Podcasts about jaksossa

Tekoälyn käytön yleistyminen on herättänyt keskustelu suuriin kielimalleihin perustuvien keskustelubottien mahdollisista mielenterveysriskeistä. Mediassa ja tieteellisissä julkaisussa on alettu puhua jopa “tekoälypsykoosista”. Mielenterveyden ammattilaiset ovat havainneet, että joidenkin ihmisten kohdalla todellisuustajun heikentyminen on mahdollisesti ollut yhteydessä tekoälyn käyttöön. Tässä Tiedeykkösen jaksossa avataan sitä, mitä nyt tiedetään tekoälyn käytön suhteesta vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Psykoosiriskin lisäksi jaksossa viitataan myös tapauksiin, joissa tekoäly on alkanut henkilön “itsemurhavalmentajaksi”. Jaksossa on haastateltavana HUS:lla digitaalisista hoidoista vastaava psykoterapeutti, oikeuspsykologi ja tutkija Jan-Henry Stenberg. Haastateltavana on myös Aalto-yliopiston koneoppimisen professori Arno Solin. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa, muista, että apua on saatavilla. Akuuteissa tapauksissa voit aina soittaa hätänumeroon 112. Mieli Kriisipuhelimen tiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta mieli.fi/kriisipuhelin.

Kuulumisia, talvi-inspistä ja rapeiden keksien ABC.Jaksossa paljastetaan yllättäviä rakkaudentunnustuksia, jaetaan viime aikojen kuulumisia ja kerrotaan, mikä kaikki inspiroi just nyt. Puhutaan ikääntymisestä, bailaushimosta, simpukkasesongista, uusista sometili- ja sarjalöydöistä (The Pitt fan club

Strategiaprofessori Marko Kohtamäki (Vaasan yliopisto) on Liftcastin vieraana keskustelemassa siitä, miten strategia viedään käytäntöön ja tehdään osaksi arjen tekemistä.Jaksossa syvennytään osallistamisen, selkeyden ja konkretian merkitykseen strategiatyössä sekä siihen, miten strategia muuttuu suunnitelmista konkreettisiksi teoiksi ja tuloksiksi.Lisäksi pohditaan Suomen kasvun mahdollisuuksia mikro- ja makrotasolla, rohkean riskinoton ja kunnianhimon roolia kulttuurissa sekä strategisen johtamisen arviointia kilpailukyvyn ja sijoitetun pääoman tuoton näkökulmista.00:00 Intro01:07 Miksi strategia sytyttää03:34 Strategia pähkinänkuoressa05:08 Kuka Marko on09:52 Suomen strategiahaasteet14:30 Miksi toteutus kaatuu25:03 Onnistumisen edellytykset28:20 Osallistaminen käytännössä39:30 Liikaa kalvoja, liian vähän ymmärrystä44:25 Vuosikello ja strategiasykli55:18 Strategiatyön tulevaisuus57:35 Yksi asia mukaan01:00:20 AI ja jatkuva uudistuminen01:03:16 Lopetus ja mistä seurata

Tämän jakson teemana on aivan liian vähän hyötykäytetty elämänlaadun ja ihmissuhteiden supervoima eli kehuminen. Aiheena se on monelle tuttu, mutta mistä siinä ihan tarkalleen ottaen on kyse? Jaksossa käydään läpi mm. miksi itsekehua pidetään usein negatiivisena asiana vaikka monesti olisi hyvä tunnistaa omia vahvuuksia? Miten sosiaalinen media ja kehuminen liittyvät toisiinsa hyvässä ja pahassa? Unohdammeko me kehua silloin kun sille olisi aika ja paikka? Miksi me suomalaiset olemme huonoja ottamaan vastaan kehuja? Miten löytää itsestä jotain hyvää silloin kun se tuntuu vaikealta? Miksi me kehumme itseämme ja muita niin vähän, vaikka tiedämme miten hyvää se tekee? Mitä eroa on palautteella ja kehulla? MIllainen on hyvän ja huonon kehun välinen ero? Näistä ja muista kehuteeman kysymyksistä kanssani keskustelee erikoispsykologi, tietokirjailija ja Psykopodiaa-podcastin Nina Lyytinen ja Hidasta elämää -sivuston perustaja, kirjailija ja mindfulness-ohjaaja Sanna Wikström.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiNina Lyytinen ja Sanna Wikström- Kehukortit: https://hidastaelamaa.fi/2025/11/kehukortit-kehu-on-arvostuksen-osoittamista/- Verkkosivu: https://hidastaelamaa.fi/- Sanna IG: https://www.instagram.com/sannamwikstrom/- Nina IG: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Veronica jakaa oudon kohtaamisensa kiinteistövälittäjän kanssa ja kaksikko pohtii asiakaspalvelijoiden mielenkiintoista kiroilukäyttäytymistä. Entä mitä yhteistä on ketuilla ja ihmisillä – ja miten tämä liittyy Veronican legendaariseen bajamajakohtaamiseen? Jaksossa listataan historian ja työelämän kummallisimpia palkintoja ja läksiäislahjoja – aina olympiatasolta toimiston kahvihuoneeseen. Lisäksi Veronica jakaa paljastuksen omalta Selviytyjät Suomi -kaudeltaan, joka jättää Eskon hämmennyksen partaalle. Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden neljännessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija Mona Moisala. Elämme radikaalia murrosta tietotyöläisen arjessa. Lari ja Mona pohtivat, miksi työelämä on aivojen näkökulmasta monin tavoin huonosti suunniteltua ja miten sitä voisi tehdä fiksumpaa. Jaksossa käsitellään Monan kirjoittaman tietokirjan "Tyhmä työelämä" neljää keskeistä teemaa: keskittymiskykyä, palautumista, tunteiden roolia ajatustyössä ja erilaisten aivojen vahvuuksien hyödyntämistä. Monan mukaan harvassa yrityksessä johdetaan systemaattisesti aivoterveyttä, vaikka se vaikuttaa merkittävästi työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Jaksossa keskustellaan myös tekoälyn vaikutuksista aivotyöhön: parantaako tekoäly tietotyöläisen arkea vai kiristääkö se työtahtia entisestään? Entä mikä on yksi konkreettinen muutos, jonka Mona haluaisi tuoda aivotutkijana työelämään? Lopuksi pureudutaan epävarmuuteen ja muutokseen työelämässä. Epävarmuudesta ei koskaan päästä täysin eroon, mutta Mona tarjoaa organisaatioille konkreettisia keinoja, miten epävarmuuden tunteesta voi tehdä siedettävämpää.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi alkaa! Kauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään kansainvälistä luonnonsuojelua erityisesti Suomen näkökulmasta. Yksi Suomen keskeisimmistä kansainvälisen luonnonsuojelun instituutioista on Euroopan unioni. Kollektiivinen, velvoittava luonnonsuojelu tehokas tapa suojella luontoa ja hidastaa ilmastonmuutosta. On parempi, että valtiot velvoitetaan toimimaan luonnon puolesta, sen sijaan, että ne tekisivät päätöksiä erillään toisistaan. Toisaalta tammikuussa 2026 nähtiin, kuinka Brysselissä tehdyt päätökset vaikuttivat suoraan pohjolan karvajalkoihin. Keväällä 2025 susi vaihtui EU:n papereissa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi, ja muutamia kuukausia myöhemmin pyssyjä kaiveltiin kaapista ympäri Suomea. Alkuvuoden 2026 saalis oli lähes sata sutta. Miten EU säätelee luonnonsuojelua, entä mitä tapahtuu jos maat eivät seuraa EU:n direktiivejä ja asetuksia? Entä miksi juuri susi on suurten tunteiden eläin? Jaksossa vieraina Petteri Tolvanen, WWF Suomen ohjelmajohtaja, sekä Katja Holmala, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja johtaja. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros, ja sen on tuottanut Olli Puumala. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Viikon jaksossa Jussi ja Toivo ihmettelevät Suomen omituista keskustelua huumeista. Lisäksi pohditaan rankaisemattomuuden aikaa ja sitä, millaista elämä on maailmassa, jossa kaikki tottelevat voimaa.Jaksossa lähetetään terveisiä Henri Purjeelle, Ilkka Herolalle, Eero Hirvoselle ja Teivo Teivaiselle.Eduskunnassa käydään huumekeskustelua, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä: https://www.ku.fi/artikkeli/5445681-eduskunnassa-kaydaan-huumekeskustelua-jolla-ei-ole-todellisuuden-kanssa-mitaan-tekemistaTervetuloa rankaisemattomuuden aikaan: https://www.ku.fi/digilehti/20260218/5445778-tervetuloa-rankaisemattomuuden-aikaanTue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Jaakko Seikkula on psykoterapian emeritusprofessori ja yksi suomalaisen mielenterveystyön kansainvälisesti tunnetuimmista vaikuttajista. Hän on kehittänyt avoimen dialogin mallin, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maailmaa juuri siksi, että se kääntää katseen pois diagnooseista ja takaisin ihmiseen – siihen, mitä hänelle on tapahtunut, mitä hän kantaa, ja mitä hän tarvitsee tullakseen aidosti kohdatuksi. Seikkulan ajattelu haastaa suoraan sen oletuksen, että psyykkinen kriisi olisi ensisijaisesti yksilön sisäinen häiriö, joka korjataan lääkkeillä. Jaakko uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä moni mielenterveyden hoitoa seurannut on jo pitkään tiennyt: järjestelmä on pahasti rikki. Jaksossa puhumme siitä, miksi nykyinen hoitomalli keskittyy liian usein oireisiin, diagnooseihin ja lääkitykseen, samalla kun ihminen itse jää sivurooliin. Miksi kriisi tulkitaan aivojen häiriöksi, vaikka kyse on elämästä, surusta, pelosta ja yhteyden katkeamisesta? Miksi kärsimyksestä on tullut jotain, mikä pitää poistaa nopeasti – eikä jotain, mikä voitaisiin kohdata yhdessä? Jaksossa mennään myös suoraan kohti masennuksen, ahdistuksen ja elämään kuuluvien normaalien ilmiöiden medikalisaation ydintä ja lääketeollisuuden valtaa. Kuka hyötyy siitä, että ihmiset pidetään kroonisesti hoidettavina? Ja voiko järjestelmään luottaa, jos raha määrittää niin paljon siitä, mitä meille opetetaan “hoitona”?

Jakso 1: Myytit, megatrendit ja skenaariot – millaisia tulevaisuuksia tekoäly meille avaa? Tekoälyjohtajat-podcastin avausjaksossa pureudutaan tekoälyyn liittyviin myytteihin, megatrendeihin ja tulevaisuusskenaarioihin sekä ennen kaikkea siihen, mitä ne tarkoittavat yritystoiminnan näkökulmasta. Tekoälyinvestointien ja -kokeilujen määrä kasvaa vauhdilla, mutta samaan aikaan kasvaa myös epävarmuus: mihin tulisi panostaa, miten ennakoida riskejä ja mistä ylipäätään aloittaa. Tässä jaksossa keskustellaankin siitä, miten johtaja voi tehdä kestäviä ja oikeansuuntaisia valintoja nopeasti muuttuvassa teknologisessa toimintaympäristössä. Samalla sivutaan tekoälyn vaikutusta työn merkityksellisyyteen. Jaksossa keskustelevat väitöskirjatutkija Tiia Suomivuori Jyväskylän yliopistosta, erikoistutkija Pauli Komonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja projektipäällikkö Anna-Mari Simunaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tekijät: Anna-Mari Simunaniemi (Jamk), Tiia Suomivuori (JYU), Pauli Komonen (VTT) Julkaisuaika ja -paikka: Julkaistu 18.2.2026, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto Tilaajat: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International Viittausohje: ⁠⁠Tekoälyjohtajat-podcast kausi 1, jakso 1 ⁠© 2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Lisenssi ⁠⁠⁠CC BY-NC-ND4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/?ref=chooser-v1 Tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/44319

Tämän jakson vieras saapui toistamiseen jutulle yleisön pyynnöstä ja edellisenkin vierailun oltua supersuosittu. Jaksossa käydään läpi mm. mitkä asiat ovat ärsyttäneet hyvinvointialalla viime aikoina eniten? Entä mikä on ollut hyvinvointialalla hyvää kehitystä? Armollisuuden, itsemyötätunnon ja elämääkin pitää elää -kortin sudenkuopat? Miksi kultaisella keskitiellä pysyminen on niin vaikeaa? Millainen on sopiva aloitus elintaparemonttiin? Mikä saa ihmisen sisuuntumaan ja laittamaan itsensä hyvään kuntoon? Mihin kolmeen asiaan keskittyä, jotta elintapamuutos onnistuu? Mitkä muut asiat vaikuttavat hyvinvointiin kuin treeni, ravinto ja palautuminen? Miten löytyy tasapaino itsekurin, joustavuuden ja rutiinien välimaastosta? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Bettina Gräsbeckin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiBettina Gräsbeck- Kotisivu: https://bettinagrasbeck.com/- Verkkosivu: https://alku.fi/- IG: https://www.instagram.com/bettinagrasbeck/- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/5iIqoM7hsCJWA4VSCcZ6sR?si=5aecabb04c0b4429- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=8188c2468667427d

Divarin runkosarjaa on jäljellä enää muutama ottelu ja Kelpaako piste äänitti jakson numero 71. Jaksossa kurkataan runkosarjan loppuhuipennukseen, jonka lisäksi vastaillaan kuulijakysymyksiin. TOP3:ssa mietitään käynnissä olevien olympialaisten innoittamina olympialaisten salibandypersoonia ja Voimatauolla kurkistetaan Ylläksen salibandytapahtumaan. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Jo neljännelle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Jaksossa kaksikko käy läpi Veronican uutta harrastusta, ja Veronica tunnustaa Eskolle myös muita kalliita hurahduksiaan. Onko tässä mitään järkeä -osiossa ihmetellään yläkoulun liikennevalopäivää, joka ajaa Veronican ja Eskon paljastamaan omat parisuhdestatuksensa. Kotkan K-Citymarketin uusi hidas kassaa aiheuttaa ihmetystä, ja Eskon paljastus hänen kauppakäyttäytymisestään herättää tunteita kuulijoissa. Lisäksi Veronica kruunaa Vastaa väärin -kisassa uuden juontajan Koko Suomi leipoo -ohjelmalle.Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Sunnuntaibrunssi tehtiin liveyleisön edessä kauppakeskus Ratinassa. Eskon vieraaksi saapui Marko Anttila.Miltä arki on näyttänyt jääkiekkouran päätyttyä? Entä miten syntyi päätös uran lopettamisesta? Oliko NHL-haave koskaan realistinen tavoite? Anttila kertoo kokemuksistaan ulkomailla pelaamisesta ja siitä, miltä tuntuu saada potkut joukkueesta. Millainen vastuu kapteenilla todella on? Ja mitä joukkueen sisällä tapahtuu, kun puhutaan tunteista? Jaksossa puhutaan myös vanhemmuudesta sekä ystävvyydestä. Mitä ystävyys merkitsee joukkueessa ja miten läheisiä suhteita pidetään yllä, kun joukkue vaihtuu?Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?Jakson aiheita:- Mihin psykiatria perustuu?- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kaksikko pureutuu uuden, vain naisille suunnatun taksiyrityksen herättämään keskusteluun ja Veronica jakaa oman hyytävän taksikokemuksensa. Jaksossa kuullaan myös kyseenalaisia siivousvinkkejä, ja Esko palaa hetkeen, jolloin ensikohtaaminen tyttöystävän vanhempien kanssa meni pahasti pieleen. Lopuksi kisataan Vastaa väärin -pelissä, joka saa studion suorastaan juhlatunnelmaan! Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Kriittinen infrastruktuuri digitalisoituu nopeasti, mutta hankintamallit, pitkät elinkaaret ja julkinen sääntely tekevät kehityksestä poikkeuksellisen haastavaa. Samalla ohjelmistoyrityksen on löydettävä kestävä liiketoimintamalli toimialoilla, joissa yksittäiset projektit ovat pieniä, kilpailutukset raskaita ja teknologiset valinnat sitovat vuosiksi eteenpäin. Tässä jaksossa vieraana on Matti Myllylä (M-Technology / WiseMaster). Hänen polkunsa maatalouden kirjanpito-ohjelmistoista kriittisen infran SaaS-ratkaisuihin kulkee IT-kuplan, mobiiliteknologian murroksen, julkisten toimialojen ja kiertotalouden kautta.Jaksossa pureudummeyrittäjäpolku maataloudesta ohjelmistoliiketoimintaanIT-kuplan vaikutukset ja siirtymä alihankinnasta omiin tuotteisiinmobiiliteknologian varhaiset vuodet ja laitebisneksen roolifokuksen hakeminen ja irtautuminen sivupoluistakunnossapidon, jätehuollon ja energiasektorin digitalisointijulkiset hankinnat, kilpailutusrajat ja SaaS-myynti erityistoimialoillasiirtymä puhtaaksi SaaS-yhtiöksi ja vähemmistösijoittajan rooliWiseMasterin tarina kuvaa, miten niche-markkinoille rakennetaan asema kärsivällisesti ja operatiivisesti. Keskustelu avaa, miltä näyttää ohjelmistoyhtiön arki toimialoilla, joissa virheet näkyvät suoraan yhteiskunnan peruspalveluissa, ja miten fokuksen, modulaarisen tuotteen ja tulorahoituksen varaan voi rakentaa noin kahden miljoonan liikevaihdon SaaS-liiketoiminnan.Sisällysluettelo [00:00] Jakson tausta ja Matti Myllylän yrittäjäpolun alku [05:40] Maatalouden ohjelmistot ja ensimmäiset tuotteet [11:20] IT-kupla ja siirtymä omiin ratkaisuihin [17:45] DriveMaster, TimeMaster ja WiseMasterin synty [24:10] Mobiililaitteet, HTC ja laitebisneksen merkitys [31:30] Julkinen sektori, palotarkastukset ja opit epäonnistumisista [39:50] Fokuksen löytäminen kunnossapitoon ja energiaan [47:15] Jätehuollon digitalisointi ja itsepalveluasemat [55:40] Kokonaisvaltainen materiaalinhallinta ja jäljitettävyys [01:03:10] SaaS-malli, hinnoittelu ja myynti erityistoimialoilla [01:11:30] Nykytila, tekoälykomponentit ja tulevaisuuden suuntaMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta SaaS- ja ohjelmistoliiketoiminnasta, jossa Antti Pietilä keskustelee yrittäjien ja päättäjien kanssa kasvusta ja liiketoiminnan realiteeteista. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa yleisimmillä podcast-alustoilla. Voit seurata kanavaa ja osallistua keskusteluun kommentoimalla jaksoa.Tutustu myösMatti Myllylä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/matti-myllyl%C3%A4-3414b6/WiseMaster: https://www.wisemaster.fi/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Viikon jaksossa Jussi ja Toivo saavat vieraakseen SDP:n kansanedustaja Matias Mäkysen. Jussi, Toivo ja Matias arvioivat uusimman puoluekannatuskyselyn asetelmia ja pohtivat, millaiseen jamaan Orpon hallitus jättää Suomen seuraavien eduskuntavaalien aikaan 2027.Jaksossa lähetetään terveisiä Timo Haapalalle, Esa Suomiselle ja Joakim Strandille.Hallituksen sopeutus jää kauas Orpon ja Purran väittämästä kymmenestä miljardista – Oikea uutinen on se, että seuraavaa hallitusta odottaa täysi myrkkypilleri: https://www.ku.fi/artikkeli/5445711-hallituksen-sopeutus-jaa-kauas-orpon-ja-purran-vaittamasta-kymmenesta-miljardista-oikea-uutinen-on-se-etta-seuraavaa-hallitusta-odottaa-taysi-myrkkypilleriTue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Miten karaoke-emäntä päätyi antropologiksi? Entä miksi psykologian ja sosiologian opiskelijat loikkasivat antropologiaan? Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten antropologista tulee antropologi. Kolme antropologia, Adeliina Silvola, Marjukka Ajakainen ja Riikka Era kertovat, millaisia heidän polkunsa tieteenalan pariin ovat olleet. Jaksossa käsitellään myös sitä, millainen tieteenala antropologia on ja millaisia ilmiöitä sen avulla voidaan tutkia.

Sunnuntaibrunssissa lääkäri ja kirjailija Emilia Vuorisalmi, kertoo rakkausaddiktiosta, erosta ja ihmissuhteisiin liittyvistä oivalluksistaan. Esko ja Emilia käsittelevät myös mielenterveyttä ja sitä, miten lääkkeet voivat joillekin olla ainoa toivo, mutta samalla pohditaan, millaisia muita hoitomuotoja ja keinoja voi olla lääkityksen sijaan. Jaksossa pureudutaan myös Emilian kirjaan Hormonien voima ja kolmeen keskeiseen rakkaushormoniin – dopamiiniin, serotoniiniin ja oksitosiiniin. Lisäksi keskustellaan vanhempien traumojen vaikutuksesta lapsiin, traumoista puhumisesta, manifestoinnista, elämän tasapainosta ja alkoholin vaikutuksista. Entä mitä mieltä Emilia on ikääntymisestä?

Erikalla oli bileet ja siskot joivat aivan liikaa tequilaa. Note to self 20 vuoden takaa: ei rommia (eikä tequilaa). Irene on muuten alkanut niin terveelliseksi että hän on epäterve. Jaksossa puheena myös Heated Rivalryn ongelmallisuuden ongelmallisuus. Erika on taas katsonut telkkaria ja suosittelee pakko katsoa -sarjoja. Naakat juhlivat Jossain on valo joka ei sammu -leffan potentiaalista Jussi-menestystä. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

ADHD diagnoosit ovat lisääntyneet vauhdilla 2020 luvulla. Mutta mitä se oikeasti kertoo meistä? Tässä jaksossa erityispedagogiikan yliopistonlehtori Juho Honkasillan kanssa sukelletaan kriittisesti ADHD-ilmiöön: onko kyse hoidettavasta neurobiologisesta häiriöstä vai siitä, että normaali elämä ja inhimillinen vaihtelu on alettu tulkita oireiksi? ADHD-tutkimuksessaan Juho tarkastelee ADHD-diagnoosia kriittisesti sosiokulttuurisena ilmiönä, joka muovaa keskustelua ja käytäntöjä koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Hän tutkii, miten ADHD-diagnoosia ja neuropsykiatrista kieltä käytetään tunnustamisen ja tuen hakemiseen sekä miten koulutuksen rakenteet ja normit vaikuttavat diagnoosien yleistymiseen. Keskustelemme siitä, onko ADHD:lle löydetty selkeää biomarkkeria, missä kulkee raja häiriön ja normaalin välillä, ja miksi diagnoosi tuntuu monelle pelastusrenkaalta. Mutta samalla kysymme: mitä tapahtuu ihmisyydelle, jos jokainen vaikeus tarvitsee nimen? Voiko diagnoosi vapauttaa vastuusta – ja samalla kaventaa käsitystä siitä, mitä elämä saa olla? Pohdimme myös lääkityksen roolia: auttaako se oikeasti oppimista ja hyvinvointia vai vaimentaako se kokemuksia, joita ihminen tarvitsisi kasvaakseen? Ja ennen kaikkea: mitä me todellisuudessa lääkitsemme – yksilöä vai yhteiskunnan rakenteita? Jaksossa käsitellään myös lääketeollisuuden eettistä roolia ja sitä, milloin hoito muuttuu ratkaisusta järjestelmän ylläpitäjäksi.

"Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä."Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus.Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen.Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä. ”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.”Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi.Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka. Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille.Yhteistyössä: Suomen SijoitusmetsätMetsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/

Perhekonstellaatio kasvuryhmä : Tunne juuresi ja vapauta potentiaalisi : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli -podcastia. Tänään vieraana on pappi ja kirjailija Kaisa Kariranta. Tässä jaksossa sukellamme syvälle hengellisyyden ytimeen. Keskustelemme uushenkisyyden ja luterilaisuuden välisestä suhteesta sekä Kaisan omasta matkasta teologian opiskelijasta papiksi. Puhumme kokemuksellisuudesta hengellisessä elämässä, dogmeista ja siitä, kuinka joustavuus, kulttuurit ja erilaiset uskonnot muovaavat ihmisen suhdetta pyhään. Jaksossa pohdimme myös paikkojen aistimista, hengellisiä kokemuksia, syntiä ja ylisukupolvisia traumoja. Keskustelu vie meidät pahan ongelman äärelle ja siihen, miten ihmisen sisäinen maailma vaikuttaa hänen tekemiinsä valintoihin. Lopulta palaamme ajatukseen hengellisyydestä turvapaikkana – tilana, jossa voi kohdata myös oman pimeytensä ja oppia ymmärtämään itseään syvemmin. Tämä jakso on sinulle, jos koet hengellisyyden kysymykset ajankohtaisina, ristiriitaisina tai haluat vain pysähtyä ihmisyyden suurten teemojen äärelle. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv #miehenmieli #podcastsuomi #hengellisyys #uskonto #uushenkisyys #teologia #pappi #ihmisyys #mielenmaailma #pyhyys #synti #traumat #ylisukupolvinen #pahanongelma #henkinenkasvu #elamankysymykset #henkinenhyvinvointi #itsentuntemus #keskustelupodcast #suomipodcast

Johanneksen ilmestyksen pelottavia näkyjä petoineen ja merkkeineen pidetään usein väkivaltaisena maailmanlopun ennustuksena. Kun tutustutaan sen symbolien taustoihin, se paljastuu joksikin muuksi. Jaksossa käsiteltäviin aiheisiin kuuluu:- Mitä akateeminen eksegeettinen tutkimus kertoo Ilmestyskirjan taustasta.- Johanneksen näkyjen poliittinen teologia- 666, 7 ja 12 Raamatun numerologiassa- Miksi Jeesuksen nimitykset "Jumalan poika", "pelastaja" ja "Herra" ymmärrettiin omana aikana poliittisesti provokatiivisina?- Raamatun astrologinen symboliikka- Daniel 7 Jeesuksen identiteettiä, luomiskertomuksia ja Ilmestyskirjaa yhdistävänä taustatekijänäJakso on nauhoitettu livenä luennolla, jonka Markus Finnilä piti syksyllä 2024.Linkit- Luentodiat: https://drive.google.com/file/d/1r7AVyuI37k9V1u4_3QKc7Wy1P2BrfFoU/view?usp=sharing---Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠.

Juristipodin uusi kausi alkaa! Luvassa on avointa, ajatuksia herättävää ja paikoin pysäyttävääkin keskustelua. Tässä jaksossa tarinansa kertoo asianajaja Riitta Leppiniemi, jonka monet tunnistavat julkisuudessakin paljon keskusteluita herättäneistä oikeustapauksista. Jaksossa puhutaan rajoista, tunteista, ihmisten pahuudesta ja siitä, miten vaikeiden asioiden äärellä murtuu myös vahvinkin ammattilainen. Riitta on terävä, inhimillinen ja lämmin – elävä vastavoima sille kyynisyydelle, johon ihminen helposti voisi vajota työskennellessään raskaiden asioiden parissa. Kurkistamme mediaotsikoiden taakse: mitä juristin työ todella vaatii, millaista vastuuta ja kokemuksia se tuo, ja mitä se antaa takaisin niin juristille kuin koko yhteiskunnalle.

Jaksossa nro 77 (S08E06) palataan Kööpenhaminaan ja vuoden 2026 Sportskongressiin heti tuoreeltaan sen päättymisen jälkeen. Sportskongres on Skandinaavinen urheilulääketieteen kongressi ja tässä jaksossa kuullaan fysioterapeutti Marko Grönholmin kuratoima yhteenveto kongressin sisällöstä ja annista. Luvassa on katsaus urheilulääketieteen ja -fysioterapian tuoreimpiin tuulahduksiin ja koko liuta take home message -poimintoja sekä reflektointeja ja havaintoja kongressin teemoista.Mukana jaksossa on uusinta tietoa ja tuulahduksia mm. MCL- ja ACL-vammojen kuntoutuksesta sekä olkapäävammoista sekä paljosta muusta kongressin ohjelman ympäriltä. Tervetuloa mukaan!Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Sportskongres, Tukikohta ja Rogue Europe.Sportskongres on Pohjoismaiden suurin urheilulääketieteen ja urheilufysioterapian tapahtuma. Seuraava kongressi järjestetään 4.-6.2.2027 Kööpenhaminassa. Tsekkaa lisätiedot osoitteessa ⁠⁠⁠⁠sportskongres.dk⁠⁠⁠⁠Tukikohdan palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠turuntukikohta.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksiErikoisetu! Knowbody on suomen laajin kuntoutusalan verkko-oppimisportaali. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin kuuntelijat saavat Knowbodyn vuosijäsenyydestä tai verkkokoulutuksista 10% alennuksen koodilla liikkeellä10 osoitteessa ⁠⁠⁠⁠knowbody.fi⁠⁠⁠Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja juuri sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita Instagramissa tunnuksella ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Entinen jääkiekkoilija ja valmentaja Karri Kivi kertoo, miten hän päätyi ammattijääkiekkoilijaksi ja millaisia muistoja hänelle uraltaan on jäänyt. Karri avaa myös päätöstä uran lopettamisesta ja siirtymistä pelaajasta valmentajan rooliin. Millaista paineensietokykyä valmentajalta vaaditaan, ja voiko raha toimia motivaattorina? Entä miltä tuntuu saada potkut ja miten siitä pääsee eteenpäin? Jaksossa puhutaan myös hektisen työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamisesta, äkillisistä muutoksista ja niiden kanssa elämään oppimisesta. Karri kertoo myös rakkaasta ystävästään Olli Lindholmista ja siitä, miten Lindholmin menehtyminen vaikutti hänen suhtautumiseensa elämään.

Tässä jaksossa HR Plus -podcastin vieraana on Kempowerin henkilöstöjohtaja Hanne Peltola, jolla on pitkä kokemus muutoksista suurista teollisuusyrityksistä kasvuyrityksiin. Jaksossa keskustellaan HR:n roolin kasvusta liiketoiminnan strategiseksi kumppaniksi, hybridityön ja monikanavaisuuden tuomista haasteista sekä palautteen ja johtamisen merkityksestä. Lisäksi pohditaan, miten organisaatiot pysyvät mukana jatkuvassa muutoksessa. Muutos on varmaa ja HR on sen ytimessä.

Ajankohtaiskatsauksessa käydään läpi mellastusta, väkivaltaa ja uhittelua Venezuelassa, Grönlannissa, Minneapoliksessa, Gazassa, Kiinassa ja Ukrainassa sekä viitataan Suomen sisäministeriön yritykseen muuttaa rajavartijoiden toimintaa hiukkasen ICEn suuntaan. Veikka: Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti kertoo suomalaisesta kolonialismista, samoin sotien välinen suomalaistaminen ja ekstraktivismi Petsamossa. Laajempi kuvio jää usein vähemmälle huomiolle: Suomen vaurastuminen rakentuu eurooppalaiselle koloniaaliselle raaka-ainetaloudelle ja alistavalle kauppapolitiikalle. Suomi siis on pohjiaan myöten siirtomaavallalle perustuva valtio. Kolonialismi on myös Suomen sisäistä siirtolaistaustaisen työvoiman riistoa, ja uusi työväenkirjallisuus kuvaa juuri tätä. Pontus: Mitä töitä saa verrata keskenään? Kun kirjailijan työtä vertaa mihin tahansa ammattiin, moni älähtää, että kirjailija työ on täysin ainutlaatuista. Voidaan kuitenkin osoittaa työn järjestämisen ja riiston muotojen yhteyksiä hyvin erilaisten ammattien välillä. Kirjailijan työtä ei kannata romantisoida, eikä yhteiskunnasta kannata loputtomasti etsiä Oikeasti Heikointa ryhmää. Sen sijaan kannattaa rakentaa liittolaisuuksia prekarisoitujen alojen välillä. Lehtikatsauksessa taiteilijan vapautta, oikean sodan siviiliuhreja, velkajarrun sukupuolivaikutuksia ja Bosnia-Hertsegovinaa. Suosituksissa maakuntamatkailua ilmaisen striimauspalvelun tähden, Klaus Maunukselan uutuus, brainrot-röhnöttämistä ja podcast-jaksoja. ✨✨Ilmoitus: Alamme tehdä 2 ilmaisjaksoa kuussa heti kun saamme 500 tilaajaa Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa✨✨ Jaksossa mainittuja asioita: HS-juttu rajaviranomaisten valtuuksista Suomessa https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011749360.html Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti osa I: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/92728864-4943-472b-811d-2d8e69ac0b94 Nicoleta Esinencu & Teatru-Spălătorie: Edistyssinfonia Tilaa Kansan uutiset ja lue digilehti: https://ku.fi/tilaa Klaus Maunuksela: Epifania Precarias a la deriva: Hoivaajien kapina Barrikadi x Mikä meitä vaivaa?: Itsensä kehittäminen - uhka vai mahdollisuus? https://on.soundcloud.com/mr1tK4FWac2NgLpTO8 Mies Q&A osa II Mikä meitä vaivaa? -Patreonissa Long Playn uutiskirjeet kirjailijan ammatista https://mailchi.mp/longplay.fi/kirjailija-ei-ole-8259189 https://mailchi.mp/longplay.fi/kulttuurikirje-marraskuun-25-neljannelle-viikolle Cineast-striimauspalvelu kirjastojen asiakkaille http://cineast.fi/

Viikon jaksossa Toivon vieraina ovat vasemmistolaiset ammattiyhdistystoimijat Sara Koiranen ja Maiju Salminen. Heidän kanssaan Toivo aprikoi, mikä on ammattiliittojen, työväen ja duunareiden asema vasemmistoliitossa vuonna 2026. Kuka edes on nykypäivänä duunari, ja mitä annettavaa vasemmistolla on työväelle?Jaksossa lähetetään terveisiä Pontus Purokurulle, Maiju Salmisen serkuille ja Jussi Nuortimolle.Viisi nostoa vasemmistoliiton puoluekokouksesta: https://www.ku.fi/artikkeli/5239039-viisi-nostoa-vasemmistoliiton-puoluekokouksestaMielipide: Kuka on ay-liikkeen edustaja?: https://www.ku.fi/artikkeli/5239751-mielipide-kuka-on-ay-liikkeen-edustajaAmmattiyhdistysliike on rakentanut Suomeen vuosikymmenet yhteiskuntarauhaa. Nyt liitot miettivät, kannattaako yhä olla kiltti.: https://journalisti.fi/artikkelit/2025/12/ammattiyhdistysliike-on-rakentanut-suomeen-vuosikymmenet-yhteiskuntarauhaa-nyt-liitot-miettivat-kannattaako-yha-olla-kiltti/Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Kotona olevat maahanmuuttajaäidit herättävät tunteita. Yhteiskunnallisena huolena on se, etteivät äidit työllisty riittävästi, opi suomea tai ylipäätään tee muuta kuin kotoile lasten kanssa. Totuus on toinen. Tässä jaksossa avataan maahanmuuttajaäitien todellista arkea ja selvitetään, mikä estää kotoa lähtemistä ja työllistymistä. Jaksossa kysymyksiin vastaavat kotiäitinä ollut Sofia Achame-Räisänen, tutkijatohtori Liselott Sundbäck ja väitöskirjatutkija Nima Ahmed.Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola. Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.Lähteitä:Mobile Futures: Keskeisiä tuloksiaAsiantuntijalausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, diaarinumero VATT/197/07.01/2025Opetushallitus: Tutkinnon tunnustamispäätöksen hakeminenTehy: Tutkinnon päivittäminen Suomeen tulevilleTilastokeskusVATT: Uusi tutkimus: Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia

Vieraana pitkän linjan ravintola-alan konkari Sebi Suarez Katainen. Hän tuo mukanaan keskusteluun kolme hänelle tärkeää ruoka-asiaa. Sebi kertoo minkälaista oli 80 -luvun alussa muuttaa Meksikosta Suomeen  ja mennä kielitaidottomana suomalaiseen kouluun lapikkaissa ja karvahatussa. Jaksossa selviää myös mikä ruoka on Pozole ja mitä tarkoittaa on meksikolaisen vieraanvaraisuuden ilmentymä "mi casa es tu casa". Perunateatterin kumppanina Vegepörssi

Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat siihen, miksi Eurooppa näyttää nyt sijoittajan silmissä kiinnostavammalta kuin pitkään aikaan, ja mitä riskejä ja mahdollisuuksia tähän liittyy. Mukana vertailukohtana Yhdysvaltojen viimeaikaiset toimet, mutta pääroolissa on Eurooppa. Jaksossa saamme myös tiukan kannan Antilta ja Lipolta, onko Eurooppa nyt HOT vai NOT.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tähän jaksoon sain vieraaksi tuoreen yltiöyksilöllisyyden ongelmia käsittelevän kirjan kirjoittajan. Jaksossa käydään läpi mm. noudatteleeko yksilöllisyyden määrä käänteistä u-käyrää, jossa tietyn pisteen jälkeen se synnyttää enemmän ongelmia kuin hyötyjä? Millainen on yhteiskunnallinen kehityskulku yksilöllisyyden muutoksessa? Miten lasten kasvatus on muuttunut vuosien saatossa ja mitä siitä on seurannut? Jos yksilöllisyyden muutos aiheuttaa ongelmia, onko syy yksilöissä, kulttuurissa vai jossain muussa? Onko nykyihminen heikompi kuin ihmiset ennen vanhaan? Miten uhriutuminen, armollisuus ja narsismi näyttäytyvät nyky-yhteiskunnassa, keskustelukulttuurissa ja ihmisten käyttäytymisessä? Onko tunteiden ympärille muodostunut jo vaihtoehtoispsykologia? Miten yksilöä palvova kulttuuri on haitallinen sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen? Miten me voimme kehittää omia sosiaalisia taitojamme ja oppia tekemään parempia kompromisseja? Miten minäkuva, identiteetti ja ihmisen keinot määritellä itsensä vaikuttavat meihin? Näitä ja muita aihepiirin kysymyksiä kanssani pohtii Psykologian emeritaprofessori ja kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Liisa Keltikangas-Järvinen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLiisa Keltikangas-Järvinen- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/4Hw8Nx99HpKuiKwLg8me2Q?si=92a7d177914d40b7- Kirja: https://www.wsoy.fi/kirjat/itsekkyyden-aika/

Mitä tapahtuu, kun toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin hallitus ehtii kokoustaa? Antti Haapakorva keskustelee Mari Puoskarin kanssa johtamisesta ja hallitustyöstä erikoistilanteissa. Puoskari on urallaan työskennellyt mm. Pilke päiväkotien ja FCG:n johdossa sekä politiikassa.Keskustelussa pureudutaan siihen, miten kriisejä johdetaan käytännössä: miten hallitusta informoidaan, miksi rehellisyys on ratkaisevaa ja millainen rooli arvoilla ja yrityskulttuurilla on vaikeissa päätöksissä. Mari jakaa kokemuksiaan useista turnaround-tilanteista sekä näkemyksiään hallituksen ja toimitusjohtajan toimivasta yhteistyöstä. Jaksossa käsitellään myös strategian toimeenpanoa PMO-mallin avulla sekä sitä, miksi strategiaa ei saa unohtaa silloin, kun arki on kiireisimmillään. Jakso tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia toimitusjohtajille ja hallituksen jäsenille.

Synteettinen data on mallinnuksen avulla tuotettua aineistoa, joka jäljittelee alkuperäisen datan keskeisiä ominaisuuksia ilman, että yksittäiset henkilöt ovat tunnistettavissa. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa opetuksessa, menetelmien testauksessa ja tuotekehityksessä. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa studioisäntä Markus Riskumäki haastattelee väitöskirjatutkija Katariina Perkonojaa synteettisen potilasdatan mahdollisuuksista ja rajoitteista. Keskustelu keskittyy erityisesti pitkittäisaineistoihin, joissa samoja potilaita seurataan ja mitataan useaan otteeseen ajan kuluessa. Jaksossa pohditaan, miksi anonymisointi on keskeinen motiivi synteettisen datan käytölle sekä tarkastellaan kehityssuuntia ja uusia generointimenetelmiä, kuten kielimalleja.

Kelpaako pisteen? jaksossa numero 69 keskustellaan divarin ajankohtaisista aiheista. Jaksossa 69 Severin sairastumisen johdosta studiossa ainoastaan Atte ja Niklas. Tärkeiden kuulumisten perään kurkkaillaan menneisiin Inssi-Divariotteluihin ennen runkosarjan loppuhuipennusta. Kuulijakysymyksiä riitti jälleen, tällä kertaa myös lajista. TOP3:ssa nostellaan esiin kaudella 2025-2026 pelaavia Inssi-Divarilegendoja ja Voimatauolla otetaan pieni historiikkinosto. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Jo neljännelle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Perhekonstellaatio kasvuryhmä : Tunne juuresi ja vapauta potentiaalisi : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli podcastia, jossa tällä kertaa pysähdymme nuorten miesten todellisuuden, merkityksen etsinnän ja uskon äärelle. Vieraana on podcastin nuorin vieras tähän mennessä, 23-vuotias opiskelija ja yrittäjä Elias Mustonen. Jaksossa käydään rehellinen ja syvä keskustelu siitä, miksi moni nuori mies kokee tänä päivänä tyhjyyttä, riittämättömyyttä ja suunnattomuutta. Elias kertoo omasta matkastaan agnostisuudesta kristilliseen uskoon ja siitä, miten sosiaalinen media, sisäinen levottomuus ja kaipuu totuuteen johdattivat hänet etsimään elämäänsä pysyvämpää merkitystä. Usko, yhteisö ja sitoutuminen ovat tuoneet hänen elämäänsä rauhaa, suuntaa ja toivoa. Viljami Lehtonen ja Elias pohtivat myös miehisyyden kriisiä, perinteisten maskuliinisten arvojen kyseenalaistamista ja sitä, miksi hahmot kuten Andrew Tate puhuttelevat monia miehiä. Keskustelussa tarkastellaan, mitä terve miehisyys voisi tarkoittaa nykyajassa ja miksi pelkkä nautintojen tavoittelu ei lopulta täytä sisäistä tyhjyyttä. Jakso sivuaa lisäksi deittikulttuuria, sitoutumista, roolimalleja, sosiaalisen median vaikutusta identiteettiin sekä henkilökohtaista kasvua. Keskustelu muistuttaa siitä, että merkityksellinen elämä rakentuu usein pienistä, arkisista valinnoista, totuuden etsimisestä ja aidosta yhteydestä toisiin ihmisiin. Tämä jakso kutsuu kuulijan pysähtymään ja pohtimaan, mistä oma suunta, tarkoitus ja sisäinen rauha voivat löytyä. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv #jeesus #usko #kristinusko #jeesususko #eläväusko #hengellinenkasvu #jumalansana #rukous #kristillinenelämä #uskonmatka #hengellisyys #jeesuselämä #raamattu #kristitty #uskoelämään #hengellinenherääminen #toivo #totuus #armollisuus #kristillinenyhteisö

Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin.Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä:- Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota- Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn- Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen- Kuinka viiltelyä hoidetaan- Onko kyseessä riippuvuus- Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen- Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidostaKatja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Vuodenvaihde on Liftcastissa muodostunut perinteeksi pysähtyä työelämän trendien äärelle. Tässä jaksossa Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi keskustelevat jo kolmatta kertaa työelämän trendeistä ja siitä, mihin suuntaan työelämä on menossa vuonna 2026 ja mitkä ovat TOP10 trendiä tälle vuodelle. Keskustelussa käydään läpi kymmenen teemaa, jotka nousevat esiin Liftedin valmennustyöstä, johtoryhmäkeskusteluista ja työelämän arjesta. Nämä ovat näkemyksiä, jotka pohjautuvat kuluneen vuoden havaintoihin ja siihen, mitä organisaatioissa juuri nyt tapahtuu.Jaksossa pureudutaan muun muassa siihen, miten tekoäly siirtyy yksittäisistä kokeiluista osaksi työn rakenteita ja arkea. Keskustelussa korostuu myös strategioiden käytäntöön vieminen ja se, miksi strategian todellinen arvo mitataan vasta silloin, kun se näkyy päätöksissä, prioriteeteissa ja jokapäiväisessä työssä.Esillä ovat vahvasti myös johtaminen ja kyvykkyydet. Miksi johtamisen tarve kasvaa teknologian kehittyessä, millaisia taitoja organisaatiot todella tarvitsevat ja miksi inhimillisyys, ihmistaidot ja kohtaaminen nousevat entistä tärkeämpään rooliin muutoksen keskellä. Keskustelussa käsitellään lisäksi työmarkkinoiden liikettä, kovan työn arvostuksen paluuta, varautumista ja riskienhallintaa sekä talouden ja työelämän kytkeytymistä toisiinsa.Vuosi 2026 tarjoaa paljon mahdollisuuksia niille, jotka uskaltavat katsoa eteenpäin ja tarttua muutokseen aktiivisesti. Tämä vuosi palkitsee rohkeuden, selkeyden ja kyvyn yhdistää tuloksellisuus ja inhimillisyys.0:00 Jakson aloitus ja miksi työelämän trendit ovat taas ajankohtaisia4:40 Työelämän trendi #1: Tekoäly muuttaa työn rakenteita9:03 Työelämän trendi #2: Strategian käytäntöön vieminen ratkaisee16:38 Työelämän trendi #3: Strategisten kyvykkyyksien merkitys korostuu26:25 Työelämän trendi #4: Työmarkkinoilla tapahtuu, mutta harkitummin31:25 Työelämän trendi #5: Johtamisen tarve kasvaa entisestään40:05 Työelämän trendi #6: Suomen heikko talous vaikuttaa vahvasti46:40 Työelämän trendi #7: Kovan työn arvostus palaa keskusteluun51:07 Työelämän trendi #8: Varautuminen ja resilienssi korostuvat55:37 Työelämän trendi #9: Ihmistaidot nousevat keskiöön58:47 Työelämän trendi #10: Ajatusjohtajuus ja henkilöiden rooli vahvistuvat59:57 Yhteenveto ja katse eteenpäin

Ruokatoiveita, trendikatsauksia ja 100 tunnin brownie.Jaksossa jaetaan tämän vuoden in & out -teemat ja listataan trendikatsausten parhaat palat. Puhutaan arkiruoan yksinkertaistamisesta, oman kehon kuuntelusta, punalaputetuista tuotteista, kuiduista, minimalismista, panostusresepteistä, matchan uudesta haastajasta sekä tänä vuonna trendaavista raaka-aineista, mauista ja väreistä. Fiilistellään myös Jarviksen omaa huonetta, uutta salmiakkilöytöä, ihanaa sunnuntaikokkailua ja vaatekasatuoleja. 

Vuoden ensimmäisessä Liftcast-jaksossa keskustellaan esihenkilön henkilöbrändistä, ajatusjohtajuudesta ja yrittäjyydestä sekä siitä, miksi ihmiset ovat yritysten tärkein kilpailuetu muuttuvassa työelämässä.Vieraana on Joonas Kylliäinen, Arc Studion perustaja ja toimitusjohtaja sekä pitkän linjan yrittäjä. Jaksossa syvennytään siihen, miten esihenkilön näkyvyys tukee luottamuksen rakentamista, kirkastaa organisaation suuntaa ja vauhdittaa liiketoimintaa.00:00 Jakson aloitus ja vieraan esittely01:30 Joonaksen tausta yrittäjänä ja ajatusjohtajana05:00 Miksi esihenkilön henkilöbrändi on tärkeä juuri nyt09:30 Näkyvyyden rooli luottamuksessa ja päätöksenteossa15:00 Henkilöbrändi myynnin ja rekrytoinnin tukena20:30 Ulkoinen viestintä osana johtamista26:00 Ajatusjohtajuus: yksilö vai yhteispeli?33:00 Yrittäjyys ja henkilöbrändi eri kasvuvaiheissa40:00 Käytännön opit esihenkilöille ja johtajille47:00 Yhteenveto ja jakson päätös

Voiko parisuhteen päättymistä käsitellä ennen parisuhteen alkamista? Jaksossa käydään läpi kuulijoiden kysymyksiä. Katsaus vuoden 2026 toiveisiin: toinen toivoo hyvää valkosipulisatoa, toinen aikoo hankkia moottoripyörän.

Koska vuosi 2026 siintää silmissä ja monella on ovi raollaan uuden suunnan etsimiselle elämässään, otin tähän monologijaksoon pohdinnan alle työelämän ja muun arjen tasapainottamisen. Jaksossa käydään läpi mm. minkälaisessa elämänvaiheessa olet juuri nyt ja mitä sinulle tarkoittaa työn ja muun elämän välinen tasapaino? Muistatko pitää valot päällä oman jaksamisesi kanssa ja muuttaa kurssia ennen kuin ongelmat kumuloituvat liian suureksi? Miten on mahdollista tehdä fiksujen valintojen tekemisestä mahdollisimman helppoa ja todennäköistä? Mitä ja miten kannattaa priorisoida, jotta tärkeille asioille löytyy aikaa?Jakson kysymykset: 1. Mikä on sinulle tärkeää juuri tässä elämänvaiheessa ja mitä se edellyttää? 2. Miten voit pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi tässä elämäntilanteessa? 3. Miten voit parantaa omaa hyvinvointisi valintaympäristöä? 4. Mitä voisit jatkossa priorisoida paremmin ja miten aiot sen tehdä?LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi

Jaksossa käydään läpi erikoisjoukkojen kehitystä ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Erikoisjoukkojen taitoja on tarvittu niin Kilpisjärven venäläisen varikon räjäyttämisessä kuin jatkosodan uskaliaissa kaukopartioretkissä ja Kabulin evakuoinnissa. Mikko Porvalin ja Vesapekka Larkkosen uutuuskirja Erikoisjoukot - Päämajan kaukopartioista erikoisjääkäreihin saatavana nyt!https://atena.fi/kirjat/erikoisjoukot

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Jaksossa inspiroidutaan uusista raflatuttavuuksista, fiilistellään viikonlopun askarteluprojekteja ja kippistellään drinkkikoulun ihanilla cocktaileilla. Ideoidaan kaikkea ihanaa itsenäisyyspäivän juhlapöytään ja jaetaan monta söpöä (kuusen)koristeluvinkkiä. Puhutaan joulupikkeleistä, porotacoista, campari-lohesta, viikuna-carpacciosta, kauden upeimmista jääpaloista sekä ravintolakokemuksista lasten kanssa. Alussa kuullaan myös pieni teaser Markun ja Tepon bello-reissulta Köpiksestä. 

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Helposti ajatellaan, että työkyky olisi joko on tai off. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työkyky on jatkumo. Ihmisen työkyky voi vaihdella päivästä toiseen ja jopa saman päivän aikana. Jokaisella meistä on luontaista vaihtelua työkyvyssä. Siihen vaikuttavat ajan lisäksi myös ympäristö, työtehtävät ja yksilön elämäntilanne.Henkilöllä voi olla kykyä tehdä erilaisia tehtäviä, vaikka hän ei olisi enää täysin työkykyinen aiempaan tehtäväänsä. Rajoitteista huolimatta ihminen voi olla täysin tai osittain työkykyinen toisenlaisissa tehtävissä. Työpaikalla ratkaisut eivät aina ole ilmeisiä, mutta niitä kannattaa rohkeasti pohtia ja tutkia.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat toimintaterapeutti ja juristi, Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkina-asiantuntija Mirella Drushinin ja psykologi, Nokia renkaiden ja Vianorin henkilöstöpäällikko Maija Ikonen. Nina, Mirella ja Maija keskustelevat siitä, miten työelämä voi tukea ja parhaimmillaan vahvistaa toimintakykyä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten työkykyä voisi tarkastella jatkumona, jossa on erilaisia vaiheita ja mahdollisuuksia? - Kenen vastuulla työkyky on: yksilön, organisaation, vai yhteiskunnan? - Miten erilaisia esteitä voitaisiin yhdessä purkaa niin, että haasteista huolimatta löydetään toimivia ratkaisuja ja mahdollisimman monelle paikka työelämässä? - Mitä hyötyjä voi olla siitä, että työelämässä olisi mahdollisimman erilaisia/erilaisella toimintakyvyllä työskenteleviä ihmisiä? LISÄTIETOJA:Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.Paltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @Paltary-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä. Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly. Teknologia antaa kirurgille myös mahdollisuuden hyödyntää muitakin kuin näkyvän valon aallonpituuksia. Jaksossa vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan Mikrokirurgiakeskuksessa tutustumassa kirurgien harjoitteluun ja mikrokirurgian tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavat: Juha Arveli, teknikko ja koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Ahmed Hussein, kliininen koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Neurokirurgit Aku Kaipainen ja Ahmad Hafez / Kuopion yliopistollinen sairaala Ville Leinonen, Neurokirurgian professori / Itä-Suomen yliopisto Antti-Pekka Elomaa, neurokirurgian erikoislääkäri / Helsingin yliopistollinen sairaala Shintaro Oyama / Nagoyan yliopisto Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen