Podcasts about suomeen

Ruoan verkkokaupan automaattiset keräilykeskukset ovat viime vuosina rantautuneet Suomeen ja sitä kautta verkkokaupasta tilatut ostokset saattavatkin olla jo monesti robottien keräilemiä. Tässä jaksossa tutustumme siihen miten tällaisten keräilykeskusten ohjelmistoa rakennetaan käytännössä. Asiantuntijavieraana meillä on Kim Rejstöm S-ryhmästä.Linkkejähttps://hok-elanto.fi/news/hok-elanto-avaa-yhden-euroopan-suurimmista-ruoan-verkkokaupan-kerailykeskuksista-vantaalle/Warehouse Management System (WMS)Distribution Center (DC)Micro Fulfillment Center (MFC)AutostoreVierasKim RejströmJuontajat  Markus HjortYrjö Kari-KoskinenÄänityötTuomas AhvaSeuraa podcastiaKotisivu: https://koodiapinnanalla.fi/LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/koodia-pinnan-alla/Sähköposti: koodaillaan@koodiapinnanalla.fiAnna palautetta podcastistaPodcast on epäkaupallinen. Äänitöiden osalta yhteistyökumppaninamme on Vuono Group. Katso myös Vuonon avoimet työpaikat.

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä.Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Tässä jaksossa matkustamme Pohjois-Italiaan, Emilia-Romagnan alueelle, ja tarkemmin Forliin. Sinne Mirjan miehen opinnot veivät perheen yli viisi vuotta sitten.Mirja ja hänen suomalainen puolisonsa olivat aina haaveilleet ulkomailla asumisesta, ja kun sopiva hetki koitti, kaikki tapahtui nopeasti. Elämä Suomessa pakattiin alle kolmessa kuukaudessa, ja matka kohti Italiaa alkoi.Nykyään Mirja tekee töitä Suomeen etänä ja pyörittää autotonta arkea puolisonsa ja kahden lapsen kanssa Italiassa. Arkeen on sujahdettu yllättävänkin hyvin, vaikka kommelluksilta ei tietenkään ole vältytty.Mitä kanavia perheessä katsotaan eniten? Miksi koulusta lähetettiin kiloittain hedelmiä kotiin? Ja miksi poliisi saattaa pysäyttää autoilijan päivällä? Kaikki selviää tässä podijaksossa!Mirjan IG @italian.viemaa

Myöhäiskeskiaikaisessa 1400-luvun Euroopassa syntyi ilmiö nimeltä noitavainot. Kymmeniä tuhansia epäiltyjä tuomittiin kuolemaan noituus- ja taikuusrikoksista. Noitavainot levisivät myös Suomeen.Suomessa ilmiö sai kuitenkin Manner-Eurooppaan verrattuna hyvin uniikkeja piirteitä. Tässä jaksossa sukellamme 1600-luvun suomalaisten mielenmaisemaan. Minkälaista oli suomalainen noituus ja ketkä siitä joutuivat syytteeseen?Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Marko Nenonen: Noituus, taikuus ja noitavainot Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (1992)Raisa Maria Toivo: Witchcraft and gender in early modern society : Finland and the wider European experience (2008)https://ilmiomedia.fi/artikkelit/kuvitelma-noitavainoista-joita-ei-ollutkaan/https://webpages.tuni.fi/sochistoria/noitanetti/ajat.htmlhttps://www.youtube.com/watch?v=1mct951T4ywhttps://salemwitchmuseum.com/2023/05/17/debunking-the-moldy-bread-theory/

Nyt pettää pokka! Suomeen rantautuu kaikista pahin asia, joka tulee häpäisemään saunakulttuurin totaalisesti. Tähän liittyy oleellisesti mm. saunamestari, vatkaaminen ja Daruden Sandstorm!

Mistä Suomessa löytyy työtä? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen. Ylen tuore MOT-dokumentti kertoo Suomeen palkatuista ukrainalaisista marjanpoimijoista ja heidän kurjasta kohtelustaan. MOT-toimituksen tuottaja Eelis Bjurström kertoo, mistä on kyse. Britanniassa prinssi Andrew menettää arvonimensä ja joutuu muuttamaan pois asunnostaan Royal Lodgessa. Kuinka poikkeuksellinen tapaus on kuninkaallisten historiassa? Studiossa tietokirjailija Satu Jaatinen. Varsinais-Suomen hyvinvointialue perii valtavia määriä vanhoja maksamattomia laskuja. Mitkä ovat kuluttajan oikeudet tällaisissa tapauksissa? Keskustelemassa Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Erika Virtanen. Käytetyn tavaran markkinat ovat Suomessa kasvussa. Kotkalainen kirpputorinomistaja Tuukka Tikkanen kertoo, miten perinteiset kirpputorit pärjäävät vertaisverkkokaupan kasvaessa. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ilkka Lahti ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

✨ Ilmaiset toimitukset koodilla PUHEENAIHE10: https://jalonom.com Tekevätkö taloustieteelliset tutkimuslaitokset riippumattomia tutkimuksia Suomen taloudesta? Miten etujärjestöt vaikuttavat talouspolitiikkaan ja miten Suomeen saataisiin talouskasvua?⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tutkimuslaitokset(6:27) Oikeiston ja vasemmiston suhde tutkimuslaitoksiin(12:20) Talouspolitiikan aikajänne (15:09) Velkajarru(21:39) Talouskasvu(28:37) Maahanmuutto ja työllisyys(37:05) Orpon halitus(43:45) Yksityiset pääomat(46:23) Valtio sijoittajana(51:45) Leikkaukset(54:38) Pohjoismaat(57:07) Kultaan sijoittaminen

Koe ja kuule kotimaan luonto Syksy on tunnetusti lintuharrastajille mielenkiintoinen vuodenaika. Suomeen harhautuu kaukaa idästä joukko erilaisia harvinaisuuksia. Kotoisen pajulinnun sukulaiset, erilaiset uunilinnut ovat yksi ryhmä, joita lintuharrastajat loka-marraskuussa innokkaasti etsivät. Luontoretkellä Juha Laaksonen yrittää opastaa, miten voi erottaa taiga-, hippiäis- ja kashmirinuunilinnun toisistaan.

Tänään on koettu harvinainen kohtaaminen, kun Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit tapasivat toisensa. Tapaamista analysoivat Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma sekä tietokirjailija Teppo Turkki ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Hurrikaani Melissan tekemistä tuhoista Karibianmeren alueella sekä avustustyöstä kertoo Suomen Punaisen Ristin katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yle Urheilun toimittaja Henri Pitkänen puolestaan valottaa, mistä on kyse mahdollisessa hankkeessa perustaa Suomeen uusi jääkiekkosarja. Teboil-polttoaineketjun vaikeudet ovat sysäämässä Suomen polttoainemarkkinat uuteen asentoon. Keskustelemassa Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt, Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja sekä ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala SOK:sta. Juontaja Mika Kriikku, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe, toimittajat Seppo Kivimäki ja Ilkka Lahti.

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keskiympyrän kuudes jakso pureksii kuluneen NHL-viikon suurimmat suomalaispuheenaiheet: Emil Pieniniemen kohahduttaneen ratkaisun sekä Patrik Laineen olympiamatkan kohtalon. Näiden lisäksi linjoilla tarkastellaan, onko sarjataulukon kärkeen eksynyt ja vastaavasti häntäpäähän juuttunut joukkueita, jotka eivät sinne pysyvästi jää. Keskiympyrän kauden kuudennen jakson sisältö: Alkusanat (00:09) *** Laineen olympiamatkan mahdollisuus (02:10) Pieniniemen kuohuttanut päätös palata Suomeen (17:41) *** Haasteet selätetty? – Sabres, Islanders, Penguins, Blackhawks (32:41) Suohon uponneet? – Lightning, Panthers, Stars, Maple Leafs (39:54) Menestys on pelkkä illuusio? – Devils, Golden Knights, Jets, Mammoth (48:34)

Mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tavoittelee Aasian-matkallaan? Kiinan kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Pekingistä. Mitä ovat Aasian tärkeimmät valtiot ja niiden intressit maailman politiikassa ja taloudessa? Keskustelemassa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta ja Uuden Jutun Kiinaan erikoistunut toimittaja Niko Vartiainen. Jalkapallohuligaanien määrä Suomessa kasvaa. Vaarassa ovat jo pelaajat ja sivulliset. Toimittaja Marko Hietikko kertoo MOTin selvityksestä. Suomeen suunnitellaan vetyverkostoa. Tutkimusprofessori Jari Kivioja VTT:stä kertoo, miten vetyä tuotetaan ja mitä hyötyjä sillä on? Missä mennään vetysiirtymässä? Keskustelemassa Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund ja Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli Sipilä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajina Annette Blencowe ja Anna-Maria Haarala.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Jopa 30 prosentin vuosittaista talouskasvua yhdistettyn ennennäkemättömään massatyöttömyyteen? Tekoäly mullistaa Suomen viidessä vuodessa, sanovat tutkijat.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1937 Aku Ankan sukulaispojat Tupu, Hupu ja Lupu esiintyivät ensimmäistä kertaa sanomalehdessä julkaistussa sarjakuvassa, 1939 eduskunta hyväksyi sodan uhan vuoksi lain maassa olevien hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta puolustusvoimien käyttöön ja 1958 postisäästöpankissa käynnistettiin ensimmäinen Suomeen hankittu tietokone, IBM 650, lempinimeltään ”Ensi”. Lisäksi tänään on kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi (”International Day for the Eradication of Poverty”).

Nepalilaisen ravintolan riistetty ja uupunut duunari, joka on joutunut maksamaan kynnysrahan saadakseen työpaikan. Thaimaalainen marjanpoimija, jonka työolot muistuttavat pakkotyöleiriä. Ukrainalainen, jota nöyryytetään ja riistetään ukrainalaisten taistelua juhlivassa Suomessa. Ohjelman vieraan, Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirja ”Pitkä vuoro — kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen” analysoi oikeusvaltiomme pimeää puolta. On silmien avaamisen aika.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Valkoisessa talossa. Mitkä ovat odotukset tapaamista kohtaan? Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij avaavat asiaa. Onko Yhdysvaltain Ukraina- ja Eurooppa-politiikka muuttunut aiempaa myönteisemmäksi? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimittaja, heinäkuussa Suomeen palannut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen. Asunnottomuus tai ainakin sen uhka kohdistuu myös työssäkäyviin, jotka eivät saa asumistukea omistus­asuntoon. Turussa asunnottomuutta yritetään kitkeä tosissaan. Toimittaja Minna Rosvall tapaa tutkija Veera Niemen Turun yliopistosta, joka on ollut laskemassa kadulla asunnottomia. Miten monien vuosien jälkeen nousuun lähtenyt asunnottomuus saataisiin jälleen laskuun? Keskustelemassa vertaisohjaaja Suski Kankaanmäki ja palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja nuorten palvelujen päällikkö Päivi Malmivaara Sininauhasäätiöstä. Syksyisin hirvieläinkolarien riski on korkealla. Riistasuunnittelija Reima Laaja neuvoo, miten kolaritilanteessa tulee toimia. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Petra Nykänen. // Korjaus 17.10.2025 klo 9.57: klo 8.08 alkaneen audion juonnossa mainittiin virheellisesti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi soittanut yllätyspuhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Kremlin mukaan puhelu tehtiin Venäjän aloitteesta.

Päivystävä meteorologi Heikki Sinisaloa Ilmatieteen laitokselta haastattelee Jussi Häkkilä. Syksy on ollut harvinaisen lämmin. Lämpimän sään takia sade on tullut Suomessa vetenä, ja tilastoitava ensilumi on jo selvästi myöhässä ajankohtaan nähden. Tänään ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärven yläkeskuksen sääasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin kuusi senttimetriä. Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin päin Suomea tyypillisesti syyskuun 27. päivän tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. päivä Enontekiön Hetan havaintoasemalla. Myöhäisimmillään ensilunta on saatu vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. päivänä. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.

Kulttuuriykkönen käsittelee maahanmuuttoa, juurettomuutta ja indetiteettiä kahden romaanin kautta. Sara Al Husainin Kenelle maa kuuluu (Like, 2025) on romaani sodasta, pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Zainab on Bagdadin koulutyttö, jonka maailma kutistuu pommin räjähdettyä. Leyla on kasvanut Malmössä, mutta tuntee yhä olevansa ulkopuolinen irakilainen. Mustafa on menettänyt sodassa kaiken ja uhkaa Suomessa kadottaa myös itsensä. Al-Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Useissa tasa-arvojärjestössä toimivan Al-Husainin esikoiskirja Huono tyttö (Like, 2023) voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Ivan Manirahon esikoisromaani Auringon syy (Like, 2025) käsittelee identiteetin haurautta ja matkaa kahden todellisuuden, Ruandan ja Pohjois-Haagan, välillä. Kirja pohtii, voiko olla samaan aikaan ruandalainen ja suomalainen, ja tarkastelee erilaisten kulttuurien tapoja. Romaanissa Mooseksen eno Daavid pelastaa tämän Ruandan sisällissodasta ja vie Suomeen, missä Mooseksesta tulee Elias ja he esittävät perhettä. Elias oppii suomea, mutta kaipaa Ruandaan jääneitä äitiään ja siskoaan. Maniraho muutti Ruandasta Suomeen kahdeksanvuotiaana ja työskentelee sosionomina. Mitä sota tekee perheille, entä identiteetille? Voiko kahden maailman välillä löytää tasapainon ja sovun itsensä kanssa? Ja mitä kaksi maahanmuuttajataustaista kirjailijaa ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta maahanmuutosta? Mitä he itse haluavat aiheesta sanoa? Keskustelemassa ovat Sara Al Husaini ja Ivan Maniraho. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Pitääkö Kiinasta tulevasta pakettitulvasta olla huolissaan? Keskustelemassa Tullin pääjohtaja Sami Rakshit ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pääjohtaja Tomi Lounema. Afrikassa nuoret ovat osoittaneet mieltään Marokossa ja Madagaskarilla. Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen kertoo, mistä on kyse. Yhdysvalloissa rokotekriittisyys saa jalansijaa. Mitä seurauksia sillä voi olla muulle maailmalle ja Suomelle? Keskustelemassa THL:n terveysturvajohtaja Otto Helve ja ja akatemiatutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta. Raskaan liikenteen öisin auki olevat taukopaikat ovat vähentyneet. Toimittaja Timo Hytönen raportoi Hirvaskankaalta Keski-Suomesta. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Anssi Väisänen ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe.

Kiinalaiset automerkit jatkavat maihinnousuaan Suomeen, ja tällä kertaa tarjolla on GAC-konsernin sähköauto Aion jopa kahdella mallillaan. Perinteisempien voimalinjojen ystäville Arttu Toivosen testissä Toyota Proace Cityn uusin versio, jonka kulutuslukemat lyövät ällikällä. Alustavaa tuntumaa otetaan myös BMW:n iX:n tuoreimpaan toteutukseen. Toivosen kanssa studiossa tuttuun tapaan Henri Posa.

Keskustellaan viikkojen 39-40 mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä tällä viikolla Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen. Jakso videomuodossa: https://youtube.com/live/xWiT627dZ1Y

Tässä jaksossa minulla vieraana suomenopettaja Anna Lindgren. Kysyin Annalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten innostuit Japanista ja japanin kielestä? 3. Millaista oli opiskella japania Helsingissä? 4. Mikä on japanin kielessä helppoa ja vaikeaa? 5. Oletko asunut Japanissa? 6. Mitä teit siellä? 7. Millaista sisältöä teet Instagramiin? 8. Mitä haluaisit kertoa suomalaisille Japanista? 9. Mitä japanilaisia tapoja haluaisit tuoda Suomeen? 10. Missä haluaisit olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Annan tilejä sosiaalisessa mediassa: - Instagram: https://www.instagram.com/finlandtraveltips/ - Tiktok: https://www.tiktok.com/@finlandtraveltips - Youtube: https://www.youtube.com/channel/UC6SY2QKJjsCRuzWUgQ9w3Ww - Annan japaninkielinen blogi Suomesta: http://blog.livedoor.jp/finrandonikite/ - Annan suomenkielinen blogi Japanista: https://japaninmatkaaja.wordpress.com/

Tanskassa on havaittu drooneja eri lentokenttien läheisyydessä. Onko drooneilla yhteys Venäjään? Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen raportoi Kööpenhaminasta ja Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen Moskovasta. Millaista on Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen tällä hetkellä? Keskustelemassa Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith ja Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki. Mitä hyötyjä ja haittoja etätyöllä on? Keskustelemassa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen ja työeläkeyhtiö Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto. Lähetyksessä kuullaan myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Sami Pakarisen näkeyksiä etätyöstä. Miten tekoäly on muuttanut opetuksen kulttuuria ja kotitehtävien arvostelua? Haastattelussa Seinäjoen lukion rehtori Teijo Päkkilä. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto

Yhdysvaltalainen 31-vuotias oikeistolainen kansalaisvaikuttaja Charlie Kirk ammuttiin kuoliaaksi viime viikolla kesken yleisötapahtuman. Käynnissä oli Kirkin tunnetuksi tekemä konsepti, jossa yleisö sai tulla esiintymislavan eteen käymään väittelyä Kirkin kanssa hänen näkemyksistään. Kirk oli tunnettu jyrkän linjan konservatiivi ja edusti amerikkalaista kristillistä oikeistoa. Hän vastusti aborttioikeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa samalla kun hän kannatti rajaamatonta aseenkanto-oikeutta. Kirkin salamurha tuomittiin kautta Yhdysvaltojen poliittisen kentän ja presidentti Donald Trump määräsi sen johdosta liittovaltion rakennuksiin usean päivän suruliputuksen. Sosiaalisessa mediassa monet kuitenkin ilakoivat Kirkin kuoleman johdosta. Kirk ei ole ainoa tänä vuonna murhattu yhdysvaltalaispoliitikko, mutta hänen vaikutusvaltainen asemansa ja suosionsa erityisesti nuorien miesten keskuudessa avaavat mahdollisuuden Yhdysvaltojen arvaamattomalle sisäiselle kehitykselle. Kuinka syvät jakolinjat USA:ta nyt jakavat ja voiko väkivalta lisääntyä Kirkin murhan johdosta? Mitä tämä merkitsee muulle maailmalle? Ja voisiko yhteiskunnallinen radikalismi ja väkivalta kulkeutua myös Eurooppaan ja Suomeen? Aiheesta keskustelevat sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, amerikkalaisen oikeistokonservatismin asiantuntija, professori Markku Ruotsila sekä tutkija Rani-Henrik Andersson. Toimittajana on Ville Talola.

Sanna Marin -haaste | Leivo | #neuvottelija 350. Sanna Marin pystyi ainakin kuuteen leuanvetoon, mikä on kova suoritus. Sami on lyönyt vetoa yhtiökumppaninsa Tero Nummenpään kanssa haasteesta pärjätä Sannalle. Leevi Leivo, Puheenaiheen perustaja pohtii haasteen realistisuutta ja terveyshaasteita itsekehityksen muotona.(00:00) Vieraana Puheenaiheen Leevi Leivo, kuvattu Puhemedian tiloissa(00:33) Futucast Grandlund: Datakeskukset hot or not? -jaksoJari Innanen | Miksi datakeskuksia halutaan rakentaa Suomeen #512 https://youtu.be/q2V2haxtKyI(01:46) Urheilutaustat, penkkitulokset ja salitreeni(02:09) "Sanna Marin -haaste": 6x leuanvetoveto vs Tero Nummenpää(02:38) Julkiset haasteet ja treenirutiinit(03:11) Onko haaste järkevä tapa kehittyä?(04:11) Aiemmat Leevin kuntohaasteet: kylmäsuihkut, tipaton, ym.(05:10) Rami ja Jonathan Haidt – kirjakeskustelut(05:31) Emil Gammelgård Personal Trainer ja treenirutiinit(06:23) Tavoitehierarkia ja treenin suunnittelu(07:05) Ulkopuolisen valvonnan merkitys treenissä(07:35) Yksin treenaaminen vs. kaverin kanssa treenaaminen(08:31) Treenirutiini ja sosiaalinen paine kaverin kanssa(08:57) Lontoon aika: kolmijakoinen ohjelma + body pump(09:21) Kardio- ja juoksuryhmät, Cooper-tulokset ja lenkkiporukka(10:14) Verkostoituminen liikunnan kautta(11:04) Lontoon rullaluisteluporukka(11:38) Nykyiset leuanvetotasot ja painon vaikutus(12:45) Ruokavalion haasteet perhe-elämässä(13:13) Pätkäpaasto ja rytmi ruokailussa(14:16) Maitokahvi ja aamurutiinit – vaikeus luopua(14:44) Barolo-pullo panoksena vedossa(15:10) Leevi: tavoite elämän parhaassa kunnossa 30-vuotiaana(15:49) Kalorien mittaamisen haasteet(16:45) Haasteena syödä riittävästi puhdasta ruokaa(17:20) Biohakkerointi ja verensokerimittari(18:23) Vuoden loppuun mennessä kuusi leukaa – realistisuus?(19:12) Onko haaste tarpeeksi tärkeä uhrauksille?(20:21) Muut lajit: sulkapallo, padel, golf, salibandy(21:17) Biohakkerointi, mittaukset ja fysiikan twiikkaaminenKuvattu jakson "Pääomien puute estää Suomen talouskasvun" (Sami Miettinen) | Puheenaihe 618 jälkeen Puheenaiheen studiolla.Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Miten Suomi selviää puolustuspanostuksista ja mihin rahat käytetään? Keskustelemassa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Turkki pyrkii Euroopan puolustusteollisuuden markkinoille entistä voimakkaammin. Turkin-toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Saksassa on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat automessut. Tapahtumassa esitellään satoja autoja sekä useita kymmeniä uusia automalleja. Messuja seuraa Münchenissa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin menestys on nostanut suuren buumin lajin ympärille. Minkälainen merkitys huippu-urheilumenestyksellä on suomalaisiin ja Suomeen? Keskustelemassa Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Riiassa olevaan Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtajaan Janne Virtaseen. Suomi kohtaa tänään EM-puolivälierässä Georgian. Riiassa oleva Ylen urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä kertoo, mistä aseelmista illan peliin lähdetään. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Markus Liimatainen, tuottaja Annette Blencowe.

Kun kirjailija ja konsultti Johannes Lahtela oli neljävuotias, hänen isänsä teki itsemurhan. Ennen täysi-ikäisyyttä hän oli menettänyt myös tätinsä ja serkkunsa samasta syystä.Mielen puolikkaat -podcastin uudessa jaksossa Lahtela kertoo, miksi läheisen itsemurha on omaisille ydinpommi. Hänen kanssaan keskustellaan läheisen itsemurhan aiheuttamasta häpeästä ja syyllisyydestä ja siitä, miten avoin puhe hälventää tuntemuksia. Lisäksi jaksossa puhutaan menestymisen kulttuurista, joka vaikeuttaa omista haasteista puhumista työpaikoilla, sekä siitä, miksi Suomeen tarvitaan avoimen läsnäolon vallankumous.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista ja itsetuhoisuudesta. Jokainen meistä voi olla avuksi läheiselleen kysymällä: Mitä kuuluu? Lue lisää: mieli.fi/mitakuuluu.00:00 Miksi Johannes Lahtela on kirjoittanut kirjan suvussaan tehdyistä itsemurhista?9:59 Mitä itsemurhan tehneen läheinen joutuu kokemaan?18:25 Miksi itsemurhan tehneen läheiset kokevat syyllisyyttä teosta?21:45 Miksi keski-ikäiset miehet tekevät eniten itsemurhia?35:51 Miten oma tai läheisen itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi?42:15 Voiko itsetuhoista auttaa kysymällä, mitä kuuluu?

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomeen saapuivat ensimmäiset valkohäntäpeurat, Star Trek -televisiosarja alkoi Yhdysvalloissa ja Michelangelon veistämä Daavidin patsas paljastettiin.

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen. Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun? Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

Ykkösaamu on nyt Radio Suomessa. Syyskuun ensimmäisen päivän lähetyksessä puhutaan suomalaista nuorisoa tuhoavasta Alfa-pvp huumeesta, jota myös peukuksi nimitetään. Mistä tuo tappava aine on äkisti hyökynyt Suomeen ja mitä se aiheuttaa nuorille käyttäjilleen? Tästä Ykkösaamun vieraana muun muassa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki. Lähetyksen toisessa keskustelussa pohditaan, minkälainen on Suomen taloustilanne nyt? Toisaalta sanotaan, että mittareiden mukaan pahin on ohi, toisaalta työttömyys pahenee ja kuluttajat eivät uskalla kuluttaa. Hallituksen budjettiriihi alkaa tänään. Lähetyksessä kuullaan myös kirjeenvaihtajan näkemys Pekingistä - miksi Putin on Kiinassa? Ykkösaamun studiossa on Linda Vettanen.

Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Valokuvaaja ja visuaalinen artisti Markus Henttonen on alunperin lähtöisin Lahdesta. Nykyään Espanjassa asuva taiteilija on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Porschen, BMW:n ja isojen muotilehtien kanssa.Henttonen tavoittelee kuvillaan menneiden vuosikymmenten kaunista tyyliä ja haluaa välittää paljon tunnetta.- Tärkeintä kuvissani minulle on tunne. Jos saan välitettyä tunnetta, niin se on paras palaute kuviani nähneiltä ihmisiltä.Oman persoonallisen tyylin löytyminen oli Henttoselle pitkä prosessi. Oma tyyli on muodostunut vuosien varrella muun muassa taideprojektien, monipuolisen tekemisen ja eri maissa tapahtuneiden kuvauskeikkojen myötä.Jos Henttonen palaisi Espanjasta jonain päivä Suomeen, niin pääkaupungin sijaan häntä kutsuisi kotikaupunki Päijät-Hämeessä.- Helsinki ei ole tuntunut sellaiselta paikalta mikä viehättäisi. Kyllä se sitten Lahti olisi, jos  palaisimme puolisen kanssa Suomeen. Lahti tuntuu kotikaupungilta edelleen.Radio Voiman iltapäivän haastattelussa puhutaan mm. Espanjan kuvauksellisesta valosta, Haloo Helsingin Berliinin kuvausmatkasta, oluen hinnasta ja elämästä Espanjassa.

Kansanradion laajaa aihekirjoa rikastuttavat tällä kertaa myös eläimet. Miksi ruokaa huononnetaan? Ennen maitorahka ja leikkeleetkin olivat parempia. Ohjelmassa selviää sekin, että seksi ja kuusi ovat eri asia. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

On lottovoitto syntyä Suomeen, mutta mihin päin Suomea? Mihin Suomen kaupunkiin on osunut eniten lottovoittoja? Maantiedon tunnit olisivat tarpeessa, kun Minna ja Kimmo yrittävät pähkäillä mitkä maat kuuluvat Eurooppaan. Kimmo kertoo epäonnisesta tapauksesta, kun hän eksyi kauppakeskuksessa, kahdesti. Radio Novan oma Minna Kuukka on mukana tämän syksyn Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa! Mitä pressitilaisuudessa tapahtui ja millä fiiliksillä Minna lähtee valloittamaan parkettia? Törkeää toimintaa, kalakisa ja muuttolintujen kevät. Kaikki tämä viikon viimeisessä koosteessa. Kuuntele tästä!

Hollolalainen Jari "Jarppi" Haasiatarha voitti sunnuntaina 3.8. SM-kultaa Helsingissä pelatussa Mölkyn singeliturnauksessa.Mukana oli ennätykselliset 159 pelaajaa ja otteluitakin pelattiin 12-tuntisen heittourakan aikana yli 600...Radio Voiman haastattelussa tuore mestari kertoo olevansa ylpeä, että Mölkyn mestaruus saatiin pelin synty-alueelle Päijät-Hämeeseen. Seuraavaksi edessä ovat Mölkyn MM-kisa Puolassa 15-17.8. Tavoitteena on tietysti voitto Suomeen!

(00:00) - Sää, Ilmastointi, häät(06:20) - CS:n uusimmat päivitykset(20:20) - s1mplellä on uusi joukkue(28:30) - rigoN ENCEen(37:15) - IEM Köln(39:30) - kyuosuke(45:30) - NIP näyttää hyvältä!(49:30) - HEROIC vaikeuksissa(53:00) - G2(57:30) - brokyn paluu Fazeen(01:05:00) - FURIA stronk, molodoy stronk(01:11:00) - MOUZ, donk(01:16:00) - NAVI ja makazze(01:20:00) - Vitality voittaa taas?(01:24:00) - NUKE-liiga eli suomalainen juniori-liigaLiity meidän Discoon: https://discord.gg/XxEcdhP38xhttps://twitter.com/natuhttps://www.instagram.com/natucsgo/https://twitter.com/RobuJohnsonhttps://www.instagram.com/robujohnson/

Trumpin EU-kyykytys | Roininen | #neuvottelija 344. Petri Roininen keskustelee Samin kanssa Trump-EU-kauppasopimuksesta joka vaikuttaa huonosti neuvotellulta eurooppalaisten kannalta. Antoiko Ursula von der Leyen periksi liian helpost ja karkaavatko pääomat taas USA:han? Petri ehdottaa, että eläkevakuuttajat perustavat uuden pankin Suomeen. Sami on samaa mieltä.(00:00) Samin uusi Neuvottelija-takki ja taskuliinaidea (00:53) LinkedIn ehdottaa Samille paikkaa Vantaan omistusohjaustiimissä (02:14) Investointipankkiiri kaupungin hommissa 3900€/kk palkalla ajatusleikki (02:32) Trumpin EU-sopimus ja paradigmamuutos (03:06) Samin pettymys EU:n neuvottelutaitoihin (05:07) EU:n neuvottelujen systemaattinen epäonnistuminen (07:48) EU:n arvonlisäverottomuus vs. USA:n talouslogiikka (09:12) Villapaitaekonomistien reaktiot ja vaikutusanalyysi (10:57) Vaikutukset inflaatioon ja korkotasoon (12:16) Pääomien ero USA:n, Ruotsin ja Suomen välillä (14:03) Eurooppa hauraana taloudellisena alueena (15:15) Teollisuuden heikko kilpailukyky jenkkimarkkinoilla (17:03) Tarve arvioida kuntien omistuksia – Vantaa-esimerkki (18:18) LNG, energia ja kahdenväliset sopimukset (21:41) Sekundääriset tullit ja finanssipääoman uudelleenallokointi (23:24) Eläkevarallisuuden sijoittamisen uusi logiikka (26:00) Arvovalinnat: kehitysapu vai vanhustenhoito (27:31) Uusi finanssimaailma ja eläkerahojen kohtalo (29:01) Mahdolliset pääomarajoitukset ja pankkisektorin ohuus (30:34) Roininen ehdottaa eläkevakuutusyhtiöiden perustavan oman pankin Suomeen (33:39) Pankkisektorin kannattavuus ja potentiaalinen sijoituskohde (36:22) Huoltovarmuus ja rakenteiden kestävyys (38:01) Toive rohkeammasta talouspoliittisesta etunojasta (39:33) Kryptot, energia ja tuleva Kiina-diili (42:37) EU:n autoklusteri ja Ranska-Saksa-Ruotsi -akseli (44:19) Miksei EU voi olla voimakas neuvottelija? (45:53) USA:n ja UK:n erityissuhde vs. EU:n lisäarvo (47:10) Trumpin 15 % -tullit ja EU:n epäonnistuminen (48:45) EU:n puolustuskustannukset ja neuvottelumandaatti (50:40) 25,5% ALV hallituksen heikoin suoritus (52:06) Investors Housen strategia ja osinkoaristokraattitavoitteen toteutuminen Katso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Viime perjantai oli Maailman hukkumisten ehkäisyn päivä, mutta samana päivänä eri puolilla Suomea löydettiin ainakin kuusi ihmistä hukkuneina. Yhteensä viime viikonloppuna hukkui ainakin 11 ihmistä.Lahden uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren kävi muistuttamassa Radio Voiman aamussa uimataidon tärkeydestä.- Kysehän ei ole pelkästään uimataidosta. Puhun itse paljon vesitaitavuudesta. Lapsethan tykkäävät sukellella, liukua ja kellua. Vaikka sinulla olisi hyvä uimataito ja tulee tilanne, ettet enää jaksa, niin sinunhan pitää osata kellua. Se voi pelastaa ihmishenkiä.Rundgren painotti, että vastuu pienten lasten valvomisesta rannalla ja uimahalleissa on aikuisella.- Sinun pitää olla käsivarren mitan päässä koko ajan. Et voi räpeltää kännykkää, et voi maata selälläsi silmät kiinni ottamassa aurinkoa, vaan vahdit ja valvot koko ajan. Sinulla ei ole hetkeäkään aikaa herpaantua. Jos lähdet vessaan, niin lapset tulevat mukaan.Rundgren pohti myös tilannetta, jossa itse näkisi rannalla pieniä lapsia ilman valvontaa. Hän päätyisi soittamaan hätänumeroon.- Jos osuisin tuohon tilanteeseen ja vanhempia ei näkyisi missään. Jos uimavalvoja on lähettyvillä, niin hänen kanssaan voi myös keskustella asiasta. Sehän on heitteillejättö, jos rehellisiä ollaan. Siitä voi vanhemmat pahimmillaan saada rikostuomion.Kuuntele Radio Voiman podcastista, millaisia terveisiä valitettavan viikonlopun jäljiltä Rundgren lähettää viranomaistahoille, jotka vastaanottavat ihmisiä vieraista kulttuureista Suomeen. Samalla selviää, miten aikuinen voi aloittaa uinninopettelun omatoimisesti ja mikä väline Rundgrenin mielestä on ehdoton edellytys mökkiuimarille pitkää matkaa uidessa.Minni Salminen haastattelee.

Suomeen saapui lokakuussa 1944 pieni upseeriryhmä osaksi Liittoutuneiden valvontakomissiota. Olihan Winston Churchill julistanut Suomelle sodan kolme vuotta aiemmin, vaikka sympatian rajat eivät aina sotien rajoja myötäilleetkään. Britannian ja brittien motiivit ja toiminta olivat hajanaisia. Oli selvää, että Neuvostoliitto vei, kun mentiin sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin, ja niitä brititkin laiskasti tukivat. Iso-Britannia oli menettämässä suurvalta-asemansa, Suomi kenties itsenäisyyttään. Suomi kohdisti toiveita Britanniaan mutta niitä ei useinkaan kyetty lunastamaan. Dos. Ville Jalovaara on tehnyt kirjaansa varten laajasti arkistotutkimusta Lontoossa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kasper ja Mikko ovat Länsiterminaalissa vastaanottamassa Suomeen pick-me guy -kulttuuria, ja keskustelevat samalla elinikäisesta Raumasta. Jaksossa juodaan viikon juoma.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Tänään minulla on vieraana Hanna Kontio, joka asuu Meksikossa ja opettaa suomea verkossa. Hannan kotisivut: www.yohablofines.com Hannan Instagram: https://www.instagram.com/hanna.yohablofines/ Kuuntele haastattelu ja vastaa kysymyksiin: 1. Kuinka kauan Hanna on asunut Meksikossa? 2. Miten Hanna päätyi Meksikoon? 3. Kuinka Hanna alkoi opettaa suomea Instagramissa? 4. Millaisesta musiikista monet suomenopiskelijat tykkäävät? 5. Mitkä ovat Hannan mielestä isoimmat erot Suomen ja Meksikon välillä? 6. Kunka usein Hanna käy Suomessa? 7. Mitä Hanna tekee ensimmäisenä, kun hän saapuu Suomeen? 8. Millainen viikko Hannalla on edessään?

Trumpin tullien vaikutus Suomeen. Haastattelussa johtaja Timo Vuori EK:sta ja pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Toimittajana Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa. Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta. Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.