Podcasts about asiasta

Helsingin käräjäoikeudessa luetaan syytteet Fitburg-rahtialuksen venäläiselle kapteenille ja azerbaidžanilaiselle pursimiehelle. Heitä syytetään törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Merimiehet kiistävät syytteet. Aluksen epäillään vaurioittaneen kahta tietoliikennekaapelia uudenvuodenaattona Viron talousvyöhykkeellä. Toimittaja Päivi Happonen raportoi Helsingin oikeustalolta. Millaisia taitoja työelämä nuorilta vaatii? Työantajajärjestöt ovat nostaneet esiin huolen nuorten työelämätaidoista. Kuinka aito huoli on ja millainen ongelma on käsillä? Asiasta keskustelemassa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen ja työelämäasiantuntija Sofia Valvee. Vain vähemmistö nuorista aikuisista luottaa eläkejärjestelmään. Millaisia näkemyksiä nuorisopoliitikoilla on eläkejärjestelmästä? Mihin suuntaan sitä pitäisi uudistaa? Vieraina Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki, Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Heta Uhtio. Lisäksi liiketoimintajohtaja Lauri Hallberg selvitti Nordean tekemän eläkekyselyn tuloksia. Keski-Suomessa vapaaehtoiset maanpuolustusharrastajat ovat käynnistäneet hankkeen, jolla kerätään varoja pimeätaisteluvälineiden hankintaan paikallispataljoonan reserviläisille. Keski-Suomesta on tullut reserviläisten pimeätaisteluvälineiden osaamiskeskus, joka kouluttaa myös muiden alueiden reserviläisille pimeätaisteluvälineiden käyttöä. Toimittaja Jussi Lindroosin haastattelussa kouluttaja Jan Niukkanen. Lähetyksen juontaa Linda Vettanen. Tuottajana Petri Kejonen ja toimittajina Heta Ylitie ja Lotta Lautala.

Sotejärjestöille suunnattujen STEA-avustusten myöntämisen kriteereistä repesi riita hallituksessa. Mistä kiistassa on kyse ja miten rahoja jatkossa jaetaan? Haastattelussa Haastattelussa Itä-Suomen yliopiston tutkija Jenni Karimäki. Millaisia sotejärjestöjä Suomessa on ja miten STEA-leikkaukset vaikuttavat niiden toimintaan? Studiossa Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Ruotsissa on käynnissä Almedalenin politiikkaviikko. Gotlannin Visbyssä kuullaan viikon aikana kaikkia puoluejohtajia ja panokset ovat tänä kesänä korkealla, sillä Ruotsin valtiopäivävaaleihin on enää reilut pari kuukautta. Visbystä raportoi Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Pystyykö aurinkovoima jo korvaamaan verkkosähkön kesämökeillä? Haastattelussa Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund sekä kestävään kehitykseen keskittyvän valtionyhtiö Motivan asiantuntija Teemu Kettunen. Heroiini on kentältä saatujen tietojen mukaan palannut Suomen huumemarkkinoille parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Mitä seuraa, jos vaarallinen opioidi leviää kotimaassa? Asiasta kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hankepäällikkö Annuska Dal Maso. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Ella Haura. Toimittajina Lasse Pyhtilä, Petra Nykänen ja Riikka Kajander.

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Anu Koivunen nostaa pöytään journalismin kyvyn tarkastella kriittisesti turvallisuuspolitiikkaa. Helsingin Sanomat paljasti, että pari viikkoa sitten uutisoidussa Uudenmaan drooniuhassa oli kyse Ukrainan vahingossa Suomeen suunnatuista drooneista, joista Ukraina Suomea varoitti. Asiasta ei kerrottu kaikkea edes ulkoasiainvaliokunnalle. Mitä kansan tästä pitäisi asiasta ajatella? Koululaiset ja opiskelijat ovat vastikään kirmanneet kesälaitumille - tai kesätöihin, jos niitä joku sattui saamaan. Kaarina Hazard haluaa kuulla keskustelijoiden ajatuksia ammatillisen koulutuksen tilasta. Miten itseohjautuvuuden eetos sujuu, kun ammatillisen opetuksen määrä sekä laatu tuntuvat sakkaavan, eikä tasalaatuisuutta valvota? Hilkka Olkinuora tuo näin kesän juhlasesongin alettua esiin erilaisten perheenjäsenten kyvyn juhlia samoissa pöydissä. Kuinka esimerkiksi uusperheissä voidaan saavuttaa juhlarauha, jotta itse juhlittava ei kärsisi ikävästä tunnelmasta? Mistä johtuu, ettei juhliminen yhdessä aina onnistu ja pitäisikö sen?

Kyllä sen kultamokkaa pitää olla! Toimiihan WordPressillä? Jos se ei oo Volvo, niin se ei oo auto! Merkkiuskollisuus on ajan kanssa muuttanut muotoaan kasvavan suomalaisen kehityksen tukemisesta melkein kulttimaiseksi koska kaikki muutkin-mentaliteetiksi. Miksi näin on käynyt ja miten tähän ilmiöön nyt sitten oikein pitäisi suhtautua? Asiasta keskustelemassa Koodersin Miikka ja Ilpo (00:00) Intro ja merkkiuskollisuuden syyt (02:39) Teknologian ja brändin vaikutus ostopäätökseen (08:29) Palveluuskollisuuden haasteet (11:15) Wordpressin dominanssin seuraukset (20:34) Brändäyksen osa kilpailutuksessa (25:46) Referenssit ja koulutusvaatimukset IT-alalla (34:22) Loppusanat

Hallitus haluaa kaventaa suomalaisten yksityisyyden suojaa muuttamalla kiireellisesti perustuslakia. Jatkossa vakavaan rikollisuuteen kohdistuvaa tiedustelua voisi tehdä suomalaiskodeissa ennaltaehkäisevästi ilman konkreettista rikosepäilyä. Onko suomalaisten tingittävä perusoikeuksistaan huume-, jengi- ja terrorismirikosten estämiseksi? Avaako kiireellinen perustuslain muutos poliisivaltion portit? Asiasta keskustelevat perustuslain muutosta valmistelevan parlamentaarisen seurantaryhmän varapuheenjohtaja Onni Rostila (ps.), sekä ryhmän jäsenet Karoliina Partanen (kok.) ja Atte Harjanne (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Eurooppa-neuvostolta odotetaan tänään merkittäviä päätöksiä Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä. Miten varat voitaisiin parhaiten valjastaa Ukrainan hyväksi? Keskustelemassa sotatieteiden tohtori, turvallisuuspolitiikan tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista ja vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Euroopan keskuspankki kertoo tänään rahapolitiikan suunnasta, kun euroalueen keskuspankkien johtajat kokoontuvat Frankfurtiin. Pääanalyytikko Jan von Gerich Nordeasta ennakoi korkokokouksen antia. Uutiset ovat täynnä kriisejä ja huolia, joiden ymmärtäminen voi olla yhtä aikaa sekä tärkeää että raskasta. Millaisiin positiivisiin asioihin voitaisiin haastavina aikoina tukeutua? Keskustelemassa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela ja Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja. Millaisia valheellisia väittämiä Suomesta leviää sosiaalisessa mediassa ja ketkä niitä levittävät? Asiasta kertoo toimittaja Satu Helin Ylen verifiointitiimistä. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajina Rasmus Montonen ja Anna-Maria Haarala. Toimittajana Elina Sonkajärvi.

Anne Mattila juhlistaa rakastettua Perutaan häät -kappalettaan ja saman nimistä albumiaan 20-vuotisjuhlakiertueella. Kiertue starttaa lauantaina 11.10 Ylivieskasta. Kaikkiaan Anne Mattilaa kuullaan kymmenellä paikkakunnalla. Onko sinulla kyseinen levy omassa hyllyssäsi? Levysi voi sisältää myös yhden "kielletyn" kappaleen. Asiasta lisää haastattelussa.

Studiossa käydään tällä viikolla syvällisiä ja jopa synkkiäkin analyysejä siitä, miten presidentti Trumpin toimenpiteen vaikuttavat niin Yhdysvalloissa kuin globaalistikin. Kuinka pitkiä vaikutuksia Trumpin tämän hetken toimilla on, ja miten ne vaikuttavat suorasti ja epäsuorasti?Asiasta ovat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Timo Tyrväinen Myrskyvaroitus ry:stä sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Paljon puhetta, vähemmän villoja. Sitä tuppaa olemaan edelleen yleinen suhtautuminen työuupumukseen. Asiasta kannattaa joka tapauksessa pitää ääntä - kuten tehdään Bronxcastissa Ardereum Oy:n Lassi Kervisen toimesta.Lassi on uupumuksen itse kokenut ja auttaa nyt organisaatioita välttämään saman miinan. Tavoite on lievästi sanoen kunnianhimoinen: Ardereum haluaa vuoteen 2040 mennessä vaikuttaa positiivisesti yli miljoonan suomalaisen työikäisen elämään.Pistä kuunnellen! https://www.rookiecom.fi/bronxcast-214-ihmistahdistaja-lassi-kervinen-ja-uupumus-on-eri-asia-kuin-vasymys/#ardereum#bronxcast#rookiecom#työuupumus#työhyvinvointi#työnantajamielikuva#työnantajabrändi#työelämä

Miten geopolitiikka vaikuttaa hyperlokaaleihin kunta- ja aluevaaleihin? Asiasta keskustelemassa Marja Sannikan kanssa ovat Miltton Networksin toimitusjohtaja Matti Niemi ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak. Kunta- ja aluevaltuutettujen täytyy ensisijaisesti ymmärtää ihmisten elämää ja arkea kunnissa ja kaupungeissa, mutta miten perilla heidän pitää olla globaalin politiikan ja talouden vaikutuksista paikalliseen talouteen, itärajaan tai vaikka jäänmurtajakauppoihin?

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/101016652 74. jakson vieraana seksuaaliterapeutti ja ihmissuhde- ja vuorovaikutusasiantuntija Mippi Vuorikoski. Jakso taltioitiin 3.2.2024. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/#74-mippi-vuorikoski Videoversio: https://youtu.be/7uJEuO07W-Q Spotify: https://spoti.fi/43wMidc Apple Podcasts: https://apple.co/3xeRc2M RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Polku. 00:06:26 Mipin MDMA-terapiakokemus. 00:20:46 MDMA-terapia ja perhe. 00:31:29 Psykedeelit, stigmat ja vieraantuminen. 00:44:37 Psykedeelit ja vastuun ottaminen. 00:55:57 Suomi, sota ja ylisukupolviset traumat. 01:14:32 Keskustelu kuolleen isoisän kanssa. 01:21:38 Mielenterveys ja psykiatria. 01:25:59 Mipin 14-vuotias minä. 01:35:36 Fyysinen pahoinvointi psykedeeliterapiassa. 01:50:44 Kohtaaminen ja korjaavat kokemukset. 01:58:04 Unet ja sienet kertovat tehtävän. 02:09:44 Psykedeelit ja syyttä suotta nauraminen. 02:16:15 Psykedeelien rankat ja negatiiviset vaikutukset. 02:26:14 Psykedeelikokemuksiin valmistautuminen. 02:35:06 Psykedeelien vaikutukset eivät rajaudu tripin kestoon. 02:39:46 Psykedeelit eivät ole yhdenlaisia. 02:50:12 Väärinkäytökset ja eettiset ulottuvuudet MDMA-terapiassa. 03:09:37 Mipin kutsumus. 03:17:53 Loppulyhyet. Marc Aixalán Psychedelic Integration -kirja https://t.ly/AtcDS Hoivakotilo https://kotilo.info Ecstatic Integration -blogi https://t.ly/M276u Jules Evansin Psyty-webinaari 29.4.2024 https://t.ly/8vbBd Challenging psychedelic experiences https://t.ly/hBrdO Dissosioitunut pilotti https://t.ly/1UiwQ Teksti psykedeelikentästä ja -liikkeestä https://t.ly/l8tEU Juulia Järvenpään MDMA-opinnäytetyö https://t.ly/HHEyl Meghan Buisson ja eettisiä rajoja rikkoneet MDMA-terapeutit https://t.ly/PtOPi Mipin Insta https://t.ly/4hYPM Mipin verkkosivut http://mippivuorikoski.com Jos mietit, miksi Mippi viittaa psykoterapiaopintoihinsa vaikkei toimi psykoterapeutin ammattinimikkeellä, kyse on siitä että hän kouluttautui Helsingin Psykoterapiainstituutin ohjelmassa, jota Valvira ei vastoin odotuksia lopulta ole hyväksynyt psykoterapeutin ammattiin johtavaksi koulutukseksi, mikä käytännössä tarkoittaa, etteivät he saa toimia Suomessa psykoterapeuttina (joka on Suomessa suojattu ammattinimike). Asiasta voi lukea lisää esimerkiksi tästä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010215173.html – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Suomesta 1873 Ruotsiin viedyt kallot palautetaan. Asiasta on uutisoinut muun muassa Aamulehti. Ruotsalainen anatomi, antropologi Gustaf Retzius johti retkikuntaa, joka kiersi Suomea vuonna 1873 keräten näytteitä, mukaan lukien ihmisten ruumiinosia, erityisesti pääkalloja, antropologisia mittauksia varten. Pääosa kalloista vietiin Pälkäneeltä, mutta niitä vietiin myös Pielavedeltä. Pielavedeltä viedyt kallot tultaneen hautamaan Kirkkosaaren hautausmaahan loppukeväästä, kertoo Nilakan seurakunnan kirkkoherra Arto Penttinen. Kuva: Kuvituskuva

Lahden kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 14. joulukuuta formiaatin käytöstä luopumista kevyen liikenteen väylillä. Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho kertoi Radio Voimalla torstaina, että mikäli päätös syntyy, ryhdytään kevyen liikenteen väyliä auraamaan ja hiekoittamaan myös niillä alueilla, joilla tähän mennessä on käytetty formiaattia. - Siihen osoitetaan tavallaan aika merkittävä kalustomäärä suhteutettuna hoidettavaan pituuteen. Yleensä aurattavilla alueilla tietty kone saattaa hoitaa tietyn alueen. Tähän nimetään isompi kalusto, kuin mitä tämän pituinen väyläverkko muuten vaatisi. Leppäaho arvelee, että formiaatin käytöstä annettua palautetta olisi masinoitu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pyytämällä isompaa joukkoa antamaan palautetta formiaatin käytöstä. - Osa on varmasti antanut palautetta ihan kehottamattakin. Ei sitä nyt ihan älyttömiä määriä ole tullut. Mutta silloin kun on tullut, ei sitä ole tarvinnut lukea rivien välistä, että mitä mieltä asiasta ollaan. Kunnossapidon muutoksen myötä rahallisen säästön määrä tulee Leppäahon mukaan riippumaan talvesta. - Kyllä siinä noin 500 000 euroa joka tapauksessa varmaan säästettäisiin. Formiaatin käyttöä tullaan jatkamaan ajoradoilla. Lahden kaupungissa on Leppäahon mukaan tehty päätös suolatuotteiden käytön luopumisesta kunnossapitourakoissa. - Ne korvataan ympäristöystävällisellä tuotteella ja tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa muita, kuin tämä formiaatti, joka olisi suolaa hyvin korvaava. Formiaatti kestää pakkasta paremmin kuin suola, eli sitä voidaan käyttää kylmemmissä keleissä, kuin suolaa. Mutta meillä ei ole tarkoituksena kemikaaleja mielin määrin hölvätä. Formiaatista luopumisesta päättää siis viimekädessä Lahden kaupunkiympäristölautakunta joulukuun puolivälissä. Leppäaho arvelee uuden kunnossapitomallin tulevan käyttöön noin kuukausi päätöksen tekemisen jälkeen. Kunnossapitopäällikkö muistuttaa vielä kaikkia talviliikkujia varustautumaan hyvin. - Kannattaa panostaa kenkiin, renkaisiin, valoihin ja heijastimiin hyvin, meneepä sitten millä reitillä tai vehkeellä tahansa.

Edellisestä jaksosta onkin ehtinyt jo vierähtänyt hetki, mutta hyvää kannattaa odottaa! Opiskelijakenttä on jatkuvassa muutoksessa jo pelkästään sen vuoksi, että aktiivit vaihtuvat jatkuvasti. Vanhat siirtyvät työelämään ja uudet aloittavat ensimmäisiä aktiivihommiaan. Opiskelija-aktiivina toimimiseen sisältyy suuresti vaikuttamistoiminta sekä tietoisuus ajankohtaisista asioista. Mutta otetaanko aktiivitoiminnassa aina oikeisiin asioihin kantaa? Opiskelijatoiminnassa oma ympäristö muovaa maailmankuvaa ja jossain määrin muodostaa ympärilleen oman kuplansa. Asiasta kanssamme on keskustelemassa pitkän linjan entinen opiskelija-aktiivi sekä nykyinen asiantuntija Riku Simola, joka on vuosien varrella huomannut toistuvia teemoja aktiivikentän toiminnassa.

Colin Norris päätti vaihtaa jo nuorena uraa, ja lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Nopeasti hänen valmistuttuaan potilaita alkoi menehtymään mystisesti, aina hänen ollessaan työvuorossa. Vaikka Colin vaihtoi välillä työpaikkaa, seurasivat kuolemat häntä. Kun neljäs kuoleman tapaus sattui, saatiin verikokeista selville, että potilaan elimistössä oli tappava määrä insuliinia. Asiasta ilmoitettiin välittömästi poliisille ja he alkoivat tutkimaan asiaa. Oliko Colin vastuussa näistä kuolemista? Instagram: pilvienreunallapod Sähköposti: pilvienreunalla@hotmail.com Lähteet: https://www.bbc.com/news/uk-scotland-43216615 https://www.thejusticegap.com/science-fact-and-science-fiction-the-case-of-colin-norris/ https://www.theguardian.com/law/2021/feb/12/colin-norris-serial-killer-nurse-conviction-court-of-appeal http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/west_yorkshire/8481320.stm https://en.wikipedia.org/wiki/Colin_Norris http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/7268836.stm http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/west_yorkshire/7267409.stm https://web.archive.org/web/20080315010951/ http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=%2Fnews%2F2008%2F03%2F03%2Fnnurse503.xml http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/west_yorkshire/7276700.stm https://www.chroniclelive.co.uk/news/north-east-news/killer-nurse-who-poisoned-patients-15636763

Millaista on kun kumppani on työmatkalla pidemmän jakson. Asiasta keskustelemassa Anssi Savosen janssa lähettikuraattori Katriina Sipari sekä asiasta kokemusta omaava Sandy.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Keskenmenot eivät ole tavallisin keskustelunaihe hiekkalaatikon reunalla. Kuitenkin valitettavan moni joutuu sellaisen kohtaamaan. Monet jäävät yksin asian kanssa. Mitä keskenmeno ihan oikeasti tarkoittaa, entä voiko niitä ehkäistä? Kuinka pian keskenmenon jälkeen voi tulla uudestaan raskaaksi? Entä mistä toistuvat keskenmenot voivat johtua?

Noin prosentilla ihmisistä on afantasia eli mieli ilman kuvia. Mitä hyviä puolia aistimuistittomuus tuo tullessaan ja mitä hankaluuksia siitä voi seurata? Asiasta keskustelemaan saapuu Taisteen projektipäällikkö Aleksis Tulonen, joka oppi 35-vuotiaana, että hänelläkin on afantasia.Jakson muistiinpanotVieraana Aleksis TulonenTwitterissä: @Al3ksisLinkedInissä: Aleksis TulonenInternetissä: aleksistulonen.comTöissä: @TaisteMainitut asiatAphantasia WikipediassaYlen artikkeli afantasiastaAlan Kendle: Aphantasia – Experiences, Perceptions, and InsightsExtreme Imagination conferenceWired UK: Aphantasia – The People Without a Mind's Eye (YouTube)Bret Victor

EU on avainasemassa edistettäessä kokonaisvaltaista turvallisuutta kansalaisille. Unioni ja sen jäsenvaltiot voivat rakentaa unionista turvallisemman paikan elää torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia, huolehtimalla rajaturvallisuudesta ja vähentämällä eriarvoisuutta. Mutta mitä EU:n kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan ja miten se kehittyy tulevaisuudessa? Asiasta keskustelemassa tässä Euroopan Suunta -podin erikoisjaksossa ovat SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri ja sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye. Jakson juontaa Aku Aarva. Lisätietoa aiheesta: www.saferglobe.fi Tuotannosta vastaa Krash Oy.

EU on avainasemassa edistettäessä kokonaisvaltaista turvallisuutta kansalaisille. Unioni ja sen jäsenvaltiot voivat rakentaa unionista turvallisemman paikan elää torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia, huolehtimalla rajaturvallisuudesta ja vähentämällä eriarvoisuutta. Mutta mitä EU:n kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan ja miten se kehittyy tulevaisuudessa? Asiasta keskustelemassa tässä Euroopan Suunta -podin erikoisjaksossa ovat SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri ja sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy.

Anton LaVey ja Church of Satan ovat usein olleet sanallisen säilän kohteena SunnuntaiSatanistin verbaalisessa sanailussa, mutta onko tämä huolimaton nälveily tosiasiassa reilua. Millainen tosiasiassa on Church of Satanin asema modernin ateistisen satanismin kentällä ja mistä tämä kaksiajako ensimmäisen ja toisen aallon satanistien välillä oikeastaan tulee? Asiasta höpisemässä Pii, Henri ja Virgilium sekä palaava erikoisvieraamme, Church of Satanin jäsen, Ginger Nihil. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Moderni ateistinen satanismi esittäytyy monelle LGBTQIA+-ihmiselle henkisenä turvasatamana homo- ja transfobisesta maailmasta. Mutta onko tämä kohdentuminen harkittua, vai mikä on tällaisen liikekannan takana? Asiasta keskustelemassa Pii ja Paju. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

More hospitalisations and a stagnation in vaccine uptake... across 33 countries in parts of the European region. The head of the W-H-O's European branch points out that vaccination is a right, but it's also a responsibility. - Enemmän ihmisiä on joutunut sairaalahoitoon mutta hakeutuminen rokotukseen on hidastunut 33'ssa Euroopan maassa. Asiasta varoittaa WHOn Euroopan jaoston alueellinen johtaja Hans Kluge. Hän sanoo että vaikka rokotuksen saanti on oikeus, sen hankinta on myös velvollisuus.

Korona-aika on vaikuttanut lähes kaikkien ihmisten omakuvaan, filosofiseen ajatteluun ja suhteeseensa ympäröivään maailmaan. Onko siis koronan aiheuttama poikkeusaika ollut yksi isoja selityksiä satanismin nousulle globaaliksi ilmiöksi yhä voimakkaammin? Asiasta pohtimuksiaan esittelemässä Pii, Paju ja Henri. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Kehollinen itsemääräämisoikeus on yksi satanismin tärkeimpiä periaatteita sen katsantokannasta riippumatta. Mutta mitä tämä oikeus käsittää niiden yleisimpien esimerkkien lisäksi? Asiasta itsemäärätyllä kehollisuudellaan käsittelemässä Paju, Pii ja Henri. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Koronakierros Eurooppaan: uhkaako neljäs aalto selättää hyvän kehityksen? Miten saada rokotuskattavavuus kuntoon? Lontoossa Auli Valpola, Etelä-Ranskassa Ismo Nykänen, Espanjassa Maija Salmi ja Kreikassa Sara Saure. Puhelu: EU:n metsästrategia julki. Mitä siltä odotetaan? Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Koronatapaukset lisääntyvät, mutta kuinka syvä on huoli ja tarvitaanko rajoituksia? Haastattelussa peruspalveluministeri Krista Kiuru. Kolumni. Jani Halme: Nuoriso-ohjaajat ansaitsevat oman liputuspäivänsä. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Miten satanismi näkyy satanistin päivittäisessä elämässä? Vai näkyykö? Ja miten Saatanan moraali vaikuttaa päivittäisratkaisuihimme? Vai vaikuttaako? Asiasta puhumassa Pii ja Henri? Vai puhuvatko? Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

EU:sta eläköityy lähivuosien aikana merkittävä määrä suomalaisia virkahenkilöä. Uusia suomalaisia hakeutuu EU-uralle liian vähän. Suomen vaikutusvalta ja läsnäolo EU:ssa heikentyy ja EPSO on jo asettanut meidät tarkkailuluokalle. Valtioneuvoston EU-selonteossa kiinnitetään ongelmaan huomiota, mutta miten se ratkaistaan? Asiasta keskustelemassa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan kanssa ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen apulaisprofessori Markku Jokisipilä, valtioneuvoston EU-asioiden osaston yksikönpäällikkö Satu Keskinen ja entisten EU-virkamiesten kansainvälisen yhdistyksen Suomen jaoston AIACE-Finlandin Kaija Vanonen. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 3/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

EU:sta eläköityy lähivuosien aikana merkittävä määrä suomalaisia virkahenkilöä. Uusia suomalaisia hakeutuu EU-uralle liian vähän. Suomen vaikutusvalta ja läsnäolo EU:ssa heikentyy ja EPSO on jo asettanut meidät tarkkailuluokalle. Valtioneuvoston EU-selonteossa kiinnitetään ongelmaan huomiota, mutta miten se ratkaistaan? Asiasta keskustelemassa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan kanssa ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen apulaisprofessori Markku Jokisipilä, valtioneuvoston EU-asioiden osaston yksikönpäällikkö Satu Keskinen ja entisten EU-virkamiesten kansainvälisen yhdistyksen Suomen jaoston AIACE-Finlandin Kaija Vanonen. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 3/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Vuonna 2017 Suomessa alettiin uutisoimaan itsemurhapelistä nimeltä Blue Whale Challenge, venäjäksi Синий кит игра, joka oli levinnyt Venäjältä maailmalle. Otsikot, kuten ”Järkyttävä itsemurhapeli leviää: Tyttö sanoi pelastavansa äitinsä uhraamalla itsensä”, ”Itsemurhapeli käski 13-vuotiaan tappaa oman äitinsä Venäjällä - pelastui täpärästi” ja ”Poliisi varoittaa teinien hengenvaarallisesta itsemurhapelistä: ”Ei ole urbaani legenda, vaan täyttä totta”” järkyttivät suomalaisia ja puhututtivat laajasti. Asiasta uutisoitiin iltapäivälehtien lisäksi mm. Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa. Mistä koko juttu sai alkunsa ja oliko koko peliä oikeasti edes olemassa? Kuuntele jakso ja saat tietää asiasta lisää!

Lahdessakin on käynyt ilmi vakavia koulukiusaamistapauksia. Asiasta ei voi vaieta, vaan niihin on tartuttava välittömästi. Voiman aamussa aiheesta keskustelivat Kivimaan 7 - luokkalainen Emma Taipale, Kivimaan rehtori Tuula Herkepeus sekä Lahden opetus- kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhlapyhä, mutta mitä juhlia satanistit viettävät ja mistä syistä? Onko meillä omat juhlaperinteemme, vai pitäisikö sellaisia tietoisesti luoda? Asiasta pontifioimassa Pii ja Henri. Discord (Perkeleen Temppelin -serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Kotimaista sokeria saadaan sokerijuurikkaasta. Viljelijälle sokerijuurikas on yksi kannattavimmista viljelykasveista ja sadolle on varma ostaja. Miten sokerijuurikasta viljellään ja miltä näyttää sokerijuurikkaan viljelyn tulevaisuus? Voiko yksirivisellä Jukolla nostaa juurikasta mäkisellä pellolla? Mikä on Conviso Smart menetelmä? Asiasta kertomassa Sucrokselta Petri Suvanto ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskukselta Sakari Malmilehto.

Toisen jakson vieraana on Trans Farm joka on tunnettu maailman suurimpana kuminantuottajana. Nyt puhaltavat kuitenkin uudet tuulet sillä yritys päätti lähteä isommin panoksin viljelyttämään ja tuottamaan öljyhamppua. Onko Suomen pelloille löytynyt uusi hitti? Asiasta keskustelemassa Trans Farmilta kehityspäällikkö Satu Pura ja viljelijä-neuvoja Samuel Jussila.

Millaista on kun joutuu odottamaan lähtöä. Asiasta kertoo Saara Mrčela. Katso myös Saaran video, jossa hän kertoo asiasta tarkemmin.

Diy-musiikkikulttuuria on edistetty Suomessa hyvin erilaisilla tavoilla ja filosofioilla. Viime vuosina on alettu peräänkuuluttaa erityisesti inklusiivisuutta, turvallisen tilan periaatteita, esiintyjien diversiteettiä ja taiteen vastuuta. Onko tämä pelkästään hyvä asia? Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa Studio Là-Bas'n perustaja ja pääkoordinaattori Lauri Luhta sekä muun muassa Kääntöpöydän tapahtumia tuottanut kaupunkiaktiivi Tehilah Auramo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/miten-diy-musiikkitapahtumien-jarjestaminen-on-muuttunut-suomessa/

Omaehtoisten musiikkipaikkojen pystyttäminen on itsessään ruohonjuuritason poliittinen teko, mutta toisissa paikoissa ideologisuus on kukoistanut enemmän kuin toisissa. Tällaisia paikkoja olivat esimerkiksi Vuoritalo Käpylässä ja Siperia Länsi-Herttoniemestä. Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa kaksi pitkän linjan punkkaria: Janne Nyström ja Matti Torvinen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/poliittisuus-omaehtoisissa-musiikkitiloissa/

Pääkaupunkiseudulla on reivattu 1990-luvulta lähtien. Hieman yllättäen bileitä on masinoitu erityisesti opiskelijapiireissä eikä niinkään homeisissa ug-kellareissa. Missä kaikkialla subwoofer on pumpannut, ja mikä bileiden merkitys on ollut helsinkiläiselle elektronisen musiikin kulttuurille? Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa kaksi vanhaa opiskelijayhdistysaktiivia, Hytkyn Rami Ratvio ja Entropyn Laura Euro. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nyt-reivataan-tapaukset-hytky-ja-entropy/

Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/tieteelliset-lapimurrot

Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/miten-huolehdin-aivoistani

Naisten ja sukupuoleltaan moninaisten henkilöiden asema populaarimusiikin kentällä ei edelleenkään ole tasa-arvoinen miesten kanssa. Tarjoaako diy-kulttuuri ulospääsyn tilanteesta, vai onko se kaksiteräinen miekka? Asiasta Mervi Vuorelan kanssa keskustelevat Turun yliopiston tutkija Tiina Käpylä ja Ydinperhe-yhtyeen basisti Vilja Joensuu. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/naiset-ja-sukupuoleltaan-moninaiset-henkilot-diy-toimijoina-miksi-tasta-asiasta-pitaa-yha-keskustella/

Vastasyntyneen suomalaismiehen elinajanodote oli Suomessa 1700-luvun puolivälissä 35 vuotta ja myös naisen alle 40 vuotta. Nyt se on yli tuplat: miehillä 79 ja naisilla 84 vuotta. Tiedeykkösessä pohdimme, mitkä ovat tärkeimmät lääketieteen edistysaskeleet kautta aikojen. Millaista historiaa ja keksintöjä piilee huikean kehityksen taustalla? Lääketieteellinen BMJ-lehti on listannut 15 tärkeintä lääketieteen alan edistysaskelta. Sitä varten lehti pyysi lukijoitaan nimeämään tärkeimmät lääketieteen alan edistysaskeleet lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1840 eteenpäin. Toimituksen paneeli valikoi ehdotuksista 15, joiden joukosta 11 300 lukijaa äänesti tärkeimmäksi läpimurroksi puhtaan juomaveden ja jäteveden käsittelyn eli sanitaation kehittymisen. Asiasta toimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg. (Kuva: Andrey Kuzmin / Alamy / All Over Press)

Kuinka johtaa etätyötä tai hajautettua työtä menestyksekkäästi? Tätä kysymystä on pyöritellyt mielessään jokainen esihenkilö viimeisien kuukausien aikana. Emme enää voi tukeutua samoihin konsteihin, joihin totuimme läsnätyön johtamisessa vaan meidän on mukautettava toimintaamme, jotta etäjohtaminen tuottaisi mahdollisimman paljon tuloksia ja hyvinvointia työyhteisöllemme. Asiasta keskustelemassa Yksi Hyvinvointi -podcastissa Taneli Rantalan seurana kokenut johtajuuden valmentaja Marika Nikkinen! Keskustelussa mennään syvälle konkretiaan, ja suosittelemmekin tätä jaksoa lämpimästi kaikille esihenkilöille, jotka pääsevät maistamaan työssään etäjohtamisen haasteita ja mahdollisuuksia!

Miten kriisiaikana tehdään puoluerajat ylittävää yhteistyötä? Asiasta kertovat Perussuomalaisten Jonna Ijäs ja Vihreiden Antti Poikola, jotka ovat jäseninä kaikkien eduskuntapuolueiden tietopolitiikan yhteistyöryhmässä. Juontajana Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 11.4.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mistä vasta-ainetestaamisessa on kysymys? Miksi testausta tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Asiasta kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin. Juontajana Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 10.4.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mitä koronaviruksen ominaisuuksista tiedetään? Miten virus on syntynyt, millä lailla se leviää ja kuinka varallinen se on? Asiasta kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 26.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mitä oireita koronavirustartunta aiheuttaa ja miten tautia voidaan hoitaa ja ehkäistä? Miten koronaviruskriisi on vaikuttanut sairaaloiden toimintaan? Asiasta kertoo infektiosairauksien professori Anu Kantele. Juontajana Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 26.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mikä on valtiovarainministeriön ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvio koronaviruskriisin vaikutuksesta talouteen? Asiasta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 26.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mikä on hallituksen linja koronaviruskriisissä? Asiasta kertoo Keskustan kansanedustaja Joonas Könttä. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 24.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi