Podcasts about suomeen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

1990-luvun Suomessa keskusteltiin saatananpalvonnasta. Kirkko teki ongelmasta opetusfilmin ja valistajat kiersivät kouluja. Vanhemmille kerrottiin saatananpalvonnan tunnusmerkeistä. Mistä oikeastaan oli kysymys? Oliko Suomi moraalisen paniikin vallassa? Ja mitä yhteistä on saatananpalvontaan liittyvillä myyteillä ja QAnon-salaliittoteorialla? Vieraina ovat tietokirjailijat Katri Ylinen ja Tuomas Äystö, jotka ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan saatananpalvontailmiöstä 90-luvun Suomessa. Kirjat: Katri Ylinen: Saatanallinen paniikki Tuomas Äystö: Paholaisen perilliset — Satanismipaniikin synkkä historia

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa Toivon kanssa suomalaisista työmarkkinoista ja työntekijän asemasta Orpon ja Purran Suomessa keskustelee mies, joka todellakin tietää mistä puhuu: hän on monet TES-pöydät nähnyt kaikkien aikojen työmarkkinajyrä, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.Tässä jaksossa Turja lataa suorat sanat suomalaisesta (työmarkkina)politiikasta ja siitä, kuinka ideologiset tavoitteet ovat korvanneet työmarkkinoilla sopimisen. Ay-liike on ollut vastuullinen ja tehnyt maltillisia sopimuksia, mutta onko se kannattanut? Lisäksi luvassa on keskustelua siitä, millaista työelämä- ja työmarkkinapolitiikkaa Suomeen nyt oikeasti tarvitaan.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä!

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade SverigeGlobens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalistOhjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn NitzlerArkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.Maalivahti Jarmo MyllysJarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Voiman Lauantaissa mun vieraana pyörähti uunituoreeksi Mr. Lahdeksi vm. 2025 kruunattu Salwan Ghazi."Olen vuonna 2015 Suomeen muuttanut turvapaikanhakija ja olen todella kiitollinen mitä tämä maa ja etenki Lahti ovat minulle antaneet, nyt on mun vuoro antaa takaisin!"Salwan on työskennellyt aktiivisesti esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa tavoitteenaan parantaa kotoutumista ja rakentaa siltoja."Yhdessä me pystymme mihin vain!" Salwan hihkaisee. Tällä Mr. Lahdella on erittäin paljon tärkeää sanottavaa ja aikookin hyödyntää saamaansa nimitystä mahdollisimman rakentavasti ja toiveenaan myös työskennellä lahtelaisten pienyritysten kanssa.Kuuntele liikuttava ja samalla riemastuttava haastattelu Voiman podcasteista!-Tuomo

Vapun kunniaksi Jussi on saanut vieraakseen sosiaalidemokraatin. Vasemmistoyhteistyön merkeissä Jussi ja hallitusammattilainen Esa Suominen keskustelevat kunta- ja aluevaalien tuloksista sekä hallituksen kehysriihestä.Esa kertoo, miksi selitys kotiin jäävistä kannattajista on kehno. Samoin selviää, kuinka merkittävän muutoksen pääministeri Petteri Orpo on Suomeen tehnyt. Muutoksen suunnasta ja laadusta voi sitten olla monta mieltä.

Neuvotteluklubi Tekoäly työ | Alvesalo Löyttyniemi Vuorinen | #neuvottelija 323. Amanda Alvesalo, Meri Löyttyniemi, Mikael Vuorinen ja Sami keskustelevat tekoälystä ja työstä Suomessa. Miten Merin ja Samin sukupolvi huristelee tukiälyn avulle työuransa loppuun samalla kuin Amanda ja Mikael kiihdyttävät työelämään, jossa haittana on niukka pääoma, osakeyhtiöiden vähyys ja geopoliittinen epävarmuus. Vieraat ovat ehdolla aluevaaleissa.00:00 Sami ja Meri Löyttyniemen KY:n edustajistossa - HYY:n tragedia03:00 Amanda Alvesalo ja EU:n strateginen kulttuuri06:00 Mikael Vuorisen tausta diplomi-insinöörinä ja tekoälyn hyödyntäminen opinnoissa09:00 Tekoälytyökalut ml. ChatGPT ja Chrome-lisäosat12:00 Näkökulmia tekoälyn käytön hyötyihin esitysten ja henkilökohtaisten asioiden hoidossa15:00 Esimerkkejä suuren mittaluokan investoinneista Yhdysvalloissa ja sovellusten kehittämisestä Suomessa18:00 Suomen mahdollisuudet tekoälyn soveltamisessa ja kilpajuoksu globaalien jättien rinnalla21:00 Teollisen vallankumouksen vertaus ja tekoälyn vääjäämätön eteneminen24:00 Pääoman merkitys tekoälyn kehityksessä ja vertailua Suomeen ja Yhdysvaltoihin27:00 Keskustelua eläkerahastoista ja niiden vaikutuksista markkinatalouteen30:00 Nuorten tulevaisuudenusko työelämään ja muutokset koulutusjärjestelmässä33:00 Tekoälyn rooli kotimaisten kielten oppimisessa ja kielihaasteet työelämässä36:00 Pohdintaa osaajapulasta ja sen ristiriidoista39:00 Työllistymisen haasteet nuorilla ja kesätöiden puuttuminen42:00 Poliittiset näkökulmat ja tekoälyn mahdollisuudet julkisella sektorilla45:00 Nollabudjetoinnin idea, yksinäisyyden hoito ja sosiaalinen hyväksyttävyys48:00 Robottihylkeet ja teknologian eettiset rajat vanhustenhoidossa51:00 Vanhusten virikkeellisyys, tekoälyn rooli ja ihmisten vuorovaikutus54:00 Meditatiivinen aikakausi, sen puute ja tekoälyn aiheuttamat keskittymishaasteet57:00 Esimerkkejä byrokraattisista jarruista automaation edistämisessä1:00:00 Etelä-Korean syntyvyyskriisi ja tekoälyn vaikutus väestönkehitykseen1:01:00 EU:n ja Venäjän strateginen kulttuuri#neuvottelija Sisäpiirissä EU:n strateginen kulttuuri sekä EU:n tekoälytulevaisuusTue Samia ja katso lisämateriaalithttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Lauantaina Lahdessa Opiston Kunkun juhlasalissa on tiedossa konsertti, jonka tuotoilla tuetaan Ukrainan avustustyötä. Lavalle nousee useampia lahtelaisyhtyettä,kuten Etelärinteen Pojat, Leipomo ja Duo Karhos ystävineen. Mukana on myös iso joukko vierailevia solisteja. Matti Karhos vierailu Duo Karhoksen edustajana ja konsertin järjestäjänä Radio Voimalla torstaina yhdessä niin ikään lauantaina lavalle nousevan Leleka-kuoron kuoronjohtaja Tamara Babaskinan kanssa.- Ukrainalainen Leleka syntyi Lahdessa melkein vuosi sitten, Babaskina kertoi Haikaraa tarkoittavasta kuorostaan.- Haikarat asettuvat asumaan vain hyvien ihmisten lähelle. Uskotaan, että haikaranpesä pihalla tuo onnea, menestystä ja hyvinvointia, Babiskina jatkoi.Karhos muistutti, että paikalle on vapaa pääsymaksu.- Toivomme, että kaikki maksavat sisäänpääsyn, mutta itse saa päättää paljon maksaa ihan sen mukaan, paljonko on rahkeita laittaa, Karhon sanoi.Kuuntele haastattelusta. miten Babiskina perheineen saapui Suomeen ja Lahteen ja mitä lauantaina Opiston Kunkussa kerättävillä varoilla tullaan hankkimaan.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden kehitysjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth nostaa Bronxcastissa kissan pöydälle: onko Suomella riittävästi osaamista pysyäkseen mukana globaalissa kisassa?Nythän nimittäin on niin niin, että:Osaavan työvoiman puute on jo noussut kasvun esteeksi Suomessa, eikä tilanne ainakaan helpotu tulevaisuudessa.Miksi kielitaito, sosiaalinen pääoma ja työelämätaidot ratkaisevat yhä enemmän?Suomalainen bisneskulttuuri ja vientiosaaminen eivät välttämättä ole ollenkaan parasta A-luokkaa, vaikka itse saatamme niin ajatella.Toisin sanoen: Millä reseptillä saadaan Suomeen kasvua ja osaajia? Siitäpä saatiin hyvin jutun juurta Maria-Elenan kanssa, kannattaa kuunnella!PS. Ole yhtä vihmerä kuin tuhannet muut ja tilaa Bronxcastin Youtube-kanava. Linkki tähän ja jakson verkkosivuille:https://www.rookiecom.fi/bronxcast-208-maria-elena-ehrnrooth-ja-uhkaako-suomi-pudota-pois-osaajapelista/#Bronxcast #keskuskauppakamari #iccfinland #työelämä #osaaminen #rekrytointi #kansainvälisyys #kasvu #työvoimapula #vientiosaaminen #työnantajabrändi

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Tällä kertaa mukana Ile Uusivuori! Ilen Onlyfans on mennyt Suvilta ohi. Kiinnostaisiko ihmisiä Erika Vikmanin lihapullat? Mitä Ile haluaisi Koneen työntekijöiden suunnittelevan seuraavaksi hisseihin? Millaisia ihmisiä ovat Kaverin puolesta kyselen -osiossa jaetaan kaikki sentilleen tasan. Suomeen on tulossa pian uudenlaisia automaatteja. Haluttua kamaa on napinpainallukset, yläpunkat ja ikkunapaikat. Mitä Ile teki isältänsä salaa?Kuuntele Suvin ja Ilen parhaimmat palat täältä!

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Mikä Jeren esikoisen turvallisuuteen liittyvä yllätys kostettaa Samuelia ja mikä ihastuttava asia on saanut Ukrainan presidenttiparin jäämään Suomeen vielä yhdeksi yöksi? Lisäksi kuullaan kun kundit soittavat ammatti-dominalle ja miten te olette imitoineet julkisuuden henkilöitä.

Arki kuulumisia Italiasta ja Suomesta. Toinen valmistautuu Suomeen tuloon, kun taas toinen haaveilee Italian lomastaa. Jaksossa sukelletaan myös Cervinian karnevaalitunnelmaan – mitä kylällä tapahtuu ja kuka on Dama Bianca? Lisäksi jaamme hiihtolomaviikolle vinkkejä Alpeille ja pohdimme, kannattaako Sisiliaan matkustaa helmi-maaliskuussa. Juttelemme myös Italian ja Suomen eroista – mitkä asiat herättävät eniten huomiota? Tässä jaksossa luvassa lämpöä, lunta ja matkakuumetta!Muista seurata Instassa: @⁠ciaocast_podi

Tänä keväänä seurataan satelliittilähetttimillä selkälokkien kevätmuuttoa Victorianjärveltä Suomeen. Minna pyykkö jutteli tutkija Patrik Byholmin kanssa siitä, mistä hankkeessa on kysymys. Selkälokin matkaa voi seurata päivittyvässä artikkelissa osoitteessa yle.fi/luonto

Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä ruoditaan Janne Puhakan surmaoikeudenkäynnin uutisointia, ylikomissaario Jari Taposen näyttävää irtisanoutumista Helsingin poliisista sekä sitä, saapuvatko trumpilaiset kulttuurisodat myös Suomeen ja sitä, missä vaiheessa meidän on syytä hellittää Venäjään kohdistuneista kulttuuriboikoteista, jos jonkinlainen rauhansopimus syntyy. Ja tietysti läpi käytiin myös KAJ-huuma, joka tuntuu valtaavan ihmisiä sekä Ruotsissa että Suomessa. Raadissa olivat kirjailija Tiina Raevaara, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Ville Talola toimitti.

Länsimainen elämäntapa pyörii pitkälti kuluttamisen ympärillä. Ihmisille kaupitellaan onnea materian muodossa ja uusia tarpeita synnytetään tehokkaasti. Muodin syklit ovat nopeita ja uusimpia villityksiä tulvii silmille varsinkin sosiaalisessa mediassa. Viimeisimpänä paljon puhuttaneena ilmiönä on ultrapikamuoti ja kiinalaisista verkkokaupoista, kuten Temusta, tilattava halpa krääsä. Esimerkiksi tulli on älähtänyt olevansa pulassa EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten määrän kanssa. Suomeen tilattiin viime vuonna 28,2 miljoonaa lähetystä ja kahdessa vuodessa määrä on 35-kertaistunut. Kulttuuriykkönen pohtii kulutuskulttuurin muutosta viime vuosikymmeninä. Millaisia mekanismeja kuluttamisen taustalla on? Mistä kulutustarpeet syntyvät? Miksi ostaminen ja omistaminen tekee meidät onnelliseksi? Entä millaisia seurauksia nykyisellä valtavalla erityisen halvan tavaran ostamisella on?. Lopetammeko ikinä ylenpalttista kuluttamista? Vastaliikehdintää on toki myös paljon ilmassa: Löytyykö esimerkiksi aktivismista apuja kestävämmän elämäntavan omaksumiseen? Vieraana ovat yliopistotutkija ja markkinoinnin dosentti Essi Pöyry, LUT-kauppakorkeakoulun markkinoinnin apulaisprofessori Jenni Sipilä, Eetti Ry:n toiminnanjohtaja Emma Mikkilä sekä väitöskirjatutkija Jannica Nyman. Toimittaja on Reetta Arvila.

Maailmalla myllertää ja kuohuaa. Käskettiin Charly taas studioon kommentoimaan tilannetta Jenkkeihin, Suomeen ja Ukrainaan liittyen! Mitä pienen reserviläisen tästä kaikesta pitäis ajatella?Miks Trump toimii, niinkuin toimii? Voiko Yhdysvaltoihin luottaa? Pitääkö transatlanttinen suhde? Miksi Eurooppa heräsi vasta nyt? Mitkä maat Euroopassa ottavat johtovastuun? Miten tämä vaikuttaa Suomen tilanteeseen?Entä millaisella pohjalla on Ukrainan tulevaisuus? Voiko mineraalidiili olla ratkaisu?Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Perjantaistudion keskustelijoina ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja mainosmies Jussi Turhala ja kirjailija Tiina Raevaara. Miksi julkisuuden henkilöiden ulkonäköä ja kehonkieltä analysoidaan niin innokkaasti mediassa? Mistä nämä jutut kumpuavat ja miksi ne ovat niin tyypillisiä juuri nyt? Keskustelussa pohditaan, missä menee analyysin ja arvailun raja. Viime päivinä on analysoitu muun muassa Trumpin käden mustelmaa, Vancen silmiä ja Zelenskyin vaatteita. Miten tällaiset analyysit vaikuttavat julkiseen keskusteluun, ja miksi ne kiinnostavat yleisöä niin paljon? Miksi journalisteilla on kiire kirjoittaa näistä aiheista, vaikka maailmassa on paljon tärkeämpiäkin uutisia. Viime viikolla leviämään lähtenyt Anteeksi Pekka -kampanja osoittautui härskiksi huijaukseksi, jossa väitettiin Pekka-pojan kokeneen rajua koulukiusaamista ja päätyneen lopulta surmaamaan itsensä. Tarinan avulla huijarille lahjoitettiin 14 500 euroa. Miten tällaiset tunteisiin vetoavat huijaukset menevät yhä uudelleen läpi? Onko media- ja someympäristö liikaa painottunut tunteen mukana menemiseen? Keskustelemme myös siitä, mitkä kerronnan keinot ovat heti epäilyttäviä ja mistä pitäisi hälytyskellojen soida. Pohdimme, miksi tunne syrjäyttää järjen käytön ja miten netissä leviävät jutut muuttuvat todeksi, kun tarpeeksi moni niitä toistaa. Kirjailija Anna-Leena Härkönen on paljastanut ohjaaja Mikko Niskasen asiattoman käytöksen heidän yhteisten elokuvaprojektiensa aikana. Onko seksuaalinen ahdistelu ja yleinen huono kohtelu sama asia? Pitäisikö olla tarkempi, kun puhutaan johtamismenetelmistä ja henkisestä väkivallasta? Härkönen kertoo myös Teatterikorkeakoulun Jouko Turkan järjestämistä nainti- ja runkkausharjoituksista, jotka eivät kuulosta viattomilta. Miksi vanhoja asioita käydään läpi ja mitä merkitystä näillä paljastuksilla on yhä? Onko oikein, että näitä asioita käsitellään vielä vuosikymmenien jälkeen? Trumpin hallinnon vaikutus Yhdysvaltojen tieteeseen on ollut dramaattinen. Ilmastotutkijoita ei päästetä osallistumaan tärkeisiin kokouksiin, tieteen vapautta rajoitetaan ja tiettyjen sanojen käyttö on kielletty. Miten tämä vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja millaisia pitkäaikaisia seurauksia sillä on? Keskustelemme myös, miten Yhdysvaltojen toimet heijastuvat Suomeen ja muualle maailmaan. Voiko Kiina hyötyä tilanteesta ja mitä tapahtuu, kun yhdysvaltalaiset tutkijat palaavat takaisin Kiinaan? Miten tieteellinen tieto ja tutkimusresurssit jakautuvat globaalisti? TÄSMENNYS kohtaan 38:40: "Miten Trump olisi hoitanut pandemian?" Sananvaihdossa ei muistuteta, että Trump levitti ensimmäisen kautensa aikana vaarallista disinformaatiota koronasta, vähätteli vaaraa ja viivästytti koronan vastaisia toimenpiteitä. Helena Ranta kertoo kansainvälisen naistenpäivän historiasta ja sen merkityksestä tänä päivänä. Onko naistenpäivä menettänyt poliittisen leimansa ja muuttunut vain huomaavaisuuden päiväksi? Tänä vuonna yli sadan järjestön jäsenet marssivat Helsingissä tasa-arvon ja rauhan puolesta. Maailmanlaajuisesti tasa-arvo on kokenut takapakkia, ja vaikka Suomessa tilanne on monia maita parempi, myös täällä on vielä parannettavaa. Keskustelemme, miksi tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta tarvitaan yhä taistelua ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan. Pohdimme myös, onko tasa-arvon vastainen puhe lisääntynyt Suomessa ja näkyykö se jollain konkreettisella tavalla.

Jari Kinnusen Nostalgiapaloja-podcast sukeltaa suomalaisten salibandyseurojen ensivuosiin. Nostalgiapalojen jakso numero 48 onkin todellinen nostalgisointi. Palaamme peräti 40 vuoden taakse lajin aamuhämäriin ellei jopa muinaisaikoihin. Aikaan, jolloin mailat olivat löysiä letkuja, mutta pelaajat käytökseltään jäykkiä. Silloin kun kaikki oli niin hauskaa, eikä synkistelty. Tämän nostalgiatripin teemme Pertti Tossavaisen kanssa, joka oli salibandyn ensimmäisen erikoisseuran Ylhäksen perustajajäseniä. Ylhäs täytti keväällä 2024 40 vuotta ja on lajin vanhin erikoisseura ja yksi Salibandyliiton kolmesta perustajajäsenestä. Tossavaisen kanssa muistellaan sählyn ja salibandyn rantautumista Suomeen ja sen huikeaa kasvutarinaa. Jälkipeleissä muistellaan niin ikään menneitä neljän vuosikymmenen takaa. KoSSU eli Korson Seudun Sählyurheilijat täyttivät syksyllä 2024 myös 40 vuotta. 40-vuotisjuhlan kunniaksi KoSSU haastoi salibandyotteluun Salibandyliiton Ö-maajoukkueen, joka koostuu liiton entisistä ja nykyisistä työntekijöistä. KoSSUn perustajajäseniin kuuluva Erkki Enström piti ennen Keravan Klondykessä pelattua haastepeliä esipuheen, jossa kertasi vähän menneitä ja KoSSUn historiaa. Nostalgiapalojen jaksossa numero 48 äänessä siis Ylhäksen Pertti Tossavainen, KoSSUn Erkki Enström ja museoukko Jari Kinnunen. 00:00:00 – 00:42:42 Ylhäs 40v – paluu lajin alkulähteille – Pertti Tossavainen - Seuran perustaminen koulun lomassa - Kesätreenit nurmella ja hiekalla - Mailat postimyynnistä - Jarmo ”Japi” Perttilän Pro Stick -mailat - Erkkaa lapaan - Säärisuojat ja pelihanskat - Ylhäs-sählY – nerokas keksintö - Pekan kuningasidea - ”Muna oli ennen kanaa” - Paperiasiat kunnossa - Ylhäisten hapankorppujengi - Olosuhteiden haasteet 00:42:43 – 00:55:44 Jälkipelit – Korson Seudun Sählyurheilijat - Erkki Enström - KoSSUn juhlaottelut - 992 sarjapeliä, 4510 maalia - Liiton tiukka nimiseula - Yksi vanhimmista - Perinteiset Vantaan mestaruuskisat - Mökkiviikonloput ja vuosijuhlat - Museoukko äänessä

Tänään minulla on vieraana Hanna Kontio, joka asuu Meksikossa ja opettaa suomea verkossa. Hannan kotisivut: www.yohablofines.com Hannan Instagram: https://www.instagram.com/hanna.yohablofines/ Kuuntele haastattelu ja vastaa kysymyksiin: 1. Kuinka kauan Hanna on asunut Meksikossa? 2. Miten Hanna päätyi Meksikoon? 3. Kuinka Hanna alkoi opettaa suomea Instagramissa? 4. Millaisesta musiikista monet suomenopiskelijat tykkäävät? 5. Mitkä ovat Hannan mielestä isoimmat erot Suomen ja Meksikon välillä? 6. Kunka usein Hanna käy Suomessa? 7. Mitä Hanna tekee ensimmäisenä, kun hän saapuu Suomeen? 8. Millainen viikko Hannalla on edessään?

Trumpin tullien vaikutus Suomeen. Haastattelussa johtaja Timo Vuori EK:sta ja pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Toimittajana Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Miten Euroopan puolustuskykyä pitäisi kehittää suhteessa Natoon? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös tuoreimmat uutiset toimittaja Kirsi Crowleylta Lontoosta, missä Euroopan johtajat ovat olleet sunnuntaina koolla. Lähi-idän aselevon toisen vaiheen on määrä alkaa viikonloppuna. Mikä on tilanne Lähi-idässä nyt? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart. Mistä Suomeen saadaan talouskasvua? Keskustelemassa kansanedustajat Sakari Puisto (ps.), Ville Valkonen (kok.), Markus Lohi (kesk.), Laura Meriluoto (vas.). Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Anssi Väisänen ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Tänään epäsuosituissa mielipiteissä : Kalapuikot on ketunruokaa. Susia täytyisi pitää tappajina eikä koiran kaltaisina söpöinä eläiminä. Martat, jotka ovat liittyneet viherpappien lahkoon voisivat lopettaa koko toimintansa. Trumpin politiikka ei vaikuta Suomeen millään tavalla. S'il vous plaît saatana.

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa. Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta. Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Miten Suomessa riittää lääkärit ja rahat? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok), erikoislääkäri Aki Lindén (sd.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.). SDP ehdottaa hintakattotojärjestelmää vuokratyövoimalle. Keskusta esittää vuosittaista maksukattoa lääkkeille, matkakustannuksille ja lääkärinpalkkioille. Kokoomus haluaisi houkutella terveydenhuoltohenkilökuntaa maailmalta. Koulutetaanko lääkäreitä Suomessa liian vähän? Onko lääkäreillä liian kovat palkat? Millainen omalääkärimalli Suomeen tarvitaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Nato on nostamassa vaatimuksiaan ja samalla myös ensi vaalikaudelle väläytellään Suomeen kovia säästöjä. Saako armeija kaiken mitä haluaa, ja muualta leikataan? Mistä rahat otetaan? Missä kulkee raja, jonka jälkeen Suomi ei enää ole hyvinvointivaltio? Aiheesta keskustelevat Timo Heinonen (kok.) ja Joona Räsänen (sd.), puolueidensa vastaavat eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sekä Veronika Honkasalo (vas.) ulkoasianvaliokunnasta. Toimittajana on Antti Pilke.

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomea kohtasi suru-uutinen, kun tieto marsalkka Mannerheimin menehtymisestä kantautui Suomeen. Sosiaalisen median alusta Facebook on niin ikään perustettu tällä päivämäärällä, muistatko, minä vuonna?

Maakuntien taistelupari keskusta ja perussuomalaiset julkistivat kunta- ja aluevaaliohjelmansa. Perussuomalaisten mukaan vaaleissa on puhuttava rahasta, maahanmuutosta ja väestönmuutoksesta, sekä vaatii aluevaltuustorahoja pois ja sekoilua seis. Keskusta sen sijaan vaatii katsetta perusasioihin ja julistaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Suuntaavatko kaksi entistä maaseudun puoluetta vaaliviestiään ruuhka-Suomeen vai aitovierille? Kumpi puolueista vetää maaseudun matsissa pidemmän korren? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Iyadin luokalle tuli juuri Suomeen muuttanut kiinalainen kenen matikkataidot hämmästyttivät  koko luokkaa ja Pinja kertoo oudoimmasta ryhmätyöstä jonka on joutunut tekemään yläasteella. Kahelit keskustelevat koulun ryhmätöistä, nokkahuiluista ja jenkkien TikTok bännistä. Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast. Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat. Uusi jakso torstaisin klo 7:00! KUUNTELE KAHELI+ JAKSOT TÄÄLTÄ: https://podcasters.spotify.com/pod/show/kaheli/subscribe Seuraa meitä: Instagram https://www.instagram.com/kaheliofficial/ TikTok https://www.tiktok.com/@kaheliofficial

Klaus Härön uutuuselokuva Ei koskaan yksin kertoo miten Suomi luovutti toisen maailmansodan aikaan Natsi-Saksaan juutalaisia. Suomen Schindleriksi kutsuttu Abraham Stiller yritti estää oman henkensä uhalla valtiollista poliisia salaa luovuttamasta pakolaisia keskitysleireihin. Suomessa uskottiin pitkään, että aseveljeydestä huolimatta Suomen juutalaisväestö oli turvassa Natsi-Saksalta (“Meillä ei ole juutalaiskysymystä”). Klaus Härö tutkailee elokuvassaan tätä Suomen historian kipupistettä. Ilman yhden ihmisen rohkeaa toimintaa, olisi Suomen juutalaisten kohtalo voinut olla karmaiseva. Studiossa aiheesta keskustelevat ohjaaja Klaus Härö sekä dosentti Simo Muir, joka on tutkinut juutalaisten karkotuksia. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen on seurannut hämmästyneenä kahden perussuomalaisen kansanedustajan edesottamuksia. Ensin oli Timo Vornanen ja nyt Tomi Immonen. Vornanen ammuskeli katuun yökerhon edessä viime huhtikuussa ja Immonen käännytettiin poliisivoimin Bangkokin lennolta viime lauantaina. Immonen pyrki koneeseen 1,5 promillen humalassa ja katsoi itse olevansa lentokunnossa. Kansanedustaja Timolla ja Tomilla on yllättävän samankaltaiset profiilit, molemmat ovat viisikymppisiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia maakunnista. Timo Vornanen on virkavapaalla oleva poliisi ja Tomi Immonen puolestaan entinen ammattiupseeri - kurin ja järjestyksen miehiä sekä turvallisuutemme takaajia. Vähentääkö tällainen käytös poliisilta ja upseerimieheltä luottamustanne lailliseen esivaltaan? Pekka Seppänen on pistänyt merkille, että kunta- ja aluevaalit ovat jo kolmen kuukauden kuluttua, mutta hän ei ole havainnut minkäänlaista vaalihuumaa tai innostusta vaaleista, päinvastoin. Pekka on huomannut, että netissä puolueet yhä houkuttelevat ehdokkaita pyytämällä, ilmoittaudu ehdokkaaksi! Kaiken lisäksi puolueet vielä kutsuvat avuksi kansalaisia, että ehdottaisivat netissä mahdollisia ehdokkaita vaaleihin. Nyt kun on toista kuukautta aikaa kunta- ja aluevaaleihin ehdokkaita asettaa, niin kiinnostus vaaleihin vaikuttaa hyvin epätoivoiselta. Nämä kaksi vaalia yhdistettiin samaksi päiväksi, jotta äänestysprosentti ei vajoaisi nollan alapuolelle. Pekasta homma näyttää nyt ihan pannukakulta. Hän ehdottaa luovaa ja yksinkertaista ratkaisua, säädetään äänestämispakko! Suomalaisten tulisi äänestää rangaistuksen uhalla. Mitä mieltä olette äänestyspakosta? Somejätit ovat luopumassa faktantarkistuksesta. Maija Vilkkumaa on miettinyt, voiko tämä uusi vaihe somessa lopulta johtaa johonkin hyvään? Somessa on aina ollut disinformaatiota, joka aiheuttaa myllerryksiä. Kun faktantarkistus loppuu on kaikille ilmiselvää, että mihinkään mitä somesta näkee, ei enää voi luottaa. Näettekö mahdollisena, että some saattaa muuttua tulevaisuudessa tarina-aitaksi, urbaanilegendojen tyyssijaksi, jota ihmiset kuluttavat viihdetarkoituksessa? Faktatietoa haetaan muualta, vaikkapa hitaan journalismin palveluista. Voiko tällainen muutos olla alkusysäys sille, että tulee uusi maailmanjärjestys?

Miltä näyttää vuosi 2025 Suomen politiikassa? Keskustelemassa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen, Uusi juttu -lehden päätoimittaja Olli Seuri ja Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Suvi Hautanen. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että hallitus hajoaa kehysriihessä ja hänestä voisi tulla pääministeri. Voiko Lindtmanin skenaario toteutua, jos hallitus esimerkiksi ajautuu kriisiin huonon vaalituloksen seurauksena? Mikä ratkaisee kevään kunta- ja aluevaalit? Päättääkö hallitus lisäleikkauksista kevään kehysriihessä? Miten Donald Trumpin astuminen Yhdysvaltain presidentiksi vaikuttaa Suomeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Republikaanien ehdokas Donald Trump voitti USA:n vaalit, ja moni näki tämän merkkinä siitä, että amerikkalaiset ovat kyllästyneet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vähemmistöjen tasa-arvon korostamiseen, niinsanottuun woke-ajatteluun, niin politiikassa, arjessa kuin viihteessäkin. Woken puolustajat karsastavat koko termiä, ja sanovat pyrkivänsä rakentamaan aidosti oikeudenmukaista ja yhdenvertaista maailmaa. Woken vastustajat taas syyttävät ideologiaa syrjiväksi, hiljentäväksi ja perimmiltään rasistiseksi. Suomessa jotkut woken kritisoijat ovat verranneet sitä taistolaisliikkeeseen. Onko tasa-arvoa korostava ideologia woke kuolemassa? Onko intersektionaalisen feminismin kritiikki ansaittua? Ja miten hyvin Yhdysvalloissa syntynyt woke-ideologia istuu Suomeen? Keskustelemassa ovat historiantutkija ja dosentti Ari Helo, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi sekä Lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija Seida Sohrabi. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Neuvotteluklubi | Koulukuri Ronaldo | #neuvottelija 295. Neuvotteluklubi on Ian Mac Eochagáin, Matias Nieminen, Jocka Träskbäck ja Sami Miettinen. Aiheina koulukuri, kouluväkivalta, S2, jengiytyminen ja Ronaldon Suomen matka. #neuvottelija Sisäpiirissä muistellaan Neil Hardwickin ja Roman Schatzin vaikutuksia Suomeen ja sovitellaan samanlaista viittaa Ianin harteille. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat/

Kiinalainen markkinapaikka Temu on vyörynyt Suomeen ja kasvaa hurjaa vauhtia. Miten Temun bisnes oikein pyörii, ja miten huolissaan kauppojen pitää olla Temun maailmanvalloituksesta? Vieraana kaupan alan konsultti Arhi Kivilahti.Toimittajina Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Mikko Peura. Tämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Eli siis… MITÄ IHMETTÄ pankkimaailmassa tapahtuu?!?! Miksi pankit kaatuilivat jenkeissä ja mitä vaikutuksia sillä on Suomeen ja koko maailmaan? Kerrataan yksinkertaisesti, mistä aiemmissa pankkikriiseissä on ollut kyse ja minne nykyisen ponkkikaaoksen juuret juontavat.Ajankohtaissivistävässä podijaksossa on myös vieras: Vuoden nuori sijoittaja -tittelin napannut Joanna Lybeck! Mitä arvokasta sanottavaa Joannalla on tarinastaan (nuorena) sijoittajana? Luvassa konreettisia vastauksia, joita en halua missata!Kerää helposti ja hauskasti tietoa korviisi ja kuuntele jakso. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

(0:40) Menikö Trumpin myötä kaikki, miksi tai miksi ei, ja mitäs seuraavaksi? (25:05) Hallituksen ns. ajassa elävät leikkauspäätökset

Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa. Mitä Yhdysvaltojen seuraavan presidentin kausi tarkoittaa Natolle, maailmantaloudelle ja maan kansainväliselle roolille? Viekö Kiina yhä enemmän Yhdysvaltojen huomiota? Onko Suomelle tai eurooppalaisille väliä, valitaanko presidentiksi Trump vai Harris? Näistä aiheista ovat keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, valtio-opin yliopistonlehtori Anna Kronlund ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Lisäksi inserteissä kuultiin maailmanpolitiikan dosentti S.M. Amadaen sekä MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Mari Karppisen näkökulmia Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan presidentinvaalien alla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Keskustelussa viitattu PEW-tutkimuskeskuksen kysely yhdysvaltalaisten ulkopolitiikan prioriteeteista: https://www.pewresearch.org/global/2024/04/23/what-are-americans-top-foreign-policy-priorities/ Podcast on nauhoitettu Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.10.2024.

Vielä viime keväänä olimme kateellisia Ruotsille, kun niillä on se Northvolt. Vihreän siirtymän tähtiyhtiö, joka imuroi kaiken pääoman Euroopasta litiumakkutehtaaseensa. Meidän nenän edestä!No eipä harmita enää. Mitä Northvoltille tapahtui, entä Suomeen toivotuille vihreän siirtymän investoinneille - ja onko edes vetyalan hankkeissa meillä tapahtumassa jotain?Studiossa Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Syyskakkuja, misovinkkejä ja raflalöydöt Roomaan. Luvassa Bellat reunion -jakso, kun päästään pitkästä aikaa yhdessä mikkien ääreen! Eli Petran reissukuulumisia, Kian syyskokkailusuunnitelmia ja höpöttelyä ihan kaikesta kuluneilta viikoilta. Puhutaan syyskakuista, hyvästä kahvista ja parhaista hyggeilyruoista. Vinkataan ihanimmat rapujuhlaruoat, uunijuures-protip, kauden ihanin yrtti, monta ideaa misotahnasta ja parhaat jutut siihen, miten saa palan Italiaa koti-Suomeen. Jakso sisältää mainoksen vuosikumppanillemme Pauligille. 

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä. Politiikkaradio pureutuu taloustilanteeseen ekonomistien kanssa. Voiko Suomea odottaa EU-maiden kovin kohtalo ja uudet lisäsopeutukset? Kyse on siitä, että EU:n taloussäännöt voivat iskeä Suomeen voimakkaimmin. Hakiko hallitus EU:lta selkänojaa leikkauksilleen? Studiossa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suomen hallitusta syytetään usein siitä, että se ei saa mitään aikaan. Pekka Seppäsen mielestä väite on virheellinen, koska päivittäistavarakauppoihin on saatu oikeaa viiniä miedommat "leikki viinit". Nyt hallitus selvittää oikeiden 15 % viinien pääsyä sinne mukaan, koska viinilasin jalka on jo oven välissä. HS:n kyselyssä 55% kannatti oikeiden viinien tuomista päivittäistavarakauppaan. Onko hallitus oikealla asialla, kun haluaa viinit maitokauppoihin ja mitä tästä seuraa? Juha Itkonen kertoo raatilaisille Uusi juttu -nimisestä, Suomeen mahdollisesti perustettavasta audiovetoisesta mediasta. Tiistaina 17.9. käynnistyi kampanja, jossa uuteen mediaan haetaan perustajajäseniksi kutsuttuja asiakkaita. Jos 5000 perustajajäsentä saadaan mukaan, media syntyy ja 20 toimittajaa palkataan. Hankkeen taustalla on tanskalainen mediafirma Zetland. Näyttävässä asiakashankinta vaiheessa on selvä viesti – suomalainen media on rikki ja se tarvitsee uutta alkua. Missä määrin jaatte Uuden jutun tekijöiden tilannekuvan? Tarvitseeko suomalainen media uutta alkua? Voiko joukkoviestintäväline syntyä näin, että tehdään media itselle? Kaarina Hazard on lukenut Ylen nettiartikkelin, jossa haastateltiin kansanedustaja Anna Kontulaa, joka on kirjoittanut kirjan ”Kadonneen järjen metsästys”. Haastattelussa Kontula puhuu, että olemme menneet tunteidemme kanssa aivan liian pitkälle. Politiikassakin on käynyt niin, että asioiden hoitamisen sijaan, yhä useammin poliitikot hoitavat ikään kuin äänestäjien tunteita. Kontulan mukaan poliitikkojen tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä, esimerkkinä ilmastokatastofi, jonka tuottamaa huolta pyritään hoitamaan, mutta ei sen syytä. Sen sijaan, että muuttaisimme asioita, maailmaa ja rakenteita, meitä yritetään saada vaan paremmalle mielelle. Kaarina tiedustelee ritareilta, onko tunteiden hoitaminen saanut politiikassa vallan ja tuottaako poliitikkojen tunnepuhe huonoja poliittisia päätöksiä.

Tinnitus voi häiritsevänä aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä. Tinnitus on tila, jossa henkilö kuulee jatkuvaa ääntä ilman ulkoista lähdettä. Sen vaikutukset vaihtelevat lievistä oireista elämänlaatua heikentäviin ongelmiin.Jakson aiheena on häiritsevä tinnitus ja ääniyliherkkyydet. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Mari Havia ja häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut psykologi Kristiina Laakso. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tinnitus on? - Millaisia tekijöitä tinnituksen taustalla on? - Miten tinnitus liittyy muihin kuuloaistiin liittyviin ongelmiin? - Milloin tinnitus on häiritsevää? - Milliaisia vaikutuksia häiritsevällä tinnituksella voi olla? - Miten tinnitusta hoidetaan?Lisätietoja:Mari Havia (LT) on audiologi-korvalääkäri, jolla on 25 vuoden kokemus kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden hoitamisesta. Hän on tänä aikana työssään erikoislääkärinä ja ylilääkärinä HUS:ssa sekä Kuuloliiton ylilääkärinä toiminut paitsi kuuloalan asiantuntijana, myös hoitanut ja kuntouttanut tuhansia potilaita, joilla esiintyy kuulonalenemaa, tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä. Mari Havian kiinnostus häiritseviin kuulo-oireisiin heräsi 2000-luvun alussa hänen tehdessään väitöskirjaa Menieren taudista, sillä myöhäisvaiheen Meniere-potilaat usein kärsivät juuri näistä kuulo-oireista huimauksen rauhoituttua. Psykologi (PsM) Kristiina Laakso on erikoistunut häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen. Hän on työskennellyt kuulo- ja tasapainosairauksista kärsivien potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa 20 vuoden ajan sekä erikoistunut kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden psyykkisiin ongelmiin ja elämänlaadun parantamiseen. Kristiina on pätevöitynyt ja erikoistunut häiritsevän tinnituksen, ääniyliherkkyyden ja misofonian hoitoon erikoistuneeseen hoito-ohjelmaan, johon on sovellettu kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) -menetelmiä. Hän toimii myös kyseisten häiritsevien kuulo-oireiden kansainvälisen kliinisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.Mari ja Kristiina ovat tehneet yhteistyötä kuulopotilaiden hoitamisessa jo vuodesta 2008. Työssään he totesivat, että myös Suomessa häiritsevistä kuulo-oireista kärsivien ihmisten tulee saada vaikuttavaa, kansainvälisten alan asiantuntijoiden suosittelemaa hoitoa. Tämän seurauksena he opiskelivat ulkomailla tämän erityisesti häiritseviin kuulo-oireisiin kehitetyn hoidon ja toivat sen Suomeen.Marin ja Kristiinan yrityksen Audex:n verkkosivut: https://audex.fi/Audex Facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=61560877903219Audex YouTubessa: https://www.youtube.com/@AudexOy-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Hallituksen esitys kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä maahanmuuttajille käynnisti kovan väännön työperäisestä maahanmuutosta. Toistaiseksi lukujen valossa Suomeen tullaan edelleen ulkomailta töihin, mutta lakiesityksen lausuntopalautteessa kolmen kuukauden työttömyysaika saa täystyrmäyksen. Mikä selittää työperäisen maahanmuuton määrän historiallisen kasvun 2020-luvun Suomessa? Tyrehtyykö työperäisen maahanmuuton virta Suomeen, jos kolmen kuukauden työttömyyssääntö menee läpi? Tuleeko laista poispotkimislaki? Onko Orpon hallituksen rasisimikohu holhinut Suomen mainetta maailmalla? Vieraana on työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Katri Niskanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Ananassalsaa, sardellitikkuja ja kaikkea ihanaa kesään. Jaksossa kuulumisia, kesän bucket list -juttuja ja tietenkin kaikkea ihanaa kesäruokaa. Puhutaan saariretkistä, kesäaamiaisista, persikkabruschettasta, kotitekoisesta margaritasta, kesäisestä risotosta, parhaista budjettivinkeistä ja kesäsuunnitelmista, eli mm. Kian tulevasta koiranpentuarjesta. Vastataan jaksossa teidän lähettämiin kysymyksiin ja vinkataan ainakin paras kesäviini, ihanin mansikkakimara ja menuideat kesäpöytiin. Kippistellään myös ihanalla uudella kesäjuomalöydöllä ja jaetaan reissuvinkkejä etenkin koti-Suomeen.

Aristoteleen kantapää matkaa Intiaan selvittämään, mitä sanoja ja käsitteitä sieltä on saatu suomeen, matkaoppaana Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan professori Klaus Karttunen. Kysymme myös, voivatko käsineet lähteä käsistä ja lopuksi selvitämme, että jos lyö viimeisen naulan hauraaseen arkkuun, pitääkö naula. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.