Helsinki Podcast

Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttely pohjautuu mielialatiedusteluaineistoon. Miksi ja miten siviilit harjoittivat mielialatiedustelua? Mitä salaisesta aineistosta löytyy ja miten se yllättää? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Näyttelijät: Irina Pulkka, Jukka Pitkänen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Helsinki raaistui sotavuosina. Väkivalta ja omaisuusrikokset rehottivat. Mitä se merkitsi helsinkiläisten asenteissa ja arjessa? Miten naisten elämä muuttui pimennetyssä kaupungissa, jossa sekä ohikulkijat että viranomaiset saattoivat ahdistella? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Näyttelijät: Irina Pulkka, Jukka Pitkänen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Toukokuussa 1942 Ateneumissa avattiin Propaganda-Aseveljien järjestämä suomalaisen ja saksalaisen rintamavalokuvan ja -taiteen näyttely. Millainen spektaakkeli näyttely oli ja miten sitä käsitellään Mieliala-näyttelyssä? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Näyttelykuraattoreita kutsuttiin ennen komissaareiksi. Mitä Mieliala-näyttelyssä esiteltävien suurnäyttelyiden komissaarit tekivät ja mitä yllättävän tuttuja ideoita he sovelsivat? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Taiteen ja tieteen evakuointi Helsingistä on suuri tarina asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten uhrautuvasta työstä kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Miten Ateneumin, Sinebrychoffin, Kansallismuseon, julkisten veistosten sekä Helsingin Yliopiston kirjaston aarteiden evakuointi käytännössä tapahtui? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Sota näkyi monin tavoin Helsingin kaupunginorkesterin toiminnassa. Miten sotapolitiikka näkyi ohjelmistossa ja millaisia kohtaloita ja tilanteita orkesterin sotavuosiin liittyy? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen.  HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Kuinka usein helsinkiläiset itse asiassa kokivat ilmapommituksia sotavuosina? Ilmapommituksilla oli tärkeä mielialatekijä, jolla oli myös suuri symbolinen merkitys. Miten ilmapommitukset vaikuttivat Helsingin henkiseen ilmapiiriin? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Näyttelijät: Irina Pulkka, Jukka Pitkänen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Korona-aikana pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen suhde on nostanut pintaan monia perinteisiä käsityksiä kaupungin ja maaseudun suhteesta. Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kommentoi näitä kärjistyneitä piirteitä 7.4.2020. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila alkoi Suomessa 18.3.2020. Sen eristyksen ja hätäännyksen ilmapiirissä on hätkähdyttäviä yhtenevyyksiä sota-ajan mielialatiedusteluaineistoon. Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kommentoi niitä 7.4.2020. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Poikkeustiloja ja kriisejä työssään pohtineet historioitsijat ovat keväällä 2020 kokeneet déjà vu -tunteen. Tuttuus nousee menneiden kriisiaikojen päiväkirjojen, kirjeiden ja sanomalehtien parissa vietetyistä kuukausista ja vuosista – niin paljon tuttuja ilmiöitä ja analogioita. Avausjaksossa historiantutkijat Samu Nyström ja Oona Ilmolahti juttelevat Alku-baarin pöydässä podcast-sarjan ideasta ja pohtivat mitä tapahtuu, kun poikkeuksellisuus astuu kaupungin arkeen. Tällä kertaa muun muassa askarrellaan hengityssuojaimia – tosin kaasunaamarin muodossa –, tutustutaan selluleipään ja pistäydytään Kolera-altaan reunalla. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen.

Poikkeusajan saapumista seuraa aina tietynlainen paniikkitunnelma. Nyt se on täällä – se, mitä on pelätty ja jonka seurauksista on maalailtu uhkakuvia. Maailmansotien syttyessä lehdet ja sähkösanomat riistettiin lehtipoikien käsistä, nyt verkkolehdet horjuvat lisäkuorman alla. Sekä elokuussa 1914 että marras-joulukuussa 1939 poikkeusaika alkoi kaupunkien tyhjentymisellä – siksi jaksossa vieraillaan myös Rautatieasemalla. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen.

Kaikkeen tottuu, ja arjen jatkaminen on luontainen selviytymiskeino. Jaksossa siirrytään Alku-baarista kotiympäristöön pohtimaan muun muassa sitä, miten maailmansotien pula-aikoina opittiin järjestämään jokapäiväinen leipä mitä merkillisemmin tavoin. Poikkeusaika löytää aina tiensä myös lasten arkeen ja leikkeihin, ja päivän retkikohteena onkin kansakoulu. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen.

Hoitotyö, tartuntataudit ja sota. Kriiseihin liittyy yleensä kuoleman uhka ja kohtaaminen. Jonkun on parsittava haavoittuneet ja hoidettava tartuntatautipotilaat – sekä valistettava kansaa. Jaksossa pohditaan muun muassa ensimmäisen maailmansodan haavoittuneita, tuberkuloosia ja espanjantautia. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen.

Kriisiaikoina ihmisten tiedonjano on loputon, ja samaan aikaan tiedon kulkua pyritään hillitsemään ja kanavoimaan. Jaksossa istutaan niin kahvilan pöydässä kuin saunan lauteillakin puimassa päivän uusimpia huhuja ja uutisia – ja yritetäänpä katsoa menneisyyden lisäksi tulevaisuuteenkin ennustuspelin avulla. Juoruja ja huhuja oli niin paljon, että jaksosta tulikin tähän mennessä pisin! Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Paitsi epävarmuutta ja kärsimystä, poikkeusaikoihin sisältyy myös uusia arjen turvaverkostoja, inhimillisyyttä, talkoita, yhteistyötä ja jokapäiväistä hyvyyttä. Teemoja puretaan niin vankileiripostin, elintarvikejakelun kuin erilaisten keräystenkin näkökulmasta. Lopuksi vieraillaan leipäkorttijonossa. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Kovat ajat, monet keinot. Kriisiaikojen kaupunkielämä vaatii kekseliäisyyttä paitsiravinnonhankinnan, myös arkeen ja juhlaan liittyvien pienten ilojen ja nautintojen turvaamiseksi. Korvikkeet, musta pörssi, gulashit ja puutarhapalstat tulevat kaupunkilaisille tutuiksi. Jakson vierailukohteena on Vallilan siirtolapuutarha, joka valmistui 1930-luvun alussa etenkin lama-ajan ravinnontuotantoa ajatellen. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Ei aika mennyt koskaan palaa. Dramaattiset käänteet ja mullistukset aiheuttavat aina nostalgiaa, kaipuuta ja ikävää aikaan, jolloin kaikki vielä oli hyvin. Jos kriisi tempaisee pois kotoa, ikävöidään kotiseutua, ja erityisiä kaihon väristyksiä sydänalassa herättävät vuotuisjuhlat. Nostalgia auttaa kestämään poikkeuksellisia tilanteita, mutta voi myös olla riipaisevaa melankoliaa. Jaksossa pohditaan tuota ikävän tunnetta muun muassa helsinkiläisen saarielämän, Karhumäessä kirjoitetunjoulurunon ja rintamaviihteen näkökulmasta. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Mitä yhteistä on espanjankärpäsellä ja vessapaperilla? Huumori on poikkeusaikojen keskeinen selviytymiskeino, ja kriisiajat synnyttävät loputtomasti kaskuja, vitsejä, pakinoita, meemejä ja suusta suuhun kiertäviä tarinoita. Myös viihteen tarve korostuu, ja huumorilla on merkityksensä myös sotapropagandassa. Jaksossa käsitellään poikkeusaikahuumoria henkilökohtaiselta tasolta synkempään huumoriin saakka ja kuullaan sekä vaivautuneiden tutkijoiden että näyttelijöiden kertomia espanjantautivitsejä. Vierailukohteena on mustan huumorin tyyssija, hautausmaa – tuttavallisemmin Ruttopuisto. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Milloin on se hetki, kun poikkeuksellinen muuttuu taas normaaliksi? Tällä hetkellä näyttää siltä, että koronapandemia vie yhteiskunnat ainakin vakavaan taloudelliseen kriisiin. Todennäköistä kuitenkin on, että yhteiskunta on poikkeusajan jälkeen pääpiirteissään sen näköinen kuin mistä lähdimme liikkeelle: jälleenrakennusaikaa ei tarvitse aloittaa raunioiden, vankileirien tai valtavansiirtoväestön keskellä. Tässä jaksossa pohditaan rauhan tuloa etenkin toisen maailmansodan osalta: rauhantansseja, olympialaisia, museoiden avautumista, kotiutuvia sotalapsia, suuria ikäluokkia – ja kaiken tämän takana sotainvalideja, sotatraumoja, ikävää ja menetyksiä. Halu elää elämää eteenpäin oli kuitenkin kova – eikä nautintoaineita unohdeta viimeisessäkään jaksossa! Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Naisten ja sukupuoleltaan moninaisten henkilöiden asema populaarimusiikin kentällä ei edelleenkään ole tasa-arvoinen miesten kanssa. Tarjoaako diy-kulttuuri ulospääsyn tilanteesta, vai onko se kaksiteräinen miekka? Asiasta Mervi Vuorelan kanssa keskustelevat Turun yliopiston tutkija Tiina Käpylä ja Ydinperhe-yhtyeen basisti Vilja Joensuu. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/naiset-ja-sukupuoleltaan-moninaiset-henkilot-diy-toimijoina-miksi-tasta-asiasta-pitaa-yha-keskustella/

Helsingin kaupunki on sanonut haluavansa edistää asukkaidensa omaehtoista kulttuuritoimintaa, mutta onko puhe vain sanahelinää? Millä kriteereillä kaupungin hallinnoimien tilojen ovet aukeavat - tai jäävät aukeamatta? Asiasta Mervi Vuorelan kanssa keskustelevat Kallio Block Partya, Herttoniemi Block Partya ja Kontula Electronia tuottanut Mikko Heinänen ja erilaisten vaihtoehtotilojen kuraattorina toimiva Anna Jensen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteistyo-helsingin-kaupungin-kanssa-mahdollisuuksien-vai-mahdottomuuden-taidetta/

Pääkaupunkiseudulla on reivattu 1990-luvulta lähtien. Hieman yllättäen bileitä on masinoitu erityisesti opiskelijapiireissä eikä niinkään homeisissa ug-kellareissa. Missä kaikkialla subwoofer on pumpannut, ja mikä bileiden merkitys on ollut helsinkiläiselle elektronisen musiikin kulttuurille? Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa kaksi vanhaa opiskelijayhdistysaktiivia, Hytkyn Rami Ratvio ja Entropyn Laura Euro. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nyt-reivataan-tapaukset-hytky-ja-entropy/

Omaehtoisten musiikkipaikkojen pystyttäminen on itsessään ruohonjuuritason poliittinen teko, mutta toisissa paikoissa ideologisuus on kukoistanut enemmän kuin toisissa. Tällaisia paikkoja olivat esimerkiksi Vuoritalo Käpylässä ja Siperia Länsi-Herttoniemestä. Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa kaksi pitkän linjan punkkaria: Janne Nyström ja Matti Torvinen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/poliittisuus-omaehtoisissa-musiikkitiloissa/

Diy-musiikkikulttuuria on edistetty Suomessa hyvin erilaisilla tavoilla ja filosofioilla. Viime vuosina on alettu peräänkuuluttaa erityisesti inklusiivisuutta, turvallisen tilan periaatteita, esiintyjien diversiteettiä ja taiteen vastuuta. Onko tämä pelkästään hyvä asia? Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa Studio Là-Bas'n perustaja ja pääkoordinaattori Lauri Luhta sekä muun muassa Kääntöpöydän tapahtumia tuottanut kaupunkiaktiivi Tehilah Auramo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/miten-diy-musiikkitapahtumien-jarjestaminen-on-muuttunut-suomessa/