Podcasts about taiteen

16. huhtikuuta päättynyt hallituksen kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelma taiteen ja kulttuurin osalta on Kulttuuriykkösen käsittelyssä heti tuoreeltaan. Hallitus leikkaa, ja leikkaukset tulevat koskemaan myös taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Arvonlisäveroakin korotetaan, kirjoissa 10 prosentista 14 prosenttiin. Mitä näistä sopeutustoimista voi seurata? Mitä yleisöltä jää kokonaan näkemättä tai kokematta, ja nousevatko lippujen hinnat? Lähetyksessä käsitellään myös verottajan linjausta, että Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran teosvälitys ei ole enää yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Verottaja perii näiltä toimijoilta kahden vuoden liikevaihtoveron takautuvasti. Mikä on vaikutus kuvataiteen tekemiseen, ja saatavuuteen? Kulttuurin ja taiteen rahoituksen näkymistä ovat keskustelemassa Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola, Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnajohtaja Jarkko Lehmus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Olli Jakonen, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö. Toimittajana on Pauliina Grym.

Jussi Pajuniemi Kehollis-dialektinen-terapeutti www.filiusfila.fi Tervetuloa syvälle sukellukselle mielen, taiteen ja ihmisen eheyden maailmaan. Tässä podcastissa avaamme oven Jussin monitahoiseen elämään – matkaan, joka kietoutuu yhteen traumaterapian, henkilökohtaisen taustan ja monipuolisen ammatillisen työn kanssa. Jussin ääni johdattaa meidät läpi hänen taiteellisten projektien, YouTube-kanavansa ja ainutlaatuisen teatteriesityksensä, tarjoten ainutlaatuisen ikkunan sisäiseen maailmaansa ja sen ilmaisuun ulkomaailmassa. Keskustelemme taiteen merkityksestä, sen voimasta herättää tunteita ja yhdistää meidät jaettuihin kokemuksiin. Taiteen avulla Jussi jakaa oman tarinansa, mikä herättää kysymyksen: Miksi taiteilijat haluavat tuoda henkilökohtaisen elämänsä julkisuuteen? Mitä he etsivät – onko se huomion, rakkauden vai ymmärryksen kaipuu? Tarkastelemme myös, kuinka kehityksellinen trauma vaikuttaa taiteilijan suhteisiin ja itseymmärrykseen, sekä addiktiivisia piirteitä, jotka voivat syntyä tyhjyyden tunteen täyttämisen tarpeesta. Kun keskustelemme merkityksen ja mielihyvän eroista, avautuu uusi näkökulma siihen, miten taiteilijat voivat löytää tyydytystä ja ehkäistä addiktiivisia taipumuksia merkityksellisen työn kautta. Viljami pohtii taiteilijoiden päihdeongelmia ja sitä, kuinka huomion ja rakkauden etsiminen voi johtaa sisäisen tyhjyyden täyttämiseen väärin keinoi. Tämä podcast on kutsu ymmärrykseen, myötätuntoon ja yhteisöllisyyteen. Se on tarina rohkeudesta kohdata omat haavat, transformoida trauma ja käyttää taiteen voimaa parantavana välineenä. Liity meihin matkalle, joka ei ainoastaan valaise Jussin polkua, vaan tarjoaa peilin myös omaan sisimpäämme – herättäen ajatuksia, tunteita ja kenties jopa muutosta. Spotify https://open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes https://podcasts.apple.com/fi/podcast/miehen-mieli-podcast/id1524694358 instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/kuntoutusviljamilehtonen Sponsorit : puhdas.plus Ancestral living Finland Koodilla MIEHENMIELI -10% yllä olevasta verkkokaupasta #perhekonstaatio #jussinmatka #taiteellinenprojekti #youtubevideot #teatteriesitys #taiteentarkoitus #omantarinanjako #mielihyvävsmerkitys #taiteilijuus #addiktiivisetpiirteet #merkityksenlöytäminen #esiintyvätaiteilija #kehitystrauma #suhteetjaidentiteetti #taiteilijanrooli #globaalinäkökulma #sisäinentyöstö #siirtymäriitit #shamanismi #addiktiojarakkaus #traumajakehityspysähtyminen #uhri-minätila #terapeuttinentyö #sisäisetdiadit #magicalsyyllisyys #turvallisetkiintymissuhteet #miehenmieli #filiusfila

Kirjallisuuden myytinmurtajien johdantojaksossa selvitetään, mitä myytin tai klassikon uudelleenkirjoittaminen tarkoittaa ja miten feministiset uudelleenkirjoitukset kommentoivat vanhoja teoksia. Myytit kantavat mukanaan ja toisintavat arvoja, ideologioita sekä valtasuhteita, jotka vaativat kriittistä katsetta. Uudelleenkirjoitukset osoittavat myyttien ja klassikoiden ongelmia ja sudenkuoppia, joita ei klassikkostatuksen vuoksi aina tunnisteta. Jaksossa käsitellään Christa Wolfin romaania Medeia, joka on antiikin Medeia-näytelmien uudelleenkirjoitus. Polttopisteessä on myös Jean Rhysin Siintää Sargassomeri, jossa äänen saa Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle teljetty nainen. Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjailija, teatterintekijä E. L. Karhu, joka tunnetaan feministisistä uudelleenkirjoituksistaan näyttämölle sekä romaanistaan Veljelleni. Jaksossa käsitellyt teokset: Euripides: Medeia (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Kirsti Simonsuuri) Seneca: Kaksi tragediaa – Medeia ja Thyestes (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela) Christa Wolf: Medeia – kertomus kuudelle äänelle (alkuteoksen kieli saksa, suom. Oili Suominen) Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kaarina Ruohtola) Jean Rhys: Siintää Sargassomeri (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eva Siikarla) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Vuonna 1719 julkaistu Robinson Crusoe on yksi tunnetuimpia eurooppalaisia kertomuksia. Jopa ne, jotka eivät ole Defoen romaania lukeneet, tietävät neuvokkaan, haaksirikkoutuneen miehen tarinan. Romaani on osaltaan luonut rationaalisen, edistysuskoisen miehen ihanteen, joka on pitkään hallinnut eurooppalaista kulttuuria. Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa luetaan Daniel Defoen Robinson Crusoeta ja sen puhuttelevia uudelleenkirjoituksia – Michel Tournierin Perjantaita sekä J. M. Coetzeen romaania Foe. Millaisia harhakäsityksiä eurooppalaiseen rationalisuuteen liittyy ja miten uudet Robinsonit haastavat alkuteoksen kolonialismin? Entä millainen on robinsonadien mieskuva?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa tietokirjailija, podcastaaja Veikka Lahtinen. Jaksossa käsitellyt teokset: Daniel Defoe: Robinson Crusoe (alkukieli englanti, suom. Juhani Lindholm) Michel Tournier: Perjantai eli Tyynenmeren kiirastuli (alkukieli ranska, suom. Eila Kostamo) J.M. Coetzee: Foe (alkukieli englanti, suom. Seppo Loponen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Jeesus-romaani, historiallinen romaani, ongelmaromaani – miten evankeliumeja voi uudelleenkirjoittaa? Silvia Hosseini lukee Kirjallisuuden myytinmurtajien kolmannessa jaksossa Uutta testamenttia ja sen uudelleenkirjoituksia, José Saramagon Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sekä Michel Tournierin romaania Kolmen kuninkaan kumarrus. Kristityille Raamattu on Jumalan sanaa, uskonnottomalle mytologiaa. Onnistuvatko romaanit myytti- ja uskontokriittisissä näkemyksissään, vai onko pyhä kirja niiden myötä entistä painavampi?  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa teologiaakin opiskellut väitöskirjatutkija Ville Hämäläinen.   Jaksossa käsitellyt teokset: Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarrus (alkuteoksen kieli ranska, suom. Annikki Suni) José Saramago: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (alkuteoksen kieli portugali, suom. Erkki Kirjalainen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Jakson fokuksessa ovat 1900-luvun alun yhteiskuntaluokkien kuvaukset ja niistä 2000-luvulla kirjoitetut mukaelmat. Jaksossa luetaan E. M. Forsterin klassikkoa Talo jalavan varjossa sekä Zadie Smithin romaania Kauneudesta. Lisäksi aiheena on Tiina Lehikoisen Punelma – Eino Leinon Jaana Rönty -romaanin kriittinen uudelleenkirjoitus. Ovatko yhteiskuntaluokkien väliset suhteet muuttuneet? Miten luokkakokemukset eroavat toisistaan? Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtamassa ovat tässä jaksossa filosofian tohtori, vapaa kirjoittaja Taija Roiha sekä kirjailija, toimittaja Emilia Männynväli.   Jaksossa käsitellyt teokset: E.M. Forster: Talo jalavan varjossa (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eila Pennanen) Zadie Smith: Kauneudesta (alkuteoksen kieli englanti, suom. Irmeli Ruuska) Eino Leino: Jaana Rönty Tiina Lehikoinen: Punelma Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa perehdytään Albert Camus'n Sivullisen uudelleenkirjoitukseen, Kamel Daoudin romaaniin Tapaus Meursault. Lisäksi luemme Joseph Conradin Pimeyden sydämen muunnelmaa, Tayeb Salihin suomentamatonta romaania Mawsim al-Hijra ilâ al-Shamâl (englanniksi Season of Migration to the North). Mitä merkityksiä sivullisuus saa postkolonialistisessa kirjallisuudessa? Miltä kolonialismin seuraukset näyttävät algerialaisen ja sudanilaisen kirjailijan näkökulmasta?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtavat kansalaisaktivisti, kirjailija Maryan Abdulkarim sekä suomentaja Sampsa Peltonen. Albert Camus: Sivullinen (alkuteoksen kieli ranska, suom. Kalle Salo) Kamel Daoud: Tapaus Mersault (alkuteoksen kieli ranska, suom. Leena Rantanen) Joseph Conrad: Pimeyden sydän (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kristiina Kivivuori)    Tayeb Salih: Season of Migration to the North (alkuteoksen kieli arabia, engl. Denys Johnson-Davies) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024. 

Millainen kansankuvaaja oli Aleksis Kivi? Tuleeko suomenkielinen klassikko aina luetuksi kansallisten silmälasien läpi? Kirjallisuuden myytinmurtajien viimeisessä jaksossa paneudutaan Seitsemään veljekseen ja sitä mukailevaan Riina Katajavuoren Wenla Männistöön. Lisäksi pohditaan Kiven romaanin akateemista uudelleentulkintaa, Pirjo Lyytikäisen monografiaa Vimman villityt pojat. Jaksossa käsitellyt teokset eivät niinkään haasta alkuperäisteosta kuin sen tulkintahistoriaa ja kanonisoituja tulkintoja.  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjallisuuskriitikko, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.   Jaksossa käsitellyt teokset: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Riina Katajavuori: Wenla Männistö Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.  Tämä Kirjallisuuden myytinmurtajien ainoa kotimaiseen kirjallisuuteen keskittyvä jakso on omistettu joulukuussa 2023 kuolleen kriitikko-kirjallisuudentutkija Mervi Kantokorven muistolle.

Nuoren Voiman uusi podcast-sarja Kirjallisuuden myytinmurtajat julkaistaan 14.3.! Kirjallisuuden myytinmurtajissa paneudutaan myytteihin, klassikoihin ja niiden kriittisiin uudelleenkirjoituksiin. Sarjassa selvitetään, mitä näkökulmia vastamyytit tai klassikkoromaanien muunnelmat tuovat kaunokirjallisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Murtavatko uudelleenkirjoitukset myyttejä, vai saako klassikko vain entistä vankemman aseman? Sarjan käsikirjoitus Silvia Hosseini Sarjan tuotanto Iira Halttunen Sarjan jingle Aapo Soulanto / Artlab Jaksojen äänitys Jussi Liukkonen, Ville Liukkonen & Aapo Soulanto / Artlab Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023-2024.

Kulttuuriykkösessä tarkastellaan saamelaisuudesta inspiraationsa ottaneita kiiteltyjä ja historiallisestikin merkittäviä teoksia. Loopin alla ovat erityisesti vuonna 2022 julkaistu tamperelaisen Red Stage Entertainmentin tuottama ja parhaana pohjoismaisena pelinä palkittu Skábma - Snowfall sekä Katja Gauriloffin ohjaamaa useita Jussi-ehdokkuuksia pokannutta elokuva Je'vida. Je'vida on ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä näytelmäelokuva, ja Skábma - Snowfall on ensimmäinen kokonaan pohjoissaameksi ääninäytelty digipeli. Millaista taiteen ja kulttuurin tekeminen saamelaisnäkökulmasta on, ja millaisia ponnistuksia niiden tekeminen on vaatinut? Mitä modernina saamelaisena kulttuuritekijänä toimiminen 2020-luvulla tarkoittaa? Vieraina elokuvantekijä Katja Gauriloff sekä pelikäsikirjoittaja Marjaana Auranen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa avautuu taas ovi kummaan. Nyt jo neljättä kertaa. Tällä kertaa ollaankin musiikin maailmassa ja jouluisissa tunnelmissa. Tämän kerran taiteellisesta työpajasta Ossi Arvelan haastattelussa kävivät artisti Imppu ja lahtelainen kulttuuriaktiivi Laura Mellanen.

Koulutus ja TE-toimiston aktivoinnit eivät ole tae työpaikan saamisesta. Eri ikäiset ihmiset eri puolelta Suomea kertoivat kokemuksiaan työttömyydestä Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta. Opiskelin diplomi-insinööriksi ja vallalla oli - ja todennäköisesti on edelleen - myös käsitys, että jokainen tekniikan alan opiskelija pääsee kyllä ammatillisesti kehittäviin kesätöihin niin halutessaan. Häpeä oli suurta, kun näin ei tapahtunutkaan, kertoo nimimerkki Arppa. TE-toimistot aktivoivat työttömiä työnhakijoita erilaisiin välityömarkkinoihin kuten harjoitteluun tai CV-kurssille. Aktivoinnit saattavatkin kääntyä työnhakijaa vastaan. Työnantaja voi Lena Näreen mukaan ihmetellä, että miksi työnhakija on ollut vain lyhyissä harjoittelupätkissä. Tilanteet ovat tulleet esille työttömien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Tuomas Niemelä Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Sitra (2023 Tulevaisuusbarometri 2023 Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometri 2022 - Taiteilijoiden työhyvinvointi Valtioneuvosto (2023) Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi Valtiovarainministeriö (2021) Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja HEUNI tiedottavat Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissa

Kulttuuriykkönen selvittää, miltä näyttää taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus Petteri Orpon pääministerikaudella. Keskustelemassa ovat Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja Kaisa Rönkkö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, tietokirjallisuuskustantamo Terra Cognitan Juha Pietiläinen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Jakonen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus. Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta. Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys. Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla

Itä-Suomen tanssin aluekeskus juhlii vuonna 2024 jo 20-vuotissyntymäpäiviään. Tanssitaiteen tuki ry:n tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti ammatillisen tanssitaiteen tunnettuutta ja kehittymistä Itä-Suomessa sekä edistää tanssitaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta alueella, lisätä tanssitaiteen ammattilaisten työllistymisen yleisiä edellytyksiä ja edistää tanssitaiteen ammattilaisten verkostoitumista muihin toimijoihin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää Itä-Suomen tanssin aluekeskusta (ITAK). ITAK:n toiminta-alue on Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Toiminta pyrkii vahvistamaan alueen kulttuuritarjonnan monimuotoisuutta, ammattitaiteen roolia ja saavutettavuutta osana paikalliskulttuuria. Toiminta-alueen taiteen tekijöiden vahvuuksia ovat laaja-alaisesti saavutettava ja sisällöllisesti monipuolinen tanssi- ja esittävä taide, yhteisötaide ja taiteen soveltava käyttö. Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen toiminta pohjautuu monipuoliseen yhteistyöhön taiteilijoiden ja organisaatioiden kanssa niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Organisaation keskeiset toiminnot ovat osatuotanto-, esitys- ja tapahtumatoiminta, alueellinen kiertuetuotanto, viestintä, yleisötyö, taiteen ammattilaisten vertaistuki- ja mentorointi, ammattilaiskurssi- ja workshoptoiminta, yhteisötanssi ja tanssin soveltava käyttö. Toimintoja ohjaa aktiivinen, jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittämistyö. Tavoitteiden edistämiseksi ITAK rahoittaa ja osatuottaa alueella tehtävää tanssitaidetta, järjestää esitysvierailuja ja tapahtumia, verkottaa alueen tanssitaiteilijoita ja muita toimijoita, viestii tanssitaiteesta ja harjoittaa monipuolista, helposti lähestyttävää yleisötyötä. Osaamisen kehittymistä ja ylläpitoa tuetaan vahvistamalla alueellista vuoropuhelua, osaamisen jakamista ja koulutuksiin osallistumista. ITAK on toimialueensa tanssin tietolähde, aktiivinen asiantuntija- ja välittäjäorganisaatio. ITAK:n kaikessa toiminnassa pyritään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen. Vuosittain Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen toimintaa tukee Taiteen edistämiskeskus, Kuopion kaupunki, Mikkelin kaupunki, Joensuun kaupunki, Pieksämäen kaupunki ja Kangasniemen kunta. Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen taiteellinen johtaja Veera Lamberg saapui tällä kertaa Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Oheisessa juttutuokiossa kuullaan tarkemmin Veeran omasta elämänpolusta tanssitaiteilijana ja myöskin siitä, että mitä Itä-Suomen tanssin aluekeskukselle kuuluu näin syyshetkissä 2023. Haastattelijana: Sami Turunen

Villa Gyllenbergissä on esillä ainutlaatuinen taidekokoelma. Rauniomaalauksia, sinisiin vaatteisiin pukeutuneet omat tyttäret, Välimeren tutkielmia ja interiöörejä Assisin Pyhän Fransiskuksen basilikasta. Vasta viimeisinä vuosina tutkittu modernismia vastustanut ja klassisia ideaaleja vaalinut taiteilija Werner von Hausen on nyt valokeilassa. Tämä vuonna 1870 syntynyt kuvataiteilija vastusti omana aikanaan modernistista suuntausta ja syventyi antiikin ajan ikuisen kauneuden teemaan. Miksi hän ajatteli että menneisyydestä voi lukea tulevaa? Ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman teki skuupin seitsemän vuotta sitten. Hän löysi Kauniaisissa sijaitsevan unohtuneen ateljéen. Hän sai luvan vierailla siellä ja se johti siihen että saimme uuden taiteilijan taidekaanooniimme. Werner von Hausen asui Villa Reire-nimisessä huvilassaan Kauniaisissa. Hän oli mukana luomassa taiteilijasiirtokuntaa kotipaikkakunnalleen. Millainen ateljee hänellä oli? Mitä hänen teoksensa kertovat omasta perheestään? Miten antroposofinen ajattelu heijastuu hänen taiteestaan? Tämän unohdetun taiteilijan 80 taideteoksen esiintuominen on kiinnostava lisä maamme taidehistoriaan. Ohjelman vieraina ovat ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund ja teosofien ja antroposofien järjestäytymistä liikkeinä Suomessa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tutkiva Julia von Boguslawski. Werner von Hausen - unohdettu klassikko Villa Gyllenbergissä, Helsingissä 14.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Joonas, Mari ja Paavo puhuvat mm. tekoälystä, kulteista, taiteen luonteesta ja pullonkeräyksestä tulonlähteenä. Ohjelmatiedot: How to Start A Cult https://www.wikihow.com/Start-a-Cult Multiamory Podcast https://www.multiamory.com/podcast https://open.spotify.com/show/3WGG5MNxkW4m1qYi3srUoi?si=8b8490e8906c48b4 Internet Comment Etiquette https://www.youtube.com/@commentiquette Sofi Oksasen neuvoja: https://yle.fi/aihe/a/20-10004962 Silicon Valley: Gavin Belson https://www.youtube.com/watch?v=6KbRA2RjhgQ Everything Is A Remix https://www.youtube.com/watch?v=nJPERZDfyWc Merkittävän valokuvakilpailun voittaja paljastui tekoälyn luomukseksi https://yle.fi/a/74-20027676 On Taking Pictures https://www.ontakingpictures.com/ Lynch on Lucas https://www.youtube.com/watch?v=EJQ4vCu-S0U Pseudomnesia https://www.eldagsen.com/pseudomnesia/

Raastaja-duo paiskoo musiikilliset, kirjalliset, maalaukselliset ja kaikenlaiset taidemuodot kasaan ja laittaa tulta perään verbaalisesti. Miten Pete ja Samu inspiroituvat tekemään taidetta ja ketä he pitävät esikuvina taiteen saralla. Onko taide vain pienen porukan yksinoikeus ja miten siitä tulee nauttia?

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on kuopiolainen laulaja-lauluntekijä, muusikko, näyttelijä sekä myös sairaalaklovni Markus Petsalo. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Tiede & edistyksen Taiteen paikka -keskustelusarjan kolmannessa jaksossa keskitytään sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Amanda Vähämäen työhön. Hän oli numeron taiteilija ⁠Tiede & edistyksen Isabelle Stengers -teemanumerossa⁠ (T&E 4/2021). Vähämäen sarjakuvia on julkaistu lehdissä ja antologioissa eri maissa. Suomeksi häneltä on ilmestynyt kolme sarjakuva-albumia ja hän on nykysarjakuvaan keskittyvän Kutikuti-kollektiivin jäsen. Jaksossa Tanja Tiekso keskustelee Vähämäen kanssa muun muassa hänen näyttelystään, satu- ja taruolennoista, sarjakuvan tarinankerronnasta ja liminaalitilasta. Jakson tallenne on tehty Vähämäen Piirustuksia-näyttelyssä, joka oli esillä Kuvittajat ry:n ylläpitämässä Galleria Kuvituksessa Helsingissä alkuvuonna 2022. Taiteen paikka pyrkii podcast-sarjana löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle.

Perjantaistudiossa puhutaan Suomen Kansallisbaletin vallan väärinkäyttöä ja seksuaalista häirintää mahdollistaneesta johtamisesta. Tällä viikolla Kansallisbaletin ex-tanssijat kertoivat Ylellä huonoista kokemuksistaan. Baletin edellyttämä ulkonäkökontrolli ja kehojen negatiivinen kommentointi aiheuttaa mm. anoreksiaa. Kuinka paljon kannattaa taiteen edestä uhrata ja kärsiä? Raati ihmettelee myös moralismia korostavaa henkeä kulttuurissa. Onko vallalla oikeaoppisuuden ja vaikuttavuuden vaatimus? Imagen kolumni väittää, että taiteilijoiden apurahahakemuksissa kannattaa mainita ekokriisi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, mikäli aikoo saada rahoitusta. Jos taiteen tehtäväksi ei mielletä etsimistä, anarkismia, haahuilua, kapinaa tai älyllistä leikkiä tms. vaan siltä odotetaan "tuloksia", mitä menetetään? Saadaanko edes hyvää taidetta? Turun Sanomien mukaan yliopisto-opiskelijat eivät jaksa enää lukea tenttikirjoja. Vaatimustasoa on myös alennettu lukioissa koska oppilaat eivät vaan jaksa nähdä vaivaa. Raati pureutuu koulutuksen nykytilaan: onko porukasta tullut tiedon runsaan ruokapöydän ääressä välinpitämättömiä kun tarjolla on vielä helpommin jotakin vielä kivempaa, jonka eteen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa? Jos ihanneammatti on someinfluensseri, mihin koko peruskoulua tarvitaan? Aiheuttaako opiskelu stressiä siksi, että siltä ovat kadonneet selvät rakenteet ja tavoitteet, ja nuorille sysätään näistä liikaa vastuuta? Eikä perinteitä unohdeta: suomalainen promootioperinne kuuluu UNESCOn aineettoman maailmanperinnön listalle. miten tällaiset perinteet voivat rikastaa elämäämme? Mitä perinteitä meidän aikamme voisi luoda jälkipolvien vaalittaviksi? Studiossa ovat Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Matti Rämö ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Toukokuussa Teatterikorkeakoulussa käy vilske, kun osa opiskelijoita päättää opintojaan ja uusia valitaan. Podcastin vieraana ovat ohjaajaopiskelija Minna Lund ja ohjauksen professori Saana Lavaste. Keskustelussa pohditaan Teatterinkorkeakoulun tämän hetken ilmapiiriä ja sitä, miten siihen ovat vaikuttaneet korona-aika ja ajankohtaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset jännitteet. Lisäksi käsitellään ohjaajan ammattikuvan muutoksia, Teakin roolia uramahdollisuuksien kannalta, klassikoiden päällekirjoittamisen ideaa sekä Lundin taiteellisena lopputyönään kirjoittamaa ja ohjaamaa Message from Tyler – Memento Mori, Kirsikkatarha -näytelmää, jossa Anton Tšehovin Kirsikkapuisto kohtaa Chuck Palahniukin Fight Clubin.

Raha kiinnostaa! Artpod keskustelee taiteilijoiden Haliz Yosefin ja Anna-Karoliina Vainion kanssa taiteilijoiden toimeentulosta ja rahasta. Liikkeelle lähdetään Suomen Taiteilijaseuran palkkapilotista, joka tehtiin 9 nuoren taiteilijan kanssa Nuoret23-näyttelyn yhteydessä. Jaksossa viitataan myös Cuporen ja Taiken yhteistyössä toteuttamaan “Taiteen ja kulttuurin barometri 2019” -kyselyn tuloksiin, jonka aiheena on taiteilijan työ ja toimeentulo.  Podcastin juontaa Artpodin Evelin Kask.

Ghanalais-suomalaiset tanssija-tanssinopettajat Ama Kyei ja Julian Owusu käyvät läpi kokemuksiaan mustuudesta ja länsimaisen tanssin konventioista sekä siitä, miten nämä yhdistyvät hiphop-tanssijan identiteetteihin. Julian Owusu on monialainen taiteilija, jonka taiteellisen työn keskiössä ovat yhteisöllisyyden rakentaminen, hip hop, tanssi, dekoloniaaliset työskentelytavat ja uusiksi kuvitteleminen. Hip hopin ja omien projektiensa ohella Owusu on työskennellyt tanssijana, koreografina ja näyttelijänä mm. Zodiakilla, Jojolla ja Oulun kaupunginteatterilla. Hän on toiminut opettajana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, Oulun ammattikorkeakoulussa sekä lukuisissa kaupallisissa tanssikouluissa. Taiteellisen työnsä ohella Owusu kuuluu The Nordic House of Reykjavikin ja Taikabox ry:n hallituksiin. Owusu on työskennellyt Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) Nuortenkulttuurin läänintaiteilijana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla vuosina 2016-2021. Ama Kyei on tanssija, koreografi ja doula. Hän suhtautuu intohimoisesti turvallisten tilojen luomiseen lapsille ja nuorille, ja näkee paljon voimaa yhteenkokoontumisessa ja yhdessä luomisessa. Kyei suhtautuu intohimoisesti myös luontoon. Hän on asunut viimeiset 8 vuotta Ruotisssa ja on kuluneen 1,5 vuoden aikana viettänyt suurimman osan ajastaan isänsä kotimaassa Ghanassa.  Podcast-jakson on tuottanut Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Päivän jaksossa puhutaan sivumennen taiteen tukemisesta ja sen jälkeen vähän valokuvauksesta. Filmejä on kehitelty ja Instagrammia sekä Youtubea seurattu. Päivän linkit: How I Created a Photo Project that Launched my Fine Art Career https://youtu.be/bUgTfQNLJ4E ja How To Take Accidentally Wes Anderson Photos https://youtu.be/NDMPMftpkW0

Kuinka oman yhteisön äärellä ja omalle yhteisölle luotu taide muovaa taiteentekijää? Voiko valtaväestön katseet ja odotukset ohittaa, ja mitä siitä voi seurata marginalisoidulle taiteentekijälle? Kuinka käsitellä omaan yhteisöön liittyviä kriittisiä tai monitulkintaisia kysymyksiä? Entä miksei taiteilijanerous kiinnosta? Keskustelemassa Stina Aletta Aikio ja Santi Garzón, moderaattorina Mira Eskelinen. Stina Aletta Aikio on saamelainen taiteilija, joka yhdistelee työssään uutta mediaa ja duodji-perinnettä moderneihin materiaaleihin, kuten jätteeseen ja lasiin. Aikio on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa queer-saamelaisliikehdinnässä. Taiteilija Santi Garzón alias Saint Santí tuo taiteellaan esiin yhteiskunnan ongelmakohtia hyvin intersektionaalisesta näkökulmasta. BIPOC-taiteilija sisällyttää tarinankerrontaansa vaikeuksia elämänsä varrelta ja taiteen visuaalinen ilme muodostuu transidentiteetin ympärille. Mira Eskelinen on häpeilemättömän queer kirjailija, taiteilija ja kulttuurituottaja. Hän käsittelee teoksissaan muun muassa transiloa, seksiä, lepoa ja muistoja. Mira on yksi palkitun Punch Up! – Resistance & Glitter -klubin perustajista. Credits: Tuotanto: Mira Eskelinen / UrbanApa Leikkaus: Mira Eskelinen Miksaus: Timo Tikka Jakso on nauhoitettu toukokuussa 2023 osana #StopHatredNow 2023 -ohjelmaa.

Tiede & edistyksen Taiteen paikka tekee paluun Tutkijaliiton podcast-sarjaan! Uudessa jaksossa Tanja Tiekso keskustelee Turussa asuvan runoilija Reetta Pekkasen kanssa, joka oli numeron taiteilija ⁠Tiede & edistyksen Henri Bergson -teemanumerossa 3/2021⁠. Pekkanen on julkaissut Osuuskunta Poesialla runoteokset Pieniä kovia nuppuja (2014), Kärhi (2019) ja Salakuljetuksia (2021, Poesiavihkot). Jaksossa Tiekso ja Pekkanen keskustelevat muun muassa lukemisen suhteesta kirjoittamiseen ja puhumiseen, muiden taiteiden merkityksestä omalle työskentelylle, Pekkasen runojen tunnelmasta, tyhjyydestä ja tauoista, säkeissä sekä tilassa. Taiteen paikka pyrkii podcast-sarjana löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle.

Inari Raaterova on kuvataiteilija. Jakso äänitettiin Taiteen talolla, Turussa, 4. toukokuuta 2023. Tue podcastin tekemistä: MobilePay 0407688249

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Uudessa tutkimuksessa paljastui että Edelfelt oli hyvä isä. Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? Maria Vainio-Kurtakko kertoo tietokirjassaan Sovelias liitto Edelfeltin ja hänen vaimonsa Ellanin avioliiton tarinan. Hän halusi kirjoittaa heidän omista näkökulmistaan muun muassa Pariisin elämästä, “his and her story” -tyylisesti. Miten hän kuvailee heidän suhdettaan? 3.5. julkaistiin Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tekoäly on muuttanut käsitystämme siitä, mitä on taide, kuka on taiteilija ja mikä saa näkyvyyttä tulevaisuudessa. Luovista tekoälyistä keskustelemassa Ellun Kanojen asiantuntija Suvi Auvinen, designer Tea Sirén ja tämän vuoden copy-harkKana Elsa Piikki. Tekoäly: renessanssi -blogisarjan toinen osa: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/tekoaly-ohjaa-taiteen-tulevaisuutta/ Tutustu muihin sarjan sisältöihin: https://ellunkanat.fi/ellun-kanojen-tekoaly-renessanssi-sarja/ Anne Lamott - Bird by Bird: Some Instructions on Writing and Life: https://www.adlibris.com/fi/kirja/bird-by-bird-some-instructions-on-writing-and-life-9780385480017 Blogisarjan kuvituksessa on hyödynnetty valokuvaa taiteilija Gerard Masin veistoksesta. Lue lisää: https://mymodernmet.com/renaissance-sculptures-reimagined-gerard-mas/

Viime joulukuussa valtiovarainministeriö ilmoitti, että seuraavan kahden vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardillla eurolla. Nyt eduskuntavaalien alla alussa ministeriö esitteli yli 40 kohdetta, joista on mahdollista leikata. “Leikkauslistalla” on myös kulttuuri.Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionavustusten keskittäminen ja pienistä valtionavustushauista luopuminen säästäisi valtiovarainministeriön mukaan 200–400 miljoonaa euroa. Suorassa Helsingin Musiikkitalosta tehtävässä lähetyksessä keskustellaan kulttuurin ja taiteen rahoituksesta, leikkausten seurauksista ja eri puolueiden kulttuurisuhteesta. Esillä on myös epävarmaa keikkatyötä tekevien taiteilijoiden ja apurahataiteilijoiden tilanne. Vieraina ovat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen johtaja Marjo Mäenpää, Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Paula Tuovinen, kitaristi Mikko Kosonen, valokuvataiteilija Joel Karppanen ja elokuvatuottaja Miia Haavisto. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Taiteilija Maija Tammi sekä Suomen valokuvataiteen museon museolehtori Kastehelmi Korpijaakko keskustelevat tieteen ja taiteen yhteistyöstä museon Kuva ois kiva -podcastissa. Jakson juontaa Suomen valokuvataiteen museon yleisötyön intendentti Erja Salo.

Tekoäly on nyt enemmän otsikoissa ja keskusteluissa kuin koskaan. Googlen ja Microsoftin uusien kohuttujen chat-pohjaisten hakupalvelimien lisäksi tekoälyyn pohjautuvat kuvapalvelut ovat saaneet massat innostumaan näyttävien kuvien tuottamisesta. Kuinka hyvin tekoäly soveltuu taidealoille, ja mitkä ovat pitkällä juoksulla sen vaikutukset, kun kuka tahansa voi teettää tekoälyllä monimutkaisiakin kuvia tai musiikkia? Useat taiteilijat ja muut luovan alan työntekijät ovat ilmaisseet huolensa kehityksestä ja omasta asemastaan tekoälyn tuottaessa kuvia ja muita kulttuurituotteita lähes itsestään. Voiko kone luoda aitoa taidetta, ja onko se parempaa kuin taiteilijan tekemä? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia tekoäly asettaa kulttuurillemme, ja miten tekoälyn kanssa pitäisi toimia, ettei kulttuuriala jäisi alisteiseksi tekoälyn kehittyessä myös taiteen tuottajana? Kulttuuriykkönen kutsuu vieraikseen keskustelemaan aiheesta graafikko Ville Tietäväisen ja taiteilija Kai Hannisen sekä tekoälyn luovuutta tutkivan tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivosen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa ensi kertaa Olli Seuri. Väittelyä käydään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten Turkki-kiemuroista, kansanedustajien halusta/haluttomuudesta saada viinit ruokakauppoihin ja museokäyntien rahallistamisesta. Kaarina Hazard kutsuu saippuaoopperaksi Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. "Uusissa jaksoissa pääpahiksena on Turkki. Ihailen tapaa, jolla Turkki pelaa tätä peliä. Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia vai mennäänkö Ruotsista huolimatta?" Pekka Seppänen pohtii, nouseeko oppositio viinin voimalla valtaan. Ylen kyselyyn vastanneiden kansanedustajien enemmistö kannattaa alle 15%:n alkoholijuomien tuomista maitokauppoihin. Juha Itkonen kertoo Museoliiton kyselystä, jonka mukaan museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Näin arvioivat museokävijät siis itse. Pekka ei selvästikään pidä aineettomien asioiden rahallistamisesta, Kaarina pitää numeroita trollauksena. Juha Itkonen toimii Taiteen edistämiskeskuksessa Taideneuvoston puheenjohtajana, ja Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raatilaiset toimittaja/kriitikko Leena Virtanen, filosofi Tuomas Nevanlinna ja liikemies Sami Kuusela pähkäilevät ajankohtaisia ilmiöitä.

Vuonna 2001 perustettu Todellisuuden tutkimuskeskus (TTK) on avantgardistisen esitystaiteen suomalainen pioneeriyhteisö, joka teoksillaan oman määrityksensä mukaan ”havannoi, kyseenalaistaa ja uudistaa todellisuutta”. Podcastin yhdeksännessätoista jaksossa vieraina ovat yhteisön perustajakonkari Janne Saarakkala, tuore toiminnanjohtaja Katja Kirsi sekä TTK:n julkaiseman Taiteen paikka -sivuston toimittaja-tuottaja Katriina Kettunen. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, mistä taiteessa on kyse, miten se kohtaa yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisuuden sekä sitä, mikä on sen paikka kokemuksellisessa kehyksessä, jonka yleensä ymmärrämme todellisuutena. Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria jää jakson myötä kesätauolle!

Miten rakennettua ympäristöä voitaisiin tehdä viihtyisämmäksi yhteisvoimin taiteen avulla? Kuinka taide voisi kohentaa julkista tilaa? Keskustelussa käsittelemme aihetta käyttäen esimerkkinä Espoon Metsolan päiväkotia, jossa alueen asukkaiden osallistaminen ja taide ovat näkyneet jo työmaa-aidassa. Podcastissa vieraina keskustelemassa: Vepe Erikkilä, toimitusjohtaja, ERI Arkkitehdit Reetta Kalajo, intendentti, yleisöpalvelut, EMMA – Espoo Museum of Modern Art Laura Merz, kuvataiteilija

Perjantaistudiossa ajankohtaisista aiheista keskustelemassa toimittaja/kriitikko Matti Rämö, oikeuslääketieteen professori Helena Ranta ja esseisti Silvia Hosseini. Nicklas Wancke juontaa.

Sinebrychoffin taidemuseon Linné ja pieni pala paratiisia -näyttelyssä syvennymme puutarhaan ja kukkiin maalaustaiteessa. Suomen puutarhahistorian alkuvaihe liittyy luonnontieteilijöihin Pehr Kalmiin (1716–1779) ja hänen opettajaansa Carl von Linnéhen (1707–1778). Ajan puutarhataiteen kytkös kasvitieteelliseen tutkimukseen oli vahva. Harvinaiset kasvit olivat puutarhurin ylpeyden aihe. Kukkien rooli maalaustaiteessa symbolina tai ornamenttina kehittyi 1600-luvulla varsinaiseksi kasvimuotokuvaksi ja silloin syntyi kukka-asetelmat. Taiteesta tuli myös tärkeä osa luonnontutkimusta. Kukkamaalaukseen erikoistuneet taiteilijat, olivat suuremmaksi osaksi naisia. Millaisen jäljen he jättivät kasvitieteellisiin julkaisuihin? Kuka Carl von Linné oli? Linnén läpimurtoteos Systema Naturae julkaistiin Leidenissä vuonna 1735. Teoksessa Linné esitti ensimmäisen kerran luokittelujärjestelmänsä, joka kohotti hänet kansainväliseen maineeseen ja tieteen historiaan. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Kirsi Eskelinen, kuraattori Claudia de Brün ja filosofian tohtori Julia Donner. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millaisia ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan realistinen ja liberaali koulukunta? Mitä ajatella sukupuolesta ja maanpuolustuksesta? Entä ovatko taide- ja taidekritiikki pelkkää eliitin hupia? Uusimmassa Omaa luokkaa -podcastin jaksossa pohditaan näiden kysymysten lisäksi lyhyesti vallan kontekstisidoksisuutta ja yksilökeskeisen etuoikeuspuheen rajoitteita. Jakso on Omaa luokkaa -podcastin viimeinen Soundcloud-feediin päivittyvä jakso. Liitythän siis viimeistään tässä vaiheessa podcastin Patreon-tukijaksi tai tilaat maksuttomat jaksot Radio Helsingin syötteen kautta. Jakso äänitetty torstaina 24.3.2022. Lähteitä ja inspiraatiota: Leonidas Aretakis: Behövs marxismen för att förstå Putins krig? Flamman 17.3.2022 Pierre Bourdieu: The Field of Cultural Production Hiski Haukkala: Suuren pelin paluu

Mahadura & Özberkan sukeltavat suomalaiseen taidekenttään. Taideinstituutiot ovat perinteisesti hyvin valkoisia tiloja – kuka tekee taidetta ja kenelle? Vieraina studiossa ovat näyttelijä ja esitysten tekijä Noora Dadu ja näyttelijä ja kouluttaja Sara Salmani, joiden kanssa pohditaan, kenen tehtävä on murtaa taidemaailman normit. Miten vapaudutaan toiseuttavista tarinoista ja tavoitellaan taiteellista vapautta? Jaksossa kuullaan myös ääniviesti ohjaaja Khadar Ahmedilta.

Tämä podcast-jakso aloittaa keskustelusarjan, jossa Tanja Tiekso vierailee Tiede ja edistys -lehden numeron taiteilijoiden kanssa heidän työlleen merkityksellisissä tiloissa ja paikoissa. Podcast-sarja pyrkii löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle. Ensimmäisessä jaksossa Tiekson kanssa keskustelemassa on Tiede ja edistyksen numero 1-2/21 taiteilija Mikko Kuorinki, jonka taiteellista työskentelyä määrittää dokumentaristinen asenne suhteessa elinympäristöön ja esineisiin.

Taiteen suurvalta Italia satsaa pandemian jälkeisiä EU:n elvytysrahoja voimakkaasti myös kulttuurikohteiden uudistamiseen. Italian hallitus on luvannut yhteensä 6,7 miljardia euroa maan kulttuurielämän elvytykseen. "Pandemian aikana museoiden ja muinaiskohteiden yleisöstä katosi 80 prosenttia", sanoo Italian kulttuuriministeriön johtava arkeologi Massimo Osanna. "Nyt sulkutilojen päättyessä museoiden on uudistuttava entistä kiinnostavammiksi", Osanna pohtii. Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Kokeellisia dokumentaarisia elokuvia ohjaava Jan Ijäs katseli lapsena Lagosissa videokaseteilta Charles Chaplinin elokuvia. Taiteen tekemisen Ijäs löysi teininä, kun hänen päälleen kaadettiin kylmää vettä ja raakoja silakoita. Jan Ijäksen kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Juho Kankaanpää.

Olotila – julkisen taiteen äärellä -sarja on omistettu tilallisen ajattelun tutkimiseen. Tässä jaksossa Hanna ja Viveka käyvät pintaraapaisuna keskustelua julkisen taiteen teemoista ja yleisimmistä termeistä. Mitä julkinen taide on? miten sitä rahoitetaan ja tehdään? ja missä julkista taidetta voi kokea ja nähdä?  Tämä jakso toimii myös avausjakso sarjakokonaisuudelle, jossa tulevissa jaksoissa julkista taidetta lähestytään tarinallisten teemojen kautta.

Hanna-Reetta Schreck kirjoitti kirjan Säkenöivät ja oikukkaat Suomen kultakauden naisista. Uusia näkökulmia naisiin, joita ilman Suomen historia olisi toisenlainen. Ellan Edelfelt ja Aino Sibelius muistetaan tunnettujen miestensä vaimoina, mutta millaisia ihmisiä he olivat pyrkimyksineen ja unelmineen? Kaunokirjallinen teos uudistaa käsityksiämme vuosisadan vaihteen ristiriitaisesta ajasta. Ellen Thesleffin ja Alma Söderhjelmin kaltaiset oman tiensä kulkijat kyseenalaistivat naisen perinteiset roolit ja näyttivät suuntaa muille dekadenssin aikakauden naisille. Ohjelman vieraana on Hanna-Reetta Schreck. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tällä kertaa Tanssistudio-podcastissa pohditaan, voiko taiteen nimissä tehdä mitä vaan. Mitä sä vastaisit tähän kysymykseen? Taiteella on aina muutettu maailmaa sekä paljastastettu ja kannustettu kyseenalaistamaan esimerkiksi vallitsevia valtarakenteita. Varsinkin viime aikoina taiteen kentällä on käyty moniäänistä keskustelua muun muassa vaikuttavan taiteen teemoista. Miten taide määritellään? Minkälaisia erilaisia taidekäsityksiä on olemassa? Voiko mikä tahansa olla taidetta? Onko taiteella tehtävää? Onko olemassa aihetta, josta ei voisi tehdä tanssiteosta tai onko olemassa asioita, joita tanssiteoksessa ei voisi tehdä? Kummalla on isompi vastuu - itse taitelijalla vai taiteen tulkitsijalla? Jakso on kysymyksiä, pohdiskelua ja vastauksia täynnä. Are you ready? Ps. Hienoinen disclaimer tähän väliin: kuten monien jaksojemme kohdalla, ei tämäkään jakso ole poikkeus tunteiden herättämisen suhteen. Taide pohdituttaa ja sen kohdalla täytyy muistaa, että kyse on useimmiten mielipiteistä. Me tuodaan esille meidän omia mielipiteitä ja sä saat tottakai olla asioista eri mieltä! Pps. Mitä tekemistä Lil Nas X:n MONTERO-kappaleella mahtaa olla tämän jakson kanssa? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Taiteen monitaituri Lauri "Laxa" Peltonen on ammattitanssija, muusikko ja multidisiplinäärinen taiteilija, joka on esiintynyt ja opettanut niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lauri on tanssia, musiikkia ja audiovisuaalisia taiteita yhdistävän Oneiros Resort -taideryhmän perustaja ja yksi KooKooCee -breikkiryhmän perustajajäsenistä. Tällä hetkellä hän toimii myös Break The Fight! -hankkeessa break-ohjaajana sekä koulukummina Itä-Helsingissä. Tanssin ja musiikin lisäksi Lauri työskentelee esimerkiksi kuvataiteen sekä kokeellisen elokuvan parissa. Hänen tyyliinsä kuuluu mm. taiteellisten prosessien syvä kunnioittaminen, uuden ja oleellisen etsiminen sekä improvisaation vahva rooli tekemisessä. Tässä podcastissa Lauri kertoo breikkaamisesta ja sen opettamisesta sekä taiteen tekemisen universaalista soveltamisesta muihin elämän osa-alueisiin. Keskustelussa Lauri ottaa kantaa vallitsevaan, erityisesti taidealan osaajiin iskeneeseen koronakurimukseen ja lähettää mahdollisen epätoivon keskellä oleville kollegoilleen viestin. Podcastin lopussa kuulemme Laurin oppilaiden, 12-vuotiaiden Ehanin, Axun ja Keikon kokemuksia ja näkemyksiä Break the Fight! -hankkeesta, jonka kautta he ovat päässeet opiskelemaan hiphop-kulttuurin eri lajeja. Nuoret olivat mukana myös Creative Finlandin toteuttamassa Break the Fight! -haastattelussa, jossa vieraana oli hankkeen perustaja Arja Tiili. Artikkelin voit lukea tästä: https://www.creativefinland.fi/post/break-the-fight-taidetoiminnalla-kiusaamista-vastaan.

Nyt on mahdollista jättää oma kädenjälki Kärpäseen! Alueelle toteutetaan yhteisötaideteos kevään 2021 aikana. Kärpäsen asukkaita – ja kaikkia muitakin lahtelaisia – kutsutaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan yhteisöllistä taideteosta! Teosta rakennetaan kevään aikana päiväkoti Teemulan (Kasakkamäentie 16) aitaan. Luvassa on 100 metriä näyttävää taidetta ja taideteos tulee ilahduttamaan valmistuttuaan ohikulkijoita, sillä aidan vieressä kulkee vilkas kävelyreitti. Materiaalivalinnoissa kiinnitetään huomiota säänkestävyyteen ja ekologisuuteen. Myös koululuokat ja muut ryhmät toivotetaan tervetulleiksi projektiin. ”Koronatilanteen vuoksi joudumme miettimään turvallisia tapoja vahvistaa ihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Taiteen tekeminen ja kokeminen yhdistää erilaisia ihmisiä sekä parhaimmillaan vahvistaa tunnetta siitä, että haastavankin tilanteen keskellä voimme itse vaikuttaa lähiympäristöömme ja sen viihtyvyyteen”, kertoo DILAn yhteisökehittäjä Tiia Niuranen. Yhteisötaiteen tekemisestä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä yhteisökehittäjä Tiia Niuraseen puhelimitse 044 739 2045 tai sähköpostilla tiia.niuranen@dila.fi Radio Voiman iltapäivässä soitettiin Tiia Niuraselle ja kyseltiin projektista tarkemmin.

Taiteen kuvailua ja arviontia, mikä oikeastaan on taidetta ja mikä siinä kiinnostaa? Pojat käyvät läpi taiteen roolia omissa elämissään, ja nyky-yhteiskunnassa.

Taiteen kuvailua ja arviontia, mikä oikeastaan on taidetta ja mikä siinä kiinnostaa? Pojat käyvät läpi taiteen roolia omissa elämissään, ja nyky-yhteiskunnassa.

Mitä kulttuurialan ahdingolle voidaan tehdä? Keskustelemassa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.), kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd.) ja kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.). Risikon mielestä alalle tarvittaisiin rahallista tukea, ja tartuntatautilaki pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn. Hänen mukaansa hoidosta on voinut tulla vakavampi jo kuin taudista. Viitanen kertoo, että suunnitteilla on tapahtumatakuu, jolla tapahtuma-alan tilannetta helpotettaisiin. Hän muistuttaa, että koronakriisiä pitää hoitaa terveys edellä. Honkasalon mielestä korona-rajoituksia pitäisi tarkastella kriittisesti ja perustulo pitäisi nostaa keskusteluun uudella tavalla. Myös kunnat voisivat hänen mielestään tukea yksittäisiä taiteilijoita. Koronapandemia on Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan vaikeuttanut tai estänyt työskentelyä kaikilla taiteenaloilla, mutta erityisen rajusti siitä ovat kärsineet sirkus-, näyttämö, ja tanssialat. Näillä aloilla toimivista lähes joka kolmas on harkinnut ammatin vaihtamista. Tapahtumateollisuus ry:n laskelmien mukaan tapahtuma-alan tappiot olivat viime vuonna 1,9 miljradia euroa. Niihin tuli kompensaatiota tukien muodossa noin neljä prosenttia. Viikonloppuna muusikko Paula Vesala kohahdutti kritisoimalla hallitusta ja erityisesti pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) Suomen Kuvalehdessä. Ylelle Vesala totesi, että "jaksuhaleja on kuultu, mutta mitään tekoja ei ole nähty". Miten poliitikot vastaavat Vesalan kritiikkiin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Luovan osaston vieraana Suvi Liukkonen. Keskustelua taiteen myynnistä ja markkinoinnista sekä siitä, mitä yhteistä taiteen tuotteistamisella ja ns. perusmallisella markkinoinnilla on. Onko taiteilijoiden edustaminen pelkää skumppaa ja avajaisissa pyörimistä? Vieras: Suvi Liukkonen W1llou Agency https://www.w1llou.com/ Äänitys, editointi ja tuotanto: Mikki Rousi – Music & Audio Production www.mikkirousi.com Luova osasto podcastia kipparoi Jussi Junikka, joka toimii päivätyönään Fulmoren toimitusjohtajana ja muotoilee tiiminsä kanssa yrityksistä parempia ja tuloksellisempia.

Taiteen ja kulttuurin kentällä liikkuu paljon rahaa ja luova sektori on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia toimialoja. Alalla työskentelevien ihmisten määrä kasvaa koko ajan ja esimerkiksi taidealan palkoista ja palkkioista on tänä syksynä keskusteltu mediassa jonkin verran. Esimerkiksi tanssijoita yritetään usein alipalkata töihin erilaisiin tuotantoihin, vaikka tanssija on ammattilainen siinä missä muutkin. Eikö taidetta ja kulttuuria arvosteta Suomessa tarpeeksi, vai mistä ongelmat johtuvat? Mistä asioista tanssijan palkkio koostuu? Mitä esimerkiksi tuotantoyhtiöiden ja kaikkien muiden tanssijoita palkkaavien tulisi ottaa huomioon tanssijoita palkattaessa? Entä mitä me tanssijoina osaltamme voimme tehdä parantaaksemme tätä tilannetta? Pureudumme aiheeseen yhdessä asiantuntevan vieraan – tanssija ja b-boy Sakari ”Saki 1” Nisulan kanssa! Diippiä pohdintaa siis tiedossa - tuu messiin! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Venla Anttila ihastuu Pirkko Salminen-Kilpelän taideteokseen taidelainaamossa ja hankkii teoksen itselleen. Tämä aiheuttaa uskomattoman tapahtumien sarjan, joka on täynnä empatiaa ja rakkautta.

Kulttuuriykkösen Kisastudiossa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, mainosmies Jussi Turhala ja kosmologi Kari Enqvist keskustelemassa viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mitä on taiteen hengellisyys? Toimittaja, sanoittaja Heimo Hatakka ja muusikko, pianisti Jiri Kuronen keskustelevat ja musisoivat aiheesta. Mukana myös Anna Hanski, laulu. Elsa Sihvola haastattelee ja soittaa selloa.

Taiteen tohtori, tutkija ja tietokirjailija Asta Raami saapui etäyhteyden päähän keskustelemaan intuitiosta. Keskustelun aikana avataan mitä intuitiolla tarkoitetaan, mitä se ei ole, millaisia mahdollisuuksia intuition hyödyntäminen tarjoaa sekä tapoja kasvattaa omia valmiuksiaan kuunnella sen ääntä. Keskeisiä teemoja ovat ongelmanratkaisu, visionääriys sekä kahden ajattelutavan, intuition ja päättelyn, erojen ymmärtäminen ja yhteispelin parantaminen. ‍ Jakson sivu ja shownotesit: www.flow-akatemia.fi/podcast/asta-raami-intuitio-ja-flow [02:41] Milloin olit viimeksi flow'ssa? [06:00] Kuinka päädyit intuition pariin? [16:00] Mitä intuitio on ja ei ole? [27:15] Mitä "hyötyä" intuitiosta on ja miten se eroaa päättelystä? [36:00] Havainnoinnista ja näkemisen tärkeydestä [44:45] Mistä taidoista älykäs intuitio koostuu? [52:00] Tuntemuksen ja tunteen eroista [60:04] Kuinka päästään ulos boksista? [72:20] Ensin tutkimus, sitten epäily [82:20] Ylianalysointi vähentää intuition tarkkuutta [85:00] Intuition ja flow'n suhde [97:00] Loppuwräpit Intron bitti: https://soundcloud.com/l-ba

Koronavirus on lamauttanut lähes koko yhteiskuntamme. Myös suurin osa kulttuurielämästä on tauolla tai se yrittää tavoittaa yleisöjä verkkoyhteyksien kautta. Miten Suomi pärjää ilman konsertteja, teatteria, oopperaa tai taideperformansseja? Kuinka taiteilijat selviävät tästä tilanteesta? Syntyykö karanteenissa uusia taidemuotoja? Muuttuuko kulttuurielämssä jokin pysyvästi? Roman Schatzin vieraina ovat elokuvantekijä Virpi Suutari ja muusikko Iiro Rantala.

Taidekuraattori Elina Suoyrjö kertoo, miten naiset on pidetty aina taiteen marginaalissa. Isojen taidemuseoiden vetonauloja ovat viime aikoina olleet naiset, joten kirjoitetaanko taidehistoriaa nyt uusiksi? Puhumme myös heistä, joiden varaan koronakevät on kaatunut. Joko pandemia tuo sairaanhoitajille palkankorotuksen vai tyydytäänkö jatkossakin vain taputuksiin? Olemme myös kunnon feministeinä heränneet kuuntelemaan miestenkin tunteita, ja Iso feministi vastaa kysymykseen siitä, onko tasa-arvoliikkeellä Latinalaisessa Amerikassa mahdollisuuksia.

Kulttuuriykkösen kevätpäivänseisauksen Kisastudio koostuu pandemiabileistä, taiteen mahtimieskultista, M.A. Nummisen neroudesta ja eloisasta runonlausunnasta. Kisastudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa ekonomisti Heikki Pursiainen, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja liikemies Sami Kuusela. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

News about art, music and theatre - Taiteen, musiikin ja teatterin tapahtumia

Tiesitkö, että intuitio on ihmisen ensisijainen ja luonnollinen tapa ajatella? Elämme maailmassa, jossa ihannoimme ja arvostamme tietoista päättelykykyä. Olisiko nyt aika ravistella ajatuksia ja sukeltaa intuition mahdollistavaan maailmaan? Yksi asia ei kuitenkaan poissulje toista, joten työyhteisöt joilla on kyky yhdistää tietoinen päättelykyky ja intuitio ovat etulyöntiasemassa, niin nykypäivän kuin tulevaisuuden työelämässä. Tässä jaksossa pureudutaan intuitioon ja sen ymmärtämiseen. Pohdimme myös lopuksi, miten vaikeita ongelmia voi ratkaista hyödyntämällä intuitiota? Asta Raami on tutkija, taiteen tohtori ja kirjoittanut useita tietokirjoja intuitiosta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kulttuuriykkösen Kisastudio suorana Helsingin Keskustakirjasto Oodista. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kulttuurituottaja Annu Kemppainen sekä yrittäjä Anna Moilanen pohtivat whataboutismia, taiteen etiikkaa, kuvataiteen rahoitusta ja kaupallisuutta sekä sitä millaista on seurata kahden intohimoisesti asiaan suhtautuvan ihmisen keskustelua. Tuukka Pasanen juontaa.

Taiteen ja tieteen evakuointi Helsingistä on suuri tarina asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten uhrautuvasta työstä kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Miten Ateneumin, Sinebrychoffin, Kansallismuseon, julkisten veistosten sekä Helsingin Yliopiston kirjaston aarteiden evakuointi käytännössä tapahtui? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Mikä on sinun mielibide? Paskanjauhantamylly raikaa uuden vuoden kunniaksi kuin pakasta vedetty Skuuda! Vakiovieraiden lisäksi leukojaan tässä-KIN jaksossa ulkoiluttaa automyyjäsuvun vesa, simply clever, Skuudamies Valtteri Aine!Hävittäjähankinnat. Eduskunnan paskat hissit. Kaikkeen voi kuolla. Banaani ja jeesusteippi. Reidar Säreistöniemi. Banksyn shredderi. Pankkirotta. Lassin taidesalaliittoteoria. Keittiöinstallaatio. Mona Lisa pod. Mona-Liisa Malvalehto. PS Kemin huivi. Tuohimaa teki maalin, Ruotsi hävisi. Me ei todellakaan liitytä Tornioon. #doppelmayr #visitkittilä. Sirpa pakottaa. Ski doo Ski doo. Tasapää. Kateellinen kokoomuslainen ja kaikista huoltapitävä vasemmistolainen. Itä-Suomen yhteisöllisyys. Kerro lisää sun hiihtolomareissusta. Laina-aihe. Kakkosläppä ja exit only. Paperi menee etupuolelta takapuoleen. Ei tarvi käydä enää haastatteluissa. Jännä järjestys. Parmesanraastin. Toimitus. Kahina. Viivat makuupussissa. Tulkinnanvarainen. Teatteria. Tulevaisuusvaliokunta. D’Hondtin menetelmä. SDP:n jarru. Politiikan keskiö. Vapo, turve ja keskusta. Hirvitorni. Lehmänkaupat. Pyöröovi. Outcome. Teuvon kengännauhat. Tilt-TV.Jakso on nauhoitettu 15.12.2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Pappi, lukkari, talonpoika kuppari, välittäjä, tuottaja, manageri, agentti. Taiteen tekijän ja kokijan välillä on monta kynnystä, joista monet liittyvät maantieteeseen. Siihen, miten ihminen kohtaa ihmisen. Taide- ja designagentti, tuottaja, Japani-asiantuntija Kaisa Kerätär muistuttaa, että esimerkiksi pohjoissuomalaisella taiteilijalla on iso kynnys esittäytyä Helsingissä ja vielä isompi kynnys esittäytyä ulkomailla. Moni taiteilija tappelee näiden kynnysten kanssa yksin. Mutta yhä useammin taiteen tekijöiden tukena on välittäjiä, joilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia hallita ja käynnistää projekteja, kirjoittaa hakemuksia ja luo kontakteja. Kaisan mukaan välittäjä voi olla tuottaja, joka hoitaa käytännön asioita tai manageri eli couchi tai agentti, joka vastaa varsinaisesta myyntityöstä tai kaikkea näistä. Keskustelemme Kaisan kanssa välittäjäportaan tarpeesta, taiteen hankkeista ja tuotteistamisesta, kansainvälistymisestä, ilmastomuutoksesta, pohjoisesta ja siitä, miksi naamakkain olo on paras myyntivaltti taiteessakin. Foto ©MinnaSirnö Lisätietoja: Kaisasta https://artbreak.fi/author/kaisa/ ja https://www.waria.fi/tekijat/kaisa_keratar/ Kulttuurikauppilasta https://www.kulttuurikauppila.fi Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta https://www.ouka.fi/oulu2026

”Paljon täytyy tehdä töitä, ja täytyy olla rohkea. Rahapulasta ei pidä välittää.” Näin toteaa Liisa Lapin ihmemaassa -podcastissa lappilainen taidemaalari Helena Junttila puhuessaan kuvataiteilijan elämästä. Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin syksyn neljännessä jaksossa matkataan Sodankylään ja tavataan 56-vuotias taidemaalari Helena Junttila, joka on yksi merkittävimmistä lappilaisista nykytaiteilijoista. ”Mulla on alusta asti ollut ajatus, että mie teen tätä omaksi työkseni ja tämä on minun ammattini. Monien ihmisten on sitä vaikea ymmärtää”, hän pohtii podcastissa. Sodankylän Askassa asuva Helena on elänyt suurimman osan elämästään Lapissa. Hänestä pohjoinen on muutakin kuin ilmansuunta. ”Se on mentaliteetti – vähän erilainen ja vähän vapaampi”, hän sanoo. Kuuntele podcastista, mitä tänä vuonna 30-vuotistaiteilijavuotta viettävälle Helenalle kuuluu ja millaista on taidemaalarin elämä Lapissa.

Hallusinaatioita on nähty historian sivu. Näkyjä on nähty ja koettu kummituksista yliluonnollisiin läsnäolon kokemuksiin tai surrealistisiin aistiharhoihin. Taiteen kentällä etenkin surrealistien piirissä tanssittiin vaarallista tanssia valvetilojen ja unen rajamailla ja 1900-luvun alussa ihmiset testailivat itseään siinä kuka kykenee valvomaan pisimpään joutuen usein lopuksi suoraa kyytiä parantolaan. Mutta mitä hallusinaatiot ovat ja mistä ne tulevat? Miten niitä on yritetty hyödyntää? Kulttuuriykkösessä keskustelemassa ovat psykologian tohtori, yliopistotutkija Jukka Häkkinen sekä neuropsykologian erikoispsykologi, filosofian historian dosentti Timo Kaitaro. Tuukka Pasanen juontaa.

Taiteessa ei koskaan pitäisi olla mitään normaalia. Silti vasta muutamia vuosikymmeniä on haastettu taiteen tekijyydeksi hyväksyttyä normitusta ja alettu edistämään outsider-taiteilijoidemme ja erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoidemme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luoda taiteesta ammatti itselleen. Aitojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien osalta olemme vasta alkutaipaleella. Mutta Suomessakin on jo useita taiteilijoita ja Kettukin, Omapolun, Kaarisillan sekä Pertin valinnan kaltaisia toimijoita, jotka ovat venyttäneet fakkiutuneita taiteen rajoja ja nostaneet uusia teoksia ja taiteilijoita esiin. Yksi kansainvälisistä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteen edistämisen uranuurtajista on Richard Bennaars, joka yhdessä Frits Gronertin kanssa perustivat taide-akatemia Gallerie Atelier Herenplaatsin Rotterdamiin vuonna 1991. Keskustelemme Richardin kanssa heidän galleriansa synnystä, taiteilijoiden valinnasta työskentelemään galleriaan ja siitä, mitä tarvitaan, jotta taiteilijat saavat tarvitsemansa tuen tuoda taidettaan esiin. Lisätietoja https://www.herenplaats.nl/en/ https://kettuki.fi https://www.omapolku.fi http://www.kaarisilta.fi https://www.pertinvalinta.fi https://www.vertaistaiteilijat.fi/vertaistaiteilijat-hanke/ Foto ©MinnaSirnö

Minkälaisia ovat suomalaiset nykytaiteen mesenaatit ja miten he eroavat taidesijoittajista? Miten nykytaiteen arvo määrittyy ja minkälainen on suomalaisen nykytaiteen kenttä, kun sitä tarkastellaan museoiden, galleristien ja keräilijöiden kannalta? Taiteen tukemisesta puhuvat nykytaiteen museo Kiasman intendentti Kati Kivinen, Helsinki Contemporary- gallerian johtaja Katja Räisänen, taidesijoittamisen asiantuntija Pauliina Littorin sekä Art of Basware taidekilpailun projektipäällikkö Lena Björkman.

Jyräsikö matala korkeakulttuurin ja sivistävän taiteen? Hienostunut taide ja kulttuuri koetaan elitismiksi ja halutaan kansanomaistaa. Siksikö, että se on niin henkevää ja rauhallisen ylevää? Klikkijournalismin ja somepöhinän keskeltä sivistävää taidetta ovat etsimässä nykytaiteen professori Hanna Johansson sekä muotoilun asiantuntija ja kriitikko Kaj Kalin. Jakke Holvas juontaa. Professori Johanssonin ja kriitikko Kalinin suositukset sivistäväksi taiteeksi ovat Eija Liisa Ahtila: The Annunciation (Marian ilmestys) Maaria Wirkkala: Dream Screen Tere Vadén ja Antti Salminen: Elo ja Anergia sekä Energia ja kokemus

Radio Wyrdin pöydän ääreen istuutuu helsinkiläinen tietokirjailija ja entinen Rumba-lehden päätoimittaja Viljami Puustinen. Puustinen on kirjoittanut kolme musiikkikirjaa, joista viimeisin on Kingston Wall – Petri Wallin saaga, mutta seuraavassa teoksessaan VELJEKSET GALLÉN hän käsittelee Akseli Gallen-Kallelaa ja hänen isoveljeään Claes Uno Gallénia, ja heidän henkisiä pyrkimyksiään. Lähetyksessä keskustelemme totuudenetsijöistä ja valonkantajista, Akseli Gallen-Kallelasta ja 1800-luvun lopun suomalaisesta kulttuuri-ilmapiiristä ja suomalaisen taiteen salatusta sielunmaisemasta laajemmin – sekä ajattomasta Suuresta Työstä. “Taide ja uskonto ovat hyvin lähellä toisiaan. Mielestäni on olemassa jonkinlainen korkeampi ajattelu, mysteeri, joka asustaa ihmissielussa –, jolle vain taide voi antaa muodon. “ - Akseli Gallen-Kallela

Kuopio Tanssii ja Soi juhlii 50-vuotisjuhlavuottaan. Samalla vuodesta 2002 lähtien festivaalin taiteellisena johtajana toiminut Jorma Uotinen jättää tehtävänsä. Uutena taiteellisena johtajana aloittaa Riku Lehtopolku. Festivaalin taipaleesta, kulttuuripolitiikasta ja -rahoituksesta sekä tieteen ja taiteen kohtaamisesta keskustelemassa ovat Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Paula Tuovinen, festivaalin taiteellisen johtajan tehtävät jättävä Jorma Uotinen, uusi taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku, vuodesta 1996 festivaalia luotsannut toiminnanjohtaja Anna Pitkänen sekä Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Tuukka Pasanen juontaa.

Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä URB (7.-14.6.2019) on Kiasma-teatterin tuottama vuosittainen kaupunki- ja nuorisokulttuurin sekä nykytaiteen festivaali. Neljään eri tapahtumapaikkaan levittäytyvän festivaalin sisältöön on vaikuttanut varta vasten tehtävään valittu nuorten tekijöiden kuraattoriryhmä. Studiovieraina ovat nuoret kuraattorit Biniyam Schelling ja Alina Pappi. Haastateltavana ovat myös feminististen variteee-show'n Delta Venuksen Sara Melleri ja Markku Haussila sekä URB:in taiteellinen johtaja Mikael Aaltonen. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Taide on ihannoinut luontoa, mutta myös luontoa korvaavia koneita. Ilmastonmuutos asettaa myös haasteita hiilineutraalimmasta tavasta tehdä ja kokea taidetta. Taide ei ole muusta elämästä irrallinen saarreke edes ilmastokysymyksissä. Taide ja taiteilijatkin voivat edistää ilmastonmuutoksen hidastumista tai kiihdyttää sitä. Tavoitteenamme on 2 000 - 4 000 kilon hiilijalanjälki per ihminen. Keskimäärin suomalaisen jalanjälki on tänään 14 000 kiloa. Kansainvälistä uraa tekevän taiteilijan jalanjälki voi olla keskimäärin jopa 30 000 kiloa. "Taiteen pitää saada olla vapaa poliittisesta ohjailusta ja taloudellisen lisäarvon tuottamisen pakosta. On kuitenkin absurdia ajatella, että ekologiset järjestelmät tai niiden kestävyys eivät saisi rajoittaa taidetta. Ekologisia rajoja ei pystytä neuvottelemaan. Ne eivät tule poliittisen prosessin suunnalta. Ne tulevat luonnon asettamista ehdoista elämällemme. Taide ei ole välinearvo ekologisen edistämiseen. Taide taiteena, mutta huomioiden elämää ylläpitävät järjestelmät.", sanoo kuvataiteilija, väitöskirjatutkija Antti Majava. Keskustelemme Antin kanssa siitä, että taiteessakin on tehtävä ilmastotekoja. Lisätietoja Biosista: https://bios.fi Lisätietoja Mustarindasta: https://www.mustarinda.fi Foto ©Minna Sirnö

Taiteilijat Jukka Hautamäki ja Satu-Minna Suorajärvi hyödyntävät taiteessaan monia tämän hetken kuumia teknologioita. Hautamäki käyttää taiteellisessa työssään tekoälyn luomia synteettisiä kuvia. Satu-Minna Suorajärvi tekee veistoksia 3D-tulostimella ja virtuaaliympäristöihin. Lisäksi Suorajärvi on tehnyt teoksia 3D-skannauksen avulla. Minkälaista on uusien teknologioiden synnyttämä estetiikka ja mitä taidefilosofisia kysymyksiä tekniikka herättävää? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

Pia-Maria Lehtolan johdolla Kulttuuriykkösen kisastudion vakioraati kokoontuu Keskustakirjasto Oodiin keskustelemaan viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Kosmologi Kari Enqvist, galleristi Pia Maria Montonen ja yrittäjä Annu Kemppainen puhuvat mm. prinssi Harryn ja Meghanin esikoispojasta, ihmiskunnan kollektiiviisesta sokeudesta, taidenautinnoista ja taideteosten tuhoutumisesta.

Millainen on taide- ja kulttuurikritiikin tulevaisuus? Siitä on saatu konkreettista tietoa, kun Suomen arvostelijain liitto SARV järjesti kritiikki-kirjoituskilpailun nuorille. Kulttuuriykkösessä keskustelevat kritiikin tilasta ja tulevaisuudesta kisassa menestynyt lukiolainen Lili Saarikivi, kisan tuomariston jäsen ja elokuvakriitikko Kalle Kinnunen sekä kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen. Jakke Holvas juontaa.

Tanssitaiteilija Paula Tuovinen on päätynyt taiteen johtotehtäviin, koska haluaa parantaa taiteen asemaa yhteiskunnassa. Tuovinen on Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja, joka on toiminut myös Taideyliopiston sekä Teatterikorkeakoulun johdossa. Hänellä on suuria suunnitelmia taidekentän muuttamiseksi: niihin kuuluvat muun muassa taiteilijapalkka ja taiteilijasiilojen purkaminen. Tässä podcastissa puhutaan taiteen asemasta yhteiskunnassa, sen valtarakenteista sekä koulutuksen vaikutuksesta taidealan, kuten kirjoittajien tai tanssijoiden, itsetunnolle. Lisäksi selviää, miten nykyinen valtion kirjailija-apurahajärjestelmä toimii ja pohditaan, ketkä ovat sen väliinputoajat. Entä miten taiteilijapalkka voisi olla mahdollinen? Välillä seikkaillaan myös tanssin puolelle, onhan Tuovinen johtotehtävänsä ohella edelleen myös tanssitaiteilija. Toista tilaa toimittaa Inna Perheentupa.

Tässä jaksossa keskustellaan taiteen tarkoituksesta lähinnä kontemplaation kautta. Onko taiteen tehtävä tehdä itsensä tarpeettomaksi? Mikä on katharsis? Miksi taidetta ylipäätänsä tarvitaan? Daniélan kanssa studiossa keskustelemassa kuvataiteilija, Kuvataideakatemian professori Tarja Pitkänen-Walter ja kuvataiteilija, ’Taiteen tarkoitus’ – kirjan kirjoittaja Henri Hagman.  

Suomen kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi kertoo, miten teknologia muokkaa taidetta. Lisäksi keskustelemme siitä, miten luovaa organisaatiota johdetaan vastuullisesti.

Aika ajoin tuntuu, että Suomessa on taiteilijan mentävä aukko. Että järjestelmät, olosuhteet ja tuet on tehty enemmän taiteilijan arjen jarruiksi kuin tueksi. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, mistä aineksista rakentuisi taiteilijan ja taiteen ideaali-Suomi. _____ Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin puheenjohtaja. Ammattiesiintyjä, äiti ja aika hauska tyyppi."  Fatim Diarra (vihr.)  Elisa Gebhard (sdp)  Eeva Kärkkäinen (kesk.) : "Olen 29-vuotias pääministerin erityisavustaja ja valtiotieteiden kandidaatti Töölöstä. Puolustan ilmastoa, hyvinvointiyhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä sekä inhimillistä ja tulevaisuuteen katsovaa maailmankuvaa. Minusta politiikassa pitää keskittyä riitelyn sijaan ratkaisuihin ja yhteistyöhön. Kaikki viisaus ei aina asu yhdessä kuplassa. "  Tuomas Nevanlinna (vas.) Puhetta heidän kanssaan viettelee Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Lämmin kiitos myös Suomen Säveltäjät ry:lle, joka tarjosi meille hienot tilat keskustelujen nauhoitukseen.

Puolalaisen kuvanveistäjä Pawel Althamerin teokset ovat pelottavia, mutta hän on mitä kiltein ihminen. Althamer on yhteisötaiteilija, ja hän meneekin Suomen vierailullaan suoraan Jakomäkeen tekemään taidetta yhdessä paikallisten nuorten kanssa. Hänen laaja näyttelynsä on esillä Helsingin taidemuseo HAMissa perjantaista 29. maaliskuuta alkaen. Osallistavasta taiteesta ja yhteisötaiteesta keskustelemassa HAMin taidemuseon näyttelypäällikkkö Pirkko Siitari ja taiteilija Kaisa Salmi. Jakke Holvas juontaa.

Juha Ilmari Laine korjasi vuoden 2018 Oulun Musiikkivideofestivaalien pääpalkinnon. Viivi Huuska herätti huomiota vuonna 2016 Pete Parkkosen röyhkeän seksuaalisella "Kohta Sataa" -videolla ja Taito Katawa on ohjannut lukuisia videoita etenkin rap-artisteille, mm. Graciakselle, Noah Kinille sekä Elastiselle. Millaisena poliittisen sanoman, taiteellisen työn ja markkinaehtoisuuden välimaastona ohjaajat näkevät musiikkivideon vuonna 2018? Onko se yhä relevantti ilmaisumuoto? Kuinka paljon joutuu pohtimaan videoiden luomaa maailmankuvaa ja tuleeko videon shokeerata, ihastuttaa vai molempia? Huuskaa, Katawaa ja Lainetta haastattelee Tuukka Pasanen.

ITE-taide tarkoittaa itse tehtyä elämää ja on taidemuoto, joka ei tarvitse gallerioita eikä apurahoja. Itseoppineet taiteilijat luovat koteihinsa ja pihoillensa itsensä näköistä, joskus filosofistakin taidetta. Miksi ITE-taide on hyväksi ihmiselle, siitä keskustelemme arkkiatrin ja ITE-taiteilijan Risto Pelkosen, galleristin Veikko Halmetojan, ITE-asiantuntijan Raija Kallioisen ja toimittajan Hannamari Hoikkalan kanssa. "Kaikissa meissä on luovuutta ja jonnekin se täytyy purkaa!", sanoo arkkiatri Risto Pelkonen. Hänen mielestään ITE-taiteessa on vapautta, omat rajat on omissa käsissä. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Frida Kahlo tuskin aavisti, että hänen omakuvistaan tulisi maailmanlaajuinen brändi lähes 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteen tuotteistamisen myötä teosten poliittinen viesti heikkenee. Fridan henkilöbrändäys kertoo kyvyttömyydestämme katsoa ja ymmärtää taidetta tänä päivänä. The post Frida Kahlon brändistä unohtui vallankumouksellisuus appeared first on AntroBlogi.

Elämme ajassa, jossa yksittäinen artisti tai urheilija voi kasvaa jättimäiseksi mediaksi, jota kautta brändit viestivät kuluttajilleen. Enää ei riitä logo rintaan vaan firmat haluavat päästä mukaan sisältöihin. Eli kun Rihanna suuren mediahuomion saattelemana twiittasi Juha Sipilälle, niin se ei ikävä kyllä tarkoita sitä, että he olisivat ystäviä. Heikelä & Särre puhuvat viihteen ja urheilun sponsoroinnista. Mitä mieltä herrat ovat tapaus Kopernickista? Entä miten some on muuttanut sponsorointia ja mitä se vaatii brändilähettiläiltä? Oman lusikkansa soppaan sotkevat myös Viestintätoimisto Groundin toimitusjohtaja Anna Sorainen sekä monia tunnettuja viihdebrändejä edustavan Result Entertainment Oy:n toimitusjohtaja Iiro Lahdenranta. Toteutus: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Vähemmistöt, tasa-arvo ja identiteettipolitiikka taiteessa. Entä kulttuurinen omiminen?

Taidetta takalisto paljaana. Taiteen ja uskonnon leikkauspinnasta. Vapaaottelu ja sukupuolikonventio

Kuinka ratkaisevaa on oma ilmaisu? Millä kielellä se oma ydinminä tulee parhaiten esiin? Näitä asioita pohtivat Erkki Kurosen seurassa Nadja Häikiö Itäsaari ja Martta Partio. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Göteborgin Lagerhusetissa koukuttaja Erkki Kurosen seurassa muusikko ja kulttuurityöläinen Nadja Häikiö Itäsaari sekä kirjoittaja ja Fin i Väst -kulttuurihankkeen vetäjä Martta Partio. Tukholmalainen katutaiteilija Vegan Flava maalaa pääkalloja ja luurankoja. Maalauksen aiheena ei ole ketään ja samalla kaikki. Toimittajana Soili Huokuna. Ruotsin rajalla Tornionlaaksossa varttunut kuvataiteen maisteri ja taiteilija J. A. Juvani ei halua määritellä sukupuoltaan. Toimittaja Teija Nurminen. Koukun tuottaja ja kokoaja Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Tämä podcast recordattiin pienessä pimeässä huoneessa, joten jututkin menivät normaalia diipeimmiksi. Aiheina taiteen tärkeys, kassajonot, USA:n vaalit ja sukupolvet. Vieraana hyvä ystävämme Ville Jantunen.

Lastensairaalan kohutun Kalajuttu-teoksen valitsija Marjatta Levanto sai ryöpyn vihapostia asian saaman julkisuuden jälkeen. Jos julkisen taiteen valitsijat saavat yhä enemmän henkilökohtaista vihapostia, niin mikä vaikutus sillä voi olla päätöksentekoon. Keskustelemassa ovat Valtion kuvataidetoimikunnan jäsen, mediataiteilija Merja Puustinen ja intendentti Liisa Lindgren. Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm laittoi perustuslain tulkinnan testiin ja kieltäytyi irtisanomasta alaisiaan, koska ne saattavat olla perustuslain vastaisia. Miten monella eri tavalla kyseistä lakia voi tulkita? Vastaamassa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Uusi kirja valottaa Suomen suurimman taideväärennyskandaalin taustoja. Kuvataiteilija Jyrki Siukonen ja kriitikko Otso Kantokorpi palaavat seitsemän vuoden takaisiin tapahtumiin, kun Wäinö Aaltosen museossa Turussa oli esillä väärennettyä taidetta. Juontajana Anu Heikkinen. Kulttuurin kiinnostavimmat havainnot Yle Puheen perjantai-iltapäivissä. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Paineet taiteen yhteiskunnallisen hyödyllisyyden todistamiseen ovat monen mielestä kasvaneet. Tämä näkyy myös apurahahakemuksissa. Muun muassa Kulttuurirahasto jakoi tänä vuonna "Taidetta hoitolaitoksiin" -kategorialla yli 660 000 euroa. Miten hyödynnettävää taiteen pitää olla? Studiossa ovat vankien kanssa taidetta tekevä Marja Hautamäki, yhteisötaiteilija Meiju Niskala, Taiteesta hyvinvointia -hankkeen vetäjä Eili Ikonen sekä IC-98:n Patrik Söderlund. Lisäksi nykytaiteilija Pilvi Takala kertoo, onko hänen uusin teoksensa Invisible Friend - Näkymätön ystävä hoivataidetta vai ei. Toimittajina Jenni Stammeier ja Jonni Roos.

Hän on syntynyt Lapissa, muuttanut Helsinkiin, opiskellut Kööpenhaminassa ja Moskovassa, viettänyt aikaa Siperiassa, Kiinassa, Mongoliassa ja Yhdysvalloissa. Hän on työkseen fileerannut kaloja, toiminut kirpputorimyyjänä ja kyypparina. Kaiken tämän lomassa hän on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja. Hän on Rosa Liksom ja hän on vieraana Roman Schatzin Maamme-kirjassa.

Mikä on valtion rooli taiteen tukemisessa. Tarvitaanko laitoskulttuuria enää vuonna 2013? Vieraina ovat taiteen joukkorahoittaja Tanja Jänicke ja Jiri Keronen, joka haluaisi erottaa politiikan ja taiteen toisistaan. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Aamun vieraana SVT:n entinen kakkospomo Leif Jakobsson. Hän muutti kaksi ja puoli vuotta sitten takaisin Suomeen ja on nopeasti noussut yhdeksi Suomen taide-elämän tärkeimmistä päättäjistä. Tammikuun alusta Jakobsson on toiminut puheenjohtajana Taiteen keskustoimikunnassa, joka on suomalaisen taidemaailman keskeisin rahanjakolaitos. Hän johtaa myös työryhmää, joka miettii suuntaviivoja Suomen tulevaisuuden taidepolitiikalle. Leif Jakobsson pohtii SR Sisuradion kirjeenvaihtajan Katri Nisulan kanssa suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurielämän eroja.