Podcasts about asiasta

Miten geopolitiikka vaikuttaa hyperlokaaleihin kunta- ja aluevaaleihin? Asiasta keskustelemassa Marja Sannikan kanssa ovat Miltton Networksin toimitusjohtaja Matti Niemi ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak. Kunta- ja aluevaltuutettujen täytyy ensisijaisesti ymmärtää ihmisten elämää ja arkea kunnissa ja kaupungeissa, mutta miten perilla heidän pitää olla globaalin politiikan ja talouden vaikutuksista paikalliseen talouteen, itärajaan tai vaikka jäänmurtajakauppoihin?

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/101016652 74. jakson vieraana seksuaaliterapeutti ja ihmissuhde- ja vuorovaikutusasiantuntija Mippi Vuorikoski. Jakso taltioitiin 3.2.2024. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/#74-mippi-vuorikoski Videoversio: https://youtu.be/7uJEuO07W-Q Spotify: https://spoti.fi/43wMidc Apple Podcasts: https://apple.co/3xeRc2M RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Polku. 00:06:26 Mipin MDMA-terapiakokemus. 00:20:46 MDMA-terapia ja perhe. 00:31:29 Psykedeelit, stigmat ja vieraantuminen. 00:44:37 Psykedeelit ja vastuun ottaminen. 00:55:57 Suomi, sota ja ylisukupolviset traumat. 01:14:32 Keskustelu kuolleen isoisän kanssa. 01:21:38 Mielenterveys ja psykiatria. 01:25:59 Mipin 14-vuotias minä. 01:35:36 Fyysinen pahoinvointi psykedeeliterapiassa. 01:50:44 Kohtaaminen ja korjaavat kokemukset. 01:58:04 Unet ja sienet kertovat tehtävän. 02:09:44 Psykedeelit ja syyttä suotta nauraminen. 02:16:15 Psykedeelien rankat ja negatiiviset vaikutukset. 02:26:14 Psykedeelikokemuksiin valmistautuminen. 02:35:06 Psykedeelien vaikutukset eivät rajaudu tripin kestoon. 02:39:46 Psykedeelit eivät ole yhdenlaisia. 02:50:12 Väärinkäytökset ja eettiset ulottuvuudet MDMA-terapiassa. 03:09:37 Mipin kutsumus. 03:17:53 Loppulyhyet. Marc Aixalán Psychedelic Integration -kirja https://t.ly/AtcDS Hoivakotilo https://kotilo.info Ecstatic Integration -blogi https://t.ly/M276u Jules Evansin Psyty-webinaari 29.4.2024 https://t.ly/8vbBd Challenging psychedelic experiences https://t.ly/hBrdO Dissosioitunut pilotti https://t.ly/1UiwQ Teksti psykedeelikentästä ja -liikkeestä https://t.ly/l8tEU Juulia Järvenpään MDMA-opinnäytetyö https://t.ly/HHEyl Meghan Buisson ja eettisiä rajoja rikkoneet MDMA-terapeutit https://t.ly/PtOPi Mipin Insta https://t.ly/4hYPM Mipin verkkosivut http://mippivuorikoski.com Jos mietit, miksi Mippi viittaa psykoterapiaopintoihinsa vaikkei toimi psykoterapeutin ammattinimikkeellä, kyse on siitä että hän kouluttautui Helsingin Psykoterapiainstituutin ohjelmassa, jota Valvira ei vastoin odotuksia lopulta ole hyväksynyt psykoterapeutin ammattiin johtavaksi koulutukseksi, mikä käytännössä tarkoittaa, etteivät he saa toimia Suomessa psykoterapeuttina (joka on Suomessa suojattu ammattinimike). Asiasta voi lukea lisää esimerkiksi tästä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010215173.html – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Suomesta 1873 Ruotsiin viedyt kallot palautetaan. Asiasta on uutisoinut muun muassa Aamulehti. Ruotsalainen anatomi, antropologi Gustaf Retzius johti retkikuntaa, joka kiersi Suomea vuonna 1873 keräten näytteitä, mukaan lukien ihmisten ruumiinosia, erityisesti pääkalloja, antropologisia mittauksia varten. Pääosa kalloista vietiin Pälkäneeltä, mutta niitä vietiin myös Pielavedeltä. Pielavedeltä viedyt kallot tultaneen hautamaan Kirkkosaaren hautausmaahan loppukeväästä, kertoo Nilakan seurakunnan kirkkoherra Arto Penttinen. Kuva: Kuvituskuva

Lahden kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 14. joulukuuta formiaatin käytöstä luopumista kevyen liikenteen väylillä. Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho kertoi Radio Voimalla torstaina, että mikäli päätös syntyy, ryhdytään kevyen liikenteen väyliä auraamaan ja hiekoittamaan myös niillä alueilla, joilla tähän mennessä on käytetty formiaattia. - Siihen osoitetaan tavallaan aika merkittävä kalustomäärä suhteutettuna hoidettavaan pituuteen. Yleensä aurattavilla alueilla tietty kone saattaa hoitaa tietyn alueen. Tähän nimetään isompi kalusto, kuin mitä tämän pituinen väyläverkko muuten vaatisi. Leppäaho arvelee, että formiaatin käytöstä annettua palautetta olisi masinoitu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pyytämällä isompaa joukkoa antamaan palautetta formiaatin käytöstä. - Osa on varmasti antanut palautetta ihan kehottamattakin. Ei sitä nyt ihan älyttömiä määriä ole tullut. Mutta silloin kun on tullut, ei sitä ole tarvinnut lukea rivien välistä, että mitä mieltä asiasta ollaan. Kunnossapidon muutoksen myötä rahallisen säästön määrä tulee Leppäahon mukaan riippumaan talvesta. - Kyllä siinä noin 500 000 euroa joka tapauksessa varmaan säästettäisiin. Formiaatin käyttöä tullaan jatkamaan ajoradoilla. Lahden kaupungissa on Leppäahon mukaan tehty päätös suolatuotteiden käytön luopumisesta kunnossapitourakoissa. - Ne korvataan ympäristöystävällisellä tuotteella ja tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa muita, kuin tämä formiaatti, joka olisi suolaa hyvin korvaava. Formiaatti kestää pakkasta paremmin kuin suola, eli sitä voidaan käyttää kylmemmissä keleissä, kuin suolaa. Mutta meillä ei ole tarkoituksena kemikaaleja mielin määrin hölvätä. Formiaatista luopumisesta päättää siis viimekädessä Lahden kaupunkiympäristölautakunta joulukuun puolivälissä. Leppäaho arvelee uuden kunnossapitomallin tulevan käyttöön noin kuukausi päätöksen tekemisen jälkeen. Kunnossapitopäällikkö muistuttaa vielä kaikkia talviliikkujia varustautumaan hyvin. - Kannattaa panostaa kenkiin, renkaisiin, valoihin ja heijastimiin hyvin, meneepä sitten millä reitillä tai vehkeellä tahansa.

Edellisestä jaksosta onkin ehtinyt jo vierähtänyt hetki, mutta hyvää kannattaa odottaa! Opiskelijakenttä on jatkuvassa muutoksessa jo pelkästään sen vuoksi, että aktiivit vaihtuvat jatkuvasti. Vanhat siirtyvät työelämään ja uudet aloittavat ensimmäisiä aktiivihommiaan. Opiskelija-aktiivina toimimiseen sisältyy suuresti vaikuttamistoiminta sekä tietoisuus ajankohtaisista asioista. Mutta otetaanko aktiivitoiminnassa aina oikeisiin asioihin kantaa? Opiskelijatoiminnassa oma ympäristö muovaa maailmankuvaa ja jossain määrin muodostaa ympärilleen oman kuplansa. Asiasta kanssamme on keskustelemassa pitkän linjan entinen opiskelija-aktiivi sekä nykyinen asiantuntija Riku Simola, joka on vuosien varrella huomannut toistuvia teemoja aktiivikentän toiminnassa.

Colin Norris päätti vaihtaa jo nuorena uraa, ja lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Nopeasti hänen valmistuttuaan potilaita alkoi menehtymään mystisesti, aina hänen ollessaan työvuorossa. Vaikka Colin vaihtoi välillä työpaikkaa, seurasivat kuolemat häntä. Kun neljäs kuoleman tapaus sattui, saatiin verikokeista selville, että potilaan elimistössä oli tappava määrä insuliinia. Asiasta ilmoitettiin välittömästi poliisille ja he alkoivat tutkimaan asiaa. Oliko Colin vastuussa näistä kuolemista? Instagram: pilvienreunallapod Sähköposti: pilvienreunalla@hotmail.com Lähteet: https://www.bbc.com/news/uk-scotland-43216615 https://www.thejusticegap.com/science-fact-and-science-fiction-the-case-of-colin-norris/ https://www.theguardian.com/law/2021/feb/12/colin-norris-serial-killer-nurse-conviction-court-of-appeal http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/west_yorkshire/8481320.stm https://en.wikipedia.org/wiki/Colin_Norris http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/7268836.stm http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/west_yorkshire/7267409.stm https://web.archive.org/web/20080315010951/ http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=%2Fnews%2F2008%2F03%2F03%2Fnnurse503.xml http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/west_yorkshire/7276700.stm https://www.chroniclelive.co.uk/news/north-east-news/killer-nurse-who-poisoned-patients-15636763

Millaista on kun kumppani on työmatkalla pidemmän jakson. Asiasta keskustelemassa Anssi Savosen janssa lähettikuraattori Katriina Sipari sekä asiasta kokemusta omaava Sandy.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Keskenmenot eivät ole tavallisin keskustelunaihe hiekkalaatikon reunalla. Kuitenkin valitettavan moni joutuu sellaisen kohtaamaan. Monet jäävät yksin asian kanssa. Mitä keskenmeno ihan oikeasti tarkoittaa, entä voiko niitä ehkäistä? Kuinka pian keskenmenon jälkeen voi tulla uudestaan raskaaksi? Entä mistä toistuvat keskenmenot voivat johtua?

Noin prosentilla ihmisistä on afantasia eli mieli ilman kuvia. Mitä hyviä puolia aistimuistittomuus tuo tullessaan ja mitä hankaluuksia siitä voi seurata? Asiasta keskustelemaan saapuu Taisteen projektipäällikkö Aleksis Tulonen, joka oppi 35-vuotiaana, että hänelläkin on afantasia.Jakson muistiinpanotVieraana Aleksis TulonenTwitterissä: @Al3ksisLinkedInissä: Aleksis TulonenInternetissä: aleksistulonen.comTöissä: @TaisteMainitut asiatAphantasia WikipediassaYlen artikkeli afantasiastaAlan Kendle: Aphantasia – Experiences, Perceptions, and InsightsExtreme Imagination conferenceWired UK: Aphantasia – The People Without a Mind's Eye (YouTube)Bret Victor

EU on avainasemassa edistettäessä kokonaisvaltaista turvallisuutta kansalaisille. Unioni ja sen jäsenvaltiot voivat rakentaa unionista turvallisemman paikan elää torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia, huolehtimalla rajaturvallisuudesta ja vähentämällä eriarvoisuutta. Mutta mitä EU:n kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan ja miten se kehittyy tulevaisuudessa? Asiasta keskustelemassa tässä Euroopan Suunta -podin erikoisjaksossa ovat SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri ja sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye. Jakson juontaa Aku Aarva. Lisätietoa aiheesta: www.saferglobe.fi Tuotannosta vastaa Krash Oy.

EU on avainasemassa edistettäessä kokonaisvaltaista turvallisuutta kansalaisille. Unioni ja sen jäsenvaltiot voivat rakentaa unionista turvallisemman paikan elää torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia, huolehtimalla rajaturvallisuudesta ja vähentämällä eriarvoisuutta. Mutta mitä EU:n kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan ja miten se kehittyy tulevaisuudessa? Asiasta keskustelemassa tässä Euroopan Suunta -podin erikoisjaksossa ovat SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri ja sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy.

Anton LaVey ja Church of Satan ovat usein olleet sanallisen säilän kohteena SunnuntaiSatanistin verbaalisessa sanailussa, mutta onko tämä huolimaton nälveily tosiasiassa reilua. Millainen tosiasiassa on Church of Satanin asema modernin ateistisen satanismin kentällä ja mistä tämä kaksiajako ensimmäisen ja toisen aallon satanistien välillä oikeastaan tulee? Asiasta höpisemässä Pii, Henri ja Virgilium sekä palaava erikoisvieraamme, Church of Satanin jäsen, Ginger Nihil. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Moderni ateistinen satanismi esittäytyy monelle LGBTQIA+-ihmiselle henkisenä turvasatamana homo- ja transfobisesta maailmasta. Mutta onko tämä kohdentuminen harkittua, vai mikä on tällaisen liikekannan takana? Asiasta keskustelemassa Pii ja Paju. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

More hospitalisations and a stagnation in vaccine uptake... across 33 countries in parts of the European region. The head of the W-H-O's European branch points out that vaccination is a right, but it's also a responsibility. - Enemmän ihmisiä on joutunut sairaalahoitoon mutta hakeutuminen rokotukseen on hidastunut 33'ssa Euroopan maassa. Asiasta varoittaa WHOn Euroopan jaoston alueellinen johtaja Hans Kluge. Hän sanoo että vaikka rokotuksen saanti on oikeus, sen hankinta on myös velvollisuus.

Korona-aika on vaikuttanut lähes kaikkien ihmisten omakuvaan, filosofiseen ajatteluun ja suhteeseensa ympäröivään maailmaan. Onko siis koronan aiheuttama poikkeusaika ollut yksi isoja selityksiä satanismin nousulle globaaliksi ilmiöksi yhä voimakkaammin? Asiasta pohtimuksiaan esittelemässä Pii, Paju ja Henri. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Kehollinen itsemääräämisoikeus on yksi satanismin tärkeimpiä periaatteita sen katsantokannasta riippumatta. Mutta mitä tämä oikeus käsittää niiden yleisimpien esimerkkien lisäksi? Asiasta itsemäärätyllä kehollisuudellaan käsittelemässä Paju, Pii ja Henri. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Koronakierros Eurooppaan: uhkaako neljäs aalto selättää hyvän kehityksen? Miten saada rokotuskattavavuus kuntoon? Lontoossa Auli Valpola, Etelä-Ranskassa Ismo Nykänen, Espanjassa Maija Salmi ja Kreikassa Sara Saure. Puhelu: EU:n metsästrategia julki. Mitä siltä odotetaan? Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Koronatapaukset lisääntyvät, mutta kuinka syvä on huoli ja tarvitaanko rajoituksia? Haastattelussa peruspalveluministeri Krista Kiuru. Kolumni. Jani Halme: Nuoriso-ohjaajat ansaitsevat oman liputuspäivänsä. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Miten satanismi näkyy satanistin päivittäisessä elämässä? Vai näkyykö? Ja miten Saatanan moraali vaikuttaa päivittäisratkaisuihimme? Vai vaikuttaako? Asiasta puhumassa Pii ja Henri? Vai puhuvatko? Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

EU:sta eläköityy lähivuosien aikana merkittävä määrä suomalaisia virkahenkilöä. Uusia suomalaisia hakeutuu EU-uralle liian vähän. Suomen vaikutusvalta ja läsnäolo EU:ssa heikentyy ja EPSO on jo asettanut meidät tarkkailuluokalle. Valtioneuvoston EU-selonteossa kiinnitetään ongelmaan huomiota, mutta miten se ratkaistaan? Asiasta keskustelemassa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan kanssa ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen apulaisprofessori Markku Jokisipilä, valtioneuvoston EU-asioiden osaston yksikönpäällikkö Satu Keskinen ja entisten EU-virkamiesten kansainvälisen yhdistyksen Suomen jaoston AIACE-Finlandin Kaija Vanonen. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 3/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

EU:sta eläköityy lähivuosien aikana merkittävä määrä suomalaisia virkahenkilöä. Uusia suomalaisia hakeutuu EU-uralle liian vähän. Suomen vaikutusvalta ja läsnäolo EU:ssa heikentyy ja EPSO on jo asettanut meidät tarkkailuluokalle. Valtioneuvoston EU-selonteossa kiinnitetään ongelmaan huomiota, mutta miten se ratkaistaan? Asiasta keskustelemassa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan kanssa ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen apulaisprofessori Markku Jokisipilä, valtioneuvoston EU-asioiden osaston yksikönpäällikkö Satu Keskinen ja entisten EU-virkamiesten kansainvälisen yhdistyksen Suomen jaoston AIACE-Finlandin Kaija Vanonen. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 3/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Vuonna 2017 Suomessa alettiin uutisoimaan itsemurhapelistä nimeltä Blue Whale Challenge, venäjäksi Синий кит игра, joka oli levinnyt Venäjältä maailmalle. Otsikot, kuten ”Järkyttävä itsemurhapeli leviää: Tyttö sanoi pelastavansa äitinsä uhraamalla itsensä”, ”Itsemurhapeli käski 13-vuotiaan tappaa oman äitinsä Venäjällä - pelastui täpärästi” ja ”Poliisi varoittaa teinien hengenvaarallisesta itsemurhapelistä: ”Ei ole urbaani legenda, vaan täyttä totta”” järkyttivät suomalaisia ja puhututtivat laajasti. Asiasta uutisoitiin iltapäivälehtien lisäksi mm. Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa. Mistä koko juttu sai alkunsa ja oliko koko peliä oikeasti edes olemassa? Kuuntele jakso ja saat tietää asiasta lisää!

Lahdessakin on käynyt ilmi vakavia koulukiusaamistapauksia. Asiasta ei voi vaieta, vaan niihin on tartuttava välittömästi. Voiman aamussa aiheesta keskustelivat Kivimaan 7 - luokkalainen Emma Taipale, Kivimaan rehtori Tuula Herkepeus sekä Lahden opetus- kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhlapyhä, mutta mitä juhlia satanistit viettävät ja mistä syistä? Onko meillä omat juhlaperinteemme, vai pitäisikö sellaisia tietoisesti luoda? Asiasta pontifioimassa Pii ja Henri. Discord (Perkeleen Temppelin -serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Kotimaista sokeria saadaan sokerijuurikkaasta. Viljelijälle sokerijuurikas on yksi kannattavimmista viljelykasveista ja sadolle on varma ostaja. Miten sokerijuurikasta viljellään ja miltä näyttää sokerijuurikkaan viljelyn tulevaisuus? Voiko yksirivisellä Jukolla nostaa juurikasta mäkisellä pellolla? Mikä on Conviso Smart menetelmä? Asiasta kertomassa Sucrokselta Petri Suvanto ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskukselta Sakari Malmilehto.

Toisen jakson vieraana on Trans Farm joka on tunnettu maailman suurimpana kuminantuottajana. Nyt puhaltavat kuitenkin uudet tuulet sillä yritys päätti lähteä isommin panoksin viljelyttämään ja tuottamaan öljyhamppua. Onko Suomen pelloille löytynyt uusi hitti? Asiasta keskustelemassa Trans Farmilta kehityspäällikkö Satu Pura ja viljelijä-neuvoja Samuel Jussila.

Millaista on kun joutuu odottamaan lähtöä. Asiasta kertoo Saara Mrčela. Katso myös Saaran video, jossa hän kertoo asiasta tarkemmin.

Pääkaupunkiseudulla on reivattu 1990-luvulta lähtien. Hieman yllättäen bileitä on masinoitu erityisesti opiskelijapiireissä eikä niinkään homeisissa ug-kellareissa. Missä kaikkialla subwoofer on pumpannut, ja mikä bileiden merkitys on ollut helsinkiläiselle elektronisen musiikin kulttuurille? Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa kaksi vanhaa opiskelijayhdistysaktiivia, Hytkyn Rami Ratvio ja Entropyn Laura Euro. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nyt-reivataan-tapaukset-hytky-ja-entropy/

Omaehtoisten musiikkipaikkojen pystyttäminen on itsessään ruohonjuuritason poliittinen teko, mutta toisissa paikoissa ideologisuus on kukoistanut enemmän kuin toisissa. Tällaisia paikkoja olivat esimerkiksi Vuoritalo Käpylässä ja Siperia Länsi-Herttoniemestä. Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa kaksi pitkän linjan punkkaria: Janne Nyström ja Matti Torvinen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/poliittisuus-omaehtoisissa-musiikkitiloissa/

Diy-musiikkikulttuuria on edistetty Suomessa hyvin erilaisilla tavoilla ja filosofioilla. Viime vuosina on alettu peräänkuuluttaa erityisesti inklusiivisuutta, turvallisen tilan periaatteita, esiintyjien diversiteettiä ja taiteen vastuuta. Onko tämä pelkästään hyvä asia? Asiasta keskustelevat Mervi Vuorelan kanssa Studio Là-Bas'n perustaja ja pääkoordinaattori Lauri Luhta sekä muun muassa Kääntöpöydän tapahtumia tuottanut kaupunkiaktiivi Tehilah Auramo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/miten-diy-musiikkitapahtumien-jarjestaminen-on-muuttunut-suomessa/

Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/tieteelliset-lapimurrot

Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/miten-huolehdin-aivoistani

Naisten ja sukupuoleltaan moninaisten henkilöiden asema populaarimusiikin kentällä ei edelleenkään ole tasa-arvoinen miesten kanssa. Tarjoaako diy-kulttuuri ulospääsyn tilanteesta, vai onko se kaksiteräinen miekka? Asiasta Mervi Vuorelan kanssa keskustelevat Turun yliopiston tutkija Tiina Käpylä ja Ydinperhe-yhtyeen basisti Vilja Joensuu. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/naiset-ja-sukupuoleltaan-moninaiset-henkilot-diy-toimijoina-miksi-tasta-asiasta-pitaa-yha-keskustella/

Vastasyntyneen suomalaismiehen elinajanodote oli Suomessa 1700-luvun puolivälissä 35 vuotta ja myös naisen alle 40 vuotta. Nyt se on yli tuplat: miehillä 79 ja naisilla 84 vuotta. Tiedeykkösessä pohdimme, mitkä ovat tärkeimmät lääketieteen edistysaskeleet kautta aikojen. Millaista historiaa ja keksintöjä piilee huikean kehityksen taustalla? Lääketieteellinen BMJ-lehti on listannut 15 tärkeintä lääketieteen alan edistysaskelta. Sitä varten lehti pyysi lukijoitaan nimeämään tärkeimmät lääketieteen alan edistysaskeleet lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1840 eteenpäin. Toimituksen paneeli valikoi ehdotuksista 15, joiden joukosta 11 300 lukijaa äänesti tärkeimmäksi läpimurroksi puhtaan juomaveden ja jäteveden käsittelyn eli sanitaation kehittymisen. Asiasta toimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg. (Kuva: Andrey Kuzmin / Alamy / All Over Press)

Kuinka johtaa etätyötä tai hajautettua työtä menestyksekkäästi? Tätä kysymystä on pyöritellyt mielessään jokainen esihenkilö viimeisien kuukausien aikana. Emme enää voi tukeutua samoihin konsteihin, joihin totuimme läsnätyön johtamisessa vaan meidän on mukautettava toimintaamme, jotta etäjohtaminen tuottaisi mahdollisimman paljon tuloksia ja hyvinvointia työyhteisöllemme. Asiasta keskustelemassa Yksi Hyvinvointi -podcastissa Taneli Rantalan seurana kokenut johtajuuden valmentaja Marika Nikkinen! Keskustelussa mennään syvälle konkretiaan, ja suosittelemmekin tätä jaksoa lämpimästi kaikille esihenkilöille, jotka pääsevät maistamaan työssään etäjohtamisen haasteita ja mahdollisuuksia!

Miten kriisiaikana tehdään puoluerajat ylittävää yhteistyötä? Asiasta kertovat Perussuomalaisten Jonna Ijäs ja Vihreiden Antti Poikola, jotka ovat jäseninä kaikkien eduskuntapuolueiden tietopolitiikan yhteistyöryhmässä. Juontajana Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 11.4.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mistä vasta-ainetestaamisessa on kysymys? Miksi testausta tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Asiasta kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin. Juontajana Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 10.4.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mitä koronaviruksen ominaisuuksista tiedetään? Miten virus on syntynyt, millä lailla se leviää ja kuinka varallinen se on? Asiasta kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 26.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mitä oireita koronavirustartunta aiheuttaa ja miten tautia voidaan hoitaa ja ehkäistä? Miten koronaviruskriisi on vaikuttanut sairaaloiden toimintaan? Asiasta kertoo infektiosairauksien professori Anu Kantele. Juontajana Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 26.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mikä on valtiovarainministeriön ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvio koronaviruskriisin vaikutuksesta talouteen? Asiasta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 26.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Mikä on hallituksen linja koronaviruskriisissä? Asiasta kertoo Keskustan kansanedustaja Joonas Könttä. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 24.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Minkälaisen strategian Suomi on valinnut epidemian torjunnassa? Miten ja miksi tämä strategia on valittu? Asiasta kertovat SDP:n kansanedustaja ja HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Linden sekä Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 24.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Minkälainen Suomi on, jos sitä katsoo oikein vahvasti kulttuurisilmälasien läpi? Arvostetaanko Suomessa kulttuuria ja mikäli vastaus on ei, niin miksi ei? Onko urheilu kulttuuria? Asiasta keskustelemassa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sekä monessa mukana oleva luova johtaja, Parikkalan lahja suomalaiselle kulttuurielämälle Jani Halme. Keskustelua luotsaa Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola. Tervetuloa mukaan!

Jakson teemana on oppimisen ja koulutuksen ydinasiat. Asiasta keskustelemassa on Roope, Tommi, Uppis ja yliopisto-opettajat Tuomas ja Annu. Jakso on osa pidempää keskustelua, joka on leikattu aihealueittain neljään osaan. Jakson sisältö: -jatkuva oppiminen -muutos -koulutuksen ydinaines -Miksi teemme jotakin? -Kapasiteetti ja todellisuus - Priorisoiminen -Arvot -Tietoisuustaidot -Työn mittaaminen ja palaute - Opettaja julkisenvallan käyttäjänä

Multitaskaaminen stressaa ja laskee suorituskykyä! Aivotutkija, psykologian tohtori Mona Moisala muistuttaa, että ihminen pystyy keskittymään yhteen vaativaan tehtävään kerrallaan. Asiasta toiseen pomppiminen stressaa, aiheuttaa virheitä ja väsyttää. Tutkija antaa käytännön vinkkejä keskittymiskyvyn elvyttämiseen.

Noin 100 000 ihmistä oli lakossa 3 päivää. Miksi tähän tilanteeseen päädyttiin? Haastateltavana Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Lähes kaikilla vientiteollisuuden työpaikoilla palataan töihin tänään kolmen päivän lakon jälkeen. Aalto kertoo, että näin suuri lakko on hyvin poikkeuksellinen, ja siihen lähdettiin, koska palkoista ei olla päästy yhteisymmärrykseen. Helle korostaa, että lakot maksavat Suomen vienille "satoja miljoonia euroja" ja näin suuret lakot vaikuttavat jopa Suomen bruttokansantuotteeseen. Miksi sitten tilanteesta ei olla päästy sopuun? Koska on oikea aika korottaa palkkoja? Asiasta neuvotellaan jälleen maanantaina valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan johdolla. Aalto ja Helle kommentoivat myös Antti Rinteen puheita työmarkkinoista. Helle korostaa, että poliitikkojen pitäisi pysyä työmarkkinoista erossa. Aalto on samoilla linjoilla, mutta toivoo, että asiasta olisi puhuttu voimakkaammin jo neljä vuotta sitten. "Olisin toivonut että tuo kanta tähän politikkojen puuttumiseen (työmarkkina-asioihin) olisi sanottu yhtä tarmokkaasti, että nyt ei työnantajapuoli pidä siitä, että Sipilä puuttuu tänne työmarkkinapuolelle vaan pitää vain huolta siitä valtakunnan politiikasta ja jättää nämä työmarkkina-asiat", Aalto toteaa. Toimittajana Linda Pelkonen.

Yhdysvaltalainen ruokaturvallisuusvirasto FDA oli löytänyt rehulihoista salmonellaa ja listeriaa sekä jäämiä rauhoitusaineista. Kuulostaa pahalta, mutta aidosti kyse on jenkkiläisestä arkipäivästä eikä vaikuta Suomessa mihinkään. Lisäksi on muistettava, että USA:ssa myös kuivamuonien jäämät ja takaisinvedot ovat valitettavan arkipäiväinen asia. Asiasta ei kuitenkaan saa suurtakaan draamaa Suomessa. Ensinnäkään lihatuotteita ei tuoda Yhdysvalloista Suomeen ja kaikesta hälinästä huolimatta tällä kertaa oli kyse vain yhdestä tuottajasta. Toiseksi, ylipäätään koirien rehujen tuonti USA:sta Suomeen alkaa olla vähäisempää kuin raakaruokinnan osuus markkinoista. Lääkeainejäämänä oli tällä kertaa rauhoitteet, mutta FDA on aikojen saatossa löytänyt kovempiakin lääkkeitä sekä hormonijäämiä ja voitaisiin jopa sanoa, että antibioottijäämät, huolimatta niiden merkityksestä kansantaloudelle, ovat sieltä vähäisimmästä päästä. Lääkejäämiä ei kannata murehtia. Eivät ne syöjään vaikuta. Sen sijaan iso määrä kilpirauhasen jauhamista rehulihoihin voisikin pitää ongelmana, koska ne saattavat vaikuttaa kuin tyroksiinilääkitys. Niitäkin tapauksia Yhdysvalloista on löytynyt. Salmonella ja listeria taasen kertovat prosessista. Ei kenellekään pitäisi olla uutinen, että muualla maailmassa elintarviketurvallisuus on huomattavan heikommassa kunnossa kuin Suomessa. Siksi turisteja varoitetaankin syömästä majoneesia ja raakoja vihanneksia. Keskustellaanko aiheesta missä kunnossa juomavesi on useissa paikoissa kehittyneitäkin maita? Siihen verrattuna Nokian viemärivesi vesijohtoverkossa oli kuitenkin pikkujuttu. Briteissä noin 20 prosenttia ihmisille myytävästä broilerista on salmonellan raiskaamaa. Ei ongelmia tuota kauempaa tarvitse hakea. Vaikka meitä koko ajan varoitetaan raakaruokinnan riskeistä, vaikka kampylobakteerista, niin realismia kuitenkin on, että normaali terve keittiöhygienia riittää. Ei Suomessa tarvitse pelätä, vaan teurastamot ja tuottajat ovat luotettavia. Puhumattakaan siitä, että valvonta - niin oma valvonta kuin viranomaistoiminta - toimii. Yhdysvaltalaisiin uutisiin kannattaa suhtautua oho-mentaliteetilla, ei sen vakavammin.

Opiskelu on siirtynyt koulun seinien sisältä yhä opiskelijakeskeisemmäksi ja työelämäyhteistyössä toteutettavaksi. Uusinta opiskelumuotoa edustavat verkkotutkinnot. Onko verkkotutkinnon tekeminen epäsosiaalista? Opitaanko verkon kautta opiskelussa lainkaan ihmisten kohtaamisessa tarvittavia dialogin ja yhteistyön taitoja? Asiasta keskustelevat Turun ammattikorkeakoulun Sosionomi (AMK) -koulutuksesta lehtori Juha Knuuttila ja sosionomiopiskelija Laura Pyysalo.

Toissakesänä Antti Rönkä käveli Lahdessa pitkin Aleksanterinkatua, asteli kirjakauppaan ja osti ruutuvihon. Suuren mustakantisen, jossa oli punaiset reunukset. Sitten hän jatkoi matkaa kohti Pikku Vesijärven rantaa. Siellä, vehreässä puistossa, hän istui penkille ja ryhtyi kirjoittamaan. Voit myös kuunnella jutun: Hetkeä aiemmin kadulla oli iskenyt epävarma olo. Kaikki tuntuivat tuijottavan häntä. Tunne oli sama kuin aikoinaan vääksyläisen ala-asteen pihalla. Mutta nyt hän oli parikymppinen kirjallisuuden ja kasvatustieteiden opiskelija. Puistonpenkillä tekstiä virtasi. Alkoi kehkeytä tarina Aarosta, joka muistuttaa monella tapaa Anttia itseään. Pikkukaupungissa alakoulua käyvää poikaa. Ensimmäiseksi Antti kirjoitti kohtauksen, jossa Aaron koulupäivä on päättymässä. Poikaa pelottaa. Mitä tapahtuu, kun opettaja poistuu luokasta ja hän lähtee kotiin? Pihalla raikui summeri, ja luokka ponkaisi ylös. Tuolit raapivat lattiaa, vetoketjut vinkuivat. Pidin pääni painettuna, väistin poikien katseet. Opettaja harppoi ovelle, rasautti lukon auki, toivotti turvallista kotimatkaa. Vilkaisin sivulle, näin poikien ahnaat, voitonriemuiset hymyt. Muistin sormet niskassani ja rähisevän kuiskauksen: ”Koulun jälkeen…” Kuulin opettajan puheen vain etäisenä kaikuna, ikään kuin olisin vajonnut veden alle. Ikään kuin ”turvallista kotimatkaa” ei olisi tarkoitettu minulle. Lue myös: Miki Liukkonen avautuu menestyksen kääntöpuolesta: päihdeongelmia, uupumusta ja rahapulaa Kun pääsisi pois Vääksy näyttää kesäasussaan idylliltä. On kanavaranta veneilijöineen ja kahviloineen. Harjumaiseman molemmin puolin avautuvat kauniit vesistöt, Päijänne ja Vesijärvi. Käymme katsomassa pihaa, jossa Antti kävi ala-astetta. Koulurakennus on purettu ja tilalle tehty uusi. Tuossa on keinut, tuossa pyörätelineet, tuossa urheilukenttä. Edelleenkään Antti Röngästä ei tunnu hyvältä seisoskella tässä. Kiusaaminen alkoi jo esikoulussa. Nimiteltiin, jätettiin porukan ulkopuolelle ja käytiin kiinni välillä myös fyysisesti. Tätä jatkui läpi ala-asteen. Yläasteella alkoi vähitellen helpottaa. Lukioon Antti lähti Lahteen. ”Ala-aste oli minulle julmin.” Kiusaajat olivat luokkatovereita, ­eikä luokka vaihtunut ala-asteen aikana. Pienessä taajamassa kiusaajiin törmäsi myös vapaa-ajalla. Oppitunneilla Antti katseli usein luokan seinällä olevaa suurta maailmankarttaa ja antoi katseensa kulkea vieraiden maiden rajoja pitkin. Että pääsisi pois. Antti oli herkkä, arka ja rauhallinen lapsi. Kun muut laskivat innoissaan liukumäkeä, Antti katseli vierestä. Aikansa katseltuaan hän kerran totesi hoitotädilleen: jospa minäkin kokeilisin. Perheeseen kuului pikkusisko, viestintätehtävissä työskentelevä äiti sekä kirjailijaisä, Petri Tamminen. Kirjoittaminen oli luontaista Antillekin jo hyvin pienestä. Hän viihtyi kotona ja tykkäsi istua kirjoittamassa oman huoneen rauhassa. Ala-asteen ensimmäisillä luokilla hän kirjoitti rakastamiaan Tintti-sarjakuvia proosan muotoon. Antti Rönkä varttui Vääksyssä. Fyysistä väkivaltaa Takaraivo iskeytyi betoniin. Jomottava kipu kiiri pitkin kalloa, ja luhistuin polvilleni. Reppu riuhdottiin selästäni, sininen Adidaksen reppu, jonka ostimme kesällä äidin kanssa 12-vuotislahjaksi ja joka tuoksui vielä uudelta. Tino ja Matias lappoivat repun täyteen mätiä hedelmiä ja homeisia leipiä. – Pitäähän sulla sentään olla eväät koti­matkalle, Matias huusi. Lojuin hiekkaisella sementillä. Roskakatoksen oviaukosta näin, että parkkipaikalle pysähtyi katumaasturi. Autosta ponnisti lihava mies aurinkolaseissa. Toivoin ettei hän huomaisi mitään, ettei hän tulisi väliin tai mitään. En halunnut olla mikään uhri, joka pelastetaan. Kestin kyllä mitä tahansa, jos vain kukaan ei nähnyt. Vaikka romaani on omakohtainen, objektiivisesta kouluvuosien kuvauksesta siinä ei ole kyse. Eikä romaanin kiusaajilla ole suoria vastineita Antin lapsuudesta. Sen Antti Rönkä sanoo monesti. Ja oli koulussa hyvääkin. Kuten se,

Huuhkajien EM-karsintataival on nyt puolessa välissä, joten on jo aika kysyä, kuinka todennäköisesti Suomi menee kisoihin? Entä mikä on "worst case scenario”? Asiasta käyvät keskustelua nicolas ja Byyrin Valjuraadista tuttu Jaakko.

Haminalainen hylkeenpyytäjä ja kalastaja Jari Kolmela epäilee, että itäisen Suomenlahden hylkeillä on ihmisten lisäksi ainakin yksi uhka: merikotka. Asiasta ei ole selviä todisteita, mutta kevätjäiltä on löydetty hylkeenpoikasia, joista löytyy ilkeitä raatelujälkiä. Tässä podcastissä Kolmela kertoo, miten hylkeitä nykyisin kevätjäiltä pyydetään. Saappat jalassa -podcastissä Kolmelaa haastattelee Matti Tieaho, jolle voi lähettää aiheesta kommentteja whatsapp-ääniviestinä numeroon 0405190439.

Lähes kaikki ymmärtävät sen, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan kollektiivisesti kohtaama haaste. Silti siitä puhumisesta ei aina tykätä, vaan vedotaan ilmastopaniikkiin ja ilmastoahdistukseen. Toisaalta taas ilmastonmuutoksesta puhutaan hyvin usein ainoastaan tavoilla, jotka aiheuttavat ahdistusta. Voiko tulevaisuuteen uskoa ja onko meillä toivoa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Asiasta keskustelemassa Hermanni Seppälän kanssa professori Esko Valtaoja ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja, ekonomisti Timo Tyrväinen.

Uusi viikko tuo tullessaan puhetta siitä itsestään. Asiasta mihin kaikki kykenee samaistumaan, asiasta mitä me kaikki teemme vauvasta hautaan asti, asiasta mikä tuo iloa, surua, hämmenystä, häpeää ja uskomatonta vapautusta! Mitä se on? Kuuntele ja nauti. Mutta älä välttämättä syö samalla. Kaiken tämän vuodatuksen jälkeen tarjolla on huima määrä uutisia viihde-ja pelimaailmasta, katsottuja tv-sarjoja ja jopa tietovisa! Tervetuloa lämpimästi mukaan Nerdicin paariin, ota hyvä asento, älä suotta pinnistä, anna meidän hoitaa hommat puolestasi. 00:31:50 Viihdeuutiset: Netflix nostaa jälleen hintojaan, Umberlla Academy tekee paluun, AMC pitää huikean 59 tunnin MCU leffamaratoonin, Avengers: End Game rikkoo ennätyksiä, livecation Akira tekee tuloaan hitaasti mutta varmasti, Kapteeni Bumerangi lentää takaisin Suicide Squadiin, Cillian Murphy kuiskii A Quiet Placen jatko-osassa, Marvelin Black Widown casti kasvaa Hellboylla ja Oscar-palkitulla näyttelijällä ja PALJON MUUTA! 01:06:20 Joker teaseri- reaktio! 01:19:24 Peliuutiset: Borderlands 3:sta monta eri versiota ja infoa hahmoista, Sega hyppää minikonsolien kisaan, COD: BlackOps saa uuden kartan ja trailerin, Dragon Quest-animaatio vakuuttaa, Cyberpunk 2077 lupailee jälleen kovia, Remedyn tulevalle Controlille suunniteilla lisäsisältöä, Battlefield V:seen luvattu ominaisuus on haudattu. 01:47:40 Nörttituote: Miltä kuulostaa Thorin vasara Mjolnir postilaatikkona? Liian hyvältä ollakseen totta. 01:49:48 Nörtti-Quiz by Joni "The Riddler" Vaittinen! 02:00:13 Katsottuna: Hanna, Grand Tour, Erased (Anime) ja Leaving Neverland Pt.1 VUODEN 2019 Nerdic-tavoite: Tuhat tilaajaa Youtubessa! Jeesaa nörttejä klikkaamalla [tätä linkkiä](https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw?sub_confirmation=1) Löydät meidät netistä: * [Nerdic Youtubessa](https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw/) * [Twitterissä](https://twitter.com/nerdicpodcast) * [Twitchissä](https://www.twitch.tv/nerdicpelaa) * [Instargramissa](https://www.instagram.com/nerdic_podcast/) * [Nerdicin Kotisivut](https://nerdicpodcast.podiant.co/) * [Discord](https://discord.gg/XtfKEvX) Castilaisia pääsee stalkkaamaan mm. * [Jonin Instagram](https://www.instagram.com/joni_vaittinen/) * [Markuksen Instagram](https://www.instagram.com/keisari/) * [Petterin Instagram](https://www.instagram.com/pepemies/)

Uusi viikko tuo tullessaan puhetta siitä itsestään. Asiasta mihin kaikki kykenee samaistumaan, asiasta mitä me kaikki teemme vauvasta hautaan asti, asiasta mikä tuo iloa, surua, hämmenystä, häpeää ja uskomatonta vapautusta! Mitä se on? Kuuntele ja nauti. Mutta älä välttämättä syö samalla. Kaiken tämän vuodatuksen jälkeen tarjolla on huima määrä uutisia viihde-ja pelimaailmasta, katsottuja tv-sarjoja ja jopa tietovisa! Tervetuloa lämpimästi mukaan Nerdicin paariin, ota hyvä asento, älä suotta pinnistä, anna meidän hoitaa hommat puolestasi. 00:31:50 Viihdeuutiset: Netflix nostaa jälleen hintojaan, Umberlla Academy tekee paluun, AMC pitää huikean 59 tunnin MCU leffamaratoonin, Avengers: End Game rikkoo ennätyksiä, livecation Akira tekee tuloaan hitaasti mutta varmasti, Kapteeni Bumerangi lentää takaisin Suicide Squadiin, Cillian Murphy kuiskii A Quiet Placen jatko-osassa, Marvelin Black Widown casti kasvaa Hellboylla ja Oscar-palkitulla näyttelijällä ja PALJON MUUTA! 01:06:20 Joker teaseri- reaktio! 01:19:24 Peliuutiset: Borderlands 3:sta monta eri versiota ja infoa hahmoista, Sega hyppää minikonsolien kisaan, COD: BlackOps saa uuden kartan ja trailerin, Dragon Quest-animaatio vakuuttaa, Cyberpunk 2077 lupailee jälleen kovia, Remedyn tulevalle Controlille suunniteilla lisäsisältöä, Battlefield V:seen luvattu ominaisuus on haudattu. 01:47:40 Nörttituote: Miltä kuulostaa Thorin vasara Mjolnir postilaatikkona? Liian hyvältä ollakseen totta. 01:49:48 Nörtti-Quiz by Joni "The Riddler" Vaittinen! 02:00:13 Katsottuna: Hanna, Grand Tour, Erased (Anime) ja Leaving Neverland Pt.1 VUODEN 2019 Nerdic-tavoite: Tuhat tilaajaa Youtubessa! Jeesaa nörttejä klikkaamalla tätä linkkiä Löydät meidät netistä: Nerdic Youtubessa Twitterissä Twitchissä Instargramissa Nerdicin Kotisivut Discord Castilaisia pääsee stalkkaamaan mm. Jonin Instagram Markuksen Instagram Petterin Instagram

Kuten mikä tahansa yritys, myös B2B-yritys voi hyötyä julkisuudessa olemisesta. Kun mietitään kuumimpia mediassa esillä olevia aiheita, ei ensimmäisenä kuitenkaan ehkä tule mieleen B2B-yritys. Voisiko B2B-yritys kuitenkin olla mediaseksikäs? Asiasta rupattelevat Loyalisticin Antti Pietilä ja Harkonsalo&Vesan Mikko Sillanpää. Tutustu myös Loyalisticin ja Harkonsalo&Vesan blogeihin: https://blog.loyalistic.com/fi/ http://www.harkonsalovesa.fi/index.php/hetv-blogi

Kiinan heikentyneet kasvunäkymät ja uutiset kauppasodasta ovat heiluttaneet viime viikkoina rahoitusmarkkinoita. Kumpaankaan ei ole luvassa pikaista ratkaisua, joten epävarmuus jatkuu vähintään lähikuukaudet. Asiasta keskustelemassa Nordea Marketsin ekonomistit Tuuli Koivu ja Sanna Kurronen.

Pörssiklubi vaikuttaa olevan vihdoin sallimassa naisten jäsenyyden. Perinteikäs klubi on saanut paljon kritiikkiä naisten ulos sulkemisesta, mutta samaan aikaan moni muu yhteisö on avoinna vain tietyille ryhmille ilman minkäänlaista kritiikkiä. Missä menee raja? Onko jäsenyyden rajaaminen joskus hyväksyttävämpää kuin toisissa tilanteissa? Asiasta keskustelemassa Julius, Ida ja Heta.

Suomalaismetsissä jolkottelee susia, joiden liikkeistä ei ole ollenkaan riittävää kuvaa. Nyt on saatu irti 300 tuhatta euroa lisärahaa, joka on tarkoitus käyttää lähinnä Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoittamiseen. Asiasta päätettiin taannoin budjettiriihessä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän esityksestä. Leppä pitää pannoittamista tärkeänä siksikin, että näin voidaan ehkäistä metsästyskoiravahinkoja. Mutta pannoitus ei ole lainkaan selvä juttu metsästäjien keskuudessa. Suhtautuminen suteen, rauhoitettuun suurpetoon, on ristiriitainen. Nyt maa-ja metsätalousministeriö on käynnistänyt laajapohjaisen hankkeen, jonka tarkoituksena on pohtia ja kehittää suden hoitosuunnitelmia siten, että asukkaiden turvallisuuden tunnetta susien esiintymisalueilla voitaisiin lisätä. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä kuvailee susikeskustelun vuodenkiertoa. Toimittaja: Olli Ihamäki - Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viime viikolla täällä Metsäradiossa puhuttiin PEFC-järjestelmästä ja todettiin, että se on useimmille suomalaisille uppo-outo asia. Kyseessä on kansainvälinen sopimusjärjestelmä, jonka avulla pyritään edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista metsätaloutta. Suomi on esimerkkimaa tässä järjestelmässä. Meidän talousmetsistämme on peräti yli 85 prosenttia PEFC-järjestelmään kuuluvan sertifioinnin piirissä, kuten viime viikolla kuullusta jutusta kävi ilmi. Asiasta kertoi silloin Metsäradion reportteri Olli Ihamäen haastattelussa Suomen Metsäsertifiointi ry:n pääsihteeri Auvo Kaivola, joka hyvin tiesi, että kirjainyhdistelmä ei ole kansan syvissä riveissä tullut tutuksi. Tämä kävi ilmi kiertohaastattelusta, jota Olli Ihamäki teki kesäisellä retkellään Suomen metsäisimmillä seuduilla. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

Chung Ling Soo eli William Ellsworth Robinson oli skotlantilais–amerikkalainen taikuri, joka saavutti maailmanmaineen kiinalaisella esityksellään. Hän kuoli dramaattisesti vuonna 1918 Lontoossa. Chung Ling Soon piti vangita häntä kohti ammuttu luoti, mutta temppu epäonnistui. Robinson kuoli sairaalassa seuraavana päivänä. Tätä samaa riskialtista temppua oli esittänyt useampi taikuri ennen Chung Ling Soota. Osa heistä menehtyi. Robinson tiesi tämän ja silti otti tempun ohjelmistoonsa. Kannattaako näin vaarallista ohjelmanumeroa kenenkään taikurin tehdä? Asiasta keskustelemassa taikuri Pete Purho ja tietokirjailija Heikki Nevala Toimittajana taikuri-mentalisti Pete Poskiparta.

Vauvavatsan ja uran yhdistelmä herättää kummastelua Saksassa - siitä huolimatta, että maan vahvin nainen liittokansleri Angela Merkel pyörittää käytännössä koko Eurooppaa. Mutta miten Merkelin suosio on oikein vaikuttanut naisten asemaan ja miksi itäsaksalainen feminismi eroaa yhä länsimaisesta? Asiasta juttelevat Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja toimittaja Iida Tikka.

Tällä kertaa puheenaiheena on kokeilukulttuuri ja Toyota Kata. Asiasta kertomassa on Soveltoradion studiossa Teemu Toivonen, joka on perehtynyt asiaan jo useita vuosia sitten ja valmentaa tällä hetkellä erilaisia yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään kokeilukulttuurin mahdollisuuksia työnteossa. Teemu vastaa Jari Kotolan haastattelussa kysymyksiin miten kokeilukulttuuriin voi siirtyä ja miten kokeiluja hallitaan järkevästi.

Ajankohtaisista uutisista tällä kertaa keskustelemassa vakiopanelisteista Jarno ja Juha. Juha: 6 syytä miksi digiloikka epäonnistuu. Jarno: Facebookin uutisvirta muuttuu jälleen: enemmän kavereiden viestejä, vähemmän yritysten ja median päivityksiä. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Asiasta uutisoi mm. HS Juha: Oneplus -puhelinfirman verkkokaupasta vuodettiin 40000 luottokortin tiedot Jarno: Obama varoitti somen vaaroista

Moniääninen Eurooppa -sarjan ensimmäinen ohjelma lauantaina 13.1. on esittelyjakso. Ohjelmassa tuottaja Jorma Mattila esittelee sarjan tavoitteita ja tulevaa sisältöä. Mukana on myös ohjelmien toimittamisesta vastaavia journalisteja mm. Espanjasta ja Turkista sekä Bulgariasta, joka aloitti vuoden 2018 vaihteessa historiansa ensimmäisen EU-puheenjohtajuuskauden. Ohjelman toimittaja ja tuottaja : Jorma Mattila Haastateltavat: toimittaja Jyrki Palo, toimittaja ja kirjailija Sabira Ståhlberg, toimittaja Sanna Raita-aho.

Sipilä-gate nousi nopeasti pikkujoulukauden kuumimmaksi puheenaiheeksi. Asiasta on kuoriutunut päivittäin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erinomaisia analyyseja. Yhdeksi tapauksen voittajaksi nousee journalistinen integriteetti ja sananvapauden puolustaminen. Politiikan pelisäännöt puolestaan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapahtunutta pohditaan erinäisten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapahtumia tutkijoiden yhteiskunnalliseen asemaan. The post Sipilä-gate: Maassa maan tavalla? appeared first on AntroBlogi.

Alfred Kordelinin säätiö myönsi kirjailija Timo Hännikäiselle apurahan kirjalliseen työskentelyyn. Sosiaalinen media kohahti. Saako naisvihamielisiä kommentteja kirjoittavalle ja kansallissosialistien kanssa veljeilevälle henkilölle myöntää apurahaa? Minkälaisia kirjallisia tuotoksia voidaan ylipäätään tukea? Asiasta keskustelemassa sarjakuvataiteilija Ville Ranta ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Katju Aro. Läpivalaisussa myös Baltic Circle -teatterifestivaalilla ensi-iltansa saava FatherFucker. Ohjaaja Sara Melleri ja näyttelijä Markku Haussila kertovat, miksi mielikuvitusleikkeihin pakenevat teinitytöt seikkailevat Liv ja Claudia Versacena kuolevan isän ruumiin sisällä. Musiikkitoimittaja Jake Nyman pohtii, miksi laulaja-lauluntekijä Leonard Cohenin poismeno jättää niin ison aukon musiikkimaailmaan. Toimittaja: Anu Heikkinen Tuotanto: Yle Kulttuuri

Tässä jaksossa summaan Dan ja Chip Heathin mainion Switch-kirjan opetuksia muutoksesta. Järjellinen puolemme kaipaa selkeitä ohjeita; ei epäselviä suuntaviivoja. Niiden pariin suuntaamme jaksossa numero 41.    Jos pidät tästä tai muista jaksoista, jaa SJ-podcastia sosiaalisessa mediassa; jätä arvio iTunesiin; ja ota yhteyttä.   jp@stressivapaajohtaja.fi http://www.stressivapaajohtaja.fi © Zeno Integral Coaching® 2015

Maahanmuuttokeskustelussa seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset herättävät pelkoja ja hämmennystä. Asiasta on kuitenkin vaikea puhua rakentavasti. Seksuaalikysymyksistä joko vaietaan tai ne nostetaan tarkoituksenhakuisesti ja provosoivasti esiin. Kotouttamiskoulutuksessa seksuaalikasvatus on jäänyt vähälle huomiolle. Miten ihmisten huolet ja pelot tulevat aidosti kuulluksi? Miten asiasta voi puhua rakentavasti? Asiasta ovat keskustelemassa naapuruussovittelija Miriam Attias Suomen pakolaisavusta, yhteisöpedagogi Abdirahim ”Husu” Hussein, asiantuntija Anita Novitsky Väestöliitosta sekä toimittaja Marjut Tervola. Nykytaiteen museo Kiasmassa avautuu perjantaina Eri mieltä – nykytaiteen toisinajattelijoita –näyttely. Kulttuuricocktailin haastateltavana on nykytaiteen museo Kiasman intendentti Marja Sakari. Hannes Heikuran Helsinki-trilogian päätösosa We walk alone on esillä parhaillaan helsinkiläisessä Virka-galleriassa. KulttuuriCoctailin haastateltavana on kuraattori Asko Mäkelä. KulttuuriCocktail on Yleisradion uusi kulttuuriohjelma internetissä, radiossa ja televisiossa. Juontajana Anu Heikkinen.

Synteesin tämän viikon aiheena on yhteisöasuminen. Asiasta kertoo tarkemmin arkkitehti, asuinyhteisövalmentaja Johanna Kerovuori. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa erään keinon ikääntyneiden kodinomaiselle elolle. http://www.yhteisoasuminen.fi/

Nuorilla on monia reittejä päästä tutustumaan muihin EU-maihin joko opiskelemaan, erilaisiin harjoitteluihin tai tekemään töitä. Nuorisotyöttömyys onkin nyt yksi isoimmista syistä, miksi nuoriso liikkuu maasta toiseen. Mutta mitä muita syitä liikkumiseen on. Ja miten eri tavoin eri maissa nuorison liikkuvuuteen suhtaudutaan. Asiasta keskustelee kansainvälisten asioiden johtaja Jarkko Lehikoinen Allianssista.Toimittajana on Maija Elonheimo.

Suomalaista rahapelimonopolia pyörittää tällä hetkellä kolme valtiojohtoista toimijaa: Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto. Syyt ovat historialliset, mutta nyt olisi aika perustaa uusi yhtiö, joka hoitaisi kaikkien kolmen tehtävät, esittää sisäministeriö. Millainen pelijätistä tulisi - ja miten siitä seuraisi pelaajien kannalta? Asiasta keskustelemassa neuvotteleva virkamies Sakari Airas sisäministeriöstä, toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski Raha-automaattiyhdistyksestä ja toimitusjohtaja Juha Koponen Veikkauksesta.

Mikä maksaa -ohjelmassa puheenaiheena on Venäjä, Venäjä, Venäjä. Asiasta keskustelemassa ovat varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen Suomalais-venäläisestä kauppakamarista ja professori Pekka Sutela. Ohjelmassa kuullaan myös Pietarin Prisman johtajan Vesa Punnosen haastattelu. Juho-Pekka Rantala toimittaa.

Rock-musiikin alalla aikaa kestävät kiintotähdet ovat yleisiäkin, mutta pop-musiikin vaihtuvassa ja uutuusarvoa janoavassa kentässä on nämä kestoilmiöt harvinaisempia. Yksi vuosikymmenestä toiseen suosion huipulla ratsastava hahmo on Madonna. Mikä onkaan Madonnan avain kestävään suosioon ja miten hän vaikuttaa niin musiikillaan kuin liiketoiminnallaan pop-musiikin kenttään kokonaisvaltaisesti? Asiasta keskustelemassa vakiopanelistien lisäksi Veli-lehden päätoimittaja Antti Isokangas.

Suuri yleisö ja etenkin lehdistö on aina ollut kiehtoutunut elämää suuremmista hahmoista, oli ne sitten minkä tahansa julkisen alan edustajia. Mutta mitä tähteys tarkoittaa populaarimusiikissa ja tarkoittako se nykypäivänä enää yhtään mitään? Mikä on Suomessa tähden asema verrattuna globaaleihin supertähtiin? Asiasta puhumassa vakiopanelistien lisäksi tutkija Janne Mäkelä.

Pop-Talkissa jatketaan pitkän linjan suomalaisten yhtyeiden käsittelyä ja tällä kertaa valokeilaan iskeytyy tamperelainen äijärockin edustaja Popeda. Asiasta kertomassa Jukka Haarman lisäksi Rumban toimituspäällikkö Janne Flinkkilä.

Musiikki ja Media on Suomen musiikkiteollisuuden merkittävin vuosittainen julkinen kokoontuminen. Mutta mihin tällaista tapahtumaa tarvitaan ja mitä se tarkoittaa artisteille, medialle ja kuluttajille? Asiasta kertomassa tapahtuman vanhempi tuottaja Kimmo Pekari.

Erilaiset koko tuotannon tai harvinaisuuksia yhteen kerääviä kokoelmia on alkanut tulla markkinoille yhä kiihtyvässä tahdissa. Millainen prosessi tällaisten levykokoelmien tekeminen on ja millaiselle yleisölle niitä suunnataan? Asiasta vakioryhmän kanssa on kertomassa useastakin kotimaisesta levyboxista vastannut tuottaja Juha Nikulainen.

Vaikka me kaikki tiedämmekin ettei populaarimusiikissa ole missään nimessä kysymys minkäänlaisesta kaupankäynnistä vaan aidosta ja muokkaamattomasta artistin luovuudesta, tarvitaan siltikin ihmisiä jotka kontrolloivat artistien julkisuuskuvaa ja markkinointia. Mitä tällaisten henkilöiden työhön sitten kuuluu? Asiasta meille kertomassa yksi näistä henkilöistä. Vieraana Pequ Nieminen.

Mikä on musiikin osuus tämän päivän nuorisokulttuurissa kaupunkilaisen silmissä? Kuinka iso osuus musiikki on nuorten kulutustottumuksissa vai onko tämä ryhmä juuri se jolle musiikkia on internetin takia vaikein myydä? Asiasta puhumassa vakiopanelistien lisäksi Veli-lehden päätoimittaja Antti Isokangas.

Sanovat että Suomi on heavymaa. Mutta mikä tämän latteuden takana on ja mikä onkaan heavyn varsin pitkä historia? Kuinka näin kapinallisista aluista lähtenyt ilmiö on löytänyt tiensä pääministerinkin sydämeen. Ja tarkoittaako sen yleinen omaksuminen genren kuolemaa? Asiasta keskustelemassa Pekka Laineen lisäksi Jouni Markkanen ja Markus Laakso.

Iskelmämusiikki on muuttunut valtavasti vuosien ansiosta, mutta suosio on säilynyt silti vakaana. Mutta miten iskelmämusiikki säilyttää asemansa muuttuneessa musiikkibisneksessä ja miten se tekee sen tulevaisuudessa? Asiasta vakiopanelistien lisäksi keskustelemassa Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Pirkko Kotirinta.

Uusiosoittimet ovat tehneet uutta tulemistaan populaarimusiikin piirissä muuallakin kuin skiffle-piireissä. Uusien soittimien kehittelystä usein kierrätysmateriaaleista on tullut luovaa toimintaa uuden musiikin säveltämisen rinnalle. Yhtyeet kuten Einstürzende Neubauten ja Cleaning Women ovat tuoneet uusiosoittimet perinteisen Skiffle-maailman ulkopuolelle ja kierrätysmateriaalien käyttö sopii myös hyvin yhteen ympäristöä tiedostavan kulttuurin kanssa. Asiasta kertomassa lisää aiheesta artikkeleja kirjoittanut ja Purkkiorjat-yhtyeessä uusiosoittimilla soittava Vesa Anttonen.

Suomi-Rock on eittämättä yksi kansakuntamme suosituimpia musiikinlajeja, mutta mistä onkaan lajissa kysymys? Onko Suomi-Rock vain yleisnimitys Suomessa tehdylle rock-musiikille, vai onko kyseessä ainutlaatuinen kansallisia tunnuspiirteitä ja populaarimusiikkia yhdistelevä ilmiö? Asiasta vakiopanelistien kanssa puhumassa Poko Recordsin perustaja Epe Helenius.

Musiikin ja kirjallisuuden kustantaminen ovat kaupallisia toimia. Kaupallisen toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Mutta taidetta tehdään yleensä aivan muista syistä. Kuinka siis liiketoiminnan ja taiteen symbioosi onnistuu musiikin ja kirjallisuuden aloilla, vai onnistuuko se? Asiasta keskustelemassa Jukka Haarman lisäksi Gummeruksen kustannustoimittaja Mikko Aarne ja oman musiikkikustannusyhtiön omistaja Pekka Ruuska.

Fono.fi-palvelu avaa Yleisradion äänilevystön arkistotiedot kaikelle kansalle. Mutta mikä on tämän palvelun tarkoitus ja hyöty? Ja mikä onkaan Yleisradion suljetun äänilevystön suurempi kansallinen merkitys? Asiasta meille tulee kertomaan äänilevystön arkistointilinjan esimies Petri Home.

Ambient on musiikinlaji, joka nopean valtavirtasuosion jälkeen on sukeltanut pienehkön, mutta asialle omistautuneen joukon musiikinlajiksi. Ambient-musiikkiin usein myös törmää tiedostamattaan arkielämässään, mutta silti suuri osa ihmisistä ei osaisi kertoa mitä se oikeastaan on. Asiasta kertomassa tarkemmin vierailee Avaruusromua-ohjelman pitkäaikainen toimittaja Jukka Mikkola.

Millaisia voimavaroja vaatii suomalaisen musiikin esitteleminen ulkomaisille markkinoille ja kuinka suomalaisia artisteja ja levy-yhtiöitä voidaan auttaa tässä työssä? Asiasta seuraamme tulee puhumaan Sami Häikiö Musexista.

Pop-Talkissakin on usein tultu siihen johtopäätökseen että vaikka levyteollisuudella on vaikeuksia nykypäivän muuttuneessa mediakentässä menee musiikilla sen sijaan sitäkin paremmin. Tämä johtaa etenkin livetarjonnan lisääntymiseen ja kiinnostavuuteen. Mutta onko tilanne todella niin yksinkertainen? Meneekö livebisneksellä niin hyvin kuin voisi ulkopuolelta katsoen ajatella? Asiasta liittyy seuraamme puhumaan Tavastia-klubin toimitusjohtaja Juhani Merimaa.

Levymyynnin kohdatessa uusien jakelukanavien haasteet nostaa yhä paremman sisällön tarve päätään. Musiikkikaupan mennessä yhä biisilähtöisemmäksi tarvitaan jatkuvasti tuoreita potentiaalisia hittejä ympäri maailmaa ja musiikin kustannustoiminnan tärkeys korostuu. Mutta mitä se oikeastaan on ja miten Suomessa lähdetään mukaan maailmanlaajuiseen biisikauppaan? Asiasta meille kertoo lisää Warner Chappellin kustannusjohtaja Tom Frisk.

Länsimaisen taidemusiikin ja populaarimusiikin vastakkainasettelu on jälleen noussut puheenaiheeksi mediassa. Miksi tämä keskustelu nousee aina uudestaan puheenaiheeksi ja mistä siinä on oikeasti kyse. Asiasta vakiopaneelin lisäksi on puhumassa professori Vesa Kurkela Sibelius-Akatemiasta.

Miten musiikin keräily sopii nykypäivän kertakäyttökulttuuriin ja onko sillä mahdollisuuksia jatkua kun musiikin erikoisliikkeet ovat kuihtumassa? Asiasta on vakiopanelistiemme lisäksi puhumassa Timo Saarikivi Popparienkelistä.

Onko indiemusiikki genre itsessään, vai tarkoittaako se pelkästään tuotantomenetelmää. Vai onko termillä nykyisin enää mitään merkitystä? Asiasta tulee puhumaan YleX:n X-Ryhmän tuottaja Tomi Saarinen.