Podcasts about todenn

Vieraana sijoitusjohtaja Mikko Mursula työeläkeyhtiö Ilmarisesta. Toimittajana Mikko Jylhä. USA:n presidentti Donald Trump julkisti huhtikuun alussa laajan tullipakettinsa, joka yllätti markkinat ja syöksi pörssit laskuun. Trump asetti kaikelle USA:han suuntautuvalle tuonnille kymmenen prosentin minimitullin, ja lisäksi korkeampia tulleja noin 60 maalle. ”Tiedettiin, että tariffeja tulee, mutta markkina ei ollut hinnoitellut tällaista lähes täysimittaista kauppasotaa ja tämän mittaluokan geopoliittisten jänniteiden lisääntymistä”, sanoo Mikko Mursula. Mursulan mukaan maailmankaupassa jaetaan nyt kortteja uusiksi, ja tullien seurauksena on jo syntymässä uusia kauppa-alueita. Hän ottaa esimerkiksi Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean tiivistyvät kauppasuhteet. ”Todennäköisesti globaalin tavaravirran näkökulmasta maailma on puolen vuoden päästä hyvin erilainen, kuin mihin olemme tottuneet.” 00:20 Vapautuksen päivän tullit 12:00 Taantuman uhka USA:ssa 19:48 Epäluulo USA:ta kohtaan 25:27 Mar-a-Lagon sopimus 27:12 Ilmarisen sijoitukset 36:29 Eläkeuudistus käynnissä 45:55 Kiinteistösijoittaminen 57:12 Pörssit ja siijoitusnäkymät

00.00 Ajatuksia naisten ja tyttöjen maajoukkueista 05.00 Piekkarin ja Kuja-Halkolan vierailu 22.20 Podiadin tähdistökentällinen Uusimmassa Lapa jäähän -podcastjaksossa juontaja Lassi Seppä paneutuu naisten ja tyttöjen maajoukkueiden marraskuun turnausten tapahtumiin ja kummankin joukkueen edesottamuksiin. Lisäksi vieraaksi saapuvat Tyttöleijonien huippumaalivahdit, Kärppiä seuratasolla edustava Emilia Piekkari ja Kuortaneen riveissä kiekkoja torjuva Kerttu Kuja-Halkola.

Rajoittavatko ajatuksesi sinua liikaa? Vältteletkö joitakin asioita omien ajatustesi vuoksi? Toisaalta joskus ajatuksesi voi viedä sinua myös eteenpäin. (00:00) Jakso alkaa (00:06) Aiheen pohjustus (01:30) Miten meidän ajatukset voi vaikuttaa (04:22) Sanojen merkitys (07:36) Oma olotila vaikuttaa ajatuksiin (08:55) Kirjoittaminen (09:57) Asioiden yliajattelu (12:10) Murehtija-ihmistyyppi (13:29) Ajatusten tunnistaminen (16:03) Olettamukset (18:22) Jaksaminen ja voimavarat (22:40) Uhriutuminen (24:30) Syyllistäminen (26:31) Todennäköisyysmalli (29:12) Tavoitteet (33:18) Affirmaatiot (34:45) Loppupuhe

Cityn aamun torstain läppiä tästä...· Olympialaiset· Jatkoa Kari Tapion ”grilligateen”· Todennäköisin kuukausi uskottomuudelle?· Kukko junassa· Omituiset palkkiot Olympialaisissa· Jere oppi uuden asian· Mitkä asiat pyörii päivittäin uutisissa?· Kuka toimii kuskina?Lisäksi Pornoo vai Saippuaa -skaba, sekä kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä!

"Äärioikeisto on vallan porteilla." Näin totesi Ranskan kirkkain jalkapallotähti Kylian Mbappé EM-kisojen alussa ja pyysi ranskalaisnuoria äänestämään. Urheilijan avoin poliittinen kannanotto sai Jennyn pohtimaan, miten suuria jännitteitä Ranskassa on. Ranskassa on edessä pikavaalit, koska presidentti hajotti parlamentin saatuaan äärioikeistolta selkäänsä EU-vaaleissa. Etenkin Pariisissa tunnelma on järkyttynyt, kertoo Ranskassa asuva toimittaja Annastiina Heikkilä. Pääkaupungissa äärioikeistolaista Kansallista liittoumaa äänestettiin muuta maata vähemmän. Annastiinan mukaan äärioikeistolla on nyt parempi mahdollisuus viedä voitto kuin koskaan Ranskan historiassa. Ranskan vaalitavan vuoksi ennustaminen on kuitenkin hankalaa. Miten Ranskan käy, jos maan presidentti ja parlamentti vetävät maata eri suuntiin? Kyseessä on yksi EU:n jättiläisistä, ja siksi myös suomalaisille on väliä sillä, mitä Ranska päättää. Todennäköistä on, että Ranskassa on edessä pysähtyneisyyden ja sekaannuksen tila. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Viikonloppuna Lahdessa ilakoidaan hupijuoksutapahtuma ExtremeRunissa. Lauantaina kirmaavat aikuiset ja sunnuntaina on lasten vuoro. Tapahtumajärjestäjä Jaajo Linnonmaa pohti Radio Voimassa perjantaina omien unelmien saavuttamista. - Epämukavuusalueelle meneminen on turvallinen paikka, koska kenelläkään, kuten sinulla itselläkään, ei ole mitään odotuksia, kun menet sinne, Linnonmaa muistutti. - Todennäköisesti epäonnistut, mutta jos sattumalta onnistut, niin sehän on ihan lottovoitto. Tämä voi liittyä vaikka uusiin työhaasteisiin, kaverisuhteisiin tai harrastuksiin. Kuuntele haastattelusta myös, mitä poikkeuksellista Linnonmaa löytää Lahdesta muihin ExtremeRun-paikkakuntiin verrattuna, milloin hän on viimeksi itse juossut ja miten matalavartiset kumisaappaat liittyvät Linnonmaan kesäsuunnitelmiin.

Median ja populaarikulttuurin meille tarjoamat sankarikoirat ovat ehkä inhimillistämisen selkeimpiä esimerkeistä, mutta miten paljon me todella inhimillistämme koiriamme omassa arjessamme? Todennäköisesti enemmän kuin luulemme. On aika syventyä pohtimaan koiran ja vähän muidenkin eläinten inhimillistämistä Eläinopisto Faunan eläintenkouluttajien Nina Ehrströmin ja Sanja Martikaisen kanssa. Miksi me tulkitsemme niin monia koiriemme käytöksiä ja eleitä ihmismäisinä? Tässä jaksossa käymme läpi tyypillisimmät koiran inhimillistämisen muodot, ja pohdimme, millaisia vaikutuksia inhimillistämisellä voi olla koirille ja niiden suhteelle ihmisiin. Lähteet: Eläinten hyvinvointikeskus ja eläinsuojeluasiamies: Eläinvaltakunta-podcast Eläintieto.fi 23.03.2016: Liian söpö ymmärrettäväksi // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Facebook: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

David Hume erehtyi ihmeistä ja dosentti Vesa Palonen kertoo, että miksi.

Tunne siitä, että riitä, kelpaa ja kaikilla muilla menee paremmin, on musertava. Siksi on tärkeää ymmärtää mistä tunne on saanut alkunsa (kerron sen hyvin konkreettisin esimerkein), jotta voi ensin kyseenalaistaa sen tunteen ja ajatukset omasta arvottomuudesta, ja lopulta nousta ylös sieltä kelpaamattomuuskuopasta, minne kukaan ei halua jäädä. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta.  Kuukausimaksulla 5,99€ saat siis kuunneltavaksesi kaikki Premium-jaksot. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä ⁠@katjakesti⁠ ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tästä⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.– Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta, Jarno Ampuja kertoo.Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöä. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.– Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.– Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se 

Miltä näyttää hallituksen parhaillaan sorvaama ensi vuoden budjetti? Keskustelemassa kansanedustajat Jani Mäkelä (ps.), Suna Kymäläinen (sd.) ja Janne Heikkinen (kok.). Julkisuudessa on väläytelty kärsivälle rakennusalalle erityistä pelastuspakettia sekä suhdannepakettia, koska talouden näkymät eivät ole nyt hyvät. Heikkinen pitää "maltillisia täsmäiskuja" mahdollisina, mutta ei lähde spekuloimaan mitä ne voivat olla. Mäkelä toteaa, että suhdanteisiin pitää lähteä reagoimaan, koska muutan hallitus tunnustaisi, että tavoite valtion talouden kuntoon laittamisesta ja kuuden miljardin sopeutuksesta ei tulisi toteutumaan. Hallitusohjelmassa päätettiin jo neljän miljardin leikkauksista, eli tämän päälle voitaisiin vielä joutua tekemään lisää leikkauksia. Hallitusohjelman suunnitelman mukaan rakenteellisista uudistuksista saataisiin valtion taloutta sopeutettua 1,85 miljardia ja työllisyyttä kasvattamalla 1,1 miljardia. Jos Suomi on menossa taantumaan, työllisyyden kasvattaminen voi olla vaikeaa. Ketkä ovat uuden budjetin suurimmat häviäjät? Kymäläinen nostaa esiin, että Sosten selvityksen mukaan 40 000 ihmistä tippuu hallituksen toimien seurauksena toimeentulotuen piiriin. Hän on huolissaan siitä, että kun lapsiperheköyhyys lisääntyy, tulee suurempia kustannuksia tulevaisuudessa kun köyhyydessä elävät lapset varttuvat ja odotettavissa on sosiaalisia ongelmia. Asumistuen leikkaukset osuvat ikävästi esimerkiksi opiskelijoihin ja pienituloisiin perheisiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jo kivikaudella Homo sapiensit pistivät päänsä pyörälle sienillä ja kasviuutteilla. Tajuntaa muuttavia psykedeelejä on käytetty sekä lääkinnässä että erilaisissa rituaaleissa. Nykyihmisellä on entisten luonnontuotteiden lisäksi synteettiset ja puolisynteettiset psykedeelit. Todennäköisesti lähivuosina psykedeeliavusteinen terapia tulee käyttöön ainakin traumaperäisen stressihäiriön ja masennuksen hoitovaihtoehtona. Haastateltavana lääkäri Antti Hupli ja psykologi Samuli Kangaslampi. Toimittajana on Leena Mattila.

Kuuntelijamme ovat toivoneet pääsevänsä tutustumaan meihin hieman paremmin, ja uskomme kyseisten toiveiden loppuvan tämän jakson jälkeen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Jättiläisplaneetta Jupiterin kuu Ganymedes on planeetan kokoinen maailma, jonka pinta on jään peittämä. Todennäköisesti pinnan alla on valtava meri, jota pitää nestemäisenä kuun sisältä tihkuva lämpö ja Jupiterin aikaan saamat valtavat vuorovesivoimat. Oletettavasti tässä koko kuun kattavassa, täydellisen pimeässä maailmassa on yksinkertaiselle elämälle otolliset olosuhteet. Euroopan avaruusjärjestön JUICE-niminen luotain laukaisiin avaruuteen 14. huhtikuuta. Kyseessä on jännittävin ja kunnianhimoisin avaruulento pitkiin aikoihin: kun luotain saapuu pitkän matka jälkeen jättiläisplaneetta Jupiterin luokse, se alkaa tutkimaan erityisesti Jupiterin suurinta kuuta Ganymedestä. JUICE-luotaimesta, sen lennosta ja sen edessä olevista haasteista kertovat projektipäällikkö Giuseppe Sarri ja JUICE:n tieteellinen johtaja Nicholas Altobelli Euroopan avaruusjärjestöstä sekä llmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Tekoälybotti ChatGPT ehdotti tämän jakson kuvaustekstiksi seuraavaa: “Onko tekoäly yhtä pelottava kuin Terminaattori, vai voimmeko luottaa siihen auttamaan meitä tulevaisuudessa? Ohjelmamme aikana tarkastelemme, miten tekoäly toimii ja kuinka sitä käytetään eri aloilla. Joten istu mukavasti, nosta äänenvoimakkuutta ja valmistaudu syventymään tekoälyn kiehtovaan maailmaan. Toivomme, että saat uusia oivalluksia tekoälystä ja sen tulevaisuudesta.” Miten tekoäly toimii ja miten sen koodaaminen poikkeaa tavallisen tietokoneohjelman tekemisestä? Miten ohjelma oppii muuttamaan toimintaansa? Tekoäly ChatGPT osaa välillä vastata hyvinkin ihmismäisesti, mutta puhuu toisinaan täyttä palturia. Ja miten tekoälyohjelma voidaan opettaa esimerkiksi erottamaan kissa koirasta? Entä voiko tekoäly jossain vaiheessa saavuttaa tietoisuuden, ja mitä se voisi tarkoittaa? Haastateltavana on tekoälytutkija, professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. Kysymyksiin pääsee välillä vastaamaan myös tekoäly ChatGPT. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tänään keskiviikkona Unkarin parlamentin pitäisi ottaa ensimmäinen konkreettinen askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointia. Todennäköisesti tänään se samalla paljastaa hyvin paljon siitä tulevaisuudesta mitä Unkari on Suomelle ja Ruotsille suunnitellut.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Teija Sutinen.Tämä podcast julkaistiin 1.3.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Aavedata Ghostfest tulee Mukkulan kartanoon lauantaina 4. helmikuuta. Aavedatan Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki kertoivat Radio Voimalla torstaina tulevan viikonlopun aavejahdista. - Meitä jännittää tosi paljon, sillä emme ole käyneet koskaan Lahdessa tutkimassa tätä kyseistä kartanoa. Olemme kuulleet, että siellä on ollut aika paljon kokemuksia ja esimerkiksi Kristoffer Ignatius on meille valottanut, mitä hän on kokenut. Ignatius on Keskitalon mukaan kertonut viettäneensä Mukkulan kartanossa öitä tietyssä huoneessa, jossa hän ei mielellään enää koskaan tahdo yöpyä. - Se vaikuttaa olevan kaikista aktiivisin huone. Todennäköisesti se tulee olemaan yksi meidän hot-spot-tutkimuskohteemme, Keskitalo arvioi. Myös Nikki kertoo odottavansa innokkaasti viikonloppua. - Minulla on nyt päällimmäisenä mielessä se, että kun heitin ajatuksen, että he pistäisivät meidät sinne pahimpaan huoneeseen yöksi, niin nyt nukumme siellä viikonlopun ajan. Saa nähdä tuleeko unettomia öitä. Keskitalo huomauttaa, että Mukkulan kartanossa on aaveisiin liittyen nähty myös nainen, joka laskeutuu portaita alas. Lisäksi hän kertoo työntekijöiden kuulleen ääniä keittiön ja salin puolelta. - Ihan varmoja ei voida olla, onko ne selitettävissä, mutta niitä on sen verran paljon, että ne myös ovat todennäköisesti meidän tutkimuskohteenamme. Kuuntele haastattelusta myös Keskitalon ja Nikin muistoja ja ensimmäisiä kokemuksia paranormaaleista ilmiöistä:

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi Radio Voimalla torstaina, että uusille Lahteen muuttaville asukkaille lähetettiin aikaisemmin tervetulokirje. - Siinä oli kaupunginjohtajan nimi alla. Toivotimme sillä lämpimästi tervetulleeksi Lahteen. Tuossa korona-aikana se jäi tauolle ja nyt on tarkoitus lähettää kirje kaikille viimeisen vuoden aikana muuttaneille. Timonen sanoo, että tällä hetkellä on myös mietinnässä se, miten jatkossa asia hoidetaan. Kaupunginjohtaja vahvistaa myös, että aikaisemmin Lahteen muuttaneille asukkaille järjestettiin kiertoajelu. - Se myös on pohdinnassa, mikä olisi hyvä tapa toivottaa jatkossa tervetulleeksi. On tärkeää, että Lahteen muuttaja kokee itsensä tervetulleeksi. Kaupunginjohtajan mielestä jokainen Lahteen muuttaja on ensimmäisestä päivästä alkaen täysivaltainen lahtelainen. - Ei ole tällaista, että pitäisi joku aika asua täällä ensin, ennen kuin on oikea lahtelainen. Timonen itse kehottaisi uutta Lahteen muuttanutta hengittämään puhdasta ja raikasta Lahden ilmaa ja jatkaisi sanomalla. - Katsele vähän ympärillesi, minkälaisia ihmiset ovat. Lahtelaisethan ovat siitä hyviä ihmisiä, että kyllähän Lahdessa juttuun pääsee ihmisten kanssa. Eihän lahtelaiset ole ollenkaan sellaisia sulkeutuneita. Ota puheeksi, kyllä lahtelaiset vastaavat. Timonen muistuttaa vielä, että Lahteen on odotettavissa paljon muuttoa kahdesta syystä. - Yliopisto ja opiskelijamäärät kasvavat. Toivottavasti myös ihan lähiaikoina varmistuu Fazerin investointi. Se tuo satoja ja satoja työpaikkoja. Todennäköisesti ihmisiä muuttaa silloin työn perässä Lahteen. Kuuntele podcast:

Jokaisen vanhemman, sedän, tädin, isovanhemman ja muun ihmisen tulisi kuunnella tämä jakso, sillä tässä jaksossa jatkamme  syyskauden teemamme "lapset ja tietosuoja" penkomista ravisuttavalla ja ehkä hieman kylmäävälläkin tavalla. Saimme vieraaksemme itse Sometohtori Suvi Uskin, joka on sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi sekä Someturvan toimitusjohtaja. Suvi  todella tietää millainen todellisuus lapsia odottaa lähes aina kuin sosiaalisen median suhteellisen viattomalta vaikuttava appi aukeaa. Otamme erittäin konkreettisen katsauksen siihen, miten lapset, yksityisyys, tietosuoja ja sosiaalinen media sopivat yhteen. Miten lapset näkevät yksityisyyden ja tietosuojan? Millaisia tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyviä vaaroja, kuten nettikiusaamista ja jopa kiristystä, lapset kohtaavat sosiaalisessa mediassa? Mistä tämä johtuu? Entä mitä vanhempi voi tehdä jos oma lapsi on kiusattu tai kiusaaja? Todennäköistä on, että lähes jokainen lapsi on molempia. Miten tähän voitaisiin puuttua? Onko vastuu vanhempien, sosiaalisen median alustojen vai yhteiskunnan?  Näihin ja moneen muuhun polttavaan kysymykseen saamme Suvilta piinkovia vastauksia ja tärkeitä, herätteleviä ajatuksia.  Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

On aina melkoinen ihme, kun muslimi kuulee evankeliumin ja uskoo sen. Todennäköisyys sille, että Daniel* olisi koskaan voinut kuulla evankeliumia, oli lähes nolla. Jumala kuitenkin avasi hänelle tien valoon ja totuuteen. Kun siitä seurasi yhteisön torjunta, yksinäisyys ja melkeinpä kuolema, Daniel sai avun paikallisseurakunnan ja Open Doorsin kautta. Paluu islamiin ei ole hänelle vaihtoehto.   https://opendoors.fi/daniel-minun-onnistumiseni-on-sinunkin-onnistumisesi/  

Mikäli toimit asuntosijoittajien ja vuokranantajien parissa, Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirja on lahjainvestointi, joka voi kasvattaa omaa liiketoimintaasi asiakkaiden lumipallon kasvaessa nopeammin. Jos isompi tilausmäärä kiinnostaa, ole yhteydessä harri@ostanasuntoja.com. Kiitos sponsorille Asuntopehtoori. Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Ihmiselämän tarkoitus ei välttämättä ole seurata ja analysoida talousuutisia pystyäkseen allokoimaan säästöjään ostovoiman säilyttämisen kannalta optimaalisesti. Valitettavasti tällä hetkellä eletään aikaa, jolloin yhä useampi on pakotettu siihen.  Ennustamisen sijaan tulevaisuutta voi ja tulisi mun mielestä arvioida skenaarioiden ja todennäköisyyksien avulla. Erilaisten kommenttien ja palautteiden kautta ymmärrän, että monelle tämä on todella vaikeaa, ja kiusaus lyödä oma kanta lukkoon on suuri. Ehkä se tuo jonkinlaista mielenrauhaa, kun tekee valinnan ja päättää vaikkapa, onko nyt vuokralaisen markkinat vai vuokranantajan markkinat. Tai onko nyt myyjän markkinat vai ostajan markkinat. Tällä tiistaiaudiolla pohdin konkreettisin esimerkein, miten asiat voisivat edetä. Luvassa ei ole ennusteita, vaan monelle hämmennystä siitä, kuinka kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen. Hämmennys on oikea tunne, koska se auttaa ymmärtämään, ettei ennustaminen ole mahdollista. Sijoittajana pyrin arvioimaan tärkeitä parametrejä todennäköisyyksin, jotka todellakin muuttuvat syklien vaiheiden mukaan. Välillä eletään tasaisempaa aikaa eikä suuria muutoksia tule. Joskus eletään viikkoja, jolloin tapahtuu edellisiä vuosia suurempia muutoksia. Asuntosijoitustavoitteeni 2022 – Blogi #295 Asuntosijoitustavoitteeni 2022 – välitilinpäätös – Blogi #316 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Vuokrasi 300 asuntoa vuodessa Sofia Savimäki Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #197 ”18 vuoden kiinteistösykli” by Danila Yönsini Asuntopehtoori Blogissa – Tiistaiaudio #236 Yhden kovakantisen kirjan tilaaminen onnistuu asuntosijoituskirja.fi -sivuilta ja koodilla KOTIMATKA saa 30 %:n alennuksen.

Millaisen ruokakriisin Euroopan kuivuus ja helleallot aiheuttavat? Haastateltavina Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja säätilastoihin erikoistunut yliopistolehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta. Eurooppa kärsii samaan aikaan ilmaston kuumenemisesta, kuivuudesta, logistiikkaongelmista, energiakriisistä ja Ukrainan sodasta. Millaisia vaikutuksia näillä on Suomeen? Karikallion mukaan Suomen pitää tulevaisuudessa ottaa suurempaa roolia Euroopan ruokaturvassa. Räisänen kertoo miten Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan. Todennäköisesti esimerkiksi sataa enemmän ja harvemmin, mikä tuo haasteita ruuan tuotantoon. Karikallion mukaan Suomessa todennäköisesti kasvisten hinta tulee nousemaan jo lähiaikoina entisestään kun niitä tuotetaan kalliilla sähköllä. Miten tästä kriisistä voidaan selvitä? Pitääkö ilmastotavoitteista tinkiä? "Tautia ei voida kuitenkaan hoitaa niin, että potilas kuolee", Räisänen toteaa. "Ilmastonmuutosta pitää hillitä niin paljon kuin mahdollista, ja tarvitaan samaan aikaan keinoja sopeutua siihen", Toimittajana on Linda Pelkonen.

The number of COVID infections at the peak of the Omicron wave earlier this year and was probably double the recorded figure.  A new study, which examined antibody levels among blood donors, also found younger age groups had the highest rate of unreported infections. COVID-19 is still active across every state and territory. - COVID-19 on edelleen voimissaan jokaisessa osavaltiossa ja territoriossa. Maanataina NSW ja Etelä-Australia kirjasivat eniten kuolemia.   Coronatartuntojen määrä saavutti huippunsa aikaisemmin tänä vuonna.  Uudessa  selvityksessä mitattiin verenluovuttajien vasta-ainetasoa, jolloin havaittiin että nuorempien ikäluokkien piirissä  raportoimattomien tartuntojen määrä oli  kaikkein suurin. 

Victoria and New South Wales are easing their COVID-19 public health measures despite rising case numbers.  The number of people in hospital with COVID-19 in Victoria is at its highest level in almost a month, and case numbers in New South Wales have quadrupled in the past two weeks. - Victoria ja NSW höllentää COVID-19 rajoituksia huolimatta tapausten määrän kasvusta. Victoriassa sairaalapotilaiden lukumäärä on korkein lähes kuukauteen ja NSW'ssä sairaalatapausten määrä on nelinkertaistunut kuluneen kahden viikon aikana.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Joni Mäki. Ryminällä ison yleisön tietoisuuteen menneenä talvena noussut vaasalaislähtöinen maastohiihtäjä on yksi suomalaisista jokerikorteista matkalla kohti Pekingin olympialaisia. Joni Mäki nousi suuren suomalaisen hiihtoyleisön tietoisuuteen ryminällä menneenä talvena kirikyvyllään. Erityisen säväyttäviä suorituksia olivat Suomen ankkuroiminen parisprintin MM-hopealle Oberstdorfissa sekä Aleksandr Bolshunovin kepittäminen Salpausselän kisojen viestin loppusuoralla. - Pystyin osoittamaan itselleni, että kun ennakkoluulottomasti lähtee, pystyy haastamaan kaveria kuin kaveria. Hyvänä päivänä voi tulla todella hyvä lopputulos. Se toi itsevarmuutta jatkoa ajatellen, Mäki painottaa muutaman kuukauden perspektiivillä. - Siinä parisprintin loppusuoralla tuntui aika uskomattomalta. Kun lähdin viimeiselle osuudelle, tiesin, että se paikka on nyt tai ei koskaan. Se oli tuhannen taalan paikka ottaa mitali. Lähdin hiihtämään vähintään sitä pronssia, mutta kun se kirkastui hopeaksi, se toi laajan kaaren tunteita pintaan.   Pohti Ski Teamia edustava Mäki on syntynyt Vaasassa, mikä ei ole ihan perinteisin maastohiihtokaupunki. Nouseminen juniorimenestyjästä kansainväliselle huipputasolle vei aikaa, mutta Mäki on noussut Suomen miesten maajoukkueen tärkeimpien lenkkien joukkoon pitkäjänteisellä työllä valmentajansa Juho Halosen kanssa. - Kun otin nuorten MM-mitalin 2014, ajattelin, että tämä on yhtä nousukiitoa aikuisten sarjaan. Siinä välissä pitää tehdä hemmetisti duunia, jotta pystyy kestämään harjoittelumäärää ja -laatua, mitä se vaatii, jotta pystyy kiertämään viikosta toiseen maailmancupia ja olemaan vielä parhaimmillaan pääkisoissa. Siinä tuli kömmähdyksiä harjoittelussa ja sairasteluja. Se oli vähän opettelua ammattiurheilijan elämään – välillä vähän kantapään kauttakin, Mäki myöntää. 26-vuotias Mäki on monella tapaa poikkeuksellinen suomalaishiihtäjä, sillä hänen vahvuutensa ovat sprintissä ja erityisesti vapaalla hiihtotavalla. Iso tähtäin tulevana talvena onkin paitsi joukkuekilpailuissa myös Pekingin olympialaisten vapaan sprintissä, joka osuu Mäen uralle herkulliseen paikkaan. - Osaan pitää hyvin todella kovan kilpailuvauhdin päällä niin, että se ei kuluta loppukiriä niin paljon kuin ehkä muilla. Tekninen osaamiseni vapaalla hiihtotavalla on suht taloudellista – pystyn luistattamaan suksea niin, että ei tarvitse itse tehdä kaikkea. Ja olen räjähtävä. Ehkä sitä kautta parhaat tulokseni ovat tulleet sprinttipuolella. Iän myötä myös kestävyysominaisuudet ovat parantuneet, Mäki analysoi itseään. - Pekingin olympialaisten vapaan sprintti on urani tärkeimpiä kisoja. Siihen ladataan kaikki peliin. Kaikki harjoittelu ennen sitä tehdään sitä kilpailua silmällä pitäen. Todennäköisesti omalle uralleni ei tule enää sellaista mahdollisuutta, että olisi vapaan sprintti olympiaohjelmassa. Se on ainutlaatuinen tilaisuus.

Rooleista. Työelämästä -podcastin neljännen jaksosarjan viimeisessä jaksossa pyöritään roolien maailmassa. Keskustelu alkaa työroolin olemassaolosta ja sen tarpeellisuudesta. Todennäköisesti historiallisesti ero työ- ja vapaa-ajan roolin välillä on ollut isompi. Nykypäivän moderneissa työympäristöissä jyrkkä ero, ainakaan tarkoituksellisesti, ei liene niin tarpeen. Oman persoonan näkyminen ja esimerkiksi tunteiden näyttäminen on sallittua, enemmänkin toivottavaa. Mutta onko olemassa tilanteita ja esimerkiksi positioita, missä erillinen rooli on kuitenkin hyväksi? Onko rooli joissain tilanteissa myös esimerkiksi puolustus- tai suojautumiskeino? Mitenkäs ystävystyminen esihenkilön kanssa? Jos ajatellaan tätä arvostuksen ja kunnioituksen kautta, niin se on sinällään merkityksetön aspekti. Arvostus ja kunnioitus kun ei oikeasti katso mitään hierarkiaa, vaan ne ansaitaan käytöksellä ja konkreettisilla teoilla. Kuitenkin tässäkin tilanteessa roolien ja positioiden merkitys pitää tiedostaa, samoin kuin niiden mahdolliset vaikutukset niin keskinäiseen suhteeseen kuin koko organisaatioon. Mikäli nämä herättävät ajatuksia niin ota uusin jakso katseluun/kuunteluun ja/tai kommentoi.

Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka. "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja Pohjoismaat ja Nato. Seuraavaksi luetellaan yksittäisiä valtioita, jotka ovat tärkeitä Suomelle: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Britannia. Tämä kuvio on muuttunut aika oleellisesti", Tarkka kertoo. Viime viikolla entinen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kehotti Suomea ottamaan askeleen syvemmälle kohti länttä ja liittymään sotilasliitto Natoon. "Olen samaa mieltä, että Suomen länsiyhteys on tärkeä, mutta siitä olen eri mieltä, että Suomi ei tasapainottele lännen ja idän välissä. Suomi on selvästi hakeutunut Naton suuntaan", Tarkka kommentoi. Tarkan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa, vaikka sitä ei suoraan sanota. Tarkka kuvailee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tapahtuneen "radikaali muutos" syksyllä. "Selonteko määrittelee selvästi, että Suomen on tärkeää kehittää ja ylläpitää sitä yhteensopivuutta, joka Naton järjestelmien kanssa on jo saavutettu, ja huolehtia, että mikään ei tule estämään Nato-jäsenyyden toteuttamista siinä vaiheessa kun siinä lähdetään käytännössä etenemään", Tarkka kertoo. Tarkan mukaan dramaattinen muutos on tapahtunut kansan keskuudessa: Nato-jäsenyyden vastustus on romahtanut. Saksassa valitaan syksyllä liittokansleri Angela Merkelin seuraaja. Mikä merkitys tällä on Saksan ja Venäjän suhteisiin? Vihreiden ehdokas Annalena Baerbock on vaatinut kristillisdemokraattisen CDU:n Armin Laschetilta selvempää Venäjä-linjaa ja Nordstream-hankkeen hylkäämistä. Todennäköisesti jompikumpi heistä on Saksan seuraava johtaja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onnen resepteihin. Työelämästä podcastin jaksosarja Saanan kanssa alkaa kääntymään loppusuoralle. Tähän mennessä on ehditty käsittelemään jo lukuisia aiheita niin työelämästä kuin elämästä yleisestikin. Tuorein jakso jätettiin tarkoituksella loppusuoralle, koska omalla tavallaan se kulminoi edellisten jaksojen asioita. Näin sosiaalisen median aikakautena informaatiotulva on valtava. Periaatteessa koko ajan on tarjolla ideoita ja ajatuksia sekä vertailukohtia, mitä helposti peilaa omaan elämään - niin hyvässä kuin huonossa. Tuohon kun lisätään kulttuurilliset seikat, missä kilpailunhalu, suorittaminen ja omanlainen vallanhalu on geeneissä enemmän tai vähemmän. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään valmista reseptiä jonka voisi kopioida. Se resepti omaan onneen ja hyvinvointiin on yksilöllistä. Jokaisen polku on niiden oma polku. Mausteita ja vinkkejä voi ja kannattaa ottaa muilta, mutta siitä polusta pitää muokata oman näköinen. On myös hyvä muistaa, että monesti asioiden saavuttaminen vie aikaa ja vaatii aitoa halua, vaivaa ja pitkäjänteisyyttä. Usein näitä peilauksia tehdään ainoastaan lopputulokseen, eikä nähdä sitä polkua mitä se on vaatinut. Muutoksia oman hyvinvoinnin eteen kannattaa kuitenkin tehdä enemmin kuin myöhemmin. Todennäköisesti siirtäminen myöhemmäksi ei helpota sitä ollenkaan. Ja omasta hyvinvoinnista on kuitenkin vastuussa ja velvollinen itselleen.

Teknologia voi stressata sekä aiheuttaa imua. Todennäköisesti sinä olet kokenut näitä molempia! Tavoitteellinen suunta on selkeä: meidän kannattaa pyrkiä teknostressistä teknoimuun. Asiasta Taneli Rantalan seurana keskustelemassa teknoimun johtava asiantuntija sosiaalipsykologi VTT Jaana-Piia Mäkiniemi. Keskustelussa avaamme ratkaisukeskeisesti sekä teknostressin että teknoimun syntyä ja seurauksia. Löydämme ratkaisuja myös siihen miten teknoimua voidaan edesauttaa yksilön, lähijohtajan ja työyhteisön näkökulmista. Aihe on erityisen ajankohtainen meille kaikille nyt teknologiakuorman ollessa ennätyksellisen korkea. Jaana-Piia on hiljalleen liittynyt myös Liftedin asiantuntijatiimiin. Erinomaisia kuunteluhetkiä!

The World Health Organisation says investigations into "all hypotheses" about the origins of the coronavirus are continuing. It comes as vaccination efforts in the United States reach new heights, despite a surge in new COVID-19 cases. - Kaikkia koronavirukseen liittyviä hypoteesejä tutkitaan edelleen. Yhdysvalloissa rokotusten määrä jatkuu ennätyslukemissa mutta uusien Covid-19 tapausten määrä on nousussa.

Kristinuskossa vakiintui jo hyvin varhain ajatus siitä, että erityisen pyhää elämää viettäneet ihmiset pystyisivät toimimaan välittäjinä ihmisen ja Jumalan välillä. Koettiin, että vierailu näiden pyhien ihmisten haudoilla teki osalliseksi heidän pyhästä voimastaan ja tällä tavoin paransi sairauksia ja auttoi hädässä. Niinpä pyhimysten hautapaikat vetivät puoleensa ihmisiä, jotka toivoivat saavansa apua tai jotka halusivat kiittää jo saamastaan rukousvastauksesta. Oman ryhmänsä pyhiinvaeltajia muodostivat ne, jotka lähtivät vaellukselle rangaistuksena tai sovituksena pahoista teoistaan. Todennäköisesti jokainen kristitty osallistui keskiajalla jonkinlaiselle pyhiinvaellukselle. Täällä Pohjolassa pyhiinvaellusten erityispiirre olivat pitkät etäisyydet. Jo lähimpään kirkkoon saattoi olla matkaa, ja paikallisten pyhimysten haudoille useita satoja kilometrejä. Mutta niinpä vain täältäkin lähdettiin kohti etelää, aina Pyhälle maalle asti. Näiden vaellusten myötä maailma aukesi myös Pohjolan asukkaille. Mikä sai rikkaat ja köyhät, naiset ja miehet, lähtemään keskiajalla täältä Pohjolasta, katolisen maailman äärilaidalta, pyhiinvaellukselle jopa tuhansien kilometrien päähän? Tätä pohtivat historian professori Christian Krötzl ja yliopistotutkija Sari Katajala-Peltomaa Tampereen yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.

Tässä jaksossa pohdimme taidetta, modernia taidetta ja nykytaidetta. Mitä taide on, kuka sitä tekee ja miksi? Raapaisemme näiden laajojen ja vaikeiden kysymysten pintaa viulun ja pianon säestämänä. Hyvää yötä ja Kauniita Unia! :)

Voihan video mikä alkusyksy! Opiskelijat ovat olleet uutisissa viime viikkoina liittyen nykytilanteen heikkenemisen vuoksi, ja syyttävää sormea onkin jonkin verran osoitettukin siihen suuntaan. Onko tämä täysin aiheellista vai ovatko opiskelijat vain helppo kohde? Todennäköisesti tältä väliltä, ja tähän pureudummekin tämän kertaisessa jaksossa.

Kun edelleen korona-aika jatkuu, kysytään kärsimättömästi milloin maailma palaa entiselleen? Todennäköisesti vastaus on: ei milloinkaan, vastaa kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist.

Sienitutkija Lasse Kosonen Tampereen Sieniseurasta piti todennäköisenä, että sään salliessa sienisadossa tulee vielä toinen aalto. Varhain saapunut ensimmäinen sesonki on edelleen käynnissä.

Milloin on se hetki, kun poikkeuksellinen muuttuu taas normaaliksi? Tällä hetkellä näyttää siltä, että koronapandemia vie yhteiskunnat ainakin vakavaan taloudelliseen kriisiin. Todennäköistä kuitenkin on, että yhteiskunta on poikkeusajan jälkeen pääpiirteissään sen näköinen kuin mistä lähdimme liikkeelle: jälleenrakennusaikaa ei tarvitse aloittaa raunioiden, vankileirien tai valtavansiirtoväestön keskellä. Tässä jaksossa pohditaan rauhan tuloa etenkin toisen maailmansodan osalta: rauhantansseja, olympialaisia, museoiden avautumista, kotiutuvia sotalapsia, suuria ikäluokkia – ja kaiken tämän takana sotainvalideja, sotatraumoja, ikävää ja menetyksiä. Halu elää elämää eteenpäin oli kuitenkin kova – eikä nautintoaineita unohdeta viimeisessäkään jaksossa! Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Suomi aikoo toden teolla päästää irti koronakaranteenista sillä tavalla, että kolmessa parin-kolmen viikon välein käynnistävässä aallossa lähes kaikista rajoituksista luovutaan. Todennäköisesti yksi tärkeimmistä syistä siihen, että näin uskalletaan tehdä on se että THL:n mallinnukset ennustavat ettei hellittäminen johda katastrofiin. Elli-Alina Hiilamo kertoo, miten nämä kaikkein keskeisimmät laskelmat toimivat. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Onnellisuus, fisu ja johto. Jaksossa pelataan "Kuka meistä todennäköisimmin..."-peliä. Railakasta (etä)vappua kaikille kuuntelijoille!

Tänään Brysselin koneessa puhutaan EU-politiikan paineista nykytilanteessa ja siitä minkälaiset asiat EU:ssa ovat muuttuneet kriisin myötä. Ja siitä miten jäsenmaiden väliset suhteet ovat kehittyneet? Miten koronasta rajusti kärsinyt Italia suhtautuu tässä tilanteessa EU:hun? Mitä suunnitelmia on nyt taloudellisissa vaikeuksissa olevien maiden tukemiseen? Minkälaisia kiistoja näiden suunnitelmien suhteen on odotettavissa? Ja miten neuvoston, komission ja parlamentin keskinäiset valtasuhteet ovat tämän kriisin myötä kehittyneet? Haastateltavana on Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Todennäköisyys sille, että lapsi kuolee Suomessa ennen viidettä ikävuottaan, on erittäin pieni, sanoo Rajkumar Sabanadesan kolumnissaan.

Arki jauhaa samaa rataa ja rakkaus on kadoksissa. Onko kaikki kumppanin syytä? Olisiko ero oikea vaihtoehto? Vai kannattaisiko etsiä tunteet esiin? Artikkeli julkaistu 24.01.2019, kirjoittaja Outi Reinola, lukija Pälvi Ahoinpelto.

Arki jauhaa samaa rataa ja rakkaus on kadoksissa. Onko kaikki kumppanin syytä? Olisiko ero oikea vaihtoehto? Vai kannattaisiko etsiä tunteet esiin? Artikkeli julkaistu 24.01.2019, kirjoittaja Outi Reinola, lukija Pälvi Ahoinpelto.

Vedonlyönti Podcastin viidennessä jaksossa mennään jälleen eteenpäin matkalla kohti voitollista vedonlyöntiä. Kuinka laskea todennäköisyysarvioita urheiluun? Miten saada menetelmistä prosenttiarviot ulos? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta lyhyin ja kansantajuisin esimerkein. Suomen ainoa puhdas Vedonlyönti Podcast. Aiheina vedonlyönnin teoria ja ajankohtaisia asioita sekä ilmiöitä. Järkevämmän vedonlyöntikultturiin puolesta since 2019.

Oletko tunnollinen? Todennäköisesti olet, koska klikkasit jutun auki. Lue myös: Työterveyslaitos tutki: luonteesi voi suojata sinua masennukselta Listasimme asioita, jotka kertovat tunnollisuudesta. Pitävätkö nämä kymmenen väittämää paikkansa sinun elämässäsi? Ruksita itseesi sopivat kohdat! 1. Suunnittelet elämääsi eteenpäin Tiedät hyvin, mitä elämässäsi tapahtuu seuraavien kahden viikon aikana, koska olet merkinnyt menosi hyvissä ajoin kalenteriin. Olosi on turvallinen, kun tiedät, että ehdit tehdä kaiken, mitä haluat, ja rentoutumisellekin jää aikaa. Jos ystäväsi ehdottavat spontaania tapaamista ”tänään illalla”, systeemisi menee sekaisin ja saatat ärtyä. 2. Haluat tehdä asiat valmiiksi Et pidä siitä, että asiat eivät etene. Jos työpaikallasi päätetään tehdä projekti, haluat tarkat säännöt: kuka vastaa, mistä ja millaisessa ajassa. Jos olet vastuussa itse, saatat tehdä muillekin kuuluvia hommia, jotta pysytte aikataulussa. Lue myös: Erota normaali huolestuminen ahdistuneisuushäiriöstä 3. Olet tarkka yksityiskohdissa ”Viilaaminen” on sinulle tuttua. Jäät helposti hiomaan pieniä yksityiskotia senkin jälkeen, kun kakku on muiden mielestä valmis. Vatsassasi möyhertää, kun joudut päästämään irti omasta mielestäsi keskeneräisistä asioista. Toisinaan jonkun muun on sanottava sinulle: nyt riittää! 4. Et painele siitä, missä aita on matalin Et välttämättä rakasta ryhmätöitä, vaikka olisit sosiaalinen ja tulisit ihmisten kanssa hyvin toimeen. Tämä johtuu siitä, että sinun on vaikea kestää sitä, että kaikki eivät ole yhtä tosissaan ja kunnianhimoisia. Menevät mielellään siitä, missä aita on matalin. 5. Inhoat myöhästymistä Kun jotain on sovittu, se on sovittu. Jos olet sopinut tapaavasi ystäväsi tasalta, kainalosi alkavat hikoilla, kun huomaat, että ehdit paikalle vasta vartin yli. Tosin näin käy harvoin, koska olet yleensä ajoissa. 6. Kaappisi ovat järjestyksessä Kaapissasi ei ole kesävaatteita talvella tai talvivaatteita kesällä. Et jätä likaisia tiskejä odottamaan aamua, ja tiedät, mitkä laskusi on maksamatta. Jos et yllä sotilaalliseen järjestykseen, haluaisit kovin mielelläsi yltää. 7. Et repsahda ja heittäydy helposti Kun lähdet ystäväsi kanssa ”yksille”, et yhtäkkiä päädy vieraassa seurassa toiselle puolelle kaupunkia. Et muutenkaan ole herkästi impulssien vietävissä. Hallitset tunteitasi silloin, kun haluat hallita. 8. Elät terveellisesti Tiedät varsin hyvin, millainen on virallisten suositusten mukainen ruokavalio. Herkuttelet kyllä, mutta et joka päivä. Yleensä syöt ja juot järkevästi sekä liikut säännöllisesti. 9. Et improvisoi silloinkaan, kun siitä olisi hyötyä Pysyt mielelläsi suunnitelmassa, vaikka se ei aina olisikaan järkevää. Jalkapallokentällä teet niin kuin valmentajan kanssa on sovittu, etkä lähde säveltämään, vaikka pienellä luovuudella saattaisi syntyä maali. 10. Haluat hallita elämääsi Sinulla on pienissä ja isoissa asioissa päämäärä, jota kohti pyrit. Maltat edetä porras kerrallaan, ja pienetkin saavutukset tuottavat sinulle tyydytystä. Pidät siitä, että sinulla on hallinnan tunne. Sait tulokseksi 0/10 Jaa tulos facebookissa Luonne on viiden piirteen cocktail Tuntuuko siis tutulta? Oletko siis edellä kuvatun kaltainen järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja päättäväinen persoona? Jos olet, voit heti onnitella itseäsi, sillä luonteesi suojaa sinua monenlaisilta harmeilta. Persoonallisuuden piirteitä on viime vuosina tutkittu ahkerasti. Vallitsevan big five -piirremallin mukaan meissä jokaisessa on: tunnollisuutta avoimuutta neuroottisuutta sovinnallisuutta ulospäinsuuntautuneisuutta Jokaisessa omanlaisessaan cocktailissa. Tutkijat sanovat hyvästit kympintytöille – käsitys stressaantuvasta puurtajasta on väärä Psykolgian tutkija Sointu Leikas Helsingin yliopiston Svenska Social och kommunalhögskolanista ja professori Markus Jokela lääketieteen laitokselta ovat kumpikin tahoillaan tutkineet pitkään persoonallisuuden ja erityisesti tunnollisu...

NHL is back!! Tämän viikon jakso on täysin pyhitetty jääkiekon kuningassarjalle, NHL:lle. Vedetään omat top-3 veikkaukset pistepörssistä, maalipörssistä ja parhaista veskareista.  Mukana sarjaa koskeva Q&A-osio sekä uusi vedonlyöntiohjelmaosio ”Monttubileet” jossa kaivetaan Nordicbetin listoilta aina viikottain kohdevalinnat peruisteluineen ja katsotaan, kumpi osuu ja kumpi ei. Todennäköisesti ei kumpikaan. Ja vedonlyöntikisaa koskien saatiin myös lyötyä jakson aikana pieni sivuveto joten suht syvällä tässä ollaan. HUOM! Kaikki rahapelihommat K-18.  Meidän perinteisten fanipoikaspekulaatioiden lisäksi todellinen ammattijätkä tulee mukaan, kun Jouni Nieminen suoraan Kanadasta vetää jaksoon todella syväluotaavan, noin tunnin mittaisen tiivistelmän NHL-kauden suosikkijoukkueista. Seuraa Jounia Twitterissä: @OnsideWithJouni   Ota meidänkin somet seurantaan: @puuntakaapodcast ja @sateri20100  Pistepörssi top3 06:07Kenin maalintekijät top3 10:39Sätkyn #goaliecorner top3 16:10NHL Q&A 20:43Nordicbetin Monttubileet 37:19Jouni Niemisen NHL-ennakko: Länsi 44:13Jouni Niemisen NHL-ennakko: Itä 61:21

Me emme voi kontrolloida kaikkea, MUTTA me voimme vaikuttaa asioiden todennäköisyyteen. Laitatko siis elämäsi pelimerkkejä suuremmilletodennäköisyyksille?

Vieraana professori Juho Saari. Toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelma on uusinta viime helmikuulta.

Miksi EU:ssa halutaan keskustella nyt EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta ja miten Brexit tulee todennäköisimmin vaikuttamaan siihen keskusteluun? Mihin perustuu se, ettei EU:ssa todennäköisesti koskaan tulla harmonisoimaan jäsenmaiden sosiaalipolitiikkaa? Brysselin koneessa vieraana Juho Saari sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistosta sekä hyvinvointitutkimuksen professori Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Nisäkkäät ja linnut selviävät ilmastonmuutoksesta todennäköisemmin kuin liskot ja vaihtolämpöiset. Asia käy ilmi maanantaina Nature Ecology & Evolu .. Lisää >> http://ift.tt/2rNQ0RP

Mikä on lapselle parhaaksi? Tämän kysymyksen ja siihen annettujen vastausten ympärille rakentuu päivittäin päätöksiä terveydenhuollossa, eduskunnassa, oikeussaleissa sekä äitien ja isien mielissä. Tämä ei päde vain Suomessa. Jokaisessa maailmankolkassa pohditaan tarkasti, miten olla hyvä vanhempi. The post Et todennäköisesti pilaa lastasi appeared first on AntroBlogi.

Joku viisas ehkäpä jopa näsäviisas on sanonut että sodan päämääränä on rauha eli toisin sanoen sodi jos haluat rauhaa, ja tätähän Ukrainassa on viime vuodet tehty, mutta valmista ei näytä tulevan. Tuhansia kuolleita, kymmeniä tuhansia haavoittuneita, yli miljoona kodistaan paennutta ja raunioituneita kaupunkeja ja kyliä. Kaikki tämä vain muutaman tunnin matkan päässä sivistyksestä eli Helsingistä. Miten tapahtumat saattoivat kärjistyä näin ja viikate alkoi heilui painovoiman tavoin aikana, jolloin tavallisten ukrainalaisten huomio oli keskittynyt lähinnä uuden maastoauton hankkimiseen, plasma-tv:n saamiseen sekä tyttären kauniiden rakennekynsien rahoittamiseen, jos edes hieman sai säästöjä kerättyä. Todennäköisin vastaus on se, että tilanne riistäytyi yllättäen ketjureaktiona täyteen mittaansa sattumien kautta, ilman sen kummempaa strategista tai taktista ohjausta. Tietoa ei jaettu, eikä sitä myöskään kerätty kootusti. Karismaattisten ryhmänjohtajien päähänpistojen kautta tilanteet kasvoivat nopeasti satoja ihmisiä sitoneiksi hallitsemattomiksi ja tuhoisiksi ihmisvirroiksi. Tappaminen, särkeminen ja kaiken vastaantulevan tuhoaminen kääntyivät itseään ruokkivaksi saatanaksi, jonka ilosanomaa sosiaalinen media välitti. Euroopan unionilla on paljon erinomaisia periaatteita ja tekniikkaa, mutta sen koneistolta puuttuu suurvaltapolitiikan taju ja talonpoikaisjärki. Vaikka Ukrainan kansa halusi ja haluaa liittymistä Euroopan Unioniin, kiirehti EU laajentumistaan liika, joka oli sama asia kuin olisi heittänyt bensaa liekkeihin. Venäjän reaktio oli odotettavissa, joskin sen voimakkuus yllätti kaikki. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraina ovat valtiotieteiden tohtori Timo Hellenberg, joka muutti Kiovaan puolisonsa, suurlähettiläs Arja Makkosen työn vuoksi vuoden 2011 lopulla ja Iltalehden toimittaja Nina Leinonen. He seurasivat tilanteiden kehittymistä silminnäkijöinä Maidanilla ja Itä-Ukrainassa ja ovat kirjoittanee kokemuksistaan kirjan Silminnäkijät - taistelu Ukrainasta.

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta. Jarno Ampuja Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken. Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys. Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta. En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta. Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon. Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi. Konsta LövgrenNyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen! Hanna WåhlinHanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan. Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä. Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta. Jarno Ampuja Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta. Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon. Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi. Konsta LövgrenNyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen! Hanna WåhlinHanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan. Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Kevätpäiväntasaus oli pari päivää sitten ja tästä eteenpäin mennään kolme kuukautta aina vain pidempää päivää kohti. EIkös se ollut Kake Randelin kun lauloi aikanaan: “On pakko painaa pitkää päivää…”? Kevät on lintukotomme maantieteellisestä sijainnista ja pituudesta johtuen pikkuisen eri vaiheessa eri kohdissa maassamme. Juuri nyt Inarissa eletään ihan täyttä talvea, lunta on maassa ja on sitä myös katoillakin. Ja vielä pitkään. Samaan aikaan Hangossa staijataan muuttolintuja täyttä häkää. Haahkat, hanhet ja joutsenet ovat jo saapuneet, muuttohaukka ja ristisorsa on nähty ja tuhatmäärin kalalokkeja laskettu. Karhut nukkuvat vielä Kuhmon saloilla, mutta Korkeasaaren kontiot nousivat jo viikkoja sitten ilakoimaan vankeudessaan. Eteläisessä osassa maata asuva, verbaalisesti lahjakas ystäväni, sanoi loka-maaliskuun välisen yön olevan nyt ohi. Ja että kohta kuulemma helpottaa. Kiitos tästä tiedosta. Inhoan itse yli kaiken Etelä-Suomen “mukatalvea”. Sitä 4-5 kuukautta pitkää, pimeää, märkää, kylmää ja tuulista ajanjaksoa. Mainitsinko jo pimeän? Ja jätän nyt suosiolla mainitsematta maahamme laskeutuneen ennenkaikkea sosiaalisessa mediassa mellastavan henkisen ydintalven, joka syö miestä niin talossa kuin puutarhassa. Onneksi edes tammikuun lopulle sijoittunut reilun viikon “oikea talvi” loi hieman lohtua, aurinkoisine pakkaspäivineen. Tekemäni vertaisgallupin mukaan en ole keväisessä ahdistuksessani yksin. Moni kanssatallaajani näkee talven jälkeisen maailman rumanharmaana, kylmänä ja pölyisenä. Katupöly, jos mikä, käy ainakin taajamassa asuvan ihmisen sananmukaisesti hengenpäälle. Valon määrän lisääntyminen ei sekään ole hyvästä. Mitä enemmän valoa, sitä paremmin näkee kaiken rumuuden. Se voi oikeasti olla mielenterveydelle pahasta. Ja ehkä se on osasyy siihen henkiseen ydintalveen, jonka jätän edelleen suosiolla mainitsematta. Mutta. Ystävät. Kuulkaas kun Blomis kertoo mitä sitten on luvassa. Nimittäin ei aikaakaan niin voi kauhistus. Maasta alkaa tunkea kaikenlaista vihreää. Ja muuta värikästä. Ensimmäinen leskenlehti sulattaa keltaisuudellaan ihmisen sielun kuolemanharmaasta ydintalvesta takaisin lämpimän sävyjen puolelle. Rantametsän sinivuokkopelto saa ihmiseksi kutsuttavan nisäkkään feromonit suorastaan ruiskuamaan kevään ilosanomaa. Ja jos oman elämänsä alfauros olisi vielä potentiaalisessa lisääntymisiässä, nyt olisi oikea aika ruveta hommiin. Itse olen oman osani alfana ja laumanjohtajana jo tehnyt. Voi elämän kevät! On muuten siinäkin sanonta. Mitä lie tarkoittaa? Todennäköisesti se on radioilmaisuun kehitetty versio siitä toisesta, kevät -johdannaisesta sanonnasta, jota en siis saa radiossa sanoa. Koska mielensäpahoittajat. Vai voisiko se viitata kuitenkin kevään mukanaan tuomaan uuteen elämään? Olkoon niin. Voi elämän kevät. Nythän minnuu melkein laulattaa. Mutta rakas kuulijani, ollos huoleton - Blomis laulamatta on. On siis kevät, kuljen Vantaanjoenrantaa, huuli ei lennä, mutta jalat ehkä kantaa Kevät, astun koirankakkakasaan väristyksen koin, eikö muuta olis antaa Kevät! Hei neiti kevät, sinä tarjosit vain salmiakkia, minä olin hullu paniin peliin koko elämän... Koska se on mun luonto.

Tieteiskirjallisuuden kaikki kuvitelmat ovat oikeasti jo nurkan takana; auto ei enää tarvitse kuljettajaa, hoivarobotti jakaa lääkkeet ja verottajankin tylsimmät laskelmat tekee tekoäly. Kaikki kotona -ohjelmassa kylmältä ja kovalta tuntuvaan robotiikkaan haettiin tolkkua ja lämpöä paitsi kahden asiantuntijan, myös suloisen ja pörröisen vieraan avulla. Keskustelijoina olivat robottien etiikkaan perehtynyt kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta ja Robotics Finland -hankkeen ja Robottiviikon puuhanainen, tietokirjailija Cristina Andersson. Ja se suloinen ja pörröinen vieras oli Paro -hyljerobotti, joka keskustelun lomassa äännähteli hylkeenpoikasen tavoin. Robotti-imurit ja ruohonleikkurit, leikkausrobotit, teollisuuden robotit, autot, Helsingin metro, tässä esimerkkejä missä kaikkialla meillä jo robotit tekevät työtä. Mihin niitä on tulossa lisää? Robotteja tulee lisää ihan joka sektorille, vakuuttaa Cristina Andersson. - Ei ole olemassa mitään elämän- tai elinkeinon aluetta, minne niitä ei olisi tulossa. Siksi juuri nyt pitää olla hereillä. On jopa uumoiltu, että vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti voisi olla robotti, niiden älykkyys kehittyy todella vauhdilla. Tällä hetkellä lovotics eli rakkausrobotiikka on isosti kehittyvä ala. Michael Laakasuon mukaan nopeasta kehityksestä kertoo sekin, että kun vuonna 2013 yritti puhua liikennerikkomuksia valvovista robottipoliiseista, aihetta pidettiin täytenä tieteisfiktiona. - Nykyään robottipoliisit ovat jo täyttä totta. Poliisin tehtäviä ulkoistetaan koneille Yhdysvalloissa, jossa A2d2:n näköisiä "peltipurkkirobotteja" toimii kaduilla esim. liikenteen valvontatehtävissä. Kuka kertoo robotille, mikä on oikein ja mikä väärin? Kuinka pahasti olemme myöhässä etiikan suhteen? Etiikan suhteen olemme auttamattomasti 20 vuotta myöhässä, pamauttaa Michael Laakasuo. - Meillä kysymykset siitä, mitä haluaisimme teknologialla tehdä, nousevat pintaan vasta, kun teknologia on jo luotu - eikä silloin kun nähdään, että tälläista teknologiaa voidaan luoda. Emme ole kaukaa viisaita. Cristina Andersson muistuttaa, että hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan. Robotisaatio tulee hoitotyöhön ihmiskäsille avuksi. - Meidän täytyy oppia suhteuttamaan hoitotyöhön liittyviä asioita. Inhimillistä hoitopanosta sinne, missä sitä eniten tarvitaan. - Tarvitsemme yhteiskuntatason strategioita, joissa myös eettiset näkökulmat on huomioitu. Pitää pystyä linjaamaan, miten saamme robotisaation etenemään maassa, joka on jäänyt kansainvälisestä kehityksestä jälkeen. Michael Laakasuo peräänkuuluttaa robottilakia. - Robottilaki voisi aluksi olla vain yksi lause, eräänlainen symbolinen avaus, tervetulotoivotus robotiikka-alan yrityksille. Se olisi selkeä viesti siitä, että Suomen hallinto tietäisi, että olemme liikkumassa kohti tulevaa ja olemme valmiita reagoimaan. - Poliittiset puolueet voisivat vääntää omien arvojensa mukaiseksi sen, millaisia robottilain yksityiskohdat olisivat. Todennäköisesti lakia päivitettäisiin sitä mukaa kun roboteille kehitetään uusia ominaisuuksia. Lähetystä luotsasi Paula Jokimies.

Maailmalla on suuri määrä esimerkkejä vääristä valinnoista, sattumanvaraisista kömmähdyksistä ja täydellisestä arvostelukyvyttömyydestä, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Erehdysekspertti on Yle Puheen uusi sarja, jossa tarkastellaan vaihtuvan asiantuntijan kanssa maailmaa mokien kautta ja ruoditaan joka kerta yksi ällistyttäviä älyttömyys historian uumenista. Tässä sarjan avausjaksossa etsitään vastausta siihen, miksi Aleksandrian kirjasto tuhottiin. Tästä on olemassa monta kertomusta, mutta mikä kertomuksista on varmimmin totta, nostattaa edelleen kiistoja. Todennäköistä kuitenkin on, että niin suuren kirjaston hävittäminen vaati vuosisataisia, korvaamattoman typeriä ponnistuksia useilta eri idiooteilta. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on professori Jaakko Frösén Helsingin yliopistosta.