Podcasts about kansallismuseon

Ikonisesta lelunukesta kertova fiktiivinen elokuva Barbie on noussut vuoden 2023 kesän suurimmaksi elokuvailmiöksi. Greta Gerwigin (Pikkunaisia, Lady Bird) ohjaaman elokuvan päärooleissa esiintyvät Margot Robbie sekä Ryan Gosling. Elokuva kertoo Barbien erottamisesta Barbielandista ja siitä, miten hän lähtee etsimään onnea ihmisten maailmasta. Elokuva näyttää yhdistävän sekä satunnaiset elokuvakävijät että elokuvien suurkuluttajat ja kriitikot yhdeksi innokkaaksi Barbie-nälkäiseksi ryhmäksi, jotka tuntuvat odottavan rainaa kuin kuuta nousevaa. Kulttuuriykkönen selvittää, mistä elokuvan saama valtava ennakkohype ja odotusarvo kumpuavat, ja kuinka onnistuneesta adaptaatiosta on oikein kyse. Miten elokuva käsittelee pop-kulttuuri-ikonia ja millaisia näkökulmia se tarjoaa paljon parjatun ja rakastetun lelunuken maailmaan? Vieraina Barbie-keräilijä Ursula Kähäri, Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen sekä elokuvakriitikko Leena Virtanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Raimo Laeslehdon isä Eero on maalarimestari ja niin on yksi hänen lapsistaankin. He kaikki ovat opiskelleet Helsingin maalariammattikoulussa, osittain jopa samojen opettajien opetuksessa. Maalarimestari Laeslehto tuntee monet maamme arvorakennukset tavallista läheisemmin. Hän on valvonut maalausurakoita Helsingin Tuomiokirkon ja Kansallismuseon, ja lukuisten muiden arvorakennusten sisä- ja ulkoseinillä. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Jonni Roos.

”Valehtelisin, jos sanoisin, että rakastan elämää, sillä minä en rakasta sitä sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin se pitäisi olla. Kaipaan kauemmaksi: takaisin pakanuuden ja kristillisyyden murrosaikoihin.” Näin kansallistaiteilija, ristiriitainen enfant terrible, Akseli Gallen-Kallela kirjoitti vuonna 1897. Akseli Gallen-Kallela syntyi 1865 ja hänet tunnetaan Kalevala-teemaisten teosten ja kansankuvausten maalarina. Hän suunnitteli myös grafiikkaa, mitaleita, mainoksia, huonekaluja, univormuja ja tekstiilejä. Millä tavalla hänen persoonansa eri puolet näkyivät näissä eri luomuksissa? Millä tavalla Kansallismuseo haluaa nyt tuoda uutta kulmaa tähän ikoniseen taiteilijaan uuden näyttelyn myötä? Gallen-Kallelan vaimo Mary Slöör ja lapset Marjatta, Kirsti ja Jorma toimivat usein malleina. Gallen-Kallela eli aikana, jolloin Suomi ja Eurooppa olivat murroksessa. Suomen suuriruhtinaskuntaan rakennettiin Kansallismuseo, jonka keskihallin freskot tilattiin tältä kuuluisalta taiteilijalta. Millaisesta ajasta nämä freskot kertovat? Millä tavalla itsenäistyvän Suomen rakentaminen vaikutti hänen taiteeseensa? Gallen-Kallela suunnitteli itsenäiselle Suomelle kunniamerkkejä toimiessaan Carl Gustaf Mannerheimin pääesikunnassa vuonna 1918. Näyttelyssä on esillä 100 teosta joista osa ovat maalauksia, grafiikkaa, luonnoksia, esineitä ja valokuvia. Ohjelman vieraina ovat Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff. Akseli Gallen-Kallella Kansallismuseo 2.12.2022-2.4.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösessä tutustutaan Tamminiemen kiinnostavimpiin esineisiin ja tarkastellaan, miten ne olivat osaltaan luomassa kuvaa sekä aikansa suomalaisesta huippumuotoilusta että presidenttipari Kekkosesta. Oppaana ovat taidehistorioitsija Katja Weiland-Särmälä ja Kansallismuseon intendentti Mikko Teräsvirta. Urho ja Sylvi Kekkonen arvostivat suomalaista designia, ja tämä näkyy myös Tamminiemessä, joka on täynnä etenkin 1970-luvun kuumimpien suomalaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden tuotantoa. Tämä tyyli kiinnostaa tänään uusia sisustajia. Kekkoset uudistivat Tamminiemen sisustusta kahteen otteeseen, ja etenkin 1970-luvulla Timo Sarpanevan johdolla tehty uudistus näkyy museokävijöille: talosta löytyy muun muassa Yrjö Kukkapuron Saturnus, Eero Aarnion ikoninen pallotuoli, Alvar Aallon Artekia, Wirkkalan ja Sarpanevan taidelasia sekä Essi Renvallin kullattu pronssireliefi. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Taiteen ja tieteen evakuointi Helsingistä on suuri tarina asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten uhrautuvasta työstä kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Miten Ateneumin, Sinebrychoffin, Kansallismuseon, julkisten veistosten sekä Helsingin Yliopiston kirjaston aarteiden evakuointi käytännössä tapahtui? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Muotisuunnittelija Kisu Korsi on luonut useita juhlapukuja Linnan juhliin. Nyt hänen luomuksiaan esitellään Kansallismuseon näyttelyssä. Päätoimittaja ja Linnan juhlien kommentaattori Sami Sykkö on useita vuosia ollut muotiasiantuntijana Yleisradion tv-lähetyksessä. Minkälaisena suomalainen juhlapukeutuminen näyttäytyy Linnan juhlissa? Kolmantena vieraana on vintage-muodin asiantuntija Arja Könönen. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kansallismuseon intendetti Pia Paukku kertoo Langinkosken keisarillisesta kalastusmajasta, joka täyttää 130 vuotta. Kaunis kosken partaalla sijaitseva luonnonsuojelu- ja museoalue tarjoaa elämyksiä ja kivaa tekemistä kesäkaudella. Tänä vuonna Kamus-kvartetti konsertoi kalastusmajalla osana Kymijoen lohisoittoa keskiviikkona 5.6. klo 19. Kesän aikana on myös kuorovierailuja luvassa, kun esimerkiksi Kotkan Laulumiehet tulevat kajauttamaan 130-vuotisjuhlissa keisarin mielimusiikkia eli kuorosovituksia suomalaisesta marssimusiikista sekä Keisarin lempikappaleen, Suomen laulun. Langinkoskella on muutakin kuin Keisari Aleksanteri III:n kesämökki: kokonaisuuteen kuuluu useampia rakennuksia, joista esim. Kalahautomossa oleva Kymijoen historiasta ja Ruotsinsalmen taisteluista kertova näyttely on avoinna. Museo tuottaa runsaasti yleisöopastuksia. Myös tunnelmallinen kahvila Dagmar palvelee museokävijöitä. (Valokuva: Maija Huitu)

1400-luvulla valmistunut Kalannin alttarikaappi on Kansallismuseon merkittävimpiä taideteoksia.  Alttarikaapin tekijänä pidetään hampurilaista mestari Franckea.  Teos oli pitkään Lounais-Suomessa Kalannin kirkossa, mistä se ostettiin Kansallismuseoon 1800-luvun lopulla. Alttarikaappi kertoo kahden pyhimyksen - Neitsyt Marian ja Pyhän Barbaran - tarinat. Teos tunnetaan myös Pyhän Barbaran alttarikaappina. Kalannin alttarikaapin kautta avautuu näkymä myöhäiskeskiajan maailmaan. Mitä Kalannin alttarikaappi kertoo myöhäiskeskiajan katolisesta maailmasta ja myöhäiskeskiajan ihmisen maailmankuvasta? Mitä alttarikaapista voi nähdä myöhäiskeskiajan asenteista juutalaisia kohtaan? Ovatko Barbaraa kuvaavat maalaukset seksuaalisia? Haastateltavana tutkija Elina Räsänen. Toimittajana Harri Alanne. Kuva: Museovirasto.

Kansallismuseo täyttää ensi vuonna pyöreät 100 vuotta. Sen kunniaksi Tapani Ruokasen vieraaksi saapuu museon ylijohtaja Elina Anttila. Kansallismuseon alle kuuluu paljon muutakin, esimerkiksi Olavinlinna sekä Kotkan Merimuseo. Kuinka Kansallismuseo on vuosien mittaan kasvanut ja kehittynyt? Mitä kaikkea museoitten tehtäviin kuuluu, entä millainen on ylijohtajan rooli?

Minne kaikki vesisängyt ja leipäkoneet ovat kadonneet? Käyttävätkö suomalaiset oikeasti vielä astiankuivauskaappia, mäntysaippuaa ja bidee-suihkua? Mistä esineistä on tullut suomalaisuuden symboleja? Roman Schatz etsii nyt suomalaisen esinemaailman perinteitä ja piilomerkityksiä. Vieraina ovat Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss ja Kansallismuseon amanuenssi Risto Hakomäki.