Podcasts about lopuksi

Kolme tekoälytyöryhmän jäsentä vertailee omia tekoälytyöntekijöitään ja sitä, mitä agenttinen työ käytännössä vaatii. Anssi Nurminen kertoo Anneli-agentista, joka tekee WhatsApp-kuvista ja tekstistä konseptoituja videoita ja oppii saamastaan palautteesta, ja Lasse Mikkonen avaa Ossia ja Dudea, jotka hoitavat kuittirumban, ylläpitävät keissimuistia ja hakevat tiedot sähköpostista. Jaksossa käydään läpi MCP-yhteydet, skillit, harness joka pitää agentin ruodussa, sekä muistirakenteet obsidiaanista graafimuistiin ja RAG-järjestelmiin. Mukana on myös Meta Ray-Ban -lasien demo, keskustelu jatkuvan videotallennuksen ja yksityisyyden rajapinnasta, pseudonymisoinnista ennen pilveen lähettämistä ja siitä, onko Euroopalla vielä toinen mahdollisuus mallikisassa. Lopuksi puhutaan siitä, miksi kahdenkymmenen euron kuukausitilaus on halvin tapa investoida omaan osaamiseen ja miksi tietoturva ratkaisee, kun mallien kilpajuoksu Amerikan ja Kiinan välillä kiihtyy.0:00 Vieraat Anssi Nurminen ja Lasse Mikkonen0:09 Tekoälytyöryhmä ja 14 tekoälytyöntekijää0:48 Anssin tausta ja Anneli-agentti1:31 Lassen tausta DevOpsista agenttiseen tekemiseen2:33 Ossi ja Dude hoitavat kuittirumban3:51 Miten Anneli tekee videoita WhatsAppista5:12 Annelin opettaminen palautteen kautta6:32 Mikä MCP oikeastaan on6:56 Skills eli taidot tekoälytyöntekijälle7:46 Videot ravintola-alan innostajana8:48 Meta Ray-Ban -lasit käytössä10:05 Kuvahaku lasien kameralla10:39 Digitaalinen jalanjälki ja anonymiteetti11:57 Videoiden tekeminen lasit päässä12:38 Jatkuva nauhoitus ja muistin vahvistaminen13:47 Suomen kielen tuki laseissa puuttuu16:21 Miksi lisätty todellisuus kiinnostaa enemmän17:07 Videomallit ja Kiinan etumatka18:21 Suomalainen alustatalouskeskustelu on jäljessä19:07 Kannattaako odottaa valmista pöytää21:34 Vibekoodaus versus oikea osaaminen23:19 Agenttien delegointi ja rikkoutumisen opetus24:47 Harness valvoo että agentti pysyy uralla26:19 Kun agentti vuoti ajatteluprosessinsa ryhmään27:49 Mitä muita skillejä on rakennettu28:39 Duden keissimuisti ja palaverimuistiinpanot30:23 Ravintolakannattavuuden skilli yhteisprojektina31:01 Pitkä videotuotanto ja hahmojen konsistenssi33:28 Piilaakson aikakäsitys versus Eurooppa35:04 Miksi kannattaa kokeilla tasosto riippumatta36:19 Tietoturva ja Red Queen -ilmiö39:03 Mac Mini, Nvidia ja paikallinen laskenta41:13 Pseudonymisointi ennen pilveen lähettämistä43:00 Euroopan toinen mahdollisuus malleissa44:21 Kuukausitilaus on halpa investointi itseensä44:56 Agentin vieminen yrityksen IT-osastolle47:05 Hello Humans -podcastsimulaattori48:29 Joukkoistaminen ja skillien treidaus50:03 Muistirakenne vuoden ykkösteemana52:00 Graphify ja räätälöity keissitemplate54:35 Muisti toimii jo ChatGPT:ssä ja Claudessa56:13 Skillipäivitykset keskustelun pohjalta57:01 Suomen kielen skilli poistaa sloppia57:50 Botit keskustelevat keskenään liminaalitilassa58:48 Keskon AI-strategia ja koulutukset59:50 Amerikan ja Kiinan kilpajuoksu malleissa1:01:15 Loppusanat ja Sisäpiiri

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Samuel Davidkin.Samuel Davidkin (s. 1983) on helsinkiläinen kirjailija, joka tunnetaan dekkaritrilogiastaan Esikoisten lunastus (2016), Sodomasta pohjoiseen (2017) ja Rautakupoli (2019). Aloitimme pohtimalla Davidkinin juutalaisen suvun tarinaa. Miten ja milloin hänen esivanhempansa päätyivät Suomeen? Entä miten sukujuuret ja juutalaisuus näkyvät Davidkinin kirjoissa?Davidkinin uusin teos on trilleri Hippokrateen vala (2026), jossa liikutaan geenilääketieteen maailmassa. Kuinka kova hinta voidaan maksaa uudesta lääkkeestä, joka voi pelastaa valtavasti ihmishenkiä? Pyhittääkö tarkoitus keinot?Lopuksi puhuimme vielä antisemitismistä, joka on lisääntynyt kaikkialla maailmassa viime vuosina voimakkaasti. Näkyykö tämä myös Suomessa?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Millaista olisi, jos Ilen kotiin tultaisiin tekemään juttua hänestä? Onko rikos jo vanhentunut -osiossa Ronjan maidonvaahdotin aiheutti työpaikalla järkytyksen. Kondomeista päädytään ydinaseisiin ja jojot ovat tekemässä paluuta, mikä saa kaksikon muistelemaan intensiivisesti jojojen aikakautta ja temppuja. Lopuksi palataan Serenan muistoihin, kun eräs festari tekee paluun vesipuistoon.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Iiro ja Samuli istuvat alas muistelemaan suomi-soulin kultavuosia, joissa Samuli pärskytteli menemään rumpalina ja percussionistina. Siitä sitten Islannin kontaktien pariin ja äänittämään itseään lukuisiin TV ja elokuvatuotantoihin. Lopuksi yhteisestä harrastuksesta painon-nostosta.

Presidentti Donald Trump lupasi kaikille viisi tonnia, jos kommunismi nujerretaan välivaaleissa. Postiäänestyksestä tapellaan taas kerran. Lopuksi alushousumalli/demokraattipomo Hasan Piker. Mitä hän aikoo? Onko hänestä demokraateille hyötyä vai haittaa?

Gorilla Capitalin perustaja Petri Lehmuskoski kertoo, miksi product–market fit on hänen mielestään käyttökelvoton termi ja mitä hän tarjoaa sen tilalle. Hänen kirjansa jakaa yrityksen onnistumisen neljään mitattavaan todistuspinoon. Ensimmäiset niistä ovat ostajan todistus ja arvon todistus, joissa huomioidaan myös asiakkaalle ostamisesta syntyvä vaiva ja kustannus.Keskustelussa kulkee mukana runkonopeuden käsite eli se, ettei lisäraha nosta vauhtia jos runko ei sitä kestä, ja tyypilliset virheet joissa skaalataan ennen kuin ostaja on tunnistettu. Lehmuskoski arvioi myös, miten tekoäly kuluttaa saavutettua näyttöä yhä nopeammin ja siirtää kilpailuedun sinne, missä ihminen tunnistaa heikon signaalin. Lopuksi puhutaan exitin rakentamisesta jo perustamishetkestä alkaen sekä kamelin ja yksisarvisen erosta sijoitusstrategiana.00:00 Vieras esittäytyy ja Gorilla Capitalin kolmosrahasto01:09 Kirja enemmän arpia kuin pokaaleja01:51 Product market fit on määrittelemätön termi02:53 Neljä todistuspinoa fit-pinon tilalle04:15 Ostajan todistus ja arvon todistus erikseen04:48 Ostajan on laitettava jotain peliin05:56 Käyttäjä ei tee taloudellista päätöstä06:20 Ostosuppilo teatterina07:35 Asiakkaan piilokulut ja vaihtokustannukset08:23 Miksi isot järjestelmähankkeet epäonnistuvat09:18 SaaS ja käyttöönoton kitka10:29 Mittaaminen tekee kehityksestä silmukan10:50 Todistusaineisto kuluu ajan myötä11:14 Autovex esimerkkinä aidosta tuskasta12:03 Skaalautuminen ja ulkomainen ostaja12:36 Exit ei tapahdu sattumalta13:08 Skaalausvaihe tehokkuusmittarina14:18 Väärään suuntaan liian pitkään14:38 Rahan heittäminen väärään paradigmaan15:17 Sijoittajan neuvo väärässä vaiheessa15:46 Runkonopeus veneen vertauksena16:53 Firman runkonopeus perustajien tulona17:42 Myyjien palkkaaminen ilman näyttöä18:16 Perustajatiimin kemia osana runkonopeutta19:20 Miksi oikeat päätökset tulevat liian aikaisin20:24 Näyttö ennen peruuttamattomia päätöksiä21:01 Tiedostetut vedonlyönnit21:36 Ostajan ja arvon todistuksen sykli22:20 Liikevaihto huonona mittarina23:46 Kasvu ja skaalautuminen eivät ole sama asia24:45 Milloin exitiä pitää alkaa miettiä25:29 Amatöörikäsitykset exitistä ja unelmaostajasta26:22 Hyödyllinen vai välttämätön yritys27:36 Todistuspino hallituksen työkaluna28:43 Mikromanageerauksen riski29:42 Hallituksen, omistajan ja johdon suhde30:57 Yhteinen kieli perustajan ja sijoittajan välillä32:32 Startupin vuosikello33:00 Miten enkeli arvioi yritystä ilman näyttöä33:55 Milloin raha auttaa ja milloin ei34:49 Näyttö kuluu ja maailma muuttuu35:52 Riskin ottaminen kilpailuympäristössä36:16 Miksi asiakashaastattelut eivät riitä37:08 Podcastin ansaintamalli esimerkkinä39:24 Tekoälyhuijaukset sijoittajamateriaaleissa39:59 Prototyypin rakentaminen ei ole enää portti40:21 Asiakas voi korvata tuotteen itse41:09 Mitä perustaja ei saa ulkoistaa41:30 Myyjä kysyy vain sen minkä osaa kysyä42:09 Epäreilu etu tulee ostajakokemuksesta44:23 Investointipankkiirin todellinen kipupiste46:25 Saavutukset kuluvat ja niihin pitää palata47:21 Toptronics ja Grand Theft Auton myynti48:09 Hinnankorotus todistetulla arvolla49:00 Tekoäly kiertää ostajan todistuksen50:12 Ihmistyön korvaamisen helppous50:49 Mitä tekoäly ei vielä tunnista51:49 Sopiiko kehikko palveluihin ja tuotteisiin53:53 Mikään saavutettu ei ole pysyvää55:18 Sitä saa mitä mittaa56:33 Hajautus enkelisijoittamisessa57:34 Kameli ja yksisarvinen59:23 Realistinen valuaatio tuoton ehtona1:00:11 Arvet ja pokaalit kirjan tarinoina1:02:07 Itsensä keksiminen uudestaanSisäpiirissä puhutaan Grand Theft Auto VI:stä – ensimmäisestä GTA I:n jälkeen, jota Petri ei ole ollut myymässä.

Europarlamentaarikko ja entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri palaa Neuvottelija kanavalle suoraan Brysselistä arvioimaan Ukrainan ja Venäjän sodan tilannetta talven kynnyksellä. Zelenskyi on julistanut Venäjän ilmatilan turvattomaksi, Putin valmistelee hiljaista liikekannallepanoa Duuman vaalien jälkeen ja Venäjän kuukausitappiot ylittävät rekrytoinnin, mutta samaan aikaan Patriot ohjuksista on Iranin sodan jäljiltä huutava pula ja ballistiset ohjukset menevät läpi. Toveri selittää, miten Ukraina yrittää palauttaa liikkeen taistelukentälle dronekuplan suojassa, miksi liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma ja miten Flamingo, maarobotit ja tekoälyaseet muuttavat sotaa. Keskustelussa käydään läpi myös Fedorovin ero ja Starlink kiista, Pohjois-Korean ja Iranin oppiminen Venäjältä, Krimin logistinen saarrostus sekä EU:n 90 miljardin rahoitus ja Euroopan puolustusbudjettien kasvu. Lopuksi puhutaan suomalaisen asevelvollisuusarmeijan laadusta, europarlamentin ääripäistä ja Martin Paasin ehdottamista blokkivaaleista.00:00 Pekka Toveri Brysselistä ja sotilasura02:01 T-55, T-72 ja Leopardin ero04:31 Zelenskyi julistaa Venäjän ilmatilan turvattomaksi06:04 Duuman vaalit ja hiljainen liikekannallepano08:07 Miksi venäläiset eivät kapinoi10:28 Venäjän tappiot ylittävät rekrytoinnin11:11 Fedorovin ero, Starlink ja Syrskyi14:58 Ukrainan henkilöstöongelma ja rotaatio16:05 Panssarivaunut ja liikkeen palauttaminen taistelukentälle17:37 Dronekupla ja mekanisoidut hyökkäykset19:44 Tykistön muuttunut taktiikka21:48 Liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma23:12 F-16, tutkakoneet ja Venäjän ilmavoimien kuluminen24:56 Talvi tulee, ballistiset ohjukset ja Patriot pula27:25 Putinin paineet ja hyökkäys kolmella rintamalla29:56 Iranin sota söi Patriotit31:58 Pohjois-Korea ja Iran oppivat Venäjältä34:16 Ohjustuotannon rajat ja pommitusten teho35:58 Kosto kopioi kostoa, energia ja logistiikka38:20 Krim saarena ja Kertšin silta41:12 Ukrainan puolustusteollisuus siirtyy länteen43:11 Moskovan ja Putinin ilmapuolustus45:21 Kiinalaiskopiot ja S-400 maakäytössä47:22 Flamingo ja ukrainalaiset ballistiset ohjukset49:20 Maarobotit ja tekoälyaseet rintamalla53:16 EU:n 90 miljardin rahoitus Ukrainalle55:31 Naton 3,5 prosenttia ja kyvykkyyksien rakentaminen57:29 Innovaatiosta tuotteeksi sodan ja rauhan tahtiin59:07 EIB:n taksonomia ja puolustusbudjettien kasvu1:00:59 Ääripäät vastustavat, keskusta tukee1:02:52 Suomen asevelvollisuus ja johtajien laatu1:06:15 Martin Paasin blokkivaalit ja veronkorotukset

Tunne juuresi - vapauta potentiaalisi Perhekonstellaatio-kasvuryhmä alkaa 19.9.26. Lisätietoja alta : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli Podcastia. Vieraana on psykologi ja psykoterapeutti Elisa Jaala. ( https://www.instagram.com/laulelma2026/ ) Tässä jaksossa sukellamme psykoterapian muuttuvaan maailmaan ja siihen, mitä terapeutiksi kasvaminen oikeastaan tarkoittaa. Keskustelemme terapeutin omasta kasvuprosessista, koulutuksesta ja siitä, miksi myös ammattilaisen on jatkuvasti tutkittava omaa ihmisyyttään. Pohdimme erityisesti kehollisuuden, traumatietoisuuden ja turvallisuuden merkitystä terapiassa. Mitä keho kertoo silloin, kun mieli ei vielä löydä sanoja? Miksi turva on niin olennainen edellytys sille, että vaikeita kokemuksia voidaan todella kohdata? Yksi keskustelun keskeisistä teemoista on henkisyys psykoterapiassa. Missä kulkee aidon hengellisen kokemuksen ja niin sanotun hengellisen ohittamisen raja? Voiko henkisyydestä tulla tapa väistää vaikeita tunteita ja ihmisyyden keskeneräisyyttä sen sijaan, että kohtaisimme ne? Keskustelemme myös ylisukupolvisuudesta, perhesuhteista ja perhekonstellaatioista, sekä siitä, miten sukupolvien kokemukset voivat vaikuttaa meihin tässä hetkessä. Lisäksi tarkastelemme ryhmässä työskentelyn voimaa: mitä tapahtuu, kun omia kokemuksia ei tarvitsekaan käsitellä yksin, vaan niitä voidaan jakaa turvallisessa yhteisössä? Lopuksi puhumme kasvuryhmistä, ohjaajan vastuusta, turvan rakentamisesta ja siitä, mitä uskaltaminen ja niin sanotut "uskon hypyt" elämässä voivat tarkoittaa. Tämä on keskustelu psykoterapiasta, mutta samalla paljon laajemmin ihmisyydestä: mielestä, kehosta, yhteydestä, hengellisyydestä, perheestä ja siitä, miten ihminen voi kasvaa kohti eheämpää tapaa olla olemassa.

Mikko Alasaarela avaa jakson väitteellä, joka kuulostaa ensin salaliittoteorialta mutta osoittautuu kylmäksi rakennelaskelmaksi: Elon Musk on systemaattisesti hankkinut kontrollin koko teknologiapinoon energiantuotannosta piirivalmistukseen, robotiikkaan ja avaruuteen asti. Puuttuva pala oli oma mikropiirituotanto, ja Texasiin nouseva Terafab poistaa senkin riippuvuuden ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta. Keskustelussa puretaan, miksi Musk on välttynyt diluutiolta siinä missä Anthropicin ja OpenAI:n perustajat eivät, miten Starlink on hiljaa muuttumassa mobiilioperaattoriksi jokaisen kotiantennin kautta ja miksi Ricardon suhteellisen edun teoria ei enää välttämättä toimi maailmassa, jossa äly halpenee itsestään. Lopuksi katsotaan Eurooppaa ja Suomea: Euroopan kuumin startup on noin prosentti Anthropicista, ja kysymys on, tarvitaanko tänne omia pienimuotoisia Muskeja vai jotain aivan muuta. 00:00 Voisiko yksi mies hallita maailmantaloutta 01:20 Puuttuva pala oli oma piirivalmistus 02:31 Riippumattomuus ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta 03:25 Mikko Alasaarelan esittely 04:29 Elon Musk - aikakauden vaikutusvaltaisin yrittäjä 05:19 First principles ja SpaceXin lähtölaukaus 06:39 Halvempi avaruus synnytti ICEYEn 08:05 Starlink ja polku aina seuraavaan 08:59 Kuusikymmentä miljardia kolmen prosentin diluutiolla 10:01 Elon-kerroin printtaa käytännössä ilmaista rahaa 10:27 Anthropicin nousu ja Amodein pieni osuus 12:14 Kovan rahan hinta on kontrolli 13:42 Twitterin 44 miljardia ja sijoittajien pelastus 15:01 OpenAI ei omista piirejä eikä konesaleja 15:49 Anthropic plussalla, OpenAI syvällä tappiossa 17:30 Amazon ja Google omistavat enemmän kuin henkilöstö 18:14 Terafab on sodanjulistus Nvidialle 19:15 Litografian raja ja keskitetty laser 20:50 Euroopan vesitetyt tehdassuunnitelmat 21:49 Terafabin rakenteellinen kustannusetu 23:10 Vertikaalinen integraatio kääntyy päälaelleen 24:50 Ricardon suhteellinen etu murenee 26:09 Starlink muuttuu mobiilioperaattoriksi 27:13 Kotiantenni on samalla tukiasema 30:43 Nvidia on ainoa uskottava vastavoima 32:32 Taiwanin piirimonopoli turvallisuustakuuna 33:15 Grok Bot ja Cursorin käyttäjädata Muskin näpeissä 34:42 Koodauskisa on koko teoälykisa 36:31 X antaa Grokille reaaliaikaisen ylivoiman 37:41 Samin GEO-skripti siirtyi Cursorille Claudelta 39:35 X:n romahdus ja hidas paluu 40:26 Pilvi on aina jonkun tietokone 42:27 Kasvu siirtyy koodauksen ulkopuolelle 44:21 Muistipiirit ovat nyt pullonkaula 45:59 Robotiikka ei ole vielä alkanut 47:08 Super Evil Mega Corp -skenaario 47:39 Lovable on prosentti Anthropicista 49:30 Kulttuuriero ja loppuun palaminen 50:27 Meritokratia joka muuttui nepotismiksi 51:29 Bankman-Fried ja efektiivinen altruismi 54:09 LeCunin miljardin siemenkierros Euroopalle 55:56 Pienimuotoisia Muskeja myös Suomeen 56:56 Vauvojen rahasto perustulon vaihtoehtona

Kuuntele kaikki Ihan oikeesti -jaksot Podimossa! Aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fi/kokeilu!Unelmahäät tekevät paluun ruutuun ja innostavat meidät pohtimaan holding-yhtiön perustamista sekä isäsuhteitamme. Erikoisjoukot nostavat osakkeitaan erityisesti Huttusen silmissä elokuvamaisen motivaatiomontun keinoin. Lopuksi pyrähdetään Summittiin, jossa Miiska ei ota naiselta apua vastaan ja tulva johtaa evakuointiin.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana taloustieteen professori Niku Määttänen.Suomen talous ei ole juuri kasvanut pariin kymmeneen vuoteen ja julkinen talous on erittäin heikossa tilassa. Mitä pitäisi tehdä?Määttänen on talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Sen tehtävä on arvioida talouden tilaa ja talouspolitiikkaa riippumattomasti. Onko se mahdollista?Voiko taloutta ja politiikkaa kommentoida puolueettomasta tutkijapositiosta?Määttänen aloitti uransa tutkimalla asumista. Hän on todennut, ettei asuntolainaa välttämättä kannattaisi maksaa pois kokonaan. Miksi ihmeessä? Onko omistusasuminen järkevää kansantalouden kannalta vai olisiko vuokralla asuminen parempi ratkaisu?Puhuimme myös tuloeroista. Ovatko suuret tai pienet tuloerot kansantalouden kannalta hyviä vai huonoja asioita?Tarvitsemmeko lisää miljonäärejä Suomeen? Entä miksi Yhdysvallat ohittaa Euroopan vuodesta toiseen talouskasvussa?Lopuksi pääsimme myös taloustieteen ja talouden filosofiaan. Mitä talous oikeastaan on?  Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Perjantaistudiossa puhuttiin eufemismin juoksupyörästä: miksi uudet, neutraaleiksi tarkoitetut sanat alkavat ajan myötä kantaa samoja kielteisiä merkityksiä kuin edeltäjänsä. Pitäisikö juoksupyörää jarruttaa? Lisäksi keskustelu koski korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja työn arvostusta ja mielekkyyttä. Raati pohti myös professori Heikki Hiilamon Ylen kolumnissa esittämää ehdotusta valita arpomalla osa poliittisista päättäjistä. Lopuksi puhuttiin urheiluuskovaisuudesta ja urheiluateismista. Vauhdikkaassa raadissa olivat filosofi Tuomas Nevanlinna, tutkija Jori Grym ja arkistojohtaja Outi Hupaniittu. Toimittajana oli Ville Talola.

Espanjalle kuuluvalle Ceutan alueelle Pohjois-Afrikan rannikolle saapui vuorokaudessa 50 000 laitonta siirtolaista, ja tapahtuma sai eurooppalaiset päättäjät reagoimaan poikkeuksellisen nopeasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius arvioi, miksi Espanjan vasemmistohallituksen laillistamisohjelma toimii magneettina ja miten yhden jäsenmaan päätökset valuvat vapaan liikkuvuuden kautta koko unionin ongelmaksi. Keskustelu siirtyy Suomen rajaturvallisuuslakiin, sen väliaikaisuuteen ja siihen, että viiden kuudesosan enemmistö on kiinni vain muutamasta kansanedustajasta ensi kevään vaaleissa. Vigelius avaa myös perustuslakivaliokunnan tulkintojen muuttumista sekä sitä, miksi maassa asuvan ja kansalaisen oikeuksia pitäisi hänen mielestään erottaa toisistaan. Lopuksi pöydällä ovat väestörakenteen ennennäkemätön muutos, tekoälyn vaikutus työvoimatarpeeseen ja Afrikan väestönkasvun luoma siirtolaispaine.00:00 Ceutaan saapui 50 000 siirtolaista vuorokaudessa01:25 Joakim Vigelius esittäytyy ja Espanjan hallituksen linja02:19 Laillistamisohjelma ja yli miljoona hakemusta03:42 Vetovoimatekijät ja suora magneetti Eurooppaan04:37 Juha Sipilän kotitarjous ja vuoden 2015 opetukset06:29 Osmo Soininvaaran twiitti ja passikustannusten outo logiikka07:50 Ceuta ja Melilla siirtomaahistorian jäänteinä09:12 Rajojen pysyvyys vastaan ulkoinen painostus10:34 Nuoret miehet liikkeellä ilman naisia11:28 Ilmastopakolaisnarratiivi ei kestä tarkastelua12:51 Giorgia Meloni uhkasi Espanjaa Schengenistä sulkemisella13:44 Kansallismieliset johtavat gallupeja mutta harvoin hallitusta15:05 Yhden naiivin jäsenmaan politiikka läikkyy kaikkiin16:31 Riikka Purra ja Mari Rantanen torjuivat Espanjan toiminnan17:29 Espanja kieltäytyy nostamasta puolustusmenojaan20:13 Elpymisväline pumppasi Espanjaan 150 miljardia22:58 Väite Venäjän ansaan lankeamisesta24:22 Suomi laillisti käännytykset ensimmäisenä Euroopassa26:12 Kolmipyörätaktiikka itärajalla ja pushback28:27 Rajaturvallisuuslaki on yhä väliaikainen29:25 Millainen vasemmistohallitus voi syntyä keväällä31:18 Perustuslakituomioistuin houkuttaa mutta myös pelottaa35:27 Viiden kuudesosan enemmistö on hauras38:15 Mitä kymmenien tuhansien siirtolaisten tulo tekisi Suomelle41:30 Perustuslaki palvelee vasemmiston maailmankuvaa42:30 Asukkaan ja kansalaisen oikeudet erilleen44:50 Laiton oleskelu ja Kelan viimesijainen apu45:46 Tekoälytyöntekijä tuottavampi kuin keskimääräinen maahanmuuttaja48:57 Tavoitteena 50 000 tulijaa vuodessa50:51 Ennennäkemätön väestörakenteen muutos Suomen historiassa52:45 Sisäpiirin kielikokeilu ja kotoutumisen ehdot53:40 Suomen kieli ratkaisee työllistymisen56:24 Erityisasiantuntijoiden lähdevero ja English town Helsinkiin58:46 Korkean lisäarvon maahanmuutto jää marginaaliin01:00:36 Humanitäärisen maahanmuuton talous ja syrjäytyminen01:01:30 Nasima Razmyar toivoo ilmastotekoja rautarajan sijaan01:03:49 Kuka saa sisäministerin salkun01:05:40 Afrikan väestönkasvu ja siirtolaispaine01:07:30 Omista rajoista huolehtiminen on tehokkaintaNeuvottelija Sisäpiirissä Joakim Vigelius arvioi toimiiko koulupiirien yhdistäminen kotouttamisen tason nostajana

Puheenaiheen toinen perustaja Rami Kurimo kertoo, miksi kaksi hänen podcastinsa jaksoa katosi YouTubesta Euroopassa juuri silloin kun CSAM chat controlista käytiin kiivainta keskustelua. Tapaus näytti ensin sensuurilta, sillä toinen kadonneista jaksoista käsitteli nimenomaan EU:n massavalvontaa ja alustojen velvollisuutta poistaa sisältöä. Selitys löytyi lopulta YouTuben poliittisen mainonnan asetuksista, mutta prosessin läpinäkymättömyys nostaa esiin isomman kysymyksen siitä, miten pieni toimija pärjää automaattisen moderoinnin kanssa ilman näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. Jaksossa käydään läpi myös trusted flagger järjestelmä, päästä päähän salauksen tulevaisuus, väärien positiivisten löydösten riskit ja se, miksi ongelman ydin on materiaalin tuotannossa eikä tavallisten ihmisten viestinnässä. Lopuksi puhutaan Helsingin Sanomien esseestä, joka tuomitsi suomalaisen podcastkentän laitamediaksi ja tarjosi sille samalla parasta mahdollista mainosta.00:00 Rami Kurimo ja Puheenaihe esittäytyvät00:39 Kaksi jaksoa katosi YouTubesta Euroopassa02:52 Aikajana siitä mitä oikeasti tapahtui05:18 Iltasanomat ja Kvartal tarttuivat tapaukseen06:29 YouTuben selitys osoittautui loogiseksi07:07 Vaalipodin mainokset ja poliittisen mainonnan merkintä08:17 Syksyn 2025 sääntömuutos esti jaksot08:49 Mainosten leikkaaminen palautti jaksot heti10:07 Soft bänni on tehokas ja ärsyttävä12:11 Kaupallisen yhteistyön merkinnät ja valtamedia13:44 Trusted flaggerit Suomessa ja valvonnan valvonta15:23 Kuka valvoo valvojia16:26 Rikollinen materiaali leviää torverkossa17:51 Britannia osoittaa ettei EU:sta eroaminen riitä19:35 Päästä päähän salauksen nykytila21:18 Takaportti palvelisi myös rikollisia ja tiedustelupalveluita23:23 Väärien positiivisten löydösten vaara24:30 Isä lähetti lapsen kuvan lääkärille ja menetti tilinsä26:07 Alustan halvin ratkaisu on sulkea tili28:18 Tekoälyn tuottama materiaali eettisenä kysymyksenä31:07 Yläkouluun jaettu seksivalistuskirja ja sen ohjeet34:13 Ristiriita valvonnan ja kouluopetuksen välillä36:03 Hesarin moralisoiva essee ja laitamedian leima38:42 Moraaliset intuitiot suuntautuvat eri kohteisiin43:22 Essee on ilmaista mainosta podcasteille45:55 Mainoseurot ja vaikutusvalta siirtyvät uusille tekijöille48:21 Iso kuva lainsäädännöstä ja poliisivaltiosta51:40 Entä jos työkalut päätyvät vastapuolelle53:30 Petri Kajanderin menetetty tili54:59 Varmuuskopiot ja yksittäisen pisteen riski55:48 Sisäpiirissä Mac ja tietoturvaKatso Sisäpirijaksot ja liity Samanthan luo Neuvottelija Sisäpiirin WhatsApp-kanavalle

Kalle Torniainen ja Iiro keskustelevat bändin liidarin vastuusta ja velvollisuuksista. Luvassa myös monipolvinen taimikeskustelu. Lopuksi tärkeä aihe: Oman kuulon suojaaminen!

Maga-vaikuttaja Laura Loomer hylkäsi Venäjän ja tsemppaa täysillä Ukrainaa. Presidentti Trump puhui kansakunnalle, mutta kansakunta ei välittänyt. Lopuksi pidätetään sotarikollisia – vai pidätetäänkö?

Alien-kesämme jatkuu vaan! Jutta ja Mikko etenevät Alien-elokuvasarjan kolmanteen osaan, joka vie Ripleyn xenomorph-kuurupiiloon all male -vankilaplaneetalle. Alien3:n tuotantoa riivasivat vielä kakkososaakin pahemmat ongelmat: mm. ohjaaja David Fincher vihaa lopputulosta, jonka vastaanotto oli vähintään ristiriitainen. Miksi Alien3 silti kiehtoo, etenkin Mikkoa, niin ja miksi, oi miksi Charles ”Tywin Lannister” Dance ei ole vielä isommassa roolissa? Lopuksi tutusti sweet chili dipit eli meidän kulttuurisuositukset kesäviikoilta teille. Tuu mukaan, nää on hiippailevat kemut!

Aleksi Paavola on reilut 10 vuotta teknologiayrittäjänä toiminut tekoälyrakentaja, joka on kouluttanut kielimalleihin niin Googlen Euroopan tiimiä kuin porukkaa Saudi-Arabiassa. Tässä jaksossa hän avaa avoimen lähdekoodin hengessä rakennetun Laki.ai MCP:n, joka yhdistää Finlexin oikeuslähteet suoraan tekoälyagentin käyttöön ja tekee luotettavasta suomalaisesta juridisesta tiedonhausta ilmaista. Keskustelu kulkee MCP:n perusteista aina siihen kysymykseen, tuoko ihminen enää lisäarvoa kehittyvälle tekoälylle. Sami ja Aleksi vertailevat Clouden, Codexin ja Copilotin työskentelytapoja, ruotivat Legoran ja Harvin kalliita suljettuja tuotteita ja pohtivat, miksi juuri Suomen juridiikassa yleiskäyttöinen malli lyö erikoistuneet kilpailijat. Lopuksi puhutaan Samanthasta, agenttiarmeijoista, lokaalista inferenssistä ja siitä, onko Euroopalla enää sananvaltaa tekoälyn aikakaudella.00:00 Aleksi Paavola kielimallien ja tekoälyn asiantuntija01:33 Gemini 3 ja Googlen panostukset02:27 Miksi Laki.ai MCP on iso parannus03:30 Juridisen dokumentaation haaste ja NDA-vertailu05:06 Finlexin datan vapautuminen ja Laki.ai06:36 Dokumenttien yhdistäminen toisiinsa07:47 Legitin Claude legal skills ja Aku Nikkola09:01 Mikä MCP on: USB-C-vertaus10:18 MCP verrattuna perinteiseen API-rajapintaan12:41 Mikä oikeasti on tekoälyagentti13:54 Kielimallin ja agentin ero15:57 Käytä aina parasta mallia18:17 The Bitter Lesson ja ihmisen kapeneva rooli20:35 Harnessin pienentyminen ohjelmistokehityksessä22:08 Legora ja Harvey eivät ole kovin hyviä26:27 Cloude ylivertainen Suomen juridiikassa28:00 Kauppakamarin välimiesmenettely ja suljettu data30:22 Skillit selitettynä ja Suomen legal skills32:48 Lavern ja kahden mallin väittely35:12 Lovablen fiksut oletusvalinnat40:13 Fable palaa ja mallin älykkyyden arvo45:14 Clouden ja GPT:n persoonaerot46:35 OpenAI:n data: Codex syrjäyttää chatin50:27 Eroon Copilotista, valitse ekosysteemi53:03 Desktop-sovellukset ja selaimen tulevaisuus55:22 Kuka on korvattavissa tekoälyllä58:11 Samantha, WhatsApp-agentti ja muisti1:03:29 Agenttiarmeija ihan peruslisenssillä1:08:00 Omavaraisuus ja lokaali inferenssi1:10:11 Laki.ai suositus ja tietoturvavaroitus1:13:14 EU-serverit, AI Act ja lopetus

Kelan syöpälääkekorvaukset herättävät kysymyksen hoitojen yhdenvertaisuudesta. Suomen Kuvalehti arvostelee kovin sanoin Uusi Juttu -mediaa, Saksassa kiistellään maahanmuuttajataustaista rikollisuutta kuvaavan kostoelokuvan levityksestä ja ravintola-ala syyttää päättäjiä ihmisten ohjaamisesta kotisohville. Lopuksi kysytään, voiko turismin iloista yhä nauttia hyvällä omallatunnolla. Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, mainosmies Jussi Turhala ja tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola.

Verojuristi ja oikeustieteen tohtori Janne Juusela arvioi Sami Miettisen kanssa Orpon hallituksen veropäätökset huippujuristin ja investointipankkiirin näkökulmista. Marginaaliveron lasku 52 prosenttiin, varainsiirtoveron järkeistys ja osakevaihdon uudistus saavat kiitosta, mutta suurimpana miinuksena Juusela pitää sitä, ettei perintöveroa uskallettu poistaa Ruotsin malliin. Jaksossa käydään läpi massimuijapykälä, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, yhteisöveron kevennys 18 prosenttiin ja optioverotuksen uudistus, jossa vero maksetaan vasta osakkeita myytäessä. Lopuksi keskustellaan verotuksen oikeusturvaongelmista, perustuslakituomioistuimen tarpeesta ja siitä, miten tekoäly muuttaa juristin työtä.00:00 Vieraana verojuristi Janne Juusela01:10 Orpon hallituksen veropäätösten kokonaisarvio02:11 Marginaalivero laski 59 prosentista 52 prosenttiin03:06 Varainsiirtovero ja lisäkauppahinnan verotuksen järkeistys04:36 Lisäkauppahinnat ja riskinjako yrityskaupoissa06:09 Osakevaihdon uudistus ja käteisvastikeraja07:50 Massimuijapykälä ja nettovarallisuuden paisuttaminen10:21 Maksukykyperiaate verotuksen kulmakivenä11:04 Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus13:22 Juuselan malli eli kokonaisvero 30 prosenttia14:53 Pääomatulovero ja inflaatio kansainvälisessä vertailussa16:34 Ruotsi poisti perintöveron vuonna 200417:45 Hallituksen suurin miinus oli perintöveron säilyminen18:19 Ehdotus 1,5% prosentin lahjaverosta perustuen Riku Asikaisen ideaan19:43 Perintöveron maksukykyongelmat käytännössä21:34 Varakkaat muuttavat Suomesta perintöveron takia24:33 Sukupolvenvaihdokset ja huojennusten rajat26:47 Yhteisövero kevenee 18 prosenttiin28:18 Käyttöomaisuusosakkeiden verovapauden ongelmat29:13 Yleinen veronkiertosäännös ja ennustettavuus31:11 Optioverotuksen uudistus eli vero vasta myytäessä35:20 YEL ja arvioverotuksen kohtuuttomuus36:10 Verotuksen oikeusturvaongelmat ja EVA:n selvitys38:33 Lunastusriidat ja golfosakkeen erikoistapaus40:14 Oikeuskäytäntö ja ennakkopäätösten rooli43:01 Tarvitaanko Suomeen perustuslakituomioistuin46:19 Perusoikeudet ja omaisuudensuoja verotuksessa48:58 Välimiesmenettely kaupallisissa riidoissa52:52 Tekoäly muuttaa juristin työtä57:04 Juridinen spämmäys tekoälyn aikakaudella59:25 Loppusanat ja siirtyminen Neuvottelija Sisäpiiriin

Risto Linturi ja Kari Angeria pohtivat, mitä ihmiselle jää, kun tekoäly ja robotit tekevät työt ihmistä paremmin. Keskustelu ammentaa heidän kirjastaan Elämän tarkoitus ja tekoäly sekä Linturin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kuratoimasta 2246 sivun teknologiaraportista, joka on rakennettu tekoälyn luettavaksi. Jaksossa käsitellään vallan keskittymistä, kansalaispalkan ongelmia, transhumanismia ja Euroopan riskiä jäädä Jared Diamondin pääsiäissaareksi. Sami tuo mukaan käytännön esimerkkejä tekoälytyöryhmästä ja vapaaehtoisesta androidisaatiosta. Lopuksi arvioidaan AGIn määritelmää, hallusinaatioiden syitä ja SpaceXin kaltaisia ennennäkemättömiä vallan keskittymiä.00:00 Vieraat ja tekoälytyöryhmän esittely02:30 Miksi Elämän tarkoius ja tekoäly- kirja piti kirjoittaa04:06 Mitä ihmiselle jää kun kone voittaa06:12 Androidisaatio ja työ tekoälytyöntekijän hyväksi07:13 Transhumanismi alkoi jo kännyköistä08:16 Karin pojan tekoälyvalmentaja voittaa ihmisvalmentajan09:17 Tulevaisuusvaliokunta: Miten radikaalit teknologiaratkaisut muuttavat yhteiskuntaamme?13:00 Kaksikymmentä arvonluontiverkostoa ja sata pullonkaulaa15:05 Aiempien ennusteiden osumatarkkuus lähes sata prosenttia17:10 Samuraivaltio ja Jared Diamondin romahdusskenaariot18:13 Pääsiäissaari eli kaikki jatkuu kunnes seinä tulee19:13 Kieltäytymisen hinta Bhutan ja Pohjois-Korea22:20 Tekoäly ei tahdo mitään paperiliitinesimerkki24:23 Voiko robottiarmeijaa vastaan enää kapinoida25:25 Puolet amerikkalaisista merkityksettömiä taloudelle27:59 Viiden robotin kiintiö vallan hajauttajana30:37 Paratiisi helvetti ja virtuaalimaailmojen narkkarit33:09 Transhumanismi vai dataismi Hararin päätepysäkit33:41 Tekoäly ei voi kantaa vastuuta36:49 Vapaaehtoinen androidisaatio ja Kelan täti41:58 Ennustaako tekoäly vain seuraavaa sanaa44:33 Hallusinaatiot ja oikea kehottaminen48:12 Juhani Ahon uudisraivaajat ja työn käsite50:48 Kansalaispalkan vaikeus ja aidatut alueet52:51 Universaali omistusoikeus vallan jakajana55:58 Euroopan sääntelytie ja robottien uhkakuva59:02 Elon Musk Culture ja scifin opit1:00:36 AGIn määritelmä ja singulariteetin tapahtumahorisontti1:03:09 Koneiden työ muuttuu arvottomaksi1:04:12 Syntyvät pullonkaulat sijoittajan karttana1:06:46 Agenttien raha ja omistusoikeus1:08:17 SpaceXin listautuminen ja Muskland1:11:22 Kutsu Neuvottelijan tekoälytyöryhmään

Neuvottelijaklubilla Otto Juote ja kansanedustaja Tere Sammallahti ruotivat kesän kuumimman poliittisen draaman eli ministeri Wille Rydmanin Stea-leikkaukset ja jakokriteerit, jotka pakottivat järjestökentän ja puolueet näyttämään korttinsa. Keskustelu laajenee Veikkauskratiaan eli mekanismiin, jossa veronmaksajien rahat kiertävät järjestöjen ja vaikuttajatoimistojen kautta takaisin poliitikkojen lobbaamiseen. Tilastokeskuksen BKT-revisiot paljastavat, että Orpon hallituksen kasvuluvut olivat luultua paremmat ja Marinin kauden luvut luultua heikommat. Lopuksi pohditaan, voisiko tekoäly korvata merkittävän osan julkisen sektorin 700 000 työntekijästä vuoteen 2031 mennessä ja miksi Suomen todelliset fundamentit, kuten syntyvyys ja osaajien maastamuutto, jäävät keskustelussa varjoon. Jakso päättyy kysymykseen, korjautuuko järjestelmä sisältäpäin vai tarvitaanko IMF kurittamaan suomalaisia.00:00 Neuvottelijaklubissa Tere Sammallahti ja Otto Juote00:31 Wille Rydmanin Stea-draama käynnistää kesän kohun02:13 Hallitus leikkaa Stea-rahoista 200 miljoonaa03:37 Veikkauskratia ja puolueiden omat lehmät ojassa04:46 Rydman pakottaa leikkausten vastustajat näyttämään korttinsa07:01 Kohtaava työ ei takaa tuloksellisuutta08:24 Lobbausjärjestöt rajataan pois rahoituksesta11:18 Suomesta puuttuu aito kansalaisyhteiskunta12:06 Veikkauskratia kirjana ja lobbauksen pyörövi13:32 Veikkausmonopolin tarina ja rahanjaon häivytys15:00 Lotto-majat ja poliitikkojen kestitys Levillä16:24 Kymmenen miljardin alijäämä vastaan järjestöjen paniikki17:15 Onko Suomella enää varaa demokratiaan18:29 Järjestöt poliitikkojen pehmeänä laskuna21:42 Markkinasignaali puuttuu politiikan huipulta24:28 Tulonsiirrot eivät luo kasvua25:25 Suomessa 100 000 yhdistystä, tukea saa 72426:43 Villapaitaekonomistit ja hystereesin taikasanat27:44 Tilastokeskuksen revisiot nostavat Orpon kasvulukuja29:42 Koronaelvytys vääristi Marinin kauden lukuja31:37 VM:n ennusteet ja kasvun krooninen puute32:46 BKT on huono mittari hyvinvoinnille36:11 Nowcasting paljastaa ensimmäisten signaalien harhat37:09 Ostovoima ja julkisen sektorin palkkasummat38:02 Majanen väläyttää tekoälypohjaista julkista sektoria 203138:54 Tekoäly seuraavana hallintoideologiana40:46 Valiokuntatyö tehostuisi tekoälyagenteilla41:42 Koronakriisin talousvaliokunta ja pikavippianekdootti43:31 Toukokuun taloussignaali lupaa hyvää vaalivuodelle46:54 Usko talouteen syntyy arjen kokemuksista48:12 Syntyvyys 1,25 ja osaajien maastamuutto50:23 Verotus ajaa yrittäjät Viroon ja Sveitsiin52:59 IMF-fantasia ja holhouksen houkutus55:11 Virkamiesvalta ja laki kieltää selitykset57:01 Tsaari, pajarit ja ministerin mandaatti58:27 Valiokuntien valta on kaventunut1:01:41 Kriisitietoisuus puuttuu ja nollabudjetoinnin henki1:03:20 Kymmenen prosentin säästö pelastaisi alijäämänNeuvottelija Sisäpiiri fantasioi piiskaa antavasta IMF:stä

Petri Kajander pohtii mitä tekoäly oikeasti on ja kutsuu sitä temuälyksi. Keskustelu kulkee paikallisista kielimalleista ja agenttisesta koodauksesta tilien yllättäviin porttikieltoihin ja tietoturvan sudenkuoppiin.Kaksikko käsittelee tekoälykuplan kestävyyttä, inferenssin hinnoittelua sekä sitä miksi malli arvaa hyvin mutta ei ymmärrä tekemäänsä. Mukana myös App Store -julkaisun realiteetit, sosiaalisen median slop ja ajatus ihmisen augumentoinnista tekoälytyöntekijöillä. Lopuksi puhutaan siitä miten avoin internet kaventuu ja miksi generalistin laaja näkemys nousee taas arvoonsa.00:00 No niin, Petri Kajander vieraana Temuälystä02:10 Paikallismallit Macin raudalla ja muisti03:21 Mac Mini, OpenClaw ja paikallisagentit04:57 Älkää lähettäkö Samille mitään luottamuksellista05:56 Sora, TikTok ja sadan päivän haaste07:42 Työkalut eivät tee luovaa mestaria09:37 CS50, Python ja ensimmäiset äpit10:56 Nootti-domainin tarina12:46 Nuotit, Läppää ja Apple-vero15:35 Teleporteri-vertaus ja inferenssikoneet16:54 Miksi tekoäly ei ymmärrä tekemäänsä17:25 Tunnettujen tilien kaappaukset20:15 Läppää bännättiin Threadsissä yhden sanan vuoksi21:25 Google poisti tilin mangapiirrosten vuoksi22:32 EU-asetus, Ranska ja salauksen sääntely24:20 Henkilötunnusvuodot ja käänteinen todistustaakka26:45 Tekoäly oikeissa käsissä ja turvaverkot28:25 Suhteellisuudentaju ja Gell-Mann-amnesia30:40 Kolmikerroksinen aivo ja lähteenä X32:19 Vuoden 2022 rauhallisempi feedi ja slop34:32 Skillsit kouluttavat tekoälytyöntekijöitä36:36 Ihmiskreippaus ja soittelun paluu39:27 Antropikin rajat ja siirtymä openiin41:43 Kiire pörssiin ja valuaatiot43:18 Datakeskukset, kupla ja tekoälytyön arvo45:23 Julkinen internet on jo syöty46:47 Reasoning-mallit, AGI ja esimerkit49:05 Myrkytetty koulutusdata ja fossiilikerros51:38 Androidisaatio ja ihmisen augumentointiNeuvottelija Sisäpiirissä Kotisivut SEO ja GEO

Kauden päätösjaksossa Jenni ja Joonas jättävät studion ja suuntaavat Helsingin baareihin pohtimaan deittailua vuonna 2026. Miksi seuranhaku on siirtynyt sovelluksiin ja miksi live-kohtaamiset tuntuvat yhä vaikeammilta?Matkan varrella mukana keskustelussa ovat kokemusasiantuntija Harri ja väitöskirjatutkija Iiris Lehtola. Aiheina ovat swipe-kulttuurin kyynisyys, deittailun kirjoittamattomat säännöt, torjutuksi tulemisen pelko sekä se, miten kiinnostus välittyy ilman matchia.Jaksossa vieraillaan myös speed dating -tapahtumassa ja sporttibaarissa. Lopuksi etsitään keinoja tutustumiseen. Voisiko Smart10-peli toimia yllättävänä ice breakerina?Jatketaan keskustelua Instagramissa @himocast.

Tässä sisällössä sukellan keskustelemisen maailmaan osana henkilökohtaista kehittymistä ja kasvua.Keskustellaan ajattelukumppaneiden verkoston tunnistamisesta, rakentamisesta ja hyödyntämisestä. Sen jälkeen esittelen OK5 -onnistuneen keskustelun viisi elementtiä kirjastani Keskustelun Voima (Otava 2020). Lopuksi tuon esille näkökulmia, miten uskomuksia voi haastaa keskustelun varassa.Olen alunperin tehnyt sisällön vuonna 2020 osaksi suljettua digitaalista yhteisöä.Olen psykologi, yritysvalmentaja sekä OK5 Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja. Intohimonani on auttaa organisaatioita ja johtajia onnistumaan työssään. Podcastissa jaan sisältöä muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen, hyvään elämään, ja ihmismieleen liittyvistä teemoista. Katso lisää minusta osoitteesta https://www.ilonarauhala.fi/ sekä https://www.ok5.fi.OK5: https://www.ok5.fi/Linkedin: www.linkedin.com/in/ilonarauhalaInstagram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/Facebook: https://www.facebook.com/ilonarauhalapsykologi/

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi on jälleen lopuillaan. Olli, Sanni, Arttu ja Sofia ovat kokoontuneet jo perinteeksi muodostuneeseen kesästudioon puimaan kuluneen kevään ulko- ja turvallisuuspoliittisia tapahtumia. Jaksossa käsitellään juontajien omia ulkopoliittisia kokemuksia eli matkoja kaukomaille, maailmantalouden kiemuroita sekä Tanskan sisäpolitiikkaa ja muita pohjoismaisia ilmiöitä. Lopuksi pelataan Sofian Narkissos-henkinen tietovisa ja jaetaan lomasuositukset. Podcast-tiimi kiittää kuuntelijoiden lisäksi kaikkia podcastin tekoon osallistuneita henkilöitä: erityiskiitokset leikkaajallemme Pauliina Salorannalle, jinglen tehneelle Jantso Jokelinille ja Krash Oy:lle, jonka studiolla podcast on nauhoitettu. Toivotamme hyvää kesää, kuullaan taas syksyllä! Äänitys: 17.6.2026 Juontajat: Sanni Granqvist, Arttu Uuranmäki, Olli Puumalainen ja Sofia Blanco Sequeiros Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla

Katsoimme alkuperäisen Alienin! Kesän 2026 Jutta ja Mikko viettävät peläten väistämätöntä kuolemaa keskellä avaruuden kylmyyttä eli lämpimästi tervetuloa Jumikemujen Alien-kesään! Tässä ekassa osassa puhutaan Ridley Scottin fenomenaalisen hyvästä Alien - kahdeksas matkustaja -elokuvasta (1979), sen tunnelmallisuudesta ja vähän myös koko Alien-loresta. Miksi face hugger ja Xenomorph ovat niin kammottavia ja Alien ykkönen aivan loistavaa Linkedin-matskua? Lopuksi tutusti vielä sweet chili dipit eli meidän kulttuurisuositukset teille. Tuu mukaan, nää on karmaisevat kemut! Tuu mukaan, nää on karmaisevat kemut!

Iranin sodan loppu näyttää olevan lähempänä kuin koskaan aiemmin. Yhdysvalloissa vietetään suuria urheilutapahtumia, mutta jostain syystä presidentti ei halua glooriaa. Lopuksi skandaali, joka sai Valkoisen talon raiteiltaan.

KUUNTELE JA VOITA! Tällä viikolla podcastiin on piilotettu piilosana. Kimmo on palannut Ruotsin-reissultaan ja matkaan on mahtunut herkuttelua lähes tajuttomuuteen asti sekä kuningasparin kultahääpäivän juhlahumua! Studiossa ihmetellään myös Vikingloton ihmettä, kun Jouko on onnistunut voittamaan pääpotin peräti neljä kertaa. Kimmo puolestaan jakaa oman lottorivireseptinsä, jolla ei ainakaan rikastuta. Lopuksi ihmetellään nykyajan verkkoshoppailua, jossa ostaminen käy niin nopeasti, ettei koko tapahtumasta jää edes muistijälkeä.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Suomen tunnetuin temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen avaa, miksi käytös, joka 80-luvulla olisi tuonut luonnehäiriön diagnoosin, on nykyään kulttuurimme normi.Keskustelussa puretaan itsekkyyden ja itsenäisyyden ero, kurlingvanhemmuus, lapsuuden katoaminen ja se, miksi Suomi on maailman outlier nuorten suhteessa vanhempiinsa.Keltikangas-Järvinen esittää kovaa kritiikkiä persoonallisuustesteihin nojaavaa rekrytointia kohtaan ja selittää, miksi tunteista puhumisen kulttuuri on johtanut ahdistuksen räjähdysmäiseen kasvuun.Lopuksi pohditaan, kasvattavatko koulu ja varhaiskasvatus systemaattisesti itsekkyyteen ja mitä asialle voisi tehdä.00:00 Liisa Keltikangas-Järvinen ja Itsekkyyden aika01:01 Globaalius erottaa nykyisen itsekkyyden ajan aiemmista02:01 Itsekkyys ja itsenäisyys ovat eri asioita03:20 Narsismi kuvaa kulttuurin muutosta, ei häiriötä05:13 Perimä, kasvatus ja kulttuurin voima07:43 Kasvatusideologiat ohjaavat vanhempia itsekkyyteen09:22 Helikopterivanhemmuus ja kurlingvanhemmuus11:40 Lapsuus on katoamassa ja lapsikäsitys vääristynyt13:29 Lapselle aikuisen oikeudet ja velvollisuudet14:29 Paluu uusimman aivotutkimuksen mukaisiin kasvatustapoihin15:30 Temperamentti, introversio ja ekstroversio jatkumona17:56 Hyvä tyyppi ihanteena koulussa ja työelämässä19:44 Suomi outlier vanhempien ylpeyden tavoittelussa23:24 Yksinäisten ihmisten maailma ja sen seuraukset23:43 Psyykkisten ongelmien massiivinen kasvu ja itsediagnosointi25:01 Vahvistaako kulttuuri uhriutumista vai selviytymistä26:17 Freudin määritelmä mielenterveydestä ja entisajan ihmiset27:15 Somen kausaliteetti mielenterveysongelmiin28:56 Tyttöjen ja poikien erot somen vaikutuksissa32:38 Tekoäly, laumaeläimen aivot ja kosketuksen merkitys35:51 Johtajuuspuhe ei kohtaa psykologisia totuuksia36:52 Epätieteellinen rekrytointi ja persoonallisuustestien heikko ennustearvo40:17 Haastattelijan persoona selittää valinnan lopputuloksen41:29 Suvaitsevaisuuden kapeutuminen ja Overtonin ikkuna44:02 Saako loukkaantumisen kääntää käytökseksi46:00 Perustunteet, tunteiden informaatioarvo ja metatunteet50:52 Polynesialainen kulttuuri ja tunteiden säätely mielessä54:12 Kehuminen, ulkoinen ja sisäinen palkinto57:26 Hedonismi ja ikuinen riittämättömyys58:01 Avshalom Caspi ja vaahtokarkkitesti1:00:34 Mitä onnellisuustutkimus oikeasti mittaa1:02:21 Instituutiot kasvattavat itsekkyyteen ja yhteinen tieto katoaa1:07:03 Tiede etenee evidenssin eikä mielipiteiden varassa1:09:23 Sisäpiirikeskustelu diagnooseista jatkuuKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia#neuvottelija Sami Miettinen

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Teatterin politiikkaa -podcast vierailee Berliinissä ja Wienissä. Tässä matkaraportin Berliinin-jaksossa teatterikriitikko Maria Säkö arvioi tämän vuoden Theatertreffenin satoa ja itävaltalaisen Florentina Holzingerin kehollisesti kainostetamatonta estetiikkaa. Elokuussa Helsingin Juhlaviikoilla The Silence -esityksellään vieraileva saksalainen teatteriohjaaja Falk Richter puolestaan kertoo, miten Saksan nykyisessä äärioikeistolaistuvassa ilmapiirissä halutaan hiljentää naisten, ulkomaalaisten ja homojen tarinat. Lopuksi ohjaaja Janne Pellinen ja Jumppatytöt-ryhmän Ella Lahdennäki kommentoivat tuoreeltaan feministikollektiivi She She Popin esitystä ja kertovat omista kokemuksistaan Berliinin teatterin äärellä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio nostaa esiin viikon kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Tällä kertaa raadissa ovat raadissa toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja professori Laura Kolbe. Toimittajana on Jonni Roos. Puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa huimsti enemmän rahoitusta, vaikka Suomi säästää. Samalla armeija toimintakulttuurista tihkuu mediaan usein simputusuutisia. Raati pohtii armeijan toimintakulttuuria ja sen historiaa. Esillä ovat muun muassa keskustelu puolustuksen lisärahoituksesta, henkilöstön työuupumus, seksuaalisen häirinnän kokemukset varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa sekä julkisuudessa esillä olleet toimintatapojen epäselvyydet. Ohjelmassa pohditaan, tulisiko rahoituskeskusteluun liittää vahvemmin vaatimuksia avoimuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Toisena aiheena tarkastellaan stipendien ja lahjoitusten uutta roolia kouluissa ja yhteiskunnassa. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoittamat stipendit ovat yleistyneet, ja niiden myöntämiseen liittyy uusia kysymyksiä tasa-arvosta, näkyvyydestä ja lahjoittajien motiiveista. Studiossa pohditaan, missä kulkevat rajat lahjoitustoiminnassa ja pitäisikö lahjoittajien olla nimettömiä. Lisäksi ohjelmassa keskustellaan urheilun merkityksestä kansallisessa mediassa sekä siitä, miten jääkiekon ympärille rakentuva yhteisöllisyys ja talouspuhe vaikuttavat suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Lopuksi käsitellään kesän kulttuuritapahtumien laajaa tarjontaa sekä tutkijoiden visioita oikeudenmukaisemmasta ja ilmastoystävällisemmästä tulevaisuudesta. Studiossa pohditaan, miten yhteiskunnalliset muutokset voivat toteutua ja millä keinoilla suuret haasteet voidaan ratkaista. Onko miljardöörien rankempi verotus ja lihan poistaminen lautaselta haihattelua?

Martin Paasi ja Sami Miettinen purkavat Tampereen sijoitusmessujen esitykset ja niiden jälkipuinnin. Paasi perustelee, miksi nollakuluinen osakeindeksirahasto vie sijoittajan tilastollisesti ylimpään neljännekseen ja miksi viidellä tuhannella eurolla voisi rahoittaa vastasyntyneen koko eläkkeen. Miettinen kertoo tekoälytyöryhmästään, joka perusteli sijoituspäätöksen analyysin ja lukujen kautta, ja avaa Hello Humans -projektin yllättävän havainnon kielimallien poliittisesta vinoumasta. Lopuksi kaksikko väittelee siitä, kannattaako Suomessa omistaa yritystä lainkaan, kun globaalin indeksirahaston saa ilman vaivaa ja siitä miksi tekoälyn megatrendi voi olla Suomelle poikkeuksellinen mahdollisuus. Mukana myös datakeskusten ja sähköntuotannon kytkös sekä Philip Aminoffin oppi kasvollisesta omistajuudesta.00:00 Tampereen reissu ja sijoitusmessut02:00 Suomi Euroopan toiseksi sijoittavin kansa03:30 Kellokäyrä ja sijoittajien tuotot05:00 Kulut vievät tuoton markkinan alle06:00 Nollakulut takaavat ylimmän neljänneksen08:00 Buffett suosittelee indeksirahastoja09:30 Korkoa korolle ja säästäjäprofiilit11:00 Vastasyntyneen säästösopimus12:40 Viidellä tonnilla koko eläke14:30 Missä luvattu miljoona on16:00 YEL-uudistus ja arvioverotuksen poisto18:00 Solidiumista nollakuluinen eläkerahasto19:40 Samin ja Samanthan tekoälyesitys20:50 Tekoäly mean reverting -mallina22:30 Alphabet ja tekoälyinferenssi23:40 Nexans value-ostona25:30 Kiitokset vibe-koodauksesta27:30 Agenttien muistit ja jaetut skillit28:50 Hello Humans ja kielimallien vinouma30:30 Grok-agentti vasta-argumenttina32:00 Akateemisen maailman vaikutus malleihin34:30 Qwen oikeistolaisin malli37:30 Omistamisen tuska ja vaiva39:30 Miksi omistaa Suomessa42:00 Omistajuuden arvo taloudelle45:00 Tekoälyn megatrendi ja Suomen edut47:00 Datakeskukset ja sähkönsiirto48:40 Happotesti: sähköntuotannon tuplaus52:00 Datakeskusten todellinen sähkönkäyttö53:30 Philip Aminoff ja kasvollinen omistajuus57:40 Viiden ihmisen vaikutus ja lopetusKatso Sisäpiirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Onko Kimmossa rattiraivoajan ainesta? Minna paljastaa, mitä ratin takana oikeasti tapahtuu. Studiossa testataan myös pokkaa 10 tutulla sanamuunnoksella. Pystyvätkö Kimmo, Minna ja Suvi lukemaan ne ääneen ilmekään värähtämättä? Suvi huolestuu, kun kansallispuisto laitetaan tarkoituksella tuleen. Mitä käy linnuille, pesille ja luonnolle ja siinä sivussa päädytään selvittämään ikuisuuskysymys: miten ihmeessä hehtaari oikeastaan lasketaan? Lisäksi Kimmo listaa TOP 3 suomalaiset sankarit. Urheilijat dominoivat kärkeä, mutta kuka nappaa ykköspaikan? Lopuksi pohditaan, mistä keski-ikäisen tunnistaa. Vaatteista vai siitä, että Minna seuraa aamun aikana vuoden etenemistä prosentteina?Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Suvilla herää yksi tärkeä kysymys: Mikä on Minna Kuukan perjantailaulu? Asia saadaan nopeasti selvitettyä, kun itse artisti vetää kappaleen livenä studiossa! Kimmo paljastaa kuuluvansa siihen porukkaan, jolta maitohampaita revittiin suusta jo kaksivuotiaana ja Minna on puolestaan käyttänyt yön pikkutunnit hyvin olennaiseen selvitystyöhön: Mikä ihme on mönkä? Koulujen päätösviikonloppu nostattaa juhlapaniikkia ympäri Suomen. Pitääkö lahjan mukana edelleen olla kortti ja kuuluuko siihen kirjoittaa paljonko rahaa kirjekuoreen tuli? Lopuksi selviää, mitä kaikkea Novan Aamun kolmikon autojen takaluukuista oikeasti löytyykään.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Studiossa tänään AHC, kun Mikon seuraksi liittyy Radio Cityn Päivän Salla Ahtola. Suvivirsi ja politiikka puhuttavat jälleen, ja Tokiossa ravintolan tuulikaapista löytynyt vihje johdattaa tapaukseen, jossa valmistujaisista yritettiin päästä eroon poikkeuksellisella tavalla.Lisäksi aiheena ovat Temun vaaralliset vesihanat sekä Sallan ajatukset Suomen eilisestä jääkiekkopelistä, mutta Sallalla on eräästä jääkiekkoilijasta myös ihan faktatietoa. Lopuksi räntti työpaikan vessapaperirullista ja työpaikan törpöistä nostaa kierrokset korkealle.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Kelpaako piste? kokoontui jakson numero 79 merkeissä ääninauhurin äärelle. Jaksossa vastaillaan kuulumisten jälkeen kuuntelijakysymyksiin. Jaksossa saadaan langan päähän Vesa Valonen Blackbirdsistä. Top3:ssa nostetaan esille asioita, joista voitaisiin puhua vielä enemmän. Lopuksi visaillaan kuin viimeistä päivää. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Divaria käsittelevä podcast. Jo neljännelle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Pekka Virkki on kirjoittanut ensimmäisen kokonaisesityksen suomalaisen kommunismin ja sen Neuvostoliitto-suhteen historiasta. Jaksossa käydään läpi, miten liike syntyi idän kyljessä jo ennen Neuvostoliittoa, miksi marxismi-leninismi oli pohjimmiltaan venäläinen maaorjayhteiskunnan aate ja miten neuvostovaikutus ulottui SKP:n ohella muihin puolueisiin aina Kepun K-linjasta demareiden TPSL-siipeen. Keskustelussa kysytään, miksi Suomessa ei koskaan tehty lustraatiota Baltian maiden tapaan ja miksi Tiitisen lista on yhä lukkojen takana. Sami Miettinen ja Virkki pohtivat myös, ketkä ovat nykypäivän myötäjuoksijoita ja miten leninismin imperialismiteoria selittää sitä, että Iranin tai Kiinan rooli usein unohtuu julkisesta keskustelusta. Lopuksi puhe kääntyy Venäjän imperialismin nykytilaan ja siihen, kestääkö suunnitelmatalous Ukrainan droneja vastaan.00:00 Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus alkaa02:49 Miksi kokonaisesitys yhä puuttuu05:00 Lustraatio ja Tiitisen lista07:06 Suomettunut demari ja kommunisti08:58 Demareiden rooli kylmän sodan aikana10:39 Kommunismin aatehistorialliset juuret12:53 Marx, kollektivismi ja determinismin harha14:14 Totalitarismi ja informaation hajautus16:49 SKP perustettiin Neuvostoliitossa17:48 Marxismi-leninismi venäläisenä maaorja-aatteena18:53 Kulakkivainot ja kansallisuusvainot20:37 Sofi Oksanen ja Venäjän imperialismi22:55 Maanalainen SKP ja viides kolonna24:17 Kekkosen Demokratian itsepuolustus25:52 Talvisota yhdisti punaiset ja valkoiset28:08 SKP:n rahaliikenne Supon arkistoissa29:42 Miksi vallankumousta ei lopulta tuettu31:21 Kepu kuninkaantekijänä ja vaalirahoitus33:14 TPSL ja taistolaisuuden nousu36:38 Demokratia kommunistien raitiovaununa38:44 Köyhyys demokratian tekosyynä40:58 Nollasummapeli imperialismin pohjana43:14 Tekoäly ja suunnitelmatalouden fantasia44:13 Onko Kiina kommunistinen maa47:34 Nixonin analyysi Venäjästä ja Kiinasta48:18 Martti Kari ja suurvenäläisyys50:28 Baltian lustraatio ja Suomen laiminlyönti51:50 Korporatismin rakenteet säilyivät uhan jälkeen53:13 Tiitisen lista ja luottamus laitoksiin55:05 Karasev ja Supon päällikön vaihto59:35 Anna Kontula ja oikea kommunismi1:01:15 Leninismin imperialismiteorian perintö1:02:09 Iran unohtuu julkisesta keskustelusta1:05:03 Leninistinen sorrettu ja sortaja1:06:25 Hormuzin salmen taktinen sulkeminen1:08:10 Venäjän imperialismin etäpesäkkeet kutistuvat

Kimmo aloitti aamunsa näyllä, jossa Minna Kuukka vaikutti poikkeuksellisen rentoutuneelta ja sitten lähdettiin selvittämään, mistä tuuli johtuu? Samalla paljastuu, että noin puolet suomalaisista ei innostu miesten jääkiekon MM-kisoista ja nyt myös syyt tälle ilmiölle ovat selvillä. Minna huomaa elämänhallinnan olevan koetuksella, kun vaatteet on kaivettava päälle suoraan pyykkikorista. Studiossa pohditaan, missä tilanteissa Kimmo ja Suvi tajuavat arjen lipsuvan käsistä. Suvi kertoo myös suklaakierroksesta, jossa karkkia sai vetää rajattomasti ja pettymykseksi suoritus ei vastannut odotuksia. Lopuksi kurkistetaan siihen, millaisiin herätysääniin Novan Aamun porukka herää aamuisin.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudelta arkisin klo 6 alkaen!

Tämä jakso on välähdys Neuvottelija Sisäpiiriin ja demo siitä, miten Sami käyttää Mac Minillä pyörivää OpenClaw-tekoälyagenttia Samanthaa sijoitusanalyysiin.Pääset mukaan Neuvottelija Sisäpiiriin ja samalla tuet Samia tilaamalla jäsenyyden tästä:

Pasi Heikura tutustuu taktisen neuvottelun perusteisiin Poliisiammattikorkeakoulun viestinnän ja vuorovaikutuksen lehtori Peter Liskin opastuksella. Ohjelmassa selvitetään myös, saako myrsky aikaan hallaa. Lopuksi pyritään karsinnoista läpi hyppäämällä seulan yli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kesän ensimmäiset ukkoset ovat täällä, mutta mikä ihme on salamakyykky? Onko rikos jo vanhentunut -osiossa Linda kertoo kiusallisesta tilanteesta kaupassa. Mikkoa ja Ileä ärsyttävät suunnattomasti julkisten vessojen mahdottomat ovikoodit. Samaan aikaan kaksikolla riittää myös suuria haaveita: Ile uskoo pystyvänsä lentämään lentokonetta yhden ohjeistuksen jälkeen, ja Mikolla on vahva fiilis tulevasta Eurojackpot-voitosta. Lopuksi räntätään Linkedinistä ja erikoisesta uimiseen liittyvästä postauksesta.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Yhdysvalloissa talous porskuttaa, vaikka Donald Trump toteutti kaikki pahimmat uhkauksensa. Presidentti tekee niin paljon osakekauppaa, että Wall Streetkin ihmettelee. Lopuksi tosielämä voittaa jälleen parodian.

Pasi Heikura pohtii yhdessä filosofian tohtori Tiina Ruskeepään kanssa, onko suomen kielessä sittenkin artikkeleita. Ohjelmassa selvitetään myös, miten jääkiekko-otteluissa kapellimestaroidaan ja kuinka pitkä aika on tunteroinen. Lopuksi paljastetaan Kielitoimiston kuukauden sana.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tarkastelee suomen kielen passiivimaisten ilmaisujen olemusta dosenttien Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kanssa. Ohjelmassa lasketaan myös miekan piippuja ja kuunnellaan kananlihaa nostattavaa äänimaailmaa. Lopuksi pohditaan, kulkeeko voimalinja vai sijaitseeko se. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura haastattelee tiedetoimittaja Topias Haikalaa kielistä, joita nykyisen Suomen alueella on puhuttu vuosituhansia sitten. Ohjelmassa myös heitellään lapsia ja pesuvesiä ja tutkitaan sorkkaeläimen kavioita. Lopuksi paljastetaan kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura syventyy latinan kielen syntyyn ja muutoksiin klassillisen filologian dosentti Martti Leiwon opastuksella. Ohjelmassa testataan myös, voiko yksi pisara katkaista kamelin selän. Lopuksi katsellaan alamäkeä molempiin suuntiin viilettäviä polkupyöräilijöitä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kasper on saanut kynän ja Mikko löytänyt samaistuttavan hahmon. Lopuksi kerrotaan hyviä uutisia sinulle, millennial douchebag.

Jakso, joka on täynnä markkinahumua. Keskustelua mielipiteistä ja verkkolaskuttamisesta. Lopuksi juodaan viikon juoma.