Podcasts about jaksossa

Mikko on palannut Berliinin kylpylälomalta takaisin studioon! Ilen kanssa he sukeltavat halpojen oluiden, maukkaiden kebabien ja hieman yllättävän alastoman kylpyläkokemuksen maailmaan. Jaksossa kaksikko jakaa myös parhaat vinkkinsä siihen, miten “kukat ja mehiläiset” selitetään lapselle – ja pohtivat samalla, millainen perintö heistä jää, kun aika joskus jättää. Lisäksi miehet ottavat kantaa Helsingin päätökseen hankkia kalliita mitaleita.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.Jakson aiheita:Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöönMiten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksiMenneisyyden äänien puhe omassa mielessäKorjaavien kokemusten psykologiaaMilloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Onko tässä mitään järkeä? -osiossa pureudutaan yhteisiin pankkitileihin, joista sekä Veronicalla että Eskolla on vahvat mielipiteet. Veronican syntymäpäivät lähestyvät, ja niiden kunniaksi hän on esittänyt Eskolle hieman yllättävän toiveen. Jaksossa kuullaan myös kaksikon hirveimmät hostellikokemukset sekä pohditaan kauhistellen, kuinka kaukaiselta markka-aika jo tuntuukaan. Lisäksi Vastaa väärin -kisassa nähdään poikkeuksellisen tiukka taisto voitosta. Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä - Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

00.00 Jakson alkusanat 01.55 Katsaus Auroraliigan puolivälieriin 07.55 Podiadin tähdistökentällinen 13.30 Silmäys Naisten Mestiksen tilanteeseen 16.15 Viivi Salmen vierailu 29.25 Jakson loppusanat Auroraliigan pudotuspelit ovat kuumimmillaan ja Naisten Mestiksessä on jo finaalisarjan aika. Jaksossa käydään läpi pääsarjan puolivälieriä sekä tutustutaan kovaa vauhtia ylöspäin pyrkivään Pelicansiin. Lahtelaisten riveistä vieraana on Viivi Salmi.

Ohjelmistoyrityksen kasvu näyttää ulospäin usein lineaariselta, mutta monessa tapauksessa taustalla on pitkä jakso hidasta kehitystä ennen selkeää käännekohtaa. Teknologiamarkkinassa strateginen fokus, ekosysteemivalinnat ja jakelumalli voivat ratkaista, jatkuuko yritys vuosia tasaisena vai löytyykö lopulta kasvun kiihtyminen.Tässä jaksossa vieraana on Nexeticin toimitusjohtaja Henry Liukko-Sipi. Yhtiö kasvoi yli 15 vuotta hitaasti noin miljoonan liikevaihtotasolle, kunnes strateginen fokus Microsoft-ekosysteemiin ja erityisesti Microsoft 365- ja EntraID-varmistuksiin käynnisti selkeän kasvuvaiheen. Tapaus on kiinnostava esimerkki siitä, miten pieni eurooppalainen toimija voi rakentaa kilpailuetua globaalissa tietoturva- ja backup-markkinassa.  JAKSOSSA PUREUDUMME MUUN MUASSA: • 15 vuotta kestänyt matka ennen kasvun läpimurtoa • strateginen fokus microsoft-ekosysteemiin • partnerivetoinen kasvumalli ja jakelukanavat • kilpailu globaaleja backup-toimijoita vastaan • digital sovereignty ja eurooppalaisen datan merkitys • miten pieni tuotekehitystiimi voi kilpailla legacy-toimijoita vastaanKeskustelu avaa realistisesti ohjelmistoyrityksen pitkää kehityskaarta: vuosien hidasta kasvua, strategian tarkentamista ja lopulta markkinamuutosta, joka mahdollistaa nopeamman skaalautumisen. Samalla tarkastellaan Microsoft-ekosysteemin ympärille rakentuvaa liiketoimintaa, kumppanivetoista myyntiä sekä eurooppalaisen datan ja tietoturvan kasvavaa merkitystä kansainvälisessä kilpailussa.SISÄLLYSLUETTELO:[00:00] Jakson tausta ja vieraan esittely[02:40] Nexeticin alku ja backup-liiketoiminnan synty[06:10] Ensimmäiset vuodet ja varhainen tuotekehitys[10:20] Myyntikonttori Moskovassa ja nopea alku Venäjällä[15:10] Krimin jälkeen tapahtunut strateginen suunnanmuutos[20:30] Fokus Microsoft 365 -varmistuksiin[27:40] Partnerivetoinen myyntimalli ja kumppaniverkosto[35:20] Kilpailu globaaleja backup-toimijoita vastaan[42:10] EntraID-varmistus ja markkinan uusi mahdollisuus[49:30] Digital sovereignty ja eurooppalaisen datan merkitys[56:20] Miltä Nexeticin kasvu näyttää seuraavassa vaiheessaTUTUSTU MYÖS: • Henry Liukko-Sipi (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/henry-liukko-sipi/ • Nexetic (website): https://nexetic.com/ • Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ • Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparraus • Loyalistic: https://loyalistic.com/fi/ • Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/ • SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Menestystä Etsimässä on keskusteleva podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta, jota juontaa SaaS-yrittäjä ja kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Jaksossa käsitellään ohjelmistoyritysten kasvua, kansainvälistymistä ja liiketoimintapäätöksiä käytännön kokemusten kautta. Jakson voi katsoa YouTubessa tai kuunnella keskeisissä podcast-palveluissa.Jos jakso herättää ajatuksia, voit tykätä videosta ja osallistua keskusteluun kommenteissa.Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Jaksossa tutustutaan sähkölääketieteen historiaan erityisesti potilaiden ja potilaille annettujen sähköhoitojen kautta. Toinen keskeinen näkökulma jaksoon on, miten erilaiset eläimet liittyvät sähkön historiaan – joko lääketieteen kokeiden kohteina tai sähköisen kulttuurin innoittajina. Pohdimme, miltä tuntui saada sähköistä hoitoa vaivoihin ja sairauksiin? Herättikö sähköhoito potilaissa pelkoa vai olivatko potilaat epätoivossa valmiit kokeilemaan mitä tahansa? Keskeistä sähkölääketieteessä ei ole ainoastaan siis se, mitä lääkärit tavoittelivat, vaan minkälaisia kehollisia kokemuksia potilaat kävivät sähköhoidoissa läpi. Miten sähköhoidot muokkasivat osaltaan tieteellistä tietoa sähkölääketiedettä koskien? Ja miten fiktiivinen erotiikka ja sähköankeriaat liittyvät aikansa sähköiseen kulttuuriin? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä väitöskirjatutkija Edna Huotari, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita →

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Sillä, miten puhumme työelämästä, on paljon merkitystä. Nostammeko puheessamme esiin vain kuormittavia ja negatiivisia puolia vai tuommeko näkyväksi myös sen, mikä toimii ja kannattelee? Työelämän voimavaratekijät ovat arjen tukipilareita: ne innostavat, antavat virtaa ja vahvistavat merkityksellisyyden kokemusta. Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan myös näitä myönteisiä tekijöitä, voimme vahvistaa niitä omassa työssämme.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja, entinen toimittaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen. Nina, Minna ja Jari keskustelevat siitä, miksi työelämästä puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja miten puheen suuntaa voisi tietoisesti kääntää myönteisemmäksi niin, että myös työelämän voimavaratekijät tulevat näkyviksi.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:Miksi työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta?Mihin kaikkeen negatiivinen työelämäpuhe liittyy?Pitäisikö työelämän hyviä puolia nostaa tietoisesti enemmän esiin ja mitä ne hyvät puolet ovat?Miten myönteisempi työelämäpuhe vaikuttaa jaksamiseen, motivaatioon ja siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä?Lisätietoja Minna Sirkka LinkdedlnissäJari Hakanen LinkedInissäJari Hakanen viestipalvelu X:ssäPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tekoälyn käytön yleistyminen on herättänyt keskustelu suuriin kielimalleihin perustuvien keskustelubottien mahdollisista mielenterveysriskeistä. Mediassa ja tieteellisissä julkaisussa on alettu puhua jopa “tekoälypsykoosista”. Mielenterveyden ammattilaiset ovat havainneet, että joidenkin ihmisten kohdalla todellisuustajun heikentyminen on mahdollisesti ollut yhteydessä tekoälyn käyttöön. Tässä Tiedeykkösen jaksossa avataan sitä, mitä nyt tiedetään tekoälyn käytön suhteesta vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Psykoosiriskin lisäksi jaksossa viitataan myös tapauksiin, joissa tekoäly on alkanut henkilön “itsemurhavalmentajaksi”. Jaksossa on haastateltavana HUS:lla digitaalisista hoidoista vastaava psykoterapeutti, oikeuspsykologi ja tutkija Jan-Henry Stenberg. Haastateltavana on myös Aalto-yliopiston koneoppimisen professori Arno Solin. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa, muista, että apua on saatavilla. Akuuteissa tapauksissa voit aina soittaa hätänumeroon 112. Mieli Kriisipuhelimen tiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta mieli.fi/kriisipuhelin.

Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja. Jakson aiheita:- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?- Hikikomorin demografia- Verkkoon kadonneet -hankkeestaVille Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Veikka (1): Veikka on kirjoittanut romaanin! Työelämäromaani julkaistaan 2027 alkuvuodesta. Miten kirjailijuus onnistuu ilman että siitä tulee päätyö ja miksi äänikirja on itsestäänselvyys? Entä pitäisikö perustaa kirjateattereita? Veikka (2): Äärioikeisto kompastuu usein omiin virheisiinsä. Riittääkö se, vai tarvitaanko sen kukistamiseen aito poliittinen vaihtoehto? Veikka (3): Mitä tapahtuu, kun amerikkalaiset reagoijat kehuvat suomalaisia sketsejä englanniksi? Miksi me maksamme heille tästä validaatiosta? Pontus: Opiskelijat eivät käytä tekoälyä vain säästääkseen vaivaa vaan ennen kaikkea välttääkseen nolouden riskin. ChatGPT on geneerisen symbolisen tason ruumiillistuma, joka ei voi olla cringe, koska se ei ole kukaan. Samoin Rotten Tomatoes -pisteet kertovat, mitä on lupa ajatella elokuvasta ennen kuin kukaan muodostaa oman mielipiteensä. Heidegger, Adorno ja Lacan auttavat ehkä ymmärtämään, miksi omakohtaisuus on aina ollut harvinaista, mutta algoritminen metataso tekee tästä vielä hirveämpää. Tekoäly on tutti, joka rauhoittaa ja poistaa viimeisen kitkan minän ja geneerisen Toisen väliltä. Suosituksissa Veikan tekemät KU-videot, Mikä meitä vaivaa -ikuisuusradio, Eve Kosofsky Sedgwickin essee paranoidista ja reparatiivisesta lukutavasta, pieni offline-työskentely analogiamoodissa sekä Otto Laitisen Terapeutin huoneessa -podcast. Kansan Uutiset -lehtikatsauksessa Kiinan harvinaisten maametallien monopoli, kaupunkisosiologian ääni ja New Start -ydinasesopimuksen umpeutuminen. Jaksossa mainittuja asioita: KU-lehti ku.fi/tilaa Kansan uutisten Youtube-kanava: https://youtube.com/@kansanuutiset?si=4ySQVYSuKDeShLW6 Veikan video “Miksi kaikki tuntuu menevän huonompaan suuntaan?” https://youtu.be/qfuw6-iEEEw?si=ney5reEJ_-yZEjBG Peik Johansson: Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin ku.fi/digilehti/20260218/5445774 Veikko Eranti haastattelussa: Kaupungin ääni ku.fi/digilehti/20260218/5445781 Toivo Haimi: Herätys! Maailma on taas hieman vaarallisempi ku.fi/digilehti/20260218/5445738 Eve Kosofsky Sedgwick: Paranoidinen lukutapa ja reparatiivinen lukutapa (Tutkijaliitto, suom. Anna Tuomikoski) Otto Laitinen: Terapeutin huoneessa -podcast ottolaitinen.fi/terapeutin-huoneessa-podcast

Kuulumisia, talvi-inspistä ja rapeiden keksien ABC.Jaksossa paljastetaan yllättäviä rakkaudentunnustuksia, jaetaan viime aikojen kuulumisia ja kerrotaan, mikä kaikki inspiroi just nyt. Puhutaan ikääntymisestä, bailaushimosta, simpukkasesongista, uusista sometili- ja sarjalöydöistä (The Pitt fan club

Strategiaprofessori Marko Kohtamäki (Vaasan yliopisto) on Liftcastin vieraana keskustelemassa siitä, miten strategia viedään käytäntöön ja tehdään osaksi arjen tekemistä.Jaksossa syvennytään osallistamisen, selkeyden ja konkretian merkitykseen strategiatyössä sekä siihen, miten strategia muuttuu suunnitelmista konkreettisiksi teoiksi ja tuloksiksi.Lisäksi pohditaan Suomen kasvun mahdollisuuksia mikro- ja makrotasolla, rohkean riskinoton ja kunnianhimon roolia kulttuurissa sekä strategisen johtamisen arviointia kilpailukyvyn ja sijoitetun pääoman tuoton näkökulmista.00:00 Intro01:07 Miksi strategia sytyttää03:34 Strategia pähkinänkuoressa05:08 Kuka Marko on09:52 Suomen strategiahaasteet14:30 Miksi toteutus kaatuu25:03 Onnistumisen edellytykset28:20 Osallistaminen käytännössä39:30 Liikaa kalvoja, liian vähän ymmärrystä44:25 Vuosikello ja strategiasykli55:18 Strategiatyön tulevaisuus57:35 Yksi asia mukaan01:00:20 AI ja jatkuva uudistuminen01:03:16 Lopetus ja mistä seurata

Jenna haki unelma-alalleen ravitsemustieteelle 9 kertaa. Sinnikkyys kuitenkin palkittiin, sillä nyt Jenna opiskelee ravitsemusterapeutiksi ja samaan aikaan kahta maisterintutkintoa. Jaksossa keskustellaan omannäköisen asiantuntijuuden ja uran rakentamisesta sekä siitä, miksi välivuodet tai niin sanottu harhailu eivät todellakaan mene hukkaan vaan voivat olla tärkeä osa oman jutun löytämistä. Löytät podcastin tekstivastineen verkkosivuilta: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-9-hakukertaa-unelma-alalle-omannakoinen-opintopolku

Tämän jakson teemana on aivan liian vähän hyötykäytetty elämänlaadun ja ihmissuhteiden supervoima eli kehuminen. Aiheena se on monelle tuttu, mutta mistä siinä ihan tarkalleen ottaen on kyse? Jaksossa käydään läpi mm. miksi itsekehua pidetään usein negatiivisena asiana vaikka monesti olisi hyvä tunnistaa omia vahvuuksia? Miten sosiaalinen media ja kehuminen liittyvät toisiinsa hyvässä ja pahassa? Unohdammeko me kehua silloin kun sille olisi aika ja paikka? Miksi me suomalaiset olemme huonoja ottamaan vastaan kehuja? Miten löytää itsestä jotain hyvää silloin kun se tuntuu vaikealta? Miksi me kehumme itseämme ja muita niin vähän, vaikka tiedämme miten hyvää se tekee? Mitä eroa on palautteella ja kehulla? MIllainen on hyvän ja huonon kehun välinen ero? Näistä ja muista kehuteeman kysymyksistä kanssani keskustelee erikoispsykologi, tietokirjailija ja Psykopodiaa-podcastin Nina Lyytinen ja Hidasta elämää -sivuston perustaja, kirjailija ja mindfulness-ohjaaja Sanna Wikström.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiNina Lyytinen ja Sanna Wikström- Kehukortit: https://hidastaelamaa.fi/2025/11/kehukortit-kehu-on-arvostuksen-osoittamista/- Verkkosivu: https://hidastaelamaa.fi/- Sanna IG: https://www.instagram.com/sannamwikstrom/- Nina IG: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Jaksossa keskustellaan urapoluista tulevaisuudentutkimuksen parissa. Millaisella koulutuksella alalle voi hakeutua, miksi alaa kannattaa opiskella ja millainen on tulevaisuudentutkijan perinteinen työpäivä? Vieraina tulevaisuudentutkimuksen projektityöläinen Katariina Heikkilä ja tutkijatohtori Ville Lauttamäki. Miten vuodet tulevaisuudentutkimuksen parissa ovat muovanneet heidän ajatteluaan ja miten he hyödyntävät työssään omia, keskenään erilaisia koulutustaustojaan? Entä miten tulevaisuudentutkimus eroaa muista tieteenaloista? Jakson juontaa Tilda Karus. Jakson ovat tuottaneet Tilda Karus ja Wilma Kotivainio. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Jaksossa keskustellaan tulevaisuudentutkimuksen kenttätyöstä yhdessä­­­ väitöskirjatutkija Marianna Birmoser Ferreira-Aulun kanssa. Jaksossa Birmoser Ferreira-Aulun kertoo Amazonin alueella tekemästään kenttätyöstä ja sen tutkimusmenetelmistä. Lisäksi hän paljastaa millaista elämä pienessä kyläyhteisössä on ja kertoo, miksi tietoa on tärkeää kerätä ja levittää. Mistä idea tutkimukseen lähti, miten paikalliset suhtautuivat tutkimukseen ja miten vuorovaikutus sujui ilman yhteistä kieltä? Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson haastatteluosuus on toteutettu englanniksi. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika In this episode, we discuss fieldwork in future studies with Doctoral Researcher Marianna Birmoser Ferreira-Aulu. In the episode, Birmoser Ferreira-Aulu talks about her fieldwork in the Amazon region and the research methods she uses. She also reveals what life is like in a small village community and explains why it is important to collect and disseminate knowledge. Where did the idea for the research come from, how did the locals respond to the research, and how did interaction work without a common language? The episode is hosted by Wilma Kotivainio and produced by Tilda Karus. The interview segment of the episode is conducted in English. Text equivalent of the episode is available at: Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Jaksossa keskustellaan nuorten tulevaisuuskuvista ja työurahaaveista. Mihin nuoret toivovat työllistyvänsä ja miksi? Miten ympäristö vaikuttaa koulutusvalintoihimme? Mitä suomalaiset nuoret haluavat tienata ja mistä he haaveilevat? Jaksossa vieraana väitöskirjatutkija Pasi Keski-Pukkila. Hän kertoo esimerkiksi, miten media, koulut ja vanhempien odotukset vaikuttavat haavekuviin. Miten nuorille voidaan kertoa laajemmin eri vaihtoehdoista ja miksi on tärkeää antaa tilaa pohdinnalle? Entä miten sukupuoli ja yhteiskunnan valtarakenteet vaikuttavat mahdollisuuksiin? Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Jaksossa keskustellaan tulevaisuustietoisuudesta. Vieraana on tulevaisuustietoisuuden konseptia kehittänyt vanhempi tutkija Sanna Ahvenharju. Mitä jokaisen tulisi tietää tulevaisuustietoisuudesta, miten teoriaa voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämässä ja millaisia johtopäätöksiä omista tuloksista voi tehdä? Ahvenharju paljastaa jaksossa myös esimerkiksi sen, millaisia ennakkoluuloja ja millaista kritiikkiä tulevaisuustietoisuuden konseptiin on kohdistunut. Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Lisää tulevaisuustietoisuudesta löydät osoitteesta: https://futuresconsciousness.utu.fi. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden neljännessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija Mona Moisala. Elämme radikaalia murrosta tietotyöläisen arjessa. Lari ja Mona pohtivat, miksi työelämä on aivojen näkökulmasta monin tavoin huonosti suunniteltua ja miten sitä voisi tehdä fiksumpaa. Jaksossa käsitellään Monan kirjoittaman tietokirjan "Tyhmä työelämä" neljää keskeistä teemaa: keskittymiskykyä, palautumista, tunteiden roolia ajatustyössä ja erilaisten aivojen vahvuuksien hyödyntämistä. Monan mukaan harvassa yrityksessä johdetaan systemaattisesti aivoterveyttä, vaikka se vaikuttaa merkittävästi työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Jaksossa keskustellaan myös tekoälyn vaikutuksista aivotyöhön: parantaako tekoäly tietotyöläisen arkea vai kiristääkö se työtahtia entisestään? Entä mikä on yksi konkreettinen muutos, jonka Mona haluaisi tuoda aivotutkijana työelämään? Lopuksi pureudutaan epävarmuuteen ja muutokseen työelämässä. Epävarmuudesta ei koskaan päästä täysin eroon, mutta Mona tarjoaa organisaatioille konkreettisia keinoja, miten epävarmuuden tunteesta voi tehdä siedettävämpää.

Veronica jakaa oudon kohtaamisensa kiinteistövälittäjän kanssa ja kaksikko pohtii asiakaspalvelijoiden mielenkiintoista kiroilukäyttäytymistä. Entä mitä yhteistä on ketuilla ja ihmisillä – ja miten tämä liittyy Veronican legendaariseen bajamajakohtaamiseen? Jaksossa listataan historian ja työelämän kummallisimpia palkintoja ja läksiäislahjoja – aina olympiatasolta toimiston kahvihuoneeseen. Lisäksi Veronica jakaa paljastuksen omalta Selviytyjät Suomi -kaudeltaan, joka jättää Eskon hämmennyksen partaalle. Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi alkaa! Kauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään kansainvälistä luonnonsuojelua erityisesti Suomen näkökulmasta. Yksi Suomen keskeisimmistä kansainvälisen luonnonsuojelun instituutioista on Euroopan unioni. Kollektiivinen, velvoittava luonnonsuojelu tehokas tapa suojella luontoa ja hidastaa ilmastonmuutosta. On parempi, että valtiot velvoitetaan toimimaan luonnon puolesta, sen sijaan, että ne tekisivät päätöksiä erillään toisistaan. Toisaalta tammikuussa 2026 nähtiin, kuinka Brysselissä tehdyt päätökset vaikuttivat suoraan pohjolan karvajalkoihin. Keväällä 2025 susi vaihtui EU:n papereissa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi, ja muutamia kuukausia myöhemmin pyssyjä kaiveltiin kaapista ympäri Suomea. Alkuvuoden 2026 saalis oli lähes sata sutta. Miten EU säätelee luonnonsuojelua, entä mitä tapahtuu jos maat eivät seuraa EU:n direktiivejä ja asetuksia? Entä miksi juuri susi on suurten tunteiden eläin? Jaksossa vieraina Petteri Tolvanen, WWF Suomen ohjelmajohtaja, sekä Katja Holmala, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja johtaja. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros, ja sen on tuottanut Olli Puumala. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Viikon jaksossa Jussi ja Toivo ihmettelevät Suomen omituista keskustelua huumeista. Lisäksi pohditaan rankaisemattomuuden aikaa ja sitä, millaista elämä on maailmassa, jossa kaikki tottelevat voimaa.Jaksossa lähetetään terveisiä Henri Purjeelle, Ilkka Herolalle, Eero Hirvoselle ja Teivo Teivaiselle.Eduskunnassa käydään huumekeskustelua, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä: https://www.ku.fi/artikkeli/5445681-eduskunnassa-kaydaan-huumekeskustelua-jolla-ei-ole-todellisuuden-kanssa-mitaan-tekemistaTervetuloa rankaisemattomuuden aikaan: https://www.ku.fi/digilehti/20260218/5445778-tervetuloa-rankaisemattomuuden-aikaanTue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Jaakko Seikkula on psykoterapian emeritusprofessori ja yksi suomalaisen mielenterveystyön kansainvälisesti tunnetuimmista vaikuttajista. Hän on kehittänyt avoimen dialogin mallin, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maailmaa juuri siksi, että se kääntää katseen pois diagnooseista ja takaisin ihmiseen – siihen, mitä hänelle on tapahtunut, mitä hän kantaa, ja mitä hän tarvitsee tullakseen aidosti kohdatuksi. Seikkulan ajattelu haastaa suoraan sen oletuksen, että psyykkinen kriisi olisi ensisijaisesti yksilön sisäinen häiriö, joka korjataan lääkkeillä. Jaakko uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä moni mielenterveyden hoitoa seurannut on jo pitkään tiennyt: järjestelmä on pahasti rikki. Jaksossa puhumme siitä, miksi nykyinen hoitomalli keskittyy liian usein oireisiin, diagnooseihin ja lääkitykseen, samalla kun ihminen itse jää sivurooliin. Miksi kriisi tulkitaan aivojen häiriöksi, vaikka kyse on elämästä, surusta, pelosta ja yhteyden katkeamisesta? Miksi kärsimyksestä on tullut jotain, mikä pitää poistaa nopeasti – eikä jotain, mikä voitaisiin kohdata yhdessä? Jaksossa mennään myös suoraan kohti masennuksen, ahdistuksen ja elämään kuuluvien normaalien ilmiöiden medikalisaation ydintä ja lääketeollisuuden valtaa. Kuka hyötyy siitä, että ihmiset pidetään kroonisesti hoidettavina? Ja voiko järjestelmään luottaa, jos raha määrittää niin paljon siitä, mitä meille opetetaan “hoitona”?

Jakso 1: Myytit, megatrendit ja skenaariot – millaisia tulevaisuuksia tekoäly meille avaa? Tekoälyjohtajat-podcastin avausjaksossa pureudutaan tekoälyyn liittyviin myytteihin, megatrendeihin ja tulevaisuusskenaarioihin sekä ennen kaikkea siihen, mitä ne tarkoittavat yritystoiminnan näkökulmasta. Tekoälyinvestointien ja -kokeilujen määrä kasvaa vauhdilla, mutta samaan aikaan kasvaa myös epävarmuus: mihin tulisi panostaa, miten ennakoida riskejä ja mistä ylipäätään aloittaa. Tässä jaksossa keskustellaankin siitä, miten johtaja voi tehdä kestäviä ja oikeansuuntaisia valintoja nopeasti muuttuvassa teknologisessa toimintaympäristössä. Samalla sivutaan tekoälyn vaikutusta työn merkityksellisyyteen. Jaksossa keskustelevat väitöskirjatutkija Tiia Suomivuori Jyväskylän yliopistosta, erikoistutkija Pauli Komonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja projektipäällikkö Anna-Mari Simunaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tekijät: Anna-Mari Simunaniemi (Jamk), Tiia Suomivuori (JYU), Pauli Komonen (VTT) Julkaisuaika ja -paikka: Julkaistu 18.2.2026, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto Tilaajat: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International Viittausohje: ⁠⁠Tekoälyjohtajat-podcast kausi 1, jakso 1 ⁠© 2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Lisenssi ⁠⁠⁠CC BY-NC-ND4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/?ref=chooser-v1 Tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/44319

Tämän jakson vieras saapui toistamiseen jutulle yleisön pyynnöstä ja edellisenkin vierailun oltua supersuosittu. Jaksossa käydään läpi mm. mitkä asiat ovat ärsyttäneet hyvinvointialalla viime aikoina eniten? Entä mikä on ollut hyvinvointialalla hyvää kehitystä? Armollisuuden, itsemyötätunnon ja elämääkin pitää elää -kortin sudenkuopat? Miksi kultaisella keskitiellä pysyminen on niin vaikeaa? Millainen on sopiva aloitus elintaparemonttiin? Mikä saa ihmisen sisuuntumaan ja laittamaan itsensä hyvään kuntoon? Mihin kolmeen asiaan keskittyä, jotta elintapamuutos onnistuu? Mitkä muut asiat vaikuttavat hyvinvointiin kuin treeni, ravinto ja palautuminen? Miten löytyy tasapaino itsekurin, joustavuuden ja rutiinien välimaastosta? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Bettina Gräsbeckin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiBettina Gräsbeck- Kotisivu: https://bettinagrasbeck.com/- Verkkosivu: https://alku.fi/- IG: https://www.instagram.com/bettinagrasbeck/- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/5iIqoM7hsCJWA4VSCcZ6sR?si=5aecabb04c0b4429- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=8188c2468667427d

Divarin runkosarjaa on jäljellä enää muutama ottelu ja Kelpaako piste äänitti jakson numero 71. Jaksossa kurkataan runkosarjan loppuhuipennukseen, jonka lisäksi vastaillaan kuulijakysymyksiin. TOP3:ssa mietitään käynnissä olevien olympialaisten innoittamina olympialaisten salibandypersoonia ja Voimatauolla kurkistetaan Ylläksen salibandytapahtumaan. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Jo neljännelle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Jaksossa kaksikko käy läpi Veronican uutta harrastusta, ja Veronica tunnustaa Eskolle myös muita kalliita hurahduksiaan. Onko tässä mitään järkeä -osiossa ihmetellään yläkoulun liikennevalopäivää, joka ajaa Veronican ja Eskon paljastamaan omat parisuhdestatuksensa. Kotkan K-Citymarketin uusi hidas kassaa aiheuttaa ihmetystä, ja Eskon paljastus hänen kauppakäyttäytymisestään herättää tunteita kuulijoissa. Lisäksi Veronica kruunaa Vastaa väärin -kisassa uuden juontajan Koko Suomi leipoo -ohjelmalle.Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Sunnuntaibrunssi tehtiin liveyleisön edessä kauppakeskus Ratinassa. Eskon vieraaksi saapui Marko Anttila.Miltä arki on näyttänyt jääkiekkouran päätyttyä? Entä miten syntyi päätös uran lopettamisesta? Oliko NHL-haave koskaan realistinen tavoite? Anttila kertoo kokemuksistaan ulkomailla pelaamisesta ja siitä, miltä tuntuu saada potkut joukkueesta. Millainen vastuu kapteenilla todella on? Ja mitä joukkueen sisällä tapahtuu, kun puhutaan tunteista? Jaksossa puhutaan myös vanhemmuudesta sekä ystävvyydestä. Mitä ystävyys merkitsee joukkueessa ja miten läheisiä suhteita pidetään yllä, kun joukkue vaihtuu?Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?Jakson aiheita:- Mihin psykiatria perustuu?- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kriittinen infrastruktuuri digitalisoituu nopeasti, mutta hankintamallit, pitkät elinkaaret ja julkinen sääntely tekevät kehityksestä poikkeuksellisen haastavaa. Samalla ohjelmistoyrityksen on löydettävä kestävä liiketoimintamalli toimialoilla, joissa yksittäiset projektit ovat pieniä, kilpailutukset raskaita ja teknologiset valinnat sitovat vuosiksi eteenpäin. Tässä jaksossa vieraana on Matti Myllylä (M-Technology / WiseMaster). Hänen polkunsa maatalouden kirjanpito-ohjelmistoista kriittisen infran SaaS-ratkaisuihin kulkee IT-kuplan, mobiiliteknologian murroksen, julkisten toimialojen ja kiertotalouden kautta.Jaksossa pureudummeyrittäjäpolku maataloudesta ohjelmistoliiketoimintaanIT-kuplan vaikutukset ja siirtymä alihankinnasta omiin tuotteisiinmobiiliteknologian varhaiset vuodet ja laitebisneksen roolifokuksen hakeminen ja irtautuminen sivupoluistakunnossapidon, jätehuollon ja energiasektorin digitalisointijulkiset hankinnat, kilpailutusrajat ja SaaS-myynti erityistoimialoillasiirtymä puhtaaksi SaaS-yhtiöksi ja vähemmistösijoittajan rooliWiseMasterin tarina kuvaa, miten niche-markkinoille rakennetaan asema kärsivällisesti ja operatiivisesti. Keskustelu avaa, miltä näyttää ohjelmistoyhtiön arki toimialoilla, joissa virheet näkyvät suoraan yhteiskunnan peruspalveluissa, ja miten fokuksen, modulaarisen tuotteen ja tulorahoituksen varaan voi rakentaa noin kahden miljoonan liikevaihdon SaaS-liiketoiminnan.Sisällysluettelo [00:00] Jakson tausta ja Matti Myllylän yrittäjäpolun alku [05:40] Maatalouden ohjelmistot ja ensimmäiset tuotteet [11:20] IT-kupla ja siirtymä omiin ratkaisuihin [17:45] DriveMaster, TimeMaster ja WiseMasterin synty [24:10] Mobiililaitteet, HTC ja laitebisneksen merkitys [31:30] Julkinen sektori, palotarkastukset ja opit epäonnistumisista [39:50] Fokuksen löytäminen kunnossapitoon ja energiaan [47:15] Jätehuollon digitalisointi ja itsepalveluasemat [55:40] Kokonaisvaltainen materiaalinhallinta ja jäljitettävyys [01:03:10] SaaS-malli, hinnoittelu ja myynti erityistoimialoilla [01:11:30] Nykytila, tekoälykomponentit ja tulevaisuuden suuntaMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta SaaS- ja ohjelmistoliiketoiminnasta, jossa Antti Pietilä keskustelee yrittäjien ja päättäjien kanssa kasvusta ja liiketoiminnan realiteeteista. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa yleisimmillä podcast-alustoilla. Voit seurata kanavaa ja osallistua keskusteluun kommentoimalla jaksoa.Tutustu myösMatti Myllylä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/matti-myllyl%C3%A4-3414b6/WiseMaster: https://www.wisemaster.fi/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Kaksikko pureutuu uuden, vain naisille suunnatun taksiyrityksen herättämään keskusteluun ja Veronica jakaa oman hyytävän taksikokemuksensa. Jaksossa kuullaan myös kyseenalaisia siivousvinkkejä, ja Esko palaa hetkeen, jolloin ensikohtaaminen tyttöystävän vanhempien kanssa meni pahasti pieleen. Lopuksi kisataan Vastaa väärin -pelissä, joka saa studion suorastaan juhlatunnelmaan! Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Viikon jaksossa Jussi ja Toivo saavat vieraakseen SDP:n kansanedustaja Matias Mäkysen. Jussi, Toivo ja Matias arvioivat uusimman puoluekannatuskyselyn asetelmia ja pohtivat, millaiseen jamaan Orpon hallitus jättää Suomen seuraavien eduskuntavaalien aikaan 2027.Jaksossa lähetetään terveisiä Timo Haapalalle, Esa Suomiselle ja Joakim Strandille.Hallituksen sopeutus jää kauas Orpon ja Purran väittämästä kymmenestä miljardista – Oikea uutinen on se, että seuraavaa hallitusta odottaa täysi myrkkypilleri: https://www.ku.fi/artikkeli/5445711-hallituksen-sopeutus-jaa-kauas-orpon-ja-purran-vaittamasta-kymmenesta-miljardista-oikea-uutinen-on-se-etta-seuraavaa-hallitusta-odottaa-taysi-myrkkypilleriTue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Miten karaoke-emäntä päätyi antropologiksi? Entä miksi psykologian ja sosiologian opiskelijat loikkasivat antropologiaan? Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten antropologista tulee antropologi. Kolme antropologia, Adeliina Silvola, Marjukka Ajakainen ja Riikka Era kertovat, millaisia heidän polkunsa tieteenalan pariin ovat olleet. Jaksossa käsitellään myös sitä, millainen tieteenala antropologia on ja millaisia ilmiöitä sen avulla voidaan tutkia.

Sunnuntaibrunssissa lääkäri ja kirjailija Emilia Vuorisalmi, kertoo rakkausaddiktiosta, erosta ja ihmissuhteisiin liittyvistä oivalluksistaan. Esko ja Emilia käsittelevät myös mielenterveyttä ja sitä, miten lääkkeet voivat joillekin olla ainoa toivo, mutta samalla pohditaan, millaisia muita hoitomuotoja ja keinoja voi olla lääkityksen sijaan. Jaksossa pureudutaan myös Emilian kirjaan Hormonien voima ja kolmeen keskeiseen rakkaushormoniin – dopamiiniin, serotoniiniin ja oksitosiiniin. Lisäksi keskustellaan vanhempien traumojen vaikutuksesta lapsiin, traumoista puhumisesta, manifestoinnista, elämän tasapainosta ja alkoholin vaikutuksista. Entä mitä mieltä Emilia on ikääntymisestä?

Erikalla oli bileet ja siskot joivat aivan liikaa tequilaa. Note to self 20 vuoden takaa: ei rommia (eikä tequilaa). Irene on muuten alkanut niin terveelliseksi että hän on epäterve. Jaksossa puheena myös Heated Rivalryn ongelmallisuuden ongelmallisuus. Erika on taas katsonut telkkaria ja suosittelee pakko katsoa -sarjoja. Naakat juhlivat Jossain on valo joka ei sammu -leffan potentiaalista Jussi-menestystä. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

ADHD diagnoosit ovat lisääntyneet vauhdilla 2020 luvulla. Mutta mitä se oikeasti kertoo meistä? Tässä jaksossa erityispedagogiikan yliopistonlehtori Juho Honkasillan kanssa sukelletaan kriittisesti ADHD-ilmiöön: onko kyse hoidettavasta neurobiologisesta häiriöstä vai siitä, että normaali elämä ja inhimillinen vaihtelu on alettu tulkita oireiksi? ADHD-tutkimuksessaan Juho tarkastelee ADHD-diagnoosia kriittisesti sosiokulttuurisena ilmiönä, joka muovaa keskustelua ja käytäntöjä koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Hän tutkii, miten ADHD-diagnoosia ja neuropsykiatrista kieltä käytetään tunnustamisen ja tuen hakemiseen sekä miten koulutuksen rakenteet ja normit vaikuttavat diagnoosien yleistymiseen. Keskustelemme siitä, onko ADHD:lle löydetty selkeää biomarkkeria, missä kulkee raja häiriön ja normaalin välillä, ja miksi diagnoosi tuntuu monelle pelastusrenkaalta. Mutta samalla kysymme: mitä tapahtuu ihmisyydelle, jos jokainen vaikeus tarvitsee nimen? Voiko diagnoosi vapauttaa vastuusta – ja samalla kaventaa käsitystä siitä, mitä elämä saa olla? Pohdimme myös lääkityksen roolia: auttaako se oikeasti oppimista ja hyvinvointia vai vaimentaako se kokemuksia, joita ihminen tarvitsisi kasvaakseen? Ja ennen kaikkea: mitä me todellisuudessa lääkitsemme – yksilöä vai yhteiskunnan rakenteita? Jaksossa käsitellään myös lääketeollisuuden eettistä roolia ja sitä, milloin hoito muuttuu ratkaisusta järjestelmän ylläpitäjäksi.

Juristipodin uusi kausi alkaa! Luvassa on avointa, ajatuksia herättävää ja paikoin pysäyttävääkin keskustelua. Tässä jaksossa tarinansa kertoo asianajaja Riitta Leppiniemi, jonka monet tunnistavat julkisuudessakin paljon keskusteluita herättäneistä oikeustapauksista. Jaksossa puhutaan rajoista, tunteista, ihmisten pahuudesta ja siitä, miten vaikeiden asioiden äärellä murtuu myös vahvinkin ammattilainen. Riitta on terävä, inhimillinen ja lämmin – elävä vastavoima sille kyynisyydelle, johon ihminen helposti voisi vajota työskennellessään raskaiden asioiden parissa. Kurkistamme mediaotsikoiden taakse: mitä juristin työ todella vaatii, millaista vastuuta ja kokemuksia se tuo, ja mitä se antaa takaisin niin juristille kuin koko yhteiskunnalle.

Perhekonstellaatio kasvuryhmä : Tunne juuresi ja vapauta potentiaalisi : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli -podcastia. Tänään vieraana on pappi ja kirjailija Kaisa Kariranta. Tässä jaksossa sukellamme syvälle hengellisyyden ytimeen. Keskustelemme uushenkisyyden ja luterilaisuuden välisestä suhteesta sekä Kaisan omasta matkasta teologian opiskelijasta papiksi. Puhumme kokemuksellisuudesta hengellisessä elämässä, dogmeista ja siitä, kuinka joustavuus, kulttuurit ja erilaiset uskonnot muovaavat ihmisen suhdetta pyhään. Jaksossa pohdimme myös paikkojen aistimista, hengellisiä kokemuksia, syntiä ja ylisukupolvisia traumoja. Keskustelu vie meidät pahan ongelman äärelle ja siihen, miten ihmisen sisäinen maailma vaikuttaa hänen tekemiinsä valintoihin. Lopulta palaamme ajatukseen hengellisyydestä turvapaikkana – tilana, jossa voi kohdata myös oman pimeytensä ja oppia ymmärtämään itseään syvemmin. Tämä jakso on sinulle, jos koet hengellisyyden kysymykset ajankohtaisina, ristiriitaisina tai haluat vain pysähtyä ihmisyyden suurten teemojen äärelle. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv #miehenmieli #podcastsuomi #hengellisyys #uskonto #uushenkisyys #teologia #pappi #ihmisyys #mielenmaailma #pyhyys #synti #traumat #ylisukupolvinen #pahanongelma #henkinenkasvu #elamankysymykset #henkinenhyvinvointi #itsentuntemus #keskustelupodcast #suomipodcast

Johanneksen ilmestyksen pelottavia näkyjä petoineen ja merkkeineen pidetään usein väkivaltaisena maailmanlopun ennustuksena. Kun tutustutaan sen symbolien taustoihin, se paljastuu joksikin muuksi. Jaksossa käsiteltäviin aiheisiin kuuluu:- Mitä akateeminen eksegeettinen tutkimus kertoo Ilmestyskirjan taustasta.- Johanneksen näkyjen poliittinen teologia- 666, 7 ja 12 Raamatun numerologiassa- Miksi Jeesuksen nimitykset "Jumalan poika", "pelastaja" ja "Herra" ymmärrettiin omana aikana poliittisesti provokatiivisina?- Raamatun astrologinen symboliikka- Daniel 7 Jeesuksen identiteettiä, luomiskertomuksia ja Ilmestyskirjaa yhdistävänä taustatekijänäJakso on nauhoitettu livenä luennolla, jonka Markus Finnilä piti syksyllä 2024.Linkit- Luentodiat: https://drive.google.com/file/d/1r7AVyuI37k9V1u4_3QKc7Wy1P2BrfFoU/view?usp=sharing---Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠.

Entinen jääkiekkoilija ja valmentaja Karri Kivi kertoo, miten hän päätyi ammattijääkiekkoilijaksi ja millaisia muistoja hänelle uraltaan on jäänyt. Karri avaa myös päätöstä uran lopettamisesta ja siirtymistä pelaajasta valmentajan rooliin. Millaista paineensietokykyä valmentajalta vaaditaan, ja voiko raha toimia motivaattorina? Entä miltä tuntuu saada potkut ja miten siitä pääsee eteenpäin? Jaksossa puhutaan myös hektisen työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamisesta, äkillisistä muutoksista ja niiden kanssa elämään oppimisesta. Karri kertoo myös rakkaasta ystävästään Olli Lindholmista ja siitä, miten Lindholmin menehtyminen vaikutti hänen suhtautumiseensa elämään.

Tähän jaksoon sain vieraaksi tuoreen yltiöyksilöllisyyden ongelmia käsittelevän kirjan kirjoittajan. Jaksossa käydään läpi mm. noudatteleeko yksilöllisyyden määrä käänteistä u-käyrää, jossa tietyn pisteen jälkeen se synnyttää enemmän ongelmia kuin hyötyjä? Millainen on yhteiskunnallinen kehityskulku yksilöllisyyden muutoksessa? Miten lasten kasvatus on muuttunut vuosien saatossa ja mitä siitä on seurannut? Jos yksilöllisyyden muutos aiheuttaa ongelmia, onko syy yksilöissä, kulttuurissa vai jossain muussa? Onko nykyihminen heikompi kuin ihmiset ennen vanhaan? Miten uhriutuminen, armollisuus ja narsismi näyttäytyvät nyky-yhteiskunnassa, keskustelukulttuurissa ja ihmisten käyttäytymisessä? Onko tunteiden ympärille muodostunut jo vaihtoehtoispsykologia? Miten yksilöä palvova kulttuuri on haitallinen sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen? Miten me voimme kehittää omia sosiaalisia taitojamme ja oppia tekemään parempia kompromisseja? Miten minäkuva, identiteetti ja ihmisen keinot määritellä itsensä vaikuttavat meihin? Näitä ja muita aihepiirin kysymyksiä kanssani pohtii Psykologian emeritaprofessori ja kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Liisa Keltikangas-Järvinen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLiisa Keltikangas-Järvinen- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/4Hw8Nx99HpKuiKwLg8me2Q?si=92a7d177914d40b7- Kirja: https://www.wsoy.fi/kirjat/itsekkyyden-aika/

Vuodenvaihde on Liftcastissa muodostunut perinteeksi pysähtyä työelämän trendien äärelle. Tässä jaksossa Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi keskustelevat jo kolmatta kertaa työelämän trendeistä ja siitä, mihin suuntaan työelämä on menossa vuonna 2026 ja mitkä ovat TOP10 trendiä tälle vuodelle. Keskustelussa käydään läpi kymmenen teemaa, jotka nousevat esiin Liftedin valmennustyöstä, johtoryhmäkeskusteluista ja työelämän arjesta. Nämä ovat näkemyksiä, jotka pohjautuvat kuluneen vuoden havaintoihin ja siihen, mitä organisaatioissa juuri nyt tapahtuu.Jaksossa pureudutaan muun muassa siihen, miten tekoäly siirtyy yksittäisistä kokeiluista osaksi työn rakenteita ja arkea. Keskustelussa korostuu myös strategioiden käytäntöön vieminen ja se, miksi strategian todellinen arvo mitataan vasta silloin, kun se näkyy päätöksissä, prioriteeteissa ja jokapäiväisessä työssä.Esillä ovat vahvasti myös johtaminen ja kyvykkyydet. Miksi johtamisen tarve kasvaa teknologian kehittyessä, millaisia taitoja organisaatiot todella tarvitsevat ja miksi inhimillisyys, ihmistaidot ja kohtaaminen nousevat entistä tärkeämpään rooliin muutoksen keskellä. Keskustelussa käsitellään lisäksi työmarkkinoiden liikettä, kovan työn arvostuksen paluuta, varautumista ja riskienhallintaa sekä talouden ja työelämän kytkeytymistä toisiinsa.Vuosi 2026 tarjoaa paljon mahdollisuuksia niille, jotka uskaltavat katsoa eteenpäin ja tarttua muutokseen aktiivisesti. Tämä vuosi palkitsee rohkeuden, selkeyden ja kyvyn yhdistää tuloksellisuus ja inhimillisyys.0:00 Jakson aloitus ja miksi työelämän trendit ovat taas ajankohtaisia4:40 Työelämän trendi #1: Tekoäly muuttaa työn rakenteita9:03 Työelämän trendi #2: Strategian käytäntöön vieminen ratkaisee16:38 Työelämän trendi #3: Strategisten kyvykkyyksien merkitys korostuu26:25 Työelämän trendi #4: Työmarkkinoilla tapahtuu, mutta harkitummin31:25 Työelämän trendi #5: Johtamisen tarve kasvaa entisestään40:05 Työelämän trendi #6: Suomen heikko talous vaikuttaa vahvasti46:40 Työelämän trendi #7: Kovan työn arvostus palaa keskusteluun51:07 Työelämän trendi #8: Varautuminen ja resilienssi korostuvat55:37 Työelämän trendi #9: Ihmistaidot nousevat keskiöön58:47 Työelämän trendi #10: Ajatusjohtajuus ja henkilöiden rooli vahvistuvat59:57 Yhteenveto ja katse eteenpäin

Ruokatoiveita, trendikatsauksia ja 100 tunnin brownie.Jaksossa jaetaan tämän vuoden in & out -teemat ja listataan trendikatsausten parhaat palat. Puhutaan arkiruoan yksinkertaistamisesta, oman kehon kuuntelusta, punalaputetuista tuotteista, kuiduista, minimalismista, panostusresepteistä, matchan uudesta haastajasta sekä tänä vuonna trendaavista raaka-aineista, mauista ja väreistä. Fiilistellään myös Jarviksen omaa huonetta, uutta salmiakkilöytöä, ihanaa sunnuntaikokkailua ja vaatekasatuoleja. 

Vuoden ensimmäisessä Liftcast-jaksossa keskustellaan esihenkilön henkilöbrändistä, ajatusjohtajuudesta ja yrittäjyydestä sekä siitä, miksi ihmiset ovat yritysten tärkein kilpailuetu muuttuvassa työelämässä.Vieraana on Joonas Kylliäinen, Arc Studion perustaja ja toimitusjohtaja sekä pitkän linjan yrittäjä. Jaksossa syvennytään siihen, miten esihenkilön näkyvyys tukee luottamuksen rakentamista, kirkastaa organisaation suuntaa ja vauhdittaa liiketoimintaa.00:00 Jakson aloitus ja vieraan esittely01:30 Joonaksen tausta yrittäjänä ja ajatusjohtajana05:00 Miksi esihenkilön henkilöbrändi on tärkeä juuri nyt09:30 Näkyvyyden rooli luottamuksessa ja päätöksenteossa15:00 Henkilöbrändi myynnin ja rekrytoinnin tukena20:30 Ulkoinen viestintä osana johtamista26:00 Ajatusjohtajuus: yksilö vai yhteispeli?33:00 Yrittäjyys ja henkilöbrändi eri kasvuvaiheissa40:00 Käytännön opit esihenkilöille ja johtajille47:00 Yhteenveto ja jakson päätös

Voiko parisuhteen päättymistä käsitellä ennen parisuhteen alkamista? Jaksossa käydään läpi kuulijoiden kysymyksiä. Katsaus vuoden 2026 toiveisiin: toinen toivoo hyvää valkosipulisatoa, toinen aikoo hankkia moottoripyörän.

Koska vuosi 2026 siintää silmissä ja monella on ovi raollaan uuden suunnan etsimiselle elämässään, otin tähän monologijaksoon pohdinnan alle työelämän ja muun arjen tasapainottamisen. Jaksossa käydään läpi mm. minkälaisessa elämänvaiheessa olet juuri nyt ja mitä sinulle tarkoittaa työn ja muun elämän välinen tasapaino? Muistatko pitää valot päällä oman jaksamisesi kanssa ja muuttaa kurssia ennen kuin ongelmat kumuloituvat liian suureksi? Miten on mahdollista tehdä fiksujen valintojen tekemisestä mahdollisimman helppoa ja todennäköistä? Mitä ja miten kannattaa priorisoida, jotta tärkeille asioille löytyy aikaa?Jakson kysymykset: 1. Mikä on sinulle tärkeää juuri tässä elämänvaiheessa ja mitä se edellyttää? 2. Miten voit pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi tässä elämäntilanteessa? 3. Miten voit parantaa omaa hyvinvointisi valintaympäristöä? 4. Mitä voisit jatkossa priorisoida paremmin ja miten aiot sen tehdä?LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi

Jaksossa käydään läpi erikoisjoukkojen kehitystä ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Erikoisjoukkojen taitoja on tarvittu niin Kilpisjärven venäläisen varikon räjäyttämisessä kuin jatkosodan uskaliaissa kaukopartioretkissä ja Kabulin evakuoinnissa. Mikko Porvalin ja Vesapekka Larkkosen uutuuskirja Erikoisjoukot - Päämajan kaukopartioista erikoisjääkäreihin saatavana nyt!https://atena.fi/kirjat/erikoisjoukot

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Jaksossa inspiroidutaan uusista raflatuttavuuksista, fiilistellään viikonlopun askarteluprojekteja ja kippistellään drinkkikoulun ihanilla cocktaileilla. Ideoidaan kaikkea ihanaa itsenäisyyspäivän juhlapöytään ja jaetaan monta söpöä (kuusen)koristeluvinkkiä. Puhutaan joulupikkeleistä, porotacoista, campari-lohesta, viikuna-carpacciosta, kauden upeimmista jääpaloista sekä ravintolakokemuksista lasten kanssa. Alussa kuullaan myös pieni teaser Markun ja Tepon bello-reissulta Köpiksestä.