Podcasts about milloin

Gorilla Capitalin perustaja Petri Lehmuskoski kertoo, miksi product–market fit on hänen mielestään käyttökelvoton termi ja mitä hän tarjoaa sen tilalle. Hänen kirjansa jakaa yrityksen onnistumisen neljään mitattavaan todistuspinoon. Ensimmäiset niistä ovat ostajan todistus ja arvon todistus, joissa huomioidaan myös asiakkaalle ostamisesta syntyvä vaiva ja kustannus.Keskustelussa kulkee mukana runkonopeuden käsite eli se, ettei lisäraha nosta vauhtia jos runko ei sitä kestä, ja tyypilliset virheet joissa skaalataan ennen kuin ostaja on tunnistettu. Lehmuskoski arvioi myös, miten tekoäly kuluttaa saavutettua näyttöä yhä nopeammin ja siirtää kilpailuedun sinne, missä ihminen tunnistaa heikon signaalin. Lopuksi puhutaan exitin rakentamisesta jo perustamishetkestä alkaen sekä kamelin ja yksisarvisen erosta sijoitusstrategiana.00:00 Vieras esittäytyy ja Gorilla Capitalin kolmosrahasto01:09 Kirja enemmän arpia kuin pokaaleja01:51 Product market fit on määrittelemätön termi02:53 Neljä todistuspinoa fit-pinon tilalle04:15 Ostajan todistus ja arvon todistus erikseen04:48 Ostajan on laitettava jotain peliin05:56 Käyttäjä ei tee taloudellista päätöstä06:20 Ostosuppilo teatterina07:35 Asiakkaan piilokulut ja vaihtokustannukset08:23 Miksi isot järjestelmähankkeet epäonnistuvat09:18 SaaS ja käyttöönoton kitka10:29 Mittaaminen tekee kehityksestä silmukan10:50 Todistusaineisto kuluu ajan myötä11:14 Autovex esimerkkinä aidosta tuskasta12:03 Skaalautuminen ja ulkomainen ostaja12:36 Exit ei tapahdu sattumalta13:08 Skaalausvaihe tehokkuusmittarina14:18 Väärään suuntaan liian pitkään14:38 Rahan heittäminen väärään paradigmaan15:17 Sijoittajan neuvo väärässä vaiheessa15:46 Runkonopeus veneen vertauksena16:53 Firman runkonopeus perustajien tulona17:42 Myyjien palkkaaminen ilman näyttöä18:16 Perustajatiimin kemia osana runkonopeutta19:20 Miksi oikeat päätökset tulevat liian aikaisin20:24 Näyttö ennen peruuttamattomia päätöksiä21:01 Tiedostetut vedonlyönnit21:36 Ostajan ja arvon todistuksen sykli22:20 Liikevaihto huonona mittarina23:46 Kasvu ja skaalautuminen eivät ole sama asia24:45 Milloin exitiä pitää alkaa miettiä25:29 Amatöörikäsitykset exitistä ja unelmaostajasta26:22 Hyödyllinen vai välttämätön yritys27:36 Todistuspino hallituksen työkaluna28:43 Mikromanageerauksen riski29:42 Hallituksen, omistajan ja johdon suhde30:57 Yhteinen kieli perustajan ja sijoittajan välillä32:32 Startupin vuosikello33:00 Miten enkeli arvioi yritystä ilman näyttöä33:55 Milloin raha auttaa ja milloin ei34:49 Näyttö kuluu ja maailma muuttuu35:52 Riskin ottaminen kilpailuympäristössä36:16 Miksi asiakashaastattelut eivät riitä37:08 Podcastin ansaintamalli esimerkkinä39:24 Tekoälyhuijaukset sijoittajamateriaaleissa39:59 Prototyypin rakentaminen ei ole enää portti40:21 Asiakas voi korvata tuotteen itse41:09 Mitä perustaja ei saa ulkoistaa41:30 Myyjä kysyy vain sen minkä osaa kysyä42:09 Epäreilu etu tulee ostajakokemuksesta44:23 Investointipankkiirin todellinen kipupiste46:25 Saavutukset kuluvat ja niihin pitää palata47:21 Toptronics ja Grand Theft Auton myynti48:09 Hinnankorotus todistetulla arvolla49:00 Tekoäly kiertää ostajan todistuksen50:12 Ihmistyön korvaamisen helppous50:49 Mitä tekoäly ei vielä tunnista51:49 Sopiiko kehikko palveluihin ja tuotteisiin53:53 Mikään saavutettu ei ole pysyvää55:18 Sitä saa mitä mittaa56:33 Hajautus enkelisijoittamisessa57:34 Kameli ja yksisarvinen59:23 Realistinen valuaatio tuoton ehtona1:00:11 Arvet ja pokaalit kirjan tarinoina1:02:07 Itsensä keksiminen uudestaanSisäpiirissä puhutaan Grand Theft Auto VI:stä – ensimmäisestä GTA I:n jälkeen, jota Petri ei ole ollut myymässä.

Liikkuvuus | venyttely | notkeus | Mitä on näyttöön pohjautuva liikkuvuusharjoittelu? Milloin kuntoilija tai urheilija tarvitsee erillistä liikkuvuusharjoittelua? Miten ja milloin toteuttaa liikkuvuusharjoittelua tehokkaasti?  Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on taas todella tuhti paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.  Liikuntalabran podcastissa vieraana on fysiikkavalmentaja Henri Hänninen, jonka kanssa keskustellaan näyttöön pohjautuvasta liikkuvuusharjoittelusta.  Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää näyttöön pohjautuvasta liikkuvuusharjoittelusta, et voi jättää tätä podcastia väliin.   Podcastin kuulet⁠ Spotifyssa⁠ ja ⁠ApplePodcastissa⁠ 

Fundcon partneri Saku Sairanen avaa pääomasijoittamisen viime vuosien suurinta käännettä, jossa listaamattomien rahastojen tuotot ovat pudonneet pörssi-indeksin alle vielä muutama vuosi sitten nähdyn ylivoiman jälkeen. Jakso käy läpi miksi arvostukset nousivat kuplaan vuonna 2021, miten korkojen nousu romahdutti velkavivulla rakennettuja tuottoja ja millä keinoin evergreen-rahastot ja niin sanotut secondary-markkinat ovat alkaneet muuttaa koko toimialan pelisääntöjä. Sairanen kertoo suoraan myös alan kyseenalaisista markkinointikeinoista, joilla epälikvidien osuuksien arvoa voidaan kaunistella tuoreille sijoittajille. Mukana on konkreettisia case-esimerkkejä sekä onnistuneista että epäonnistuneista sijoituksista ja katsaus siihen, miten tekoälybuumi mullistaa yritysten arvostuksia. Lopuksi Sairanen avaa Fundcon oman Suomi-rahaston logiikkaa ja vertailee sen mallia kilpailevaan AlterInvest-ratkaisuun.00:00 Milloin pääomasijoittaminen kannattaa ja milloin ei00:39 Private equity -tuotot kääntyivät S&P 500:aa heikommiksi02:13 Miten epälikvidejä sijoituksia siirrettiin pienemmille sijoittajille?02:56 Vieraana Fundcon partneri Saku Sairanen03:16 Amerikkalainen private equity -myytti puretaan03:56 Private equity: tuote, hajautus vai paperiraha?04:12 Likviditeettiero indeksin ja pääomasijoituksen välillä05:53 Kuka on Saku Sairanen ja mikä on Fundco?07:03 Fundcon liiketoimintamalli ja due diligence -prosessi08:01 Historiallinen tuotto ei takaa tulevaa tuottoa09:11 Miksi paras kumppani valitaan halvemmallakin hinnalla?10:14 Velkavipu selittää osan private equityn tuotoista12:02 Secondary-markkina ja evergreen-rahastot esittelyssä12:32 LP-led secondary: rahasto-osuuden myynti eteenpäin13:35 GP-led secondary ja continuation fund selitettynä15:03 Sakun kritiikki: vuoden 2021 ”toxic waste” muuttui kruununjalokiviksi17:02 Miten continuation fund -kauppa käytännössä toteutetaan?18:03 Evergreen-rahastot siirtyivät infrasta private equityyn20:05 Sakun kritiikki: ”osta 80:llä, kirjaa 100:aan”21:10 Riski: rahavirta kääntyy ja lunastuksia rajoitetaan23:45 Kimi Räikkönen -esimerkki: 53 prosentin tuottoharjoitus27:05 Case: Bain Capital ja muistikorttivalmistajan menestys29:27 Case: Medallia, PIK-laina ja Blackstonen pelastus33:07 Tekoälybuumi mullistaa SaaS-yhtiöiden arvostukset34:04 Miksi hyvä manageri hyötyy markkinamurroksesta?35:29 Suurten PE-talojen data- ja verkostoedut37:02 Yhteisyritykset Googlen ja OpenAI:n kanssa40:46 Miten Fundco valitsee ja analysoi rahastoja?43:12 Fundcon oma track record on vielä rakentumassa46:04 Kenelle pääomasijoittaminen sopii?48:52 Fundcon Suomi-rahaston tausta ja idea50:00 Suomi-rahaston rakenne: VC-rahastot ja suorat sijoitukset53:42 Suomen eläkepääoman pako ulkomaille56:18 Fundcon palkkiomalli on läpinäkyvä59:34 Fundcon mallin vertailu AlterInvestiin ja Hamilton Laneen1:02:10 Lopetus ja kiitokset katsojille

Mustasukkaisuus on inhimillinen ja monimutkainen tunne, johon voi kietoutua pelkoa menettämisestä, yksin jäämisestä ja omasta riittämättömyydestä. Mutta mistä mustasukkaisuus syntyy, ja milloin tavallinen tunne alkaa muuttua haitalliseksi?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita. Katja on kirjoittanut kirjan Mustasukkaisuus (Duodecim, 2023). Nina ja Katja keskustelevat mustasukkaisuudesta, sen taustalla vaikuttavista tekijöistä ja tunteista sekä siitä, miten mustasukkaisuutta voi oppia tunnistamaan ja säätelemään.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Mitä mustasukkaisuus oikeastaan on?Mitkä tekijät altistavat mustasukkaisuudelle?Milloin mustasukkaisuus muuttuu haitalliseksi?Voiko mustasukkaisuutta vähentää tai siitä jopa päästä eroon?Lisätietoja:Katja Myllyviidan verkkosivut https://psykoterapiakatjamyllyviita.webnode.fi/Katja Instagramissa https://www.instagram.com/katjamyllyviita/Katja Facebookissa https://www.facebook.com/katja.myllyviitaKatja LinkedIn:ssa ​​https://www.linkedin.com/in/katja-myllyviita-73436643/Täältä voit tilata Katja Myllyviidan kirjan: Mustasukkaisuus (Duodecim, 2023). https://verkkokauppa.duodecim.fi/sivu/tuote/9789523603943Katja on ollut vieraana myös suosituissa jaksoissa:156. Häpeä https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/hapea192. Sairas perhe – kun vanhempi ei kasva aikuiseksi. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/kypsymaton-vanhemmuusHaluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/ Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla: https://www.sarasteklinikka.fi/asiantuntijat/nina-lyytinenEtsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?ninalyytinen.finina@ninalyytinen.fiSeuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Alisuoriutumisen johtaminen on yksi esihenkilötyön vaativimmista osa-alueista. Miten alisuoriutuminen tunnistetaan, miten se otetaan puheeksi ja mitä esihenkilön kannattaa tehdä, kun työntekijän suoriutuminen ei vastaa odotuksia? Jakson vieraana on Liftedin kokenut valmentaja Anne Nahkala, joka auttaa työssään esihenkilöitä ja työyhteisöjä haastavien tilanteiden äärellä. Anne avaa, mistä alisuoriutumisessa oikeastaan on kysymys ja miksi sen puheeksi ottaminen vaatii erityisesti taitoa ja rohkeutta.Tarkastelussa on myös se, miten alisuoriutuminen erotetaan tilapäisestä suoritustason vaihtelusta ja miten uudet työelämän odotukset lisäävät painetta suoriutumiselle. Lisäksi esiin nousevat taustatekijät, kuten skeemat ja huijarisyndrooma, jotka voivat vaikuttaa siihen, miksi ihminen ei suoriudu odotetusti.Mitä alisuoriutuminen tekee ihmisen psyykelle? Ja miksi työyhteisöä ei lopulta pilaa alisuoriutuja, vaan esihenkilö, joka ei puutu tilanteeseen?0:00 Intro4:35 Onko alisuoriutumista enemmän kuin ennen?7:10 Mitä alisuoriutuminen oikeasti tarkoittaa ja miten sen määrittelee13:18 Milloin tilapäinen ailahtelu muuttuu alisuoriutumiseksi15:31 Esihenkilön tulee tuntea alaisensa sillä syy voi olla moninainen22:22 Pelko toisen reaktiosta 23:31 Annen oma kehitystarina ja coaching-koulutuksen vaikutus25:50 NVC-palautemalli41:20 Miten alisuoriutumisesta keskustellaan49:07 Alisuoriutujan psykologinen kuormitus ja mitä sille tapahtuu52:57 Esihenkilö pilaa työyhteisön ei alisuoriutuja58:31 Annen vinkit keskusteluunLifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Milloin uudesta tulee vanha? Entä millä meriiteillä itselleen voi suoda riisinkeittimen hankinnan? Tässä jaksossa Minna paljastaa kuulijoille Suvin liikennekäyttäytymistä sekä kertoo oman metodinsa ruumiintarkastuksiin. Uusi sarja herättää Minnassa hämmennystä Espanjan talonvaltauskulttuurista, ja kaksikko pohtii myös ennustajan pakeille hakeutumista. Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Mitkä ovat hyvän riidan elementit? Milloin riita muuttuu haitalliseksi ja katkosta syventäväksi? Jaksossa kiintymyssuhdeasiantuntija, psykologi Eira Eklund-Mikola käy kanssani läpi toimivan ja toimimattoman riidan piirteitä.Jos haluat syventää tietämystäsi jakson teemoista, käy kuuntelemassa aiempi jaksomme #69, ja hanki käsiisi Eiran kirja Rakkauden logiikka (2025).Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)Jatketaan keskustelua Instagramissa!Instagram: @oskarimagga  TikTok: @oskarimagga  Verkkosivut: oskarimagga.com  Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Luettelopaikan myyjät ovat jo omissa maineissaan, mutta nyt on jo perinteisemmätkin myyjät muuttuneet todella aggressiivisiksi. Puhelusta ei meinaa millään päästä irti. Ei-vastausta ei hyväksytä ja todetaan soitettavan uudestaan 3kk päästä vaikka sanoisi ettei silloinkaan haluta ostaa ja haluaa pois listalta. Me kun emme tarvitse yritystoiminnassamme perunoita. Onko tämä joku myymisen uusin TikTok-trendi vai mistä tämä pakkomyynti taktiikka on nyt alkanut? (00:00) Myynnin nykytila ja tulevaisuus (03:42) Älä oleta asiakkaan tarvetta (08:55) Nihkeä ja agressiivinen myynti (13:30) Sokea myyminen (18:13) Kuinka markkinoida täsmäratkaisua (22:22) Modernin myynnin kylmyys (26:47) Miten Kooders myy osaamistaan? (31:49) Passiivista myyntiä ja jälkimyynti (37:34) Loppusanat

Antti Huhtala lähti rakentamaan Siirrot Prota ilman ohjelmistotaustaa, ilman valmiita vastauksia ja ilman erityistä suunnitelmaa siitä, mihin se johtaisi. Taustalla oli autoasentajan ja B2B-myyjän ura, ja varsinainen kipinä syntyi siitä, kun hän huomasi toistuvasti asiakaskäynneillään, miten paljon metsäkoneyrittäjien arjessa haaskautui aikaa ja rahaa koneiden siirtelyyn.Antti Huhtala on Siirrot Pron perustaja ja toimitusjohtaja. Yhtiö tekee ohjelmistoa metsäkoneyritysten kuljetusten hallintaan ja on kahdeksan vuoden aikana kasvanut palveluliiketoiminnasta kohti SaaS-pohjaista markkinapaikkaa. Liikevaihto liikkuu puolen miljoonan euron tuntumassa.Jaksossa pureudumme:- siihen, miten polttoainehuoltopalvelun myyjästä tuli konekuljetusten SaaS-yrittäjä- miksi yritys aloitti kuljetuspalveluna eikä ohjelmistona, ja miten pivot SaaS-suuntaan tapahtui- miten Antti toteutti osakkuusjärjestelyn ja osti muut osakkaat ulos pankkirahoituksella- mitä tarkoittaa mikro-SaaS ja miksi kapea niche voi olla kilpailuetu eikä rajoite- miten palveluliiketoiminta yhdistettiin SaaS-tuotteeseen hybridimallilla sen sijaan, että ne olisi erotettu- mitä verkostovaikutukset tarkoittavat käytännössä konekuljetusten markkinapaikassa- miten teknologiakumppani valitaan, kun omaa ohjelmistokehitystaustaa ei ole- mikä rooli teollisella kumppanilla oli alkuvaiheessa ja miksi intressit alkavat lopulta erkaantua- miten AI näyttäytyy tällä hetkellä sekä tuotekehityksessä että kansainvälistymisessäKahdeksan vuoden matka on kulkenut läpi tappioiden, saneerauksen, strategiamuutosten ja omistusjärjestelyjen. Siirrot Pro on tänä päivänä kannattava yritys, jolla on ainutlaatuinen data-asema ja kasvava verkosto alalla, johon ei ole juurikaan valmiita ohjelmistoratkaisuja.Sisällysluettelo:00:00 Jakson esittely ja konteksti01:06 Mitä Siirrot Pro tekee ja mikä ongelma ratkaistaan03:20 Pohjois-Suomen mittakaava ja etäisyydet04:12 Antin epätyypillinen tausta: autoasentajasta myyjäksi05:57 Syntytarina: polttoainehuolto, asiakaskontaktit ja lossit Kuopiossa09:03 340 puhelua ja viisi yrittäjää pöydän ääressä10:35 Ensimmäinen idea: metsäkoneiden taksipalvelu11:42 Käänne: asiakas halusi sovelluksen, ei palvelua12:16 Ensimmäinen SaaS-asiakas ja ohjelmistopolun alku15:02 Suomen toiseksi suurin metsäkoneyritys soittaa17:20 Teknologiakumppanin valinta ilman ohjelmistotaustaa20:14 Asiakashankinta on vaikeampaa kuin softan tekeminen22:35 Omaan järjestelmään siirtyminen ja scratch-kehitys27:43 Omistusjärjestely: muiden osakkaiden osto ja pankkirahoitus30:28 Milloin pankkirahoitus sopii SaaS-yritykselle33:58 Mikro-SaaS strategiana ja nichen arvo37:40 Kumppanuus Ponssen kanssa ja kansainvälistymisen polut39:50 Opetuksia kahdeksalta vuodelta41:33 Markkinapaikan rakentaminen hybridiksi kahden polun sijaan43:44 Verkoston kilpailuetu ja asiakaspoistuman hillitseminen48:46 AI ja sen merkitys Siirrot ProlleMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Antti Huhtala (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/antti-huhtala-09a4a4160/Siirrot Pro: https://siirrot.fi/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Tässä koulutuksen 5. osassa käsitellään itse vammaispalvelulain sijasta sosiaalihuoltolain ja muiden yleislakien mukaisia palveluja. Milloin palvelut järjestetään vammaispalvelulain ja milloin jonkin muun lain nojalla, ja mitä eroja niiden välillä on esim. kriteerien, palvelun laajuuden ja omavastuun osalta. Lisäksi käsitellään omaishoidon tukea, perhehoitoa ja vanhuspalvelulakia sekä sosiaaliasia- ja potilasasiavastaavien tehtäviä. Lisätietoa: www.nakovammaistenliitto.fi/vammaispalvelulain-koulutukset

401 | Juuso on viimein läpäissyt Pokémon Pokopian, ja kertoo vankalla kokemuksellaan kaiken oleellisen tästä Nintendo Switch 2:n hittipelistä. Ensin spoileriton arvostelu ja myöhemmin paljastetaan kaikki jännittävätkin käänteet. Toisena aiheena pohditaan kilpailullisten videopelien päivittämistä. Milloin käyttökokemuksen parantamisesta on pelille haittaa?(00:03:05) Pokémon Pokopia(01:11:32) Mainos(01:15:16) Millainen on hyvä videopelipäivitys(02:28:52) Mitäpä muuta?Elisan KesäALE (Maksettu mainos) elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Haastattelen Jenna Chalkeria suomen kielen opiskelusta ja oppimisesta. Voit kuunnella (ja katsoa) haastattelun myös YouTubesta: https://youtu.be/NRyxKoyaP9o?si=exjIGG9SzKUXui4t Kysyin Jennalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Milloin ja miksi aloit opiskella suomea? 3. Millainen matka se on ollut? Mikä on toiminut sinulla parhaiten? 4. Mikä on suomen kielessä kiinnostavaa juuri nyt? 5. Millaista sisältöä teet Instagramiin ja muualle someen? 6. Mitä haluaisit sanoa suomalaisille kaikkien suomen kielen oppijoiden puolesta? 7. Missä haluaisit olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Mitä tavoitteita sinulla on suomen kielen suhteen? Tutustu myös Jennan sometileihin ja blogiin: ▪️Instagram: https://www.instagram.com/jennainfinland_ ▪️Tiktok: https://www.tiktok.com/@jennainfinland ▪️Blogi: https://jennainfinland.com/ Kirjat, jotka Jenna mainitsee: ▪️Tim Walkerin kirjat: https://kustantamo.sets.fi/kirjailijat/tim-walker/ ▪️Maria Kihlströmin kirjat: https://www.puhumuru.fi/kirjat Oppilaitokset, jotka Jenna mainitsee: ▪️Metropolia Avoin AMK: https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/avoin-amk ▪️Metropolia: https://www.metropolia.fi/fi ▪️Haaga-Helia ammattikorkeakoulu: https://www.haaga-helia.fi/fi

Netta on Billie Eilishin superfani ja saanut Suomessa jopa ykkösfanin tittelin. Mitä fanittamisesta oikein saa ja miksi niin monet tekevät sitä? Miksi juuri Billie Eilish? Netta vastaa Kaheleiden tiukkoihin kysymyksiin fanittamisesta ja avaa maailmaa joista heillä ei ole tietoakaan.Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast.Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat.Uusi jakso torstaisin klo 7:00!Seuraa meitä:Instagram⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.instagram.com/kaheliofficial/⁠⁠⁠⁠⁠⁠TikTok⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.tiktok.com/@kaheliofficial⁠⁠⁠⁠

Ratkesivatko Kimmon autohuolet vihdoin vai pitääkö katsastajan tuomiota vielä pelätä? Muistatko Michael Jacksonin kuuluisan lemmikkiapinan? Sen nykyiset kuulumiset yllättävät. Minna puolestaan listaa lapsuutensa TOP 3 -ajanvietteet ja juhlakauden keskellä pohditaan ikuisuuskysymystä: kuinka nopeasti juhlista kehtaa poistua? Lisäksi selviää, missä suomalaisessa kaupungissa puhutaan eniten puhelimessa ja mistä löytyy maan paras hampurilainen. Päivän hyvinvointihetkessä otetaan selvää, voiko vedessä käyminen oikeasti puhdistaa energiat.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Into on se polttoaine, mikä ajaa monien projektien toimivuutta ja pitää työn mielekkäänä. Kuitenkin väärin kanavoitu innostus voi johtaa oman tai työyhteisösi motivaation putoamiseen. Kuinka sitä sitten pitäisi ihmisen olla jos pitäisi olla innoissaan muttei kuitenkaan liikaa? Kaupan päällisiksi jaamme asioita mistä itse olemme tällä hetkellä perustellusti tai ei niin perustellusti innoissamme! (00:00) Innostuksen rajaamisen teema (03:28) Erilaisia innostujia (07:55) Performatiivinen innostus (13:42) Milloin rajata? (19:12) Kokkikoulu ja muut innostuksen aiheet meillä (27:03) Dopamiini ja innostuksen ylläpitäminen (34:53) Loppusanat

Suomen ykkösvirkamiehet julkaisivat suosituksensa siitä, mihin seuraavan hallituksen tulisi tarttua. Politiikkaradio pureutuu siihen milloin virkamiehet menevät liian pitkälle neuvoessaan kansan valitsemia päättäjiä ja miksi poliitikkojen on toisaalta syytä pitää näppinsä erossa virkamiesten työstä. Missä kulkee ”poliittisen ohjauksen” raja? Miksi Suomi erottuu monista muista maista? Aiheesta ovat keskustelemassa SDP:n entinen kansanedustaja ja ex-ministeri, neuvonantaja Jouni Backman sekä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Minnalla riittää kysymyksiä: Miten miesten toriparlamentti muodostuu, mitä eroa on keimailulla ja kekkuloinnilla ja miksi tellingit pystytetään aina reilusti ennen koko remontin alkua? Samaan aikaan Kimmon maine epäurheilullisena, mutta legendaarisena tupaantuliaislahjojen antajana vahvistuu jälleen. Tyttären uuteen kotiin nimittäin päätyi sodasta selviytymisboksi. Studiossa on myös toivuttu eilisen paineistetusta tilanteesta, mutta yksi kysymys jää ilmaan: jatkuiko Minnan röökikierre sittenkin? Lisäksi puhetta pepusta! Milloin siitä tuli trendi-ilmiö ja kuinka monta sanontaa takapuolesta löytyykään?Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Voiko diagnoosi sairastuttaa?Milloin diagnoosi auttaa ymmärtämään itseä ja milloin siitä voi tulla myös itseään toteuttava ennustus? Diagnoosit voivat parhaimmillaan lisätä ymmärrystä omista kokemuksista, helpottaa oloa ja auttaa saamaan oikeanlaista tukea. Samalla ne voivat vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme itseämme, käyttäytymistämme ja mahdollisuuksiamme.Joskus diagnoosi voi alkaa määrittää ihmistä liikaa ja vahvistaa uskomuksia omista rajoitteista. Milloin diagnoosi tukee hyvinvointia, ja milloin siitä voi tulla jotain, mikä alkaa kaventaa käsitystä itsestä?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi ja vapaa tiedetoimittaja Anne Haikola. Nina ja Anne keskustelevat siitä, milloin diagnoosi voi kääntyä itseä vastaan ja milloin siitä voi olla ihmiselle hyötyä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: • Millä tavoin diagnoosi voi vaikuttaa siihen, miten ihminen ymmärtää itseään? • Miten diagnoosi voi muuttaa suhdetta omiin kokemuksiin tai oireisiin? • Miten diagnoosin kanssa voisi elää niin, että se tukee hyvinvointia eikä määritä liikaa?Lisätietoja:Anne Haikolan kotisivut Anne Haikola Instagramissa: @anne.haikolaAnne Haikolan artikkeli “Diagnoosi voi sairastuttaa” löytyy Tiede-lehdestä nro 5/2026—Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Moni meistä haluaa olla aito, mutta “ole vain oma itsesi” ei oikeasti ole kovin hyvä neuvo.Mentalrace podcastin tämän viikon vieraana on Pekka Tölli, jolta on juuri tullut ulos kirja Miten olla minä. Tässä jaksossa käsitellään kirjan ytimessä olevaa aitouden ja mukautumisen ristiriitaa.Keskustelemme siitä, miten nykykulttuuri korostaa riippumattomuutta ja “välittämättömyyttä” muiden mielipiteistä, ja siitä, mitä haittaa tästä voi olla.Miten haitallinen ja hyödyllinen aitous eroavat toisistaan? Miksi meidän ei koskaan kannata olla täysin suodattamattoman aito? Miten päteminen ja miellyttäminen molemmat liittyvät mukautumiseen? Missä kohtaa terve mukautuminen muuttuu itsensä hylkäämiseksi?Jakso yhdistää Heikin ja Pekan henkilökohtaisia kokemuksia, psykologiaa ja käytännön näkökulmia siihen, miten parempi itsetuntemus ja joustavuus voivat auttaa elämään enemmän omannäköistä elämää ilman, että yhteys muihin katoaa.Tämä jakso on sinulle, jos huomaat miellyttäväsi liikaa, pohdit kuka olet muiden odotusten keskellä, tai jos haluat oppia olemaan aidompi tavalla, joka rohkaisee myös muita olemaan omia itsejänsä.Laita kanavaa tilaukseen, arvostele ja kommentoi jos sisältö resonoi, tämä auttaa meitä paljon levittämään inhimillisen erinomaisuuden ilosanomaa. Kiitos kuuntelemisesta ja tuesta!

Suomalaisten ostovoima on nousemassa kuopasta, mutta inflaatio on kiihtynyt. Kenen ansiota on ostovoiman nousu? Milloin alkaa taistelu seuraavista palkankorotuksista? Studiossa pääekonomistit Patrizio Lainà SAK:sta ja Penna Urrila EK:sta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi väsyttää niin vietävästi, mutta uni ei silti tule? Entä miten vuorotyö, kahvi, kännykkä, stressi ja aamuyön asuntolainamöröt sekoittavat meidän nukkumista?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa sukelletaan uneen käytännönläheisesti, Väkevä elämä -podcastin kuuntelijoiden kysymyksiin ratkaisuja etsien ja turhaa hysteriaa välttäen.Puhumme siitä, miksi ihminen tarvitsee unta, miksi sitä ei voi pakottaa ja miksi joskus paras univinkki voi olla se, että lopettaa epätoivoisen nukkumisen yrittämisen.Jaksossa puretaan unen tärkeimmät käytännön kysymykset. Miten vuorotyö, kofeiini, stressi, ruudut ja unirytmi vaikuttavat nukkumiseen? Milloin melatoniinista voi olla hyötyä, ja mitä unen mittauslaitteiden lukemista kannattaa ajatella?Puhumme myös aamuyön heräilystä, päikkäreistä, ravitsemuksesta sekä siitä, milloin unihäiriöiden kanssa kannattaa hakea apua. Uni vaikuttaa tunteisiin, vuorovaikutukseen ja arjen valintoihin. Uni on tärkeää, mutta siitä ei kannata tehdä uutta suorituslajia.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa unilääkäri, Terveystalossa työskentelevä ja unitietoutta sydämenasianaan jakava Janne Kanervisto.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJanne Kanervisto- Instagram: https://www.instagram.com/unilaakari/- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/janne-kanervisto/

Mikä on peli? Entä mitä tarkoittaa pelillistäminen? Jaksossa syvennytään peleihin ja pelillistämiseen yhdessä pelillistämisen asiantuntijan Tuulia Nevalan kanssa. Miten rakennetaan hyvä oppimispeli ja voiko oppiminen tapahtua leikin varjolla? Milloin pelillistämistä on liikaa? Entä milloin peleistä on enemmän haittaa kuin hyötyä ja miten digitalisaation myötä moninaistuva pelaajakunta vaikuttaa pelien suunnitteluun ja pelillistämisen tulevaisuuteen? Jakson juontaa Wima Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

393 | Kuinka paljon pelin pitäisi auttaa pelaajaa ratkaisemaan pulmia tai muuten etenemään? Tänään pohdimme mielenkiintoista dilemmaa siitä, mikä on sopiva määrä pitää pelaajaa niin sanotusti kädestä. Myöhemmin saadaan Bionicle-saaga päätökseen, kun käymme läpi loput merkittävät Bionicle-teokset vuosien varrelta.(00:04:36) Milloin pelit pitävät liikaa pelaajan kädestä(01:09:41) Mainos(01:11:49) Bionicle (Osa 2/2)(02:19:45) Mitäpä muuta?Kevään vempeleet Elisa-kaupasta (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/laitteet/kodinkoneetPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Mikä on Hormuzinsalmen merkitys ihmisten ja tavaran liikkumisessa? Keskustelemassa Aalto yliopiston logistiikan professori Markku Kuula ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tomi Kristeri. Milloin ahdistukseen pitää hakea apua ja milloin ei? Vieraana HUSin psykiatrian hallinnollinen ylilääkäri Aissa Bah. Monet maat ovat kieltämässä sosiaalisen median nuorilta. Onko some-kielloissa mitään järkeä? Keskustelemassa nuorisolääkäri ja dosentti Silja Kosola ja tilastotutkija Konsta Happonen Nuorisotutkimusseurasta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ella Haura ja Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Terapia ei aina toimi. Miksi?  Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, mitkä tekijät voivat tehdä terapiasta tehotonta, ja mitä tällöin kannattaisi kokeilla.  Mistä tietää, onko oma terapia lähtenyt jotenkin sivuraiteille, vai onko kyse vain yleisestä epävarmuudesta ja hoitoon liittyvästä epämukavuudesta? Jos miettii itse terapian aloittamista, miten arvioida, olisiko se itselle hyödyllistä?  Sini-Sofia Savola ("Sinnu") on psykologi, terveyspsykologian erikoispsykologi,kouluttaja ja konsultti. Hän on myös "Niinku asia on" -podcastin juontaja (entinen "Psykologiaa ja kaikenlaista").  Käykää kurkkaamassa! Sieltä löytyy lisääsisältöä tämänkin jakson aiheista!

Tässä jaksossa Esko Eerikäinen ja Sara Honkavaara pohtivat, miksi polttarit ovat nykyään kaikkea muuta kuin yhden illan juhlat. Milloin juhliminen karkasi käsistä ja miksi kaikkea pitää nykyään tehdä isommin? Onks tässä mitään järkeä -osiossa pureudutaan krooniseen myöhästelyyn. Lisäksi puhutaan opettavaisesta erosta, jonottamisesta, kauppakassastrategioista ja kummallisista hierontakokemuksista.Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä ilmaiseksi Rayosta! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Milloin on tarpeeksi hyvä? Milloin se on tarpeeksi hyvä omasta mielestä ja milloin muiden mielestä? Itsekriittisyydelle saapi kyllä bensaa liekkeihin monesti yrittämättäkin, mutta liioissa määrin se voi olla lamauttavaa. (00:00) Tervetuloa erämaahan (01:45) Itsekriittisyys ja vaativuus (05:43) Ulkoiset ja sisäiset odotukset (09:02) Luovuus ja rentous (16:03) Ylikriittisyyden vaikutukset (24:48) Loppusanat ja yhteenveto

Mitä tapahtuu, kun lasket suojamuurisi ja lopetat itsesi piiskaamisen?Meneekö draivi? Loppuuko kehitys? Mitä muut ajattelevat?Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä tarkoittaa elää sydän auki - rehellisesti ja aidosti kaikkien inhimillisten tunteiden ja tarpeiden kanssa, ilman suorittamista. Vieraana jaksossa tunneälyyn ja vuorovaikutukseen erikoistunut psykologi, yritysvalmentaja ja puhuja Iida Mäkikallio.Iida puhuu jaksossa sekä “asian tietäjänä”, mutta myös “asian tuntijana”, jakamalla kokemuksen, jota hän kuvaa elämänsä “kreiseimmäksi” - Hetken, jossa hän pääsi ja joutui heittäytymään yleisön eteen ihan uudella tavalla, avaten itseään kokonaisemmin kuin koskaan. Samalla nousivat pintaan myös pelot – ammatti-identiteetistä taloudellisiin riskeihin.Jaksossa pureudutaan myös muun muassa näihin teemohin: Mitä tapahtuu, kun tunteita aletaan kohtaamaan niiden ohittamisen sijaan Miten tunnistaa, kohdata ja käsitellä tunteita Milloin tunteiden käsittelystä tuleekin “tunne-narkkausta” Miten erottaa omat aidot tunteet vääristä ja harhaanjohtavista tunteista Miksi turvallisen tilan vaatimus tuottaakin tyhjän tilan Miksi aidot ihmissuhteet eivät ole koskaan täysin “turvallisia” Kenen vastuulla tunteet ja tarpeet ovat Miksi vaatiminen ei toimi ihmissuhteissa ja miten sen tunnistaa Miten menestyä menettämättä itseänsä Mistä lähteistä kestävä draivi syntyy Miksi oman avuttomuuden hyväksyntä on avain herkkyyteen ja todelliseen vahvuuteen Miten ja miksi oppia ottamaan vastaan muiden ihmisten hoivaa ja apuaTämä jakso ei ole vain tunteista, vaan rohkeudesta.Rohkeudesta kohdata itsensä, rohkeudesta tulla näkyväksi, ja rohkeudesta kohdata muita sellaisina kuin he ovat.Tervetuloa mukaan keskusteluun!Jos jakso resonoi, tilaa kanava, jätä arvostelu ja jaa jaksoa eteenpäin. Se auttaa meitä valtavasti kehittämään tätä yhä paremmaksi – kiitos, että olet mukana!

Pettymys on tunne, joka syntyy, kun todellisuus ei vastaa odotuksia, toiveita tai oletuksia. Se voi olla pieni arjen harmi tai suurempi kokemus, joka pysäyttää. Joskus pettymys syntyy hitaasti vasta pitkän ajan kuluttua, joskus taas salamannopeasti, kun jokin tieto tai tapahtuma murtaa sen, mitä olimme ehtineet odottaa tai toivoa.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologian tohtori, kauppatieteiden maisteri ja organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren. Eveliina on kirjoittanut tietokirjan Pettymyksen psykologia (Tuuma, 2026). Jaksossa Nina ja Eveliina keskustelevat pettymyksen psykologiasta: mistä pettymys syntyy ja mitä se vaatii mieleltämme.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miten pettymys syntyy? - Mitä pettymys vaatii ihmisen mieleltä? - Mikä vaikuttaa siihen, miten ihminen käsittelee pettymyksiä? - Millaiset tekijät auttavat pettymyksen käsittelyssä? - Milloin pettymys muuttuu ongelmaksi? - Voiko pettymyksestä olla hyötyä, ja jos voi, niin miten?Lisätietoja:Eveliina Holmgrenin kotisivut.Eveliina Holmgren LinkedIn:ssa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Koe ja kuule kotimaan luonto Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Millainen sitten on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin siis kannattaa lähteä retkelle. Tätä on arvuuteltu moneen kertaan. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa. Luontoretkellä Roger Grundström ja Juha Laaksonen ovat pöllöretkellä Raaseporissa.

Kausi 3, jakso 15. Milloin viimeksi pysähdyit kuuntelemaan, kun joku luki ääneen Herran siunauksen? Tässä jaksossa avataan siunauksen taustaa, kieltä ja sisältöä. Luvassa oivalluksia, jotka lohduttavat ja rohkaisevat. Varoitus: voi olla, että kuulet siunauksen tästä eteenpäin uudella tavalla...Armon anatomiaa on podcast, jossa studioon istutetaan yksi pappi, perheenisä ja aviomies Pohjanmaalta (Lasse Pesu) ja toinen Savo-Karjalasta (Timo Liiri) ja heidät laitetaan keskustelemaan kristinuskon eri sisällöistä. Joka jakson tarkoituksena on ottaa jokin uskoon liittyvä teema ja katsoa, mistä se koostuu, mitä se merkitsee ja mitä kaikkea annettavaa sillä on meille.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Salattu totuus vaurastumisesta | Martin Paasi | Neuvottelija 378. Martin Paasi palaa Neuvottelija-kanavalle kertomaan kirjastaan Salattu totuus vaurastumisesta ja siitä, miksi kulutehokas indeksisijoittaminen on matemaattisesti ylivoimainen strategia lähes kaikille sijoittajille.Jakso avaa visuaalisesti oivaltavan kellokäyrä-mallin, joka osoittaa miksi kolme neljäsosaa aktiivisista sijoittajista häviää markkinatuotolle pelkästään kulujen takia.Sami ja Martin pohtivat myös tekoälyn vaikutusta työn ja varallisuuden jakautumiseen sekä sitä, miksi pitkäjänteinen kuukausisäästäminen on paras vakuutus tulevaisuuden murrokseen.Lopuksi vertaillaan suomalaista ja ruotsalaista talousymmärrystä ja omistuskulttuuria sekä käydään läpi vasemmistolaisten varallisuusveroajatusten sudenkuopat.00:00 Martin Paasi ja Salattu totuus vaurastumisesta00:46 Korkoa korolle selitettynä matemaattisesti02:06 Miksi tuotto kiihtyy eksponentiaalisesti03:14 Kulut ja verottaja syövät tuoton kuormasta03:39 Kellokäyrä-malli ja markkinatuoton jakautuminen05:45 Kolme neljäsosaa sijoittajista häviää kuluille07:28 Kulujen minimointi vie ylimpään neljännekseen08:33 Tekemättä mitään on paras strategia09:28 Paniikkimyynti rikkoo koko laskukaavan10:28 Tutkimus 25 vuoden rahastotuotoista Yhdysvalloissa11:37 Bogle ja Common Sense on Mutual Funds12:17 Sama tulos suomalaisilla rahastoilla13:24 Kuluraja on 10 bipsessä tai alle14:30 ETF vs tavallinen indeksirahasto15:03 Nunnetin kuluttomat rahastot Norjaan ja Suomeen15:31 Milloin aktiivisesta hoidosta voi maksaa enemmän17:04 Petri Deryng ja kehittyvät markkinat käytännössä18:01 Private equity on eri lajia kuin pörssisijoittaminen19:18 Samin hallituspaikka Fredman Groupissa ja exitin hallinta20:26 Kaupankäyntikulut ja poissa markkinoilta olemisen riski22:08 Pörssiromahduksessa kyydissä pysyminen ratkaisee23:27 Indeksirahasto ottaa kopin kaikesta kasvusta24:50 Indeksirahasto ei ole passiivinen tuote27:59 Aloita sijoittaminen mahdollisimman aikaisin28:27 Lasten sijoitustilin perustaminen käytännössä31:09 Rahallinen turva tuo lisää valintoja elämään33:39 Omistusasuminen Suomen ainoa verovapaa korkoa korolle36:00 Sijoittaja pääsee osalliseksi ihmiskunnan kasvuun37:18 Tekoäly ja paras vakuutus työn murrokseen39:26 ETF:n likviditeetti ja poliittinen riski41:02 Kuukausisopimus on helpoin tapa aloittaa44:21 ESG-vektori rikkoo kellokäyrän teorian45:55 Kolme kriteeriä hyvän indeksirahaston valintaan47:36 Kasvuosuudet ja reinvesting selitettynä48:01 Varallisuusvero ja hollantilaiset realisoimattoman tuoton verotus51:09 Pieni sijoittaja saa saman efektin

Koe ja kuule kotimaan luonto Silakka on yksi Suomen meriluonnon avainlajeista. Ilman sitä tietyt kalalajit saattaisivat olla jopa pulassa. Luontoretkellä tutustutaan silakoiden elämään. Mitä ne tekevät talvella ja milloin siirrytään kutualueille? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä Ari Saura vastaa myös vaikeahkoon kysymykseen: milloin silakka muuttuu silliksi tai silli silakaksi?

Mitä kansanperinteestä pitäisi tietää ja miten kansanperinne rakentaa nykyaikaa? Koti, uskonto ja Marjomaa -sarjassa Sampo Marjomaa sukeltaa kansanperinteen yllättäviin ja hauskoihin puoliin. Mukana keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.Marjomaa on Kulttuuriykkösen vieraana. Juontajana Pietari Kylmälä.

Tekoäly vie kuulemma koodarien työt, mutta tekoälylle on työelämässä myös todella monta roolia. Milloin se tekee puolesta, milloin se suunnittelee ja milloin avustaa. Kielimallit kun ovat niin turkasen huono isäntä, mutta melko hyvä renki. (00:00) Koodin ymmärtäminen (05:15) Koodauksen rakenteellinen ymmärrys (09:54) Tekoälyn hyödyt oppiprosessissa (18:21) Ymmärrä mitä teet (26:43) Hyvä renki, huono isäntä (28:49) Loppusanat

Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Milloin olemme tilanteessa, jolloin ilmastonmuokkaukseen olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit? Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat tieteen akateemikko, aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja kasvihuonekaasuja seuraavan ICOS-tutkimusinfrastruktuurin pääjohtaja Hannele Laine. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? -tapahtumassa 24.2.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ouj1O05wAOM

Koe ja kuule kotimaan luonto Paljonko laatikon pohjalle pitää laittaa puruja ja sokeria? Milloin kaloihin lisätään suola? Kuinka täyteen kaloja savustimen voi ahtaa ja kauanko kalojen annetaan muhia laatikossa? Luontoretkellä Juha Laaksonen antaa vinkit, miten kaloja savustetaan pallogrillillä.

Milloin viimeksi joku todella katsoi sinua – ei vain vilkaissut ohimennen, vaan näki sinut? Katse voi olla hyväksyvä tai moittiva, lämmin tai kylmä, läsnäoleva tai poissaoleva. Se voi rakentaa siltoja tai nostaa muureja. Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelija Miia Aarrekallio ja kasvuryhmän käynyt Kari Halinen jakavat kokemuksiaan siitä, miten vaikeaa liittyminen voi olla, kun ei ole oppinut hyväksymään itseään, ja miten pelottavaa on tulla todella nähdyksi.Häpeä, suorittaminen ja selviytymistrategiat rakentavat näkymättömiä esteitä vuorovaikutukseen. Kännykkä taskussa keskeyttää kohtaamisia, maskit piilottavat ihmisen, ja kiire estää pysähtymisen. Silti joskus tapahtuu jotain aitoa – kahvipöydässä, sateessa seisten tai bussimatkalla Helsinkiin. Silloin huomaa, että erilaisuus häviää, kun uskaltaa avata itsestään jotain. Että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia, jos viitsii katsoa syvemmälle. Ja että lempeä, hyväksyvä katse voi olla se ensimmäinen askel kohti todellista liittymistä.

Moni pohtii tälläkin hetkellä, uskaltaisiko hypätä yrittäjyyden maailmaan. Ajat saattavat tuntua epävarmoilta, ja tyhjän päälle jääminen jännittää. Tämä juttu kannattaa lukea, jos haluat rohkaisua ehkä yhteen elämäsi isoimmista päätöksistä. Kirjoittaja: Iines Joronen Lukija: Evita Lestinen

Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös. Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat nyt uhattuina valosaasteen vuoksi. Haastateltavina: Tuukka Perhoniemi, Ursan tähtitieteen opas sekä Angel Otarola, Euroopan eteläisen observatorion ilmakehäasiantuntija. Toimittajana Jari Mäkinen.

Tänään minulla on vieraan a Friederike Lüpke. Kysyin Friederikeltä nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit opiskelemaan afrikkalaisia kieliä? 3. Milloin muutit Suomeen ja millaista se oli? 4. Miten olet opiskellut suomea? 5. Mitä haluaisit sanoa toisille suomen kielen oppijoille? 6. Mitä haluaisit sanoa suomen kielen opettajille? 7. Mitä tykkäät tehdä Suomessa marraskuussa ja joulukuussa? Linkkejä: Helsingin Seudun Lapinkävijät: https://www.lapinkavijat.fi/ Helsingin Melojat: https://www.helsinginmelojat.fi/ Kulttuurisauna: https://kulttuurisauna.fi/ Löylykontti: https://www.loylykontti.fi/en Mari Nikosen suomen kielen kurssit: https://askafinnishteacher.com/finnish-courses.html Hanna Männikkölahden selkomukautukset: https://www.privatefinnishlessons.com/selkokirjat

Tähän jaksoon sain vieraaksi tuoreen kirjailijan pohtimaan vaativan mielen ihmeellistä maailmaa. Käymme läpi mm. miten pidetään "paketti kasassa" vaativassa ja kiireisessä arjessa? Mihin tarpeeseen Vaativa mieli -kirja haluttiin kirjoittaa? Millaisia väärinymmärryksiä vaativaan mieleen usein liitetään? Mistä syntyy ihmisen tarve vaatia itseltään jotain? Mistä aineksista vaativuus rakentuu? Miten löytää tasapaino vaativuuden ja armollisuuden välille? Miten kohdistaa vaativuus oikeaan suuntaan niin, että saavutetaan omat tavoitteet? Milloin vaativuus on hyvästä ja mitkä ovat kovan vaatimustason edellytykset? Miten käsitellä pettymyksiä jos asetettuja tavoitteita ei saavuta? Miten vaativuus käännetään positiiviseksi asiaksi niin, että se kirittää hyvällä tavalla meitä? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii urheilupsykologi ja psyykkinen valmentaja Jaana Blom.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJaana Blom- Kirja: https://atena.fi/kirjat/vaativa-mieli- Kotisivu: https://www.jaanablom.fi/- IG: https://www.instagram.com/jaana_blom/

Sunnuntaibrunssi tehtiin ensimmäistä kertaa liveyleisön edessä. Eskon vieraaksi saapui Jani Toivola. Jani Toivola jakaa ajatuksiaan isyydestä, kumppanuusvanhemmuudesta. Milloin unelma isyydestä heräsi ja herättikö se pelkoja pärjäämisestä?Entä millaista oli yhdistää vanhemmuus ja poliitikon ura? Miten se, ettei oma isä ollut elämässä mukana, on vaikuttanut siihen, millainen isä Toivola itse on? Jani kertoo myös, mikä on hänen viimeisin oivalluksensa isänä. Lisäksi hän pohtii, millaisia ajatuksia poliitikon ura herättää nyt: menettikö hän siinä osan itsestään ja miten hän näkee politiikan tänä päivänä?Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Rahastot ovat sijoittamisen näkkileipää – vähän tylsää, mutta juuri se tapa, jolla suurin osa suomalaisista rikastuu. Kolmannes suomalaisista omistaa rahastoja, mutta niistä puhutaan vähemmän kuin osakepoiminnasta.HS Vision studiossa vieraana on sijoittaja ja tietokirjailija Merja Mähkä, jonka päivitetty rahastokirja paketoi rahastoihin liittyvän tiedon helpoksi tietopaketiksi. Mihin kannattaisi sijoittaa 100 000 euron perintö? Milloin aktiivisesti hoidettu rahasto voi kannattaa ja keitä salkunhoitajia Mähkä jopa fanittaa? Kirjaa päivittäessään Mähkä joutui kirjoittamaan uusiksi luvun vastuullisista ESG-rahastoista, koska maailma niiden ympärillä muuttui. Samoin kävi korkorahastoille, ja nyt ne ovat varteenotettava vaihtoehto.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Tässä jaksossa sukellamme vieraan kanssa usein väärin ymmärrettyyn teemaan nimeltä aggressio. Millaista on terve aggressio? Minkälaisia väärinymmärryksiä aggressioon liittyy ja miten valjastamme on oikealla tavalla hyödyksemme? Miten minäpystyvyys ja terve aggressio käyvät käsi kädessä? Mitä tapahtuu jos meiltä puuttuu aggressio kokonaan? Milloin aggressio voi mennä yli ja miten sen tunnistaa? Tarvitaanko aggressiota silloin kun tavoitellaan jotain itselle uutta, suurta ja tärkeää? Miten aggressio on apuna treenissä, elämäntapamuutoksessa ja suunnitelmassa pysymisessä? Näitä ja muita aggression teemoja käydään läpi yhdessä psykoterapeutti Henriika Maikun kanssa.Linkit:Optimal PerformanceVahvempi nainen -verkkokurssi: https://www.optimalperformance.fi/vahvempi-nainen-etuhintaHenriika Maikku- Kotisivu: https://www.juura.fi/- IG: https://www.instagram.com/henriikamaikku_juura- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/henriika-maikku-14734383- Podcast: https://open.spotify.com/show/79WD78p6FsNsr3MN7immzj?si=57eb1453d5124cd5- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/2xCcvvz9HskaO6TZPhL50Z?si=615ce3ebf8bd433f

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021). Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden.Tässä pohdiskelevassa ja lämminhenkisessä jaksossa Nina ja Mikael käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä toimiva parisuhde tarvitsee? - Miten parisuhteessa rakennetaan yhteyttä, toisen tukemista ja tärkeyttä? - Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia parisuhteissa? - Mistä voi huomata, että parisuhde on ajautumassa ongelmiin? - Miten yhteyden, tuen ja tärkeyden voi palauttaa parisuhteeseen? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua?Jakso on uusinta tammikuulta 2022.Lisätietoa ja linkkejä:Mikael Saarinen on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka on toiminut useissa eri tehtävissä ja yrittäjänä jo yli kolmekymmentä vuotta. Keskeisinä osaamisalueina ovat olleet tunneäly ja tunnetaitojen tutkiminen ja kehittäminen niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla. Terapiatyössä hän on erikoistunut työstressin ja -uupumuksen sekä kiusallisten tunteiden kanssa työskentelyyn lyhytterapeuttisin menetelmin. Hän on tehnyt myös pariterapiatyötä ja esiintynyt Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa asiantuntijana. Saarinen toimii nykyään päätoimisesti tutkimusasiantuntijana ja sivutoimisesti Terveystalossa. Yhdessä Kari Kanalan kanssa kirjoitettu Parisuhdekorjaamo (Otava, 2021) on hänen 13. tietokirjansa.Tilaa kirja: Parisuhdekorjaamo Saarinen & Kanala — Kaikkien suhdemallien huoltoon ja tuunaamiseen. Kanala, Kari; Saarinen, Mikael (2021), Otava-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa.Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiinMitä itsetunnolla tarkoitetaan?Miten itsetunto kehittyy?Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto?Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy?Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta?Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa?Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa?Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla?Jakso on alunperin julkaistu syyskuussa 2019.Lisätietoja:Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/Katri Laine LinkedIn ja Instagram.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Welcome to The T&G Show — a real, unfiltered podcast hosted by Tristan Dlabik and Gali Kasher, a couple navigating the highs and lows of building a business together. Each episode dives into their personal journey as partners in both life and entrepreneurship, sharing honest stories about the challenges they've faced, the mistakes they've made, and the lessons they've learned along the way. Whether you're starting your own venture or just curious about what it's like to mix love and business, Tristan and Gali offer relatable insights, reflections, and what they'd do differently if they could start all over. Tune in for an authentic take on growing together — in business and beyond.

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.