Podcasts about ruotsin

Elsa, 84, syyttää Uppsalan kotipalvelun työntekijää raiskauksesta. Miksi kunta reagoi vasta mediamyrskyn jälkeen? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelma sisältää kuvauksia seksuaalisesta väkivallasta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua tai tukea? Alla on eri tukipalvelujen yhteystiedot.Keväällä 2024 84-vuotiaan Elsan koti Uppsalassa muuttuu turvattomaksi, kun kotipalvelussa työskentelevä mies vierailee Elsan luona. Elsa kertoo, että mies raiskaa hänet. Vielä tänä päivänä Elsa elää painajaisten ja epäluottamuksen kanssa, vaikka on samalla edelleen täysin riippuvainen avusta.Tyttärentytär Mimmi ryhtyy toimeen, ja tapaus paisuu mediamyrskyksi: mitä kunnan olisi pitänyt tehdä – ja kuka kantaa vastuun vanhuksen turvallisuudesta kotona?Haastateltavat: Elsa / kotipalvelun asiakasMimmi / Elsan tyttärentytärRasmus Sundström / osaston johtaja, Uppsalan kuntaVeronica / kotipalvelun työntekijäOhjelman on tehnyt: Tuomas Ojala ja Julia WiraeusTuottajat: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se ja Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila KälvemarkKertoja: Tuomas OjalaLoppumiksaus: Björn NitzlerOhjelma tehtiin keväällä 2026.Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukeaAkuuteissa hengenvaarallisissa tilanteissa: soita aina 112.Kvinnofridslinjen: puhelin 116 016 tai chatti.Stödlinjen för män: puhelin 020-80 80 80 tai chatti.Jourhavande medmänniska: puhelin 08-702 16 80 tai chatti.Ruotsin kirkon suomenkielinen palveleva puhelin: 020-26 25 00 iltaisin klo 21–23 ja chatissa torstaisin ja sunnuntaisin kello 18–20.

Suomen talous kääntyy ja Eurooppa herää. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vierailee Neuvottelijassa keskustelemassa Suomen talouden käänteestä ja siitä, mikä erottaa nykyhetken aiemmista pettymyksistä. Jaksossa käydään läpi tuoreet talousluvut, kuluttajien ja yritysten luottamus sekä hallituksen rakenneuudistusten vaikutukset työmarkkinoihin ja kannustimiin.Romakkaniemi ja Sami Miettinen pohtivat Trumpin tariffipolitiikan vaikutuksia, Euroopan puolustusyhteistyötä ja euron mahdollisuuksia globaaliksi reservivaluutaksi. Keskustelussa nousee esiin myös konkreettinen ehdotus perintöveron korvaamisesta kahden prosentin lahjaverolla sekä asuntomarkkinoiden tulevaisuus pääkaupunkiseudulla.Lopputulema on luottavainen: investoinnit liikkeellä, BKT kasvussa ja yrittäjille parhaat hetket vuosiin.00:00 Samin alkukatsaus talouden hyviin merkkeihin01:51 Juho Romakkaniemi vieraana Neuvottelijassa02:31 Kauppakamarin toimitusjohtajan rooli julkisuudessa03:05 Vientiluvut ja palveluvienti vetävät Eurooppaan03:57 ALV nousi mutta marginaaliverot kohtuullistuivat04:39 Kiinteistömarkkinat heräävät välittäjätutkintojen suosio kasvaa05:39 Korkomarkkinat euribor ja kotitalouksien tilanne05:59 Yritysten odotukset loppuvuoteen ja Hormuzin riski06:50 Pohjoismaat hyötyvät fossiilittomasta sähköjärjestelmästä08:23 Romakka-podcast ja vieraskäyntien arvo09:57 Trumpin Iranin sota ja maailmantalous11:02 DOGE epäonnistui Yhdysvaltojen alijäämä paisuu11:40 Tariffipolitiikan kankea ja sekoileva toteutus13:18 Eurooppa kasvattaa puolustusbudjettiaan vihdoinkin13:38 EU:n kauppasopimukset Mercosur Intia Indonesia15:57 Euron tulevaisuus globaalina reservivaluuttana vs ECU-217:05 Yhteinen velkainstrumentti Euroopan puolustusmenoille18:59 Iranin strateginen voitto sotilaallisesta tappiosta19:34 Tukholma projekti Suomen ja Ruotsin ydinaseyhteistyö21:12 Vasemmiston pitkä marssi instituutioiden läpi21:40 Hallituksen rakenneuudistusten todelliset vaikutukset23:29 Tuloloukut palvelualalla konkreettinen esimerkki25:04 Työttömyysturvan suojaosa loi piilevän tuloloukun27:48 YEL korjaus ja arvioverotuksen pelko28:18 Datakeskukset rakennusalan pelastajina30:35 BKT kasvoi massiviset 0,9 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä32:05 Perintövero korvattava kahden prosentin lahjaverolla35:09 YEL riskien poistuminen rohkaisee yrittämään35:53 Uudisrakentamisen pula iskee pääkaupunkiseudulle36:38 Paras hetki ostaa asunto vuosikymmeniin?

Jocka Träskbäck & Sami Miettinen | YEL-voitto, IMF Suomeen ja Tampereen tulevaisuus | NeuvottelijaTampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jocka Träskbäck kertoo, miten 50 000 allekirjoitusta kahdessa vuorokaudessa kerännyt kansalaisaloite pakotti hallituksen korjaamaan Marinin hallituksen YEL-pommin. Käymme läpi mitä uudistuksessa onnistui, miksi rahastointi on seuraava taistelu ja miksi IMF saattaa olla matkalla Suomeen. Mukana myös 280 miljardin työeläkepotti, Tampereen konepajateollisuus ja tekoälyn rooli julkisella sektorilla.Arvostaisin jos voitte tilata jakson ja antaa viisi tähteä Spotifyssä.00:00 Sami Miettinen jakson kohokohdat02:35 Tervetuloa Jocka Träskbäck Tampereelta03:39 Roni Arvosen kanssa kansalaisaloite04:09 50 000 nimeä kahdessa vuorokaudessa06:39 Voittajat häviäjät ja arvioiden harha07:32 Arvioverotuksen kaltainen pommi puretaan10:36 Eläkkeensaajia enemmän kuin maksajia11:41 Kamelin kasvattaja ja arvioiden absurdius14:04 Marinin vapaa pudotus 2029 torjuttu14:50 Yrittäjä saa valita laskentatavan16:41 Osingot pidettiin ulkona YEL-piiristä18:20 Englannin rahastoeläke vertailussa22:50 Y-tunnus jokaiselle kansalaiselle ehdotus24:46 280 miljardia kolmikannan käsissä26:19 10 miljardia YEL-rahastoksi heti29:04 Kokoomus ajaa virallisesti 401k-mallia31:17 Ruotsin malli puolipakollisena sijoituspakkona34:46 YEL-pommi tiedettiin jo 202238:38 Bile-Ilmarin pormestariohjelma yllätti40:22 Tampereen työttömyyden sakkomaksut 50 miljoonaa42:47 Konepajat puolustusteollisuus ja dronet46:17 Teollisuuden vaihemaakuntakaava etenee48:36 Sami tarjoaa tekoälyosaamista Tampereelle49:36 Kelan 600 miljoonan jenkkihankinta50:48 Copilot petti Tropic ja OpenClaw eivät53:18 Jocka ehdolla eduskuntaan 202755:45 IMF saapuu Helsinkiin pakkaamaan laukut59:50 Yle vaatii 200 miljoonan leikkauksen1:01:52 Veikkausrälssi ja kolmas sektori1:05:47 Pelimonopolin purku avaa sponsorituloja

Dream Broker on nyt yli kahden vuosikymmenen ikäinen videoviestintäyhtiö, joka on kasvanut pohjoismaisesta startupeista kahdeksan maan toimijaksi ja käynyt jo 10 miljoonan liikevaihdon toisella puolella. Matka sinne ei ole ollut suoraviivainen.Mika Ahokas tuli Dream Brokeriin alun perin neuvonantajana ja sijoittajana vuonna 2007 ja eteni vähitellen operatiivisempaan rooliin, hallituksen puheenjohtajuuden kautta toimitusjohtajaksi 2012. Taustallaan hänellä on yhteinen historia Antin kanssa Ohjelmistoyrittäjissä sekä Digiumin rakentaminen Matti Heikkosen, Risto Siilasmaan ja muiden kanssa ennen kuin se siirtyi Questbackin omistukseen. Jakso käy läpi kolme näytöstä: Dream Brokerin syntytarinan ja alkuperäisen OVP-liiketoiminnan rakentamisen, koronan aiheuttaman kasvun ja sitä seuranneen laskun, sekä sen, missä yhtiö nyt seisoo uuden One-tuotteen kanssa.Jaksossa pureudumme:- Miten Dream Broker päätyi videoalustaan yritysmarkkinalle, kun internet-tv-idea hylättiin varhain- Mitä tapahtui, kun 10 miljoonan liikevaihto saavutettiin ja miksi se ei vienyt 100 miljoonaan- Kansainvälistymisen playbook: Ruotsi, Tanska, Norja ja miksi Tanska oli vähällä sulkea ennen kuin siitä tuli kannattavin markkina- Nian-tuotteen tarina: mitä opittiin ja miksi se lopetettiin- Mikä on digitaalinen suvereniteetti ja miksi se on nyt konkreettinen myyntiargumentti- Miten Dream Broker One pyrkii korvaamaan Teamsin eurooppalaisissa organisaatioissaKoronan myötätuuli nosti Dream Brokerin 11,2 miljoonaan euroon 2021. Sen jälkeen tuli vastatuuli: Suomen ja Ruotsin talouden heikkeneminen, julkisen sektorin leikkaukset ja kustannusrakenteen paisuminen yhdessä laskivat liikevaihdon alle seitsemään ja puoleen miljoonaan. Nyt yhtiö on kääntänyt toiminnan takaisin kannattavaksi ja lähtee tavoittelemaan kasvua One-tuotteella, joka yhdistää viestintäkanavat tekstiviesteistä videokonferensseihin ja tiedostonhallinnasta kalenteriin. Eurooppalaisena vaihtoehtona Teamsille ajankohta on Ahokkaan mukaan parempi kuin koskaan.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto01:07 Dream Brokerin syntytarina ja Mikan epätavanomainen tie toimitusjohtajaksi04:37 Yhteinen historia: Ohjelmistoyrittäjät ja Digium08:30 Videoalustan rakentaminen yritysmarkkinalle12:00 Tuote, hintapiste ja liiketoimintamalli15:27 Kansainvälistyminen: Ruotsi, Tanska, Norja ja muut maat23:40 Myynnin playbook ja parhaat myyjät34:00 Uuden tuotteen kehittäminen: autotalli-yksikkö ja Nian46:30 Koronan myötätuuli ja vastatuuli53:00 Tervehdyttäminen ja käänne takaisin kannattavuuteen57:55 Digitaalinen suvereniteetti ja Teamsin korvaaminen01:08:00 Eurooppalainen mahdollisuus ja kolmas näytösMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Mika Ahokas (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/mika-ahokas-495492/Dream Broker: https://dreambroker.com/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Tällä historiallisella päivämäärällä Ruotsin kuningas Kaarle IX päätti, että Pohjois-Suomeen tarvitaan kaupunki ja niin syntyi Oulu. Aleksanteri I taas siirsi Suomen pääkaupungin Turusta Helsinkiin ja Tampereelle avattiin oma Stockmann. Myöhemmin taikuri David Copperfield hämmästytti maailmaa kadottamalla Vapaudenpatsaan suorassa tv-lähetyksessä ja Yhdysvalloissa nähtiin ensimmäinen jakso kulttisarjasta Twin Peaks.

Holger Algdalin murhaa on Ruotsin mediassa kutsuttu “murhaksi, jota kukaan ei halua selvittää”. Paloittelumurhan uhriksi joutunut Holger ei ollut pidetty ihminen ja hänellä oli itselläänkin tuomio henkirikoksesta. Poliisi epäilee, että joku oli ottanut oikeuden omiin käsiinsä ja tappanut Holgerin kostoksi. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin aiempaa tuotantoa. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä-podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions Lähteet:A Murderer Goes Missing-dokumenttisarjan jaksot 1 ja 2 (2022)https://www.expressen.se/gt/krim/hustrumordaren-holger-algdal-styckades-och-kastades-i-havet/https://www.expressen.se/gt/holger-64-visar-hur-han-mordade-sin-fru/https://www.expressen.se/gt/hustrun-drogs-ur-bil-och-mordades/https://www.expressen.se/gt/skot-sin-fru-med-jaktgevar-doms-till-tio-ars-fangelse-9/https://www.expressen.se/gt/polis-utreder-holgers-kontakter-i-fangelset/https://www.expressen.se/gt/krim/mordaren-hittades-sjalv-mordad-pa-havets-botten/https://www.expressen.se/gt/misstanktes-for-styckmord--kraver-500-000-kronor/https://www.expressen.se/gt/holgers-misstankta-mordare-gackar-polis/https://www.expressen.se/gt/har-kan-holger-algdal-mordats--villan-saljs/https://www.expressen.se/gt/tva-man-har-gripits-for-mordet-pa-holger-64/https://www.expressen.se/gt/det-har-har-hant-i-fallet-holger-algdal/https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/yvxz8J/hundar-har-markerat-vid-styckoffrets-bostadhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/ddM7mX/kroppen-har-identifieratshttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/KvG9lE/tva-begars-haktade-for-mordet-pa-holgerhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/zLxyp1/tva-gripna-efter-mordet-pa-holger-algdalhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/A20RdM/mordaren-soks-pa-fangelsernahttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/qnQd7z/tva-man-haktade-for-mordet-pa-holger-64https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/BJwpd0/haktade-for-styckmord-slappta-pa-fri-fothttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/7lB7nV/har-ar-de-olosta-styckmordenhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/0EWv8A/holgers-kropp-lag-vid-matta-pa-bottenhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/5VW88b/militaren-soker-efter-fler-kroppsdelarhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/J17B24/fynd-pa-matta-i-styckmordsutredninghttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/5VWbdz/dykaren-simmade-fel-hittade-kroppsdelarhttps://www.harrydaposten.se/nyheter/mordaren-fran-landvetter-blev-styckmordad-skildras-i-ny-dokumentar.0e8ca01b-2f54-4423-a1ea-6bc7efafd50dhttps://sverigesradio.se/artikel/6981471https://www.flashback.org/t2199958p2https://www.flashback.org/t713864p3

Neuvotteluklubi | Tere Sammallahti Onni Rostila Neuvottelija 377 | Sisäpiiri Iran. Viisasteluklubin perustajajäsenet Tere Sammallahti ja Onni Rostila palaavat Neuvottelija-studioon käymään läpi kolme ajankohtaista aihetta rehvakkaalla otteella.Helsingin Sanomien tutkiva journalismi on nostanut esiin kansanedustajille annettuja lahjoja, ja kolmikko pohtii missä korruption ja tavanomaisen vieraanvaraisuuden raja kulkee suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.Tere Sammallahti kertoo ensimmäistä kertaa julkisesti pyrkimyksestään Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ja avaa ajatuksensa puolueen suunnan kirkastamisesta.Lopuksi asian ajankohtaisuuden vuoksi Neuvottelija Sisäpiiri Iranin sota on mukana ilmaista pääjaksoa.Mitä Trumpin yksipuoliset sotatoimet tarkoittavat Euroopan energiaturvallisuudelle ja taloudelle.00:00 Julkisen sektorin tehostamispotentiaali on massiivinen01:20 Viisasteluklubin alkuperäinen kokoonpano Tere, Onni ja Sami koolla02:01 Samin onnistunut lahjonta Terelle ja Onnille02:21 Hesarin tutkimus kansanedustajien lahjoista03:14 Shampanjapullon verotuksellinen anatomia04:26 Lahjat ja korruptioelementti politiikassa05:37 Suomen läpinäkyvyys eurooppalaisessa vertailussa06:29 Missä menee hyväksyttävän lahjan raja07:08 Pitkä peli ja vaikuttaminen etukäteen08:22 Onni Rostila perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana08:51 Suomen perustuslakivaliokuntajärjestelmä arviossa09:56 Etukäteiskontrolli vs. perustuslakituomioistuin10:53 Yhdysvaltojen malli ja politisoitumisen vaara12:08 Valiokunnassa pysyy silti poliitikko poliitikkona13:01 Menettelylliset takeet objektiivisuuden varmistamiseksi14:11 Valiokuntalaisten työmäärä ja uskottavuus15:26 Perustuslaki ja sosiaaliturvan yleisyyden tulkinta16:44 Kansallinen suvereniteetti ja ylikansallinen oikeus18:28 EU:n uusi rooli maahanmuuton rajoittajana19:53 Suomi trendsetterinä rajaturvallisuuslaissa20:15 Tere Sammallahti ilmoittaa varapuheenjohtajakisasta21:27 Miksi nyt ja millä mandaatilla22:20 Kilpailijat ja piirikokousprosessi23:33 Onko kyseessä linjavaali Kokoomuksessa24:42 Konservatiivinen kenttä vs. t-paitapoliitikko25:28 Kolme teesiä varapuheenjohtajuudelle26:51 Aatteellinen pohjatyö puolueen kivijalaksi28:34 Kansanedustajuus kahlitsee some-ilmaisua30:06 Perintöverosta Ruotsin data puhuu selvää kieltä31:29 Riihen neuvottelutaktiikka ja etukäteisräväytykset33:22 Perintöveron yritysvaikutuksia ei tutkita34:26 SAK ehdottaa 40 prosentin pääomaveroluokkaa35:14 Persujen säästöesitykset kehitysavusta37:16 Perheen ja vaurastumisen verokannustimet38:45 Sosialistinen logiikka valtioriippuvuuden taustalla41:00 10 prosentin tehostus kuittaisi kestävyysvajeen43:36 Syntymälahja sijoitustiliin ja eläkejärjestelmän käänne45:30 Kyse on Suomi vastaan muu maailma ei sisäinen kilpailu48:54 Nuorimmat Euroopassa kotoa pois mutta kalliilla hinnalla50:44 SDP:n häirintäselvitys valmistui käsikirjoituksen mukaan53:28 SDP johtaa gallupeissa sisäisestä sekoilusta huolimattaNeuvottelija Sisäpiiri Iran nyt ilmaisena mukana55:50 Iran osa kaksi Trumpin penetraatiopommit ja Euroopan riskit59:25 Käänteinen malli Ukrainaan nähden Venäjä tukee Irania1:01:10 Iran kolme kertaa Irakin kokoinen valtatyhjiön riski1:03:09 Ilmakampanja ei riitä vallanvaihtoon ilman kansanliikettä1:04:15 Öljyhinta nousee ja Putinin windfall-voitot kasvavat1:06:09 Toivona energiamarkkinoiden normalisoituminen piakkoin1:07:25 Kiina Venäjä Iran akseli ja maailmanpoliittinen villiys1:08:19 Samin investointipankkiiriajat LontoossaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia#neuvottelija Sami Miettinen

Vitsit sikseen! -podcastin 96.  jaksossa vieraana stand up -koomikko ja juontaja Janne Grönroos. Janne on tuttu Efter Niosta, radiosta, Ruotsin telkkarista ja stand up -lavoilta. Kuuntele kun hän ja Heikki höpisevät kaikkea maan ja taivaan väliltä. Muun muassa siitä miltä tuntuu seistä 6 tuntia kaljakorin päällä, kuinka aamuradio pestin jälkeen haluaisi vain nukkua mutta päätyykin aamutelevisioon, kuinka nuoruuden röyhkeydellä (vahvistettuna muutamalla lonkerolla) päästään radioona ja miltä tuntuu kun lupautuu tekemään Japanissa 5 minuuttia mutta päätyykin yllätyksekseen koko klubin headlineriksi.Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa: https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club Oy Kaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fi https://www.suomenstandupclub.fi

YLE vasemmalla Some oikealla | Jarkko Tontti Heikki Pursiainen | Neuvottelija 376. Heikki Pursiainen teki epävirallisen analyysin Ylen ulkopuolisten kolumnistien poliittisesta jakaumasta ja löysi selvän vasemmistopainotteisuuden talousjournalismissa. Oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti ja valtiotieteen tohtori Heikki Pursiainen vierailevat Neuvottelija-podcastissa tarkastelemaan suomalaisen median poliittista vinoumaa.Miksi markkinaliberaali näkökulma on käytännössä kadonnut valtakunnallisesta mediasta ja mitä eroa on algoritmien ja toimittajien harjoittaman portinvartijavallan välillä? Mukana myös Sitran sosiaalisen median vinoumaa koskeva selvitys ja pohdinta onko Ylen 570 miljoonan euron vuosibudjetti perusteltu nykymediakentässä.00:00 Runoilevat tohtorit Jarkko Tontti ja Heikki Pursiainen01:14 Heikin analyysi Ylen ulkopuolisista kolumnisteista02:15 Tulokset: vasemmisto yliedustettuna YLE:n talousjournalismissa03:00 Jarkko vertaa havaintoa keisarin uusiin vaatteisiin. Doh04:11 Rajoitteet ja varaukset tutkimuksen tulkinnassa05:17 Yliopistot rekrytointilähteenä ja poliittiset vinoumat06:19 Heikin taustat Liberassa ja pukeutuminen06:46 Osinkojen luonne ja toistuvat väärinymmärrykset mediassa08:29 Miksi osinkoja maksetaan selitys taloustieteestä09:40 Suomalaisen talousmedian osaamistaso kritiikissä11:28 Nils Ittonen Sanoman ruorissa ja tarina 14.5 pisteen syndikaattilainasta13:11 Pitkä marssi instituutioihin ja yliopistojen vasemmistovaltaisuus14:27 Kaverihaastattelu uutisformaattina ongelmana15:42 Mikä on Ylen tehtävä mielipidejournalismissa17:24 Heikki Ylen vieraana kommentoimassa Trumpin tariffeja18:45 Veronmaksajat rahoittavat vinoutunutta mediakoneistoa19:23 Tekoäly poliittisen vinouman analysoinnissa21:57 Sitran selvitys somen oikeistovääristymästä arvioinnissa23:22 Sitran tutkimuksen metodologiset heikkoudet25:10 Romanian vaalit ja Venäjän informaatiosodankäynti sekoitettu26:27 Kaksoistandardit algoritmikritiikissä ja toimittajakritiikissä29:07 Saksan ja Ruotsin tutkimustietoa toimittajien puoluekannoista30:14 Voiko puoluekanta kertoa toimittajan laadusta32:26 Ylen erityisasema valtiorahoitettuna dominoivana toimijana33:54 Vertailu Suomen mediakentän ja muiden maiden välillä35:43 Suomesta puuttuu ei-vasemmistolainen valtakunnallinen media36:58 Parturianalogia Ylen ja yksityisen median kilpailusta40:23 Ylen 570 miljoonaa euroa ja 2500 työntekijää pullistelee41:13 Teknologinen murros ja pienstudion kilpailukyky43:33 Julkinen hyödyke teoria ja Ylen olemassaolon perusteet47:22 Maslowin tarvehierarkia ja valtion tehtävät48:30 NPR ja PBS Yhdysvalloissa vertailukohtana50:25 Lineaarinen televisio katoamassa sukupolven myötä52:36 Miten julkinen tuki journalismille kannattaa organisoida54:45 Perinnemedia jättää tosiasioita uutisoimatta56:43 LinkedIn uutena agorana avoimelle keskustelulle59:19 Demokratia vahvistunut kun kaikilla on ääni1:01:28 Sisäpiirissä Libera-aikojaNeuvottelija Sisäpiiri pohtii Heikki Pursiaisen ja Samin aikoja Liberan julkaisutoiminnassa.

Katarina Wennstamin Kuolleet naiset eivät anna anteeksi on historiallinen romaani, joka sijoittuu 1800-luvun lopun Tukholmaan, Södermalmiin. Uudenvuodenyönä 1896 löytyy nuori nainen, joka on kuollut laittoman sikiönlähdetyksen seurauksiin. Ompelijatar Hildur löytää talon sisäpihalla kuolleen piian. Neljä erilaista naista alkaa tutkimaan tätä traagista tapahtumaa. Tuohon aikaan miehet hallitsivat yhteiskuntaa ja naisen asema oli heikko. Millä tavalla tämä romaani nostaa esille naisen asemaa tuohon aikaan? Miten sikiönlähdetys vaikutti naisen terveyteen? Miten yhteiskunta suhtautui yksinhuoltajanaisiin? Miten naiset auttoivat toisiaan? Millaista oli elää salaisuuden kanssa? Miten romaani kuvaa historiallista feminismiä? Mitkä oikeudet tuon ajan naisilla oli? Katarina Wennstam on yksi Ruotsin suosituimmista rikoskirjailijoista ja hän on myös toiminut SVT:llä rikostoimittajana. Hän on erityisen kiinnostunut naisten oikeuksista ja on myös vaikuttanut useisiin lakimuutoksiin Ruotsissa. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin Ruotsin YK-liiton ihmisoikeuspalkinto. Kuolleet naiset eivät anna anteeksi on ollut hitti Ruotsissa ja siitä on parhaillaan tekeillä tv-sarja. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Katarina Wennstam, tutkija Merja Pyykkönen, kirjallisuudentutkija Agneta Rahikainen ja filosofian tohtori Helena Ruuska. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Salibandymuseon Nostalgiapalat ovat edenneet jaksoon numero 50. Tässä jaksossa jatkamme salibandylegenda Vesa Punkarin upean uran museointia. Edellisessä jaksossa nostelimme Punkarin pelipaidat kattoon Suomen, Ruotsin ja Sveitsin kansallisissa sarjoissa. Tässä jaksossa pureudumme Punkarin komeaan maajoukkueuraan, joka huipentui kahden MM-pronssin ja neljän MM-hopean jälkeen Maailmanmestaruuskultaan MM-kisoissa Prahassa vuonna 2008. MM-kisojen ja maajoukkuepelien lisäksi pohdimme lajin tulevaisuudennäkymiä, ottelumääriä sekä johtajuutta ja hyvän kapteenin ominaisuuksia. Millaisena salibandylegenda Vesa Puinkari näkee lajin tulevaisuuden? Äänessä salibandylegenda Vesa Punkari ja museoukko Jari Kinnunen. 00:00:00 – 01:09:56 Tamperelainen graniittilohkare Vesa Punkari - Punkarin maajoukkueura, 7 MM-kisat - 00:03:11 MM 1996 Uppsala-Tukholma, Ruotsi - 00:07:42 MM 1998 Praha, Tshekki - 00:09:51 MM 2000 Oslo, Norja - 00:11:45 MM 2002 Helsinki, Suomi - 00:15:28 MM 2004 Zurich, Sveitsi - 00:17:39 MM 2006 Tukholma, Ruotsi - 00:23:42 MM 2008 Ostrava & Praha, Tshekki - Punkarin Dream Team - Kapteenius ja johtajuus ominaisuutena - Kommelluksia uran varrelta - Pelinumeron tausta - Lajin kehittyminen ja evoluutio - Lajin tulevaisuus ja pelin turvallisuus

Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372. Verotuksen painopiste tulisi siirtää pois haitallisimmista veroista, kuten perintö- ja ansiotuloverojen korkeista marginaaleista, kohti kasvua tukevaa järjestelmää. Ruotsissa yksityinen varallisuus, kotimainen pääoma ja dynaamiset vaikutukset ymmärretään paremmin kuin Suomessa. Yhteisöveron ja marginaaliverojen alentaminen voivat pidemmällä aikavälillä vahvistaa sekä investointeja, työllisyyttä että julkista taloutta.00:00 Johdanto ja vieraana EK:n Sami Pakarinen​02:30 Asuntomarkkinat, omistusasuminen ja verotusajattelu​06:14 Perintövero, Ruotsin malli ja suomalaisen keskustelun ongelmat​10:21 Ruotsin varallisuuskehitys vs Suomi ja kotimaisen pääoman merkitys​15:29 Suomalaisen omistajakunnan pienuus ja varakkaiden muutto ulkomaille​19:25 Yritysten sukupolvenvaihdokset, lahja- ja perintöveron lukitusvaikutukset​21:32 Kotimarkkinan ja paikallisen rahoituksen merkitys globalisoituvassa maailmassa​24:55 Talouspoliittisen keskustelun ruotsalaistaminen ja dynaamisten vaikutusten ymmärtäminen​28:06 Rajaveroasteen alentamisen 30 vuoden suositushistoria Suomessa​31:24 Laffer-käyrä, verojoustot ja tulonjakauman dynamiikka​35:30 Koulutusvalinnat, verotus ja kannustimet pitkällä aikavälillä​38:45 Liiallinen valtioriippuvuus ja vastakohtana yksilön itsepärjääminen​41:19 Datalähtöinen talouskeskustelu ja rekisteriaineistojen uusi käyttö​46:12 Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin ja suurten yritysten investointireaktiot​52:39 Urpilaisen kauden yhteisöveron alennus ja pääomatuloveron kiristys​55:25 Omistajien ja kriittisten osaajien merkitys, verkostot ja kellotaajuus​57:16 Ulkomailla olleiden suomalaisten 25 prosentin lähdeveroetuuden vaikutus​1:00:33 Velkajarjarru, sopeutustarve ja seuraavan hallituksen kasvutehtävä

Tässä jaksossa Ruotsin kuningas Kalle Kustaa aiheuttaa hämminkiä useampaankin otteeseen, suomalainen hiihtomenestymättömyys johtuu muiden huijaamisesta ja Mikko salakuuntelee jääkiekkoa. Teemme myös bucket listaa, joka vie meidän Mississippi joelle. Aamuklubin parhaissa paloissa katsellaan ulostusohjelmia, ajetaan sähköpostiautoa ja todetaan että porno on pop.

Tämä historiallinen päivämäärä oli Ruotsin kuningas Aadolf Fredrikille kohtalokas ylensyönnin vuoksi. Samaisella päivämäärällä avattiin Lillehammerin Olympialaiset. Avajaispäivänä kuuluisa Huuto-maalaus varastettiin Munk-museosta. Myös Vancouverin Olympialaiset alkoivat.

Tekniset ongelmat vei meiltä aikaleimat hetkellisesti. Kaikki meni. Tulee myöhemmin. Jaksokuva: Tiia Mahkonen

Nopeampi otatus tänään(kin). Loukkaantumis- ja hallikriisejä, kuten aina. Sen ohella muistellaan vanhoja ja spekuloidaan tulevaa, unohtamatta pientä NHL-kritiikkiä. (00:47) Ruotsin pelaajapaniikki (14:08) Nopea NHL-katsaus (20:13) Kanada, Suomi (22:15) Olympia-Pontus ja kärkimaiden syvyys (31:06) Muutamat uutiset (33:43) Uusi hallikriisi? (40:24) NHL:n 12 vuoden olympiatauon suurimmat pelaajaryöstöt Jaksokuva: Samuli Huikuri

Miten arvot ja instituutiot kestävät maailman myllerryksessä? Lokakuuussa The Ulkopolitist, Hanaholmen ja Svenska Freds järjestivät paneelikeskustelun otsikolla "Muuttuva kansainvälinen järjestys – Onko arvoille enää tilaa nykymaailmassa?". Keskustelu oli osa Hanaholmenin 50-juhlavuoden kunniaksi järjestettyä dialogisarjaa. Keskustelussa pohdittiin muun muassa instituutioihin kohdistuvaa painetta, arvojen puolustamisen vaatimaa sinnikkyyttä, sekä sitä, kuinka militarisaation voimistuminen muuttaa yhteiskuntaa. Kuinka Suomi ja Ruotsi voivat turvata tasapainon arvojen ja realismin välillä kasvavien geopoliittisten jännitteiden aikana? Entä mitä on vaakalaudalla, jos keskitymme vain kovaan turvallisuuteen ja laiminlyömme pehmeän turvallisuuden näkökulmat? Mukana keskustelussa olivat Gabriella Irsten, Svenska Fredsin kestävän rauhan ja inhimillisen turvallisuuden asiantuntija, Caroline Holmqvist, politiikan tutkija Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa, sekä Ilmari Nalbantoglu, Fingon vaikuttamistyön johtaja. Keskustelua moderoi The Ulkopolitistin kumppanuus- ja kehityspäällikkö Iida Hyyryläinen. Podcastin leikkasi Pauliina Saloranta.

Tänään ihmettelemme miksi Trump näytti keskisormea, Elon Musk matkusti Marsiin ja sitä mikä on maailman helpoin ammatti. Mikko kaivaa kaapista myös arvoituksellisen Anal Thunder 6000 -laitteen ja Timo kertoo mihin kelpaa kriikuna. Aamuklubin parhaissa paloissa kerrotaan, että Urh Urhilla ei seiso, vieraillaan Ruotsin hovissa ja valitaan hiihtokilpailun ja raamattupiirin välillä.

Tällä historiallisella päivämäärällä Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi, vaikka olikin toiminut jo ennen kruunajaisia vuosien ajan kuninkaana, Batman-televisiosarja nähtiin ensimmäisen kerran televisiossa Yhdysvalloissa, niin ikään Dynastian televisioesitys on alkanut ja radiokanava Radio Mafia lopetti toimintansa.

Nostalgiapalojen 6. tuotantokausi käynnistyy tamperelaisen graniittilohkareen Vesa Punkarin tarinalla. Jaksossa museoidaan Vesa Punkarin upean ura. Tässä Punkarin tarinan ensimmäisessä osassa käydään perusteellisesti hänen uraansa Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Jaksossa pohditaan Punkarin rakettimaista nousua salibandyn huipulle, kansallisten sarjojen eroja ja mieleenpainuvimpia muistoja ja kokemuksia. Äänessä ovat siis Salibandyn pelaajalegenda Vesa Punkari ja museoukko eli podcastin isäntä Jari Kinnunen. Jakson sisältö 00:00:00 – 01:32:19 Tamperelainen graniittilohkare Vesa Punkari - Punkarin uran alku - ”Olen peluri” - Pro Stars kasvattajaseurana - Gunnersin liigajoukkueeseen mukaan - Myyttisiä hahmoja 00:16:55 Gunners-vuodet 00:23:20 Siirtyminen Ruotsiin Finspångs IBK:hon 00:29:02 Sjöstads IF–vuodet 00:33:37 Balrog IK–vuodet 00:51:35 Merkittävimmät erot Suomen ja Ruotsin välillä 00:59:20 Paluu Suomeen Gunnersiin 01:06:55 Ottelumääräkeskustelua – enemmän vai vähemmän? 01:10:50 Siirtyminen Sveitsiin SV Wiler-Ersigeniin 01:19:15 Erot Suomen, Ruotsin ja Sveitsin salibandykulttuureissa 01:22:33 Paluu Suomeen Classiciin - ”Pelasin kropasta ne pelit pois, mitä oli vielä jäljellä” 01:28:00 Sykähdyttävimmät hetket peliuralta

Kuluttajabisneksen osaaja Peter Fredman | #neuvottelija 366. Peter Fredman on Suomen johtavia kuluttajaliiketoimintojen kehittäjiä. FMCG-kokemus, brändin rakentaminen ja jakelukanavien realismi ohjaavat Fredman Capitalin family officen sijoituspäätöksiä. Kuluttajabrändisijoittaminen on vaikeaa mutta strategisesti palkitsevaa. Esimerkkeinä Fredman Group, Fiksuruoka, Strand Properties, Bon Group, Levi Black ja Green Planet Astronauts.00:00 Fredman Groupin Rauman tehtaan robotisointi01:16 #neuvottelija 86 - Kasvuryhmä, EK ja Perheyritysten liitto (Peter Fredman)01:42 Omistajuuden ja Fredman Groupin muutos. Kasvuyrittäjyys, vienti ja brändistrategia03:07 Pääomat vapauttaminen, uudellenohjaus Suomeen ja family office -ajattelu03:40 Fredman Capitalin sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin04:41 Omistaminen ei ole kuponginleikkuuta05:17 Miksi Peter valitsee kuluttajabisneksen (B2C) eikä helpomman B2B:n?05:56 Brändin rakentamisen vaikeus ja kaupan hyllylle pääsy06:29 Kaikki liiketoiminta johtaa lopulta kuluttajaan07:28 Fiksuruoka ja ruokahävikin vähentäminen, dynaaminen hinnoittelu ja logistiikka08:20 Kivijalka, outlet-ajattelu ja verkkokaupan rajat, kansainvälistyminen, omni-channel09:56 Privaattisijoittamisen riskit ja varhaisen vaiheen haasteet10:28 Levi Black ja hospitality-sijoitukset11:33 Lappi ja Levi sijoituskohteena ja alueen vetovoima12:32 Ruotsin ja Norjan rajojen vaikutus, raideyhteydet ja pohjoisen logistiikka13:53 Bon Group ja ravintoloiden konsolidointimalli14:33 Skaalaedut, yliopistokaupungit ja resortit kuten Vanajanlinna15:45 Alueellinen matkailu Suomen kasvun moottorina16:45 Aasian turistit ja eksotiikan merkitys. Järvi-Suomi17:47 Kulinarismi ja ravintolateknologia, keittiön prosessit20:37 Sosiaalisuus, ravintolat ja kohtaamisten merkitys22:14 Tukholma vs Helsinki ja verkottautuminen nuorten supervinkkinä24:32 Piilaakson kellotaajuus ja Suomen haaste25:56 Omistajien vastuu ja hallitusosaaminen27:28 Slush-henki ja kasvuyrittäjyyden kulttuuri28:18 Kamelisijoittaminen ja pidemmän kaavan kasvu29:21 Strand Properties ja kansainvälinen kiinteistöbisnes30:16 Teknologia konservatiivisella toimialalla31:14 Suomen luksusmarkkina ja globaali näkyvyys32:18 Alustat kuten AirBNB ja Hostaway ja löydettävyys maailmalla33:45 Itämeri uutena Välimerenä yli kausivaihtelun34:42 Slush, sisältö ja Suomi-brändi35:33 Lumi, luonto ja pohjoisen eksotiikka36:34 Tarinankerronta ja Lapin elämykset38:12 Nato, turvallisuus ja matkailun luottamus39:02 Omistaja–hallitus–johto-kolmio käytännössä39:56 Omistajastrategiana yksi A4 riittää41:00 Hallituksen ja johdon kompetenssit41:36 Roope Hagberg nappiin onnistuneena toimitusjohtajavalintana perheyhtiölle43:54 Green Planet Astronauts esittely45:04 Snacking ja terveellisten välipalojen uusi kategoria46:41 Allergiat, terveys ja kansainvälistyminen#neuvottelija Sisäpiriisissä muistellaan F1-maailmanmestaria ja Levin yötäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Olympiatuli käy ensimmäistä kertaa perkaamaan joukkueiden mahdollisia kokoonpanoja. Aloitetaan neljän suuren maan käsittelyllä. Vierasta ei tänään ole, joten Leevi Kiesiläinen ja Konsta Kiviniemi pyöräyttävät koko jakson kasaan kahdestaan. (02:38) Ensimmäiset kokoonpanoennakot (07:30) Kanadan joukkue (62:48) Yhdysvaltojen joukkue (97:58) Ruotsin joukkue (126:30) Suomen joukkue Jaksokuva: Dennis DaSilva / NHLI via Getty Images

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025

Marja, Nina ja yli 80 muuta ruotsinsuomalaista ovat yrittäneet saada tuomioistuimesta oikeutta suomenkieleen. Vain harva on onnistunut. Miksi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hoforsin ikääntyneet tehdastyöläiset toivovat, että kunnan uuteen vanhainkotiin tulisi suomenkielinen osasto. Heitähän on niin monta, että yksi jos toinenkin osasto voisi olla suomenkielinen. Kunta ei kuitenkaan lupaa mitään. Hoforsilaiset valittavat hallinto-oikeuteen, mutta tuomioistuin ei edes käsittele valitusta. Ruotsinsuomalaiset ovat yrittäneet ainakin 80 kertaa saada oikeutta suomen kieleen tuomioistuimen kautta. Vain harva on onnistunut. Miksi vähemmistölaki ei voi turvata oikeutta suomen kieleen? Dokumentissa kuullaan oikeuksiaan vaativia ruotsinsuomalaisia, lain tekoon osallistuneita virkamiehiä ja poliitikkoja – sekä ensi kertaa tuomarin ja oikeustieteen professorin arviot siitä, miksi useimmat valitukset oikeuteen ovat tuomittuja epäonnistumaan. Den svenska minoritetslagen – Sveriges sämsta lag? Den svenska minoritetslagen, som fyllde 25 år i april 2025, skyddar inte sverigefinnarnas rätt till finska språket när den prövas i domstol. Drygt 80 gånger har sverigefinnarna gått till domstol för att hävda sina språkliga rättigheter. Bara i ett fåtal fall har domstolen kunnat döma till minoritetens fördel. I dokumentären berättar Marja Luusua från Hofors vad som hände när hon överklagade kommunens beslut att inte inrätta en finskspråkig avdelning på det nya äldreboendet, och Nina Jakku i Malmö varför hon är besviken, trots att förvaltningsrätten dömde till de klagande föräldrarnas fördel när staden bestämde sig för att inte erbjuda barnen i förskoleklass undervisning i finska. Chefsrådmannen Ulrika Geijer och Karin Åhman, professor i statsrätt vid Stockholms universitet, berättar varför domare har svårt att döma till minoritetens fördel trots minoritetslagen som ska garantera deras språkliga rättigheter. Programmet är på finska. Medverkande/Mukana olevat Haastateltavat/intervjupersoner: Marja Luusua, eläkeläinen ja Hoforsin Suomi-seuran puheenjohtaja / pensionär och ordförande för Hofors finska förening Nina Jakku, vanhempi Malmössä / förälder i Malmö Paavo Vallius, entinen valtiopäiväedustaja ja selvittäjä / tidigare riksdagsledamot och utredare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Kaisa Syrjänen Schaal, juristi ja selvityssihteeri / jurist och utredningssekreterare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Tomas Isaksson, Cissi Hedwall, Jenny Hammar Hoforsin kunta / Hofors kommun Ulrika Geijer, ylituomari Malmön hallinto-oikeus / chefsrådman Malmö förvaltningsrätt Karin Åhman, Tukholman yliopiston valtio-opin professori / professor i statsrätt Stockholm universitet Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Niki Bergman Tuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Ohjelma tehtiin 2025. Programmet gjordes 2025. Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.

Helena Anderssonin katoaminen Ruotsin Mariestadissa vuonna 1992 on Ruotsin tunnetuin katoamistapaus. Helenan perhe uskoo, että tämä joutui katoamisyönä henkirikoksen uhriksi hyvin lähellä kotiaan. Tapaus on edelleen selvittämättä, vaikka vuosien aikana poliisilla on ollut joitakin epäiltyjä. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin aiempaa tuotantoa. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä-podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET:Kirja: Lotte Dalgaard: Mardrömmen i Mariestad - Historien om Helena Anderssons försvinnande (2021)Sveriges Radion podcast-ohjelma “Fallet Helena” jaksot 1-4 (2017)Dokumenttisarja “To Solve A Murder - The Helena Case” jaksot 1-3 (2021)https://www.youtube.com/watch?v=TkHe3MU9vHg&ab_channel=larsrooshttps://sverigesradio.se/Diverse/AppData/Isidor/Files/97/4358a5cf-fbf8-4fe5-b3e1-e7e8c60f63ec.pdfhttps://sverigesradio.se/Diverse/AppData/Isidor/Files/97/7ce26f44-d85a-4d16-8003-60b84c2ce2b1.pdfhttps://sverigesradio.se/Diverse/AppData/Isidor/Files/97/28a1282a-55ed-4447-b9dd-9bda241817ed.pdfhttps://www.gp.se/nyheter/vastsverige/helenas-misstankte-mordare-har-kontaktat-advokat.7a47f662-a702-478c-92b9-b77c3c4ab0c6https://www.gp.se/nyheter/vastsverige/helenas-syster-var-ar-du.4db32967-14c0-4bd1-9aa6-042c60cccda2https://www.expressen.se/gt/gw-jag-vet-vilka-som-dodade-forsvunna-helena/https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/28vQX4/en-man-anhallen-for-mordet-pa-helena-anderssonhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/34BlaM/han-misstanks-for-mord-pa-helena-andersson-ensam-och-tysthttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/eEa1xa/aklagaren-efter-frislappandet-ar-fortfarande-misstankt--utredningen-fortsatterhttps://www.aftonbladet.se/nyheter/a/dwwdlO/polisen-anvande-honungsfalla-for-att-losa-helena-mordethttps://www.flashback.org/sp77075126

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on vallannut Suomen huumemarkkinoita ja käyttää suomalaisia jengejä huumeiden levittämiseen. Millaista jengirikollisuus on ja miten sitä voidaan kitkeä? Haastateltavina MOT:n toimittaja Jesse Mäntysalo, rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista ja Susanna Mara, Katu-Exit projektipäällikkö keskusrikospoliisista. Lähetyksessä kuullaan myös Ruotsin tilanteesta Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalta Jenny Matikaiselta. Mikä on Venäjän talouden tila ja miten pakotteet ovat tepsineet siihen? Studiossa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo, miltä taloustilanne näyttää Moskovassa. Maanantaina vietetään Maailman tilastopäivää. Miten 160-vuotiaan Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala näkee tilastojen merkityksen? Lähetyksen tuottaa ja juontaa Mika Kriikku. Toimittajina ovat Mikko Hirvonen, Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki.

1800-luvun loppupuolella, Ruotsin itärannikolla tapahtuu jotain käsittämätöntä.

MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto

Juho ”Kihara” Pitkänen kertoo uudesta albumistaan Luonnonvoima, jonka tematiikka kumpuaa luonnosta ja ihmissuhteista. Juho, Juha Kakkuri ja Sami Ruokangas käyvät läpi Juhon vaikutteita, muusikon uraa, sosiaalista mediaa työkaluna, musiikkibisneksen tilaa, sekä Ruotsin ja Suomen eroja. Nuoresta iästään huolimatta Juho on ehtinyt soittaa mm. Remun ja The Renegades -yhtyeen Graham Johnsonin kokoonpanoissa. Hän kertoo keikkailusta näiden rocklegendojen kanssa. Kuuntele, viihdy ja sivisty! Jakson Spotify-lista: https://open.spotify.com/playlist/7GMkNZrf9oo1p3aeXAJLMq?si=79acb9150ef94faf Jutuissa ovat mukana Jimi Hendrix, Kulttuuritalo, CCR, Neil Young, Juice Leskinen, Backstreet Boys, Agents, Ismo Alanko, Eppu Normaali, Rolling Stones, Time To Rock, Ghost, Nestor, Y & T, Krokus, Beatles, Dallapé, Top of the Pops, Ed Sullivan Show, Scott Morgan, Tavastia, Storyville, Harvest Drive, Olli Haavisto, Jussi Jaakonaho, Sami Laakso, Room Full Of Hendrix, Dex Viihde, Semifinal, Hannu Sormunen, Remu Aaltonen, Hurriganes, Helsingin Jäähalli, Maukka Siirala, Haminan työväentalo, Albert Järvinen, Cisse Häkkinen, Stevie Ray Vaughan, Muhammad Ali, Thin Lizzy, Phil Lynott, Antti Einiö, Led Zeppelin, Queen, The Renegades, Graham Johnson, Beatmakers, Denys Gibson, The Animals, Kim Brown, Hasse Walli, Lemmy, Motörhead, Uuge Kojola, Mikkey Dee, Mikkey Dee & Friends, Fast Eddie Clarke, The Hellacopters, B.B. King, Elmore James, T-Bone Walker, Hound Dog Taylor, Peter Green, Nuno Bettencourt, Extreme, Def Leppard ja Eddie Van Halen. https://www.juhopitkanen.fi/ www.facebook.com/RockAroundTheBlogFinland www.instagram.com/samiruokangas

Tällä historiallisella päivämäärällä alkoi Lapin sota, Kaasua komisario Palmu -elokuva sai ensi-iltansa, USA:n pankkikriisi käynnistyi Lehman Brothers rahoitusyhtiön konkurssin myötä, ja Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI nousi kuninkaaksi.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Euro ECU2 Hamilton | Sami Miettinen | #neuvottelija 347. Miten USA:sta tuli federaatio ja dollarista maailmanvaluutta Alexander Hamilton ponnisteluiden kautta. Miksi Vesa Kanniaisen ja Sami Miettisen Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (Libera, 2014) on yhä toimiva tiekartta euron väistellessä Samin ratkaisua sen korjaamiseksi (ECU-2).(00:00) Sami Miettinen Euro ECU2 Alexander Hamilton(00:25) Rahajärjestelmät, euro ja EU ratkaisujen reflektointi, Lontoon Hamilton-musikaali(00:49) Alexander Hamilton-musikaali ja Yhdysvaltojen perustajaisien viisaus(01:11) Hamilton federalistina ja vahvan dollarin sekä FEDin perustukset(01:38) Hamiltonin rooli perustuslaillisissa muutoksissa ja valtiovarainministerinä(02:07) Vesa Kanniainen Puheenaiheen vieraana maahanmuuton ongelmista(02:47) Suomen asema eurojärjestelmässä vs. Ruotsin ja Puolan kelluvat valuutat(03:23) Sanna Marinin koronatukipaketti ja Suomen negatiivinen nettosaanto(04:08) Vaihtoehtoja Suomen eurostrategialle ja ECU2-mallin esittely(05:07) ECU2 verrattuna alkuperäiseen ECU:un ja kansallisten valuuttojen rinnakkaisuus(06:07) Lex Monetae ja mahdollisuus omaan valuuttaan EU:ssa(06:35) Nettovarallisuuden vertailu Suomi, Ruotsi, USA ja Sveitsi(07:48) Kelluvat valuutat vastasyklisinä ja euron ongelmat myötäsyklisenä valuuttana(09:18) IMF:n SDR ja ECU2-mallin yhtymäkohdat(10:29) Hamiltonin liittovaltiomalli, osavaltioiden velkojen yhdistäminen ja vahva dollari(11:17) EU:n velkaongelmat ja veropohjien rajallisuus Suomessa(11:54) Trumpin tariffit ja Alexander Hamiltonin esimerkki liittovaltion veropohjasta(13:00) EU:n hiilivero ja digitaalivero, mutta rajallinen budjettikyky(13:53) EU:n budjetin mittakaava verrattuna Yhdysvaltoihin(14:26) Vesa Kanniainen mahdollisena vieraana maahanmuuton taloudellisten vaikutusten teemalla(14:55) Hamiltonin ratkaisut vs. EU ja Suomen resurssien jako vasemmiston nollasummapelissä(15:27) Suomen velkaantuminen ja finanssipoliittisen lain uudistukset(16:00) Pohjoismaiden velkaantumisen vertailu ja Suomen katastrofaalinen tilanne(16:37) Mahdolliset uudet keskusteluaiheet: euro, Hamilton, Markku Ruotsila

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Trumpin EU-kyykytys | Roininen | #neuvottelija 344. Petri Roininen keskustelee Samin kanssa Trump-EU-kauppasopimuksesta joka vaikuttaa huonosti neuvotellulta eurooppalaisten kannalta. Antoiko Ursula von der Leyen periksi liian helpost ja karkaavatko pääomat taas USA:han? Petri ehdottaa, että eläkevakuuttajat perustavat uuden pankin Suomeen. Sami on samaa mieltä.(00:00) Samin uusi Neuvottelija-takki ja taskuliinaidea (00:53) LinkedIn ehdottaa Samille paikkaa Vantaan omistusohjaustiimissä (02:14) Investointipankkiiri kaupungin hommissa 3900€/kk palkalla ajatusleikki (02:32) Trumpin EU-sopimus ja paradigmamuutos (03:06) Samin pettymys EU:n neuvottelutaitoihin (05:07) EU:n neuvottelujen systemaattinen epäonnistuminen (07:48) EU:n arvonlisäverottomuus vs. USA:n talouslogiikka (09:12) Villapaitaekonomistien reaktiot ja vaikutusanalyysi (10:57) Vaikutukset inflaatioon ja korkotasoon (12:16) Pääomien ero USA:n, Ruotsin ja Suomen välillä (14:03) Eurooppa hauraana taloudellisena alueena (15:15) Teollisuuden heikko kilpailukyky jenkkimarkkinoilla (17:03) Tarve arvioida kuntien omistuksia – Vantaa-esimerkki (18:18) LNG, energia ja kahdenväliset sopimukset (21:41) Sekundääriset tullit ja finanssipääoman uudelleenallokointi (23:24) Eläkevarallisuuden sijoittamisen uusi logiikka (26:00) Arvovalinnat: kehitysapu vai vanhustenhoito (27:31) Uusi finanssimaailma ja eläkerahojen kohtalo (29:01) Mahdolliset pääomarajoitukset ja pankkisektorin ohuus (30:34) Roininen ehdottaa eläkevakuutusyhtiöiden perustavan oman pankin Suomeen (33:39) Pankkisektorin kannattavuus ja potentiaalinen sijoituskohde (36:22) Huoltovarmuus ja rakenteiden kestävyys (38:01) Toive rohkeammasta talouspoliittisesta etunojasta (39:33) Kryptot, energia ja tuleva Kiina-diili (42:37) EU:n autoklusteri ja Ranska-Saksa-Ruotsi -akseli (44:19) Miksei EU voi olla voimakas neuvottelija? (45:53) USA:n ja UK:n erityissuhde vs. EU:n lisäarvo (47:10) Trumpin 15 % -tullit ja EU:n epäonnistuminen (48:45) EU:n puolustuskustannukset ja neuvottelumandaatti (50:40) 25,5% ALV hallituksen heikoin suoritus (52:06) Investors Housen strategia ja osinkoaristokraattitavoitteen toteutuminen Katso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Kesäretkiä, Ruotsin lihavimmat koirat ja yllättäviä eväitä. Kimmo on tehnyt kesäretken matkailuautolla, mutta mitä erikoista Kimmon puoliso pakkasi reissulle mukaan? Radio Novan aamussa listattiin kuulijoiden oudoimpia herkkuja. Osa ällöttää ja osa herättää epäilyttävää kiinnostusta. Minna puolestaan löysi kesäloman aikana uuden puolen itsestään.

Opiskelijoiden asumisen tuet romahtavat elokuussa. Löytyyö kaikille katto pään päälle? Etelä-Euroopassa kärvistellään hirmuhelteissä. Itämeri on yhä surkeassa kunnossa. Saadaanko rehevöitymistä aiheuttavat päästöt kuriin ja onko tänäkin kesänä luvassa vihreitä sinilevälauttoja? Tanskan ja Ruotsin yhdistävä Juutinrauman silta täyttää 25 vuotta. Juontajana Mika Kriikku.

Kuningattaret eivät olleet vain edustusnaisia ylhäisessä hovissaan. Päinvastoin, Ruotsi oli pitkään kaukainen ja kylmä maa, jossa puhuttiin omituista kieltä. Kuninkaan ei ollut aina helppo saada tarpeeksi yläsäätyistä vaimoa. Kuningattaret toivat hoviin vaikutteita kotimaistaan, ja joskus kuningattarien valta oli hyvin todellista ja voimakasta. Kuninkaallisasiantuntija Sanna-Mari Hovi kertoo vallasta ja valtapeleistä sekä yhteiskunnasta ja kulttuurista, joita kuningattaret toivat mukanaan.

Pitkänperjantain yllätysmunapodi ei ole niin pitkä kuin vuoden pisimpään perjantaihin kuuluisi, mutta analysoimme poliittiset nimitykset, Ruotsin veroviranomaisten toiminnan, erään avaruusseikkailun ja muistelemme aikaa, jolloin televisiosta tuli ohjelmaa vain kolme tuntia.

Yllätysmatka, Tukholma-raportti ja monta bloody marya. Luvassa kunnon Stokis-raportti, kun jaetaan reissukommellukset, parhaat löydöt ja ihanimmat rafla-, kahvila- ja hotellivinkit. Kerrotaan, miten saatiin Teppo yllätettyä synttäreiden kunniaksi ja inspiroidutaan kaikista ihanista annoksista, kaupoista, ihmisistä ja yleisestä fiiliksestä. Puhutaan hämmentävästä baarikokemuksesta, ihanista olutlaseista, Suomen ja Ruotsin eroista sekä Tukholman klassikoista ja uusista tulokkaista. Alussa fiilistellään kauden ekaa grillausta ja kastiketta, johon aiotaan turvautua läpi kesän. 

Afrikassa käydään Gazan ja Ukrainan varjossa kahta veristä sotaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, miten Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta ovat ajautuneet väkivallan kierteeseen. Molempien maiden konfliktit ovat vaarassa levitä naapurimaihin. Suurvaltoja  kiinnostavat suuret luonnonrikkaudet. Haastattelemamme hollantilaistutkija sanoo, että esimerkiksi Kongo haluaa mineraaliensa vastineeksi aseapua Yhdysvalloilta. Ulkomailla asuvat sudanilaiset seuraavat surullisina kotimaansa kaaosta. Kuulemme tuntoja Ruotsin sudanilaisyhteisöstä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

(0:29) Puhemies jakaa puheenvuoroja ja mielipiteitä (11:35) Miten Suomen metsät on päästölähde ja Ruotsin ei? (22:51) Tulleja ja aluevaatimuksia viuhuu

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Suomen ja Saksan välisessä tietoliikennekaapelisse sekä Liettuan ja Ruotsin välisessä merikaapelissa on havaittu vaurioita. Vauriokohtien lähellä o liikkunut kiinalainen rahtialus, mutta viranomaiset eivät ole vahvistaneet laivan mahdollista yhteyttä vaurioihin. Mitä voimme päätellä siitä oliko kyseessä vahinko vai sabotaasi? Miten Suomen pitää nyt reagoida? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.), ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja ulkoasiain valiokunnan jäsen, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vielä viime keväänä olimme kateellisia Ruotsille, kun niillä on se Northvolt. Vihreän siirtymän tähtiyhtiö, joka imuroi kaiken pääoman Euroopasta litiumakkutehtaaseensa. Meidän nenän edestä!No eipä harmita enää. Mitä Northvoltille tapahtui, entä Suomeen toivotuille vihreän siirtymän investoinneille - ja onko edes vetyalan hankkeissa meillä tapahtumassa jotain?Studiossa Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Kapitalismi on toiminut kehityksen moottorina ainakin viimeiset puoli vuosituhatta, toki eri tavoin eri ajoissa ja paikoissa. Varhaiset Amsterdamin ja Lontoon kapitalismin vaiheet ovat tutkijoille tuttua, mutta miltä tämä näytti periferiasta käsin, siis Suomen nykyisen maantieteellisen aseman perspektiivistä? Suomen alue oli keskuksista kaukana, mutta ei suinkaan kokonaan eristyksissä. Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomi alkoi kehittyä teollisesti omaan muotoonsa. Professori Markku Kuisma on perehtynyt tarkasti tähän kehitykseen ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Valtionraja ei ole yksiselitteinen asia. Toki se erottaa toisistaan eri valtiot, mutta samalla rajaa ylläpidetään ja sen toimintaa säädellään kaupan, energian ja muiden rajoja ylittävien asioiden suhteen. Suomen ja Ruotsin välinen raja syntyi Haminan rauhassa 1809. Aiheesta väitellyt Sami Pekola avaa nyt tämän "rajattoman rajan" monenlaisia muotoja ja käytännöllisiä asioita, joista piirtyy esiin Suomen historiaa autonomian ajasta nykypäiviin.

Tämän viikon podcastissa keskustellaan suomalaista mediakenttää kuumottavalla otteella hallinneesta Ruotsin jengirikosaallosta, joka aiheuttaa kauhunväristyksiä, vanhan kyseenalaistamista ja itsetutkiskelua myös Pohjanlahden tällä puolella. Lisäksi aiheina ovat sote-uudistuksen ongelmat ja lääkäreihin liittyvät moraalikysymykset, sekä Täydellinen pako -podcast, jonka Tuomas, Salla ja Paavo Teittinen ovat tehneet. Studiossa Tuomas Peltomäki, Jussi Sippola, Salla Vuorikoski ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksossa mainittuja linkkejä: Trumpin Last night in Sweden -puhe: https://www.youtube.com/watch?v=ak3-YHxoKyc Mielipidekirjoitus vuokralääkäritoiminnan poskettomasta hintalapusta: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009870263.html Toinen mielipidekirjoitus samasta aihepiiristä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009878165.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: hs.fi/uutisraporttipod HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: #uutisraportti #podcast #fyp #politics #politiikka #uutiset #news #suomi #Finland #podtok #helsinginsanomat #hs.

Tässä jaksossa käsitellään presidenttipeliä, Ruotsin levottomuuksia ja Tiitisen listaa. Studiossa Joona Aaltonen, Alli Hallonblad ja Matilda Jokinen. Jakson leikkasi Oona Mattila. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu Mika Aaltolan asettumisesta presidenttiehdokkaaksi: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009756614.html , Jutut Ruotsin turvallisuuspoliittisesta tilanteesta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009760243.html, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009755053.html, Juttu Tiitisen listasta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009752523.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa.