Podcasts about suomeen

Missä tilanteissa ydinaseen jatkossa saisi tuoda Suomeen? Hallitus haluaa muuttaa ydinenergialakia. Keskustelemassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kenian presidentti puolisoineen on saapunut tänään valtiovierailulle Suomeen. Presidentti osallistuu myös Kultaranta-keskusteluihin. Suomen ja Kenian suhdetta analysoi Pohjoismaisen Afrikka-instituutin professori Liisa Laakso. Politiikka ja sosiaalinen media ovat kietoutuneet toisiinsa erottamattomasti. Millaista poliittista valtaa sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät? Keskustelemassa asiantuntija Pinja Orre vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys Ping Helsingistä sekä sosiaalisen median tutkija Suvi Uski. Kataloniassa Barcelonassa järjestetään tänään historiallinen juhlamessu, kun yli sata vuotta rakennettu kirkko Sagrada Familia vihitään käyttöön. Kirkon siunaa katolisen kirkon johtaja Paavi Leo ja paikalle odotetaan tuhansia pyhiinvaeltajia. Barcelonasta tunnelmia kertoo toimittajamme Maija Salmi. Millaista Venäjän sotilaallinen läsnäolo on Suomen rajan tuntumassa? Haastattelussa sotilasasiantuntija Marko Eklund ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana Linda Vettanen. Tuottajina Ella Haura ja Rasmus Montonen. Toimittajina Heta Ylitie, Tuukka Tervonen, Lasse Pyhtilä, Veera Nikkilä, Lotta Lautala, Petra Nykänen.

Suomen kesä on ihana. Kakskolmosen vinkkejä liki koskemattomilsta saarista sekä kirkasvetisistä lammista kesäiseen pääkaupunkiin ja sen parhaisiin puoliin.

(00:00) - Intro(04:00) - Kuuntelijakyssät: Playoff joukkueet Majoreilla, karrigan, B-striimi Majoreilla(15:20) - HAVU uutiset: puuha lähtee, p3kko IGL, kuka on viides?(27:00) - Vaasan StarLadder turnaus peruttu!(36:00) - RIP Parken, Ruotsiin uus turnaussarja tilalle(42:00) - G2 myy awp pelaajaa(44:30) - Tarraraha kriisi(55:40) - IEM Cologne Major Stage 1&2YOUTUBE: https://www.youtube.com/@natujaRobuLiity keskusteluun muiden cs-fanien kanssa: https://discord.gg/XxEcdhP38xhttps://twitter.com/natuhttps://www.instagram.com/natucsgo/https://twitter.com/RobuJohnsonhttps://www.instagram.com/robujohnson/Tarrarahojen kehitys kuvana: https://cdn.discordapp.com/attachments/787638360050499604/1512349507780612188/Sticker_update__what_changed____Sticker_Fans_Come_Here_ft._messiso_17-2_screenshot.png?ex=6a23c4bc&is=6a22733c&hm=d663df69ac7a3bf219c818168c7792575a78a2e8ae87163f0e59e2d74238feea

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Anu Koivunen nostaa pöytään journalismin kyvyn tarkastella kriittisesti turvallisuuspolitiikkaa. Helsingin Sanomat paljasti, että pari viikkoa sitten uutisoidussa Uudenmaan drooniuhassa oli kyse Ukrainan vahingossa Suomeen suunnatuista drooneista, joista Ukraina Suomea varoitti. Asiasta ei kerrottu kaikkea edes ulkoasiainvaliokunnalle. Mitä kansan tästä pitäisi asiasta ajatella? Koululaiset ja opiskelijat ovat vastikään kirmanneet kesälaitumille - tai kesätöihin, jos niitä joku sattui saamaan. Kaarina Hazard haluaa kuulla keskustelijoiden ajatuksia ammatillisen koulutuksen tilasta. Miten itseohjautuvuuden eetos sujuu, kun ammatillisen opetuksen määrä sekä laatu tuntuvat sakkaavan, eikä tasalaatuisuutta valvota? Hilkka Olkinuora tuo näin kesän juhlasesongin alettua esiin erilaisten perheenjäsenten kyvyn juhlia samoissa pöydissä. Kuinka esimerkiksi uusperheissä voidaan saavuttaa juhlarauha, jotta itse juhlittava ei kärsisi ikävästä tunnelmasta? Mistä johtuu, ettei juhliminen yhdessä aina onnistu ja pitäisikö sen?

Pasi Heikura perehtyy Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman professori Jukkis Uotilan kanssa sanastoon, joka on jazzin myötä vakiintunut suomen kieleen. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko junassa syvää päätyä ja selvitetään lopuksi, voiko autolla ajaa yhteen hiileen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto paljasti tällä viikolla kymmenen vuotta toimineen marjakartellin. Kartelli on taas yksi paljastus läpimädästä luonnonmarjojen bisneksestä.Thaimaalaiset marjanpoimijat velkaantuivat päästäkseen Suomeen orjuutta vastaaviin oloihin. Ministeriön virkamies otti lahjuksia. Ihmiskauppatutkinnat ja tuomiot. Kymmenen vuotta marjafirmat sopivat keskenään poimijahinnat. Pääomasijoittaja, jonka olisi ainakin pitänyt tietää omistamansa yhtiön toiminnasta.Tässä jaksossa kysymme, kuka kantaa vastuun.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

(00:00) - Ylppärit, MM-kisat(05:20) - Avoin LAN turnaus Suomeen(16:20) - Pelaajatauko peruttu(26:00) - Tarrasysteemi uusiksi(33:00) - IEM Cologne Major ennakkoYOUTUBE: https://www.youtube.com/@natujaRobuTsekkaa meidän TikTok-tili: https://www.tiktok.com/@natujarobuLiity keskusteluun muiden cs-fanien kanssa: https://discord.gg/XxEcdhP38xhttps://twitter.com/natuhttps://www.instagram.com/natucsgo/https://twitter.com/RobuJohnsonhttps://www.instagram.com/robujohnson/

Asunnonostajat vaativat yhä useammin asunnon kuntotarkastuksen kauppojen takeeksi. Kuka tarkastuksen voi tehdä ja kuinka luotettavia ne ovat? Tästä keskustelemassa rakennusmestari Esko Lindblad ja professori Panu Savolainen. Toisessa keskustelussa kysytään; pakenevatko Keski-Euroopan lomalaiset Suomeen kotiseutujensa hirmuhelteitä? Studiossa johtaja Kristiina Hietasaari ja professori Juho Pesonen. Lisäksi kuulemme arviot Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestyksestä, sosiaalisesta kuntoutuksesta ja Venäjän pommittamasta Kiovasta. Juontajana on Mari Sarolahti ja tuottajina Mika Kriikku ja Petri Kejonen. Toimittajina Miina Väisänen, Maxim Fedorov, Riikka Kajander, Mikko Hirvonen ja Petri Niemi.

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomen ensimmäinen valittu eduskunta juhli avajaisiaan. Kuningatar Elisabeth II saapui ensimmäistä kertaa vierailulle Suomeen ja elokuvahistoria muuttui pysyvästi, kun Star Wars sai ensi-iltansa.

Keskustellaan viikon 21 mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä tällä viikolla Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.Jakso katsottavissa videomuodossa: https://youtube.com/live/14gCJ65rMxY

Maanantain ykkösaamussa tunnustelemme, millaisissa tunnelmissa Linda Lampenius ja Pete Parkkonen saapuivat takaisin koti-Suomeen, ja pohdimme myös, millaista pursketta Suomi-kuva sai pitkästä ennakkosuosikin asemastaan ennen Euroviisuja. Perjantaina annettu droonivaroitus sai yhteiskunnan toimintoja sekaisin ja pelästytti. Kysymme, osaammeko suhtautua oikein uudenlaisiin yhteiskuntaa kohtaaviin uhkiin, esimerkiksi droonivaroituksiin. Työlämä meni uusiksi koronaepidemian aikaan. Onko etätyön lisääntyminen vienyt vallantunteen pomoportaalta? Ja kuulemme myös, mitä kuluttajaneuvonnassa mietitään MTV:n ja Elisan tv-kanavakiistasta. Tuottajina Petteri Löppönen ja Petri Kejonen, juontajana Anssi Väisänen. Toimittajina Mikko Hirvonen, Petra Ketonen, Tuukka Tervonen, Anna Karismo, Anssi Väisänen.

Nostalgiapalojen jaksossa 51 tehdään erittäin mielenkiintoisen aikamatka 1970-uvulle. ”Kaikki alkoi vuoden 1974 syksyllä kun opiskeluporukan kanssa pelasimme ensimmäisen kerran sählyä. Pelin esitteli meille jumppamaikka Timo Laitinen. Peli oli meistä aivan valtavan hauskaa ja kuntoa vaativaa. Haistoin bisneksen heti ensi silmäyksellä. Liiketoiminta alkoi opiskelun ohella. Ensimmäinen tehtävä oli teettää työkalu mailan lapojen valmistamiseksi, etsiä sopiva yritys muoviputkien alihankkijaksi sekä löytää pelipallo. Perustettiin yhtiö nimeltä Oy Insport Ab. Ensimmäinen valmis peli myytiin Porolahden kansakoululle 27.11.1974. Sählypelin markkinointi aloitettiin postimyynnillä. Suoramyyntikirjeet lähetettiin kaikille Suomen kouluille. Yhteistyökumppaniksi saimme Suomen Jääpalloliiton. Jukka Suomisen johtama liitto lupautui auttamaan markkinoinnissa korvausta vastaan. Markkinoinnissa saimme käyttää mainintaa ”SJPL:n suosittelema kuntopeli SÄHLY”. Myyntituotot vuonna 1974 olivat 2.108,- mk. Vuonna 1975 konttori, varasto ja valmistus siirtyivät Jarmo Monténin kotiin. Vuosi -75 oli kovan toiminnan aikaa. Kävimme kouluissa pitämässä esittelyjä. Kehitimme postimyyntiä. Rekisteröimme SÄHLYPELI tavaramerkin. Aloimme järjestää otteluita yrityksien liikuntakerhoille. Vuonna 1976 Oy Insport Ab myi toimintansa SALESPORT OY:lle. Markkinoinnissa panostettiin aktiiviseen myyntityöhön. Suora puhelinmyynti urheilukauppiaille tuotti hyvää tulosta. Porkkanana oli keväällä julkaistu TV mainos. Jälleenmyyjiksi saimme SOK Koulupalvelun ja Poikien Keskuksen. Firmaliiga eli siis Sählyliiga yrityksille toimi täydellä teholla. Aloitimme vientiponnistelut, teimme ulkomaankieliset SÄHLYesitteet. Loppuvuodesta konttorimme siirtyi Pihlajamäkeen, jossa avasimme 29.10.1976 urheilukaupan vähittäisliikkeen. Vuonna 1977 myyntiin ja markkinointiin panostettiin entistäkin enemmän. Tammikuussa osallistuimme kansainvälisille urheilumessuille omalla osastolla Munchenissä. Saimme hankittua maahantuojia pohjoismaihin. Sählypelin vienti alkoi. Kotimaassa toteutimme hyvällä menestyksellä Sählypelin kevätmyynnin urheiluliikkeisiin. Porkkanana oli taas TV mainos. Lyhyt mainosfilmi, jossa esiintyi ”sählymummu”.” Tämä oli lyhyt yhteenveto Insportin ja Salesportin perustajan Jarmo Montenin muistelmista sählyn alkuajoilta. Museoukko vieraili Montenin luona ja taltioimme sählypelin rekisteröinnin ja suomalaisen sählymailatuotannon pioneerin muistelot sählyn Suomeen rantautumisesta talteen nostalgiapaloihin. Jaksossa äänessä Jarmo Monten ja museoukko Jari Kinnunen.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki.Puhuimme Pekka Virkin uudesta, vilkasta keskustelua herättäneestä kirjasta Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus (Docendo 2026).Miten suomalainen kommunismi syntyi? Oliko se venäläistä vai eurooppalaista alkuperää? Entä miksi Suomen työväenluokka päätti lähteä tekemään vallankumousta vuonna 1918? Luuliko Stalin, että Suomen kommunistit ryhtyvät kapinaan vuonna 1939, kun hän päätti hyökätä Suomeen?Kuinka lähellä oli Suomen ajautuminen sosialistiseksi kansandemokratiaksi toisen maailmansodan jälkeen kuten Itä-Euroopan maille kävi? Vaikutti asekätkentäjupakka tähän?Entä toiset vaaran vuodet 1970-luvulla, kun taistolaiset ja muu laitavasemmisto rynni esiin Suomessa?Hiipuiko Moskavan vaikutusvalta Suomessa Neuvostoliiton romahtamiseen? Jaakko Laakso ja muut kommunistit siirtyivät Vasemmistoliittoon. Muuttuiko lopulta mikäänLopuksi pohdimme vielä sitä, onko kommunismi lopullisesti kuollut vai voiko ruumis herätä henkiin ja kummittelemaan vielä 2000-luvulla.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Jocka Träskbäck & Sami Miettinen | YEL-voitto, IMF Suomeen ja Tampereen tulevaisuus | NeuvottelijaTampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jocka Träskbäck kertoo, miten 50 000 allekirjoitusta kahdessa vuorokaudessa kerännyt kansalaisaloite pakotti hallituksen korjaamaan Marinin hallituksen YEL-pommin. Käymme läpi mitä uudistuksessa onnistui, miksi rahastointi on seuraava taistelu ja miksi IMF saattaa olla matkalla Suomeen. Mukana myös 280 miljardin työeläkepotti, Tampereen konepajateollisuus ja tekoälyn rooli julkisella sektorilla.Arvostaisin jos voitte tilata jakson ja antaa viisi tähteä Spotifyssä.00:00 Sami Miettinen jakson kohokohdat02:35 Tervetuloa Jocka Träskbäck Tampereelta03:39 Roni Arvosen kanssa kansalaisaloite04:09 50 000 nimeä kahdessa vuorokaudessa06:39 Voittajat häviäjät ja arvioiden harha07:32 Arvioverotuksen kaltainen pommi puretaan10:36 Eläkkeensaajia enemmän kuin maksajia11:41 Kamelin kasvattaja ja arvioiden absurdius14:04 Marinin vapaa pudotus 2029 torjuttu14:50 Yrittäjä saa valita laskentatavan16:41 Osingot pidettiin ulkona YEL-piiristä18:20 Englannin rahastoeläke vertailussa22:50 Y-tunnus jokaiselle kansalaiselle ehdotus24:46 280 miljardia kolmikannan käsissä26:19 10 miljardia YEL-rahastoksi heti29:04 Kokoomus ajaa virallisesti 401k-mallia31:17 Ruotsin malli puolipakollisena sijoituspakkona34:46 YEL-pommi tiedettiin jo 202238:38 Bile-Ilmarin pormestariohjelma yllätti40:22 Tampereen työttömyyden sakkomaksut 50 miljoonaa42:47 Konepajat puolustusteollisuus ja dronet46:17 Teollisuuden vaihemaakuntakaava etenee48:36 Sami tarjoaa tekoälyosaamista Tampereelle49:36 Kelan 600 miljoonan jenkkihankinta50:48 Copilot petti Tropic ja OpenClaw eivät53:18 Jocka ehdolla eduskuntaan 202755:45 IMF saapuu Helsinkiin pakkaamaan laukut59:50 Yle vaatii 200 miljoonan leikkauksen1:01:52 Veikkausrälssi ja kolmas sektori1:05:47 Pelimonopolin purku avaa sponsorituloja

Tällä historiallisella päivämäärällä nostetaan lippu salkoon Suomalaisuuden päivän kunniaksi. Samalla päivämäärällä starttasi myös Radio Novan lähetykset ja Helsinki täyttyi euroviisuhuumasta, kun Eurovision Song Contest 2007 saapui Suomeen.

Kesätyöhaku on tänä vuonna kovempaa kuin koskaan. Yhdellä työnantajalla 35 000 hakijaa tuhannelle paikalle – ja kilpailijoina myös kokeneet ammattilaiset, joilta on mennyt oma paikka alta. Sami Laine keskustelee nuorten työelämädelegaatti Nea Laineen ja Lidl Suomen henkilöstöjohtaja Heli Hassinen-Bibergerin kanssa siitä, miksi ensimmäinen askel työelämään on monille nuorille aiempaa vaikeampi – ja mitä sille pitäisi tehdä. Jaksossa käsitellään kesätyönhaun haasteita nuorten näkökulmasta, työnantajien vastuuta ensikertalaisten kiinnittämisessä työelämään sekä sitä, miten viivästynyt työllistyminen vaikuttaa nuorten itsetuntoon ja tulevaisuudenkuviin. Better is Possible -podcastin kolmannessa jaksossa pohditaan myös, millaista perehdytystä nuoret oikeasti tarvitsevat, mitä he toivovat työnantajiltaan – ja miksi asenne ja reippaus eivät aina enää yksin riitä kovassa hakijajoukossa. Entä pitäisikö Suomeen rakentaa kokonaan uudenlainen kesätyöliike? Lopuksi molemmat vieraat antavat yhden konkreettisen viestin nuorelle, joka etsii vielä paikkaansa tänä kesänä.

ääkekehityksen lokikirjat on tällä kertaa veto- ja pitovoiman jäljillä. Pohdinnassa on, miten Suomeen saataisiin houkuteltua lupaavimmat bioteknologia-alan osaajat ja miten varmistettaisiin, etteivät he karkaa kauas pois? Vai pitäisikö ajatella, että mitään aivovuotoa ei ole, vaan tutkijaksi kasvu suorastaan vaatii liikkumista ryhmästä ja maasta toiseen? Työelämäprofessori Timo Veromaa otti ja lähti nuorena tutkijana ns. rapakon taa, mutta palasi Suomeen, miksi? Tässä jaksossa selviää myös, minne tänä päivänä InFLAMES-ryhmistä valmistuneet tohtorit ja uralla eteenpäin jatkaneet tutkijat ovat sijoittuneet työelämässä. Kaksi nuorta kansainvälistä tutkijaamme kertoo, miksi he valitsivat Suomen ja aikovatko he pysyä täällä. Mukana keskustelussa on myös Turun yliopiston vararehtori Maija Peltola, joka pitää Turun vetovoimatekijänä pitkää, yli sata vuotta harjoitettua korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta. Ja jos lahjakkuuksista halutaan pitää kiinni, on huolehdittava siitä, että ihmiset löytävät paikkansa ensin yliopistoyhteisöstä ja myöhemmin Turusta, Varsinais-Suomesta tai ainakin Suomesta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Country-vaikutteista suomenkielistä musiikkia omaleimaisesti rakentava Lipa Liukkonen on solminut kustannussopimuksen Nordic Bridge Music & BMG:n kanssa.Tuora yhteistyö tarkoittaa merkittävää muutosta laulajan uralla. Tulevien vuosien aikana kehitetään ja selkiytetään musiikkia, uraa ja artistin omaa habitusta. Tähtäimenä on saada entistä enemmän jalansijaa Suomi-Countryn esittäjänä - omalla twistillä tietenkin.Omasta tyylistään tuttu Lipa jatkaa nyt omaehtoista matkaansa – ei yksin, vaan tiimin kanssa, joka rakentaa pitkäjänteisesti uudenlaista suomicountry-tarinaa Suomeen.Perjantaina 24.4. julkaistaan Liukkosen uusi single Siipirikko, jonka hän on sanoittanut ja säveltänyt sparriparinsa, Riku Rantasen kanssa.

”Nyt tapahtuu konkreettisia asioita. Loppui se miettiminen ja komiteoiden pyörittäminen ja jo näiden viikkojen aikana on tehty oikeita asioita”, sanoo droonintorjuntayhtiö Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.Hyppösen mukaan drooneja on voinut tulla Suomeen jo enemmän, kuin tiedetään. Osa voi löytyä, kun ihmiset lähtevät syksyllä sienimetsään.Sensofusionista on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista teknologiayhtiöistä, ja se tähtää listautumiseen Helsingin pörssissä vielä tämän vuoden aikana.Droonisodan kiivas teknologinen kilpajuoksu vie yhtiön myös avaruuteen: Sensofusion rakentaa omaa satelliittia, jonka on määrä laukaista 2027. Drooneja havaitsevien erilaisten sensorien joukko pitää saada myös taivaalle.Studiossa Hyppösen kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Maailman suurimmaksi humanitaariseksi kriisiksi kuvailtu Sudanin sisällissota on jatkunut nyt tasan kolme vuotta. Kyseessä on Sudanin asevoimien ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen välinen konflikti. Berliinissä alkaa tänään kansainvälinen konferenssi, jonka tarkoituksena on saada hätäapua Sudaniin. Haastattelussamme on konferenssiin osallistuva Pekka Haavisto, joka toimii YK:n pääsihteerin edustajana Sudanissa. Lisäksi Sudanin sisällissodasta keskustelevat Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen-toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen ja vanhempi tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista. Suomeen harhautuneiden ukrainalaisten droonien epäillään päätyneen väärään paikkaan Venäjän harjoittaman voimakkaan elektronisen häirinnän vuoksi. Mihin kaikkeen ja millä tavalla häirintä vaikuttaa, ja onko meillä keinoja sitä vastaan? Keskustelemasssa tutkija Ville Widgren Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksesta sekä osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen Traficomista. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Satu Heikkilä ja Anna Nevalainen.

Käydään läpi Radiogaalan juhlinnat ja asut sekä se, miltä tuntui kokeneen gaalailijan Ilen ensimmäinen Radiogaala. Tuhannen euron bensakorkki Yhdysvalloissa herättää keskustelua, kuten myös muut autonkorjaukseen liittyvät yllätykset. Hollywood-tähti on saapunut Suomeen ja aiheuttanut hämmennystä kaupan murohyllyllä. Entä mikä ihme on The Honkanen trophy? Käydään läpi myös futiksen tuoreimmat kuulumiset ja Alisa Vainion upea saavutus Pariisin maratonilla. Ilekin on juossut maratonin kolmesti, mutta sehän ei ketään ei juuri kiinnosta.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Ukrainan sota on viime aikoina läikkynyt entistä konkreettisemmin Suomeen, näin myös Kansanradioon. Yksi kansalainen toivoo nikotiinituotteita Kela-korvattaviksi. Ja pääsiäinen pitäisi kieltää! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Presidentti Donald Trump on väläytellyt Yhdysvaltojen vetämistä Natosta. Mistä Trumpin puheet johtuvat ja mitä niistä seuraa? Keskustelemassa Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Ukrainan sota läikkyy jo Suomeen ja Lähi-idän sota heijastuu Eurooppaan. Miten Eurooppa vastaa ? Keskustelemassa europarlamentaarikot Aura Salla (kok.), Li Andersson (vas.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Autoliiton Operaatio Pajunkissa on auttanut pääsiäisliikenteessä jo kymmenien vuosien ajan. Vieraana Autoliiton tiepalvelutoimikunnan puheenjohtaja Tapani Virtanen. Juontajana Mika Kriikku, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Miksi Eero Nelimarkan teokset puhuttelevat yhä, vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen? Syvennymme Eero Nelimarkan (1891–1977) monikerroksiseen maailmaan – mieheen, joka oli yhtä aikaa maalaiskylän poika, sokerileipuri, kansainvälinen taidemaalari ja syvällinen hengellinen etsijä. Nelimarkka ei tyytynyt pintaan. Hänen maalauksensa eivät ole vain kuvia maisemista tai kyläläisistä – ne ovat ikkunoita johonkin syvällisempään. Nelimarkka inspiroitui ruotsalaisesta kuvataiteilijasta, Carl Larssonista ja hänen taiteessaan on varhaisen impressionismin piirteitä. Nuorena miehenä hän valloitti Pariisin taidemaailman, mutta palasi Suomeen, jossa hän loi pääosan elämäntyöstään. Miksi? Vastaus löytyy ehkä siitä, miten Nelimarkka näki taiteen tehtävän – ei vain estetiikkana, vaan hengellisen kokemuksen välineenä. Keskustelemme vieraiden kanssa Nelimarkan elämästä kolmesta kulmasta: ihminen, joka etsi paikkaansa maailmassa; taiteilija, joka mursi akateemisia normeja; ja hengellinen kulkija, jolle luonto oli pyhä tila ja maalaaminen rukous. Lapsuudesta saakka muotoutunut ja koko elämää leimannut uskonnollinen elämänkatsomus heijastuu maalauksiin kuvauksina työntäyteisestä arjesta ja vakavasta elämään tyytymisestä.   Ihminen sisätilassa oli Nelimarkalle  läheinen aihe, kuten tanskalaiselle taidemaalari Vilhelm Hammershøillekin. Maalauksen henkilöt ovat etäännytettyjä, selin katsojaan kuin omissa maailmoissaan. Huoneet muuttuvat teoksissa mielenmaisemiksi, joissa ikkunat ja ovet avautuvat arkikokemusten ulkopuoliseen maailmaan.  Ohjelman vieraina ovat kuraattori Riitta Ojanperä, Nelimarkasta kirjoittanut Ateneumin intendentti Marja Lahelma ja filosofian tohtori Ringa Takanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Эхо Хельсинки – 1 апреля 2026 года Война – день 1498 Еще один беспилотник найден у границы с Россией в Париккала. Финляндия не требует от Украины ограничивать удары по России, – заявила глава МИД страны Элина Валтонен. Финляндия разрабатывает приложение для оповещения о воздушной тревоге. За 11 лет число иностранцев во втором поколении в Финляндии удвоилось и превысило 100 тыс. человек. Цены на топливо растут: мазут подорожал на 40%. Россия отклонила предложение Украины о пасхальном перемирии. «Трибунал для Путина» мог бы формироваться быстрее, – считает глава европейской дипломатии Кая Каллас. Вторая – заключительная – часть интервью со старшим научным сотрудником Финского института международных отношений Маргаритой Завадской, в котором мы попросили ее подробнее рассказать об опубликованном в конце января большом докладе «Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomeen 2000-luvulla: Pehmeästi pedattu mutta kova nukkua», название которого можно перевести как «Широкомасштабное влияние России на Финляндию в XXI веке: мягко стелет, да жестко спать». В разговоре с политологом Маргаритой Заводской по докладу о широкомасштабном влиянии России на Финляндию вопрос о «Финской газете» она переадресовала к своему коллеге, также одному из авторов доклада старшему научному сотруднику Финского института международных отношений Юсси Лассила. В докладе «Финская газета» была охарактеризована как повторяющая российскую государственную пропаганду. И это утверждение о «Финской газете» обосновывается ссылкой на одну публикацию в Iltalehti. На вопрос, достаточно ли лишь такого обоснования, чтобы утверждать, что «Финская газета» является проводником российской пропаганды? отвечает эксперт Юсси Лассила. Финляндия планирует разрешить ввоз ядерного оружия для оборонных целей. Специалист по вопросам международного баланса ядерных сил и военного сотрудничества Китая, России и Северной Кореи, член финского союза журналистов Владимир Марахонов с ответом на наш вопрос: это решение больше защищает Финляндию от потенциальной нападения со стороны России или больше угрожает безопасности Финляндии?

Suomeen eksyi kaksi droonia, joista toisen Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet ukrainalaiseksi. Puolustus- ja ulkoasianvaliokunta kokoontuvat tänään ylimääräisiin kokouksiin tapauksen johdosta. Onko Suomen viranomaisilla riittävät työkalut lainsäätäjiltä torjua droonit Suomen ilmatilassa? Tästä ovat keskustelemassa puolustusvaliokunnan kansanedustajat Mika Kari (sd.), Otto Andersson (rkp.) ja Jarno Limnell (kok.). Toisessa keskustelussa kysytään, minkälaista roolia järjestöt ovat ottaneet suomalaisesssa sosiaali- ja terveydenhuollossa? Kuinka paljon kolmatta sektoria pitää rahoittaa veronmaksajien rahoilla? Studiossa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Vertti Kiukas ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kimmo Lind. Lisäksi lähetyksessä raportti Ranskan suunnitelmasta kieltää sosiaalinen media lapsilta, tuoreet tiedot lintujen kevätmuuton edistymisestä sekä ohjeet hyvään kompostointiin. Studiossa isännöi Mika Kriikku, tuottajana Petri Kejonen, toimittajina Satu Heikkilä, Kreeta-Maria Kivioja, Tommy Fränti ja Miina Väisänen.

Suomeen harhautuu jo drooneja ja Iranin sota uhkaa nostaa hintoja rajusti. Hallituksen syliin kaatuu ongelma toisensa jälkeen, mutta tuleeko ikävin ongelma hallituksen sisältä? Miten hallitukselta onnistuu reagointi uhkiin, kun vaalit lähestyvät ja irtiotot ovat lisääntyneet? Politiikkaradio ottaa kiinni politiikan ajankohtaisiin aiheisiin politiikan toimittajien kokoonpanolla. Antti Pilkkeen kanssa keskustelevat Anni Keski-Heikkilä Ilta-Sanomista, Olli Kuivaniemi Kauppalehdestä ja Päivi Lakka Yleltä. Suora lähetys.

Эхо Хельсинки – 30 марта 2026 года Война – день 1496 Два беспилотника на юго-востоке Финляндии: что известно и реакция официальных лиц. Северные страны обсуждают вынос системы убежища за пределы ЕС по той же схеме, что и в Великобритании. В субботу аэропорт Вантаа принял самолёты, направляющиеся в Пулково. Финская фирма без офиса и с миллионами прибыли: Yle рассказала о связях владельца неприметной компании из Лаппеенранта с окружением Путина. Американский президент Дональд Трамп назвал НАТО «бумажным тигром». Перепалка на встрече G7: Каллас обвинила США в мягкости к России, Рубио предложил ей сделать лучше. Если сможете. Гражданская петиция о третьем поле достигла порога для рассмотрения парламентом. Alko фиксирует спад оборота и прибыли после реформы закона об алкоголе, – сообщает Yle. В еженедельной рубрике «Точка зрения» сегодня в эфире основатель новостного портала RuLehti, редактор Telegram-канала Новости Финляндии и член правления Initiative FoReDi Никита Макаров со своим мнение о залетевших в Финляндию дронах. Первая часть интервью со старшим научным сотрудником Финского института международных отношений Маргаритой Завадской, в котором мы попросили ее подробнее рассказать об опубликованном в конце января большом докладе «Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomeen 2000-luvulla: Pehmeästi pedattu mutta kova nukkua», название которого можно перевести как «Широкомасштабное влияние России на Финляндию в XXI веке: мягко стелет, да жестко спать» ( https://fiia.fi/julkaisu/venajan-laaja-alainen-vaikuttaminen-suomeen-2000-luvulla ).

Sitran pääekonomisti Matti Paavonen sanoo suoraan: jokainen Suomeen töihin tuleva maahanmuuttaja on lottovoitto. 10 000 henkilöä lisää nettomaahanmuuttoa pienentää kestävyysvajetta yhden prosenttiyksikön – eli noin kolme miljardia euroa, suunnilleen koko sisäministeriön budjetin verran.Sitra julkaisi juuri Kasvuatlas-raportin, joka piirtää tilannekuvan Suomen talouden tilasta ja tarjoaa 231 ratkaisuehdotusta. Uutta muihin kasvuraportteihin verrattuna siinä on, miten myös luontopääoma nostetaan kasvun edellytykseksi. Briteille voi koitua luontokadosta finanssikriisin kokoinen lasku. Suomessa siitä ei juuri puhuta.Voidaanko velkajarrun rinnalle sopia kasvusopimus?Studiossa toimittaja Elina Lappalainen, vieraana Sitran pääekonomisti Matti Paavonen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Marja-Liisa Vartio ja Pentti Saarikoski olivat yksiä tunnetuimmista moderneista runoilijoista ja heidän elämänsä ovat saaneet tulkinnat teatterilavoilla. Veden ja maan välillä on Sinna Virtasen ohjaama näytelmä Vartiosta Lahden kaupunginteatterissa. Poet of Finland taas perustuu Tuula-Liina Variksen muistelmateokseen hänen avioliitostaan Pentti Saarikosken kanssa. Sen on kirjoittanut Aina Bergroth ja ohjannut Riikka Oksanen. Näytelmät avaavat näkökulman sotien jälkeiseen Suomeen ja sen erityisesti sukupuolirooleihin. Kummassakin näytelmässä esiin nousee myös kysymys runoilijan kuolemasta: mitä viimeisellä hetkellä tapahtuu ja mitä elämästä muistetaan? Kulttuuriykkösen vieraina ovat teatteriohjaajat Sinna Virtanen ja Riikka Oksanen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Sunnuntaibrunssin vieraana asuntomyyjä ja Neliöt Liikkuu -yrityksen perustaja Andrei Koivumäki. Hän syntyi Leningradissa ja muutti perheensä kanssa Suomeen varhaislapsuudessa. Millaisia muistoja tuosta ajasta on jäänyt, ja miten elämä uudessa maassa alkoi? Koivumäki kertoo myös, miten hän päätyi kiinteistöalalle ja millainen ala on kulissien takana. Millaisia taitoja työ vaatii ja mitä moni ei alasta ehkä tiedä? Keskustelussa pureudutaan lisäksi rahaan ja menestykseen. Millainen merkitys rahalla on ollut eri vaiheissa elämää, ja miten sen merkitys on muuttunut ajan myötä? Entä miten hän on käsitellyt menestystään?

Rush on tulossa Suomeen keväällä 2027. Minkälaista kritiikkiä Rush kohtasi Suomessa 70- ja 80-lukujen taitteessa? Useita kertoja Rushin livenä nähnyt pitkän linjan fani Matti Ruotsala ja Rushin tavannut Sami Ruokangas puhuvat bändistä. Mikä Rush on levybändinä ja livebändinä ja mikä sen asema on rockmusiikin historiassa? Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/2rsjuAhsBECRJxVI7R931c?si=373c4d06283a453a Menossa ovat mukana Iron Maiden, Smith / Kotzen, Adrian Smith, Richie Kotzen, Winery Dogs, Poison, Mr. Big, Live Nation, Ticketmaster, Sam Dunn, Scott McFadyen, Banger Films, Alice Cooper, Judas Prtiest, Tom Morello, Rob Halford, Geddy Lee, Alex Lifeson, KISS, Gene Simmons, UFO, AC/DC, Saxon, Diamond Head, Soundi, Rainbow, Blue Öyster Cult, Thin Lizzy, Black Sabbath, Jorma-Veikko Sappinen, Yardbirds, Cream, Gröna Lund, Tapio Korjus, Neil Peart, Juho Juntunen, Heviä ja progea, Metallica, U2, Metal Hammer, Kerrang, The Police, Sting, MTV, Blue Cheer, Steppenwolf, Led Zeppelin, Greta Van Fleet, Kingdom Come, Uriah Heep, Deep Purple, Genesis, Dream Theater, Jimi Hendrix, Robert Plant, Kirk Hammett, Taylor Hawkins, Jack Black, Triumph, Ozzy Osbourne, Mötley Crüe, Van Halen, Anika Nilles, ZZ Top, Pantera, Jeff Beck, Roger Waters, Pink Floyd, Beatles, Globen, Rolling Stones, Rickenbacker, Andy Summers, Eddie Van Halen, Sammy Hagar, System of a Down, Bruce Dickinson, US Festival, Scorpions ja Quiet Riot. www.facebook.com/RockAroundTheBlogFinland www.instagram.com/samiruokangas

Eva Tawasoli on suomalainen kunta- ja hyvinvointialuepolitiikko, sairaanhoitaja ja sotehallintotieteilijä, jolla on historiaa Iranista.Tawasolin afganistanilaiset vanhemmat olivat Iranissa sotaa paossa. Perhe muutti Suomeen  vuonna 2005, kun Tawasoli oli 16-vuotias.Puolen Suomen iltapäivän haastattelussa otetaan selkoa Iranin viime aikaisista tapahtumista ja käydään läpi myös Tawasolin omaa historiaa.

Tällä historiallisella päivämäärällä tapahtui Yhdysvaltain ensimmäinen pankkiryöstö ja Suomeen syntyi legendaarinen Minna Canth, jonka kunniaksi tasa-arvon päivää tänään vietetään.

Pääkallon Henkilökuva-podcastin vieraana on persoonallinen puolustaja Iiro Lankinen, 34. Lankinen palasi kaukaloon tämän vuoden puolella sveitsiläisessä Ticinossa. Ura lähti Kuopiossa, ja työläisperheen poika suuntautui jääkiekon sijaan salibandyyn. Welhojen kolmen kauden jälkeen Lankinen siirtyi Helsinkiin, jossa taituri ei kuitenkaan viihtynyt. Miksi? Happee-vuosina Lankinen pääsi Mika Kohosen yövieraaksi Vaajakoskelle useamman kerran. Mikä Happeen vuosina meni pieleen? Sveitsissä Lankinen pettyi valmennukseen, mutta miksi? Sveitsin jälkeen edessä oli Tshekki, jossa tuli uran ensimmäinen mestaruus. Miltä se tuntui? Entä mitä Lankinen lupasi tuoda joukkueelle pöytään? Miten Joakim Lundin "faijan" rooli sujui? Mitä mieltä Lankinen on nykyisistä persoonista, ja omasta maineestaan persoonana? Miten käy KuPSin ensi kaudella, ja miltä Kuopion menestys joukkuelajeissa on tuntunut? Mitä musiikkia kopeissa pitäisi kuunnella? Entä montako peliä liigan runkosarjassa pitäisi pelata. Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 74 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö: Ajankohtaiset aiheet: - Mitä kuuluu Ticinoon? - Miksi palasi pelaamaan? Kuopio - Kouluaika - Työläisperheen pojasta ei tullut kiekkotähteä - Kitara pysyy mailan lisäksi kädessä - Junioritähti vai ei? Welhot, Erä ja Happee - Welhojen kanssa divarin pakkieliittiin - Yksi kausi Helsingissä riitti - miksi kaupunki ei maistunut? - Welhojen kanssa liigaan painesta huolimatta - Happee-vuosina Mika Kohosen vieraana - Happee-vuodet ovat jääneet hampaan koloon Sveitsi - Thurgau kutsui Eetu Erosen johdolla - Malans - maineikas valmentaja osoittautui turistiksi - Sveitsiläisillä pelaajilla on heikko pelisilmä Tshekki - Yllätyssiirto Mlada Boleslaviin 2024 - CC-finaali ja uran ensimmäinen mestaruus? - Mitä Lankinen lupasi tuoda pöytään joukkueelle? - Joakim Lundin "faijan" rooli - Elämä Tshekissä Persoona ja pelaaja - Pallollinen puolustaja - arvioidaanko heitä väärin? - Lajipersoona - tarvitseeko yrittää? - Nykypersoonia salibandyssa? Mielipiteitä - Sopiva joukkuemäärä liigaan? - Sopiva pelimäärä liigaan? - Rankkareissa muutos? - MM-kisarytmin muutos? Henkilö - KuPSin ja KalPan fanitus - Nuutisen tulo Veikkausliigaan ja sarjan top3 - Mitä musiikkia pitäisi soittaa kopissa? - Kirja-, leffa- ja sarjavinkit - Maailmalle vai Suomeen?

Helsingin pörssissä kasvuyhtiöt ovat harvassa, mutta pörssin ulkopuolella kasvua riittää.Jaksossa Alex ja Elina käyvät läpi, millaiset suomalaisyritykset kasvavat juuri nyt, kuinka paljon niitä kasvajia on ja kuinka realistinen on tavoite saada Suomeen kymmeniä uusia merkittävän kokoluokan kasvuyhtiöitä.Samalla kysytään, voiko startupien varaan rakentaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta, pohditaan startup-yrittäjien todellisia motiiveja ja käydään läpi lähiaikojen mahdolliset pörssilistautumiset.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Yhdysvaltain ja Israelin iskut Iraniin sekä Iranin vastaiskut heijastuvat myös Lähi-idän ulkopuolelle. Millaiset vaikutukset sotatoimilla on esim. Eurooppaan ja Irania tukevaan Venäjään? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Lisäksi ulkomaantoimittajamme Antti Kurosen raportti Jerusalemista Israelista. Lähi-idän kriisin vuoksi kaupallista lentoliikennettä on jouduttu keskeyttämään ja reitittämään uudelleen. Millaista on odottaa paluulentoa Dubain-lomalta Suomeen samalla, kun Iran tekee alueelle? Haastattelussa lomamatkalla oleva Ville Mannonen. Lähi-itä on jatkolentoyhteyksien keskittymä, Hormuzinsalmi taas on öljykuljetusten valtaväylä, jolla kulkevat niin rahti- kuin matkustaja-aluksetkin. Nyt kaikkea liikennettä rajoittavat ilmaiskut. Kuinka pitkäaikaisia ongelmia tästä voi seurata? Keskustelemassa apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopistosta ja logistiikan professori Markku Kuula Aalto-yliopistosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt koronaviruksen vaikutusta Suomen kokonaiskuolleisuuteen. Tutkimustuloksista kertoo tutkimusprofessori Tuija Leino THL:stä. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seppo Kivimäki ja Mikko Pesonen.

Hoitoala tarvitsee tulevaisuudessa valtavasti ulkomaista työvoimaa, mutta kansainvälistä rekrytointia ei tällä hetkellä säännellä laissa. Siispä vastuu työntekijän kielen opetuksesta, pätevöittämisestä tai kotoutumisesta voi haihtua tuuleen. Ulkomailta Suomeen rekrytoitu voi luulla tulevansa onnelaan, mutta lopputulos voikin olla liuta vaikeuksia, velkaa ja vastuunkannon pakoilua. Miten tässä nyt näin on käynyt?Asiaa ovat ruotimassa Filippiineiltä Suomeen muuttanut OAMK:n englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Floro Cubelo, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Linda Bäckman ja vapaa tutkija, poliitikko Tiina Vaittinen.Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.Lähteitä:Kalevi Sorsa -säätiö, Tiina Vaittinen: Sääntelemätön rekrytointi jättää ulkomaiset hoitajat oman onnensa nojaanMaahanmuuttoviraston tilastotSuper-liitto: Kuka kantaa vastuun ulkomaisten hoitajien rekrytoinnin onnistumisesta?Super-liitto: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024Valvira: Riittävän kielitaidon osoittaminen

Tällä historiallisella päivämäärällä ensimmäinen sotien jälkeinen kahvilasti saapui höyrylaivalla Suomeen, Yhdysvallat voitti Suomen 4-2 Lake Placidin talviolympialaisten finaaliottelussa ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Suomeen lupailtiin vielä muutama vuosi sitten satojen miljardien eurojen investointeja. Ei ole toistaiseksi tullut ihan sitä, mutta jotain kuitenkin. Viime vuonna vihreitä investointeja rakennettiin 8 miljardilla eurolla.Suurin käynnistyneiden hankkeiden joukko ovat datakeskukset – mutta millä perusteella energiasyöpöt hallit ovat vihreää siirtymää? Entä miksi tuulivoiman rakentaminen hiipui buumin jälkeen?Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo on ”herra vihreä siirtymä”, joka kertoo jaksossa, tuovatko nämä hankkeet oikeasti Suomeen työtä ja talouskasvua.Studiossa Peljoa haastattelevat toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomen joukkueen kapteeni Anna Koivukangasta haastattelee Jussi Häkkilä.

Digitaaliset kaksoset ovat tietokoneilla mallinnettuja, mahdollisimman täsmällisiä virtuaaliversioita teknisistä laitteista tai suuristakin systeemeistä. Hurjinta digikaksosta ollaan luomassa maapallosta sekä sen pinnalla mylläävistä ilmiöistä merivirroista sään kautta muuttolintujen käyttäytymiseen. "Destination Earth" -hankkeen avulla voidaan muun tutkimuksen ohella testata "entä jos" -skenaarioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC vastaa useista osista eurooppalaisessa maapallon kaksosta tekevässä hankkeessa. Kaiken muun ohella siellä hahmotellaan chatbotia, jolta kansalaiset ja päättäjät voisivat kysyä ilmastokysymyksiä. Haastateltava: Jenni Kontkanen, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n digitaalisten kaksosten ryhmän päällikkö. Toimittajana Jari Mäkinen.

Tänään minulla on vieraan a Friederike Lüpke. Kysyin Friederikeltä nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit opiskelemaan afrikkalaisia kieliä? 3. Milloin muutit Suomeen ja millaista se oli? 4. Miten olet opiskellut suomea? 5. Mitä haluaisit sanoa toisille suomen kielen oppijoille? 6. Mitä haluaisit sanoa suomen kielen opettajille? 7. Mitä tykkäät tehdä Suomessa marraskuussa ja joulukuussa? Linkkejä: Helsingin Seudun Lapinkävijät: https://www.lapinkavijat.fi/ Helsingin Melojat: https://www.helsinginmelojat.fi/ Kulttuurisauna: https://kulttuurisauna.fi/ Löylykontti: https://www.loylykontti.fi/en Mari Nikosen suomen kielen kurssit: https://askafinnishteacher.com/finnish-courses.html Hanna Männikkölahden selkomukautukset: https://www.privatefinnishlessons.com/selkokirjat

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä.Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Tässä jaksossa minulla vieraana suomenopettaja Anna Lindgren. Kysyin Annalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten innostuit Japanista ja japanin kielestä? 3. Millaista oli opiskella japania Helsingissä? 4. Mikä on japanin kielessä helppoa ja vaikeaa? 5. Oletko asunut Japanissa? 6. Mitä teit siellä? 7. Millaista sisältöä teet Instagramiin? 8. Mitä haluaisit kertoa suomalaisille Japanista? 9. Mitä japanilaisia tapoja haluaisit tuoda Suomeen? 10. Missä haluaisit olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Annan tilejä sosiaalisessa mediassa: - Instagram: https://www.instagram.com/finlandtraveltips/ - Tiktok: https://www.tiktok.com/@finlandtraveltips - Youtube: https://www.youtube.com/channel/UC6SY2QKJjsCRuzWUgQ9w3Ww - Annan japaninkielinen blogi Suomesta: http://blog.livedoor.jp/finrandonikite/ - Annan suomenkielinen blogi Japanista: https://japaninmatkaaja.wordpress.com/

Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Kasper ja Mikko ovat Länsiterminaalissa vastaanottamassa Suomeen pick-me guy -kulttuuria, ja keskustelevat samalla elinikäisesta Raumasta. Jaksossa juodaan viikon juoma.