Podcasts about suomeen

Hoitoala tarvitsee tulevaisuudessa valtavasti ulkomaista työvoimaa, mutta kansainvälistä rekrytointia ei tällä hetkellä säännellä laissa. Siispä vastuu työntekijän kielen opetuksesta, pätevöittämisestä tai kotoutumisesta voi haihtua tuuleen. Ulkomailta Suomeen rekrytoitu voi luulla tulevansa onnelaan, mutta lopputulos voikin olla liuta vaikeuksia, velkaa ja vastuunkannon pakoilua. Miten tässä nyt näin on käynyt?Asiaa ovat ruotimassa Filippiineiltä Suomeen muuttanut OAMK:n englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Floro Cubelo, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Linda Bäckman ja vapaa tutkija, poliitikko Tiina Vaittinen.Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.Lähteitä:Kalevi Sorsa -säätiö, Tiina Vaittinen: Sääntelemätön rekrytointi jättää ulkomaiset hoitajat oman onnensa nojaanMaahanmuuttoviraston tilastotSuper-liitto: Kuka kantaa vastuun ulkomaisten hoitajien rekrytoinnin onnistumisesta?Super-liitto: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024Valvira: Riittävän kielitaidon osoittaminen

Tällä historiallisella päivämäärällä ensimmäinen sotien jälkeinen kahvilasti saapui höyrylaivalla Suomeen, Yhdysvallat voitti Suomen 4-2 Lake Placidin talviolympialaisten finaaliottelussa ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Suomeen lupailtiin vielä muutama vuosi sitten satojen miljardien eurojen investointeja. Ei ole toistaiseksi tullut ihan sitä, mutta jotain kuitenkin. Viime vuonna vihreitä investointeja rakennettiin 8 miljardilla eurolla.Suurin käynnistyneiden hankkeiden joukko ovat datakeskukset – mutta millä perusteella energiasyöpöt hallit ovat vihreää siirtymää? Entä miksi tuulivoiman rakentaminen hiipui buumin jälkeen?Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo on ”herra vihreä siirtymä”, joka kertoo jaksossa, tuovatko nämä hankkeet oikeasti Suomeen työtä ja talouskasvua.Studiossa Peljoa haastattelevat toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomen joukkueen kapteeni Anna Koivukangasta haastattelee Jussi Häkkilä.

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Hallitus on tehnyt mittavia sopeutustoimia, mutta talouskasvu ja työllisyys ovat jääneet heikoiksi ja velkasuhde jatkaa nousuaan. Kuinka onnistunutta hallituksen talouspolitiikka on ollut? Keskustelemassa EK:n pääekonomisti Penna Urrila ja SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Jätteiden kuskaus muista maista Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Erityisesti Italiasta tuodaan jätteitä. Useassa tapauksessa jätebisneksestä löytyi myös rikollisia kytköksiä. Tuoreesta MOT-ohjelmasta kertoo lisää toimittaja Jeanette Björkqvist. Jännitteet Yhdysvaltain ja Iranin välillä ovat kasvaneet. Miten tapahtumiin suhtaudutaan muissa Lähi-idän maissa? Vieraina Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta. Omakanta-sovellus alkaa muistuttaa käyttäjiä tehosterokotteiden ottamisesta. Rokotemuistutuksista kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Viikon jaksossa Toivon vieraina ovat vasemmistolaiset ammattiyhdistystoimijat Sara Koiranen ja Maiju Salminen. Heidän kanssaan Toivo aprikoi, mikä on ammattiliittojen, työväen ja duunareiden asema vasemmistoliitossa vuonna 2026. Kuka edes on nykypäivänä duunari, ja mitä annettavaa vasemmistolla on työväelle?Jaksossa lähetetään terveisiä Pontus Purokurulle, Maiju Salmisen serkuille ja Jussi Nuortimolle.Viisi nostoa vasemmistoliiton puoluekokouksesta: https://www.ku.fi/artikkeli/5239039-viisi-nostoa-vasemmistoliiton-puoluekokouksestaMielipide: Kuka on ay-liikkeen edustaja?: https://www.ku.fi/artikkeli/5239751-mielipide-kuka-on-ay-liikkeen-edustajaAmmattiyhdistysliike on rakentanut Suomeen vuosikymmenet yhteiskuntarauhaa. Nyt liitot miettivät, kannattaako yhä olla kiltti.: https://journalisti.fi/artikkelit/2025/12/ammattiyhdistysliike-on-rakentanut-suomeen-vuosikymmenet-yhteiskuntarauhaa-nyt-liitot-miettivat-kannattaako-yha-olla-kiltti/Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 162. jaksossa vieraanani on suomentaja Susanna Tuomi-Giddings, jonka kanssa keskustelen Olivier Norekin teoksesta Talven soturit – Romaani Simo Häyhästä (Otava 2025). Miksi ranskalaiskirjailija halusi kirjoittaa romaanin tarkka-ampuja Simo Häyhästä? Millaista taustatyötä Norek teki romaaniaan varten? Millainen haaste oli suomentaa ranskaksi kirjoitettu teos, joka sijoittuu Suomeen? Millaista taustatyötä vaati romaani suomentaminen? Miten Susanna osasi suomentaa dialogit murteella? Mikä oli palkitsevinta tässä suomennustyössä? Susanna lukee myös otteen suomennoksestaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kulttuuriykkönen kysyy, miten kirjallisuus käsittelee valtaa, luokkaeroja ja ihmisen paikkaa yhteiskunnan rattaissa? Miten luokkaerot näytetään kotimaisessa kirjallisuudessa? Evelin Kaskin esikoisromaani Hurmos (Otava, 2026) tarkastelee vallankäytön mekanismeja, yksinäisyyttä ja ihmisen rajallista vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Romaani seuraa kolmen keskenään hyvin erilaisen ihmisen – menestyvän toimitusjohtajan, työttömän Sofian ja Brysselistä palaavan mepin – keskenään risteäviä polkuja. Tarinassa vilistää myös sympaattinen torakka, joka kasvaa kokoaan suuremmaksi. Hanna-Riikka Kuisma on kirjoittanut suomalaisuudesta, joka ei kuulosta eikä näytä lottovoitolta, jo seitsemässä romaanissaan. Hänen uusimmassa trillerimäisessään romaanissaan Maaperä (Like, 2026) hän esittelee räiskyvän jatkuvaa huuruista liveä tuottavan somepersoonan nuhjuisine hoveineen, sekä joukon ihmisiä, jotka ovat aikanaan jakaneet saman peruskoulun käytävät ja päätyneet elämässään erilaisiin elämäntilanteisiin, joissa valtaa omaan elämäänsä tuntuu olevan harvalla. Lähiön vaarallisuus puskee myös maanpinnan alta. Riina Tanskasen Tympeät tytöt -Luokkakipuja (Into, 2025) teoksen sarjakuvat näyttävät kaupallisen feminismin tyhjyyden ja sen, miten luokka, sukupuoli ja talous kietoutuvat toisiinsa etenkin tyttöjen ja naisten elämässä. Sekin kurottaa kotimaisessa kaunossa usein tapahtumapaikkoina käytettyjen jugend-talojen ja trendikkäiden kaupunginosien ulkopuolelle. Ville-Juhani Sutinen kertoo teoksessaan Roskaväen historia (Kustantamo Tarke, 2016) "juntin" ja "roskaväen” historian ja kehityksen Englannista Amerikkaan ja lopulta Suomeen. Etnisten kaupunginosien tarinat -Finntownista Tukholman lähiöön (Docendo, 2025) hän tutkii kaupunginosien historiaa ja sitä, miten niiden maine ja imago rakentuu. Keskustelemassa ovat kirjailijat Evelin Kask, Hanna-Riikka Kuisma, Ville-Juhani Sutinen ja Riina Tanskanen. Lähetyksessä kuullaan myös Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professoria Juha Saarta, joka kertoo, miten pitkäkestoinen taloudellisessa ahdingossa asuminen vaikuttaa ihmisen päätös- ja suunnittelukykyyn. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Euroopan ja Yhdysvaltojen välit ovat tulehtuneet presidentti Donald Trumpin nopeiden aloitteiden takia. Miten Suomi pitää oikukkaana aikana kiinni taloudesta ja turvallisuudesta? Studiossa ovat keskustelemassa kansanedustajat Tytti Tuppurainen (sd.), Sofia Vikman (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Älypuhelimet pois pieniltä lapsilta ja rajoituksia isommille. Näin suosittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus. Miksi? Aiheesta heskustelevat THL:n johtava asiantuntija Päivi Lindberg ja Helsingin yliopiston nuorisolääkäri Silja Kosola. Lisäksi kuulemme Davosin talousfoorumin tuoreet uutiset, tanskalaisten mietteistä Grönlannista sekä Suomeen tuotavista vaarallisista jätteistä. Ykkösaamun juontaa Seija Vaaherkumpu, tuottajana on Petri Kejonen ja toimittajina Seppo Kivimäki, Anna Nevalainen ja Anssi Väisänen.

Kelläköhän on kaikista hankalinta tehdä töitä lumimyräkässä, mitkä kolme finglish-sanaa suomalaiset hyväksyvät ja miksiköhän suomalaisissa matkamuistomyymälöissä myydään trolleja muistuttavia peikkoja? Lisäksi Minna on saanut tehtäväkseen listata kaikkien aikojen parhaat TV-sarjat ja Kimmo pohtii kuinka kauan kestää, että Iso-Britanniassa voimaan tullut laki rantautuu Suomeen. Minna ja Kimmo Radio Novan Aamussa arkisin klo 6-10!

Kuluttajabisneksen osaaja Peter Fredman | #neuvottelija 366. Peter Fredman on Suomen johtavia kuluttajaliiketoimintojen kehittäjiä. FMCG-kokemus, brändin rakentaminen ja jakelukanavien realismi ohjaavat Fredman Capitalin family officen sijoituspäätöksiä. Kuluttajabrändisijoittaminen on vaikeaa mutta strategisesti palkitsevaa. Esimerkkeinä Fredman Group, Fiksuruoka, Strand Properties, Bon Group, Levi Black ja Green Planet Astronauts.00:00 Fredman Groupin Rauman tehtaan robotisointi01:16 #neuvottelija 86 - Kasvuryhmä, EK ja Perheyritysten liitto (Peter Fredman)01:42 Omistajuuden ja Fredman Groupin muutos. Kasvuyrittäjyys, vienti ja brändistrategia03:07 Pääomat vapauttaminen, uudellenohjaus Suomeen ja family office -ajattelu03:40 Fredman Capitalin sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin04:41 Omistaminen ei ole kuponginleikkuuta05:17 Miksi Peter valitsee kuluttajabisneksen (B2C) eikä helpomman B2B:n?05:56 Brändin rakentamisen vaikeus ja kaupan hyllylle pääsy06:29 Kaikki liiketoiminta johtaa lopulta kuluttajaan07:28 Fiksuruoka ja ruokahävikin vähentäminen, dynaaminen hinnoittelu ja logistiikka08:20 Kivijalka, outlet-ajattelu ja verkkokaupan rajat, kansainvälistyminen, omni-channel09:56 Privaattisijoittamisen riskit ja varhaisen vaiheen haasteet10:28 Levi Black ja hospitality-sijoitukset11:33 Lappi ja Levi sijoituskohteena ja alueen vetovoima12:32 Ruotsin ja Norjan rajojen vaikutus, raideyhteydet ja pohjoisen logistiikka13:53 Bon Group ja ravintoloiden konsolidointimalli14:33 Skaalaedut, yliopistokaupungit ja resortit kuten Vanajanlinna15:45 Alueellinen matkailu Suomen kasvun moottorina16:45 Aasian turistit ja eksotiikan merkitys. Järvi-Suomi17:47 Kulinarismi ja ravintolateknologia, keittiön prosessit20:37 Sosiaalisuus, ravintolat ja kohtaamisten merkitys22:14 Tukholma vs Helsinki ja verkottautuminen nuorten supervinkkinä24:32 Piilaakson kellotaajuus ja Suomen haaste25:56 Omistajien vastuu ja hallitusosaaminen27:28 Slush-henki ja kasvuyrittäjyyden kulttuuri28:18 Kamelisijoittaminen ja pidemmän kaavan kasvu29:21 Strand Properties ja kansainvälinen kiinteistöbisnes30:16 Teknologia konservatiivisella toimialalla31:14 Suomen luksusmarkkina ja globaali näkyvyys32:18 Alustat kuten AirBNB ja Hostaway ja löydettävyys maailmalla33:45 Itämeri uutena Välimerenä yli kausivaihtelun34:42 Slush, sisältö ja Suomi-brändi35:33 Lumi, luonto ja pohjoisen eksotiikka36:34 Tarinankerronta ja Lapin elämykset38:12 Nato, turvallisuus ja matkailun luottamus39:02 Omistaja–hallitus–johto-kolmio käytännössä39:56 Omistajastrategiana yksi A4 riittää41:00 Hallituksen ja johdon kompetenssit41:36 Roope Hagberg nappiin onnistuneena toimitusjohtajavalintana perheyhtiölle43:54 Green Planet Astronauts esittely45:04 Snacking ja terveellisten välipalojen uusi kategoria46:41 Allergiat, terveys ja kansainvälistyminen#neuvottelija Sisäpiriisissä muistellaan F1-maailmanmestaria ja Levin yötäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Veikka: Suomalaiset vaikuttajat moralisoivat temuttajia, “heikosti suoriutuvia ihmisiä”. Temuttaminen on Suomessa kuitenkin pienituloisten, yksinhuoltajien, eläkeläisten ja periferioissa asuvien harrastus. Pitäisikö ilmiötä ennemmin yrittää ymmärtää kuin katsoa nenää pitkin? Pontus (1): Ammattiliitot ovat alakynnessä suhteessa työnostajapuoleen. Tämä on osin liittojen oma syy, sillä ne ovat kiinni rapautuvassa palkkatyöyhteiskunnassa eivätkä osaa ottaa ihmisten haluja ja työn muutosta vakavasti. Edessä on kolme strategiaa, joista ainakin yksi voi pelastaa liitot. Pontus (2): Eurooppa on ajautumassa malliin, jossa se tarvitsee kipeästi siirtotyövoimaa mutta ei halua siirtolaisia yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Työvoimaa tuodaan määräaikaisesti, sen oikeuksia rajataan ja kansalaisuuden saamisesta tehdään hyvin hankalaa. Tuloksena on “Eurokafala”, pysyvä toisen luokan työväen kasti, joka normalisoi hyväksikäytön ja muistuttaa häiritsevästi järjestelmää, jota Eurooppa vielä äskettäin paheksui Persianlahdella. Suosituksissa Tieteiden yön parhaat palat 22. tammikuuta., Jaakko Pallasvuon teos “Mouthing the Words” ja Daniil Kozlovin teos “Ryssä”. Lehtikatsauksessa pohditaan vasemmiston kaupungistumista, nuorten ja eläkeläisten radikalisoimista sekä kuluttamisen ja elämänlaadun suhdetta. Jaksossa mainittuja asioita: Financial Times: Europe's second-class citizens https://www.ft.com/content/432948ca-2f30-4ad0-a3cf-109d8fc3312b Journalisti: Ammattiyhdistysliike on rakentanut Suomeen vuosikymmenet yhteiskuntarauhaa. Nyt liitot miettivät, kannattaako yhä olla kiltti https://journalisti.fi/artikkelit/2025/12/ammattiyhdistysliike-on-rakentanut-suomeen-vuosikymmenet-yhteiskuntarauhaa-nyt-liitot-miettivat-kannattaako-yha-olla-kiltti/ Mies Q&A 1 Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa Jaakko Pallasvuo: Mouthing the Words Daniil Kozlov: Ryssä Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa Tieteiden yön tärpit: https://www.tieteidenyo.fi/fi#ohjelma https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/ilmastopuheen-paradoksit-miksi-tieto-ei-johda-tekoihin https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/suomalaisten-tyolaisten-paratiisi-neuvostoliiton-vetovoima-sotien-valisena-aikana https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/miten-asuinalueiden-eriytyminen-haastaa-helsingin-sosiaalisen-kestavyyden https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/kuvittelumatka-reilun-vihrean-siirtyman-tulevaisuuteen https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/vuosi-trumpin-uuden-hallinnon-kanssa https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/sairaaksi-marinoitu-broileri https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/valtsikan-yo-tieto-ja-yhteiskunta-algoritmien-ja-tekoalyn-aikakaudella

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko03:50 Suomen rahoituksen niukkuus04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat09:04 1990-luvun nousu09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,00011:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran24:47 Tekoäly julkiselle sektorille25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa34:27 Kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/145668939 Kaipaatko hidastamista olennaisen kysymyksen äärelle tai kimurantin ongelman moninäkökulmaista tarkastelua? Tilaa minut palvelukseesi. Lue lisää Syvennyttäjästä: https://tinyurl.com/syvenny 86. jakson vieraana Huntu-dokumentin tuottaja-juontaja ja Varjotaival-kirjan kirjoittaja Rikhard Larvanto. Jakso taltioitiin 23.5.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/86-rikhard-larvanto Videoversio: https://youtu.be/HaxFvF7TB-o Spotify: [tulee] Apple Podcasts: [tulee] RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Huomioita: - Haen kohdassa 01:37:50 turkulaisen kirkon nimeä. Se on Mikaelinkirkko. - Kohdassa 3:54:16 pohditaan paikan nimeä. Se on Näsinmäki - Väitän kohdassa 04:12:45 Journeys in the Kali Yugaa Aki Cederbergin ensimmäiseksi kirjaksi. Ensimmäinen kirja oli kuitenkin Pyhiinvaellus, josta mainittu kirja on laajennettu versio. 00:00:00 Okkultismin/esoterian tenho. 00:07:26 Esoterian määrittely. 00:15:09 Eleusiin mysteerit. 00:33:43 Rituaali ja teatteri. 00:49:10 Flammarion-kaiverrus ja David Sylvian. 00:58:08 Kultit, alkemia, tiede. 01:07:15 Irrationaalinen. 01:15:51 Varjotaival. 01:21:18 Esoteria ja suomalainen taide vaikutteineen. 01:33:20 Edelfelt, Simberg, Gallen-Kallela. 01:41:06 Huumori ja lystikkyys esoteriassa. 02:02:51 Jumalat. 02:13:19 Tekoäly ja esoteria. 02:23:05 Supersankarit, arkkityypit ja moraali. 02:27:46 Varjotaipaleen ja Hunnun synty. 02:36:20 Varjotaipaleen tavoitteet ja tausta. 02:51:00 Varjotaipaleen kirjoitusprosessi. 03:00:38 Huntu: Kun okkultismi saapui Suomeen. 03:07:32 Tarinoita Hunnun kuvauksista. 03:24:27 Deadline ja kaaos. 03:33:20 A. W. Yrjänä ja epävarmuudet. 03:38:05 Röyhkän suhde esoteriaan. 03:46:33 Yhteistyö Röyhkän kanssa. 03:50:24 Porvoon Kipinä. 03:58:37 Porvoon Kipinä ja paikka. 04:02:38 Mitä Porvoon Kipinä kutsuu olevaksi? 04:07:07 Elämää suuremmat paikat. 04:11:48 Paikat eivät ole samanlaisia. 04:18:46 Onko Rikhard tiedeuskovainen? 04:26:21 Kirjojen uudelleenlukeminen. 04:32:54 Nykyaika ja menneen romantisointi. 04:39:50 Larvanto. 04:41:28 Loppulyhyet. Rikhardin IG https://www.instagram.com/rikhard_larvanto Rikhardin FB https://www.facebook.com/rikhardlarvantoproductions Rikhardin LI https://fi.linkedin.com/in/rikhard-larvanto-036798a9 Huntu-dokumentti https://www.youtube.com/watch?v=aFJGpMYu0iU Varjotaival-kirja https://www.salakirjat.net/product/399/varjotaival---eurooppalaisen-esoterian-historia---kirja – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Tänään Cityn aamussa Samuel paljastaa ilmoittautuneensa Puolassa juostavaan maratoniin. Selviää myös, mitä Suomeen on yritetty salakuljettaa — ja mikä valittiin vuoden turhakkeeksi. Kuuntele aamun jutut tästä!

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kääntäjä Ian Mac Eochagáin.Ian kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Irlannissa. Hän opiskeli venäjää ja ranskaa ja päätyi lopulta myös töihin Venäjälle. Sieltä hän muutti Suomeen vuonna 2011, oppi kielen nopeasti ja on nykyään yrittäjä.Puhuimme englannin kielestä Suomessa. Ianin tuore kirja 101 finglishmiä – eroon tankeroista (2025) kertoo oivaltavilla esimerkeillä siitä kehnosta englannista, jota yritykset ja muut organisaatiot surutta viljelevät. Moni suomalainen luulee osaavansa hyvin englantia, mutta se ei pidä paikkaansa.Puhuimme myös englannin kielen asemasta Suomessa. Ian kritisoi voimakkaasti englannin ujuttamista elämän eri alueille. Meidän pitäisi paljon rohkeammin puolustaa suomea, äidinkieltämme. Jos suomalaiset eivät sitä tee, niin kuka sitten?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Kaoottista hirnumista ja aivokapasiteetin puhkikulumista. Liikenteen vaihtaminen vasemmasta oikeaan saa Eskon ja Suvin järjen katoamaan täysin - vasemmalle, oikealle, länteen, itään, metrot, liikenneympyrät ja bussit???? Uusi tosi-tv-reality rantautuu Suomeen, kun Seppo, Kaija ja Paula jakavat elämäänsä eläimellisen paljon. KPK:ssa huolestutaan epämääräisestä WhatsApp-ryhmästä, jossa jaellaan paljaspintaisia kuvia. Lisäksi etsitään someneitsyttä, sanotaan "ei" tatuoinneille ja lävistyksille sekä Suvi ilmoitetaan Suomen surkein kuski -ohjelmaan.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viih dettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Digitaaliset kaksoset ovat tietokoneilla mallinnettuja, mahdollisimman täsmällisiä virtuaaliversioita teknisistä laitteista tai suuristakin systeemeistä. Hurjinta digikaksosta ollaan luomassa maapallosta sekä sen pinnalla mylläävistä ilmiöistä merivirroista sään kautta muuttolintujen käyttäytymiseen. "Destination Earth" -hankkeen avulla voidaan muun tutkimuksen ohella testata "entä jos" -skenaarioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC vastaa useista osista eurooppalaisessa maapallon kaksosta tekevässä hankkeessa. Kaiken muun ohella siellä hahmotellaan chatbotia, jolta kansalaiset ja päättäjät voisivat kysyä ilmastokysymyksiä. Haastateltava: Jenni Kontkanen, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n digitaalisten kaksosten ryhmän päällikkö. Toimittajana Jari Mäkinen.

Tänään minulla on vieraan a Friederike Lüpke. Kysyin Friederikeltä nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit opiskelemaan afrikkalaisia kieliä? 3. Milloin muutit Suomeen ja millaista se oli? 4. Miten olet opiskellut suomea? 5. Mitä haluaisit sanoa toisille suomen kielen oppijoille? 6. Mitä haluaisit sanoa suomen kielen opettajille? 7. Mitä tykkäät tehdä Suomessa marraskuussa ja joulukuussa? Linkkejä: Helsingin Seudun Lapinkävijät: https://www.lapinkavijat.fi/ Helsingin Melojat: https://www.helsinginmelojat.fi/ Kulttuurisauna: https://kulttuurisauna.fi/ Löylykontti: https://www.loylykontti.fi/en Mari Nikosen suomen kielen kurssit: https://askafinnishteacher.com/finnish-courses.html Hanna Männikkölahden selkomukautukset: https://www.privatefinnishlessons.com/selkokirjat

Ruoan verkkokaupan automaattiset keräilykeskukset ovat viime vuosina rantautuneet Suomeen ja sitä kautta verkkokaupasta tilatut ostokset saattavatkin olla jo monesti robottien keräilemiä. Tässä jaksossa tutustumme siihen miten tällaisten keräilykeskusten ohjelmistoa rakennetaan käytännössä. Asiantuntijavieraana meillä on Kim Rejstöm S-ryhmästä.Linkkejähttps://hok-elanto.fi/news/hok-elanto-avaa-yhden-euroopan-suurimmista-ruoan-verkkokaupan-kerailykeskuksista-vantaalle/Warehouse Management System (WMS)Distribution Center (DC)Micro Fulfillment Center (MFC)AutostoreVierasKim RejströmJuontajat  Markus HjortYrjö Kari-KoskinenÄänityötTuomas AhvaSeuraa podcastiaKotisivu: https://koodiapinnanalla.fi/LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/koodia-pinnan-alla/Sähköposti: koodaillaan@koodiapinnanalla.fiAnna palautetta podcastistaPodcast on epäkaupallinen. Äänitöiden osalta yhteistyökumppaninamme on Vuono Group. Katso myös Vuonon avoimet työpaikat.

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä.Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Tässä jaksossa matkustamme Pohjois-Italiaan, Emilia-Romagnan alueelle, ja tarkemmin Forliin. Sinne Mirjan miehen opinnot veivät perheen yli viisi vuotta sitten.Mirja ja hänen suomalainen puolisonsa olivat aina haaveilleet ulkomailla asumisesta, ja kun sopiva hetki koitti, kaikki tapahtui nopeasti. Elämä Suomessa pakattiin alle kolmessa kuukaudessa, ja matka kohti Italiaa alkoi.Nykyään Mirja tekee töitä Suomeen etänä ja pyörittää autotonta arkea puolisonsa ja kahden lapsen kanssa Italiassa. Arkeen on sujahdettu yllättävänkin hyvin, vaikka kommelluksilta ei tietenkään ole vältytty.Mitä kanavia perheessä katsotaan eniten? Miksi koulusta lähetettiin kiloittain hedelmiä kotiin? Ja miksi poliisi saattaa pysäyttää autoilijan päivällä? Kaikki selviää tässä podijaksossa!Mirjan IG @italian.viemaa

Myöhäiskeskiaikaisessa 1400-luvun Euroopassa syntyi ilmiö nimeltä noitavainot. Kymmeniä tuhansia epäiltyjä tuomittiin kuolemaan noituus- ja taikuusrikoksista. Noitavainot levisivät myös Suomeen.Suomessa ilmiö sai kuitenkin Manner-Eurooppaan verrattuna hyvin uniikkeja piirteitä. Tässä jaksossa sukellamme 1600-luvun suomalaisten mielenmaisemaan. Minkälaista oli suomalainen noituus ja ketkä siitä joutuivat syytteeseen?Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Marko Nenonen: Noituus, taikuus ja noitavainot Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (1992)Raisa Maria Toivo: Witchcraft and gender in early modern society : Finland and the wider European experience (2008)https://ilmiomedia.fi/artikkelit/kuvitelma-noitavainoista-joita-ei-ollutkaan/https://webpages.tuni.fi/sochistoria/noitanetti/ajat.htmlhttps://www.youtube.com/watch?v=1mct951T4ywhttps://salemwitchmuseum.com/2023/05/17/debunking-the-moldy-bread-theory/

Nyt pettää pokka! Suomeen rantautuu kaikista pahin asia, joka tulee häpäisemään saunakulttuurin totaalisesti. Tähän liittyy oleellisesti mm. saunamestari, vatkaaminen ja Daruden Sandstorm!

✨ Ilmaiset toimitukset koodilla PUHEENAIHE10: https://jalonom.com Tekevätkö taloustieteelliset tutkimuslaitokset riippumattomia tutkimuksia Suomen taloudesta? Miten etujärjestöt vaikuttavat talouspolitiikkaan ja miten Suomeen saataisiin talouskasvua?⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tutkimuslaitokset(6:27) Oikeiston ja vasemmiston suhde tutkimuslaitoksiin(12:20) Talouspolitiikan aikajänne (15:09) Velkajarru(21:39) Talouskasvu(28:37) Maahanmuutto ja työllisyys(37:05) Orpon halitus(43:45) Yksityiset pääomat(46:23) Valtio sijoittajana(51:45) Leikkaukset(54:38) Pohjoismaat(57:07) Kultaan sijoittaminen

Mistä Suomessa löytyy työtä? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen. Ylen tuore MOT-dokumentti kertoo Suomeen palkatuista ukrainalaisista marjanpoimijoista ja heidän kurjasta kohtelustaan. MOT-toimituksen tuottaja Eelis Bjurström kertoo, mistä on kyse. Britanniassa prinssi Andrew menettää arvonimensä ja joutuu muuttamaan pois asunnostaan Royal Lodgessa. Kuinka poikkeuksellinen tapaus on kuninkaallisten historiassa? Studiossa tietokirjailija Satu Jaatinen. Varsinais-Suomen hyvinvointialue perii valtavia määriä vanhoja maksamattomia laskuja. Mitkä ovat kuluttajan oikeudet tällaisissa tapauksissa? Keskustelemassa Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Erika Virtanen. Käytetyn tavaran markkinat ovat Suomessa kasvussa. Kotkalainen kirpputorinomistaja Tuukka Tikkanen kertoo, miten perinteiset kirpputorit pärjäävät vertaisverkkokaupan kasvaessa. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ilkka Lahti ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Koe ja kuule kotimaan luonto Syksy on tunnetusti lintuharrastajille mielenkiintoinen vuodenaika. Suomeen harhautuu kaukaa idästä joukko erilaisia harvinaisuuksia. Kotoisen pajulinnun sukulaiset, erilaiset uunilinnut ovat yksi ryhmä, joita lintuharrastajat loka-marraskuussa innokkaasti etsivät. Luontoretkellä Juha Laaksonen yrittää opastaa, miten voi erottaa taiga-, hippiäis- ja kashmirinuunilinnun toisistaan.

Tänään on koettu harvinainen kohtaaminen, kun Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit tapasivat toisensa. Tapaamista analysoivat Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma sekä tietokirjailija Teppo Turkki ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Hurrikaani Melissan tekemistä tuhoista Karibianmeren alueella sekä avustustyöstä kertoo Suomen Punaisen Ristin katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yle Urheilun toimittaja Henri Pitkänen puolestaan valottaa, mistä on kyse mahdollisessa hankkeessa perustaa Suomeen uusi jääkiekkosarja. Teboil-polttoaineketjun vaikeudet ovat sysäämässä Suomen polttoainemarkkinat uuteen asentoon. Keskustelemassa Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt, Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja sekä ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala SOK:sta. Juontaja Mika Kriikku, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe, toimittajat Seppo Kivimäki ja Ilkka Lahti.

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keskiympyrän kuudes jakso pureksii kuluneen NHL-viikon suurimmat suomalaispuheenaiheet: Emil Pieniniemen kohahduttaneen ratkaisun sekä Patrik Laineen olympiamatkan kohtalon. Näiden lisäksi linjoilla tarkastellaan, onko sarjataulukon kärkeen eksynyt ja vastaavasti häntäpäähän juuttunut joukkueita, jotka eivät sinne pysyvästi jää. Keskiympyrän kauden kuudennen jakson sisältö: Alkusanat (00:09) *** Laineen olympiamatkan mahdollisuus (02:10) Pieniniemen kuohuttanut päätös palata Suomeen (17:41) *** Haasteet selätetty? – Sabres, Islanders, Penguins, Blackhawks (32:41) Suohon uponneet? – Lightning, Panthers, Stars, Maple Leafs (39:54) Menestys on pelkkä illuusio? – Devils, Golden Knights, Jets, Mammoth (48:34)

Mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tavoittelee Aasian-matkallaan? Kiinan kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Pekingistä. Mitä ovat Aasian tärkeimmät valtiot ja niiden intressit maailman politiikassa ja taloudessa? Keskustelemassa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta ja Uuden Jutun Kiinaan erikoistunut toimittaja Niko Vartiainen. Jalkapallohuligaanien määrä Suomessa kasvaa. Vaarassa ovat jo pelaajat ja sivulliset. Toimittaja Marko Hietikko kertoo MOTin selvityksestä. Suomeen suunnitellaan vetyverkostoa. Tutkimusprofessori Jari Kivioja VTT:stä kertoo, miten vetyä tuotetaan ja mitä hyötyjä sillä on? Missä mennään vetysiirtymässä? Keskustelemassa Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund ja Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli Sipilä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajina Annette Blencowe ja Anna-Maria Haarala.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Jopa 30 prosentin vuosittaista talouskasvua yhdistettyn ennennäkemättömään massatyöttömyyteen? Tekoäly mullistaa Suomen viidessä vuodessa, sanovat tutkijat.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Valkoisessa talossa. Mitkä ovat odotukset tapaamista kohtaan? Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij avaavat asiaa. Onko Yhdysvaltain Ukraina- ja Eurooppa-politiikka muuttunut aiempaa myönteisemmäksi? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimittaja, heinäkuussa Suomeen palannut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen. Asunnottomuus tai ainakin sen uhka kohdistuu myös työssäkäyviin, jotka eivät saa asumistukea omistus­asuntoon. Turussa asunnottomuutta yritetään kitkeä tosissaan. Toimittaja Minna Rosvall tapaa tutkija Veera Niemen Turun yliopistosta, joka on ollut laskemassa kadulla asunnottomia. Miten monien vuosien jälkeen nousuun lähtenyt asunnottomuus saataisiin jälleen laskuun? Keskustelemassa vertaisohjaaja Suski Kankaanmäki ja palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja nuorten palvelujen päällikkö Päivi Malmivaara Sininauhasäätiöstä. Syksyisin hirvieläinkolarien riski on korkealla. Riistasuunnittelija Reima Laaja neuvoo, miten kolaritilanteessa tulee toimia. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Petra Nykänen. // Korjaus 17.10.2025 klo 9.57: klo 8.08 alkaneen audion juonnossa mainittiin virheellisesti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi soittanut yllätyspuhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Kremlin mukaan puhelu tehtiin Venäjän aloitteesta.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1937 Aku Ankan sukulaispojat Tupu, Hupu ja Lupu esiintyivät ensimmäistä kertaa sanomalehdessä julkaistussa sarjakuvassa, 1939 eduskunta hyväksyi sodan uhan vuoksi lain maassa olevien hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta puolustusvoimien käyttöön ja 1958 postisäästöpankissa käynnistettiin ensimmäinen Suomeen hankittu tietokone, IBM 650, lempinimeltään ”Ensi”. Lisäksi tänään on kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi (”International Day for the Eradication of Poverty”).

Nepalilaisen ravintolan riistetty ja uupunut duunari, joka on joutunut maksamaan kynnysrahan saadakseen työpaikan. Thaimaalainen marjanpoimija, jonka työolot muistuttavat pakkotyöleiriä. Ukrainalainen, jota nöyryytetään ja riistetään ukrainalaisten taistelua juhlivassa Suomessa. Ohjelman vieraan, Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirja ”Pitkä vuoro — kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen” analysoi oikeusvaltiomme pimeää puolta. On silmien avaamisen aika.

Kulttuuriykkönen käsittelee maahanmuuttoa, juurettomuutta ja indetiteettiä kahden romaanin kautta. Sara Al Husainin Kenelle maa kuuluu (Like, 2025) on romaani sodasta, pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Zainab on Bagdadin koulutyttö, jonka maailma kutistuu pommin räjähdettyä. Leyla on kasvanut Malmössä, mutta tuntee yhä olevansa ulkopuolinen irakilainen. Mustafa on menettänyt sodassa kaiken ja uhkaa Suomessa kadottaa myös itsensä. Al-Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Useissa tasa-arvojärjestössä toimivan Al-Husainin esikoiskirja Huono tyttö (Like, 2023) voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Ivan Manirahon esikoisromaani Auringon syy (Like, 2025) käsittelee identiteetin haurautta ja matkaa kahden todellisuuden, Ruandan ja Pohjois-Haagan, välillä. Kirja pohtii, voiko olla samaan aikaan ruandalainen ja suomalainen, ja tarkastelee erilaisten kulttuurien tapoja. Romaanissa Mooseksen eno Daavid pelastaa tämän Ruandan sisällissodasta ja vie Suomeen, missä Mooseksesta tulee Elias ja he esittävät perhettä. Elias oppii suomea, mutta kaipaa Ruandaan jääneitä äitiään ja siskoaan. Maniraho muutti Ruandasta Suomeen kahdeksanvuotiaana ja työskentelee sosionomina. Mitä sota tekee perheille, entä identiteetille? Voiko kahden maailman välillä löytää tasapainon ja sovun itsensä kanssa? Ja mitä kaksi maahanmuuttajataustaista kirjailijaa ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta maahanmuutosta? Mitä he itse haluavat aiheesta sanoa? Keskustelemassa ovat Sara Al Husaini ja Ivan Maniraho. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Päivystävä meteorologi Heikki Sinisaloa Ilmatieteen laitokselta haastattelee Jussi Häkkilä. Syksy on ollut harvinaisen lämmin. Lämpimän sään takia sade on tullut Suomessa vetenä, ja tilastoitava ensilumi on jo selvästi myöhässä ajankohtaan nähden. Tänään ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärven yläkeskuksen sääasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin kuusi senttimetriä. Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin päin Suomea tyypillisesti syyskuun 27. päivän tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. päivä Enontekiön Hetan havaintoasemalla. Myöhäisimmillään ensilunta on saatu vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. päivänä. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.

Pitääkö Kiinasta tulevasta pakettitulvasta olla huolissaan? Keskustelemassa Tullin pääjohtaja Sami Rakshit ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pääjohtaja Tomi Lounema. Afrikassa nuoret ovat osoittaneet mieltään Marokossa ja Madagaskarilla. Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen kertoo, mistä on kyse. Yhdysvalloissa rokotekriittisyys saa jalansijaa. Mitä seurauksia sillä voi olla muulle maailmalle ja Suomelle? Keskustelemassa THL:n terveysturvajohtaja Otto Helve ja ja akatemiatutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta. Raskaan liikenteen öisin auki olevat taukopaikat ovat vähentyneet. Toimittaja Timo Hytönen raportoi Hirvaskankaalta Keski-Suomesta. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Anssi Väisänen ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa minulla vieraana suomenopettaja Anna Lindgren. Kysyin Annalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten innostuit Japanista ja japanin kielestä? 3. Millaista oli opiskella japania Helsingissä? 4. Mikä on japanin kielessä helppoa ja vaikeaa? 5. Oletko asunut Japanissa? 6. Mitä teit siellä? 7. Millaista sisältöä teet Instagramiin? 8. Mitä haluaisit kertoa suomalaisille Japanista? 9. Mitä japanilaisia tapoja haluaisit tuoda Suomeen? 10. Missä haluaisit olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Annan tilejä sosiaalisessa mediassa: - Instagram: https://www.instagram.com/finlandtraveltips/ - Tiktok: https://www.tiktok.com/@finlandtraveltips - Youtube: https://www.youtube.com/channel/UC6SY2QKJjsCRuzWUgQ9w3Ww - Annan japaninkielinen blogi Suomesta: http://blog.livedoor.jp/finrandonikite/ - Annan suomenkielinen blogi Japanista: https://japaninmatkaaja.wordpress.com/

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen. Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun? Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Suomeen saapui lokakuussa 1944 pieni upseeriryhmä osaksi Liittoutuneiden valvontakomissiota. Olihan Winston Churchill julistanut Suomelle sodan kolme vuotta aiemmin, vaikka sympatian rajat eivät aina sotien rajoja myötäilleetkään. Britannian ja brittien motiivit ja toiminta olivat hajanaisia. Oli selvää, että Neuvostoliitto vei, kun mentiin sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin, ja niitä brititkin laiskasti tukivat. Iso-Britannia oli menettämässä suurvalta-asemansa, Suomi kenties itsenäisyyttään. Suomi kohdisti toiveita Britanniaan mutta niitä ei useinkaan kyetty lunastamaan. Dos. Ville Jalovaara on tehnyt kirjaansa varten laajasti arkistotutkimusta Lontoossa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kasper ja Mikko ovat Länsiterminaalissa vastaanottamassa Suomeen pick-me guy -kulttuuria, ja keskustelevat samalla elinikäisesta Raumasta. Jaksossa juodaan viikon juoma.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tänään minulla on vieraana Hanna Kontio, joka asuu Meksikossa ja opettaa suomea verkossa. Hannan kotisivut: www.yohablofines.com Hannan Instagram: https://www.instagram.com/hanna.yohablofines/ Kuuntele haastattelu ja vastaa kysymyksiin: 1. Kuinka kauan Hanna on asunut Meksikossa? 2. Miten Hanna päätyi Meksikoon? 3. Kuinka Hanna alkoi opettaa suomea Instagramissa? 4. Millaisesta musiikista monet suomenopiskelijat tykkäävät? 5. Mitkä ovat Hannan mielestä isoimmat erot Suomen ja Meksikon välillä? 6. Kunka usein Hanna käy Suomessa? 7. Mitä Hanna tekee ensimmäisenä, kun hän saapuu Suomeen? 8. Millainen viikko Hannalla on edessään?

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa. Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta. Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.