Soilin seurassa

Erkki ja Markku saivat kumpikin helmikuussa 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Molemmilla on ollut vaikka kuinka monta rautaa tulessa vuosikymmenten varrella kuuntele ja hämmästy! Erkki Vuonokari sai elämäntyöpalkinnon ruotsinsuomalaisten arkiston johtamisesta ja kehittämisestä, Markku Huovila taas on tehnyt elämäntyönsä taiteen, satiirin ja huumorin alalla. Molemmat ovat ruotsinsuomalaisia merkkimiehiä, ja kuten Markku toteaa, palkinnosta saa potkua uuteen elämäntyöhön, joka alkaa tästä hetkestä. "Mä en enää tunne olevani, eikä mua pidetä siellä (Tenstassa) suomalaisena, vaan pohjoismaalaisena tai jonkun näköisenä alkuasukkaana. Mun ei tarvitse puolustaa mitään suomalaisuutta." Markku Huovila "Opiskelin latinalaisen Amerikan historiaa, mutta se oli teoreettista ennen kuin tapasin ihmisiä, jotka tulivat sieltä pakolaisina Rinkebyhyn. Sellaiset kohtaamiset ovat muuttaneet ihmistä aika paljon." Erkki VuonokariSoili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Miten vuodet taloustutkijana ja tutkimusjohtajana Ruotsissa ovat vaikuttaneet Juhana Vartiaisen ajatusmaailmaan ja urakehitykseen se selviää Soilin seurassa. Juhana Vartiainen on elokuusta 2021 lähtien Helsingin pormestari. Hänellä on teräviä mielipiteitä niin Suomen kuin Ruotsinkin politiikasta, jengirikollisuudesta, johtamistaidosta eri maissa ja mentaliteettieroista maiden välillä. Suomalaiset ovat tunteikkaampia ja epäluuloisempia kuin ruotsalaiset, sanoo Vartiainen. Hänellä on myös aivan erityisiä terveisiä ruotsinsuomalaisille nuorille. Tervetuloa Soilin ja Juhana Vartiaisen seuraan!

Arja kertoo, miten hän lauloi tangot ja valssit myös ruotsalaisten sydämiin. Arja Saijonmaa on kaikille tuttu, mutta miten paljon tiedät hänen taustastaan ja monipuolisesta urastaan?  Tässä ohjelmassa Arja kertoo yhteistyöstään niin kantaaottavien muusikoiden kuin iskelmätähtienkin kanssa, ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta ja tietysti saunan merkityksestä. Ja myös siitä, miten hän epäilijöistä piittaamatta toi suomalaisen tangon ruotsalaisiin salonkeihin.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Legendaarinen rocklaulaja ja rumpali Remu Aaltonen on paukuttanut rumpuja jo yli puoli vuosisataa. Vuonna 2018 tehty haastattelu lähetetään uudestaan Hurriganesin 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Henry "Remu" Aaltonen puhuu suorat sanat karusta lapsuudestaan, rock'n'rollista, romanikulttuurista, rakkaudesta."Miksi tyytyä yhteen, kun silloin menettää kaikki muut?"Ruotsista Suomeen muuttanutta rockmuusikkoa Dimitri Keiskiä Remu ylistää seuraavaksi rockin kuninkaaksi. Dimitri oli mukana lavalla Remun jäähyväiskonsertissa Helsingissä 2018 ja hän esitti pääosaa kevään Remu-musikaalissa.Haastattelu on tehty Remun kotona Helsingissä tammikuun alussa 2018 ja myös Dimitri on siinä mukana.Huom Ohjelma sisältää runsaasti kirosanoja.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna, jonka Remu luokittelee hyväksi jätkäksi. soili.huokuna@sverigesradio.se 

Ellis on asunut neljännesvuosisadan Suomessa, neljännesvuosisadan kaukomailla ja puoli vuosisataa Ruotsissa. Lapset asuvat Espanjassa ja Kanadassa ja satavuotisjuhlat vietettiin Espanjan auringossa. Kun Ellis syntyi sata vuotta sitten oli Suomi itsenäistynyt vain muutamaa vuotta aikaisemmin. Hän oli jo 10-vuotiaana pikkulotta, ja talvisodan syttymispäivän marraskuussa 1939 hän muistaa kuin eilisen.  Kuuntele Elliksen värikäs elämäntarina, joka on myös sykähdyttävä kertomus niin sodan kuin mannerten välisen etäisyydenkin kestävästä rakkaudesta.

Tapaa ilmastotieteen professori, tutkija Markku Rummukainen Sollentunasta. Hän on Ruotsin ääni YK:n ilmastopaneeli IPCC:ssä mutta myös perheenisä ja mökinrakentaja. Markku kannustaa lapsiaan sanomaan "Heja Finland", olipa kyseessä mikä matsi tahansa ja lapset myös tekevät sen!Soilin seurassa Markku Rummukainen kertoo myös, minkälaista on osallistua YK:n suuriin ilmastokokouksiin ja hän arvioi ilmaston lämpenemistä tutkijan analyyttisesta näkökulmasta, kuitenkin pilke silmäkulmassa.Onko ihmiskunnalla toivoa? Kuuntele Markun vastaus Soilin seurassa!soili.huokuna@sverigesradio.se 

Ei olisi suomen kielen huolto ja opetus Ruotsissa näin hyvissä kantimissa ilman Paula Ehrnebon sinnikästä, vuosikymmeniä kestänyttä työpanosta. Kuuntele Paulan elämäntarina sota-ajan Suomesta tähän päivään! "Suomessa julkaistuissa sanakirjoissa ei tietenkään ollut Ruotsin yhteiskuntaa kuvaavia sanoja. Ne piti luoda täällä." Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon pioneeri, filosofian tohtori Paula Ehrnebo sai median ja Tukholman Suomen Instituutin myöntämän elämäntyöpalkinnon 24.2.2021. Paula teki uraauurtavaa työtä 1970-luvulla, kun suomen kielen opetus Ruotsissa aloitettiin yliopistotasolla. Ulkoilu on Paulalle elämän eliksiiri, Vasa-hiihtokin on taittunut useamman kerran. "Olen ehdottomasti kielioppinörtti! Olen aina pitänyt lauseenjäsennyksestä. Mikä jollekulle muulle saattoi olla hepreaa, oli minulle mukavaa!"

Nadja koki raskaan menetyksen, kun hänen ainoa lapsensa kuoli kohtuun juuri ennen synnytystä. Suru ei lannistanut sisukasta Nadjaa. Hän ryhtyi miehensä kanssa sijaisvanhemmiksi pienelle pojalle, joka tarvitsi uuden kodin. "Kerron lapsesta, jonka menetin, ja lapsesta, jonka sain." Kun menettää jotain suurta ja tärkeää, voi tilalle pyytää lisää rakkautta jotta jaksaa eteenpäin. Nadjan sisu on perintöä suvun vahvoilta naisilta, jotka sota-aikana hoitivat omin voimin sekä maatilan lehmineen että lapsikatraan. Ruotsissa syntyneelle Nadjalle suomalaisuus on sitä, että asiat sanotaan suoraan. "Mä elän ja toimin, mutta joku osa minua aina puuttuu. Sen kanssa pitää vaan elää."

Virpi Pahkinen on esiintynyt tähän mennessä 47 maassa. Harjoitukset kuusi kertaa viikossa pitävät tanssitaiteilijan notkeana. Virpi ehtii toki harrastaa muutakin, kuten käsitöitä ja sienestämistä. "Olen kuin mennyt luostariin lankakerien kanssa  ja syventynyt patenttineulediagrammin symbolien tulkitsemiseen kuin raamatun lukemiseen" Tähtitaivas, avaruus ja musta materia kiehtovat Pahkista. Tanssilavalla avautuu maaginen maailma. Iän myötä monet asiat sujuvat vähemmällä vaivalla ja ruoanlaittokin innostaa, samoin käsityöt ja sienestäminen, Pahkinen kertoo. "Tottakai teen joskus virheitä, mutta toivottavasti ne ovat mielenkiintoisia!" Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Irja vaikeni lapsuutensa raskaista kokemuksista aikuisikään asti. Tulppa irtosi kirjoituskurssilla. Irja Olsson lähetettiin sotalapsena Ruotsiin, kun hän oli seitsemänvuotias. "Vasta aikuisena ymmärsin, ettei vika ollut minussa - vika oli sodassa" Kuoronjohtaja, korkea sopraano, Suomiseuran ja Sotalasten keskusliiton puheenjohtaja tässä vain alkua Irjan meriittilistalle. Kolmen tai neljän tunnin yöunet riittävät! Kun herään kolmelta yöllä, kaikki on ihan selvää. Silloin kirjoitan parhaiten. Luovan ja aktiivisen toimittajan elämänfilosofiaan kuuluu, ettei jää jumittamaan, vaan katse on aina eteenpäin. "Köyhyydestä ja tietämättömyydestä voi lähteä, mutta sinne ei tarvitse jäädä."

Toni Tuunainen teki vuonna 2003 epäonnistuneen arvokuljetusryöstön ja oli vähän aikaa Ruotsin etsityin rikollinen. Tänä päivänä hän ohjaa nuoria pois rikollisuudesta kertomalla heille rankasta elämästään. Kun Toni oli kolme, haki hänen äitinsä hänet Suomen Lapista isoäidin hoivista Botkyrkaan vasta rakenteilla olevaan Norsborgin lähiöön. Tonin elämä lähti jo varhain väärille raiteille. Me suomalaiset lapset olimme enemmän ulkopuolella kuin kaikki muunmaalaiset, jotka menivät ruotsalaisiin luokkiin. Meillä suomalaisilla oli omat luokat, seurustelimme keskenämme ja tuli riitaa ja tappeluja muiden kanssa. Väkivalta oli arkea. Tonista tuli raskaan sarjan rikollinen. Rötöstely huipentui 2003 epäonnistuneeseen arvokuljetusryöstöön, jonka jälkeen Toni sai pitkän vankilatuomion. Kun sä tapaat tuntemattoman ihmisen niin se kysyy aika nopeesti, että mitä sä teet työkses. Ethän sä voi semmoselle kertoa, että joo, mä teen ryöstöjä ja murtoja. Sitä joutuu valehteleen aika paljon. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja tsumamin yhteydessä. Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja Kaakkois-Aasian tsunamin yhteydessä. Työelämäpappina hänelle tuli käsiteltäväksi raskaita asioita, kuten työttömyyttä, itsemurhia ja onnettomuuksia. Lennart Koskinen on ollut aina edelläkävijä: ihmisoikeudet, samanarvoisuus sukupuoliseen suuntaukseen tai ihonväriin katsomatta ovat olleet hänen johtotähtinään jo vuosikymmeniä sitten. "Minusta ei koskaan olisi tullut hyvää poliitikkoa, koska olen tunneihminen", Koskinen kertoo. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Koko ikänsä kovaa työtä tehneellä Mauno Päämaalla on sydän paikallaan Sodan jälkeen puute oli kova. Kaksi Maunon veljistä kuoli ravinnonpuutteeseen, Mauno itse lähti 15-vuotiaana pokasahan kanssa metsätöihin. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat aina olleet Maunon johtotähtiä. Aktiivisuus on tärkeää: mitä sitä kuolemaa odottamaan, se tulee odottamattakin. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

"En kerro pääkirjoituksissa, miten ihmisten tulisi ajatella, vaan annan näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun," sanoo Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja vuodesta 2005, Heidi Avellan. Heidi Avellan on työskennellyt niin radiossa kuin tv:ssäkin, mutta lehti on hänelle paras työpaikka. "Malmö on enemmän Kööpenhaminaa kuin Tukholmaa, mikä on ihan kiva!" Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Kun tänne tultiin Tampereelta 1970-luvulla, tultiin jäämään, eikä käymään, kertoo Timo perheensä Ruotsiin-muutosta. Saarikoski, Alakoski, Sahlberg, Ferlin, Taube niin suomalaista, ruotsinsuomalaista kuin ruotsalaistakin runoutta ja näytelmäkirjallisuutta mahtuu Niemisen repertuaariin "Hollywood-keikkaa en voinut jättää väliin, joten korvasin kolme loppuunmyytyä teatteri-iltaa omasta lompakosta." Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Eeva oli Suomessa "Levyraadin Eeva", ja Ruotsiin-muutto oli helpotus, kun täällä sai olla julkisuudelta rauhassa. Eeva taisteli suomenkielisen radiotoimituksen kehityksen ja kasvun puolesta "Oli itsestäänselvää, että tätä tappelua ei hävitä." Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Hanoi Rocksista ja Pelle Miljoona OY:stä tutulla kitaravelholla riittää säpinää Andy McCoy vietti lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Tukholmassa Tuore soololevy sai hyvät arvostelut "Mä oon saanu elää elämän, mitä ei nää edes elokuvissa" Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Jukka Häyrisen elämäntaival on johtanut seikkailusta toiseen. Saamelaiset, meänkieliset ja ruotsinsuomalaiset ovat lähellä Jukan sydäntä eikä hän ole säästänyt voimiaan, jotta vähemmistöt saisivat äänensä eetteriin. "Kun olen yksin seitsemää johtajaa vastaan, siinä auttaa kun on selkeät tavoitteet." Soili Huokuna  soili.huokuna@sverigesradio.se

Liisa syntyi Kurikassa, kasvoi Lahdessa, opiskeli Helsingissä, on asunut sekä Kööpenhaminassa että Tukholmassa. Nykyinen kotipaikka on Helsingin Munkkiniemi. Hän viihtyy yleensä juuri siellä missä on. "Ilmeisesti sukulaissuhdekin on Juha Miedon kanssa ja olin jopa hänen turneemanagerinaan Torshällassa halonhakkuun maailmanmestaruuskisoissa. Huikee kokemus!" Liisa Nassir Tolonen käyttää sekä isänsä että lastensa isän, muusikko Jukka Tolosen, sukunimiä. Hän on yhtä kotonaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin ja kuuden Helsingin-vuoden jälkeen hän käyttää edelleen sanontaa "me ruotsinsuomalaiset". "En tee työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden hyväksi - mä elän niille!"      Haastattelija: Soili Huokuna.

Yvonne Wirnes ja hänen lapsensa joutuivat tuhopolton uhreiksi 26. elokuuta 2005. Yvonnen ex-mies ei kestänyt jätetyksi tulemista ja teki huumepäissään hirvittävän teon: sytytti perheensä tuleen. "Alussa hän oli tosi mukava ja charmikas. Kaikki tykkäsivät, että onpa mukava mies. Pikkuhiljaa, sitten kun tulin raskaaksi, hän muuttui, lopulta en uskaltanut sanoa edes omia mielipiteitäni." Yvonne ajatteli lastensa parasta ja jätti miehen, kun kävi ilmi, että hän käyttää huumeita. Yhtenä päivänä mies oli oven takana, sanoi tuovansa vaatteita silloin puolitoistavuotiaalle pojalleen. Yvonne päästi hänet sisälle, he joivat kahvit parvekkeella, mies kysyi voisivatko he olla uudelleen yhdessä. Yvonnen vastaus oli kielteinen. Silloin mies otti kassistaan kanisterin, kaatoi bensiiniä Yvonnen ja heidän pienen poikansa päälle ja sytytti heidät tuleen. Tuhopoltto tapahtui elokuussa 2005. Nyt Yvonne asuu poikiensa kanssa rivitalossa ja käy osapäivätöissä. Lähes sadan leikkauksen jälkeen hän on saanut itselleen kasvot ja kroppa toimii, vaikka palanut iho kiristää. "Hyvät ystävät ovat tärkeitä, pitää karsia pois ne jotka antavat huonoa energiaa. Läheiseni näkevät, että olen sama Yvonne kuin ennenkin." Haastattelija: Soili Huokuna.

Sandran isoisän isoisä oli Venäjän tsaarin henkivartija. Sandran vanhemmat tapasivat Ruotsissa, vaikka ovat kumpikin kotoisin Pohjois-Karjalasta. Sandra kertoo työstään ja elämänsä koukeroista. "Miesten mielestä on yleensä hauskaa, että työmaalle tulee tyttö töihin. Hekin pitävät siitä, että keskustelutyyli muuttuu pehmeämmäksi." Aivokasvaimen takia Sandralla on jatkuva päänsärky. Kasvain on hyvänlaatuinen, mutta se on sellaisessa kohdassa, ettei sitä pystytä leikkaamaan pois. Sandra pinnistää ja puree hammasta niin, että jaksaa käydä töissä. Työmaalla on hänen mielestään niin hauskaa, ettei hän halua jäädä kotiin. "Menin toisen kerran naimisiin 27-vuotiaana - voi että, ei sitä koskaan opi!" Haastattelija: Soili Huokuna.

Lapsuus ja ensimmäiset kouluvuodet Rinkebyssä Pohjois-Tukholmassa, sen jälkeen hevoskoulu Skånessa ja työelämä Tornionlaaksossa. Ruotsi on tullut tutuksi Kaisulle etelästä pohjoiseen. "Muistan Rinkebyn värikkäänä ja iloisena paikkana" Lapsuus lähiössä on jäänyt Kaisun mieleen aikana, jolloin tapahtui paljon. Aina oltiin ulkona leikkimässä ja aina löytyi kavereita. Kaisu toimi tulkkina äidilleen, joka ei koskaan oppinut ruotsia, vaikka asui täällä 50 vuotta. "Lukiossa otin ruotsinkielestä parhaat arvosanat ja näytin, että kyllä mä osaan!" Haastattelija: Soili Huokuna. Soilin seurassa soili.huokuna@sverigesradio.se

Simon Scott löi rytinällä läpi Suomessa 70-luvun alussa. Keikkailu ja rakkaus toivat hänet Västeråsiin. Laulu raikaa edelleen, nykyään pääasiassa karaokessa. Vaikea sairauskaan ei ole lannistanut. Veikko Salonen, taiteilijanimeltään Simon Scott, syntyi 1948 Merikarvialla. Perheessä oli kahdeksan lasta ja töitä oppi tekemään jo pienestä pitäen. Kalastus on ollut rakas harrastus koko elämän ajan, samoin puutyöt, ja rakennusalalta löytyi myös ammatti. Simon Scott on laulanut koko ikänsä ja nykyään hän käy viihdyttämässä muun muassa vanhainkodeissa. "En ole koskaan ajatellut, että laulajan työssä olisi glamuuria. Olen aina valinnut tanssimusiikin niin, että tekstit sanoo ihmisille jotakin." Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Pertti Koistinen Tukholmasta auttaa työkseen kerjäläisiä. Hän on vähemmistötaistelija, eikä hän arkaile lähettää sähköpostia jos epäkohtia jossakin huomaa. Sitä kautta hän sai jopa roolin tv-sarjassa. Pertti kertoo, että hän sai hyvät lähtökohdat elämälleen itäsuomalaisessa Anttolassa. Kylän raitti oli kuin toinen koti ja nuoret oppivat ottamaan vastuuta. Ruotsiin Pertti lähti onnetonta rakkautta karkuun ja 80-luvun alkupuoli meni Rinkebyssä huoletonta poikamieselämää viettäen.   "Risto sanoi, että voin jäädä hänen luokseen kunnes asiat selkiytyy. Siinä meni neljä puoli vuotta. Tehtiin töitä, ja rahat ryypättiin." Kansankorkeakoulu toi muutoksen Pertin elämään. Elämän johtotähdiksi tuli muiden auttaminen, aktiivisuus vähemmistöasioissa ja viime vuosina myös ruotsinsuomalaisissa harrastajateatteriryhmissä. Tukholmasta löytyi jo vuosia sitten myös suuri rakkaus, sattumoisin naapurikylän tyttö Savosta, jonka Pertti vei viime kesänä vihille. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Kurt syntyi Turun saaristossa 1923. Hänen isänsä toimi vartijana vankileirillä Suomen sisällissodassa. Kurt muistaa hyvin talvisodan ajan -39 ja hän osallistui itse jatkosotaan aivan sen loppuun asti.  Maantiellä tuli vastaan sotilas, joka sanoi, että älkää menkö tuohon helvettiin. Mutta sinne mentiin ja siitä alkoi meidän helvettimme, kymmenen vuorokauden yhtämittainen taistelu." Kurt Antskog osallistui Suomen jatkosotaan 1941-1944 Syvärillä ja Karjalan Kannaksella. Hän haavoittui olkavarteen, oli Suomen puolella sotilassairaalassa muutaman viikon hoidettavana ja palasi rintamalle. Sodan jälkeen hän lähti Kanadaan töihin, muttei palannutkaan Suomeen vaan tuli Kanadasta Ruotsiin rakkauden tähden. Avio-onnea on kestänyt jo 66 vuotta ja Kurtilla ja hänen vaimollaan Bibillä on neljä tytärtä. Kurt ei arkipäivässä enää ajattele sotaa sen kummemmin, mutta unissaan hän joskus vielä turvaa selustaa puhdistamalla yöpöydän tavaroista.  Haastattelija: Soili Huokuna.

Linda Lampenius oli 8-vuotias, kun hän lähti ensimmäiselle konserttikiertueelleen. Linda kärsi syömishäiriöistä 23 vuotta, mutta hän sanoo, ettei syynä ollut tiukka harjoittelu, vaan perhesalaisuus. "Ennen kuin paranin, oksensin kahdeksan kertaa vuorokaudessa." Anorexia, bulimia, ortorexia - Linda Lampenius on käynyt läpi nämä kaikki. Lääkärit arvelivat, ettei hän välttämättä koskaan saisi omia lapsia. Rakastuminen ja oman miehen antama tuki saivat aikaan sen, että Linda parantui. Nyt hänellä ja hänen aviomiehellään Martinilla on kaksi tytärtä.  "Säilytän kaikki konserttiohjelmat ja arvostelut. Arkistoin kaiken. Mulla on jopa jopa astronauttijäätelöä Washingtonista tallessa pienessä pussissa!"  Haastattelija: Soili Huokuna.

Tapaamme tuhansien keikkojen miehen. Päivällä hengellisiä keikkoja, illalla kitara kainaloon ja kapakkaan, näin kului useita vuosia Keijon elämästä. Kuuntele Keijon ajatuksia elämästä Soilin seurassa. Keijo syntyi Haminassa 1961. Ruotsiin hän muutti 80-luvun alussa. Sieltä järjestyi sekä töitä että myöhemmin myös koulutus. Keijo on ollut kuorma-autonkuljettaja, nuoriso- ja päihdetyöntekijä, muusikko ja nykyään hän on myös pastori. "Kun menin kouluun, olin ainoa tummahipiäinen. Huomasin, että minua katsottiin, ja mietin: miksi? Tajusin ensimmäisen kerran, että olin erilainen." Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Mauri Antero Numminen kehitti oman laulutyylinsä, kun kukaan muu ei suostunut hänen silloisen bändinsä solistiksi. M. A. kertoo myös ystävyydestään Unto Monosen ja Rauli Badding Somerjoen kanssa. Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

"Teki mieli mennä ulos ja huutaa: eikö joku voisi halata minua?" Läheisyyden kaipuu miehen itsemurhan jälkeen oli valtava. Myös Pirjon poika teki itsemurhan. Silloin suru oli viedä Pirjonkin hengen. Pirjo Stråte on löytänyt elämälle uuden merkityksen: hän auttaa SPES-järjestön kautta muita selviytymään läheisen ihmisen itsemurhan jälkeen. Pirjon oma elämäntarina sisältää monia, satavuotiaan Suomen historiaan liittyviä koskettavia kohtia. Hänen oma isänsä myytiin 10-vuotiaana huutokaupassa ja aikuisikään ehdittyään Pirjon isä joutui sotaan. Pirjon aviomies taas oli pikkupoikana niin kutsuttu oravapoika, eli lapsi, joka suoritti kotirintamalla maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

"Vaikka on neutraali, se ei tarkoita, että on hissukka!" Näin tokaisee toimelias Liisa. Suomella on hänen mielestään paljon tarjottavaa Ruotsille - kuten ripaus suomalaista hulluutta. Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tulee sinullekin tuttu. Tällä kertaa toukokuussa 2018 virkaansa astunut Suomen Tukholman suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo siitä, miten hänen tiensä on kulkenut Turun liepeiltä makeistehtaan varjosta kansainväliseksi diplomaatiksi. Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Jake Nymanin ääni on tuttu YLEn musiikkiohjelmista, joita hän on toimittanut 70-luvun alkupuolelta lähtien. Jaken juontama Nuorten sävellahja oli suosittu toive- ja terveisohjelma, oman aikansa some. Jake Nyman on johdattanut YLEn kuuntelijoita popin ja rockin maailmaan vuosikymmenten ajan. Hän on myös kirjoittanut lukuisia musiikkiaiheisia tietokirjoja, joista uusin on nimeltään "Kielletyt levyt".  Haastattelija: Soili Huokuna.

Maria Sid valitsi alunperin näyttelijän ammatin siksi, että oli ujo. Toinen uravaihtoehto olisi ollut maatalon emäntä. Rempseä ja rohkea Maria työskentelee tätä nykyä sekä Suomessa että Ruotsissa. "Teen tieteellistä koetta, jolla haluan osoittaa, että on mahdollista olla samaan aikaan esiintyvä taiteilija ja äiti. Olen esimerkiksi auttanut lapsiani läksyissä Skypen kautta, kun olen tehnyt töitä Kiinassa." Marian suora ja konstailematon olemus valloittaa sekä teatteri-, elokuva- että tv-yleisön niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Häneltä luontuvat sekä vakavat roolit että sketsiviihde. Sarja "Livet i Fagervik" ja elokuva "Halå halå" ovat esimerkkejä tuotannoista, joihin ei haettu erityisesti suomalaistaustaista näyttelijää, vaan niihin haluttiin juuri Maria Sid. Roolihahmoille kirjoitettiin uudet, Suomeen sijoittuvat taustatarinat. Maria Sid ei ainoastaan näyttele vaan hän myös ohjaa. Tulevaisuudessa hän aikookin keskittyä entistä enemmän juuri ohjaamiseeen.  "Etsin aitoa tunnetta. En mieti, millainen olen, vaan olen oma itseni. Minua ei kasvatettu tytöksi tai pojaksi, vaan kannustettiin olemaan juuri sellainen kuin olen."  Haastattelija: Soili Huokuna.

Eivor Olofsson työskenteli neljännesvuosisadan Haaparannan svefi-kansankorkeakoulun räväkkänä rehtorina. Nyt hän on eläkkeellä, ja asuu miehensä ja kolmen koiran kanssa lapsuudenkodissaan Karungissa. "Mutka etelässä on käyty, tiedän nyt mitä se on. Sen jälkeen arvostan vielä enemmän läheisyyttä Suomeen, suomen kieltä, maalla asumisen rauhaa ja tiedän, mistä minä oikeesti tykkään. Eivor Olofsson täytti 70 vuotta 2017 ja hän nauttii eläkepäivistään Tornionlaaksossa. Hänen kotinsa on kaunis kulttuurikoti ja taide on hänen intohimonsa. 26 vuotta hän toteutti taiteellista ajatteluaan Haaparannan kansankorkeakoulun rehtorina.  "Ihmiset näkivät, että tämä akka vetää tätä linjaa, ja sain voimakkaita naisia mukaani. Koulu on nyt kulttuurikoulu."   Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Markoolion äiti Irma kertoo, että on sata miljoonaa kertaa pyytänyt lapsiltaan anteeksi nuoruudenaikaista liiallista alkoholinkäyttöään. Hän on myös saanut anteeksi, eikä deppaa vaan katsoo eteenpäin.  "Kun otti kaljan niin osas hirveen hyvää ruotsia. Mutta selvin päin ei osannut enää yhtään." Irma Lehtosalo sai vanhemmiltaan raskaana perintönä liiallisen alkoholinkäytön. Työuransa Irma teki sairaalassa keittäjänä ja siivoojana, kunnes selkävaivat äityivät niin pahoiksi, että työnteko piti lopettaa. Samaan syssyyn kuoli Irman äiti, ja tulevaisuus näytti synkältä. Markon menestys artistina toi yksyllättäen valoa äidinkin elämään. Nykyään Irma Lehtosalo on täysin raitis, asuu lähellä Markon perheen kotia saaristoidyllissä ja nauttii lastenlasten kanssa puuhailemisesta. "Markon isä on romani, ja hänen kulttuuristaan on minulla edelleenkin joitakin tapoja käytössä." Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Markku Putila perusti ensimmäisen kuoronsa Skinnskattebergissä 1976. Sitten tuli muutto Haaparannalle. Siellä hän perusti 1985 Gränsklangen/Rajansävelkuoron, joka on voimissaan yhä tänäkin päivänä. "Vaimo sanoi, että jos myyt klarinettisi, myyt myös sielusi." Markku Putila sanoo, että klarinetti oli hänen ensimmäinen rakkautensa. Se rakkaus syttyi 60 vuotta sitten eikä ole koskaan pettänyt. Toinen ja yhtä pitävä rakkaus löytyi sekin jo yli 50 vuotta sitten. Markku ja Leena Putila viettävät tänä vuonna kultahääpäiväänsä. Kaksikielisten kuorojen lisäksi Markku Putila johtaa myös Sångkören Lyckan-kuoroa Kalixissa. Lapsenlapset ovat Markku ja Leena Putilalle kaikki kaikessa. Isovanhempien ovet ovat aina avoinna perheen nuorisolle.   Ohjelman teknisestä toteutuksesta vastasi äänitarkkaaja Emilia Martin. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Legendaarinen rocklaulaja ja rumpali Remu Aaltonen on paukuttanut rumpuja jo yli puoli vuosisataa. Nyt kun ikää on 70 vuotta, päättää hän keikkauransa näyttävästi. Mukana on myös Dimitri Keiski. Henry "Remu" Aaltonen puhuu suorat sanat karusta lapsuudestaan, rock'n'rollista, romanikulttuurista, rakkaudesta. "Miksi tyytyä yhteen, kun silloin menettää kaikki muut?" Kolme vuotta sitten Ruotsista Suomeen muuttanutta rockmuusikkoa Dimitri Keiskiä Remu ylistää seuraavaksi rockin kuninkaaksi. Dimitri on mukana lavalla Remun jäähyväiskonsertissa Helsingissä 20.1.2018 ja hän esittää pääosaa kevään Remu-musikaalissa. Haastattelu on tehty Remun kotona Helsingissä tammikuun alussa 2018 ja myös Dimitri on siinä mukana. "En mä mikään tähti oo. En vieläkään tajua miks jengi pyytää multa nimikirjoituksia." Huom - Ohjelma sisältää runsaasti kirosanoja. Haastattelija: Soili Huokuna, jonka Remu luokittelee hyväksi jätkäksi.

Minni syntyi 50-luvun puolivälissä Keski-Suomessa. Rakkaus toi hänet Tukholmaan 1984. Elämä muuttui tapaninpäivänä 2004. Minni menetti miehensä ja kaksi lastaan tsunamissa. Mutta elämä ei loppunut. Alussa viilti ihan kauheesti kateus, ja pisteli: miks tolla on lapset elossa? Voi kun ei huutais lapselle, rakastais vaan Kuukausi tsunamin jälkeen Minni täytti 50 vuotta. Hän sai apua läheisiltään ja päätti pitää heille juhlat. Siellä itkettiin yhdessä, ja myös naurettiin kyyneleet silmissä. Minni päätti jatkaa elämää ja nyt, 13 vuotta tsunamin jälkeen, on hän uudessa aviossa ja yksi hänen intohimoistaan on kirjoittaminen. Tavallaan ihanaa, ettei mulla ole enää leimaa otsassa: tsunami       Haastattelija: Soili Huokuna.

Seppo Karmitsa on luonut omin käsin itselleen ja perheelleen hyvän elämän, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat. Sota, köyhyys ja isän alkoholismi vei ilon lapsuusvuosista. Seppo on selviytynyt sisulla. "19-vuotiaana laskeskelin, että olin siihen mennessä muuttanut 20 kertaa." Seppo Karmitsa syntyi Pohjois-Savossa Rautavaaralla 1964. Viisi vuotta myöhemmin perhe lähti köyhyyttä pakoon Ruotsiin. Isän alkoholismin ja äidin uupumuksen takia Seposta tuli tavallaan perheen pää jo ennen kouluikää. Hän huolehti pikkusisaruksistaan, myi kukkia ja naapurinrouvien virkkaamia mattoja, ja hankki näin muutaman kruunun taskurahaa. "Suomen-laivat ovat kolmas kotimaani. Juureni ovat siellä, minne hattuni laitan." Musisoiminen on Sepolle ollut ilo ja lohtu vaikeuksien keskellä. Hän on käynyt Kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun ja soittaa nykyään jatsia. Päätyönä Sepolla on hoitoalan firman pyörittäminen ja kestävän kulutuksen puolesta toimiminen. Ajattelutapa maapallon resurssien säästäväisestä käyttämisestä on peräisin lapsuuden niukista oloista. "Ennen kaikkea olen neljän lapsen isä", pohtii Seppo elämänsä arvojärjestystä. Sodanjälkeinen lastenkasvatus perustui Sepon kotona perustui sekä henkiseen että fyysiseen väkivaltaan, ja ankeat ajat ovat jättäneet jälkensä Sepon mieleen. Psykodynaaminen terapia on auttanut Seppoa työstämään lapsuuden traumoja. "Mummon sanoin pitkän elämän salaisuus on kova työ ja huono ruoka."  Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Kerttu syntyi Savossa 1937. Hän lähti nälkää pakoon Tukholmaan 1958. Työpaikka löytyi kulkutautisairaalasta, eikä Kerttu säikähtänyt edes silloin, kun ensimmäiset aids-potilaat hakeutuivat hoitoon. Kerttu Sturesson uskaltautui hoitamaan aids-sairaita 80-luvun alussa, kun muut eivät vielä uskaltaneet. Hän teki työtä HIV-positiivisten ja aidsiin sairastuneiden kanssa 26 vuotta ja sai sinnikkäästä työstään muun muassa "Svenska hjältar"-tunnustuksen. "Jo silloin kun olin pieni ja kärsin vilua ja nälkää, päätin, että kun saan rahaa ja ruokaa, niin käytän loppuelämäni muiden auttamiseen. Ja sitä minä olen tehnyt koko ikäni." Kertun yksityiselämässä on ollut paljon surua ja lohduttomuutta lapsuudesta asti. Työ sekä pitkä liitto aviomies Stigin kanssa ovat antaneet voimaa ja valoa. "Tansseissa sanottiin, että olen finnjävel. Itkin, kun pääsin kotiin. Rouva, jonka luona asuin, lohdutti minua ja sanoi, että ole vaan oma itsesi." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Viihdetaiteilija Danny tulee Suomesta esiintymään #MittFinland Live -konserttiin 29.11. Jo 60-luvulla hän oli Suomi-popin kruunamaton kunkku ja Danny-Shown kautta on syttynyt monta muutakin tähteä.  Ilkka "Danny" Lipsanen on syntynyt Porissa 1942. Hän on yksi Suomen suosituimmista laulajista, yrittäjä ja musiikkineuvos. Dannyn levyjä on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta ja listahittejä on kertynyt muutamaa vaille sata. "Aloitin 75-vuotispäiväni kiitosrukouksella, laitoin perään anomuksen, että josko saisi vielä lisäaikaa. Näin sitä mennään sitä lisäaikaa." Dannyn ja hänen tyttöystävänsä, tangokuningatar Erika Vikmanin suhde on herättänyt kohua lähinnä suuren ikäeron takia. Erika on syntynyt 1993. Pari suhtautuu median kiinnostukseen tyynesti. "Olen saanut elää ikäisteni, vähän nuorempien ja nyt vähän enemmän nuoren kanssa. Pysyn paremmin ajassa kiinni kun tiedän, mitä nuorempi sukupolvi ajattelee." Haastattelija: Soili Huokuna.

Suomenkielestä on työssä ollut hyötyä, sanoo Pirjo Svegreus. Piilotettu puukkokin löytyi kerran näppärästi, kun Pirjo kuuli, mitä väkivallantekijät supattivat suomeksi poliisiauton takapenkillä. Kun Pirjo oli 9-vuotias, päättivät hänen vanhempansa, että nyt lähdetään Ruotsiin. Koti-Savosta otettiin mukaan vain kiikkutuoli. Pirjo oli Skanstullin suomenkielisen lukioluokan ensimmäisiä oppilaita. Vuoden -79 ylioppilaat tapaavat edelleenkin säännöllisesti. Kaikilla on mennyt elämässä hyvin, sanoo Pirjo. Poliisin ammatin valitsi heistä kaksi. Pirjo Svegreus kertoo työstään korttelipoliisina Tumbassa ja Skövdessä, sekä työuupumuksesta, joka iski 22 työvuoden jälkeen, sekä tiestä takaisin ammattiin. "Mieheni on myös poliisi ja hän muistaa ensimmäisestä tapaamisestamme, että minä kiroilin hirveästi. Myöhemmin ajelimme patrulliautoa yhdessä ja meistä tuli pari." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Hannu Laitinen on mediakonkari, joka on elämässään kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Hän on myös toimittanut ja kehittänyt ruotsinsuomalaisia radio- ja tv-ohjelmia 1970-luvun alkupuolelta asti. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Brigitte Bardosta ja Tipitiistä se alkoi 60-luvun alussa. Menestys on jatkunut halki vuosikymmenten ja edelleen keikkaa pukkaa. Eikä yhtään kyllästytä esittää Eviva Espanjaa, vakuuttaa iloinen Marion. Marion Rung syntyi musikaaliseen perheeseen Helsingissä pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Nuoren tytön haaveena oli tulla kampaajaksi. Toisin kävi. Laulun lahjat veivät artistin ammattiin, ja sekä euroviisu- että Sopotin laulukilpailumenestys antoivat nostetta uralle. Haastattelija: Soili Huokuna.

Martti Wallénin komeaa bassoääntä kuultiin Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Eläkepäiviksi oli tarkoitus lähteä Italiaan, mutta uusi rakkaus veikin Mallorcalle. Martti Wallénin oopperaura alkoi Suomen kansallisoopperasta ja jatkui Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, missä hän lauloi 1975-2004. Oopperalaulajan eläkeikä on 55 vuotta, vaikka bassoääni on silloin parhaimmillaan, toteaa Martti. Hän lopetti siinä vaiheessa laulamisen, meni naimisiin espanjalaisen Lolan kanssa ja muutti Mallorcalle. Yhdeksän vuoden hiljaisuuden jälkeen ääni avautui uudelleen. Lokakuussa 2017 Martti Wallén on mukana järjestämässä kotisaarellaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaviikkoa. Ohjelmassa kuullaan Martti Wallénin ensimmäinen levytys 60-luvulta, Paljain jaloin. Välisoittona on Pietro Mascagnin Intermezzo. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Martti Paananen aloitti viime vuoden lopulla kirkkoherrana lähes 500-vuotiaassa Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Aiemmalta ammatiltaan hän on lehtimies. Martti Paananen teki lehtityötä Suomessa 20 vuoden ajan. Kun 50-vuotispäivät lähestyivät, vaihtoi hän toiseen ammattiinsa, johon hänellä on koulutus hänestä tuli pappi ja työpaikka löytyi Tukholmasta. "Toimittajan työssä ja papin työssä on yhteistä se, että molemmat ovat totuuden etsimistä." Nyt syksyllä 2017, kun Martti Paananen on juuri viettänyt 60-vuotispäiviään, on hän Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja takana on myös reilut neljä vuotta pappina Australian Sydneyssä. "Nautin jokaisesta aamusta, kun kävelen läpi Vanhan Kaupungin ja kiipeän Slottsbackenille. Kohta 300 vuotta täyttävän suomalaisen kirkon seinät ovat siellä monenlaista tarinaa tulvillaan." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Leena Lindantytär työskenteli 30 vuoden ajan äidinkielenopettajana ja hän on vakaasti sitä mieltä, että ruotsinsuomi on oma kielensä. Vaikka hengenheimolaisia ei oikein löydy, ei Leena anna periksi. Elämäni suurin virhe oli se, etten puhunut äidinkieltäni omille lapsilleni." Leena Lindantytär syntyi Itä-Hämeessä 1945, samana vuonna kun toinen maailmansota päättyi. Isä oli ollut sodassa ja pysyi kolmelle lapselleen melko etäisenä. Perheen keskipiste oli äiti Linda, ja äidin kunniaksi Leena Paalanen muutti sukunimensä Lindantyttäreksi. Soilin seurassa Leena kertoo myös elämänsä miehistä ja siitä elämäntyylistä, jonka ansiosta onni kukoistaa hänen ja hänen nykyisen miehensä talossa Trollhättanissa. Hellät sanat, joita lausutaan päivittäin, pitävät rakkauden elävänä." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Vegan Flava eli nuoruutensa Trollhättanissa vahvan jengikulttuurin aikaan. Skeittilauta ja spraypurkki olivat Veganin tunnusmerkkejä. Taidekorkeakoulunkin hän kävi, mutta palasi katutaiteilijaksi. Maalaan sekä laillisesti että luvatta. Hylätyt tehtaat kiinnostavat eniten. Vegan ei käytä omaa nimeään, sillä hän haluaa tehdä taidetta rauhassa, ilman julkisuutta. Työt puhuvat puolestaan. Identiteetti on niistä karsittu pois  jäljelle jäävät pääkallot ja luurangot. Tutkin paikkoja maalaamalla niitä. Rakastan öisen kaupungin romantiikkaa. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Tarja Halonen on uudistanut suomalaista arvomaailmaa muun muassa yhteiskunnallisen tasavertaisuuden osalta. Halosen mukaan Suomella on paljon opittavaa Ruotsista. Vanheneminen on ainoa keino elää kauemmin. Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000, oli hän tehtävässä ensimmäinen nainen, ensimmäinen helsinkiläinen ja myös ensimmäinen työläiskaupunginosasta kotoisin oleva valtionpäämies. Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona 1943, jatkosodan aikaan. Hän toimi presidenttinä kahden kauden ajan, vuoteen 2012. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa YK:n eri foorumeissa kestävän kehityksen hyväksi. Mikä on menestyksen avain? Pitää uskaltaa sanoa kyllä ja sitten tehdä parhaansa. Tarja Halonen kertoo Soilin seurassa avoimesti elämästään Suomen politiikan keskipisteessä ja julkisuuden valokeilassa. Virallisen kuoren takaa astuu esiin lämmin ja aito Tarja. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se   Presidentti Halonen oli myös yksi Ruotsin Radion P1-kanavan kesäpuhujista 2017. Kuuntele hänen ruotsinkielinen Sommar-ohjelmansa täältä.

Mia Halonen on Suomessa tunnettu radio- ja tv-juontaja, ja hän on toimittanut viihdeuutisia myös Sisuradiolle. Opastettuaan muita rakkauden polulle on nyt hänen vuoronsa olla itse juhannusmorsiamena. Ystävällisyys on kuin rakkautta työsaappaissa.  Mia kertoo elämästään ja uudesta rakkaudestaan, joka löytyi netin kautta toiselta mantereelta. Pari tapasi toisensa ensimmäisen kerran elokuussa 2016, he avioituivat saman vuoden joulukuussa ja vastavihitty morsian muutti saman tien Kanadaan, aviomiehensä Timin kotimaahan.  Sekä Mia että Tim olivat myyneet asuntonsa ja yhteinen koti, talo Nanaimon kaupungista, ostettiin keväällä.  Juhannuksena 2017 Mia ja Tim juhlivat häitään ystävien kanssa Helsingissä. Ketä viehättää deittaaja, jolla on aina naama näkkärillä?  Mia on asunut aiemmin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, ja hän toiminut matkanjohtajana Afrikassa. Suomessa hänet tunnetaan muun muassa  "Maajussille morsian"-tv-sarjan juontajana. Sisuradion kuuntelijoille Mia Halonen on tuttu Puhelinlangat laulaa-yhteislähetysten juontajana Helsingin päässä ja Soili&Waronen ShoW:n Suomen viihdeuutisten toimittajana.  Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se 

Ikuista kutinaa tarinoita maanteiltä ja kulissien takaa. Näin on Tapio ristinyt elämänsä monologin. Kutina on esiintymistarve, joka alkoi kutkuttaa Tapiota jo pikkupoikana, kun hän pääsi näyttämölle. Tapsan tie on kulkenut sinne minne keikat vievät: ristiin rastiin Suomea, ympäri ämpäri Ruotsia. Jokaiselle näyttelijälle tule jossain vaiheessa se, että voi -kele, kun tähän ammattiin lähin! Kiinnitys Riksteaterin suomalaiseen toimintaan kiinnitti miehen Tukholmaan lähemmäs 30 vuotta sitten. Perheeseen kuuluu vaimo Hannele ja kolme aikuista lasta. Tapio Aarre-Ahtion ura alkoi jo pikkupoikana Lahden Kaupunginteatterissa ja ympyrä sulkeutui, kun hän palasi sinne viideksi vuodeksi ennen eläkeikää. Eikä nykyinen eläkeläinen laakereillaan lepää. Tapio palasi Ruotsiin ja täkäläisille näyttämöille, nyt ohjaajan roolissa. Loppusyksystä nähdään Södertäljessä Tapion ohjaama ja kirjoittama Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyvä esitys. Se on harrastajateatteri Tuikun tuotantoa. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Suomalaistanssit ovat saaneet uutta nostetta Månskensorkesterin ansiosta, ja Darya Pakarinen orkestereineen on opettanut myös ruotsalaisen yleisön rakastamaan suomalaista tangoa. Vaari soitti suomalaista tangoa, kun olin kesälapsena Pohjanmaalla. Tango on minulle kaipuumusiikkia. Pohdin, säilyykö yhteyteni Suomeen sitten, kun vanhat sukulaiset ovat poissa. Darya Pakarinen on syntynyt Tukholmassa. Hänen äitinsä on suomalainen, isä on kotoisin Iranista. Darya itse viihtyy hyvin Aasian maissa ja erityisesti Japanissa. Månskensorkester keikkailee ahkerasti ympäri Ruotsia, Pohjolaa ja kauempanakin. Daryan koti ja sielunrauhan paikka on tätä nykyä Smoolannissa. Siellä hän vetää kumisaappaat jalkaansa ja rentoutuu luonnon helmassa. Tai hyppää moottoripyörän selkään! Uuden levyn laulut ovat syntyneet niistä tarinoista, mitä Månskensorkesterin keikoille tulleet ihmiset ovat kertoneet meille. Månskensorkester julkaisi toukokuussa kolmannen pitkäsoittolevynsä Det nya Atlantis. Ohjelmassa kuullaan  kolme kappaletta uudelta levyltä. Poddversiossa kappaleet ovat lyhytversioina tekijänoikeussyistä. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se