Ruokinnan idea

On uhrattava hieman aikaa aiheelle mitä ruoka on. Sekin on, ja täytyykin olla, koiran ruokintaa ohjaava tekijä.

Ruokakippoa itsessään ei voida koskaan ohittaa kun puhutaan koirien ruokinnasta - riippumatta onko aiheena syyt vai käytännön toteutus. Ruokakippo määrää pennun kehityksen, aikuisen jaksamisen, vanhan koiran pirteyden, terveyden ja sairauden - mutta vain niiltä osin mikä liittyy koiran ruokaan. Kaikki ei ole ravitsemukseen kytkeytyvää, vaan osa on ulkoisia ja osa perinnöllisiä syitä. Aina välillä vaan asioita myös sattuu, ihan sattumalta.

Uskot ja luulot voivat joskus olla koettua kokemusta, mutta silloihan kyse on kylläkin tiedosta. Se mihin me uskomme, on vakainta "tietoa", eikä sitä kyetä herkästi horjuuttamaan mitenkään. Tietoisen tiedon päivittäminen, koska se tapahtuu rationaalisella tasolla, on kohtuullisen helppoa, jos vain perusteet ovat riittävät. Mutta uskot ja luulot vaikuttavat tunnetasolla, ja jos pelkkä niiden kyseenalaistaminenkin aiheuttaa vahvan tunnereaktion ja nimenomaan kieltona. Kyseenalaistusta ei suostuta edes harkitsemaan. Luulojen ongelma on siinä, että ne ovat pääsääntöisesti haitallisia. Joko ne karsivat mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, tai pahimmillaan saavat tekemään virheitä. Siksi pitäisi pyrkiä tekemään kaiken tiedon tietoisella tasolla. Se on vaikeaa ja onnistuu yleensä vain esittämällä itselleen kysymysksen miksi - miksi jotain  teen, mitä yritän sillä saavuttaa. Ja sen jälkeen selvittämällä perustuuko oma tapa punnittuun tietoon vai vakaaseen uskoon.

Koiran ulkoinen habitus, turkki, kynnet, tassut tai silmät, ovat omistajien tärkein mittari ruokinnalle. Mutta valitettavasti myös epävarmin siltä osin, että johtopäätökset ja siten korjattavat asiat, saattavat mennä pieleen. Turkin huono kunto voi johtua useista eri syistä ja olisi kyettävä, vaikkapa ruokintatietojen perusteella, arvaamaan mikä niistä olisi oikea.

Koiran poikkeavat tavat tai käytös tulkitaan usein merkiksi ruokinnan puutteista. Jos jostain aiheesta ei tiedetä yhtään mitään, niin tämä on sellainen. Siksi neuvojen varmuus on selkeä merkki siitä, että neuvoja ei tiedä mistä puhuu.

Käsitteenä "koira tietää" on varmasti tuttu aivan jokaiselle koiranomistajalle. Turkki on matta tai pentu syö itsensä gyproc-seinän läpi. Jokainen moinen kertoo jostain koiran puutteesta. Tai päinvastoin. Jos turkki kiiltää ja ainoa syy käydä eläinlääkärillä on kausirokotukset, niin kaikki on kunnossa, eikä mitään tarvitse korjata. Valitettavasti asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Ongelmat koiran ilmiasussa voivat juoruta myös ruokintaongelmista, mutta niiden puuttuminen ei kerro mitään ravitsemuksen oikeellisuudesta. Tuo voi johtua myös siitä, että ongelmat eivät ole vielä tulleet näkyviin.

Media, silloin kun se pitää sisällään verkkojulkaisut, lehdet, kirjat ja radio- sekä tv-ohjelmat, ei ole tarpeeksi yhtenäinen ala arvioitavaksi. Mutta on syytä pitää mielessä, että melkoinen osa "kertakulutusmediasta" ei pyri myymään sisältöä, vaan tekemään sisältöä myydäkseen mainosnäyttöjä, jolloin houkutus tehdä raflaavia otsikkoja sisällön kustannuksella, voi käydä liian suureksi. Mediatalot ovat heräämässä faktaan, että Suomessa on noin miljoona koiraa, joiden omistajat ovat herkkiä lukemaan, tai ainakin klikkaamaan, koira-aiheita, Ja kyllä, Katiska kuuluu myös koiramaailman mediavaikuttajiin.

Eläinlääkärit jakavat hoito-ohjeiden mukana paljonkin koirien ravitsemusneuvontaa. Koska ne ovat osa hoitoa, niin niitä tulisi tarkkaan seurata. Valitettavasti suurimmalla osalla eläinlääkäreistä ei ole ammattiosaamista ravitsemukseen, joka pakottaa miettimään tuleeko ohjeita noudattaa vai ei. Varsinkin kun eläinlääkäri pääosin osaavat ehdottaa vain kolmea asiaa sairaalle koiralle: edustamaansa kuivamuonaa, riisiä ja seitiä.

Tuttavapiiri on erittäin tärkeä tiedonlähde, varsinkin omakohtaisen kokemuksen jakamisessa. Mutta se on myös otollinen tapa levittää juoruja, luuloja ja kuvitelmia. Jos tuttavapiiri laajennetaan koskemaan myös oman koiran kasvattajaa, niin aletaan pääsemään ehkä tärkeimmän tiedonlähteen alkujuurille. Silti harvempi muistaa kysyä itseltään miksi tutut tai edes se kasvattaja tietäisi paremmin.

Facebook on yksi suurimmista vaikuttajista siihen miten koiria ruokitaan, koska se näyttelee niin isoa roolia useiden ihmisten elämässä. Sen ongelma on hallitsematon ihmismäärä sekä sinänsä tarpeettoman tiedon määrä, eli kohina. Jos ei ole vahvaa osaamista koirien ruokinnasta, ravitsemuksesta ja koirien sairauksista sekä ongelmista, niin ollaan vaikeuksissa. Pitäisi omata vahva kriittinen näkemys sen suhteen kuka selittää luulojaan ja taikauskoaan, kuka aidosti osaa koirien ruokinnan. Epävarmuudesta huolimatta Facebook ympäristönä alkaa olla suurempi mielipidevaikuttaja kuin entinen auktoriteetti koiran kasvattaja.

Ympäristö on suuri mielikuvavaikuttaja. Se määrää mitä teemme ja miten, vaikka sen rooli pitäisi olla ohjaava tai ideoita antava. Toki tuo on vain inhimillistä ja pätee aivan kaikkeen elämässämme. Ongelma alkaa muodostumaan siinä vaiheessa, jos ympäristön vaikutus rajoittaa oppimista tai eräällä tavalla huijaa, antaa väärää tietoa. Toki ympäristö käsitteenä on mahdottoman laaja ja pitää sisällään koko universumin, mutta jos se supistetaan koskemaan vain sosiaalisia kontakteja sekä tietolähteitä, niin konsepto muuttuu hallittavammaksi. Noin 80 prosenttia oppimastamme on johdettavissa muualta kuin koulutuksesta saatuun tietoon sekä omiin kokemuksiin. Siksi ympäristömme mielipidevaikuttajat ovat tehokkaampi ohjaaja kuin mikään asialähde. Tuo pelkästään tehostuu, jos ympäristö tarjoaa sellaisia tulkintoja tai neuvoja, jotka tukevat tai ovat samankaltaisia kuin aikaisemmin omaksumamme tieto. Siksi on oleellista osata tiedostaa mitkä kaikki meihin vaikuttavat. Ja pitää muistissa, että ei vaikuttaminen itsessään ole hyvä tai paha, sillä kouluttaminen vasta onkin jo ihan lähtökohdistaan alkaen rankkaa vaikuttamista. On yritettävä oivaltaa vaikuttamisen motiivit (myös ne tahattomat) sekä onko saatu vaikutus, tieto, hyödyllistä.

Ruuan luvut, se mikä on ravinnon ravintoarvo koiralle, pitäisi olla vähintään samat kuin mitkä ovat koiran tarpeet. Koira määrää silti mikä on sen aito tarve ruualle. Ehkä tärkeimmät kohdat: ravitsemuksen tunnusluvut kertovat keskimääräisen ylläpitotarpeen koiralle ruuan on annettava enemmän kuin mitä tarve on koira määrää ruuan sairaudet rajoittavat raaka-aineita ravitsemus on pyrkimys optimiin, joka toteutetaan kompromissina reaalitodellisuuden kanssa

Koiralla on oikeus saada täysipainoista ruokaa, joka sopii sille. Ihmiset tekevät koiransa ruokinnan suunnittelua aivan jokainen päivä, vaikka sitä ei tehtäisikään tietoisesti. Ostaessa tutkitaan vaihtoehtoja, ja vanhassa tutussa pysyminenkin on valinta. Tämä koskee niin kuivamuonien käyttöä kuin raakaruokintaakin. Mutta koska ruoka on tärkein asia, mitä koiralle annetaan, niin siihen pitäisi suhtautua riittävällä vakavuudella ja perustaa valinnat tietoon. Ruokinnan suunnittelu perustuu vahvimmin erilaisten saantien laskemiselle. Ynnäillään vitamiinien mikrogrammoja tai pohditaan mineraalien imeytymisiä. Vitamiinit ja mineraalit rakentavat elimistön, mutta niiden määrä ruuassa määrää vain paljonko ruokaa on annettava. Niiden laskeminen on viimeinen ja tärkeydestään huolimatta vähäpätöisin tekijä siinä kokonaisketjussa, jota kutsutaan ruokinnaksi tai ruokinnan suunnitteluksi. Ruokinnan idean tavoite on saada sinut ymmärtämään mitkä asiat aidosti vaikuttavat koiran ruokaan ja mitkä ovat niiden keskinäiset suhteet. Tärkein pyrkimys on pakottaa sinun pohtimaan ja syventymään omassa ruokinta-arjessasi kysymyksiin miksi, koska silloin sinulle aukeaa kuin itsestään vastaus kysymykseen miten. Kun ymmärrät vastauksen kysymykseen miksi, niin itse ruokinta pelkistyy samaan kuin ihmisten arki: syödäänkö tänään jauhelihaa, broileria vai kalaa; otetaanko tomaattia, paprikaa vai porkkanaa - raaka-aineiden valintaa. Pysähdy miettimään eri vaikuttajia ja miten ne painottavat sinun toteuttamaasi ruokintaa. Jokainen tekijä löytyy aivan jokaisen koiran ruokinnasta, vaikka ei aina omistajan tietoisella tasolla. Kuivamuonissa osa haaroista perustuu markkinoinnin myymään mielikuvaan sekä mainosväittämiin - kuten ruokakipon ravintoarvot perustuvat käsitteeseen täysravinto ja suunnittelu on toteutettu FEDIAF:n antamilla standardeilla. Terveysaspekti löytyy vaikkapa ruokaan lisätyistä yrteistä tai funktionaalisten ruokien terveyslupauksista.

Ruokakippoa itsessään ei voida koskaan ohittaa kun puhutaan koirien ruokinnasta - riippumatta onko aiheena syyt vai käytännön toteutus.

Ruokakippoa itsessään ei voida koskaan ohittaa kun puhutaan koirien ruokinnasta - riippumatta onko aiheena syyt vai käytännön toteutus.

Uskot ja luulot voivat joskus olla koettua kokemusta, mutta silloihan kyse on kylläkin tiedosta. Se mihin me uskomme, on vakainta "tietoa", eikä sitä kyetä herkästi horjuuttamaan mitenkään.

Koiran ulkoinen habitus, turkki, kynnet, tassut tai silmät, ovat omistajien tärkein mittari ruokinnalle. Mutta valitettavasti myös epävarmin siltä osin, että johtopäätökset ja siten korjattavat asiat, saattavat mennä pieleen.

Koiran poikkeavat tavat tai käytös tulkitaan usein merkiksi ruokinnan puutteista. Jos jostain aiheesta ei tiedetä yhtään mitään, niin tämä on sellainen. Siksi neuvojen varmuus on selkeä merkki siitä, että neuvoja ei tiedä mistä puhuu.

Koira tietää mitä se tarvitsee tai mistä koiralla on puutetta. Ei koira tiedä.

Mediatalot ovat heräämässä faktaan, että Suomessa on noin miljoona koiraa, joiden omistajat ovat herkkiä lukemaan, tai ainakin klikkaamaan, koira-aiheita, Ja kyllä, Katiska kuuluu myös koiramaailman mediavaikuttajiin.

Eläinlääkärit jakavat hoito-ohjeiden mukana paljonkin koirien ravitsemusneuvontaa. Koska ne ovat osa hoitoa, niin niitä tulisi tarkkaan seurata. Valitettavasti suurimmalla osalla eläinlääkäreistä ei ole ammattiosaamista ravitsemukseen, joka pakottaa miettimään tuleeko ohjeita noudattaa vai ei. Varsinkin kun eläinlääkäri pääosin osaavat ehdottaa vain kolmea asiaa sairaalle koiralle: edustamaansa kuivamuonaa, riisiä ja seitiä.  

Tuttavat ja ystävät ovat vahvin vaikuttaja siihen mitä koiralle ostetaan ruuaksi ja miten koiraa ruokitaan.

Facebook on yksi suurimmista vaikuttajista siihen miten koiria ruokitaan, koska se näyttelee niin isoa roolia useiden ihmisten elämässä. Sen ongelma on hallitsematon ihmismäärä sekä sinänsä tarpeettoman tiedon määrä, eli kohina. Jos ei ole vahvaa osaamista koirien ruokinnasta, ravitsemuksesta ja koirien sairauksista sekä ongelmista, niin ollaan vaikeuksissa. Pitäisi omata vahva kriittinen näkemys sen suhteen kuka selittää

Koiraa ruokitaan hyvin useasti siten miten ympäristö suosittelee.

Ruuan luvut, se mikä on ravinnon ravintoarvo koiralle, pitäisi olla vähintään samat kuin mitkä ovat koiran tarpeet. Koira määrää silti mikä on sen aito tarve ruualle.

Koiran ruokinnan suunnittelua tehdään joka päivä. Ihmiset eivät vain tiedä sitä.

Ruokinnan idea kertoo miksi koiria ruokitaan siten kuin useimmat ruokkivat. Yllättäen syy on harvemmin koira.