Podcasts about suomeen

Sanna Marin -haaste | Leivo | #neuvottelija 350. Sanna Marin pystyi ainakin kuuteen leuanvetoon, mikä on kova suoritus. Sami on lyönyt vetoa yhtiökumppaninsa Tero Nummenpään kanssa haasteesta pärjätä Sannalle. Leevi Leivo, Puheenaiheen perustaja pohtii haasteen realistisuutta ja terveyshaasteita itsekehityksen muotona.(00:00) Vieraana Puheenaiheen Leevi Leivo, kuvattu Puhemedian tiloissa(00:33) Futucast Grandlund: Datakeskukset hot or not? -jaksoJari Innanen | Miksi datakeskuksia halutaan rakentaa Suomeen #512 https://youtu.be/q2V2haxtKyI(01:46) Urheilutaustat, penkkitulokset ja salitreeni(02:09) "Sanna Marin -haaste": 6x leuanvetoveto vs Tero Nummenpää(02:38) Julkiset haasteet ja treenirutiinit(03:11) Onko haaste järkevä tapa kehittyä?(04:11) Aiemmat Leevin kuntohaasteet: kylmäsuihkut, tipaton, ym.(05:10) Rami ja Jonathan Haidt – kirjakeskustelut(05:31) Emil Gammelgård Personal Trainer ja treenirutiinit(06:23) Tavoitehierarkia ja treenin suunnittelu(07:05) Ulkopuolisen valvonnan merkitys treenissä(07:35) Yksin treenaaminen vs. kaverin kanssa treenaaminen(08:31) Treenirutiini ja sosiaalinen paine kaverin kanssa(08:57) Lontoon aika: kolmijakoinen ohjelma + body pump(09:21) Kardio- ja juoksuryhmät, Cooper-tulokset ja lenkkiporukka(10:14) Verkostoituminen liikunnan kautta(11:04) Lontoon rullaluisteluporukka(11:38) Nykyiset leuanvetotasot ja painon vaikutus(12:45) Ruokavalion haasteet perhe-elämässä(13:13) Pätkäpaasto ja rytmi ruokailussa(14:16) Maitokahvi ja aamurutiinit – vaikeus luopua(14:44) Barolo-pullo panoksena vedossa(15:10) Leevi: tavoite elämän parhaassa kunnossa 30-vuotiaana(15:49) Kalorien mittaamisen haasteet(16:45) Haasteena syödä riittävästi puhdasta ruokaa(17:20) Biohakkerointi ja verensokerimittari(18:23) Vuoden loppuun mennessä kuusi leukaa – realistisuus?(19:12) Onko haaste tarpeeksi tärkeä uhrauksille?(20:21) Muut lajit: sulkapallo, padel, golf, salibandy(21:17) Biohakkerointi, mittaukset ja fysiikan twiikkaaminenKuvattu jakson "Pääomien puute estää Suomen talouskasvun" (Sami Miettinen) | Puheenaihe 618 jälkeen Puheenaiheen studiolla.Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Miten Suomi selviää puolustuspanostuksista ja mihin rahat käytetään? Keskustelemassa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Turkki pyrkii Euroopan puolustusteollisuuden markkinoille entistä voimakkaammin. Turkin-toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Saksassa on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat automessut. Tapahtumassa esitellään satoja autoja sekä useita kymmeniä uusia automalleja. Messuja seuraa Münchenissa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin menestys on nostanut suuren buumin lajin ympärille. Minkälainen merkitys huippu-urheilumenestyksellä on suomalaisiin ja Suomeen? Keskustelemassa Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Riiassa olevaan Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtajaan Janne Virtaseen. Suomi kohtaa tänään EM-puolivälierässä Georgian. Riiassa oleva Ylen urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä kertoo, mistä aseelmista illan peliin lähdetään. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Markus Liimatainen, tuottaja Annette Blencowe.

Kun kirjailija ja konsultti Johannes Lahtela oli neljävuotias, hänen isänsä teki itsemurhan. Ennen täysi-ikäisyyttä hän oli menettänyt myös tätinsä ja serkkunsa samasta syystä.Mielen puolikkaat -podcastin uudessa jaksossa Lahtela kertoo, miksi läheisen itsemurha on omaisille ydinpommi. Hänen kanssaan keskustellaan läheisen itsemurhan aiheuttamasta häpeästä ja syyllisyydestä ja siitä, miten avoin puhe hälventää tuntemuksia. Lisäksi jaksossa puhutaan menestymisen kulttuurista, joka vaikeuttaa omista haasteista puhumista työpaikoilla, sekä siitä, miksi Suomeen tarvitaan avoimen läsnäolon vallankumous.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista ja itsetuhoisuudesta. Jokainen meistä voi olla avuksi läheiselleen kysymällä: Mitä kuuluu? Lue lisää: mieli.fi/mitakuuluu.00:00 Miksi Johannes Lahtela on kirjoittanut kirjan suvussaan tehdyistä itsemurhista?9:59 Mitä itsemurhan tehneen läheinen joutuu kokemaan?18:25 Miksi itsemurhan tehneen läheiset kokevat syyllisyyttä teosta?21:45 Miksi keski-ikäiset miehet tekevät eniten itsemurhia?35:51 Miten oma tai läheisen itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi?42:15 Voiko itsetuhoista auttaa kysymällä, mitä kuuluu?

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomeen saapuivat ensimmäiset valkohäntäpeurat, Star Trek -televisiosarja alkoi Yhdysvalloissa ja Michelangelon veistämä Daavidin patsas paljastettiin.

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen. Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun? Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

Ykkösaamu on nyt Radio Suomessa. Syyskuun ensimmäisen päivän lähetyksessä puhutaan suomalaista nuorisoa tuhoavasta Alfa-pvp huumeesta, jota myös peukuksi nimitetään. Mistä tuo tappava aine on äkisti hyökynyt Suomeen ja mitä se aiheuttaa nuorille käyttäjilleen? Tästä Ykkösaamun vieraana muun muassa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki. Lähetyksen toisessa keskustelussa pohditaan, minkälainen on Suomen taloustilanne nyt? Toisaalta sanotaan, että mittareiden mukaan pahin on ohi, toisaalta työttömyys pahenee ja kuluttajat eivät uskalla kuluttaa. Hallituksen budjettiriihi alkaa tänään. Lähetyksessä kuullaan myös kirjeenvaihtajan näkemys Pekingistä - miksi Putin on Kiinassa? Ykkösaamun studiossa on Linda Vettanen.

Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Valokuvaaja ja visuaalinen artisti Markus Henttonen on alunperin lähtöisin Lahdesta. Nykyään Espanjassa asuva taiteilija on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Porschen, BMW:n ja isojen muotilehtien kanssa.Henttonen tavoittelee kuvillaan menneiden vuosikymmenten kaunista tyyliä ja haluaa välittää paljon tunnetta.- Tärkeintä kuvissani minulle on tunne. Jos saan välitettyä tunnetta, niin se on paras palaute kuviani nähneiltä ihmisiltä.Oman persoonallisen tyylin löytyminen oli Henttoselle pitkä prosessi. Oma tyyli on muodostunut vuosien varrella muun muassa taideprojektien, monipuolisen tekemisen ja eri maissa tapahtuneiden kuvauskeikkojen myötä.Jos Henttonen palaisi Espanjasta jonain päivä Suomeen, niin pääkaupungin sijaan häntä kutsuisi kotikaupunki Päijät-Hämeessä.- Helsinki ei ole tuntunut sellaiselta paikalta mikä viehättäisi. Kyllä se sitten Lahti olisi, jos  palaisimme puolisen kanssa Suomeen. Lahti tuntuu kotikaupungilta edelleen.Radio Voiman iltapäivän haastattelussa puhutaan mm. Espanjan kuvauksellisesta valosta, Haloo Helsingin Berliinin kuvausmatkasta, oluen hinnasta ja elämästä Espanjassa.

Kansanradion laajaa aihekirjoa rikastuttavat tällä kertaa myös eläimet. Miksi ruokaa huononnetaan? Ennen maitorahka ja leikkeleetkin olivat parempia. Ohjelmassa selviää sekin, että seksi ja kuusi ovat eri asia. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

On lottovoitto syntyä Suomeen, mutta mihin päin Suomea? Mihin Suomen kaupunkiin on osunut eniten lottovoittoja? Maantiedon tunnit olisivat tarpeessa, kun Minna ja Kimmo yrittävät pähkäillä mitkä maat kuuluvat Eurooppaan. Kimmo kertoo epäonnisesta tapauksesta, kun hän eksyi kauppakeskuksessa, kahdesti. Radio Novan oma Minna Kuukka on mukana tämän syksyn Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa! Mitä pressitilaisuudessa tapahtui ja millä fiiliksillä Minna lähtee valloittamaan parkettia? Törkeää toimintaa, kalakisa ja muuttolintujen kevät. Kaikki tämä viikon viimeisessä koosteessa. Kuuntele tästä!

Hollolalainen Jari "Jarppi" Haasiatarha voitti sunnuntaina 3.8. SM-kultaa Helsingissä pelatussa Mölkyn singeliturnauksessa.Mukana oli ennätykselliset 159 pelaajaa ja otteluitakin pelattiin 12-tuntisen heittourakan aikana yli 600...Radio Voiman haastattelussa tuore mestari kertoo olevansa ylpeä, että Mölkyn mestaruus saatiin pelin synty-alueelle Päijät-Hämeeseen. Seuraavaksi edessä ovat Mölkyn MM-kisa Puolassa 15-17.8. Tavoitteena on tietysti voitto Suomeen!

(00:00) - Sää, Ilmastointi, häät(06:20) - CS:n uusimmat päivitykset(20:20) - s1mplellä on uusi joukkue(28:30) - rigoN ENCEen(37:15) - IEM Köln(39:30) - kyuosuke(45:30) - NIP näyttää hyvältä!(49:30) - HEROIC vaikeuksissa(53:00) - G2(57:30) - brokyn paluu Fazeen(01:05:00) - FURIA stronk, molodoy stronk(01:11:00) - MOUZ, donk(01:16:00) - NAVI ja makazze(01:20:00) - Vitality voittaa taas?(01:24:00) - NUKE-liiga eli suomalainen juniori-liigaLiity meidän Discoon: https://discord.gg/XxEcdhP38xhttps://twitter.com/natuhttps://www.instagram.com/natucsgo/https://twitter.com/RobuJohnsonhttps://www.instagram.com/robujohnson/

Trumpin EU-kyykytys | Roininen | #neuvottelija 344. Petri Roininen keskustelee Samin kanssa Trump-EU-kauppasopimuksesta joka vaikuttaa huonosti neuvotellulta eurooppalaisten kannalta. Antoiko Ursula von der Leyen periksi liian helpost ja karkaavatko pääomat taas USA:han? Petri ehdottaa, että eläkevakuuttajat perustavat uuden pankin Suomeen. Sami on samaa mieltä.(00:00) Samin uusi Neuvottelija-takki ja taskuliinaidea (00:53) LinkedIn ehdottaa Samille paikkaa Vantaan omistusohjaustiimissä (02:14) Investointipankkiiri kaupungin hommissa 3900€/kk palkalla ajatusleikki (02:32) Trumpin EU-sopimus ja paradigmamuutos (03:06) Samin pettymys EU:n neuvottelutaitoihin (05:07) EU:n neuvottelujen systemaattinen epäonnistuminen (07:48) EU:n arvonlisäverottomuus vs. USA:n talouslogiikka (09:12) Villapaitaekonomistien reaktiot ja vaikutusanalyysi (10:57) Vaikutukset inflaatioon ja korkotasoon (12:16) Pääomien ero USA:n, Ruotsin ja Suomen välillä (14:03) Eurooppa hauraana taloudellisena alueena (15:15) Teollisuuden heikko kilpailukyky jenkkimarkkinoilla (17:03) Tarve arvioida kuntien omistuksia – Vantaa-esimerkki (18:18) LNG, energia ja kahdenväliset sopimukset (21:41) Sekundääriset tullit ja finanssipääoman uudelleenallokointi (23:24) Eläkevarallisuuden sijoittamisen uusi logiikka (26:00) Arvovalinnat: kehitysapu vai vanhustenhoito (27:31) Uusi finanssimaailma ja eläkerahojen kohtalo (29:01) Mahdolliset pääomarajoitukset ja pankkisektorin ohuus (30:34) Roininen ehdottaa eläkevakuutusyhtiöiden perustavan oman pankin Suomeen (33:39) Pankkisektorin kannattavuus ja potentiaalinen sijoituskohde (36:22) Huoltovarmuus ja rakenteiden kestävyys (38:01) Toive rohkeammasta talouspoliittisesta etunojasta (39:33) Kryptot, energia ja tuleva Kiina-diili (42:37) EU:n autoklusteri ja Ranska-Saksa-Ruotsi -akseli (44:19) Miksei EU voi olla voimakas neuvottelija? (45:53) USA:n ja UK:n erityissuhde vs. EU:n lisäarvo (47:10) Trumpin 15 % -tullit ja EU:n epäonnistuminen (48:45) EU:n puolustuskustannukset ja neuvottelumandaatti (50:40) 25,5% ALV hallituksen heikoin suoritus (52:06) Investors Housen strategia ja osinkoaristokraattitavoitteen toteutuminen Katso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Viime perjantai oli Maailman hukkumisten ehkäisyn päivä, mutta samana päivänä eri puolilla Suomea löydettiin ainakin kuusi ihmistä hukkuneina. Yhteensä viime viikonloppuna hukkui ainakin 11 ihmistä.Lahden uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren kävi muistuttamassa Radio Voiman aamussa uimataidon tärkeydestä.- Kysehän ei ole pelkästään uimataidosta. Puhun itse paljon vesitaitavuudesta. Lapsethan tykkäävät sukellella, liukua ja kellua. Vaikka sinulla olisi hyvä uimataito ja tulee tilanne, ettet enää jaksa, niin sinunhan pitää osata kellua. Se voi pelastaa ihmishenkiä.Rundgren painotti, että vastuu pienten lasten valvomisesta rannalla ja uimahalleissa on aikuisella.- Sinun pitää olla käsivarren mitan päässä koko ajan. Et voi räpeltää kännykkää, et voi maata selälläsi silmät kiinni ottamassa aurinkoa, vaan vahdit ja valvot koko ajan. Sinulla ei ole hetkeäkään aikaa herpaantua. Jos lähdet vessaan, niin lapset tulevat mukaan.Rundgren pohti myös tilannetta, jossa itse näkisi rannalla pieniä lapsia ilman valvontaa. Hän päätyisi soittamaan hätänumeroon.- Jos osuisin tuohon tilanteeseen ja vanhempia ei näkyisi missään. Jos uimavalvoja on lähettyvillä, niin hänen kanssaan voi myös keskustella asiasta. Sehän on heitteillejättö, jos rehellisiä ollaan. Siitä voi vanhemmat pahimmillaan saada rikostuomion.Kuuntele Radio Voiman podcastista, millaisia terveisiä valitettavan viikonlopun jäljiltä Rundgren lähettää viranomaistahoille, jotka vastaanottavat ihmisiä vieraista kulttuureista Suomeen. Samalla selviää, miten aikuinen voi aloittaa uinninopettelun omatoimisesti ja mikä väline Rundgrenin mielestä on ehdoton edellytys mökkiuimarille pitkää matkaa uidessa.Minni Salminen haastattelee.

Intti, Puolustusvoimat ja avaruus! Mitä ne asevoimat avaruudessa tekee? Ampuu lasereita, vetää valomiekkatappeluita vai pyörittelee satelliitteja? Suomen oma avaruusupseeri Juuso Liekkilä piipahti kesän kynnyksellä studioon kertomaan, että miten homma makaa. Eli mitä avaruudessa tehdään, mihin se on tärkeä, mitä siellä ei voi tehdä ja mitä reserviläisen siitä pitäisi ymmärtää? Ja ennenkaikkea: koska Suomeen saadaan omat avaruusvoimat?Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.us-eagle.fi/retkeilyja-selviytyminen/modestone-taistelijan-muistilehtio-96-x-148-mm-vihea-mighty-finland/p/A33MIGHTYFIN/#descriptionKesälomareissulla sotahistoriaa? Tsekkaa Sodan ja rauhan keskus muisti Mikkelissä, on hyvä! https://muisti.org/Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Studiossa Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson. Jakso on kuvattu 9.7.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kiinnostuminen Yhdysvalloista(7:11) Yhdysvaltain vaikutus Suomeen(13:44) Kulttuuri ja talous(20:16) Orjuus ja rasismi(29:13) Hyvinvointivaltio(37:43) Liittovaltion kannatus(43:10) Pääpuolueiden erot(59:46) Voluumivirstanpylväät(1:06:46) Edistystasot(1:17:15) Voluumi(1:31:09) Keskitason treenaajat(1:03:54) 1960-luvun vaikutus(1:05:23) Intiaanit(1:13:16) Uskontojen merkitys(1:17:49) Trumpin vaikutus(1:25:45) Muskin uusi puolue(1:29:38) Trump ja fasismi(1:42:54) Trumpin suosio(1:47:00) Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet(1:55:37) Journalismi

Suomeen saapui lokakuussa 1944 pieni upseeriryhmä osaksi Liittoutuneiden valvontakomissiota. Olihan Winston Churchill julistanut Suomelle sodan kolme vuotta aiemmin, vaikka sympatian rajat eivät aina sotien rajoja myötäilleetkään. Britannian ja brittien motiivit ja toiminta olivat hajanaisia. Oli selvää, että Neuvostoliitto vei, kun mentiin sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin, ja niitä brititkin laiskasti tukivat. Iso-Britannia oli menettämässä suurvalta-asemansa, Suomi kenties itsenäisyyttään. Suomi kohdisti toiveita Britanniaan mutta niitä ei useinkaan kyetty lunastamaan. Dos. Ville Jalovaara on tehnyt kirjaansa varten laajasti arkistotutkimusta Lontoossa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Nykyään tiedusteluanalyytikkona vaikuttavalla Hannamiinalla on värikäs ura ja elämä takanaan! Me päädyttiin perkaamaan sitä, jotta opittaisiin lisää Kiinasta, huoltovarmuudesta, maanpuolustuksesta ja maailmasta yleisesti! Hannamiina vaikutti pitkään Kiinassa kirjeenvaihtajana ja koki mm. Hong Kongin kyynelkaasun hajuiset mielenosoitukset ja Ukrainan sodan alun. Hannamiina on vieraillut Pakistanilaisessa sotilastukikohdassa ja nykyään työskentelee Supolla ja opiskelee huoltovarmuuteen liittyviä asioita Maanpuolustuskorkeakoululla. Mitä meidän on hyvä tietää Kiinasta? Millaista on elää journalistina autokraattisesssa maassa, jossa viranomaisia täytyy pelätä ja ihmisiä yksinkertaisesti katoaa? Miten Ukrainan sota näkyi Kiinassa? Millaista oli viettää aikaa Pakistanilaisessa sotilastukikohdassa ja mikä veti maanpuolustuksen pariin Suomeen palattua?Seuraavassa jaksossa syvennytään Hannamiinan duuniin suojelupoliisissa!Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.us-eagle.fi/retkeilyja-selviytyminen/modestone-taistelijan-muistilehtio-96-x-148-mm-vihea-mighty-finland/p/A33MIGHTYFIN/#descriptionKesälomareissulla sotahistoriaa? Tsekkaa Sodan ja rauhan keskus muisti Mikkelissä, on hyvä! https://muisti.org/Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Lempipodin toisessa kesäjaksossa käymme läpi musiikkimaailman upeiden artistien kuulumisia. Kesän alussa Taylor Swift osti masterinsa takaisin – mikä sinetöi samalla Reputation TV:n kohtalon (sitä on turha odotella). Onko Taylor helpottunut, kun hänen ei tarvitse äänittää uudelleen rakkauslauluja eksästään?  Sabrina Carpenterin tulevan albumin kansi kohautti internetiä. Me pohdimme, onko kansi kuitenkin Sabrinan omaa iloittelua? Zara Larsson saapuu keikkailemaan Suomeen tänä vuonna, ja hän julkaisi myös upeita biisejä juuri sopivasti kesään.

Kulttuuriykkösessä sukelletaan japanilaisen huumorin maailmaan ja erityisesti manzai-komiikkaan. Manzai on perinteinen japanilainen komiikan laji, jossa kaksi esiintyjää käy nopeatempoista sanailua tarkasti määriteltyjen roolien – höpsön heittäjän (boke) ja järkevän oikaisijan (tsukkomi) – välillä. Manzai perustuu väärinymmärryksiin, sanaleikkeihin ja nopeaan vuoropuheluun, ja se on yksi Japanin suosituimmista komiikkamuodoista. Mikä tekee tästä perinteisestä komiikan muodosta niin suositun Japanissa – ja voisiko siitä tulla seuraava hitti Suomessa? Keskustelemme manzain perinteistä, kilpailuista ja siitä, kuinka huumori rakentaa siltoja kulttuurien välillä. Mikä naurattaa Japanissa – ja miten manzai taipuu suomalaisille lavoille? Studiossa ovat viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut japanilainen koomikko ja manzai-projektin projektipäällikkö Gen Takagi, manzai-kilpailun voittajat Aapo Alare ja Daniel Selin sekä tietokirjailija ja Japani-asiantuntija Liisa Karvinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Nato kutsui meidät Haagin huippukokouksen kulisseihin, ja Ville pääsi meistä paikalle! Kolme intensiivistä päivää Naton ytimessä näytti ja opetti paljon ja oli makeeta olla edustamassa suomalaista reserviläisyyttä mediana paikan päällä!Mikä on Naton puolustuksen tila, miksi puolustusbudjettia pitää nostaa ja mitä mielenkiintoista Ville kuuli Naton tiedustelubriiffissä? Naton puolustusbudjetin nosto tuli viime hetkellä, ja kuultiin mielenkiintoisia juttuja tähän liittyen huippukokouksen sivukäytävillä. Mitä uusi 5% taso tarkoittaa ja miten se vaikuttaa Natoon ja Suomeen?Lähde mukaan Naton huippukokouksen briiffeihin ja kohtaamisiin!Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.us-eagle.fi/retkeilyja-selviytyminen/modestone-taistelijan-muistilehtio-96-x-148-mm-vihea-mighty-finland/p/A33MIGHTYFIN/#descriptionKesälomareissulla sotahistoriaa? Tsekkaa Sodan ja rauhan keskus muisti Mikkelissä, on hyvä! https://muisti.org/Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Tällä historiallisella päivämäärällä 1941 alkoi jatkosota, 1944 Talin–Ihantalan taistelu Suomen ja Neuvostoliiton välillä jatkosodassa ja 1950 Korean sota. Lisäksi vuoden 1952 Olympiatuli sytytettiin Kreikan Olympiassa ja se tuotiin myöhemmin Suomeen.

Kasper ja Mikko ovat Länsiterminaalissa vastaanottamassa Suomeen pick-me guy -kulttuuria, ja keskustelevat samalla elinikäisesta Raumasta. Jaksossa juodaan viikon juoma.

Lähetyksen aluksi Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren kertoo näkökulmia Israelin Iraniin tekemien iskujen vaikutuksiin. Studiokeskustelussa syvennetään tilannekuvaa Puolustusvoimien Juha Mäkelän ja Ulkopoliittisen instituutin Toni Alarannan kanssa. Erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kertoo terveiset Naantalin Kultaranta -keskusteluista. Toisessa keskustelussa Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija Markku Mattila kertoo; kuinka hyvin Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat sopeutuneet Suomeen? Lähetyksen päätteeksi vielä tiiviisti tänään alkavasta suuresta ilmasotaharjoituksesta.

Antti on Aalto-yliopiston markkinoinnin käytännön professori, joka siinä sivussa kirjoittaa kirjoja ja auttaa yrityksiä ja yhteisöjä mallintamaan markkinointia. Tuotantotalouden opiskelijoista tuntuu tulevan urallaan menestyneitä ihmisiä ja niin myös Antti Vassisesta. Ja toki jos jo alaikäisenä koodailee nettisivuja isoille operaattoreille ja kansainvälisille yrityksille, ehtii uran aikana helpostikin esimerkiksi lanseeraamaan kv-toimiston Suomeen ja kirjoittamaan väitöskirjan. Tässä jaksossa käydään läpi akateemisen ja yritysmaailman eroja, ruoditaan mallinnuksien mahdollisuuksia ja vaaroja sekä sivutaan markkinoinnin etiikkaakin. ------- MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssi-podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa tutustutaan alalla toimiviin ihmisiin sekä heidän tarinoihinsa markkinoinnin parissa. MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssia juontaa MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsen Annika Räihä.

Vieraana kaupan asiantuntija, työelämäprofessori Arhi Kivilahti Turun yliopistosta. Toimittajana Mikko Jylhä. Tokmanni kertoi tammikuussa aloittavansa yhteistyön Spar-kauppaketjun kanssa. Sparista tulee näkyvä osa Tokmannin ruokaosastoja, ja Tokmanni aikoo laajentaa merkittävästi tuoretuotteiden myyntiä. Suomeen syntyy neljäs ruokakaupan ketju. Tokmannin liiketoimintaan avauksella voi olla erittäin suuri vaikutus, mutta suomalainen ruokakauppa ei ole hetkessä mullistumassa, Arhi Kivilahti korostaa. Ruotsissa Axfood Group ja varsinkin sen Willys-ketju ovat menestyneet hyvin. Willysin konsepti on Prisman ja Lidlin välissä, ja sille voisi olla tilausta myös Suomessa, Kivilahti arvioi. 00:28 Aluksi 06:51 Instacart 18:28 Amazon 28:43 Walmart 36:39 DoorDash 45:41 Delivery Hero 54:02 HelloFresh 1:04:44 Tesco 1:12:49 Axfood Group 1:18:39 Kesko 1:24:24 Tokmanni ja Spar 1:31:03 Lopuksi

Miten varhaiset kiintymyssuhteet vaikuttavat meidän myöhempään hyvinvointiimme? Voiko omaa kiintymyssuhdemallia parantaa tai hoivata aikuisena paremmaksi, ehjemmäksi?  Sanna Isosäviä voisi sanoa kiintymyssuhteiden erityisasiantuntijaksi. Sanna kertoo kiinnostuneensa kiintymyssuhteen merkityksestä työskennellessään lastensuojelussa sellaisten perheiden kanssa, joissa oli pieniä lapsia. Käytännön työ ohjasi kiinnittämään huomiota kiintymyssuhteiden ylisukupolvisuuteen, siihen, miten esimerkiksi lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen omien vanhempien kiintymyssuhde vaikutti heidän vanhemmuudessaan.  Sanna Isosävin suosittelemia koulutustapahtumia  Vuoden kriisi- ja traumatyön 'päätapahtuma' eli kansallinen Kriisi- ja traumakonferenssi 13.-14.11.2025 Helsingissä ja videovälitteisesti. Teemana 'äärirajoilta kohti toivoa - keinoja kriiseistä ja traumoista toipumiseen'. Tärkeä tilaisuus tavata kollegoita ja tulla elpymään ja ravitsemaan itseään. https://www.kriisijatraumakonferenssi.fi Kansainvälisesti meritoituneen, superhyvän kouluttajan Nicole Mullerin mentalisaatiopohjainen traumafokusoitu koulutus on saatu nyt Suomeen, 25.-26.8. Traumatisoituneiden lasten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, joilla on jo perustietoa mentalisaatiopohjaisesta työskentelystä. https://traumaterapiakeskus.com/koulutukset/mbtc-ja-trauma-tyoskentely-traumatisoituneiden-lasten-ja-heidan-traumatisoituneiden-vanhempiensa-kanssa-25-26-8-2025-helsinki Apua auttajalle -webinaarisarja on ihmistyötä tekevän mahdollisuus rauhassa, turvallisissa puitteissa miettiä omaan taustaan, jaksamiseen ja traumatyön tekemiseen liittyviä teemoja:  https://traumaterapiakeskus.com/koulutukset/apua-auttajalle-koulutus-kevat-2025-webinaari Traumaterapiakeskuksen tuottamia artikkeleja: https://traumaterapiakeskus.com/artikkelit Traumaterapiakeskuksen kustantamia kirjoja löydät täältä, monia löytyy hyvin myös kirjastoista: https://traumaterapiakeskus.com/tuotteet/kirjat Tässä linkki kirjaan Traumainformoitu työote, johon Sanna kirjoitti luvun mm. ammattilaisten oman kiintymyssuhteen vaikutuksesta heidän työskentelyssään. Myös tätä kirjaa löytyy hyvin kirjastoista. https://www.opettajantietopalvelu.fi/Johanna-Linner-Matikka/Traumainformoitu-ty%C3%B6ote.html

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

1990-luvun Suomessa keskusteltiin saatananpalvonnasta. Kirkko teki ongelmasta opetusfilmin ja valistajat kiersivät kouluja. Vanhemmille kerrottiin saatananpalvonnan tunnusmerkeistä. Mistä oikeastaan oli kysymys? Oliko Suomi moraalisen paniikin vallassa? Ja mitä yhteistä on saatananpalvontaan liittyvillä myyteillä ja QAnon-salaliittoteorialla? Vieraina ovat tietokirjailijat Katri Ylinen ja Tuomas Äystö, jotka ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan saatananpalvontailmiöstä 90-luvun Suomessa. Kirjat: Katri Ylinen: Saatanallinen paniikki Tuomas Äystö: Paholaisen perilliset — Satanismipaniikin synkkä historia

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa Toivon kanssa suomalaisista työmarkkinoista ja työntekijän asemasta Orpon ja Purran Suomessa keskustelee mies, joka todellakin tietää mistä puhuu: hän on monet TES-pöydät nähnyt kaikkien aikojen työmarkkinajyrä, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.Tässä jaksossa Turja lataa suorat sanat suomalaisesta (työmarkkina)politiikasta ja siitä, kuinka ideologiset tavoitteet ovat korvanneet työmarkkinoilla sopimisen. Ay-liike on ollut vastuullinen ja tehnyt maltillisia sopimuksia, mutta onko se kannattanut? Lisäksi luvassa on keskustelua siitä, millaista työelämä- ja työmarkkinapolitiikkaa Suomeen nyt oikeasti tarvitaan.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä!

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade SverigeGlobens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalistOhjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn NitzlerArkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.Maalivahti Jarmo MyllysJarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Voiman Lauantaissa mun vieraana pyörähti uunituoreeksi Mr. Lahdeksi vm. 2025 kruunattu Salwan Ghazi."Olen vuonna 2015 Suomeen muuttanut turvapaikanhakija ja olen todella kiitollinen mitä tämä maa ja etenki Lahti ovat minulle antaneet, nyt on mun vuoro antaa takaisin!"Salwan on työskennellyt aktiivisesti esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa tavoitteenaan parantaa kotoutumista ja rakentaa siltoja."Yhdessä me pystymme mihin vain!" Salwan hihkaisee. Tällä Mr. Lahdella on erittäin paljon tärkeää sanottavaa ja aikookin hyödyntää saamaansa nimitystä mahdollisimman rakentavasti ja toiveenaan myös työskennellä lahtelaisten pienyritysten kanssa.Kuuntele liikuttava ja samalla riemastuttava haastattelu Voiman podcasteista!-Tuomo

Vapun kunniaksi Jussi on saanut vieraakseen sosiaalidemokraatin. Vasemmistoyhteistyön merkeissä Jussi ja hallitusammattilainen Esa Suominen keskustelevat kunta- ja aluevaalien tuloksista sekä hallituksen kehysriihestä.Esa kertoo, miksi selitys kotiin jäävistä kannattajista on kehno. Samoin selviää, kuinka merkittävän muutoksen pääministeri Petteri Orpo on Suomeen tehnyt. Muutoksen suunnasta ja laadusta voi sitten olla monta mieltä.

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Tänään minulla on vieraana Hanna Kontio, joka asuu Meksikossa ja opettaa suomea verkossa. Hannan kotisivut: www.yohablofines.com Hannan Instagram: https://www.instagram.com/hanna.yohablofines/ Kuuntele haastattelu ja vastaa kysymyksiin: 1. Kuinka kauan Hanna on asunut Meksikossa? 2. Miten Hanna päätyi Meksikoon? 3. Kuinka Hanna alkoi opettaa suomea Instagramissa? 4. Millaisesta musiikista monet suomenopiskelijat tykkäävät? 5. Mitkä ovat Hannan mielestä isoimmat erot Suomen ja Meksikon välillä? 6. Kunka usein Hanna käy Suomessa? 7. Mitä Hanna tekee ensimmäisenä, kun hän saapuu Suomeen? 8. Millainen viikko Hannalla on edessään?

Trumpin tullien vaikutus Suomeen. Haastattelussa johtaja Timo Vuori EK:sta ja pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Toimittajana Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa. Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta. Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Miten Suomessa riittää lääkärit ja rahat? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok), erikoislääkäri Aki Lindén (sd.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.). SDP ehdottaa hintakattotojärjestelmää vuokratyövoimalle. Keskusta esittää vuosittaista maksukattoa lääkkeille, matkakustannuksille ja lääkärinpalkkioille. Kokoomus haluaisi houkutella terveydenhuoltohenkilökuntaa maailmalta. Koulutetaanko lääkäreitä Suomessa liian vähän? Onko lääkäreillä liian kovat palkat? Millainen omalääkärimalli Suomeen tarvitaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Nato on nostamassa vaatimuksiaan ja samalla myös ensi vaalikaudelle väläytellään Suomeen kovia säästöjä. Saako armeija kaiken mitä haluaa, ja muualta leikataan? Mistä rahat otetaan? Missä kulkee raja, jonka jälkeen Suomi ei enää ole hyvinvointivaltio? Aiheesta keskustelevat Timo Heinonen (kok.) ja Joona Räsänen (sd.), puolueidensa vastaavat eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sekä Veronika Honkasalo (vas.) ulkoasianvaliokunnasta. Toimittajana on Antti Pilke.

Maakuntien taistelupari keskusta ja perussuomalaiset julkistivat kunta- ja aluevaaliohjelmansa. Perussuomalaisten mukaan vaaleissa on puhuttava rahasta, maahanmuutosta ja väestönmuutoksesta, sekä vaatii aluevaltuustorahoja pois ja sekoilua seis. Keskusta sen sijaan vaatii katsetta perusasioihin ja julistaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Suuntaavatko kaksi entistä maaseudun puoluetta vaaliviestiään ruuhka-Suomeen vai aitovierille? Kumpi puolueista vetää maaseudun matsissa pidemmän korren? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen on seurannut hämmästyneenä kahden perussuomalaisen kansanedustajan edesottamuksia. Ensin oli Timo Vornanen ja nyt Tomi Immonen. Vornanen ammuskeli katuun yökerhon edessä viime huhtikuussa ja Immonen käännytettiin poliisivoimin Bangkokin lennolta viime lauantaina. Immonen pyrki koneeseen 1,5 promillen humalassa ja katsoi itse olevansa lentokunnossa. Kansanedustaja Timolla ja Tomilla on yllättävän samankaltaiset profiilit, molemmat ovat viisikymppisiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia maakunnista. Timo Vornanen on virkavapaalla oleva poliisi ja Tomi Immonen puolestaan entinen ammattiupseeri - kurin ja järjestyksen miehiä sekä turvallisuutemme takaajia. Vähentääkö tällainen käytös poliisilta ja upseerimieheltä luottamustanne lailliseen esivaltaan? Pekka Seppänen on pistänyt merkille, että kunta- ja aluevaalit ovat jo kolmen kuukauden kuluttua, mutta hän ei ole havainnut minkäänlaista vaalihuumaa tai innostusta vaaleista, päinvastoin. Pekka on huomannut, että netissä puolueet yhä houkuttelevat ehdokkaita pyytämällä, ilmoittaudu ehdokkaaksi! Kaiken lisäksi puolueet vielä kutsuvat avuksi kansalaisia, että ehdottaisivat netissä mahdollisia ehdokkaita vaaleihin. Nyt kun on toista kuukautta aikaa kunta- ja aluevaaleihin ehdokkaita asettaa, niin kiinnostus vaaleihin vaikuttaa hyvin epätoivoiselta. Nämä kaksi vaalia yhdistettiin samaksi päiväksi, jotta äänestysprosentti ei vajoaisi nollan alapuolelle. Pekasta homma näyttää nyt ihan pannukakulta. Hän ehdottaa luovaa ja yksinkertaista ratkaisua, säädetään äänestämispakko! Suomalaisten tulisi äänestää rangaistuksen uhalla. Mitä mieltä olette äänestyspakosta? Somejätit ovat luopumassa faktantarkistuksesta. Maija Vilkkumaa on miettinyt, voiko tämä uusi vaihe somessa lopulta johtaa johonkin hyvään? Somessa on aina ollut disinformaatiota, joka aiheuttaa myllerryksiä. Kun faktantarkistus loppuu on kaikille ilmiselvää, että mihinkään mitä somesta näkee, ei enää voi luottaa. Näettekö mahdollisena, että some saattaa muuttua tulevaisuudessa tarina-aitaksi, urbaanilegendojen tyyssijaksi, jota ihmiset kuluttavat viihdetarkoituksessa? Faktatietoa haetaan muualta, vaikkapa hitaan journalismin palveluista. Voiko tällainen muutos olla alkusysäys sille, että tulee uusi maailmanjärjestys?

Miltä näyttää vuosi 2025 Suomen politiikassa? Keskustelemassa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen, Uusi juttu -lehden päätoimittaja Olli Seuri ja Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Suvi Hautanen. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että hallitus hajoaa kehysriihessä ja hänestä voisi tulla pääministeri. Voiko Lindtmanin skenaario toteutua, jos hallitus esimerkiksi ajautuu kriisiin huonon vaalituloksen seurauksena? Mikä ratkaisee kevään kunta- ja aluevaalit? Päättääkö hallitus lisäleikkauksista kevään kehysriihessä? Miten Donald Trumpin astuminen Yhdysvaltain presidentiksi vaikuttaa Suomeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiinalainen markkinapaikka Temu on vyörynyt Suomeen ja kasvaa hurjaa vauhtia. Miten Temun bisnes oikein pyörii, ja miten huolissaan kauppojen pitää olla Temun maailmanvalloituksesta? Vieraana kaupan alan konsultti Arhi Kivilahti.Toimittajina Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Mikko Peura. Tämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

(0:40) Menikö Trumpin myötä kaikki, miksi tai miksi ei, ja mitäs seuraavaksi? (25:05) Hallituksen ns. ajassa elävät leikkauspäätökset

Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa. Mitä Yhdysvaltojen seuraavan presidentin kausi tarkoittaa Natolle, maailmantaloudelle ja maan kansainväliselle roolille? Viekö Kiina yhä enemmän Yhdysvaltojen huomiota? Onko Suomelle tai eurooppalaisille väliä, valitaanko presidentiksi Trump vai Harris? Näistä aiheista ovat keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, valtio-opin yliopistonlehtori Anna Kronlund ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Lisäksi inserteissä kuultiin maailmanpolitiikan dosentti S.M. Amadaen sekä MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Mari Karppisen näkökulmia Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan presidentinvaalien alla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Keskustelussa viitattu PEW-tutkimuskeskuksen kysely yhdysvaltalaisten ulkopolitiikan prioriteeteista: https://www.pewresearch.org/global/2024/04/23/what-are-americans-top-foreign-policy-priorities/ Podcast on nauhoitettu Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.10.2024.

Syyskakkuja, misovinkkejä ja raflalöydöt Roomaan. Luvassa Bellat reunion -jakso, kun päästään pitkästä aikaa yhdessä mikkien ääreen! Eli Petran reissukuulumisia, Kian syyskokkailusuunnitelmia ja höpöttelyä ihan kaikesta kuluneilta viikoilta. Puhutaan syyskakuista, hyvästä kahvista ja parhaista hyggeilyruoista. Vinkataan ihanimmat rapujuhlaruoat, uunijuures-protip, kauden ihanin yrtti, monta ideaa misotahnasta ja parhaat jutut siihen, miten saa palan Italiaa koti-Suomeen. Jakso sisältää mainoksen vuosikumppanillemme Pauligille. 

Tinnitus voi häiritsevänä aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä. Tinnitus on tila, jossa henkilö kuulee jatkuvaa ääntä ilman ulkoista lähdettä. Sen vaikutukset vaihtelevat lievistä oireista elämänlaatua heikentäviin ongelmiin.Jakson aiheena on häiritsevä tinnitus ja ääniyliherkkyydet. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Mari Havia ja häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut psykologi Kristiina Laakso. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tinnitus on? - Millaisia tekijöitä tinnituksen taustalla on? - Miten tinnitus liittyy muihin kuuloaistiin liittyviin ongelmiin? - Milloin tinnitus on häiritsevää? - Milliaisia vaikutuksia häiritsevällä tinnituksella voi olla? - Miten tinnitusta hoidetaan?Lisätietoja:Mari Havia (LT) on audiologi-korvalääkäri, jolla on 25 vuoden kokemus kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden hoitamisesta. Hän on tänä aikana työssään erikoislääkärinä ja ylilääkärinä HUS:ssa sekä Kuuloliiton ylilääkärinä toiminut paitsi kuuloalan asiantuntijana, myös hoitanut ja kuntouttanut tuhansia potilaita, joilla esiintyy kuulonalenemaa, tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä. Mari Havian kiinnostus häiritseviin kuulo-oireisiin heräsi 2000-luvun alussa hänen tehdessään väitöskirjaa Menieren taudista, sillä myöhäisvaiheen Meniere-potilaat usein kärsivät juuri näistä kuulo-oireista huimauksen rauhoituttua. Psykologi (PsM) Kristiina Laakso on erikoistunut häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen. Hän on työskennellyt kuulo- ja tasapainosairauksista kärsivien potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa 20 vuoden ajan sekä erikoistunut kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden psyykkisiin ongelmiin ja elämänlaadun parantamiseen. Kristiina on pätevöitynyt ja erikoistunut häiritsevän tinnituksen, ääniyliherkkyyden ja misofonian hoitoon erikoistuneeseen hoito-ohjelmaan, johon on sovellettu kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) -menetelmiä. Hän toimii myös kyseisten häiritsevien kuulo-oireiden kansainvälisen kliinisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.Mari ja Kristiina ovat tehneet yhteistyötä kuulopotilaiden hoitamisessa jo vuodesta 2008. Työssään he totesivat, että myös Suomessa häiritsevistä kuulo-oireista kärsivien ihmisten tulee saada vaikuttavaa, kansainvälisten alan asiantuntijoiden suosittelemaa hoitoa. Tämän seurauksena he opiskelivat ulkomailla tämän erityisesti häiritseviin kuulo-oireisiin kehitetyn hoidon ja toivat sen Suomeen.Marin ja Kristiinan yrityksen Audex:n verkkosivut: https://audex.fi/Audex Facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=61560877903219Audex YouTubessa: https://www.youtube.com/@AudexOy-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi