeutua myös myöhemmin. Nina meni puolisonsa kanssa sikiötutkimusyksikön perinnöllisyyslääkärille raskausviikolla 15, jolloin vauvalle diagnosoitiin omfaloseele sekä napatyrä. Heillä oli keskustelu kirurgin kanssa raskausviikolla 16 ja helpotus: näillä diagnooseilla ⅔ vauvasta selviytyy. Raskausviikon 22 sydänultrassa he saivat myös hyviä uutisia, sydän on rakenteellisesti kunnossa! Samana päivänä heillä oli kuitenkin kontrolliultra sikiötutkimusyksikköön, jossa huomattiin, että kohtuvauvalla ei ole välttämättä peräaukkoa. Kirurgi lohdutti kuitenkin tässäkin asiassa kertomalla, että sellainen voidaan tehdä kirurgisesti. Noin raskausviikolla 30 Nina sai kuulla, että kookkaan omfaloseelen takia vauva tulee syntymään sektiolla. Raskausviikolla 35+3 Nina huomasi, ettei ollut tuntenut vauvan liikkeitä ja valmistautui jo kohtukuolemauutisiin. Vauvan sykkeet olivat kuitenkin kunnossa, mutta liikkeitä ei tullut. Muutaman tunnin seurannan jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon. Vauva lähti sektiosalista suoraan Lastenklinikan teho-osastolle niin että Nina näki hänestä vain vilauksen. Vauva ei ollut hengittänyt itse ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin ja ensimmäiset hetket olivat olleet kriittiset. Valton tila parani jo hivenen kolmantena päivänä, mutta viidentenä elinpäivänä se romahti. Vanhemmat ehtivät pitää Valtolle ristiäiset, jonka jälkeen siirryttiin saattohoitoon. Valto kuoli vanhempiensa syliin viiden vuorokauden ikäisenä.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat johtamisesta JAMKin projektiasiantuntija Harri Mustosen kanssa. Läsnäoleva johtaminen korostuu koko ajan enemmän. Onkin tärkeää, että työyhteisössä pyritään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja luomaan turvallisuuden ilmapiiri, jossa voi puhua vaikeistakin asioista. Johtamisessa ja vuorovaikutuksessa tärkeintä olisi päästä samalle sivulle ja tutustua toisiinsa. Muutoin ei voi aitoa rehellistä kanssakäymistä tapahtua. Sama pätee asiakastyöhön ylipäätään. Johtamistyö onkin paljolti asiakastyötä, missä korostuu toisen kuunteleminen ja oikeiden tarttumapintojen löytäminen viestinnässä. Epäonnistumisien tai mokien jakaminen omalla tavallaan luo luottamuksellista ilmapiiriä, mutta on tärkeää oppimisen kannaltakin. Nuorilla on tällä hetkellä kovat odotukset itsestään ja sitä kautta toki myös tiimistä, johtamistyylistä ja organisaatiosta. Nuorempien odotukset ja sitä kautta vaatimuksetkin voivat toki tuntua johtajasta koville. Tällöin tärkeä sanoittaa myös sitä eli avointa keskustelua siinäkin kohtaa. Palautteen arkipäiväistäminen Palautteen anto voi olla arkipäiväistä eikä sen tarvitse olla ainakaan joka kerta virallista ja voi siis tapahtua ilman kalenterimerkintöjäkin. Sitä voi antaa myös digitaalisia kanavia hyödyntäen. Johtamisessa tärkeä toki muistaa, että jollain työntekijällä ja etenkin työuran alussa olevalla voi olla vaikea kysyä. Tällöin korostuukin aidon vuorovaikutuksen merkitys. Yhtälailla työntekijän kuin johtajan tärkeää osata reflektoida omaa toimintaa ja antaa palautetta tiimiläisille ja tiimin antaa palautetta myös esimiehelle. Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää, jotta palautetta voidaan helposti antaa ja vastaanottaa. Empatiakyky onkin tärkeässä roolissa sen kulttuurin luomisessa. Merkityksellisyyden tärkeys Vanhemmat sukupolvet usein miettineet työn merkityksellisyyttä vasta siinä vaiheessa, kun työtä on ollut takana jo pidempään. Heille työuran alussa oleellista on ollut saada työtä ja työkokemusta. Nuoremmat sukupolvet sen sijaan jo varsin aikaisessa vaiheessa miettivät mikä yritys jakaa saman arvopohjan itsen kanssa ja onko työ sellainen, mistä saa hyvän fiiliksen. Lisäksi vinkataan kaverille sopivista, hyvänkuuloisista yrityksestä. Yrityksissä korostuukin työnantajamielikuva ja sen luoma merkityksellisyyden mahdollisuus. Työsuhteen pituus ja työn mielekkyys Pitkät työsuhteet eivät enää tämän hetken työelämässä ole periaatteessa samalla tavoin edes mahdollisia kuin aiemmin. Lisäksi pitkä työsuhde heti työuran alussa lähtien ei nuorille ole samalla tavalla tärkeää kuin se vanhemmille sukupolville ollut. Osa nuoremmista ei hae sitä välttämättä missään vaiheessa, mutta jos organisaatio osoittautuu dynaamiseksi ja työn tekemisessä itsessään on erilaisia vaihtelevuuden mahdollisuuksia, niin kyllä pitkät työsuhteet kiinnostavat nuoriakin. Tärkeä oppia lukemaan itseään ja omaa elämäänsä eikä etsiä aina syytä omaan mahdolliseen huonoon oloonsa itsen ulkopuolelta. Objektiivisen tarkastelun kautta voikin löytää mielekkyyttä aiemmin tylsistä työtehtävistä. Rutiinit ja positiivinen asenne auttaa yllättävän moneen. Työssä on tärkeää mahdollisuus oppia uusia asioita ja kehittyä. Voikin miettiä, että löytyykö meiltä tulevaisuudessa enää syväasiantuntijoita, kun kaikki haluavat oppia koko ajan uusia taitoja ja teemoja eikä välttämättä ole motivaatiota syventyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten esim. tutkijatyössä täytyy. Toki asiantuntijatyönkin mahdollisuudet ja sisältö muuttuvat. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Jarkko tammisen imitaatioura alkoi kuusivuotiaana tarhan pihalla, kun nuorukainen opetteli imitoimaan puhevikaista tarhakaveria. Vanhemmat toruivat ja mies siirtyi pian matkimaan televisiosta tuttuja sketsihahmoja. Jo alakouluikäisenä Tamminen imitoi televisiossa Erkki Toivasta ja tulevaisuuden ammatinvalinta oli selvä. Nykyisin Jarkko Tamminen on imitaattori-näyttelijä, joka vetää omaa showtaan täysille saleille ympäri Suomea. Huumorihommien suuressa imitaatiojaksossa tutustutaan Jarkko Tammiseen henkilönä, opitaan imitoinnin alkeet ja mietitään sitä, ketä saa imitoida ja ketä ei. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

Raha on yhä monessa suomalaisessa kodissa tabu. Jos aiheesta vaietaan kotona, niin miten ja mistä nuoret voivat saada talousoppia? Tässä Taloudellinen mielenrauha -jaksossa lasten ja nuorten säätiön edustaja Oskar Sandqvist avaa suomalaisten talousosaamista ja -kasvatusta yhdessä sijoitusbloggari Jasmin Hamidin ja Danske Bankin sijoittamisen huippuasiantuntija Kaisa Kivipellon kanssa.

Hei upea Jumalatar!   Meillä kaikilla on traumoja ja lista tragedioita joita olemme kokeneet elämässämme. Mutta kun tapasin Viviannen, olin ihmeissäni siitä, mitä tämä nainen oli käynyt läpi: Vanhemmat kuolivat, kun hän oli pieni tyttö Varttui nuorisovankilaolosuhteissa Teki useita itsemurhayrityksiä elämänsä aikana  Viviannen omin sanoin, Kristalliseen Jumalatar Akatemiaan liittyminen tuntui hänestä kuin hän olisi ”kirjaimellisesti tullut toiseen maailmaan”  Viviannen tarina näyttää miten kokonaisvaltainen transformaatio on mahdollista, kun ei luovu unelmista!    Pitemmittä puheitta…Tässä Viviannen tarina haastattelumme kautta.

Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

33-vuotias Bao haastoi lukioiässä Jumalan vaatimalla tätä osoittamaan olemassaolonsa. Kokemus elämän merkityksettömyydestä vaihtui Jumalan Hengen koskettaessa haluun palvella häntä erityisesti lapsityön kautta. Vietnamilainen Bao on työskennellyt Open Doorsin Lasten raamattuprojektin (CBP) parissa kaksi vuotta haluten olla vahvistamassa ja varustamassa uutta nuorten kristittyjen sukupolvea.  Vaikka raamattuprojektissa levitetään nimenomaan lastenraamattuja, työllä on suuri merkitys myös aikuisten kannalta, sillä mahdollisuus lukea Raamattua ei ole Vietnamissa itsestäänselvyys. Kristittyjä vainotaan kommunistipuolueen hallitsemassa maassa monin tavoin – myös perheiden taholta. Vanhemmat saattavat esimerkiksi evätä kristityksi kääntyneeltä lapseltaan perinnön.Suomen Open Doorsilla on läheinen suhde Vietnamiin ja Lasten raamattuprojektiin. Kuuntele Open Doors -uutiset saadaksesi lisätietoa Vietnamin kristittyjen tilanteesta ja muun muassa syksyllä maahan järjestettävästä matkasta. https://opendoors.fi/matkat/ https://opendoors.fi/2019/07/16/kenttatyontekijan-tarina-bao-ja-lasten-raamattuprojekti/

Jakso 33/59 Mitä rabbit opettavat avioitumisesta, lasten koulutuksesta ja pahasta taipumuksesta? Entä miksi juutalainen peittää päänsä? Luentaohjelmasarja. Suomennos: Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Keskustelijoina Simon Livson, Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Toimittaja Juha-Pekka Hotinen. Lukija Pekka Savolainen. Äänisuunnittelu: Timo Hintikka.

Jakso 34/59 Isää tarkoittavat uskonnolliset velvollisuudet, jotka poika on velvollinen tekemään isälleen, koskevat sekä miehiä että naisia. Miten pitkälle isän ja äidin kunnioittamisessa on mentävä? Luentaohjelmasarja. Suomennos: Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Keskustelijoina Simon Livson, Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Toimittaja Juha-Pekka Hotinen. Lukija Pekka Savolainen. Äänisuunnittelu: Timo Hintikka.

Dina föräldrar är galna saksamlare, och det är stökigt hemma. Känns det jobbigt att bjuda över vänner? Panelen diskuterar var gränsen går mellan stök och smuts, och hur man kan diskutera med föräldrar som inte klarar av att hålla ordning hemma.

Dina föräldrar är galna saksamlare, och det är stökigt hemma. Känns det jobbigt att bjuda över vänner? Panelen diskuterar var gränsen går mellan stök och smuts, och hur man kan diskutera med föräldrar som inte klarar av att hålla ordning hemma.

Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén on päässyt pienen lapsen vanhempana järjestämään koulun joulujuhlaa ja kustantamaan koulunkäyntiavustajan palkkaa. Yhdysvalloissa myös julkiset koulut ovat riippuvaisia vanhempien rahasta ja talkoohengestä. Samalla osavaltiot ovat leikanneet koulutusmenojaan. Yhdysvalloissa onkin Suomea eriarvoisempi ja tehottomampi koulujärjestelmä. Paulan suositus: Michelle Obama, Minun tarinani. Toimittaja Simo Ortamo.

Nuorten kaupungilla hengailusta on tullut liki uhanalaista kulttuuriperintöä, sanoo kaupunkitutkija Noora Pyyry. Varsinkin keskiluokkaisten nuorten vapaa-aika on nykyään hyvin aikataulutettua. Vanhemmat kuljettavat lapsia harrastuksesta toiseen. Nuorten hengailu on siirtynyt kaduilta kauppakeskuksiin. Tähän on monta syytä. Kauppakeskukset tarjoavat lumoavia ärsykkeitä ja toisaalta myös nuorten vanhemmat pitävät niitä katua turvallisempina tiloina, koska kauppakeskuksissa on jatkuva valvonta. Toisaalta hengailevat nuoret eivät aina ole olleet kauppakeskuksissa toivottuja vieraita, koska he eivät osta paljon. Noora Pyyryn mukaan viimeaikoina nuoriin on alettu kuitenkin suhtautua myönteisemmin. Suomessa kauppakeskuksiin on alettu rakentaa myös nuorisotiloja. Pyyryn mielestä on jossain määrin huolestuttavaa, että yhteinen julkinen tila alkaa Suomessa merkitä samaa kuin kauppakeskus. Niissä kaikki toiminta tapahtuu kuitenkin viime kädessä kaupallisuuden ehdoilla. Paras julkinen tila olisi sellainen, jonne kaikki olisivat tervetulleita ja jossa voisi viettää aikaa monin eri tavoin.

"Yhteen hiileen puhaltaminen on yllättävän vaikeaa, kun perhe hajoaa ja ero tulee kuvioihin. Kuka pitää lapset? Kenen luona kirjat? Onko oikein, että isä näkee lapsia yhtäkkiä vaan joka toinen viikonloppu?" kertoo Sanna vanhemmuudesta eron jälkeen. Perustuslaki edellyttää, että vanhempia ja vanhemmuutta tuetaan tärkeässä kasvatustehtävässään, mutta palveluiden saatavuus vaihtelee. Vanhempien tukiverkot ovat ohentuneet ja järjestöt paikkaavat aukkoa vapaaehtoisten voimin. Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaan mukaan vanhemmuus muuttaa ihmistä monella tavalla. Vanhemmat kokevat paineita erilaisista asioista "Jotkut kertovat, että on vaikea kestää omaa murrosikäistä tai että uhmaikäisen raivokohtaukset on täysin sietämättömiä. Äitiryhmissä puhutaan, kuinka vaikeaa on ottaa vastaan oman lapsen aggressiota vastaan", sanoo Oulasmaa. Millaista on hyvä vanhemmuus? Miten vanhemmuus muuttaa elämää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso ja Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Teemu Sipilä, Susanna Vainiola ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Vanhemmat kertovat mielellään arjestaan lasten kanssa. Mutta milloin lapsilta on viimeksi kysytty, millaista heidän arkensa on? Leena ja Iiris muistelevat omaa lapsuuttaan ja kysyvät nykyajan lapsilta, mitä arki on. Studiossa: Leena ja Iiris Kiitos haastatelluille lapsille! Kuva: Rista Simo SER, CC BY 4.0, www.helsinkikuvia.fi

Kaverin puolesta ollaan tässä mietitty että osaako jonkun äiti muka laittaa puhelimen äänettömälle? Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Kasvatusviisautta kiireisille -sarjan kuudennessa osassa mietitään mitä tehdä, kun uhmaikäinen tulee vimmaisesti päälle. Miten murrosikäistä voisi ymmärtää? Äiti ja toimittaja Anu Heikkinen ja isä, opettaja ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa pohtivat myös, miten vanhempi voi tukea 9-vuotiasta, joka ei tiedä ollako pieni vai iso. Äänisuunnittelu Suvi-Tuuli Kataja.

Nuorten puhelimenkäyttö on muuttunut eniten juuri mobiilidatan kulutuksessa. Lisää >> http://ift.tt/2DXA7x2

HS etsi vastauksia osa-aikatyötä koskevan jutun herättämiin kysymyksiin. Lisää >> http://ift.tt/2EdVW99

Suomessa on nuoria, jotka elävät vahvasti kahden tai useamman kulttuurin välissä. Nuoria, jotka joutuvat käymään taisteluja perheen, oman identiteetin sekä yhteiskunnan kanssa. Voiko tämä johtaa pahimmassa tapauksessa syrjäytymiseen? Mitä jos kotikasvatus on liian tiukka, vanhemmat haluavat suojella lapsiaan kaikelta ja haluavat lapsensa elävän oman kulttuurinsa mukaisesti ja nuori toisaalta haluaisi elää suomalaisen kulttuurin mukaan? Mahadura Özberkan pohtivat lähetyksessä minkälaisia haasteita nuorilla voi olla, kun he elävät useamman kulttuurin välissä. Lähetyksessa puhutaan niistä riskitekijöistä, jotka voivat johtaa maahanmuuttajataustaiset nuoret syrjäytymiselle. Kuka on vastuussa ja mitä syrjäytymiselle pitää tehdä? Studiossa vieraana ovat nuoriso-ohjaajat Omar Abdi ja Herve Tionang sekä nuorten parissa töitä tekevä Angela Abdi Musse.

Jaana Salmi järjesti pojalleen uudet ristiäiset, onnittelukortissa luki "tyttö tuli". Heidi Mäkinen oli peloissaan ja kauhistunut, kun hänen tyttärensä ilmoitti menevänsä transpoliklinikalle. Millaisia tilanteita translasten äideillä on tullut vastaan? Heidät houkutteli naamatusten Minna Korhonen.

Iso-isovanhempien nimet noin sadan vuoden takaa ovat taas suosittuja. Vanhemmat antavat nykyään mielellään harvinaisia nimiä lapsilleen. Vaikka lapselle haetaan juuri hänelle sopivaa nimeä, kertoo nimi usein erityisesti vanhempien arvomaailmasta. Aristoteleen kantapään haastateltavana Almanakkatoimiston johtaja, nimistöntutkija Minna Saarelma-Paukkala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Yle / Mika Kanerva

Vanhemmat jättivät tyttärensä sukulaisten hoitoon, mies jätti vaimonsa kolmen lapsen yksinhuoltajaksi, poika jätti äitinsä hämmennykseen ja suureen suruun. Eläkkeellä olevan Sisuradion suosikkijuontajan, Oili Tuomenojan, vahva elämäntarina ei jätä ketään kylmäksi. Oili kertoo Kesäpuhuja-ohjelmassaan perheestään, monista työpaikoistaan, rakkaudesta ja myös suurimmista surun hetkistään. Oili Tuomenojan valitsema musiikki JUKKA POIKA: Rakastaa ja tulla rakastetuksi TIMO TURUNEN: Suurin arvoitus GEORG OTS: Rakastan sinua elämä HALOO HELSINKI!: Terveisin mä Ohjelman tuotti Erpo Heinolainen. erpo.heinolainen@sverigesradio.se

Jos lapsi harrastaa kilpaurheilua, perheen arki pyörii monesti kuljetusten ja huoltorumban ympärillä. Kannusta, kuljeta ja kustanna on tuttu ohjenuora, mutta miten se toimii käytännössä? Ja miksi lasten urheilu herättää vanhemmat kentänlaidalla hurraamaan ja huutelemaan? Mitä vanhempi itse saa urheiluseuratoiminnasta? Huoltamolla vieraana ovat Perheessä on jääkiekkoilija -kirjan kirjoittanut yritysvalmentaja Hanna Kölhi sekä Palloliiton Uudenmaan piirin kehityspäällikkö Taneli Haara. Omat näkemyksensä kertoo myös voimisteluvalmentaja Anneli Laine-Näätänen, joka nuorena valmentajana ei ymmärtänyt lainkaan vanhempia vaan näki perheet riesana, jotka vaikeuttivat hänen työtään: - Kun itsestäni tuli äiti, ymmärsin perheitä paremmin - yleensä vanhemmilla on huoli omasta lapsesta, jos he lähestyvät valmentajia, miettii tämä kokenut valmentaja. Kannusta, kuljeta ja kustanna on saanut Hanna Kölhin ja Jukka-Pekka Vuorisen junnujääkiekkoon pureutuvassa kirjassa neljännen K:n - kasvata. - Vanhemman tehtävänä on taata lapsen elämän kokonaistasapaino ja kuunnella tarkalla korvalla mitä harjoituksissa tapahtuu ja puuttua tilanteeseen jos tarvetta on, toteaa Hanna Kölhi. Valmentajia ei kuintenkaan pidä moittia lasten kuullen, sillä jos aikuiset alkavat riidellä tai käyttäytyä huonosti, lapsi on yleensä se joka kärsii. - Kannattaa muistaa että valmentajakin on ihminen, toteaa Anneli Laine-Näätänen. - Ja valmentaja on myös monesti äiti- tai isä, joka tekee valmennustyötään vapaaehtoistyöna tai hyvin pienellä korvauksella, muistuttaa Taneli Haara. Vaikka urheilu tulee nähdä lapsen harrastuksena eikä lapsen pidä toteuttaa aikuisen unelmia, niin silti seuratoiminta tuo hyvinvointia myös aikuiselle. Esimerkiksi parjatun mokkapalavuoron voi nähdä positiivisena tapana osallistua seuratoimintaan - Pit'isi ajatella että mulla on mahdollisuus tehdä tätä ja saan olla mukana lapsen harrastuksessa - ei sitä aikaa voi paremmin käyttää, hymyilee Taneli Haara.

Pääsiäisen perinteet elävät vahvasti muistoissa, mutta harva niitä enää noudattaa. Yhdessäolo ja uunilohta pöytään ovat nykyajan pääsiäisen tunnusmerkkejä. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Koukku-keskustelussa pohditaan pääsiäistä Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan uudempia ja vanhempia pääsiäisperinteitä romaniperheissä. Ruoka ja yhdessäolo hyvän ruoan parissa ja ehkä elokuva teeveestä korvaavat nykyään usein kokoontumisen seurakuntien pääsiäisjumalanpalveluksiin. Perinteet ovat kuitenkin hyvin tiedossa romaniperheissä. Vanhemmat ihmiset ovat pitäneet tärkeänä tehtävänä kertoa, ja nuoremmat kuunnella. Koukku vierailee Tukholman Östbergassa Carmen Åkerlundin ja Mikael Hagertin kodissa. Paikalla on kyläilemässä myös Veikko Grönfors. Koukuttajana Domino Kai. Muita aiheita Koukussa Teatteri omin ehdoin: Monet omatuotannot syntyvät pakon edessä, kun rahoittajat ja instituutiot eivät syty taiteentekijän ideoihin. Toisaalta saman lantin toinen puoli on vapaus tehdä juuri sitä, mitä itse pitää tärkeänä. Keskustelemassa Tukholmalainen ohjaaja, koreografi ja tuottaja Katja Seitajoki, jonka uusin projekti on 21. huhtikuuta ensi-iltansa saava Nyanser av M. Toinen keskustelija on Västmanlandissa asuva näyttelijä Kolina van der Berg, joka kiertää oman Teatteri Sydänkäpynsä kanssa esittämässä seikkailusatua Pelastetaan äiti. Toimittaja Riitta Niemi Mummini sotalapsuus on Anni Riit'ahon tekemä dokumentti omasta isoäidistään, jonka elämän alkuvuodet täällä Ruotsissa olivat surullisen dramaattiset. Ohjelma kuullaan kokonaisuudessaan Sisuradion iltapäivä-ohjelmassa maanantaina 17.4.

Nuoripari ei kuunnellut varoituksia, vaan perusti Kiikoisiin oman lasinpuhallusyrityksen. Toki asiaa helpotti se, että Antti Torstenssonin vanhemmat olivat samalla alalla. Nyt töitä tehdäänkin rinta rinnan toisia auttaen, saman katon alla. Vanhemmat keskittyvät lasin uusiotuotantoon ja poika vaimoineen lasinpuhallukseen päätuotteenaan valaisimet. Antti Torstensson on Emmi Santan kanssa työntouhussa Reetta Arvilan saavuttua paikalle.

Heinäkuun lopulla edesmennyt tanssitaiteilija, näyttelijä ja kuvataiteilija Fred Negendanck kulki elämänsä omia polkujaan. Pikkupoikana Suomeen muuttanut Fred pääsi lahjakkuutensa avulla jo nuorena Kansallisbalettiin, koska pojista oli tanssijoina jatkuva pula. Piirtämisen lahjan löysi hänen opettajansa ja hän yllätti läheisensä elämällä vuosikymmenet suomenruotsalaisen piirustuksen opettajansa Anne-Marie Häyrén-Malmströmin sielunkumppanina. Ilman luovuutta ja opettajansa tukea Fred Negendanckin elämä olisi ollut hyvin toisenlainen. Vanhemmat olisivat halunneet pojastaan baptistisaarnaajan, mutta toisin kävi. Fred valloitti sydämet ensin Kansallisbaletin tanssijana ja sitten Svenska Teaternin karismaattisena luonnenäyttelijänä ja koreografina Helsingissä ja Turussa. Viimeisten 15 vuoden ajan hän sai menestystä monipuolisena kuvataitelijana ja työtä hän teki viimeiseen asti. Hän kuoli 80-vuotiaana. Fred Negendanckin hänen elämänsä kuuden tärkeän kuvan äärellä tapasi helmikuussa Rita Trötschkes.

Seksuaalisuuden tutkimuksen uranuurtaja Suomessa, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kirjoitti vasta 30-vuotiaana ylioppilaaksi ja ehti työskennellä Kotkassa tv-korjaajana ennen akateemista uraa. Vanhemmat toivoivat hänestä' jatkajaa maatilalleen. Kuusi kuvaa-sarjassa Kontula kertoo, miten luumäkeläisen maatalon pojasta kasvoi Amazonin viidakoissakin kehitysyhteistyötä tehnyt kansainvälinen tutkija. Ja single-levyjen keräilijä. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

Merja on syntynyt Boråsissa, missä hänen vanhempansa ompelivat työkseen rintaliivejä. Nykyään Merja työskentee osastopäällikkönä maanpuolustuslaitoksessa, tanssii afrikkalaista tanssia ja maalaa. Tietyissä tilanteissa sua katsotaan halveksivasti, kun kuljet tummaihoisen miehen kanssa."Merja Aho Sanyang syntyi Boråsissa 1966. Vanhemmat olivat töissä tekstiilitehtaalla. Kun Merja oli 3-vuotias, perhe muutti Suomeen ja siitä vuoden kuluttua muuttokuorma pakattiin uudelleen, osoitteena jälleen Ruotsi. Tällä kertaa Ahot asettuivat Tukholman pohjoispuolelle Upplands Väsbyhyn ja siellä Merja asuu tänäkin päivänä.Kouluikäisenä Merjaa kiusattiin koulussa. Hän keksi kuitenkin keinon selvitä tilanteesta voittajana. Suomenkielisten luokkien jälkeen seurasi työ ruotsinsuomalaisessa esikoulussa.Kun ensimmäinen oma vauva oli tulossa, päätti Merja vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan Tukholman yliopistoon, toisin kuin hänen vanhempansa olivat tehneet. Opiskelu ei ollut perheen perinne, mutta Merjalle siitä muodostui tapa päästä elämässä eteenpäin.Hänestä tuli arkistonhoitaja, sen jälkeen arkistonjohtaja ja tätä nykyä hän työskentelee yhdessä Ruotsin maanpuolustuslaitoksen virastoista osastopäällikkönä. Hänellä on 17 alaista.Yksi Merjan aiemmista työpaikoista oli Estonia-samlingen. Kuulemme ohjelmassa myös ääniä vuodelta 1994, kun yli 800 ihmistä hukkui Itämerellä.Merja löysi nykyisen aviomiehensä afrikkalaisen tanssin kautta. Jalkaflirtistä se alkoi. Nyt he ovat naimisissa ja aviomiehen kotimaa, Gambia, on tullut Merjalle tutuksi.Muslimia hänestä ei tule, mutta hän suhtautuu ennakkoluulottomasti miehensä kulttuuriin ja tapoihin. Avioliiton kautta hän on oppinut näkemään afrikkalaiset uudella tavoin.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

On osittain Liisa Lipsasen ansiota, että Suomen naiset vapautuivat hamepakosta ja vetivät farkut jalkaansa 1960-luvun alkupuolella. Nykyisen linnanrouvan menestyskonsepti on: olla hellästi kova. Liisa Lipsanen syntyi kauppiasperheeseen Kymenlaaksossa. Perhe asui Kouvolassa ja siellä Liisa kävi koulut. Perheen isä kuoli 55-vuotiaana ja äiti hoiti sen  jälkeen perheen omistamat liikkeet. Liisa auttoi äitiä kaupassa jo 12-vuotiaana. Samoin tekivät hänen siskonsa ja veljensä. Vanhemmat kannustivat kolmea lastaan opiskelemaan ja hankkimaan kokemusta ulkomailta.Liisa Lipsanen oli vahvasti mukana luomassa nuorisomuotia Suomessa 1960-luvulla. 1990 hän siirtyi Ruotsiin ja kiinteistöalalle.Liisa Lipsanen kertoo Soilin seurassa avoimesti lapsuudestaan, perheyritys Seppälästä, avioliitostaan yhden Suomen kautta aikojen suosituimman iskelmälaulajan, Dannyn, kanssa ja avioerosta 2005. Uusi suhde Dicki Sörensenin kanssa, joka alkoi 2009, antaa voimaa. Olen aina nukkunut yön yli. Näin olen aina päässyt uudelleen alkuun ja positiiviseen ajatteluun. Muuten en olisi jaksanut. Tänä vuonna mukana joulunvietossa on perheen uusin tulokas: Liisan ja Dannyn lapsenlapsi.Danny on ihminen, jonka kanssa ei pysty riitelemään. Minun kanssa kyllä pystyy! Haastattelija: Soili Huokuna.

Koulun kevätjuhla on hyvää treeniä Vain elämää -ohjelmaa varten. Kuinka paljon ihminen voikaan itkeä tunnin aikana. Näitä paikkoja, joissa itku tulee pakottamatta, on lopultakin aika vähän. Silmistä näkee, että niitäkin itkettää jotka eivät itke. Se ihmistyyppi ei tosin itke äitinsä hautajaisissakaan. Kylmä ja epävakaa – kuin juhlapäivä, sääennusteen mukaan. Mikä kevätjuhlassa itkettää? Itse juhla se ei ole. Pitää porata syvemmälle. Ala-asteen opettajani itki sekä kevätjuhlassa että joulujuhlassa. Hänen kimmokkeensa oli selkeä ja rehellinen. Ope itki, ja paineella, koska hänen harjoittamansa lasten ohjelmanumero ei mennyt KOSKAAN niin virheettä kuin hän olisi toivonut. Vanhemmat puhuivat hänelle, lohduttivat vapisevaa ja yrittivät parhaansa asettaakseen tapahtuneen oikeisiin mittasuhteisiin. Turhaan. Ihan jo se itkettää, miten elämä voi olla näin vaikeata. Kun stressi purkautuu, itku pärähtää. Myös joku vanhemmista stressaa sitä miten lapsi suoriutuu näyttämöllä. Kun on väännetty kolme viikkoa kevätjuhlavaatteista ja poltettu rahaa ja päädytty erikoisen näköiseen kompromissiin, niin stressihän siinäkin on tullut. Ihan jo se itkettää, miten elämä voi olla näin vaikeata. Vaikkei eletä edes Angolassa. Kauneus itkettää. Se on universaalia. Arjessa ei aina noteeraa. Pää on pyykkikoneessa. Kevätjuhlassa lapset ja nuoret ovat ykkösissä. Tärkeämpää on kesän läheisyyden aiheuttama sisäinen kirmaus, joka odottaa vaan saavansa jalat alleen. Se aiheuttaa silmin havaittavaa hehkua. Siinä tajuaa pitkästä aikaa miten kaunis ihminen onkaan. Kyynelkanava painetaan päälle. Toivomme sisimmässämme elävämme henkisempää elämää. Suvivirsi itkettää jumalattomasti. Ensin itkettää lapsikuoro, sitten omat koulumuistot. Sanat itkettävät, koska meidän kansallemme sanoitukset ovat aina olleet tärkeitä. Tarvitsemme valmiita sanoja, koska itse päätämme olla usein pukahtamatta mitään kaunista. Suvivirsi on virsi. Virsi taas on yhteislaulettavaksi tarkoitettu hengellinen laulu. Kun suvivirsi täyttää kaikki aistit ja märkä itku nenäontelot, toivomme sisimmässämme elävämme henkisempää elämää kuin mitä elämme. Emme ehkä kaipaa kirkkoon asti, mutta kaipaamme johdatusta. Täällä tarkoitus hukkuu niin helposti samojen sivujen hipaisuun ja pinnalliseen melskeeseen. Itkemme sitä, että olisimme enemmän. Mitä vielä itkemme? Sitä isi ei kerro. Talouspaperia menee. Kevätjuhla on riitti, joka penslaa karstaa vanhastakin koneesta. Itkemme viattomuuden menetystä. Omaa elämäämme, valintojamme. Siitä pienestä pellavapäästä tuli tämmönen. Muitakin mahdollisuuksia olisi ollut. Kansakoulu alla, tuulipuku yllä. Lähtökuopat on peitetty, vaikka siinä olisi ollut hyvä haudan alku. Jokainen kevät jonka saamme on valmistujaislahjamme. Ehkä eniten itkettää ajan kuluminen. Kuoleman läheisyys. Aika kuluu ja kuluttaa. Vuosien vierimistä ei tiedosta millään. Kevätjuhlassa saattaa säpsähtää siihen ja tuohon. Minun vauvastani on tullut nuori nainen. Missä minä olen ollut? Mitä ehtisin vielä tehdä? Jokainen kevät jonka saamme on valmistujaislahjamme. Meidänkin, jotka emme osaa ottaa lahjoja vastaan, on opeteltava vastaanottamaan se. Muuten menee hukkaan sapluuna ja taju. Maallikkosaarnaaja Maasola.

Kielenhuoltaja Henna Leskelä kertoo suomen kielen uusista sanoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon. - Maahanmuutto on jättänyt jälkensä myös kielenkäyttöön Suomessa. Muunmuassa suvakki ja mokuttaja ovat maahanmuuttoon liittyviä sanoja. - Turkkilais-suomalainen lapsiperhe joutuu monien kielivalintojen eteen. Tapaamme malmöläisen Hanna Okurin perheen, jossa Hanna puhuu suomea, hänen miehensä turkkia ja 4-vuotias tytär osaa molempia kieliä, mutta turkki on suomea vahvempi. Vanhemmat puhuvat bad english keskenään ja lisäksi kaikki tietenkin käyttävät ruotsia.- Markku Huovila muistelee pakinassaan Palmen murhaa 30 vuotta sitten ja sitä seurannutta poliisityötä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puivat sanaa pirkka ja kreikan sekä suomen kielen mahdollisia yhtäläisyyksiä.

Aili ja Osmo Ikonen ovat monilahjakkaita muusikoita, mutta tiistai-iltana 15.12.2015 he vierailivat Paula Jokimiehen ja Sanna Pirkkalaisen Kaikki kotona -lähetyksessä ensisijaisesti sisaruksina. Osmolla ja Aililla on pari vuotta ikäeroa, Osmo on isoveli, Aili pikkusisko. Sisaruskatraaseen kuuluvat myös Tuuli, Heini ja Aimo, jotka ovat vielä nuorempia. Aili Ikonen tunnetaan lahjakkaana jazztulkitsijana ja vastikään hän oli tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton solistina linnassa. Osmo on singer-songwriter, multi-instrumentalisti ja on mukana esim. SuomiLOVE -bändissä. Osmo kertoo ehkä hieman käyttäneensä hyväkseen asemaansa vanhimpana sisaruksena, kun keräsi rahaa Amerikan matkaansa. - Noin kymmenvuotiaana haaveilin matkasta ja ehdotin siskoille ja veljelleni, että kaikki säästäisivät viikkorahoistaan minun Amerikan reissua varten. Suostuttelin heidät mukaan, lupaamalla että homma pistetään kiertämään. Jokainen vuorollaan lähtee reissuun, ja kaikki osallistuvat viikkorahoistaan matkakassan kartuttamiseen. Vanhemmat pääsivät jyvälle Osmon masinoimasta matkahankkeesta ja hän joutui palauttamaan rahat sisaruksilleen. Ikosen sisarukset ja suuri joukko sukulaisiakin on musiikin kanssa jollain tavoin tekemisissä. Kannustuksesta ja tsemppauksesta ei suvun kesken pihistellä, iloitsee Auli. - Silti joskus väkisinkin tulee vertailtua itseään muihin, kun ympärillä on niin paljon lahjakkuutta. Miettii, onko siinä omassa tekemisessä sittenkään riittävästi. Tapaninpäivänä Ikosen sisarukset kokoontuvat lapsuudenkotiin joulunviettoon. Tänä vuonna päätettiin, että lahjoja ei osteta kaikille, vaan arvotaan, kuka ostaa kenellekin. Arpaonni ratkaisi, että Aili ja Osmo ostavat lahjat toisilleen.

Voi Teita heilani vanhemmat; Minun nimeni on Kalle Kallio

Mertsi valmentaa romanien salibandyjoukkuetta Romanijoukkue pelaa salibandyliigassa Helsingin Myllypuron areenalla. Vanhemmat romanit ja romaninaiset eivät saa romanitapojen mukaan katsella shortseissa pelaavien miesten otteluita, mutta itse peli sopii kaikille. Romano miritsissä tavataan romanien salibandyjoukkueen valmentaja Mertsi Valerius. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.