Podcasts about opiskelu

⭐ Nettisivut helposti: https://virtula.fi Studiossa Rahapodin entinen juontaja, kokoomuksen kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Martin Paasi. Jakso on kuvattu 7.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Raha (2:58) Kirkkonummi (9:50) Kaksikielisyys (14:59) Erilaisuus (20:25) "Ankkalampi" (29:34) Koulu (41:51) Levottomuus (59:25) Helsinki (1:01:38) Isä (1:11:59) Uteliaisuus (1:17:51) Väittely (1:22:09) Vanhempien ero (1:24:48) Purjehdus (1:29:45) Luonto (1:38:01) Pitkäpaasi (1:40:26) Horisontti (1:44:10) Nöyryys (1:48:16) Opiskelu (1:57:02) Työura (2:08:27) Nordnet (2:14:32) Rahapodi (2:31:26) Politiikka (2:34:10) Kokoomus (2:36:21) Ryhmäkuri (2:45:23) Eduskunta

Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella monia eri kieliä, kuten englantia, ruotsia tai venäjää. Opintoja voi suorittaa lisäksi muun muassa karjalan, suomen, ranskan, saksan tai vaikkapa japanin kielestä. Millaista kielen opiskelu yliopistossa sitten on? Mikä houkuttelee kielien pariin? Tämän kertaisessa Lainahaalarit podcastissa on vieraana venäjän kielen opiskelija ja venäjän kielen opiskelijoiden ainejärjestön Iskra ry:n varainhoitaja Karoliina Keskitalo sekä ruotsin kielen opiskelija ja ruotsin kielen opiskelijoiden ainejärjestön Godis ry:n puheenjohtaja Joni Leppänen. Kuuntele kuinka he ovat kieliopintoihinsa päätyneet, mitä ne ovat heille tuoneet ja mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan.

Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta. Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.

28-vuotias Jonathan Spollen ei ollut pitänyt kunnon lomaa aikoihin. Opiskelu- ja työpaikat olivat seuranneet toisiaan tauoitta, ja elämä oli muutenkin ollut hektistä, kun toimittajan työ oli vienyt Jonathanin useisiin eri maihin. Niinpä Jonathan päätti suoda itselleen hengähdystauon, jonka aikana hän voisi pohtia tulevaisuuttaan. Suunnitelmissa oli viettää kolme kuukautta Intiassa – maassa, johon monet muutkin matkustavat pohtimaan ja puntaroimaan. Jotkut Intian-matkaajat jäävät sille tielle, ja niin jäi myös Jonathan. Tutkimaton taival, viimeinen vaellus – mitä Jonathanille tapahtui? Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram & Threads: hiljaisiahuutoja Facebook: Hiljaisia huutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/56lahteet Voit halutessasi tukea podcastia täällä: https://buymeacoffee.com/hiljaisiahuutoja

✨ Kuuntele ERP Nyt! -podcast: https://open.spotify.com/show/1UqweMpnrOYXnInMdkxy5T Minkälaista on opiskella Cambridgen yliopistossa Englannissa? Minkälainen sisäänpääsyprosessi yliopistoon on, onko opiskelu Cambridgessa vaativaa ja minkälaista on paikallinen opiskelijaelämä? Studiossa Daniel Orvomaa. Jakso on kuvattu 5.6.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Israelin tilanne (14:48) Cambridgeen haku (21:28) Yliopiston kampus (25:46) Urheilu yliopistossa (27:28) Opiskelun aloittaminen (29:41) Testipäivä (33:37) Cambridgen ja Oxfordin asema (39:07) Opetuksen taso (43:39) Business school (46:24) Hierarkia yliopistossa (50:40) Luokkayhteiskunta (55:40)Rikkaat yliopistot (1:01:57) Opiskelijoiden motivaatio (1:08:23) Jääkiekko (1:16:28) Tutkintomaksut (1:20:24) Integroituminen yliopistoon (1:22:12) Integroituminen yliopistoon (1:31:44) Opiskelijaruoka (1:34:30) Opiskelijabileet (1:38:34) Uranäkymät (1:47:38) Ulkoimaisten tutkintojen arvostus

Uusimmassa jaksossa keskustelemme vieraan Laura Rosillan kanssa espanjan kielen opiskelusta, sekä Lauran muuttohaaveista Aurinkorannikolle. Mikä tässä paikassa viehättää ja miksi Laura tuntee olonsa kotoisammaksi Espanjassa kuin Suomessa? Laura ja Karla antavat myös vinkkejä espanjan kielen opiskeluun.Espanjaa Karlan kanssa -podcastin uusin jakso ilmestyy aina tiistaisin. Jos sinulla jakson myötä herää kysymyksiä, Karla vastaa niihin mielellään Instagramissa @espanjaakarlankanssa tilin puolella.

Jaksossa Essi kertoo vaihto-opiskelu kokemuksistaan Bolognassa ja Julia tarjoaa vertailukohtia omalla työharjoittelulla Sisiliassa. Jaksossa vaihdetaan kokemuksia ja vertaillaan, millaista oli olla vaihdossa eri puolilla Italiaa. Kokemukset ovat keskenään täysin erilaiset, mutta yhteistä samaistumispintaa löytyy kuitenkin. Essi kertoo, miten hän löysi asunnon Bolognasta ja millainen prosessi asunnon löytäminen kokonaisuudessaan oli. Puhutaan myös siitä, kenelle vaihtoon lähtö voisi sopia. Millainen kaupunki Bologna on ja nimenomaan opiskelijan näkökulmasta? Essi ja Julia jakavat myös kokemuksiaan siitä, miten he oppivat italiaa vaihdon aikana ja miten kielitaito kehittyi asumisen aikana. Luvassa hyödyllisiä käytännönvinkkejä niille, jotka harkitsevat vaihtoon tai harjoitteluun lähtöä Italiaan. Pysy mukana, ota haltuun: ⁠⁠CiaoCastin IG⁠⁠  Juttuvinkki, risu, ruusu tai yhteistyö:

Tämän viikon podcastissa käytiin poikkeuksellisen pitkä ja kiihkeä keskustelu hallituksen uudesta lakiluonnoksesta, jonka tarkoituksena on antaa hallitukselle keinot vastata Venäjän hybridivaikuttamiseen itärajalla. Alussa lupailtiin vielä miesaihetta, mutta se tippui aikataulusyistä pois. Lopussa vähän boomerihenkinen muistelu vaihto-opiskelun ihanuuksista. Studiossa Tuomas Peltomäki, Paavo Teittinen ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksoon liittyviä linkkejä: Hallituksen lakiluonnos https://intermin.fi/documents/1410869/3723688/HE-luonnos+hybridivaikuttaminen+15.3.2024.pdf/bf663bdd-34eb-086a-fc73-69c3a253f9b2/HE-luonnos+hybridivaikuttaminen+15.3.2024.pdf?t=1710501316201 A-studio, jossa Harjanne ja Koskenniemi: https://areena.yle.fi/1-66930242 Uutinen vaihto-oppilaaksi lähtemisen vähentymisestä: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010288302.html. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Mikä saa kaupungissa asuvan ihmisen kiinnostumaan metsästyksestä? Mistä kannanhoidossa tai kannanhallinnassa on kyse ja mitä seurauksia metsästyksen lakkauttamisella olisi luonnon ja yhteiskunnan kannalta? Minkälaisia stereotypioita metsästäjiin liittyy ja minkälainen on metsästäjän identiteetti? Onko lihansyönti moraalisempaa tai eettisempää, jos on itse valmis tappamaan oman ruokansa? Kuinka hyvin kaupungissa asuvat eläinaktivistit ja maaseudulla asuvat metsästäjät ymmärtävät toisiaan? Miten metsästyksen aloittaminen on vaikuttanut elämään millä tavoin metsästys, tunnetaidot ja mindfulness liittyvät toisiinsa? Studiossa vieraana kirjailija ja podcast-juontaja Aleksi Lumme. Jakso on nauhoitettu 19.4.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Ensimmäinen riistalaukaus (3:51) Tunnetaidot (6:30) Opiskelu (9:16) Rauhanturvaaminen (14:58) Media (18:53) Metsästä - Pyyntionnea ja mielenrauhaa (23:07) Heimo (24:37) Tunteet (27:40) Stereotypiat (35:43) Viestintä (38:29) Identiteetti (42:49) Kasvinssyönti (46:15) Riista (48:07) "Köntsä" (49:13) Kannanhoito (59:08) Tappaminen (1:07:55) Ukrainan sota (1:10:14) Empatia (1:13:52) Trofeemetsästys (1:19:28) Ekofasismi (1:21:04) "Kahden maailman välissä" (1:29:40) Metsästys (1:35:26) Lihansyönti (1:39:00) Ystäväpiiri (1:40:33) Luonto (1:43:46) Elämä ja kuolema (1:45:03) Keinoliha

Oletko joskus miettinyt, että kasvatusala kiinnostaa, mutta et ole aivan varma missä muodossa? Luokanopettaja, aineenopettaja ja yleinen kasvatustiede. Niin lähellä toisiaan, mutta samalla kuitenkin niin erilaisia. Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Jutta, Reetta ja Noora keskustelevat siitä, miten luokanopettajan, aineenopettajan ja yleisen kasvatustieteen opinnot eroavat keskenään ja siitä, millaisia nämä tutkinnot yleensäkin ovat. Jakson tekstitys: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kasvatusalan-opiskelu Jakson musiikki:   "Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com)  Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License  http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Kolmannessa jaksossa tutustutaan miten Henna haki vaihtoon, millaista siellä oli ja tuliko kotopuolta ikävä. Kerttu kertoo opiskelijatoiminnasta koulun ohessa ja millaista on, kun projektit vievät mennessään! Taitteessa on Turun AMK:n opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama sarja, jossa päästään seuraamaan pintaa syvemmältä opiskelijoiden elämää. Taitteessa -sarjan jaksot löydät @turkuamk -Instagram tililtä.

Mitä on opiskelu kansainvälisissä projekteissa? Mitä opiskelija saa kansainvälisessä projektissa toimimisesta? Tämä on TKI - tule, koe, innostu -podcastsarja opintojen mahdollistamisesta TKI-projekteissa. Vetäjänä lehtori Milla Järvipetäjä. TKI näyttäytyy ammattikorkeakouluissa erityisesti erilaisina tutkimus- ja kehittämisprojekteina. Projekteissa on mukana niin opetushenkilöstöä kuin projektiammattilaisia ja opiskelijoita. Parhaimmillaan TKI-toiminta hyödyntää näitä kaikkia, mutta aivan yksinkertaista TKI-opinnollistaminen ei aina ole. Tässä jaksossa Järvipetäjän kanssa keskustelemassa ovat opiskelijat Fiona Syrén, Marika Schulze ja Lotta Erkkilä. He keskustelevat aiheesta opiskelijana kansainvälisissä projekteissa. Opiskelu projekteissa on erilaista kuin tavallinen opiskelu. Asioihin pystyy syventymään eri tavalla. Opinnoista saa itse projektityön lisäksi paljon muuta, kun pitää kantaa vastuuta omasta tekemisestä sekä edustaa omaa AMK:ia ja kotimaata. Projektityön myötä myös omat urapolut selkenevät. Opiskelijoiden oma mukavuusalue venyy ja varmuus kasvaa kansainvälisissä projekteissa. Haasteitakin on, mutta se kannattaa!

Miten pääsee tutkimusryhmäopiskelijaksi? Mistä tutkimusryhmäopiskelijan opinnot muodostuvat? Tämä on TKI - tule koe ja innostu -podcastsarja opintojen mahdollistamisesta TKI-projekteissa. Vetäjänä lehtori Milla Järvipetäjä. TKI näyttäytyy ammattikorkeakouluissa erityisesti erilaisina tutkimus- ja kehittämisprojekteina. Projekteissa on mukana niin opetushenkilöstöä kuin projektiammattilaisia ja opiskelijoita. Parhaimmillaan TKI-toiminta hyödyntää näitä kaikkia, mutta aivan yksinkertaista TKI-opinnollistaminen ei aina ole. Tässä jaksossa Järvipetäjän kanssa keskustelemassa on yliopettaja, tutkimusvastaava Eeva Timonen-Kallio. Aiheena on tutkimusryhmäopiskelijat. Tutkimusryhmät ovat Turun AMK:n tapa jäsentää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tutkimusryhmäopiskelu on väylä opiskelijalle, jolla on jo paljon osaamista, jota voi hyödyntää opiskeluissa. Tutkimusryhmäopiskelijan tulee olla itseohjautuva, hänellä on mielessä jo urasuunnittelu. Opiskelija tekee suurimman osan opinnoistaan tutkimusryhmässä ja osan yleisissä tutkinto-opinnoissa. Tutkimusryhmäopinnot jakaantuvat opinnäytetyöhön ja tutkimusryhmäopintoihin. Opinnoissa opiskelijat saavat vahvaa verkostokokemusta. Opinnoilla valmistuu ylempään AMK-tutkintoon.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   109. jaksossa puhutaan ranskan kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Krista Leipivaara. Tästä jaksosta saa tietoa siitä, millaista on opiskella ranskaa pääaineena ja millaisia valinnaisia opintoja tutkintoon voi liittää! Miksi Krista vaihtoi suunnitelmat oikeustieteellisessä opiskelusta ranskan kieleen? Millainen prosessi oli päästä opiskelemaan ranskaa yliopistoon? Miten ranskan opinnot yliopistossa eroavat lukio-opiskelusta? Millaista oli olla vaihto-opiskelijana Lyonissa? Millaista on tehdä maisterintutkielmaa? Millaisia geneerisiä taitoja yliopisto-opiskelu antaa? Minne ranskan opiskelija voi työllistyä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kävin lokakuussa 2022 puhumassa Seinäjoen ammattikorkeakoululla ajankäytöstä ja jaksamisesta. Esitys kesti kokonaisuudessaan noin 60 min kysymyksineen. Halusin tehdä samaisesta aiheesta vielä podcast jakson, koska esitys sisälsi paljon konkreettisia vinkkejä joita voi hyödyntää sekä opiskeluun että työntekoon. Jakson aiheita muun muassa: kalenterisointi, pomodoro-tekniikka, to-do-listat, deadlinet, juhliminen ja kultainen kolmikko (lepo, ravinto ja treeni). Kiitos Opiskelijakunta SAMO, joka kutsui minut paikalle puhumaan! Oli äärimmäisen mukava päästä puhumaan lähellä sydäntä olevasta aiheesta. Aiheeseen liittyen voit lukea lisää blogin puolelta miten kehittää keskittymiskykyä ja muistia: aarohuttunen.com/kognitiiviset-toiminnot ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus Terveys on tärkein asia mikä jokaisen tulisi priorisoida. Henkilökohtaisesti haluan tarjota keholleni vain parhaita ravinteita ja tiedän, että Puhdistamon tuotteisiin voi aina luottaa. Jokaisella tuotteella on laatutakuu ja niissä käytetään vain parhaita raaka-aineita. Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi jonka toiminta perustuu täysin huippulaatuun (perustettu 2010) – kun haluat pysyä terveenä. Kaikki alennuskoodit aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Jaksossa Pihla Mensonen ja Amanda Hekkala juttelevat vaihtokokemuksistaan ja jakavat vinkkejä vaihtoon lähtijöille.

Moni HR-ammattilainen tai sellaiseksi haluava hakeutuu opiskelemaan psykologiaa esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Mutta miksi tämä mielen tiede on niin kovassa kulttimaineessa? Tieteenä psykologian saavutukset kun eivät ole kummoisia.

2. lukuvuosi Estonian Business Schoolissa (EBS) on ohi. Jaksossa käydään läpi toinen vuosi kokonaisuudessaan aina opiskeluvinkeistä keskiarvoon sekä stipendin saantiin. Vuoden takainen 1. vuoden läpikäynti herätti paljon kysymyksiä ja minulta on kysytty monesti miten toinen lukuvuosi on mennyt. Kerron rehellisesti miten 2. vuosi meni. ––––––––––––––––––––– JAKSOSSA MAINITTU Kauppakorkeakoulu: 1. lukuvuosi | Opiskelu ulkomailla, Keskiarvo, 2000€ Stipendi Syyt miksi lähdin opiskelemaan uutta alaa? | YouTube #78 Teinkö väärän ratkaisun? Omien ratkaisujen epäileminen ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | hwww.puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus MyProtein | www.myprotein.fi Koodi: AAROMP ⮕ 35 % alennus Kaikki alennuskoodit www.aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Minkälainen prosessi onkaan kun työntekijä muuttaa uuteen maahan ja aloittaa uuden kielen opiskelun. Netissä julkaistavassa versiossa on lopussa hieman enemmän kuin mitä radiossa kuultiin.

Hyvää kesää ja tervetuloa uuden jakson pariin! Pitkästä aikaa. Jaksossa kerron miksi kanavalle ei ole tullut uusia videoita hetkeen – viimeisimmästä jaksosta on jo aikaa puoli vuotta... Käyn läpi kevään 2022 ajatuksia sekä tapahtumia sekä mitä tulevaisuudessa kanavalla on luvassa. Lisäarvo on ensisijainen asia mitä kanavalla on tarkoitus jakaa, niin jaksoa ei jätetä vain kuulumisiin, vaan myös kerrotaan muutamasta erittäin toimivasta opiskelutekniikasta, joiden avulla omaa arkea pystyy helpottamaan. Kaupallinen yhteistyö | Estonian Business School (EBS) EBS koulutusohjelma: www.ebs.ee/fi/kansainvalinen-kauppatieteiden-koulutus Hakusivu: www.ebs.ee/fi/haku ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | hwww.puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus MyProtein | www.myprotein.fi Koodi: AAROMP ⮕ 35 % alennus Kaikki alennuskoodit www.aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Michelle Lundberg ja Tanja Lindeman ovat tamperelaisia romaniaktiiveja, jotka ovat monessa mukana. He kertovat, että tällä hetkellä Tampereen seudun romanien keskuudessa on hyvä draivi niin opiskelu- kuin järjestöasioissa. Monet hankkeet tukevat romanien työllistymistä ja kouluttautumista. Lisäksi kokoonnutaan niin liikuntaryhmiin, tyttöryhmään kuin esimerkiksi röijyn ompelun pariin. Tampereen alueen kuulumisia kyselee toimittaja Jaakko Laakso.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 93. jaksossa vierainani ovat ranskaa opiskelevat lukiolaiset Lumi Gaens ja Safi Khan Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Jakso on tehty yhteistyössä Lukion kieltenopetuksen valtakunnallista kehittämishankkeen (LUKKI) kanssa ja se on osa Kielitaitoinen on ja tekee mitä haluaa -kampanjaa.  Miksi Lumi ja Safi halusivat opiskella ranskaa? Millaista on ranskan opiskelu lukiossa? Millainen kokemus oli, kun ranskalaiset lukiolaiset vierailivat Suomessa? Miksi suomalaiset lukiolaiset eivät paljon opiskele muita vieraita kieliä kuin englantia ja mitä asialle voisi tehdä? Mitä iloa ja hyötyä Lumille ja Safille on ollut ranskan taidosta? Mitä neuvoja he antavat nuorille, jotka pohtivat, kannattaisiko alkaa opiskella ranskaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Minkälaista opiskelu oikiksessa on? Entä mitä yllätyksiä työelämä ja juristin ura ovat tuoneet mukanaan? Oikeustieteelliseen päädytään eri reittien kautta, mutta yhdistävänä tekijänä tyypillisesti toimii pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja kiinnostus yhteiskuntaan. Opiskelu saattaa kuitenkin yllättää eri tavoilla oli kyse sitten opintojen itsenäisyydestä tai oikeudellisen ajattelun oppimisesta. Työelämään puolestaan liittyy perinteisesti sarjojen sekä elokuvien maalaamia odotuksia pitkistä päivistä, liituraitapuvuista sekä kalliista autoista. Oikeustieteellisellä tutkinnolla voi tehdä kuitenkin paljon muutakin perinteisen juristin uran sijaan. Oikiksen ja työelämän odotuksista ja todellisuudesta kertovat Eedla Rahikainen (People Lead & Legal Counsel, Demos Helsinki) sekä Henrik Myllynen (Lakimies, PRH).

Kymppijaksoon sain vieraakseni miesenergiaa nimittäin opiskelijakollegani Forssasta, Jukka Vilkkilän. Juttelemme opinnoistamme Forssan ammatti-instituutin keramiikka-artesaani linjalla. Jakson rakenne: 00:00:57 Päivän saviflow 00:01:37 Miten Jukka päätyi opiskelemaan keramiikkaa? 00:04:05 Kansalaisopiston savikurssit 00:05:40 Puupolton elämyksiä 00:08:21 Ensimmäisen opiskeluvuoden tehtävien perkaamista 00:16:26 Keramiikan eri tekniikat 00:19:36 Opiskelu ainoana miehenä 00:21:37 Tulevaisuuden suunnitelmana yrittäjyys 00:27:30 Pitääkö yrittäjän olla somessa? Jukka Vilkkilä: http://www.jv.galleria.fi Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio-105813995157674 Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Keramiikkaradiossa on vieraana tänään Punaisen pastillin yrittäjä Minna Kemppi. Minna on opiskellut artenomiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ja keramiikka-artesaaniksi Forssan ammatti-instituutissa. Juttelemme sekä opiskeluajoista että yrittäjäksi kasvamisesta. Jakson rakenne: 00:00:40 Ornamon joulumyyjäiset 00:03:18 Tekstiili vaihtui saveen 00:04:54 Tammelan kouluaikojen muisteloita 00:08:42 Irlannissa keramiikkakursseja ja kansainvälistymismahdollisuudet opinnoissa 00:11:15 Opiskelu artenomiksi HAMKissa 00:15:05 Opintojen erot 00:19:26 Media- ja kulttuuriyrittäjyys (YAMK) Turussa 00:23:41 Vinkkejä yrittäjyyteen 00:26:04 Ornamo ry 00:29:02 Täyspäiväinen yrittäjyys 00:30:37 Punaisen pastillin tuotteet 00:45:06 Verkkokauppa, postittaminen ja valokuvaaminen 00:47:39 Jälleenmyynti 00:50:29 Opettaminen ja ohjaus Punainen pastilli eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/punainenpastilli/ Verkkokauppa: https://punainenpastilli.fi/ Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio-105813995157674 Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YT: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Oletko pohtinut millaista olisi opiskella ulkomailla? Tässä jaksossa vieraana on Samuli, joka opiskelee Hollannissa. Pohdimme yhdessä ulkomailla ja Suomessa opiskelun eroja. Millaista on opiskelijaelämä ulkomailla entä Suomessa? Miten opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan? Tule kuuntelemaan rupattelua näistä aiheista ja vähän kaikesta sen ulkopuolelta. Mukavia hetkiä Lainahaalareissa podcastin parissa :) Jakson tekstivastineen löydät seuraavan linkin kautta: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-yliopisto-opiskelu-ulkomailla-vs-suomessa

Kauden toiseksi viimeisessä jaksossa puhumme ulkomailla opiskelusta. Millaista on opiskella ulkomailla? Millaisia tunteita olemme käyneet läpi opiskeluiden aikana? Mitä olemme opiskelleet ja miksi? Entä millaisia haasteita opiskeluun liittyy?

Tämän päivän jaksossa keskustellaan tanssin opiskelusta taidelukiossa. Studiossa emme olleet tietenkään yksin vaan vieraiksemme saapuivat taidelukiossa tanssia opiskelevat upeat tanssijat Alma Äijö ja Klaara Henttonen! Millaista tanssin opiskelu on taidelukiossa? Minkälainen hakuprosessi oli? Mitä kaikkea tanssin opiskeluun taidelukiossa kuuluu esimerkiksi kurssien osalta? Entä mitä vinkkejä vieraamme Alma ja Klaara antaisivat tuleville hakijoille? Jos oot siis miettinyt hakemista taidelukioon tanssilinjalle tai haluat muistella minkälaista se oli, tää jakso on varsinkin sulle! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

2. jakso, kun pojat nauttivat sivistyneesti viiniä

Vastailemme teidän kysymyksiin opiskelun ja äitiyden yhdistämisestä. Miten AMK opinnot sujuu? Mitä haasteita on? Vielä ehdit syksyn yhteishakuun mukaan 15.9.2021 saakka

Usein keski-iässä huomaa kulkevansa jatkuvasti samoja polkuja niin työtä tehdessä kuin vapaa-ajalla. Nyt huoltamolla kysytään, miten voisi herättää uteliaisuutensa kohti uusia tapoja ja oppimista. Toimituspäällikkö Anni Alatalo haaveili korkeakoulututkinnosta kunnes vuosi sitten opintovapaalla hän kääri hihat ja ryhtyi hommiin. Tutkinto syntyi vuodessa ja samalla vahvistui tunne siitä, että hän on työssään siellä missä pitääkin. Voidakseen hyvin ei välttämättä tarvitse vaihtaa alaa, vaan uusi kipinä omaan työhön voi löytyä jatko-opintojen kautta. Aika usein tietyissä elämäntilanteissa moni haaveilee uudesta suunnasta ja elämänmuutoksesta. Olisiko vielä mahdollista vaihtaa alaa ihan kokonaan? Huoltamolla tavataan pitkään media-alalla työskennellyt Nina Sederlöf, joka kyllästyi pätkätöihin ja lähti kohti aivan uutta maailmaa ja uutta uraa. Millaista uskallusta tämä vaati? Ja mitä opiskelu hätäkeskuspäivystäjäksi on tuonut? Näiden kokemusten lisäksi huoltamolla ääneen pääseen psykologi Hann Siefen. Hän on kirjoittanut kirjan uteliaisuudesta - Uteliaisuuden taito. Miten omaa uteliaisuutta voi ruokkia ettei kyynisyys ja arjen murheet pääsi valloilleen? Miten omaa uteliaisuuttaan voi herätellä?

Saavutus Podcast tarjoaa vinkkejä ja inspiroivia tarinoita, joiden avulla pystyt saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin. Ole oman elämäsi tarinankertoja! JAKSON SPONSORI Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi ja sen toiminta perustuu täysin huippulaatuun – yhdenkään tuotteen laadusta ei tingitä.

Onko opiskelijan arki automaattisesti pelkkiä nuudeleita soluasunnossa vai voiko vaurastuminen olla mahdollista myös opiskelijalle? Onko ensiasunnon ostaminen saavuttamaton unelma? Tässä jaksossa Jasminin ja Kaisan vieraana on Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors.

"En mä halua pitää kameraa päällä etäluennoilla. Kun en jaksa nousta sängystäkään tai siivota sotkuista kämppää." Kokemus etäopiskelusta jakaa opiskelijoita. Barometrien mukaan noin puolelle etäopiskelu sopii hyvin, kun taas puolet opiskelijoista kärsivät pitkittyneestä etäajasta. Tässä jaksossa Eelis ja Milla selvittävät, mikä etäopiskelussa oikein mättää ja mitä tarkoitetaan laadukkaalla etäopetuksella.

Jussi ja Lauri istahtivat alas puhumaan flow'sta ja oppimisesta. Keskustelun aikana pohditaan flow'n vaikutusta oppimiselle, miten flow'n ja oppimisen edellytykset liittyvät toisiinsa ja kuinka tukea omaa oppimistaan erilaisin keinoin.[00:00] Miten flow ja oppiminen kytkeytyy toisiinsa[14:50] Flow'n ja oppimisen edellytykset[36:20] Oppimisen set and setting[48:30] Oman oppimisen tukeminen

Koululaiset ja opiskelijat ovat monissa Euroopan maissa joutuneet jäämään pois lähiopetuksesta koronarajoitusten vuoksi. "Opiskelemme taidealaa ja meidän pitää olla luovia. Mutta mistä ammennamme luovuutta kun istumme yksin eristyksissä kotona", ihmettelee portugalilainen elokuva-alan opiskelija Sara Diegues. Pandemia on lisännyt epätasa-arvoa, kun osa koululaisista ja opiskelijoista ei pysy opetuksen perässä puuttuvien tietokoneiden ja vaikeiden kotiolojen vuoksi. Toimittajana Portugalissa on Pilvikki Kause. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Mihin viestinnästä valmistuu? Onko paikkani yliopisto, AMK vai elämänkoulu? Ilmaisuvaivojen 5. kauden päätösjaksossa fiilistellään viestinnän opiskelua: maailmankuvan avartumista, ihmisenä kasvamista ja viestijöiden yhteistä elämänasennetta. Zaidasta oli vähällä tulla tradenomi ja Kirsistä matkaopas Aurinkorannikolle, mutta molemmat päätyivätkin Tampereen yliopistoon. Mukana myös pohdintaa urahaaveista ja korkeakoulutodistuksen merkityksestä!

Soveltoradio ennustaa alkanutta vuotta 2021 valamalla tinoja toimitusjohtaja Sanna Varpukarin kanssa. Maailman muuttui vuodessa ja se on edellyttänyt ihmistiltä mukautumisen lisäksi myös uudenlaisten taitojen oppimista. Perinteisten opetuksen ja koulutuksen menetelmien tilanne on tullut erilaisia verkossa opiskelun menetelmiä. Tässä jaksossa Sanna kertoo miten muuttuneessa toimistoympäristössä varmistetaan se, että uuden kasvun alkaessa työntekijöiden taidot ja osaaminen sekä itseohjautuvuus ja johtaminen ovat sopivassa kunnossa menestyksen varmistamiseksi. Sannan valamista tinoista löytyy yhdessä oppimista, pieniin paloihin purettua opiskelua ja oppiminen jatkuvana palveluna.

Tämän viikon jaksossa käydään läpi opiskelua. Nora ja Viivi jakavat alussa hieman heidän opiskeluhistoriaansa: millaisia opiskelijoita he ovat olleet, kummalla on paremmat lunttaustarinat, sekä tiesivätkö he aina mikä heidän unelma-ammattinsa on?Ei hätää, he eivät unohtaneet teitä kuuntelijoita, sillä jaksossa mimmit jakavat myös parhaat vinkkinsä ammatinvalinnan, kouluun hakemisen, sekä mikä auttaa stressaamiseen.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Unelmien tavoittelu vaatii tahtoa, rohkeutta ja sinnikyyttä. Roope Ärling ja Anette Lindström haluavat omalla esimerkillään rohkaista lapsiaan ja muitakin samassa tilanteessa olevia aikuisia etsimään oman paikkansa kouluissa ja työelämässä. Roopen ja Anetten kaksilapsisessa perheessä arjen pyörittäminen, aikuisopiskelu ja työssä käyminen ovat vaatineet sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä sekä oman perheyhteisön tukea. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Virallisessa podcastissa vieraina Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Lindblom ja Lehikoinen keskustelevat koronan vaikutuksesta opiskeluun ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän kyvystä selvitä ja kehittyä.

Tässä jaksossa keskustellaan opiskelusta ja lähemmin siitä minkälainen meidän matkamme on ollut. Mikä on kolmoistutkinto ja kuka on sen suorittanut? Kenellä oli tavoitteena päätyä presidentiksi? Kuka on opiskellut tulkiksi? Aikuisena opiskelu on erilaista ja tätä puimme eri suunnista.

Tässä jaksossa mietiskelemme opiskelua ja sen merkitystä kristillisessä kutsumuksessa. Miten opiskella Jumalan kunniaksi?

Kaarlen Keskusteluohjelma VLOG 19 – Nirvana, kaupunkisuunnittelu, BJJ, opiskelu Ohjelman yhteistyökumppanit: Røde, PodMic-mikrofonit, Procaster-mikseri Fujifilm-kamerat Black Magic Atem Mini -liveleikkausmikseri, Mediatrade Oy http://Franckly.com – Buy & sell pre-owned design Pelago Bicycles My Favorite Things Hävikkikukkakauppa Kukkis https://wefloat.fi Kupongin koodi ‘kaarle’ -10€ Animaatiot Matti Vesanen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

“Uskalla heittäytyä.” – Jalmari Karvinen Jalmari Karvinen (@jalmafi), on itsensä kehittämisestä kiinnostunut vloggaaja ja bloggaaja sekä kauppatieteiden opiskelija. Jalmari toimii opiskelun ohessa sivutoimisena yrittäjänä ja on koko nuoruutensa pelannut tavoitteellisesti jalkapalloa maalivahdin roolissa. Kaikki haastatteluun liittyvät tiedot: aarohuttunen.com/jalmafi Jalmarin tavoitat: Sivusto: jalma.fi Instagram: instagram.com/jalmafi Youtube: youtube.com/channel/UCAMMACPc76XwvVJqWT5FBYw SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Matkalla minuksi, osa 198: Opiskelu opettaa by Kaisa Nousiainen

Keskusteluja kahvikupposen äärellä- podcastin toisessa jaksossa pohditaan ikäasioita, kerron pari omakohtaista ikään ja unelmiin liittyvää tarinaa sekä jaan vinkkejä miten ottaa askelia kohti omaa unelmaelämää

Etäluennoille osallistuminen vaatii sopeutumista ja motivaatioita. Jotkut tarvitsevat kouluympäristöä keskittymiseen, ja ennen koti on ollut se paikka, jossa rentoudutaan. Nyt siellä opiskellaan täysipäiväisesti. Mari Molkoselkä, Ellinoora Autti, Erica Niemelä ja Jussi Pohjavirta keskustelevat siitä, kuinka etäopiskelu onkaan heillä sujunut. Tekosyitä sille, ettei opiskele keksii yllättävän helposti kotona. Some ja sarjat voivat houkutella opiskelijat pois koulutöiden parista. Miltä nyt tuntuu, kun opiskelijavappu on peruttu? Vappu ei tietenkään lopu koskaan ja sitä voi viettää vaikka syksyllä. Vasan uusi podcast-sarja käsittelee nuorten elämää koronatilanteen keskellä. Podcast on äänitetty täysin etänä, koska sen tekijät ottavat ystävällisesti sosiaalista etäisyyttä toisistaan. Jakson päätteeksi esitellään uusi haaste, joka suoritetaan Vasan Instagram-tilillä @lapinkansavasa. Tämä jakso on äänitetty tiistaina 7. huhtikuuta 2020.

Tässä jaksossa jatketaan Rikas isä, köyhä isä kirjan parissa. Miten Idan auto liittyy tähän kaikkeen? Entä karva-ratti? Jaksossa keskustellaan riskienhallinnasta, maailman menosta ja rahan hajauttamisesta. Miksi ei kannata hajauttaa liian vähällä rahalla? Miksi kannattaa olla utelias ja miten ranskanleipä liittyy tähän kaikkeen? Mitkä ovat Robert T. Kiyosakin parhaat vinkit?

Minkälaista on opiskella kauppakorkeakoulussa? Opiskelijalähettiläämme, viidennen vuoden rahoituksen opiskelija Kaisa kertoo Fanny-Sofian haastattelemana opinnoistaan ja opiskelijaelämästä kauppiksessa. Kaisa myös pohtii, millaisiin tehtäviin kauppatieteiden maisterina voi työllistyä – mahdollisuuksia kun on yllättävän monia. Opiskellessa voi räätälöidä sivuainevalinnoilla paketin, jolla voi työllistyä myös toimialoille, joita ei ehkä heti tulisi ajatelleeksikaan.

Miten opiskelijat rahoittavat arkensa? Voiko opiskelija työskennellä opintojensa ohessa? Tässä Taloudellinen mielenrauha -jaksossa Frank Studentsin markkinointivastaava Heini Pekkala ja liiketalouden opiskelija Veronica Sjöberg pureutuvat opiskelijoiden talouteen sijoitusbloggari Jasmin Hamidin ja Danske Bankin sijoittamisen huippuasiantuntija Kaisa Kivipellon kanssa.

Opiskelu ei ole ainoa reitti unelma-ammattiin. Tämän päivän jaksossa Satu Rämö ja Hanne Valtari juttelevat parikymppisen valokuvaajan Janita Aution kanssa siitä, kuinka loppututkinto ei todellakaan merkitse kaikkea. Vähintään yhtä tärkeää on rohkeus yrittää ja hyvät verkostot - eli tekemisen palo ja aito kiinnostus ihmisiin. Podcastissa Janita antaa myös vinkit siihen, kuinka rakentaa suosittu Instagram-kanava.

Opiskelu ulkomailla, millaista se voisi olla eläinlääkiksessä Argentiinassa? Johannan sisko Pauliina jälleen vieraana kertomassa miten oikein päätyi La Platan yliopistoon opiskelemaan. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Opiskelu on siirtynyt koulun seinien sisältä yhä opiskelijakeskeisemmäksi ja työelämäyhteistyössä toteutettavaksi. Uusinta opiskelumuotoa edustavat verkkotutkinnot. Onko verkkotutkinnon tekeminen epäsosiaalista? Opitaanko verkon kautta opiskelussa lainkaan ihmisten kohtaamisessa tarvittavia dialogin ja yhteistyön taitoja? Asiasta keskustelevat Turun ammattikorkeakoulun Sosionomi (AMK) -koulutuksesta lehtori Juha Knuuttila ja sosionomiopiskelija Laura Pyysalo.

Tervetuloa kuuntelemaan Bisnesvallankumous podcastia! Jaksossa Annika ja Maria keskustelevat yrittäjyyden yhdistämisestä opiskeluihin. Jaksossa vieraana Alina Aarnio @moonlightbraids

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen oppii? Miten hallituksen suunnittelemat koulutusuudistukset vaikuttavat opiskeluun? Minkälaisilla rutiineilla kirjaan tarttuminen on helppoa? Meri on löytänyt tietoa miten paljon päivässä pitäisi lukea, että ennen kuolemaa ehtisi lukea yli 1000 kirjaa. Juhoa mietityttää onko viisi ainetta ylioppilaskirjoituksissa liikaa vai juuri hyvä määrä. Lähteitä: Uusimuusa.fi ”Parempia tapoja työpäivään” 11.7.2019 https://www.uusimuusa.fi/blog/2019/6/10/coworking // Julia Careron Tie luovuuteen (2010) // BOOKSTORES: How to Read More Books in the Golden Age of Content (Ohjaus & käskikirjoitus: Max Joseph) 23.4.2019 https://www.youtube.com/watch?v=lIW5jBrrsS0&t=408s // Iltalehti 8.8.2019 “Mitä aivoissa tapahtuu kun loma loppuu? Torju muistinpätkimistä aivotutkijan vinkeillä” https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/90413514-e5f3-4924-9aca-7b5aedc416d2 // Mitä vielä, Ronja Salmi? - Miten aivot oppii? 13.5.2019 https://areena.yle.fi/1-50107347 // Suomen Ylioppilaskuntien kannanotto 1.7.2019 ”Miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan?” https://syl.fi/miksei-opiskelijoilla-ole-oikeutta-lepoon-ja-lomaan/ // MTV uutiset 10.7.2019 ”Opiskelijoiden kesälomista roihahti kiivas keskustelu – opetusministeri Li Andersson vastaa lomaa haikaileville opiskelijoille: "Suuria parannuksia ei pystytä tekemään" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opiskelijoiden-kesalomista-roihahti-kiivas-keskustelu-opetusministeri-li-andersson-vastaa-lomaa-haikaileville-opiskelijoille-suuria-parannuksia-ei-pystyta-tekemaan/7475720#gs.wh7ptj // HS Nyt-liite 14.9.2015 Tutkijat vastustavat leikkauksia, järjestävät turhan tiedon kurssin, jolla "Suomea ei saada nousuun" https://www.hs.fi/nyt/art-2000002852372.html // Väinö Kirstinä Sanataiteen kurssi (1970-luvulla, ei tarkkaa tietoa julkaisuajankohdasta. Löytyy myös otsikolla Luova kirjoittaminen)

Miten sinä ratkaisisit hoitajapulan?

IT-ammattilainen joutuu monesti pohtimaan ajankäyttöään suhteessa työn tekemiseen ja uuden opiskeluun. Osallistuako yhtäjaksoiseen usean päivän koulutukseen vai pitemmälle ajalle jaksotettuun eri päivistä koostuvaan koulutusohjelmaan? Tässä jaksossa infra-asiantuntija Tomi Virtanen kertoo omista opiskelukokemuksistaan kestoltaan erilaisissa koulutuksissa tavoitteenaan koulutuksen jälkeinen sertifiointuminen.

Kerron mun yrittäjyys ja työtaustoista sekä miten yhdistän urheilun, yrittäjyyden ja aiemmin opinnot. Kurkkaa Recovery valmennus täältä: http://www.eevsku.fi/nettivalmennus/recovery/ Follow: Youtube: www.youtube.com/c/EEVSKU1 Instagram www.instagram.com/eevsku Blog www.eevsku.fi/ Facebook www.facebook.com/eevsku Nettivalmennukset ja tuotteet: www.eevsku.fi/nettivalmennus

Opiskeluajan ei tarvitse olle kituuttamista ja eurojen laskemista. Miten opiskelu ja yrittäjyys sopivat yhteen? Entä miten opinto-ohjaajat voivat tukea opiskelijoita löytämään unelmiensa uran? Ida-Liina Huurtelan ja Alina Kangasluoman haastateltavana Raoul Lehtonen ja Tuuli Saukkonen. Lähetys tehtiin suorana Slush 2018 -tapahtumasta.

Kangasalan Vatialan koulun opettaja Maarit Tuomanen kertoo, mistä Metsäkoulussa on kyse. Oppilaiden touhuja seurasi GB Timesin reportteri Sara Steensig.

Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin presidentti Saparmurat Nijazov oli Aasian läpitunkevin itsevaltias. Hän johti Turkmeniaa, vanhan Neuvostoliiton raunioista syntynyttä itsenäistä valtiota sen presidenttinä vuodesta 1990 kuolemaansa saakka vuoteen 2006, jolloin kuolema keskeytti hänen elämäntyönsä eli rahan lapioimisen omille tileille. Nijazov rakensi hallintoaan eniten arvostamansa asian ympärille: itsensä. Hän terrorisoi omaa kansaansa salaisen poliisin avulla ja köyhdytti maan rakennuttamalla mielettömiä palatseja sekä kullattuja mahtipontisia muistomerkkejä. Nijazovin kunniaksi on nimetty kaupunkeja, moskeijoita, tehtaita, voimalaitoksia, yliopistoja, lentokenttiä, partavesiä, alkoholijuomia, jogurtteja, teetä ja jopa meteori. Johtaja löytyy myös postimerkeistä ja rahoista. Näiden tekojen jälkeen Turkmenistanin presidentti Nijazov onnistui vielä yllättämällä kaikki. Diktaattori kielsi kalenterit, uudisti viikonpäivät, määritteli uudelleen nuoruuden ja iän sekä lanseerasi kansallisen lomapäivän, melonin. Perusteluna oli, että tällä taivaan lahjalla melonilla oli loistokas historia. Eniten huomiota on saanut kuitenkin diktaattorin kirjoittamaksi sanottu ja Koraanin jatko-osaksikin kutsuttu vuonna 2001 julkaistun Ruhnama. Nijazov allekirjoitti vuonna 2004 asetuksen, joka teki Ruhnaman opiskelemisen pakolliseksi kaikissa oppiasteissa. Kirja oli uutistoimisto AP:n mukaan yhdistelmä latteaa runoutta, satunnaisia filosofisia huomioita sekä vääristeltyä historiaa. Nijazov jäljitti teoksessaan mm. turkmeenien kansan juuret viisituhatta vuotta taaksepäin itseensä Nooaan. Opiskelu- ja työpaikat jaettiin Ruhnama-tuntemuksen perusteella, ja ajokortistakin oli turha haaveilla ilman eepoksen ulkoalukua. Pyhän kirjan lisäksi, ikään kuin kaupan päälle, Nijazov lanseerasi uudet, turkmenistanilaiset aakkoset. Kesti aikansa, ennen kuin maahan saatiin uusilla kirjaimilla kirjoitettua oppimateriaalia ja opiskelijat pääsivät opiskelemaan isukin ihmekirjaa. Päätöksen seurauksena Turkmenistanissa kasvoi muutama lukutaidoton sukupolvi, ja matematiikan opiskeluhan siellä oli jo aiemmin korvattu Sielun kirjan opiskelulla, kertoo Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

Opiskelu toisessa maassa voi olla avartava, mutta myös turhauttava kokemus. Koukun keskustelijat ihmettelevät ja etsivät syitä ja seurauksia. Eri maiden opiskelukulttuurien välillä on eroja, mutta eroja on jopa eri koulujen ja oppilaiden välillä. Kulttuurikeskustelu Koukussa Silja Tuovinen löytää yhtäläisyyksiä islantilaisen ja suomalaisen kulttuurin välille. Suomalaiset ja islantilaiset ovat joutuneet puolustamaan itseään. Koukuttaja Anna Fältin mukaan suomalaisella kansanmusiikin opetuksella on maailmalla aivan erityinen maine, jonka mukaan Suomesta ei tule tusinamuusikoita. Suomalaisia kansanmusiikin opiskelijoita rohkaistaan olemaan oma itsensä. Matti Sumari ihmettelee ruotsalaisten konsensuskaipuuta. Lopulta asiasta ei jää mitään jäljelle, jos se pitää olla niin kompromissien kautta tehty. Sisuradio kävi katsomassa Tuntemattoman   Tuntematon sotilas -elokuvan uusi versio sai ensi-iltansa Ruotsin elokuvateattereissa Suomen itsenäisyyspäivänä, keskiviikkona 6. joulukuuta. Sisuradio kävi testaamassa kansainvälisen version ja otti arvostelijoiksi Antti Rokan tyttären Sirkka Granestadin ja tyttärenpojan Thomas Granestadin. Toimittaja Marika Pietilä. Elokuvan eri versioiden tekemiseen on kolme suurta syytä Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan Ruotsin levityksen yhteydessä nousi vilkas keskustelu elokuvista tehtävistä eri versioista. Elokuva-agentti Miira Paasilinnan mukaan kansainväliseen levitykseen yrittävistä elokuvista tehdään usein montakin eri versiota, siitä riippuen millainen elokuva on ja mihin sitä kaupataan. Sensuuri on hirveän iso asia, ja se on erilainen eri maissa. Se voi liittyä uskontoon, mutta jossain maassa, kuten Kiinassa se voi liittyä politiikkaan. Muita syitä uusien versioiden leikkaamiseen ovat se, että elokuva on kaupalliseen levitykseen liian pitkä tai siinä on alastomuutta, jota muissa maissa koskevat rajoitukset saattavat olla huomattavasti tiukempia kuin Pohjoismaissa. Toimittaja Timo Laine. Muumit kohtaavat taikatalven  Tove Janssonin rakastetuista Muumeista on tehty jälleen uusi elokuva. Muumien Taikatalvi - ruotsinkieliseltä nimeltään Trollvinter i Mumindalen. Ohjaajan Ira Carpelanin mukaan Muumi-tarinoissa viehättää täydellinen vapaus, johon liittyy ajatus, ettei saa koskaan olla ilkeä toiselle.  Kaikki tulee ystävällisyyden kautta, mutta kuitenkin tehdään tosi rohkeita tekoja. Uusi elokuva on suomalais-puolalainen yhteistyö ja sen materiaalina on käytetty 1980-luvulla Puolassa tehtyä nukkeanimaatiosarjaa. Toimittaja Katri Nisula. Suomalainen elokuva leviää Ruotsissa  Kiitos digitaalisen tekniikan, suomalaisia elokuvia näytetään Ruotsissa entistä useammalla paikkakunnalla. Kulttuurituottaja Julia Radliff kertoo, että Suomen instituutti tuo syksyisin ja keväisin kolme uutta elokuvaa Ruotsiin. Lisäksi tarjolla voi olla myös vanhempia elokuvia. Esimerkiksi Mielensäpahoittaja, joka tuli jo 2014, pyörii edelleenkin, koska se on niin suosittu. Suomen instituutin kulttuurituottaja Julia Radliffin mukaan valitut elokuvat ovat joko arvostelu- tai yleisömenestyksiä. Toimittaja Riitta Huikko. Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

Etäopiskelu tarkoittaa aikaan ja paikkaan sitomatonta opiskelua. Yleensä etäopiskelu on verkossa opiskelua.

Etäopiskelu tarkoittaa aikaan ja paikkaan sitomatonta opiskelua. Yleensä etäopiskelu on verkossa opiskelua.

Onko kurssille osallistuminen jäänyt tekemättä, kun olisi pitänyt matkustaa toiselle paikkakunnalle? Oletko pohtinut koulutukseen osallistumista etäopiskelijana? Arveluttaako oppimisen laatu ja vaikuttavuus etäopiskeluna? Näihin ja muihinkin etäopiskelun kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla tämän jakson, jossa Nestori Syynimaa ja Jari Kotola keskustelevat asiasta. Jaksossa Nestori kertoo etäopiskelun laadusta tekemänsä tutkimuksen tulokset.

Aktivisti ja tuore ylioppilas Pazilaiti Simayijiang sai pitkän opiskelu-urakkansa päätökseen tänä keväänä painaessaan ylioppilaslakin päähänsä. Ylioppilasjuhlat olivat riemun ja helpotuksen juhla, mutta pian myös todellisuus iski päin kasvoja - Pazilaitin piti nyt pärjätä omillaan ja tietää, mitä tulevaisuudeltaan haluaisi. Ylioppilaaksi valmistumista seurasi välivuosi ja neljä eri kesätyöpaikkaa, ja myös ahdistus tietämättömyydestä ja koulumaailman luoman turvallisen rutiiniin puutteesta. Toisaalta kaikki ovet ovat auki, mutta toisaalta vaihtoehtoja on liikaa. Pazilaiti jakaa ajatuksiaan välivuodesta, valmistumisesta ja maahanmuuttajanuorten työllistymisestä. Jaksossa kuullaan myös romaninuori Leif Hagertin tarina, joka sai ensimmäisen työpaikkansa vasta 28-vuotiaana yli sadan työhakemuksen jälkeen. Leif huokuu onnea, ylpeyttä ja itsevarmuutta ensimmäisen työpaikkansa johdosta. Tulevaisuus vaikuttaa valoisalta ja Leifillä on kunnianhimoiset suunnitelmat toteuttaa unelmiaan, vaikka mieltä vähän painaakin ajatus siitä, että hän tulee ikätovereihinsa nähden vähän jälkijunassa. Leifin kanssa jutellaan romanien työllistymisestä ja opiskeluista, sillä tällä hetkellä Leifin työnkuvaan kuuluu romanien avustaminen työ- ja opiskeluasioissa. Miten työnantajan pitäisi suhtautua työntekijänsä kulttuuriin ja vakaumuksiin? Millaista on olla työnhakija ja vähemmistönuori? Miksi romaninainen ei voi työskennellä talon ylimmässä kerroksessa, jos alakerrassa on vanhempia romaneja? Toimittajana Susani Mahadura.

Miksi metsästys on mukavaa ja mieltä rentouttavaa? Pitääkö olla vahva saaliin himo vai voiko metsässä kulkeminen olla muutakin? Mikä saa monitoiminainen Satu Tuomiston ja muusikko Lassi Kinnusen haaveilemaan linnustusreissuista Lapissa? Yle Puheen kesässä metsästetään, kalastetaan, vaelletaan ja valloitetaan Peltsin ja vieraiden kanssa. Perjantaisin yhdeltä kuullaan tarinoita, joissa on varmasti lapinlisää, kalajuttuja, joita kukaan ei voi vahvistaa. Lisäksi luvassa ammuntaan Suomen suvessa ja saadaan todella kylmää kyytiä.

Merja on syntynyt Boråsissa, missä hänen vanhempansa ompelivat työkseen rintaliivejä. Nykyään Merja työskentee osastopäällikkönä maanpuolustuslaitoksessa, tanssii afrikkalaista tanssia ja maalaa. Tietyissä tilanteissa sua katsotaan halveksivasti, kun kuljet tummaihoisen miehen kanssa."Merja Aho Sanyang syntyi Boråsissa 1966. Vanhemmat olivat töissä tekstiilitehtaalla. Kun Merja oli 3-vuotias, perhe muutti Suomeen ja siitä vuoden kuluttua muuttokuorma pakattiin uudelleen, osoitteena jälleen Ruotsi. Tällä kertaa Ahot asettuivat Tukholman pohjoispuolelle Upplands Väsbyhyn ja siellä Merja asuu tänäkin päivänä.Kouluikäisenä Merjaa kiusattiin koulussa. Hän keksi kuitenkin keinon selvitä tilanteesta voittajana. Suomenkielisten luokkien jälkeen seurasi työ ruotsinsuomalaisessa esikoulussa.Kun ensimmäinen oma vauva oli tulossa, päätti Merja vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan Tukholman yliopistoon, toisin kuin hänen vanhempansa olivat tehneet. Opiskelu ei ollut perheen perinne, mutta Merjalle siitä muodostui tapa päästä elämässä eteenpäin.Hänestä tuli arkistonhoitaja, sen jälkeen arkistonjohtaja ja tätä nykyä hän työskentelee yhdessä Ruotsin maanpuolustuslaitoksen virastoista osastopäällikkönä. Hänellä on 17 alaista.Yksi Merjan aiemmista työpaikoista oli Estonia-samlingen. Kuulemme ohjelmassa myös ääniä vuodelta 1994, kun yli 800 ihmistä hukkui Itämerellä.Merja löysi nykyisen aviomiehensä afrikkalaisen tanssin kautta. Jalkaflirtistä se alkoi. Nyt he ovat naimisissa ja aviomiehen kotimaa, Gambia, on tullut Merjalle tutuksi.Muslimia hänestä ei tule, mutta hän suhtautuu ennakkoluulottomasti miehensä kulttuuriin ja tapoihin. Avioliiton kautta hän on oppinut näkemään afrikkalaiset uudella tavoin.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Myöhemmän työllistymisen kannalta voi olla monin tavoin hyötyä siitä, jos opiskeluaikana lähtee joiksikin kuukausiksi opiskelu- ja harjoitteluvaihtoon toisiin EU-maihin. Mutta miten opiskelu- ja harjoitteluvaihtoon pääsee ja miksi ja miten EU tukee tätä systeemiä? Siitä puhuu Brysselin koneessa toimialajohtaja Mikko Nupponen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMO:sta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Kaari Utrio on kuljettanut kirjoissaan naisia läpi vuosisatojen. Hän on onnistuneesti yhdistänyt faktan ja fiktion tavalla, joka on koukuttanut lukijoita jo vuosikymmenien ajan. Miksi juuri historialliset romaanit? Utrio arvioi kirjoittajana olevansa kuin entisajan tarinankertoja. - Ennen kirjoitusmerkkien olemassaoloa keräännyttiin nuotion ympärille, jossa kuunneltiin lennokkaita tarinoita. Koen olevani tälläinen nuotiopiirin tarinoitsija. Kertojan tarkoitus ei ollut kääntää itseään ylösalaisin, eikä kaivaa omaa napaansa, saati sitten muuttaa maailmaa. Ainoa tarkoitus oli nuotion ympärillä olevien ihmisten viihdyttäminen - koen olevani tällainen kertoja. Kellontarkka kirjoittaja vai inspiraation vietävissä? Lähes 50 vuotta ammattikirjailijana toiminut Utrio noudattaa tarkkaa aikataulua työpäivässään. - En voi jäädä odottamaan inspiraatiota. Minulle työ on raakaa, mutta mieluisaa ja hauskaa. Jos ajattelee, ettei romaanin valmistuminen ole yhdestä päivästä kiinni, ja sitten tällaisia päiviä alkaa vain kertymään niin siitä syntyykin yhtäkkiä hoppu. Minulla kirjailijan vuodenkierto menee niin, että käsikirjoitukseni pitää olla viimeistään toukokuussa valmiina, jotta syksyllä kirja on lukijoiden käsissä. Viimeisessä kirjassaan Paperiprinssi Utrio kirjoittaa seikkaperäisesti paperin valmistamisesta. Tarinan sankarina on raajarikko merikapteeni, joka perii paperiruukin​.​ Ensin piti tutkia paperin valmistusta ja sitten perehtyä merikapteenin ammattiin ja löytöretkeilijän hommiin. Tutkimustyö uuden kirjan aihepiiriin kestää lähes vuoden ja sen jälkeen tehdään henkilöt sekä luodaan miljööt - piirretään ne ihan paperille​.​ Kun pohjatyöt on tehty, sitten vaan hypätään pää edellä kylmään veteen ja al​oitetaan varsinainen kirjoittaminen. Se on aina kova paikka. Mitä jos tarina ei etene? ​Utrio kertoo jokaisen kirjailijan joskus kokevan ettei tarina etene. - ​Tiedän että tämä pimeä ​vaihe​ menee ohi, mutta viekö se päivän vai viikon, sitä en tiedä. ​Perinteisin keinoin kirjailija ​Utrio ​saa ​tilanteen rauhoitt​umaan.​ - Saunominen ja metsälenkit tyynnyttävät mieleni. Saan kävelylenkeillä "metsähoitoa", joka on eri asia kuin metsänhoito. Miksi naisen asema sekä perheiden historia ovat usein kirjoje​si aiheina? Utrio kertoo opiskelleensa historiaa Helsingin yliopistossa 60-luvulla. - Olin pettynyt opiskelussa siihen, että tavallisten ihmisten elämää ei historiassa ​juurikaan ​käsitelty. Opiskelu oli pelkästään vallan, talouden ja taiteen historiaa. Kleopatra, Englannin Elisabeth ja Itävallan Maria Teresia olivat opiskelussa mukana, mutta miksi pois jätettiin toinen puoli ihmiskunnasta, täysin historian kirjoituksen ulkopuolelle. Perin naisasia ajattelun isoäidiltäni. Alkuvaiheessa siihen ei liittynyt naisen aseman parantamista, vaan silkkaa uteliaisuutta: mitä naisille on tapahtunut? Olen vanhan ajan naisasianainen ja ihailen Minna Canthia. Keskusteluhetken päätteeksi puhuttiin suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta. - Suvaitsemattomuudella on historiassa kauhea jälki, paljon pahoja asioita on sen nimissä tehty. Toivon että suvaitsevaisuus, toisten ihmisten huomioon ottaminen ja empatia lisääntyisivät. Kirjailija Kaari Utrio oli Sanna Pirkkalaisen vieraana Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 18.8.2015.