Podcasts about ruotsin

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Uusi paavi on valittu ja jopa täällä ei-taikauskoisessa pohjolassa aihe puhuttaa. Ja niin puhuttavat myös Ruotsin hallituksen turvallisuussiantuntijan grindr-potkut. Sydämet täynnä ylpeyttä ja intoa julistamme OY-operaatioiden uudeksi pääkallopaikaksi Goldfish barin! Letkeä ilmapiiri, loistava palvelu, Guinnessia hanassa... mitä ihminen vielä muuta tarvitsee? Tule viihtymään ja nauttimaan juoma jos toinenkin osoitteeseen Korkeavuorenkatu 21! Ja tsekkaa Goildfish myös iigeessä instagram.com/goldfish_helsinki OY-hupparit ja t-paidat ovat taas saatavilla! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Taitaa Aamun poikia alkaa Ruotsin reissu jännittämään kun viisaudenhammasta kolottaa ja piilaritkin pitää pakata messiin. Samuel ja Jere soitti kiakkolegendalle eli Jutille, jonka antoi pojille lisää vinkkejä MM-kisoihin. Aamun pojat keksivät myös uuden bisnesidean, johon liittyy papit ja pakut. Kuuntele kaikki tiistain parhaat läpät tästä!

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade SverigeGlobens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalistOhjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn NitzlerArkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.Maalivahti Jarmo MyllysJarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Cityn Aamun pojat lähtee katsoon MM-lätkää! Ensi viikolla ma-to Cityn Aamu tulee suorana Ruotsin studioilta kun Jere & Samuel lähtee katsomaan kisoja

GDPR kieltää kaiken: nyt myös luokkakuvat.   Tässä jaksossa Hannes ja Pilvi Tunturi (?) käyvät läpi viimeaikaisia uutisia ja tapahtumia. Leikepöydältä löytyy mm.  NOYB sekä Ruotsin veroviranomaisen että EU:n GDPR Procedural Regulationin kimpussa. Ja tällä kertaa ilmeisen perustellusti.   Helsingin Yliopisto sekvenssoi suomalaisten DNAta Kiinalaiseen sotilasteollisuuteen sidoksissa olevan yrityksen avulla. Tiedonsiirrot kunnossa ja riski vähäinen?   Espoon kaupungin Google for Education -päätös palautettiin Korkeimman hallinto-oikeuden toimesta takaisin lähtöruutuun. Neljännen erän aloituspallo on nyt TSVllä.    Onko kansainvälinen politiikka alisteista tietosuojalle - vai sittenkin toisinpäin?   Ota siis lasillinen simaa, aseta kansainvälisen politiikan foliohattu syvälle päähän ja paina play-nappulaa!   Linkit: TSV ja kunta- ja aluevaalit: https://tietosuoja.fi/-/huomioi-tietosuojasaannokset-kunta-ja-aluevaalien-kampanjoinnissa    NOYB v. Ruotsin veroviranomainen: https://noyb.eu/en/noyb-takes-swedish-tax-authority-court-selling-peoples-personal-data   TSV tutkii HY:n tiedonsiirtoja Kiinaan: https://tietosuoja.fi/-/tietosuojavaltuutettu-alkaa-selvittaa-helsingin-yliopiston-tiedonsiirtoa-kiinalaiselle-geeniteknologiayritykselle https://yle.fi/a/74-20147933 https://www.siliconrepublic.com/business/tiktok-fine-e500m-gdpr-breach-dpc Espoo ja Google for Education päätös: https://tietosuoja.fi/-/korkein-hallinto-oikeus-palautti-koulujen-sahkoisen-opetusalustan-kayttoa-koskevan-asian-tietosuojavaltuutetun-kasiteltavaksi    NOYB ja GDPR Procedural Regulation: https://noyb.eu/en/eu-pledged-improve-gdpr-cooperation-and-made-it-worse   Hajalan kyläkoulu: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011157524.html   

Valtion työntekijöitä, kuten poliiseja, on parhaillaan toistamiseen lakossa - ja kolmannesta lakosta on varoitettu. Mitä lakkoilijat tavoittelevat? Haastattelussa vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista. Hallituksen puoliväliriihi jatkuu tänään. Mitä tavoitelluista kasvutoimenpiteistä ajattelevat ammattiyhdistysliike ja elinkeinoelämä? Vierainamme Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Aselepoa Ukrainaan tunnustellaan jälleen tänään Yhdysvaltain johdolla, tällä kertaa Lontoossa. Millaisista asioista neuvotellaan? Ukrainasta Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevskij. Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen ja vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria on Suomessa, jonka teemana on kokonaispuolustus ja kriisivalmius. Vierailun ohjelmasta ja merkityksestä kertoo toimittaja Nina Svahn. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Petra Nykänen ja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Pitkänperjantain yllätysmunapodi ei ole niin pitkä kuin vuoden pisimpään perjantaihin kuuluisi, mutta analysoimme poliittiset nimitykset, Ruotsin veroviranomaisten toiminnan, erään avaruusseikkailun ja muistelemme aikaa, jolloin televisiosta tuli ohjelmaa vain kolme tuntia.

Pääomaomistus kuntoon | Sipilä Asmala | #neuvottelija 325Samuli Sipilä ja Tommi Asmala avaavat pääomaomistamista – miksi se on tärkeää Suomelle, miten se toimii ja mitä jo väliriihessä voitaisiin laittaa kuntoon, jotta suomalainen omistus pääsisi kasvamaan.Esimerkkinä mm. Translinkin kätilöimä Profinder–Ilkka-kasvutarina.00:00 Esittely: Samuli Sipilä ja Tommi Asmala00:39 Pääomasijoittaminen käsitteenä ja uusi ehdotus nimeksi: pääomaomistaminen01:13 Arvon luonti ja pääomaomistaminen, omistamisen merkitys01:50 Pääoma taloustieteessä ja villapaitaekonomistien kieli02:22 Pääoma käytännössä – oma ja vieras pääoma. Sijoittajien ajattelu03:24 Tommi Asmala – Porista Vaasan kautta pääomasijoittajaksi04:15 Varhaisvaikutteet ja esikuvat pääomasijoittamisen uralla05:00 Samuli Sipilä – koputtelun ja Pohjolan kautta pääomaomistajaksi05:26 Juuri Partnersin perustaminen, ensimmäinen rahasto ja kasvusijoittamisen idea06:31 Fonectan databisnes ja Lead Cloud Profinderiksi08:00 Rule of 40 ja kannattavuuden merkitys09:55 Translinkin Profinder-transaktio Ilkan kanssa ja onnistumisen juurisyyt Juuson ja Teron kanssa15:03 Projekti Nobel -kokemuksia ja yhteisen kasvun ja liiketoimintasuunnitelman merkitys17:02 Rahapodin paluu ja Neuvottelija-kanava kilpailuasetelma18:58 Portfolioyhtiöiden kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet20:22 Ruotsin ja Suomen markkinan eroavaisuudet22:30 Blackstonen tekoälyvetoinen playbook-ajattelu ja toistettavuus24:22 Juuri Partnersin sijoitusmalli vs. perinteinen velkavivutettu LBO27:32 Sijoitusfilosofian riskit ja turvamarginaalit29:31 Keskivaiheen pääomaomistamisen tilanne Suomessa31:29 Ulkomaisen pääoman rooli ja Suomi vs. Ruotsi33:02 Perintöveron vaikutukset ja omistajuus35:06 Rahastojen elinkaari ja family office (perheomistajat) -sijoittaminen37:12 Rahastojen ja LP-sijoittajien välinen vuorovaikutus39:06 Pääomasijoittamisen (pääomaomistamisen) vaikuttavuus taloudessa40:29 Kasvun merkitys ja sen mittaaminen42:20 Suomalaisten varallisuus ja sijoittajakunta44:14 Kansainvälinen rekrytointi ja yhteisintressi45:40 Tiedon jakaminen ja alan kehittäminen47:41 Ulkomainen pääoma rahastoissa ja sen puute49:39 Eläkesijoittajien potentiaali ja resurssien käyttö51:10 Suomen kehitys verrattuna naapurimaihin53:17 Juuri Partnersin nimen tarina ja filosofia55:18 Nordic Capitalin kasvutarina ja Samin missattu mahdollisuus pääomasijoittajanaNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Pääomaomistajarahastojen rahastoista SuomessaKatso Sisäpiirijaksot tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Harva tietää, että myös Ruotsilla oli oma siirtokunta Amerikassa. Ruotsin perustamaan siirtokuntaan päätyi myös suomalaisia, “finnejä”. Tästä ja paljosta muusta kertoo Ville-Juhani Sutisen romaani Paratiisista. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on Joni Timonen.

Neuvotteluklubi keskusta tariffit metsä | Koskela Roininen | #neuvottelija 321. Donald Trumpin tariffien shokkivaikutuksen jälkeen tarvitaan oikeansuuntaista toimintaa. Sitä tarjoaa Petri Roininen ja Juha Koskela, molemmat keskustapuolueen ehdokkaita. Voisiko Suomi hyödyntää EU:n deregulaation metsä- ja jopa turvetaloudessa? Miten vaalitaistelu sujuu miinoja pelkäävän vasemmiston ja perussuomalaisten yläpuolella?00:00 Juha Koskela ja Petri Roininen 00:30 Saipa mestariksi Tapparan tiputtua? 01:40 Putin ei häirinnytkään Suomen MM kisoja Suora Broadcasting-aikana03:10 Trumpin hirmutullit, inflaatio ja Euroopan varustautuminen04:21 Deregulaation mahdollisuus ja EU-alueen sisäkauppa05:21 Turvevarannot Norjan öljyesimerkillä06:28 Taikaraja Suomen ja Ruotsin metsien hiilensidonnassa07:28 Kivihiilestä luopuminen Helsingissä09:07 Prosenttiliike Itä-Suomen kehittämisessä10:44 Sipilän insinöörimallin merkitys12:26 Helsingin keskustan liikenne ja punavihreät ideat13:30 Keskustan rooli pitkän Suomen puolueena15:08 Väestönkehitys kouluverkon haasteena16:49 Julkisen sektorin verotulojen merkitys18:19 Seutukaupunkien elinvoimaisuus Pohjanmaalla19:50 Talouskasvu ja yrittäjyyden merkitys20:20 Petri Roinisen ja Juha Koskelan vaalinumerot22:59 Markkinatalous vs julkinen tuotanto24:24 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero25:58 Villapaitaekonomistit ja kulujen mittaaminen28:37 Japanin vakuutusmalli tehokkuuden esimerkkinä30:08 Sosiaali- ja terveysalan kustannusten vertailu31:37 Ranskan laitaoikeiston blokkaus ja politiikan dynamiikka33:23 Sipilän hallituksen rohkeat uudistukset34:29 Mannerlaattojen liikkuminen talouspolitiikassa35:55 Pakkolakien perintö ja sen vaikutus37:24 Omistajuus ja yrittäjyys talouden vetureinaTue Samia ja katso sisäpiirihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Yllätysmatka, Tukholma-raportti ja monta bloody marya. Luvassa kunnon Stokis-raportti, kun jaetaan reissukommellukset, parhaat löydöt ja ihanimmat rafla-, kahvila- ja hotellivinkit. Kerrotaan, miten saatiin Teppo yllätettyä synttäreiden kunniaksi ja inspiroidutaan kaikista ihanista annoksista, kaupoista, ihmisistä ja yleisestä fiiliksestä. Puhutaan hämmentävästä baarikokemuksesta, ihanista olutlaseista, Suomen ja Ruotsin eroista sekä Tukholman klassikoista ja uusista tulokkaista. Alussa fiilistellään kauden ekaa grillausta ja kastiketta, johon aiotaan turvautua läpi kesän. 

Neuvotteluklubi Pääoma | Sammallahti Lindgren Roininen | #neuvottelija 316. Neuvotteluklubi keskustee pääoman määritelmästä, villapaitaekonomisteista, julkisesta taloudesta sekä Suomen talouden rakenteellisista haasteista. Investointipankkitoiminta, yrittäjyys, verouudistukset ja Saksan 500 miljardin paketin perustuslaillisuus ja velkajarrut pääsevät neuvotteluklubin syyniin.00:00 - Petri Roininen, Jussi Lindgren, Tere Sammallahti ja Sami Miettinen ovat Neuvotteluklubi01:38 - Pääoman määritelmä ja villapaitaekonomistit04:35 - Investointivelka ja vääristyneet talouskäsitykset06:05 - Asumistulo ja sen vaikutukset talouden mittareihin08:31 - Englannin ja Ranskan kanaalitunneli: elinkaarikustannukset ja hyödyt10:00 - Helsingin keskustan elinvoima ja autoyhteydet11:36 - Kuntaomisteisten yhtiöiden yksityistäminen ja pääoman kierto14:17 - Omistajuuden ja yrittäjyyden rooli taloudessa15:47 - Solidiumin tuotot ja poliitikkojen hallinnoima omaisuus17:17 - Tilastokeskus ja eriarvoisuuden kasvu: mitä luvut oikeasti kertovat?18:56 - Suomen ja muiden Pohjoismaiden varallisuuserojen kehitys19:55 - Perintövero vs. kansainväliset käytännöt21:29 - Miljoonavarallisuus ja sen todellinen käyttömahdollisuus23:06 - Mediaanivarallisuuden lasku ja suomalaisten taloudellinen tilanne24:37 - Eläkejärjestelmän haasteet ja yrittäjien verotus26:16 - Yrityskaupat Suomessa: miksi kotimaiset ostajat puuttuvat?27:21 - YEL-maksujen epäoikeudenmukaisuus ja vaikutukset yrittäjiin28:52 - Verotus ja julkiset menot: mistä pitäisi leikata?30:26 - Yhteisöveron ja perintöveron uudistustarpeet31:58 - Villapaitaekonomistien vaikutus poliittiseen päätöksentekoon33:33 - Sitra ja sen rooli pääoman hallinnassa36:05 - Eläkerahastot ja niiden hajauttaminen yksilöille37:43 - Ruotsin osittain rahastoitu eläkemalli vaihtoehtona Suomelle39:22 - Eläkemaksujen raskaus nuorelle sukupolvelle41:05 - Työurien pidentäminen ja sen taloudelliset vaikutukset42:37 - Julkisen sektorin tehokkuus ja mahdolliset säästökohteet44:12 - Inflaatio, korkopolitiikka ja keskuspankkien rooli46:05 - Sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen Suomessa47:30 - Saksan velkajarru ja 500 miljardin velkapaketin perustuslaillisuus50:07 - Miten Suomi voisi houkutella lisää pääomia ja investointeja?52:30 - Yrittäjyyden kannustimet ja riskienhallinta56:30 - Neuvottelija Sisäpiirissä lisää villapaitaekonomisteistaKatso Sisäpiiri jossa lisää keskustelua villapaitaekonomistien ajattelusta!Tue Samia ja katso lisäsisällöt https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Afrikassa käydään Gazan ja Ukrainan varjossa kahta veristä sotaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, miten Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta ovat ajautuneet väkivallan kierteeseen. Molempien maiden konfliktit ovat vaarassa levitä naapurimaihin. Suurvaltoja  kiinnostavat suuret luonnonrikkaudet. Haastattelemamme hollantilaistutkija sanoo, että esimerkiksi Kongo haluaa mineraaliensa vastineeksi aseapua Yhdysvalloilta. Ulkomailla asuvat sudanilaiset seuraavat surullisina kotimaansa kaaosta. Kuulemme tuntoja Ruotsin sudanilaisyhteisöstä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jos nukkuu 6h yössä kahden viikon ajan, mitä se tekee elimistölle? Suvia ällöttää, jos lautasella ruuat koskevat toisiaan. Eskoa kohtaa palautevyöry, kun Ruotsin euroviisuedustajan KAJ:n kappale ei herättänytkään sen suurempia tunteita. KPK:ssa pohditaan, onko kädetöntä, jos ei osaa vaihtaa palovaroittimeen paristoja?

Tällä historiallisella päivämäärällä Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, Wallace Carothers keksi nailonin sekä ensimmäinen suora urheilutapahtuma lähetettiin Suomen televisiossa. Lisäksi mäkihyppääjä Matti Nykänen voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, Ruotsin pääministeri Olof Palme sai surmansa sekä Lahden dopingskandaali sai uusia käänteitä. Tapahtumarikas päivämäärä siis kyseessä.

Suvi ei tiedä, mikä on prinssi Albert -lävistys, joten päätti googlata sen kesken lähetyksen. Eskon rentouttava miniloma muuttui puntteja tutisuttavaksi selviytymisreissuksi. KPK:ssa on historian kimurantein tilanne, kun naiset vihaavat ja miehet himoitsevat uutta työntekijää. Jos Eskon äiti toimisi amorin nuolena, hän valitsisi Eskolle juuri tietynlaisen kumppanin. Cheek on täydellinen deittikumppani tietyn ominaisuuden vuoksi. Flamingo spa:n K-18 altaassa ei uida koiraa, vaan jotain aivan muuta. Suvin elämässä päättyi juuri eräänlainen aikakausi. Lisäksi Eskon ja Suvin risteily alus vie jälleen kerran Ruotsin puolelle, joten välkommen on board!

Tällä historiallisella (ja kauniilla) päivämäärällä Ruotsin kuningas Fredrik menehtyi ylensyöntiin, Norjan Lillehammerissa avattiin talviolympialaiset ja samanaikaisesti kansallisgalleriasta varastettiin Huuto-taulu. Tänään vietetään viittomakielen päivää.

(0:29) Puhemies jakaa puheenvuoroja ja mielipiteitä (11:35) Miten Suomen metsät on päästölähde ja Ruotsin ei? (22:51) Tulleja ja aluevaatimuksia viuhuu

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Millainen turvallisuustekijä on itärajan asuttuna pitäminen? Keskustelemassa aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta ja tutkija Heljä Ossa London School of Economics -yliopistosta. Tanska on ollut paljon tapetilla Trumpin Grönlannin vaateiden tiimoilta. Ulkomaantoimittaja Karolina Kantola raportoi Amnestyn Suomen, Ruotsin ja Norjan osastot sekä Saamelaisneuvosto ovat tehneet tutkimuksen ilmastokriisin ja “vihreän siirtymän” hankkeiden vaikutuksista saamelaisten oikeuksiin. Haastateltavana toiminnanjohtaja Frank Johansson Amnesty Suomesta. Kiinalainen Deepseek on iskenyt tällä viikolla tekoälymaailmaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tekoäly-yhtiö julkisti ongelmanratkaisuun uuden, tunnettuja tekoälyjä tehokkamman mallin, mikä on taas kääntänyt monien amerikkalaisten teknologiajättien osakkeet reippaaseen laskuun. Keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistolta sekä johtava asiantuntija Tarmo Toikkainen Sitrasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tutkinut nuorten jäämistä työ- ja koulutuksen ulkopuolelle. Haastateltavana Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo. Juontaja Mira Stenström, toimittajina Ilkka Lahti ja Anssi Väisänen, tuottaja Marija Skara.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee tänään arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Kuinka onnnistunutta hallituksen talouspolitiikka on? Vieraina Helsingin yliopiston ja VATT:n taloustieteen professori Roope Uusitalo ja valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander. Ruotsin ja Latvian välinen tietoliikennekaapeli vaurioitui viikonloppuna. Kyseessä on jo kuudes putki- tai kaapelivaurio Itämerellä reilun kahden vuoden aikana. Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo Tukholmasta tuoreet tiedot uudesta kaapelivauriosta. Minkälaiset mahdollisuudet Suomella on vastata hybridivaikuttamiseen? Keskustelemassa eduskunnnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Jarmo Lindberg (kok.). Kela julkaisee uutta tietoa mielenterveyspoissaoloista. Mitä johtopäätöksiä mielenterveyspoissaoloista voidaan vetää? Puhelimessa Kelan tutkimusyksikön ylilääkäri Riitta Luoto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Janette Leino, tuottaja Annette Blencowe.

Lakot ovat alkaneet. Kuulemme tunnelmia lakkoporteilta Raahesta sekä Turusta. Miksi nyt lakkoillaan? Millaiset ovat työntekijöiden vaatimukset ja miksi? Entä millainen taloustilanne on työnantajien näkökulmasta? Keskustelemassa tutkija Ilkka Kärrylä ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta. Ruotsin ja Latvian välinen tietoliikennekaapeli vaurioitui sunnuntaina Itämerellä Ruotsin talousvesillä. Ruotsin syyttäjänviraston mukaan yksi alus on nyt takavarikoitu epäiltynä vauriosta ja rikosnimike tutkinnassa on törkeä tuhotyö. Vaurio on jo kuudes putki- tai kaapelivaurio Itämeren alueella reilun kahden vuoden aikana. Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan vaurio ei ollut yllätys. Hyvinvointialueilla voi löytyä toimivia ratkaisuja vuokralääkärien käyttöön. Keskustelemassa palvelutuotannon johtaja Matias Pälve Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta sekä johtava ylilääkäri Kaisa Rajala Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Jakso 209. Tällä viikolla MUSAMUSAn pöydällä ovat niin ensi kesän festarijulkistukset, kulttuurileikkaukset, Ruotsin skene kuin Gene Simmonsin näkemykset. Kapteeneina läpi sekalaisten aiheiden toimivat jälleen Rosanna ja Mandéloz.

Jaksossa tutustumme 1700- ja 1800-luvun Suomen ja Ruotsin ruokaresepteihin. Pohdimme, mitä eri ainesosia reseptit pitivät sisällään ja minkälaisia ruokia reseptien avulla saattoi valmistaa. Miten muutaman sadan vuoden takainen makumaailma erosi nykypäivän mauista? Entä onko ruoan valmistuksessa tai säilytyksessä eroavaisuuksia nykypäivään? Jakson vieraaksi olen saanut SLS:n arkistotutkija Yrsa Lindqvistin, joka on ollut mukana Historiska recept -tutkimushankkeessa. Pääsemme kuulemaan, minkälaisia reseptejä Yrsa itse on kokeillut niin itsekseen kuin erilaisissa työpajoissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland (SLS) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #119 Rakkauskakkuja, haukikeittoa ja Suomen ruokareseptejä →

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Keskiympyrän kauden kahdeksas jakso on pelkkää 4 Nations Face-Off -puhetta, kun ennakoinnissa ovat osallistuvien maiden lopulliset kokoonpanot kentällisineen. Vaille yllätyksiä sommitelmissa ei jäädä, sillä muun muassa Suomen ja Ruotsin puolustuksiin nostetaan todellisia yllätysnimiä. Keskiympyrän kauden kahdeksannen jakson sisältö: Alkusanat: Valinnanvaikeutta ja runsaudenpulaa (00:10) *** Suomi ja mysteeri nimeltä Patrik Laine (02:50) Ruotsi: kuka kaitsee ketä? (18:23) Yhdysvallat: pari veljestä ja yksi nopea (28:13) Kanada: karamellia kiekkokansalle (38:30)

Suomen ja Saksan välisessä tietoliikennekaapelisse sekä Liettuan ja Ruotsin välisessä merikaapelissa on havaittu vaurioita. Vauriokohtien lähellä o liikkunut kiinalainen rahtialus, mutta viranomaiset eivät ole vahvistaneet laivan mahdollista yhteyttä vaurioihin. Mitä voimme päätellä siitä oliko kyseessä vahinko vai sabotaasi? Miten Suomen pitää nyt reagoida? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.), ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja ulkoasiain valiokunnan jäsen, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vilma yrittää auttaa Nico-poikaa, jonka rakkaassa perhematossa on hankala tahra. Pojken Nico är i knipa. Han har spillt målarfärg på sin familjs viktiga matta, och fläcken går inte bort! Del 6 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Blåbärssoppa – MustikkakeittoMatta – MattoFamilj – PerheFläck – TahraTält – TelttaMinne – MuistoOm den romska familjemattan – Tietoa perhematostaMattan i det här avsnittet är gammal, över 100 år, och har varit i Nicos romska familj i generationer. Mattan har mycket historia, och har varit med om en hel del. Mitt på mattan är det en bild på en familj som åker i en hästvagn mellan två byar. Romer har historiskt sett varit verksamma inom handel av bland annat mattor, grytor samt knivar. Under den kalla årstiden var mattor viktiga för att hålla värmen när romerna reste runt i världen. Romer är en av Sveriges fem nationella minoriteter och romani är ett nationellt minoritetsspråk.Tämän jakson matto on vanha, yli 100 vuoden ikäinen, ja se on ollut Nicon romaniperheessä sukupolvien ajan. Matolla on paljon historiaa, ja se on kokenut paljon. Maton keskellä on kuva perheestä, joka matkustaa hevosvaunuilla kahden kylän välillä. Historiallisesti romanit kävivät kauppaa muun muassa matoilla, ruukuilla ja veitsillä. Kylmänä vuodenaikana matot olivat tärkeitä lämmön ylläpitämiseksi, kun romanit matkustivat ympäri maailmaa. Romanit ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä, ja romani on kansallinen vähemmistökieli.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Vilma ja matkalaukku lentävät Tornionlaaksoon. He kohtaavat villin ja nälkäisen vesikäärmeen. Vilma och resväskan flyger till Tornedalen. Där träffar de på en vild och hungrig vattenorm. Del 3 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Skotta snö – Luoda luntaHemlis, hemlighet – SalaisuusSjö – JärviKallt – KylmäVattenorm – VesikäärmeHungrig – NälkäinenOm vattenormen – Tietoa vesikäärmeestäI det här avsnittet träffar Vilma på Mona och Rune som pimplar röding i Tornedalen. Där möter de en vattenorm, ett mytologiskt väsen, under isen. Vattenormen kallas vesikäärme på meänkieli. Meänkieli talas av minoriteten tornedalingar, kväner och lantalaiset, och fisket är viktig del av minoritetens kultur och historia. Idag är det även vanligt med pimpeltävlingar runt om i Tornedalen på vårvintern, där det gäller att få så mycket fisk som möjligt genom ett hål i isen.Tässä jaksossa tornionlaaksolaiset Rune ja Mona ovat pilkkimässä eli kalastamassa jäässä olevan reiän läpi, kun he kohtaavat jään alla elävän vesikäärmeen, mytologisen olennon. Vesikäärmettä kutsutaan samalla sanalla meänkieleksi kuin suomeksi. Meänkieltä puhuu tornionlaaksolaisten, kveenien ja lantalaisten vähemmistö. Kalastus on tärkeä osa vähemmistön kulttuuria ja historiaa. Nykyään ympäri Tornionlaaksoa järjestetään kevättalvella usein myös pilkkikilpailuja, joissa pyritään saamaan mahdollisimman monta kalaa jäässä olevan reiän läpi.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Kristina PérezÖversättning: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Vilma saa hätäavunpyynnön lentävältä matkalaukulta. Hänen on pelastettava ystävänsä! Vilma får ett nödrop från den flygande resväskan. Hon måste rädda sin vän! Del 7 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Hängmatta – RiippumattoVarm – KuumaGeting – AmpiainenRegnkappa – SadetakkiHink – ÄmpäriFara – VaaraSarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor” eli ”raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Noora Holm & Kristina PérezÖversättning: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Vilma saa uuden tehtävän! Tuulimies kaukana pohjoisessa tarvitsee apua myrskyn pysäyttämisessä. Vilma får ett nytt uppdrag! Vindmannen långt upp i norr behöver hjälp med en storm. Del 4 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Spela kort – Pelata korttiaBråttom – KiireStorm – MyrskyVindmannen – TuulimiesFjäll – TunturiSpade – LapioOm vindmannen – Tietoa tuulimiehestäI det här avsnittet hjälper Vilma vindmannen, en vädergud från den samiska kulturen. Vindmannen är ett naturväsen som styr över vädret i fjällen – över vinden och regnet och snön. Vindmannen befaller vindarna och ordnar storm. Han skyfflar in och ut vindar ur en håla långt uppe i fjällen. Med sin spade skyfflar han sedan undan vindarna när stormen är över. På samiska kallas Vindmannen för Biegg´olmmai. Samiska är ett av Sveriges fem nationella minoritetsspråk.Tuulimies on saamelaiseen kulttuuriin kuuluva sään jumala. Hän on luonnonvoima, joka hallitsee tuntureiden säätä – tuulta, sadetta ja lunta. Tuulimies komentaa tuulia ja järjestää myrskyjä. Hän lapioi tuulia sisään ja ulos kaukana tuntureilla sijaitsevasta onkalosta. Myrskyn loputtua hän työntää tuulen pois lapiollaan. Saamen kielessä tuulimiehen nimi on Biegg´olmmai. Saame on yksi Ruotsin kansallisista vähemmistökielistä.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Kristina PérezÖversättning: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Saran puutarha on täynnä lintuja. Osaako Vilma korjata marjapensaita suojelevan Golem-patsaan? Ett gäng fåglar äter upp Saras bär. Kan Vilma fixa Golem-statyn som ska skydda bärbuskarna? Del 5 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Tuschpenna – TussiKoltrast – MustarastasVinbärsbuske – ViinimarjapensasStaty – PatsasSkriva – KirjoittaaJaga bort – Häätää, hätistääOm Golem – Tietoa GolemistaI det här avsnittet måste Vilma fixa en Golem, en varelse ur den judiska folktron. Det är en människoliknande figur som någon har skapat av jord och lera, och väckt till liv med hjälp av magi. Syftet är ofta att Golem ska hjälpa till med något, eller skydda något. Man väcker en Golem till liv med hjälp av kraftfulla ord. Till exempel genom att skriva ordet “Emes” på dess panna. Emes betyder “sanning” på språket jiddisch. Suddar man sen bort första bokstaven, så slutar Golem leva. Jiddisch är ett av Sveriges fem nationella minoritetsspråk.Golem on olento, joka esiintyy juutalaisten kansansaduissa. Se on ihmisen kaltainen hahmo, jonka joku on luonut maasta ja savesta ja herättänyt henkiin taikuuden avulla. Golemin tarkoituksena on usein auttaa tai suojella jotakin. Golem herätetään henkiin voimakkaiden sanojen avulla. Esimerkiksi kirjoittamalla sana ”Emes” sen otsaan. Emes tarkoittaa jiddishin kielellä 'totuutta'. Jos ensimmäinen kirjain pyyhitään pois, Golem lakkaa elämästä. Jiddisch on yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Vilman löytämä matkalaukku osaa lentää! Ensimmäisellä seikkailulla Vilma auttaa äreää saunatonttua. Vilmas resväska kan flyga! På sitt första äventyr får Vilma hjälpa en ilsken bastutomte. Del 2 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Papperslapp – PaperilappuFlyga – LentääStuga – MökkiBastutomte – SaunatonttuArg – VihainenMantel – ViittaOm bastutomten – Tietoa saunatontustaI det här avsnittet träffar Vilma på en bastutomte, som är en är en mytisk varelse i finsk folktro. Bastutomten bor i bastun och har koll på att allt går rätt till där. Den finska bastutomten beskrivs ofta som en liten, gammal man med långt skägg. Han är bastuns beskyddare och ser till att alla som använder bastun respekterar den och håller den ren. Ibland lämnar man små gåvor till bastutomten, som mjölk eller bröd, för att visa sin uppskattning. Att bada bastu är en viktig del av livet även för många sverigefinnar som är en nationell minoritet i Sverige.Saunatonttu on suomalaisen kansanperinteen myyttinen olento. Se asuu saunassa ja varmistaa, että kaikki sujuu siellä hyvin. Saunatonttu kuvataan usein pienenä, vanhana miehenä, jolla on pitkä parta. Hän on saunan suojelija ja huolehtii siitä, että kaikki saunojat kunnioittavat saunaa ja pitävät sen puhtaana. Joskus saunatontulle jätetään kiitokseksi pieniä lahjoja. Saunomisen jälkeen saunatontulle jätetään löylyvettä, jotta sekin voi saunoa. Saunominen on tärkeä osa myös monen ruotsinsuomalaisen elämää. Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Vilma löytää vanhan matkalaukun Anja-tädin vintiltä. Laukku antaa Vilmalle salaisen tehtävän! Vilma hittar en gammal resväska på moster Anjas vind. Väskan ger Vilma ett hemligt uppdrag! Del 1 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Moster – TätiResväska – MatkalaukkuGömställe – PiilopaikkaSmyga – HiipiäPlättar – Letut, lätytUppdrag – TehtäväÄventyr – SeikkailuSarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor” eli ”raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Hallitus aikoo edistää omalääkärimallia. Miten malli toteutetaan talousvaikeuksissa olevilla hyvinvointialueilla? Puhelimessa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.). Miten hyvinvointialueiden rahat saadaan riittämään? Vieraina hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä, Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta. Millaista huomiota Ruotsin ja Liettuan välisen kaapelin vahingoittuminen on herättänyt Ruotsissa? Puhelimessa Gotlannissa oleva vapaa toimittaja Hanna Sihlman. Itämerellä on katkeillut merikaapeleita, Ukraina iskenyt amerikkalaisilla ohjuksilla Venäjälle ja Venäjä kertonut muuttaneensa ydinasedoktriiniaan. Onko turvallisuustilanne muuttumassa? Vieraina Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mikko Haapanen ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Teemat ovat mainio lisä retkeilyyn. Reissuja voi monipuolistaa ottamalla kohteekseen erityisen paikan, sen kauneuden, lajiston tai vaikka historian takia. Nyt lähdetään aikamatkalle Vantaan Kuusijärvelle. Siellä nimittäin vuonna 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III pysähtyi syömään lounasta. Millaisella karavaanilla kuningas liikkui, mitä hän ylipäänsä teki nykyisen Vantaan alueella ja mahtoiko syödä paikallisia herkkuja? Tätä kaikkea pohtii Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto, joka johdattelee kuulijoita mielenkiintoiselle historiaretkelle liki 250 vuoden taakse. Kuninkaan tavoin hänkin kipuaa mäen laelle maisemia katselemaan. Adjutantin virkaa hoitaa retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

✨ Kuuntele Etumatkalla -podcast: https://open.spotify.com/show/4S5U2dspGAwlffBlBHh3p2?si=be894a1fc21a4f3a Miksi Suomen tuottavuus ei ole kehittynyt Ruotsin ja Tanskan tapaan edellisenä vuosikymmenenä? Odottaako Suomea pitkä taantuma vai talouskasvun aika? Studiossa Laboren johtaja ja taloustieteen professori Mika Maliranta. Jakso on kuvattu 14.11.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suomen talous on hyvässä kunnossa" (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Nokian vaikutus (14:36) Yritysten elinkaari (24:28) Startupit (30:01) Rakenteellinen alijäämä (40:52) Pysyvät vauriot (46:33) Taloudellinen huoltosuhde (52:03) Tuottavuus Ruotsissa ja Tanskassa (57:00) Julkiset TKI-panostukset (1:02:34) Ulkomaiset omistajat (1:07:38) Julkisen talouden tasapaino (1:12:39) Verotuksen progressio (1:21:58) Työtuntien määrä (1:23:56) Laboren neutraalius (1:32:55) Verojen alentaminen (1:36:27) Onko julkinen sektori liian iso?

Keskon kiinnostus on tuntunut keskittyvän koko ajan enemmän yritysasiakaskauppaan. Se on ostanut pääosin ammattiasiakkaita palvelevia rautakauppoja ja panostanut ravintoloille ja keittiöille tuoretuotteita toimittavaan Kespro-tukkuun, eikä teknisen tukkukaupan yhtiön Onnisen ostostakaan järin kauaa ole. Viime vuonna Keskon liikevaihdosta jo 39 prosenttia tuli B2B:stä. Suurin osa, 46 prosenttia, koostui yhä tukkumyynnistä K-kauppiaille ja 15 prosenttia myynnistä suoraan kuluttajille. Onko yritysasiakaskaupassa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala? ”No kyllä se on." Päivittäistavarakaupassa, jossa Kesko toimii vain Suomessa, Kesko on poikkeuksellisen kannattava kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. K-ryhmän kauppojen markkinaosuus on kuitenkin jo pitkään ollut laskevalla trendillä. Jorma Rauhala esittelee Grillin äärellä keinot, joilla kehitys aiotaan kääntää - kannattavuudesta tinkimättä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa on Keskolle selvä kasvuala. Kunhan ilmoitetut yrityskaupat toteutuvat, Keskosta tulee Tanskan rautakaupan keskeinen toimija noin viidenneksen markkinaosuudella. Vielä viime vuonna liikevaihtoa ei kertynyt lainkaan. Samalla Tanskasta tulee Keskon toiseksi suurin rautakauppamarkkina Suomen jälkeen ja kokonaisuudessaan kolmanneksi suurin markkina - Norjassa rautakaupan ja talotekniikan tukkukaupan yhteenlaskettu euromäärä on suurempi. Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija, kasvulle on runsaasti tilaa. Jorma Rauhala laskee, että toimintamaissaan yhteenlaskettuna Keskolla on noin kymmenen prosentin osuus rakentamisen ja teknisen tukkukaupan markkinasta. Kasvuhaluja piisaa. ”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Rauhala sanoo. ”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.” Karon Grillin jakso #1, jossa vieraana Keskon silloinen pääjohtaja Mikko Helander: https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8 Karon Grilli on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.

Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf menehtyi tällä päivämäärällä. Lisäksi Suomessa vietetään hakkapeliitta-päivää, liput liehuvat myös ruotsalaisuuden päivän kunniaksi! Eikä ole kovinkaan pitkä aika, kun tällä päivämäärällä äänestettiin naispappeudesta.

Tänään ihmeteltiin norsujen kärsiä ja niiden ominaispiirteitä. Lisäksi muisteltiin "Ritvaa", joka ei saanut ansaitsemaansa iltapäivälehtijulkisuutta, vaikka teki onnistuneita esiintymisiä Jallun keskiaukeamilla. Myös Ruotsin kuningasperhe sai meiltä huomiota.

Vielä viime keväänä olimme kateellisia Ruotsille, kun niillä on se Northvolt. Vihreän siirtymän tähtiyhtiö, joka imuroi kaiken pääoman Euroopasta litiumakkutehtaaseensa. Meidän nenän edestä!No eipä harmita enää. Mitä Northvoltille tapahtui, entä Suomeen toivotuille vihreän siirtymän investoinneille - ja onko edes vetyalan hankkeissa meillä tapahtumassa jotain?Studiossa Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Kapitalismi on toiminut kehityksen moottorina ainakin viimeiset puoli vuosituhatta, toki eri tavoin eri ajoissa ja paikoissa. Varhaiset Amsterdamin ja Lontoon kapitalismin vaiheet ovat tutkijoille tuttua, mutta miltä tämä näytti periferiasta käsin, siis Suomen nykyisen maantieteellisen aseman perspektiivistä? Suomen alue oli keskuksista kaukana, mutta ei suinkaan kokonaan eristyksissä. Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomi alkoi kehittyä teollisesti omaan muotoonsa. Professori Markku Kuisma on perehtynyt tarkasti tähän kehitykseen ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Valtionraja ei ole yksiselitteinen asia. Toki se erottaa toisistaan eri valtiot, mutta samalla rajaa ylläpidetään ja sen toimintaa säädellään kaupan, energian ja muiden rajoja ylittävien asioiden suhteen. Suomen ja Ruotsin välinen raja syntyi Haminan rauhassa 1809. Aiheesta väitellyt Sami Pekola avaa nyt tämän "rajattoman rajan" monenlaisia muotoja ja käytännöllisiä asioita, joista piirtyy esiin Suomen historiaa autonomian ajasta nykypäiviin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Keskustelemme kysymyksestä siitä, miksi kaikki manga näyttää samalta. Vai näyttääkö se – ja miksi näin sitten kuulee yleisesti sanottavan? Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Sangatsu Manga aikoo julkaista suomeksi Ichigo Takanon mangan Orange, sekä Dragon Ballin tekijä Akira Toriyaman kuolemasta. Lukujonossa vaihteeksi proosatekstiä: Amal El-Mohtarin ja Max Gladstonen romaani Tällä tavalla hävitään aikasota. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (01:01) – KUULUMISET: JAKSO 100 LÄHESTYY (01:46) – KUULUMISET: TABICINE - Jakso 92, jossa Petteri kertoi käyneensä Japanissa - TabiCinen nettisivut - The Good Father -elokuvan traileri (YouTube) - Hiroshi Tamaki - Nodame Cantabile - The Silent Service - Golden Kamuy - Sara Minami - Netflixin uusi Kimin ni todoke (13:16) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: ESITTELY (14:37) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MANGAN MÄÄRITELMÄ - Dramacon ja Sword Princess Amaltea eivät ole mangaa, vaikka jäljittelevätkin mangatyyliä - Mainittuja rajatapauksia: - Felipe Smithin manga Peepo Choo - Minami Sakain manga I Bombed a Pull So Bad it Yeeted Me into an Otome Game, so I'm Gonna Clear My Best Boy's Route! - Shotaro Ishinomorin manga(?) The Legend of Zelda: A Link to the Past - Thermae Romae - Prophecy - Beyond the Clouds - Tsugumi Project - Radiant (ranskalainen mangatyylinen sarjakuva, josta tehtiin animesovitus) - Indie-puolelta kohoaa nykyisin paljon suosikkeja myös kaupalliselle puolelle: - The Girl That Can't Get a Girlfriend - One-Punch Man, josta puhuimme jaksossa 32 - Mob Psycho 100 - My Lesbian Experience with Loneliness, josta puhuimme jaksossa 28 - Nykyisin länsimaiset mangan parissa kasvaneet sarjakuvataiteilijat tekevät sarjakuvaa, josta näkyy mangavaikutteita mutta joka ei pyri suoraan jäljittelemään mangaa - Alice Oseman - Svetlana Schmakova - Anni K. (30:55) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: JAPANI ON SAARI - Skull-face Bookseller Honda-san - Monet merkittävät mangakat on poimittu omakustannetapahtumista kaupalliseen julkaisuun - Ken Akamatsu - CLAMP - Horimiya on kaupallisen sovitus nettimangasta Hori-san and Miyamura-kun - Kaiju Girl Caramelise - “Tyttöjen sarjoja” julkaistaan nykyään yhä enemmän “poikien lehdissä”, koska kaikki haluavat uusia lukijoita - RuriDragon, jota puhuimme jaksossa 70 - Jakso 87, jossa puhuimme siitä, miten entinen päätoimittaja Takenori Ichihara uudisti paikalleen pysähtynyttä Shonen Sunday -lehteä - Patriootti Moriarty ja Kuroshitsuji muistuttavat toisiaan - Harta-lehti, jonka tyyliä Kaoru Mori on määrittänyt paljon, minkä takia myös Bird ihmemaassa muistuttaa visuaalisesti Morin sarjoja, kuten Aron morsiamia - Harta-tyylillä on seuraajia myös muissa lehdissä ilmestyvissä sarjoissa, esimerkiksi Arte - 7 kuolemansyntiä ja Fairy Tail muistuttavat toisiaan - Nobuyuki Fukumoto johtaa omaa tyylisuuntaansa, johon kuuluu esimerkiksi Minami no teioo - Uniikkejakin tyylejä löytyy - Kazuya Minekura - Nagabe - Kamome Shirahama - Inio Asano - Eiichiro Oda - Jun Mochizukista ja Yana Tobososta huomaa välittömästi, että molemmat piirtävät neoshounenia - Kauhutoimintamangaa ei kauheasti englanniksi julkaista - Pumpkin Night - Monkey Peak - Junji Ito - Kazuo Umezu (50:10) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MANGASILMÄT - Jakso 91, jossa puhuimme sarjasta The Girl from the Other Side - Dowman Saymanin piirrosjäljessä näkyy Mike Mignolan vaikutus - Cherry Magicin Kurosawalla (kuva) on pieni hymyjuonne silmien alapuolella tuomassa persoonallisuutta hahmosuunnitteluun - Oshi no kon päähenkilön toisessa silmässä kiiluu pahaenteinen tähti (kuva) - Heijastuksen puute kertoo usein hahmon lakonisesta persoonasta, masentuneisuudesta tai itseyden puutteesta - Silmien näyttämättä jättäminen merkitsee sitä, että hahmon todellinen ilme piilotetaan (Saiyuki) - Hahmoa ei ole esitelty ennen kuin silmät on näytetty (kuva, Death Note) - Koko ajan silmät kiinni piirretyt hahmot ovat usein salaperäisiä ja vaikeasti luettavia - Ajinin Satoo - Kuroshitsujin Lau - …ja jos tällainen hahmo avaakin silmänsä, se on merkittävä kerronnallinen hetki (kuva, Kuroshitsuji) - Pokémonin Brockin kiinniolevat silmät ovat mysteeri, koska niiden kiinnioloon ei tunnu liittyvän mitään kerronnallista merkitystä (01:00:00) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MUITA MANGAN OMINAISPIIRTEITÄ - Mustavalkoisuus - Rasterien ja harmaasävyjen käyttö - Jakso 93, jossa puhuimme rasterifirma IC:n haastattelusta - Reverse Thievesin vuoden 2010 blogipostaus siitä, miten länsimaisessa “mangatyylisessä” sarjakuvassa (“OEL manga”) käytetään harmaasävyjä usein varjostamiseen, toisin kuin mangassa on tapana - Tenken on harvinainen esimerkki mangasta jossa käytetään harmaasävyjä länsimaistyylisesti, joten se pistää silmään ja tuntuu epämangamaiselta – etenkin koska kyse on tasaisista harmaasävyistä eikä rasterista (kuva) - Shoujo Fight on toinen esimerkki, joskaan ei ihan niin äärimmäinen - Negatiivisen tilan käyttö - Inio Asanon tyyli - Kengo Hanazawan tyyli - Maaretin blogipostaus Pandora Heartsin kohtauksesta, joka alkaa sillä, että negatiivinen tila pysäyttää luku-flow'n - Ogeretsu Tanakan negatiivisen tilan käytöstä (kuva, Daisy Jealousy) puhuimme jaksossa 88 - Kuvakerronnan kieli täynnä symboliikkaa (hikipisarat, kiristyvät otsasuonet, chibihahmot, alastomat astraalivartalot, järkytyksestä kadonneet pupillit) - Katseenkuljetus - Mangakerronnalle tyypillinen S-rakenne toistuu BL-manga Unfazed by the Disaster in My Lifessa lähes joka sivulla - Petterin twiitti Vorosta - Petterin twiitti Shigeru Mizukista - Rachel Thornin twiitti mangan T-risteyksistä - Telophasen Livejournal-postaus katseenkuljetuksesta (vaatii nykyään sisäänkirjautumisen) - Fruits Basket vs. Descendants of Darkness - Jakso 80, jossa puhuimme Nana & Kaorusta ja mainitsimme, että tekijän varhaisemmissa sarjoissa hän ei osannut katseenkuljetusta (kuva) - Ruutuasettelut ja sivusommittelut - Japanijulkaisuissa mangassa käytetään tyypillisesti useita fontteja sekaisin, kun taas länsijulkaisuissa rajoitetaan fonttien määrää (paitsi Verticalin vanhoissa julkaisuissa, jotka pyrkivät toistamaan alkuperäisen fonttikakofonian) - Ääniefektit, joista puhuimme jaksossa 66 - Ogiue Maniaxin blogipostaus vuodelta 2010, jossa huomautetaan Reverse Thievesin blogipostauksen innoittamana, että OEL-manga näyttää itse asiassa enemmän animelta kuin mangalta (01:23:01) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: ERI GENREJEN OMINAISPIIRTEET - Banana Fish - Akira - Blade of the Immortal - Lone Wolf and Cub - Vagabond (01:28:37) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: BL-SARJAT - My New Boss Is Goofy ei ole BL-sarja, mutta käyttää hyväkseen BL-estetiikkaa - Geikomi, jota toisinaan edelleen baraksi kutsutaan - BL-estetiikka eroaa tytöille suunnattujen söpöpoikasarjojen estetiikasta, johon liittyy lennokkaampaa suunnittelua ja värikoodausta (tällaiset sarjat ovat myös usein anime- tai monimediatuoteperheitä enemmän kuin ensisijaisesti mangasarjoja) - Ryman's Club (sulkapallopojat) - Free! (uimapojat) - Tsurune (jousiammuntapojat) - Re-Main (vesipoolopojat) - Prince of Stride (parkour-pojat) - Backflip!! (voimistelijapojat) - Hypnosis Mic (räppipojat) - Sk8 the Infinity (skeittaajapojat) - IDOLiSH7 (idolipojat) - Cherry Magic! on hyvin samantyyppinen sarja kuin My New Boss Is Goofy, mutta se sen sijaan on oikea BL-manga - Poikkeuksellisen näköistä poikarakkautta: - Tetuzoh Okayada: Man of Tango - Syundei: Go for It, Nakamura!, josta puhuimme jaksossa 2 - Zakk: Canis - Hidebu Takahashi: Yuki & Matsu, josta puhuimme jaksossa 37 - Thanat: Here and There and Us - Tyypillisemmän näköistä poikarakkautta: - Ogeretsu Tanaka - Harada - Psyche Delico - Shoko Hidaka - Kou Yoneda - Tsuta Suzuki - Kei Ichikawa - Maki Marukido - Shikke (01:40:45) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: TOIMINTASHOUNENSARJAT - Dragon Ballin tyylijälkeläisiä: - Yu Yu Hakusho - Hunter × Hunter - Yu-Gi-Oh! - Fullmetal Alchemist - Naruto - Fairy Tail - My Hero Academia - Undead Unluck - Rurouni Kenshinin tyylijälkeläisiä: - Bleach - Jujutsu Kaisen - Chainsaw Man - Titaanien sota - Dandadan (01:45:56) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: SHOUJOTYYLIT - Colleen's Manga Recs -kanava on erikoistunut shoujoon (YouTube) - Seirou Opera - Something's Wrong With Us - Erottuvampaa shoujoa: - Akimi Yoshida - Ai Yazawa - Fumi Yoshinaga - Setona Mizushiro (01:50:35) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: YHTEENVETO - Ranskalais-belgialaisen sarjakuvan kolme isoa tyylisuuntaa: - Tintti-henkinen “ligne claire” -tyyli - Uderzo / Franquin -henkinen perunanenätyyli - Blueberry-henkinen realistinen tyyli (01:53:09) – ORANGE SANGATSU MANGALTA - Orange - Anime-lehden uutinen sarjalisenssistä (alkuperäiset julkaisutiedot on kerrottu vähän yksinkertaistaen) - Myös Kageki Shojo!! hyppäsi eri kohdeyleisön lehteen eri kustantajalle - 7 Seeds (01:58:45) – AKIRA TORIYAMAN KUOLEMA - Akira Toriyama - Virallinen ilmoitus Toriyaman kuolemasta Dragon Ballin nettisivuilla - Taustaa: Toriyamalla oli ollut aivokasvain - Helsingin Sanomien muistokirjoitus - Washington Postin muistokirjoitus - Väkijoukko torilla Buenos Airesissa - Vuoden 2009 elokuvan pääosan esittäjä Justin Chatwin pahoitteli elokuvan laatua - Anime-lehden Dragon Ball -aiheinen kääntäjä Antti Valkaman haastattelu - Somessa on jaettu paljon Toriyaman Dr. Slump -komediasarjan alkua edeltävän Shonen Jump -lehden kansikuvaa - …Ja myös tätä fanipiirrosta, joka kuvaa hyvin sitä miten moderni shounenmanga on Dragon Ballille velkaa - Toriyama keksi myös chibihahmot - Toriyaman haastattelu vuodelta 1981 - Jakso 89, jossa puhuimme mangan yhdeksästä vuosikymmenestä, ja jossa Nita huomautti että Dragon Ball popularisoi muistettavat pahikset ja pitkään jatkuvat juonikaaret - Japanilaisten mangakoiden muistokirjoituksia Shonen Jumpin nettisivuilla (japaniksi) - Osamu Tezuka - Viraaliksi mennyt pätkä Japanin viittomakielisistä uutisista, josta kävi ilmi, että Dragon Ballin japanilainen viittoma on kamehameha-energiahyökkäyksen ele - Dragon Ball Kai, animen uudelleenleikattu versio - Dragon Ball Super - Dragon Ball Daima (02:20:07) – KUULIJAKOMMENTTI: KOMMENTOINTIKULTTUURI - Gufin Mastodon-kommentti - Jakso 96, jossa puhuimme Hinako Ashiharan itsemurhasta - Jakso 74, jonka kuulumisissa puhuimme Ruotsin mangakustannustoiminnasta (02:33:29) – KUULIJAKOMMENTTI: KOMI JA KANSIA - Vastasimme Rautaviitosen edellisiin kommentteihin jaksossa 93 - Komi Can't Communicaten tekijä Tomohito Odan sukunimi (小田) lausutaan samalla tavalla kuin One Piecen tekijä Eiichiro Odan sukunimi (尾田), vaikka ne kirjoitetaankin eri tavoilla. - Titaanien sota - Fairy Tail - Jakso 63, jossa puhuimme Givenistä - When Will Ayumu Make His Move? - Jakso 93, jossa puhuimme mangakansista - Komi Can't Communicate -sarjan kannet - One Piecen kansi 89 - Astra – avaruuden haaksirikkoiset -sarjan kannet (emme suosita niiden liian tarkkaa tutkiskelua ennen sarjan lukemista) ja jakso 55, jonka spoileriosiossa puhuimme niistä - Bleachin kannet - Naruton kannet - Soul Eaterin kannet (02:47:45) – KUULIJAKOMMENTTI: BIRD IHMEMAASSA - Antti Valkaman kommentti X:ssä - Jakso 90, jossa puhuimme sarjasta Bird ihmemaassa (02:52:40) – LUKUJONOSSA: TÄLLÄ TAVALLA HÄVITÄÄN AIKASOTA - Tällä tavalla hävitään aikasota - Kirjan Wikipedia-artikkeli (joka spoilaa koko juonen, varoitus) - Jakso 85, jossa puhuimme Bigolas Dickolas Wolfwoodin aikaansaamasta somenosteesta kirjalle - Toisen kirjoittajan hämmentynyt mutta onnellinen blogipostaus - Jakso 94, jossa Maaret nosti kyseisen keskustelun yhdeksi vuoden suosikeistaan - Viimeisten aikojen valtiaat (03:10:56) – LOPETUS

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt

Tämän viikon podcastissa keskustellaan suomalaista mediakenttää kuumottavalla otteella hallinneesta Ruotsin jengirikosaallosta, joka aiheuttaa kauhunväristyksiä, vanhan kyseenalaistamista ja itsetutkiskelua myös Pohjanlahden tällä puolella. Lisäksi aiheina ovat sote-uudistuksen ongelmat ja lääkäreihin liittyvät moraalikysymykset, sekä Täydellinen pako -podcast, jonka Tuomas, Salla ja Paavo Teittinen ovat tehneet. Studiossa Tuomas Peltomäki, Jussi Sippola, Salla Vuorikoski ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksossa mainittuja linkkejä: Trumpin Last night in Sweden -puhe: https://www.youtube.com/watch?v=ak3-YHxoKyc Mielipidekirjoitus vuokralääkäritoiminnan poskettomasta hintalapusta: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009870263.html Toinen mielipidekirjoitus samasta aihepiiristä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009878165.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: hs.fi/uutisraporttipod HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: #uutisraportti #podcast #fyp #politics #politiikka #uutiset #news #suomi #Finland #podtok #helsinginsanomat #hs.