Podcasts about taiteen

Kansa tai rahvas on usein ollut kuvataiteen keskeistä aineistoa, niin hyvässä kuin pahassa. Tietokirjailija Timo Huusko on tutkinut etenkin Tyko Sallisen taidetta suhteessa kansaan ja sen esittämiseen. Taiteen kohteen alkuperäisyys on houkuttanut taiteilijoita, mutta vastaanotossa myös alkukantaisen primitiivisyyden kuvasto on kauhistuttanut kriitikoita.

Kuvan kevät-maisterinäyttelyn kuraattori Nina Liebenberg pyysi jokaista opiskelijaa valitsemaan näyttelyprosessin alkuvaiheessa henkilökohtaisen, merkityksellisen esineen. Millä tavalla esine voi toimia taiteellisen ajattelun avaajana? Millä tavalla esine avaa taiteilijalle uusia tunteita ja näkemyksiä omasta taiteestaan? Vaikuttaako esine myös siihen että taideteoksesta tulee enemmän konkreettinen, materialistinen? Kuvan kevät tuo esille taiteilijoiden tulkintaa ajan hengestä. Tänä vuonna teemoista voi löytyä memento mori, uhrilahja, arkeologinen artefakti, binäärikoodi, dystooppinen jäänne, madonreikä, taikuus ja immateriaalisuus. Näyttely avaa näkymän siihen, missä nykytaiteessa mennään, millaiset teemat ovat nousemassa ja mikä ammattilaisiksi valmistuvia kuvataiteilijoita askarruttaa juuri nyt. Jani Luoman videoissa ja performansseissa syvennytään läheisten ihmisten välisiin keskusteluihin. Hän nauhoittaa päiväkirjamaisia video-otoksia ja ääniä joita hän käyttää teoksissaan fragmentteina. Fanny Varjo on kiinnostunut myyteistä joita hän heijastaa installaatioissaan. Nyt kiinnostuksen kohteena ovat jalokivet ja eläimen vatsalaukussa muodustuneet besoaarikivet, joita käytettiin keskiajalla myrkyn löytämiseen sekä suojana pahaa silmää vastaan. Ohjelman vieraina ovat dekaani Leevi Haapala, opiskelijat Fanny Varjo ja Jani Luoma ja FRAMEn johtaja Juha Huuskonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuvan Kevät – Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely 15.6.2025 asti.

Yhä useammalla sarjakuvantekijällä on kuvataiteilijan koulutus ja he luovat uraa myös taidemaalareina. Missä kulkee nykysarjakuvan ja taiteen raja? Studiossa sarjakuvantekijät ja taidemaalarit Katja Tukiainen, Juliana Hyrri sekä tuore sarjakuva-Finlandian voittaja Eeva Meltio. Toimittajana Harto Hänninen

Niin luonto kuin ihminenkin ovat jättäneet jälkensä Saaristomerellä sijaitsevaan Seilin saareen. Nykyään saarella voi kohdata jääkauden uurteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja lepra- sekä mielenterveyspotilaiden historiaa. Kiehtova saari on innostanut taiteilijoita ja eri alojen tutkijoita. Jaksossa tutkija ja taiteen kuraattori Taru Elfving (CAA Contemporary Art Archipelago) kertoo, kuinka tieteilijät ja taiteilijat ovat löytäneet toinen toisensa Seilin saarella toimivalla Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella ja mitä siitä on seurannut. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Lisäksi kuulemme, mitä taiteen kuratointi oikeastaan pitää sisällään ja mitä on taiteellinen tutkimus. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Mestarilaulaja ja romanilaulujen tulkitsija Hilja Grönfors vihittiin taiteen kunniatohtoriksi. Heti tämän jälkeen hänelle myönnettiin akateemikon arvonimi. Grönfors ei ollut uskoa nimityksiä, vaikka hän on tehnyt mittavan uran romanilaulujen kerääjänä ja tulkitsijana. Romanilaulujen kokoaminen on Grönforssin mukaan tärkeätä, koska kulttuuri muuttuu ja voi olla, että sadan vuoden kuluttua ei ole enää romanikultuurin piirteitä, kieltä ja pukeutumista. Silloin tallella ovat ainakin perinteiset romanilaulut. Suurin osa romanilauluista on suomen kielellä, mutta Grönforssin suunnitelmissa on kääntää ne romanikielelle. Hilja Grönforssia haastatteli Janette Grönfors.

Tommi Toija on taiteilija ja kuvanveistäjä, joka on tullut tunnetuksi humoristisista veistoshahmoista, kuten Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevasta Bad Bad boy -patsaasta. Tommin teokset ilmentävät ihmisenä olemisen haasteita ja ristiriitoja epätäydellisyyden kautta. Toijan työt ovat tunnemaailmaltaan vahvoja ja puhuttelevia.Tässä jaksossa keskustelen Tommin kanssa hänen matkasta taiteilijaksi, taiteen tekemisestä, sekä luovasta prosessista. Mitä tarkoittaa luoda taidetta, joka puhuttelee sekä taiteilijaa itseään että yleisöä? Keskustelussa käsitellään muun muassa Toijan tunnetuimpia teoksia, sekä hänen uusinta näyttelyään "Tunteiden arkeologia”, joka on esillä Helsingin taidehallissa lokakuuhun 2024 saakka. Miten materiaali ohjaa taiteilijaa? Miten ulkopuolisuuden ja epätäydellisyyden kokemukset vaikuttavat taiteen tekemiseen? Onko luovuus jotain sellaista, jota me kaikki voimme kehittää?Kuuntele jakso!

16. huhtikuuta päättynyt hallituksen kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelma taiteen ja kulttuurin osalta on Kulttuuriykkösen käsittelyssä heti tuoreeltaan. Hallitus leikkaa, ja leikkaukset tulevat koskemaan myös taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Arvonlisäveroakin korotetaan, kirjoissa 10 prosentista 14 prosenttiin. Mitä näistä sopeutustoimista voi seurata? Mitä yleisöltä jää kokonaan näkemättä tai kokematta, ja nousevatko lippujen hinnat? Lähetyksessä käsitellään myös verottajan linjausta, että Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran teosvälitys ei ole enää yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Verottaja perii näiltä toimijoilta kahden vuoden liikevaihtoveron takautuvasti. Mikä on vaikutus kuvataiteen tekemiseen, ja saatavuuteen? Kulttuurin ja taiteen rahoituksen näkymistä ovat keskustelemassa Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola, Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnajohtaja Jarkko Lehmus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Olli Jakonen, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö. Toimittajana on Pauliina Grym.

Jussi Pajuniemi Kehollis-dialektinen-terapeutti www.filiusfila.fi Tervetuloa syvälle sukellukselle mielen, taiteen ja ihmisen eheyden maailmaan. Tässä podcastissa avaamme oven Jussin monitahoiseen elämään – matkaan, joka kietoutuu yhteen traumaterapian, henkilökohtaisen taustan ja monipuolisen ammatillisen työn kanssa. Jussin ääni johdattaa meidät läpi hänen taiteellisten projektien, YouTube-kanavansa ja ainutlaatuisen teatteriesityksensä, tarjoten ainutlaatuisen ikkunan sisäiseen maailmaansa ja sen ilmaisuun ulkomaailmassa. Keskustelemme taiteen merkityksestä, sen voimasta herättää tunteita ja yhdistää meidät jaettuihin kokemuksiin. Taiteen avulla Jussi jakaa oman tarinansa, mikä herättää kysymyksen: Miksi taiteilijat haluavat tuoda henkilökohtaisen elämänsä julkisuuteen? Mitä he etsivät – onko se huomion, rakkauden vai ymmärryksen kaipuu? Tarkastelemme myös, kuinka kehityksellinen trauma vaikuttaa taiteilijan suhteisiin ja itseymmärrykseen, sekä addiktiivisia piirteitä, jotka voivat syntyä tyhjyyden tunteen täyttämisen tarpeesta. Kun keskustelemme merkityksen ja mielihyvän eroista, avautuu uusi näkökulma siihen, miten taiteilijat voivat löytää tyydytystä ja ehkäistä addiktiivisia taipumuksia merkityksellisen työn kautta. Viljami pohtii taiteilijoiden päihdeongelmia ja sitä, kuinka huomion ja rakkauden etsiminen voi johtaa sisäisen tyhjyyden täyttämiseen väärin keinoi. Tämä podcast on kutsu ymmärrykseen, myötätuntoon ja yhteisöllisyyteen. Se on tarina rohkeudesta kohdata omat haavat, transformoida trauma ja käyttää taiteen voimaa parantavana välineenä. Liity meihin matkalle, joka ei ainoastaan valaise Jussin polkua, vaan tarjoaa peilin myös omaan sisimpäämme – herättäen ajatuksia, tunteita ja kenties jopa muutosta. Spotify https://open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes https://podcasts.apple.com/fi/podcast/miehen-mieli-podcast/id1524694358 instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/kuntoutusviljamilehtonen Sponsorit : puhdas.plus Ancestral living Finland Koodilla MIEHENMIELI -10% yllä olevasta verkkokaupasta #perhekonstaatio #jussinmatka #taiteellinenprojekti #youtubevideot #teatteriesitys #taiteentarkoitus #omantarinanjako #mielihyvävsmerkitys #taiteilijuus #addiktiivisetpiirteet #merkityksenlöytäminen #esiintyvätaiteilija #kehitystrauma #suhteetjaidentiteetti #taiteilijanrooli #globaalinäkökulma #sisäinentyöstö #siirtymäriitit #shamanismi #addiktiojarakkaus #traumajakehityspysähtyminen #uhri-minätila #terapeuttinentyö #sisäisetdiadit #magicalsyyllisyys #turvallisetkiintymissuhteet #miehenmieli #filiusfila

Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa perehdytään Albert Camus'n Sivullisen uudelleenkirjoitukseen, Kamel Daoudin romaaniin Tapaus Meursault. Lisäksi luemme Joseph Conradin Pimeyden sydämen muunnelmaa, Tayeb Salihin suomentamatonta romaania Mawsim al-Hijra ilâ al-Shamâl (englanniksi Season of Migration to the North). Mitä merkityksiä sivullisuus saa postkolonialistisessa kirjallisuudessa? Miltä kolonialismin seuraukset näyttävät algerialaisen ja sudanilaisen kirjailijan näkökulmasta?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtavat kansalaisaktivisti, kirjailija Maryan Abdulkarim sekä suomentaja Sampsa Peltonen. Albert Camus: Sivullinen (alkuteoksen kieli ranska, suom. Kalle Salo) Kamel Daoud: Tapaus Mersault (alkuteoksen kieli ranska, suom. Leena Rantanen) Joseph Conrad: Pimeyden sydän (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kristiina Kivivuori)    Tayeb Salih: Season of Migration to the North (alkuteoksen kieli arabia, engl. Denys Johnson-Davies) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Millainen kansankuvaaja oli Aleksis Kivi? Tuleeko suomenkielinen klassikko aina luetuksi kansallisten silmälasien läpi? Kirjallisuuden myytinmurtajien viimeisessä jaksossa paneudutaan Seitsemään veljekseen ja sitä mukailevaan Riina Katajavuoren Wenla Männistöön. Lisäksi pohditaan Kiven romaanin akateemista uudelleentulkintaa, Pirjo Lyytikäisen monografiaa Vimman villityt pojat. Jaksossa käsitellyt teokset eivät niinkään haasta alkuperäisteosta kuin sen tulkintahistoriaa ja kanonisoituja tulkintoja.  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjallisuuskriitikko, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.   Jaksossa käsitellyt teokset: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Riina Katajavuori: Wenla Männistö Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.  Tämä Kirjallisuuden myytinmurtajien ainoa kotimaiseen kirjallisuuteen keskittyvä jakso on omistettu joulukuussa 2023 kuolleen kriitikko-kirjallisuudentutkija Mervi Kantokorven muistolle.

Jeesus-romaani, historiallinen romaani, ongelmaromaani – miten evankeliumeja voi uudelleenkirjoittaa? Silvia Hosseini lukee Kirjallisuuden myytinmurtajien kolmannessa jaksossa Uutta testamenttia ja sen uudelleenkirjoituksia, José Saramagon Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sekä Michel Tournierin romaania Kolmen kuninkaan kumarrus. Kristityille Raamattu on Jumalan sanaa, uskonnottomalle mytologiaa. Onnistuvatko romaanit myytti- ja uskontokriittisissä näkemyksissään, vai onko pyhä kirja niiden myötä entistä painavampi?  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa teologiaakin opiskellut väitöskirjatutkija Ville Hämäläinen.   Jaksossa käsitellyt teokset: Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarrus (alkuteoksen kieli ranska, suom. Annikki Suni) José Saramago: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (alkuteoksen kieli portugali, suom. Erkki Kirjalainen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Jakson fokuksessa ovat 1900-luvun alun yhteiskuntaluokkien kuvaukset ja niistä 2000-luvulla kirjoitetut mukaelmat. Jaksossa luetaan E. M. Forsterin klassikkoa Talo jalavan varjossa sekä Zadie Smithin romaania Kauneudesta. Lisäksi aiheena on Tiina Lehikoisen Punelma – Eino Leinon Jaana Rönty -romaanin kriittinen uudelleenkirjoitus. Ovatko yhteiskuntaluokkien väliset suhteet muuttuneet? Miten luokkakokemukset eroavat toisistaan? Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtamassa ovat tässä jaksossa filosofian tohtori, vapaa kirjoittaja Taija Roiha sekä kirjailija, toimittaja Emilia Männynväli.   Jaksossa käsitellyt teokset: E.M. Forster: Talo jalavan varjossa (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eila Pennanen) Zadie Smith: Kauneudesta (alkuteoksen kieli englanti, suom. Irmeli Ruuska) Eino Leino: Jaana Rönty Tiina Lehikoinen: Punelma Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Vuonna 1719 julkaistu Robinson Crusoe on yksi tunnetuimpia eurooppalaisia kertomuksia. Jopa ne, jotka eivät ole Defoen romaania lukeneet, tietävät neuvokkaan, haaksirikkoutuneen miehen tarinan. Romaani on osaltaan luonut rationaalisen, edistysuskoisen miehen ihanteen, joka on pitkään hallinnut eurooppalaista kulttuuria. Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa luetaan Daniel Defoen Robinson Crusoeta ja sen puhuttelevia uudelleenkirjoituksia – Michel Tournierin Perjantaita sekä J. M. Coetzeen romaania Foe. Millaisia harhakäsityksiä eurooppalaiseen rationalisuuteen liittyy ja miten uudet Robinsonit haastavat alkuteoksen kolonialismin? Entä millainen on robinsonadien mieskuva?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa tietokirjailija, podcastaaja Veikka Lahtinen. Jaksossa käsitellyt teokset: Daniel Defoe: Robinson Crusoe (alkukieli englanti, suom. Juhani Lindholm) Michel Tournier: Perjantai eli Tyynenmeren kiirastuli (alkukieli ranska, suom. Eila Kostamo) J.M. Coetzee: Foe (alkukieli englanti, suom. Seppo Loponen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Kirjallisuuden myytinmurtajien johdantojaksossa selvitetään, mitä myytin tai klassikon uudelleenkirjoittaminen tarkoittaa ja miten feministiset uudelleenkirjoitukset kommentoivat vanhoja teoksia. Myytit kantavat mukanaan ja toisintavat arvoja, ideologioita sekä valtasuhteita, jotka vaativat kriittistä katsetta. Uudelleenkirjoitukset osoittavat myyttien ja klassikoiden ongelmia ja sudenkuoppia, joita ei klassikkostatuksen vuoksi aina tunnisteta. Jaksossa käsitellään Christa Wolfin romaania Medeia, joka on antiikin Medeia-näytelmien uudelleenkirjoitus. Polttopisteessä on myös Jean Rhysin Siintää Sargassomeri, jossa äänen saa Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle teljetty nainen. Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjailija, teatterintekijä E. L. Karhu, joka tunnetaan feministisistä uudelleenkirjoituksistaan näyttämölle sekä romaanistaan Veljelleni. Jaksossa käsitellyt teokset: Euripides: Medeia (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Kirsti Simonsuuri) Seneca: Kaksi tragediaa – Medeia ja Thyestes (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela) Christa Wolf: Medeia – kertomus kuudelle äänelle (alkuteoksen kieli saksa, suom. Oili Suominen) Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kaarina Ruohtola) Jean Rhys: Siintää Sargassomeri (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eva Siikarla) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Nuoren Voiman uusi podcast-sarja Kirjallisuuden myytinmurtajat julkaistaan 14.3.! Kirjallisuuden myytinmurtajissa paneudutaan myytteihin, klassikoihin ja niiden kriittisiin uudelleenkirjoituksiin. Sarjassa selvitetään, mitä näkökulmia vastamyytit tai klassikkoromaanien muunnelmat tuovat kaunokirjallisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Murtavatko uudelleenkirjoitukset myyttejä, vai saako klassikko vain entistä vankemman aseman? Sarjan käsikirjoitus Silvia Hosseini Sarjan tuotanto Iira Halttunen Sarjan jingle Aapo Soulanto / Artlab Jaksojen äänitys Jussi Liukkonen, Ville Liukkonen & Aapo Soulanto / Artlab Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023-2024.

Kulttuuriykkösessä tarkastellaan saamelaisuudesta inspiraationsa ottaneita kiiteltyjä ja historiallisestikin merkittäviä teoksia. Loopin alla ovat erityisesti vuonna 2022 julkaistu tamperelaisen Red Stage Entertainmentin tuottama ja parhaana pohjoismaisena pelinä palkittu Skábma - Snowfall sekä Katja Gauriloffin ohjaamaa useita Jussi-ehdokkuuksia pokannutta elokuva Je'vida. Je'vida on ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä näytelmäelokuva, ja Skábma - Snowfall on ensimmäinen kokonaan pohjoissaameksi ääninäytelty digipeli. Millaista taiteen ja kulttuurin tekeminen saamelaisnäkökulmasta on, ja millaisia ponnistuksia niiden tekeminen on vaatinut? Mitä modernina saamelaisena kulttuuritekijänä toimiminen 2020-luvulla tarkoittaa? Vieraina elokuvantekijä Katja Gauriloff sekä pelikäsikirjoittaja Marjaana Auranen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa avautuu taas ovi kummaan. Nyt jo neljättä kertaa. Tällä kertaa ollaankin musiikin maailmassa ja jouluisissa tunnelmissa. Tämän kerran taiteellisesta työpajasta Ossi Arvelan haastattelussa kävivät artisti Imppu ja lahtelainen kulttuuriaktiivi Laura Mellanen.

Koulutus ja TE-toimiston aktivoinnit eivät ole tae työpaikan saamisesta. Eri ikäiset ihmiset eri puolelta Suomea kertoivat kokemuksiaan työttömyydestä Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta. Opiskelin diplomi-insinööriksi ja vallalla oli - ja todennäköisesti on edelleen - myös käsitys, että jokainen tekniikan alan opiskelija pääsee kyllä ammatillisesti kehittäviin kesätöihin niin halutessaan. Häpeä oli suurta, kun näin ei tapahtunutkaan, kertoo nimimerkki Arppa. TE-toimistot aktivoivat työttömiä työnhakijoita erilaisiin välityömarkkinoihin kuten harjoitteluun tai CV-kurssille. Aktivoinnit saattavatkin kääntyä työnhakijaa vastaan. Työnantaja voi Lena Näreen mukaan ihmetellä, että miksi työnhakija on ollut vain lyhyissä harjoittelupätkissä. Tilanteet ovat tulleet esille työttömien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Tuomas Niemelä Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Sitra (2023 Tulevaisuusbarometri 2023 Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometri 2022 - Taiteilijoiden työhyvinvointi Valtioneuvosto (2023) Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi Valtiovarainministeriö (2021) Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja HEUNI tiedottavat Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissa

Kulttuuriykkönen selvittää, miltä näyttää taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus Petteri Orpon pääministerikaudella. Keskustelemassa ovat Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja Kaisa Rönkkö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, tietokirjallisuuskustantamo Terra Cognitan Juha Pietiläinen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Jakonen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus. Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta. Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys. Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla

Itä-Suomen tanssin aluekeskus juhlii vuonna 2024 jo 20-vuotissyntymäpäiviään. Tanssitaiteen tuki ry:n tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti ammatillisen tanssitaiteen tunnettuutta ja kehittymistä Itä-Suomessa sekä edistää tanssitaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta alueella, lisätä tanssitaiteen ammattilaisten työllistymisen yleisiä edellytyksiä ja edistää tanssitaiteen ammattilaisten verkostoitumista muihin toimijoihin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää Itä-Suomen tanssin aluekeskusta (ITAK). ITAK:n toiminta-alue on Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Toiminta pyrkii vahvistamaan alueen kulttuuritarjonnan monimuotoisuutta, ammattitaiteen roolia ja saavutettavuutta osana paikalliskulttuuria. Toiminta-alueen taiteen tekijöiden vahvuuksia ovat laaja-alaisesti saavutettava ja sisällöllisesti monipuolinen tanssi- ja esittävä taide, yhteisötaide ja taiteen soveltava käyttö. Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen toiminta pohjautuu monipuoliseen yhteistyöhön taiteilijoiden ja organisaatioiden kanssa niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Organisaation keskeiset toiminnot ovat osatuotanto-, esitys- ja tapahtumatoiminta, alueellinen kiertuetuotanto, viestintä, yleisötyö, taiteen ammattilaisten vertaistuki- ja mentorointi, ammattilaiskurssi- ja workshoptoiminta, yhteisötanssi ja tanssin soveltava käyttö. Toimintoja ohjaa aktiivinen, jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittämistyö. Tavoitteiden edistämiseksi ITAK rahoittaa ja osatuottaa alueella tehtävää tanssitaidetta, järjestää esitysvierailuja ja tapahtumia, verkottaa alueen tanssitaiteilijoita ja muita toimijoita, viestii tanssitaiteesta ja harjoittaa monipuolista, helposti lähestyttävää yleisötyötä. Osaamisen kehittymistä ja ylläpitoa tuetaan vahvistamalla alueellista vuoropuhelua, osaamisen jakamista ja koulutuksiin osallistumista. ITAK on toimialueensa tanssin tietolähde, aktiivinen asiantuntija- ja välittäjäorganisaatio. ITAK:n kaikessa toiminnassa pyritään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen. Vuosittain Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen toimintaa tukee Taiteen edistämiskeskus, Kuopion kaupunki, Mikkelin kaupunki, Joensuun kaupunki, Pieksämäen kaupunki ja Kangasniemen kunta. Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen taiteellinen johtaja Veera Lamberg saapui tällä kertaa Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Oheisessa juttutuokiossa kuullaan tarkemmin Veeran omasta elämänpolusta tanssitaiteilijana ja myöskin siitä, että mitä Itä-Suomen tanssin aluekeskukselle kuuluu näin syyshetkissä 2023. Haastattelijana: Sami Turunen

Villa Gyllenbergissä on esillä ainutlaatuinen taidekokoelma. Rauniomaalauksia, sinisiin vaatteisiin pukeutuneet omat tyttäret, Välimeren tutkielmia ja interiöörejä Assisin Pyhän Fransiskuksen basilikasta. Vasta viimeisinä vuosina tutkittu modernismia vastustanut ja klassisia ideaaleja vaalinut taiteilija Werner von Hausen on nyt valokeilassa. Tämä vuonna 1870 syntynyt kuvataiteilija vastusti omana aikanaan modernistista suuntausta ja syventyi antiikin ajan ikuisen kauneuden teemaan. Miksi hän ajatteli että menneisyydestä voi lukea tulevaa? Ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman teki skuupin seitsemän vuotta sitten. Hän löysi Kauniaisissa sijaitsevan unohtuneen ateljéen. Hän sai luvan vierailla siellä ja se johti siihen että saimme uuden taiteilijan taidekaanooniimme. Werner von Hausen asui Villa Reire-nimisessä huvilassaan Kauniaisissa. Hän oli mukana luomassa taiteilijasiirtokuntaa kotipaikkakunnalleen. Millainen ateljee hänellä oli? Mitä hänen teoksensa kertovat omasta perheestään? Miten antroposofinen ajattelu heijastuu hänen taiteestaan? Tämän unohdetun taiteilijan 80 taideteoksen esiintuominen on kiinnostava lisä maamme taidehistoriaan. Ohjelman vieraina ovat ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund ja teosofien ja antroposofien järjestäytymistä liikkeinä Suomessa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tutkiva Julia von Boguslawski. Werner von Hausen - unohdettu klassikko Villa Gyllenbergissä, Helsingissä 14.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Joonas, Mari ja Paavo puhuvat mm. tekoälystä, kulteista, taiteen luonteesta ja pullonkeräyksestä tulonlähteenä. Ohjelmatiedot: How to Start A Cult https://www.wikihow.com/Start-a-Cult Multiamory Podcast https://www.multiamory.com/podcast https://open.spotify.com/show/3WGG5MNxkW4m1qYi3srUoi?si=8b8490e8906c48b4 Internet Comment Etiquette https://www.youtube.com/@commentiquette Sofi Oksasen neuvoja: https://yle.fi/aihe/a/20-10004962 Silicon Valley: Gavin Belson https://www.youtube.com/watch?v=6KbRA2RjhgQ Everything Is A Remix https://www.youtube.com/watch?v=nJPERZDfyWc Merkittävän valokuvakilpailun voittaja paljastui tekoälyn luomukseksi https://yle.fi/a/74-20027676 On Taking Pictures https://www.ontakingpictures.com/ Lynch on Lucas https://www.youtube.com/watch?v=EJQ4vCu-S0U Pseudomnesia https://www.eldagsen.com/pseudomnesia/

Raastaja-duo paiskoo musiikilliset, kirjalliset, maalaukselliset ja kaikenlaiset taidemuodot kasaan ja laittaa tulta perään verbaalisesti. Miten Pete ja Samu inspiroituvat tekemään taidetta ja ketä he pitävät esikuvina taiteen saralla. Onko taide vain pienen porukan yksinoikeus ja miten siitä tulee nauttia?

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on kuopiolainen laulaja-lauluntekijä, muusikko, näyttelijä sekä myös sairaalaklovni Markus Petsalo. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Tiede & edistyksen Taiteen paikka -keskustelusarjan kolmannessa jaksossa keskitytään sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Amanda Vähämäen työhön. Hän oli numeron taiteilija ⁠Tiede & edistyksen Isabelle Stengers -teemanumerossa⁠ (T&E 4/2021). Vähämäen sarjakuvia on julkaistu lehdissä ja antologioissa eri maissa. Suomeksi häneltä on ilmestynyt kolme sarjakuva-albumia ja hän on nykysarjakuvaan keskittyvän Kutikuti-kollektiivin jäsen. Jaksossa Tanja Tiekso keskustelee Vähämäen kanssa muun muassa hänen näyttelystään, satu- ja taruolennoista, sarjakuvan tarinankerronnasta ja liminaalitilasta. Jakson tallenne on tehty Vähämäen Piirustuksia-näyttelyssä, joka oli esillä Kuvittajat ry:n ylläpitämässä Galleria Kuvituksessa Helsingissä alkuvuonna 2022. Taiteen paikka pyrkii podcast-sarjana löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle.

Perjantaistudiossa puhutaan Suomen Kansallisbaletin vallan väärinkäyttöä ja seksuaalista häirintää mahdollistaneesta johtamisesta. Tällä viikolla Kansallisbaletin ex-tanssijat kertoivat Ylellä huonoista kokemuksistaan. Baletin edellyttämä ulkonäkökontrolli ja kehojen negatiivinen kommentointi aiheuttaa mm. anoreksiaa. Kuinka paljon kannattaa taiteen edestä uhrata ja kärsiä? Raati ihmettelee myös moralismia korostavaa henkeä kulttuurissa. Onko vallalla oikeaoppisuuden ja vaikuttavuuden vaatimus? Imagen kolumni väittää, että taiteilijoiden apurahahakemuksissa kannattaa mainita ekokriisi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, mikäli aikoo saada rahoitusta. Jos taiteen tehtäväksi ei mielletä etsimistä, anarkismia, haahuilua, kapinaa tai älyllistä leikkiä tms. vaan siltä odotetaan "tuloksia", mitä menetetään? Saadaanko edes hyvää taidetta? Turun Sanomien mukaan yliopisto-opiskelijat eivät jaksa enää lukea tenttikirjoja. Vaatimustasoa on myös alennettu lukioissa koska oppilaat eivät vaan jaksa nähdä vaivaa. Raati pureutuu koulutuksen nykytilaan: onko porukasta tullut tiedon runsaan ruokapöydän ääressä välinpitämättömiä kun tarjolla on vielä helpommin jotakin vielä kivempaa, jonka eteen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa? Jos ihanneammatti on someinfluensseri, mihin koko peruskoulua tarvitaan? Aiheuttaako opiskelu stressiä siksi, että siltä ovat kadonneet selvät rakenteet ja tavoitteet, ja nuorille sysätään näistä liikaa vastuuta? Eikä perinteitä unohdeta: suomalainen promootioperinne kuuluu UNESCOn aineettoman maailmanperinnön listalle. miten tällaiset perinteet voivat rikastaa elämäämme? Mitä perinteitä meidän aikamme voisi luoda jälkipolvien vaalittaviksi? Studiossa ovat Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Matti Rämö ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Toukokuussa Teatterikorkeakoulussa käy vilske, kun osa opiskelijoita päättää opintojaan ja uusia valitaan. Podcastin vieraana ovat ohjaajaopiskelija Minna Lund ja ohjauksen professori Saana Lavaste. Keskustelussa pohditaan Teatterinkorkeakoulun tämän hetken ilmapiiriä ja sitä, miten siihen ovat vaikuttaneet korona-aika ja ajankohtaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset jännitteet. Lisäksi käsitellään ohjaajan ammattikuvan muutoksia, Teakin roolia uramahdollisuuksien kannalta, klassikoiden päällekirjoittamisen ideaa sekä Lundin taiteellisena lopputyönään kirjoittamaa ja ohjaamaa Message from Tyler – Memento Mori, Kirsikkatarha -näytelmää, jossa Anton Tšehovin Kirsikkapuisto kohtaa Chuck Palahniukin Fight Clubin.

Raha kiinnostaa! Artpod keskustelee taiteilijoiden Haliz Yosefin ja Anna-Karoliina Vainion kanssa taiteilijoiden toimeentulosta ja rahasta. Liikkeelle lähdetään Suomen Taiteilijaseuran palkkapilotista, joka tehtiin 9 nuoren taiteilijan kanssa Nuoret23-näyttelyn yhteydessä. Jaksossa viitataan myös Cuporen ja Taiken yhteistyössä toteuttamaan “Taiteen ja kulttuurin barometri 2019” -kyselyn tuloksiin, jonka aiheena on taiteilijan työ ja toimeentulo.  Podcastin juontaa Artpodin Evelin Kask.

Ghanalais-suomalaiset tanssija-tanssinopettajat Ama Kyei ja Julian Owusu käyvät läpi kokemuksiaan mustuudesta ja länsimaisen tanssin konventioista sekä siitä, miten nämä yhdistyvät hiphop-tanssijan identiteetteihin. Julian Owusu on monialainen taiteilija, jonka taiteellisen työn keskiössä ovat yhteisöllisyyden rakentaminen, hip hop, tanssi, dekoloniaaliset työskentelytavat ja uusiksi kuvitteleminen. Hip hopin ja omien projektiensa ohella Owusu on työskennellyt tanssijana, koreografina ja näyttelijänä mm. Zodiakilla, Jojolla ja Oulun kaupunginteatterilla. Hän on toiminut opettajana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, Oulun ammattikorkeakoulussa sekä lukuisissa kaupallisissa tanssikouluissa. Taiteellisen työnsä ohella Owusu kuuluu The Nordic House of Reykjavikin ja Taikabox ry:n hallituksiin. Owusu on työskennellyt Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) Nuortenkulttuurin läänintaiteilijana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla vuosina 2016-2021. Ama Kyei on tanssija, koreografi ja doula. Hän suhtautuu intohimoisesti turvallisten tilojen luomiseen lapsille ja nuorille, ja näkee paljon voimaa yhteenkokoontumisessa ja yhdessä luomisessa. Kyei suhtautuu intohimoisesti myös luontoon. Hän on asunut viimeiset 8 vuotta Ruotisssa ja on kuluneen 1,5 vuoden aikana viettänyt suurimman osan ajastaan isänsä kotimaassa Ghanassa.  Podcast-jakson on tuottanut Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Päivän jaksossa puhutaan sivumennen taiteen tukemisesta ja sen jälkeen vähän valokuvauksesta. Filmejä on kehitelty ja Instagrammia sekä Youtubea seurattu. Päivän linkit: How I Created a Photo Project that Launched my Fine Art Career https://youtu.be/bUgTfQNLJ4E ja How To Take Accidentally Wes Anderson Photos https://youtu.be/NDMPMftpkW0

Kuinka oman yhteisön äärellä ja omalle yhteisölle luotu taide muovaa taiteentekijää? Voiko valtaväestön katseet ja odotukset ohittaa, ja mitä siitä voi seurata marginalisoidulle taiteentekijälle? Kuinka käsitellä omaan yhteisöön liittyviä kriittisiä tai monitulkintaisia kysymyksiä? Entä miksei taiteilijanerous kiinnosta? Keskustelemassa Stina Aletta Aikio ja Santi Garzón, moderaattorina Mira Eskelinen. Stina Aletta Aikio on saamelainen taiteilija, joka yhdistelee työssään uutta mediaa ja duodji-perinnettä moderneihin materiaaleihin, kuten jätteeseen ja lasiin. Aikio on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa queer-saamelaisliikehdinnässä. Taiteilija Santi Garzón alias Saint Santí tuo taiteellaan esiin yhteiskunnan ongelmakohtia hyvin intersektionaalisesta näkökulmasta. BIPOC-taiteilija sisällyttää tarinankerrontaansa vaikeuksia elämänsä varrelta ja taiteen visuaalinen ilme muodostuu transidentiteetin ympärille. Mira Eskelinen on häpeilemättömän queer kirjailija, taiteilija ja kulttuurituottaja. Hän käsittelee teoksissaan muun muassa transiloa, seksiä, lepoa ja muistoja. Mira on yksi palkitun Punch Up! – Resistance & Glitter -klubin perustajista. Credits: Tuotanto: Mira Eskelinen / UrbanApa Leikkaus: Mira Eskelinen Miksaus: Timo Tikka Jakso on nauhoitettu toukokuussa 2023 osana #StopHatredNow 2023 -ohjelmaa.

Tiede & edistyksen Taiteen paikka tekee paluun Tutkijaliiton podcast-sarjaan! Uudessa jaksossa Tanja Tiekso keskustelee Turussa asuvan runoilija Reetta Pekkasen kanssa, joka oli numeron taiteilija ⁠Tiede & edistyksen Henri Bergson -teemanumerossa 3/2021⁠. Pekkanen on julkaissut Osuuskunta Poesialla runoteokset Pieniä kovia nuppuja (2014), Kärhi (2019) ja Salakuljetuksia (2021, Poesiavihkot). Jaksossa Tiekso ja Pekkanen keskustelevat muun muassa lukemisen suhteesta kirjoittamiseen ja puhumiseen, muiden taiteiden merkityksestä omalle työskentelylle, Pekkasen runojen tunnelmasta, tyhjyydestä ja tauoista, säkeissä sekä tilassa. Taiteen paikka pyrkii podcast-sarjana löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle.

Inari Raaterova on kuvataiteilija. Jakso äänitettiin Taiteen talolla, Turussa, 4. toukokuuta 2023. Tue podcastin tekemistä: MobilePay 0407688249

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Uudessa tutkimuksessa paljastui että Edelfelt oli hyvä isä. Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? Maria Vainio-Kurtakko kertoo tietokirjassaan Sovelias liitto Edelfeltin ja hänen vaimonsa Ellanin avioliiton tarinan. Hän halusi kirjoittaa heidän omista näkökulmistaan muun muassa Pariisin elämästä, “his and her story” -tyylisesti. Miten hän kuvailee heidän suhdettaan? 3.5. julkaistiin Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tekoäly on muuttanut käsitystämme siitä, mitä on taide, kuka on taiteilija ja mikä saa näkyvyyttä tulevaisuudessa. Luovista tekoälyistä keskustelemassa Ellun Kanojen asiantuntija Suvi Auvinen, designer Tea Sirén ja tämän vuoden copy-harkKana Elsa Piikki. Tekoäly: renessanssi -blogisarjan toinen osa: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/tekoaly-ohjaa-taiteen-tulevaisuutta/ Tutustu muihin sarjan sisältöihin: https://ellunkanat.fi/ellun-kanojen-tekoaly-renessanssi-sarja/ Anne Lamott - Bird by Bird: Some Instructions on Writing and Life: https://www.adlibris.com/fi/kirja/bird-by-bird-some-instructions-on-writing-and-life-9780385480017 Blogisarjan kuvituksessa on hyödynnetty valokuvaa taiteilija Gerard Masin veistoksesta. Lue lisää: https://mymodernmet.com/renaissance-sculptures-reimagined-gerard-mas/

Viime joulukuussa valtiovarainministeriö ilmoitti, että seuraavan kahden vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardillla eurolla. Nyt eduskuntavaalien alla alussa ministeriö esitteli yli 40 kohdetta, joista on mahdollista leikata. “Leikkauslistalla” on myös kulttuuri.Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionavustusten keskittäminen ja pienistä valtionavustushauista luopuminen säästäisi valtiovarainministeriön mukaan 200–400 miljoonaa euroa. Suorassa Helsingin Musiikkitalosta tehtävässä lähetyksessä keskustellaan kulttuurin ja taiteen rahoituksesta, leikkausten seurauksista ja eri puolueiden kulttuurisuhteesta. Esillä on myös epävarmaa keikkatyötä tekevien taiteilijoiden ja apurahataiteilijoiden tilanne. Vieraina ovat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen johtaja Marjo Mäenpää, Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Paula Tuovinen, kitaristi Mikko Kosonen, valokuvataiteilija Joel Karppanen ja elokuvatuottaja Miia Haavisto. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Taiteilija Maija Tammi sekä Suomen valokuvataiteen museon museolehtori Kastehelmi Korpijaakko keskustelevat tieteen ja taiteen yhteistyöstä museon Kuva ois kiva -podcastissa. Jakson juontaa Suomen valokuvataiteen museon yleisötyön intendentti Erja Salo.

Tekoäly on nyt enemmän otsikoissa ja keskusteluissa kuin koskaan. Googlen ja Microsoftin uusien kohuttujen chat-pohjaisten hakupalvelimien lisäksi tekoälyyn pohjautuvat kuvapalvelut ovat saaneet massat innostumaan näyttävien kuvien tuottamisesta. Kuinka hyvin tekoäly soveltuu taidealoille, ja mitkä ovat pitkällä juoksulla sen vaikutukset, kun kuka tahansa voi teettää tekoälyllä monimutkaisiakin kuvia tai musiikkia? Useat taiteilijat ja muut luovan alan työntekijät ovat ilmaisseet huolensa kehityksestä ja omasta asemastaan tekoälyn tuottaessa kuvia ja muita kulttuurituotteita lähes itsestään. Voiko kone luoda aitoa taidetta, ja onko se parempaa kuin taiteilijan tekemä? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia tekoäly asettaa kulttuurillemme, ja miten tekoälyn kanssa pitäisi toimia, ettei kulttuuriala jäisi alisteiseksi tekoälyn kehittyessä myös taiteen tuottajana? Kulttuuriykkönen kutsuu vieraikseen keskustelemaan aiheesta graafikko Ville Tietäväisen ja taiteilija Kai Hannisen sekä tekoälyn luovuutta tutkivan tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivosen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa ensi kertaa Olli Seuri. Väittelyä käydään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten Turkki-kiemuroista, kansanedustajien halusta/haluttomuudesta saada viinit ruokakauppoihin ja museokäyntien rahallistamisesta. Kaarina Hazard kutsuu saippuaoopperaksi Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. "Uusissa jaksoissa pääpahiksena on Turkki. Ihailen tapaa, jolla Turkki pelaa tätä peliä. Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia vai mennäänkö Ruotsista huolimatta?" Pekka Seppänen pohtii, nouseeko oppositio viinin voimalla valtaan. Ylen kyselyyn vastanneiden kansanedustajien enemmistö kannattaa alle 15%:n alkoholijuomien tuomista maitokauppoihin. Juha Itkonen kertoo Museoliiton kyselystä, jonka mukaan museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Näin arvioivat museokävijät siis itse. Pekka ei selvästikään pidä aineettomien asioiden rahallistamisesta, Kaarina pitää numeroita trollauksena. Juha Itkonen toimii Taiteen edistämiskeskuksessa Taideneuvoston puheenjohtajana, ja Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raatilaiset toimittaja/kriitikko Leena Virtanen, filosofi Tuomas Nevanlinna ja liikemies Sami Kuusela pähkäilevät ajankohtaisia ilmiöitä.

Vuonna 2001 perustettu Todellisuuden tutkimuskeskus (TTK) on avantgardistisen esitystaiteen suomalainen pioneeriyhteisö, joka teoksillaan oman määrityksensä mukaan ”havannoi, kyseenalaistaa ja uudistaa todellisuutta”. Podcastin yhdeksännessätoista jaksossa vieraina ovat yhteisön perustajakonkari Janne Saarakkala, tuore toiminnanjohtaja Katja Kirsi sekä TTK:n julkaiseman Taiteen paikka -sivuston toimittaja-tuottaja Katriina Kettunen. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, mistä taiteessa on kyse, miten se kohtaa yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisuuden sekä sitä, mikä on sen paikka kokemuksellisessa kehyksessä, jonka yleensä ymmärrämme todellisuutena. Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria jää jakson myötä kesätauolle!

Miten rakennettua ympäristöä voitaisiin tehdä viihtyisämmäksi yhteisvoimin taiteen avulla? Kuinka taide voisi kohentaa julkista tilaa? Keskustelussa käsittelemme aihetta käyttäen esimerkkinä Espoon Metsolan päiväkotia, jossa alueen asukkaiden osallistaminen ja taide ovat näkyneet jo työmaa-aidassa. Podcastissa vieraina keskustelemassa: Vepe Erikkilä, toimitusjohtaja, ERI Arkkitehdit Reetta Kalajo, intendentti, yleisöpalvelut, EMMA – Espoo Museum of Modern Art Laura Merz, kuvataiteilija

Perjantaistudiossa ajankohtaisista aiheista keskustelemassa toimittaja/kriitikko Matti Rämö, oikeuslääketieteen professori Helena Ranta ja esseisti Silvia Hosseini. Nicklas Wancke juontaa.

Sinebrychoffin taidemuseon Linné ja pieni pala paratiisia -näyttelyssä syvennymme puutarhaan ja kukkiin maalaustaiteessa. Suomen puutarhahistorian alkuvaihe liittyy luonnontieteilijöihin Pehr Kalmiin (1716–1779) ja hänen opettajaansa Carl von Linnéhen (1707–1778). Ajan puutarhataiteen kytkös kasvitieteelliseen tutkimukseen oli vahva. Harvinaiset kasvit olivat puutarhurin ylpeyden aihe. Kukkien rooli maalaustaiteessa symbolina tai ornamenttina kehittyi 1600-luvulla varsinaiseksi kasvimuotokuvaksi ja silloin syntyi kukka-asetelmat. Taiteesta tuli myös tärkeä osa luonnontutkimusta. Kukkamaalaukseen erikoistuneet taiteilijat, olivat suuremmaksi osaksi naisia. Millaisen jäljen he jättivät kasvitieteellisiin julkaisuihin? Kuka Carl von Linné oli? Linnén läpimurtoteos Systema Naturae julkaistiin Leidenissä vuonna 1735. Teoksessa Linné esitti ensimmäisen kerran luokittelujärjestelmänsä, joka kohotti hänet kansainväliseen maineeseen ja tieteen historiaan. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Kirsi Eskelinen, kuraattori Claudia de Brün ja filosofian tohtori Julia Donner. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millaisia ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan realistinen ja liberaali koulukunta? Mitä ajatella sukupuolesta ja maanpuolustuksesta? Entä ovatko taide- ja taidekritiikki pelkkää eliitin hupia? Uusimmassa Omaa luokkaa -podcastin jaksossa pohditaan näiden kysymysten lisäksi lyhyesti vallan kontekstisidoksisuutta ja yksilökeskeisen etuoikeuspuheen rajoitteita. Jakso on Omaa luokkaa -podcastin viimeinen Soundcloud-feediin päivittyvä jakso. Liitythän siis viimeistään tässä vaiheessa podcastin Patreon-tukijaksi tai tilaat maksuttomat jaksot Radio Helsingin syötteen kautta. Jakso äänitetty torstaina 24.3.2022. Lähteitä ja inspiraatiota: Leonidas Aretakis: Behövs marxismen för att förstå Putins krig? Flamman 17.3.2022 Pierre Bourdieu: The Field of Cultural Production Hiski Haukkala: Suuren pelin paluu

Mahadura & Özberkan sukeltavat suomalaiseen taidekenttään. Taideinstituutiot ovat perinteisesti hyvin valkoisia tiloja – kuka tekee taidetta ja kenelle? Vieraina studiossa ovat näyttelijä ja esitysten tekijä Noora Dadu ja näyttelijä ja kouluttaja Sara Salmani, joiden kanssa pohditaan, kenen tehtävä on murtaa taidemaailman normit. Miten vapaudutaan toiseuttavista tarinoista ja tavoitellaan taiteellista vapautta? Jaksossa kuullaan myös ääniviesti ohjaaja Khadar Ahmedilta.

Tämä podcast-jakso aloittaa keskustelusarjan, jossa Tanja Tiekso vierailee Tiede ja edistys -lehden numeron taiteilijoiden kanssa heidän työlleen merkityksellisissä tiloissa ja paikoissa. Podcast-sarja pyrkii löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle. Ensimmäisessä jaksossa Tiekson kanssa keskustelemassa on Tiede ja edistyksen numero 1-2/21 taiteilija Mikko Kuorinki, jonka taiteellista työskentelyä määrittää dokumentaristinen asenne suhteessa elinympäristöön ja esineisiin.

Taiteen suurvalta Italia satsaa pandemian jälkeisiä EU:n elvytysrahoja voimakkaasti myös kulttuurikohteiden uudistamiseen. Italian hallitus on luvannut yhteensä 6,7 miljardia euroa maan kulttuurielämän elvytykseen. "Pandemian aikana museoiden ja muinaiskohteiden yleisöstä katosi 80 prosenttia", sanoo Italian kulttuuriministeriön johtava arkeologi Massimo Osanna. "Nyt sulkutilojen päättyessä museoiden on uudistuttava entistä kiinnostavammiksi", Osanna pohtii. Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila