Podcasts about silti

Rautalammelta Suomi-rockin ykköskaartiin ponnahtanut Maria Hänninen on soittanut lähes kaikkien kanssa, kaikkialla. Silti häntä ei ns. kansan syvät rivit tunne. Tässä jaksossa selviää miksi näin on?

Joskus ollaan ihan stalkkereita siinä miten paljon halutaan olla ja tehdä yhdessä ja toisinaan alkaa täysi ghostaaminen ihan puskista. Kumppanuuksissa pitää tottakai olla ehdot millä pelisäännöillä yhdessä edetään. Silti tulee vastaan hyvin räikeitä tilanteita missä kohtelemisen taso ja toisen koettu ihmisarvo määräytyy sen mukaan miten toimijalla menee. (00:00) Intro (02:46) Seuraamisen vaikutus ja yhteistyö (06:04) Menestyksen seuraaminen ja sosiaalinen dynamiikka (09:00) Yhteistyön haasteet ja sosiaalinen paine (11:49) Verkostoituminen ja itsearvostus (15:09) Sosiaalinen media ja luottamus (20:22) Yhteydenpido ystävyydessä ja liiketoiminnassa (27:56) Sosiaalinen media ja stalkkaus ilmiönä (32:41) Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Talous ei kasva, väestö vanhenee, ja puolustukseen pitää laittaa rahaa. Suomi ei myöskään saa velkaantua lisää, sanovat poliitikot.Silti puolueet lupaavat vaaliohjelmissaan aina vain parempia sote-palveluja. Kuulostaako rehelliseltä yhtälöltä?Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho kutsuivat vieraakseen taloustieteilijä Niku Määttäsen, josta on tullut suorastaan näiden vaalien ilmiö.Määttäsen nimeä hoetaan joka toisessa vaalitentissä. Jaksossa pohditaan, saadaanko hyvinvointivaltio pidettyä pystyässä, ja millä ilveellä.

Nyt arvostelussa Nälkäpeli: balladi laululinnuista ja käärmeistä.  En käynyt tätä teatterissa katsomassa, vaan päädyin sen katsomaan nyt kun se oli tullut Prime Videoon.  En ole mikään super iso Nälkäpeli leffojen fani, vaikka kaikki aiemmat olenkin nähnyt. Silti tämä uusin kiinnosti jonkin verran.  Elokuva onkin esiosa aiemmille ja siinä seurataan nuorta Coriolanus Snowta ja kymmennen nälkäpelin vaiheita.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Entä oletko lukenut kirjan? Tai muita Nälkäpeli kirjoja? Mikä on sinun suosikki nälkäpeli leffa tai kirja? 

Kirjassaan Ikuisen elämän lyhyt historia kirjailija Tiina Raevaara kyseenalaistaa elämän pakonomaisen pidentämisen. Silti elämän hahmottaminen pitemmällä ajanjaksolla voi olla kannattavaa. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana Tuija Kurvinen.

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittajaReportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igenKuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Tällä kertaa arvostelussa Netflixin Senna minisarja. Kyseessä on siis elämänkerta sarja yhdestä kaikkien aikojen legendaarisimmista kilpakuljettajista Ayrton Sennasta. En ole enää vuosiin seurannut Formuloita, mutta aikanaan tuli kyllä jännättyä joka kisa. Silti tykkään katsoa Formula aiheisia leffoja ja tässä tapauksessa sarjaa. Ja mikäs olisikaan parempi aihe Formula sarjalle kuin Ayrton Senna? Ja kaikki ne dramaattiset käänteet uran aikana. Onkin suorastaan ihme että Sennasta ei ole tehty kuin dokumentteja, mutta ei aiemmin fiktiivistä elokuvaa tai sarjaa. Oletko katsonut tätä sarjaa? Mitä mieltä? Tai aiotko katsoa? Entä seuraatko Formuloita? Tai tiedätkö edes kuka oli Ayrton Senna?

Tässä jaksossa Otto ja Pete pohtivat, sopiiko jooga kaikille - ja jos sopiikin, sopiiko se kaikkeen? Keskustelussa käy ilmi, miten jooga ei ainakaan ole minkään sortin pikaratkaisu. Silti, uteliaisuudella ja halulla oppia, on mahdollista löytää jotain syvempää. Moni aloittaa joogan elämystä etsiessä, mutta löytääkin rentoutta ja uutta puhtia arkeen. Ja lopulta valinta on harjoittajan - onko jooga vain kevyttä liikettä vaiko tie perustavaan elämänfilosofiaan, jonka syvyyksillä ei ole rajaa? Kuuntele jakso - pohdi ja löydä, mitä jooga voisi olla juuri sinulle! Joogaradio on Shakta Joogakoulun podcast jossa pohditaan joogaa syvällisesti mutta arjen tasolla.

Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian ja sitä kautta teosten taustoittamisen. Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan? Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo? Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. “Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan ​​Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista. Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdysvalloissa liittovaltion velkaantuminen on jatkunut vuosikausia. Pelkät velan koromenot haukkaavat nykyisestä liittovaltion budjetista miltei viidenneksen. Silti juuri käydyissä presidentinvaaleissa maan velkavuoresta vaiettiin. Vaalit voitti Trump lupauksilla, jotka kiihdyttävät velkarallia yhä suurempiin sfääreihin. Kuinka kauan Yhdysvaltojen velkaralli voi jatkua? Miksi Yhdysvaltojen politiikassa valtion velkaantumisesta ei välitetä? Onko liittovaltion velka riistäytynyt Yhdysvalloissa käsistä? Kaatuuko velkavuori Trumpin niskaan? Yhdysvaltojen velkavuoresta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich ja Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

”Me ei vissiin enää nähä”, 23-vuotias mies toteaa äidilleen ja lähtee viettämään iltaa kaveriporukalla.Seuraavana päivänä mies löydetään murhattuna kerrostalon pihalta. Uhri on kokenut silmitöntä kidutusta. Väkivalta on jopa elinkautisen saaneiden mittapuulla poikkeuksellisen julmaa. Silti surmaajakaksikko on vapautumassa vankilasta.Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Tämän podcastin tuottaa Jenni Kangasniemi.HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Afganistanilaisella Khadalla* on salaisuus, jonka paljastuminen voisi viedä häneltä hengen. Silti hän jakaa sen nyt kuuntelijoillemme – koska hän tarvitsee tukea.   https://opendoors.fi/khadan-vaarallinen-salaisuus/  

Herättäjäjuhlat kokoavat vuosittain yli 20 000 ihmistä yhteen veisaamaan Siionin virsiä ja kuuntelemaan seurapuheita. Herännäisyyttä eli körttejä pidetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avarakatseisena herätysliikkeenä, joka on muuttunut paljon aikojen saatossa, vaikka körttiseurojen muoto on pysynyt samana. Herännäisyydessä ei ole karsastettu niitä, joka ovat toimineet aktiivisesti puoluepolitiikassa tai ovat olleet muuten yhteiskunnallisesti aktiivisia. Herännäisyyden historiaan on liittynyt myös tummempia sävyjä. Kun äärioikeistolainen IKL sai 1933 eduskuntaan 14 kansanedustajaa, heistä neljä oli körttipappeja. Kenties tunnetuin körtti on ollut maallikkosaarnaaja, talonpoika Paavo Ruotsalainen, jonka kotipaikka Nilsiän Aholansaari on yhä körteille tärkeä ja rakas paikka. Herännäisyyttä onkin pidetty maallikkoliikkeenä, jossa seurapuhujaksi on päässyt kuka vaan. Silti nykyään pappien keskuudessa selvästi suurin herätysliike on juuri herännäisyys. Mutta millainen liike herännäisyys on tänä päivänä? Ja miten käy liikkeen, kun entistä harvempi käy körttiseuroissa, mutta monen kirkon työntekijän hengellinen identiteetti on körtti? Ja miksi ihmeessä perhekunnat yhä matkaavat viettämään heinäkuista viikonloppua Herättäjäjuhlille? Mitä juhlilla tapahtuu? Tästä keskustelemassa ovat Herättäjäjuhlien pääsihteeri ja seurakuntapastori Alma Tuiskula sekä Herättäjäyhdistyksen toiminnanjohtaja pappi ja teologi Kalle Hiltunen. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Marjo Kiljunen.

Asuntosalkku sijoittaa yksittäisiin asuntoihin samaan tapaan kuin stereotyyppinen valistunut yksityinen asuntosijoittaja. Ammattimaiselle asuntosijoittamiselle tyypilliseen tapaan yhtiö vivuttaa tuottojaan käyttämällä velkaa. Tällä hetkellä Asuntosalkku maksaa lainarahastaaan korkeampaa korkoa kuin mitä se saa asunnoistaan nettovuokratuottoa. Korkokulujen vähentämisen jälkeen yhtiön rullaavan liiketoiminnan tulos on niukin naukin plussalla. Asuntosalkun toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa uskoo parempaan tulevaisuuteen. Rullaava tuotto voi parantua kahta kautta, ja kumpikin niistä on vaikuttaa vielä ihan todennäköiseltä. ”Jos korkokustannukset pienenevät ja vuokratuotot nousevat, spredi siinä, mitä jää viivan alle, kasvaa”, hän muistuttaa. ”Nyt on haastavammat ajat: korot ovat korkealla, vuokrat eivät ole kehittyneet, on ollut paljon [vuokra-asunto]tarjontaa erityisesti Suomessa”, Sinnemaa sanoo. ”Silti näissä oloissa päästään jonkin verran plussalle. Jossain toisessa ajassa tulos on paljon suurempi.” Marinadissa pureudutaan korkeariskisiin yrityslainoihin eli High Yieldiin. S-Pankin High Yield -rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo, mistä High Yield -lainasijoittajan tuotto muodostuu ja millaisia tuottoja niistä voi odottaa. Asuntosalkun sijoittajasivut: https://asuntosalkku.fi/sijoittajille/ Yhteistyössä: Asuntosalkku Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Tekoälystä on puhuttu jo 40 vuotta ja viimeisen viidentoista vuoden aikana on otettu isoja harppauksia aiheen äärellä. Silti todellinen murroksen tuntu on alkanut leijua ilmassa vasta kuluneen vuoden aikana. Osa syleilee generatiivista tekoälyä innolla, osaa tulevaisuus huolettaa. Eikä kukaan todella tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja millaisella vauhdilla. Tulevaisuuteen voi kuitenkin vaikuttaa - omaan tulevaisuuteensa etenkin. Jakson vieraana on Younite AI:n luova johtaja ja Pelon hinta -kirjan kirjoittaja Henri Hyppönen.Jakson muistiinpanotLuomiskertomus ja Pelon hintaMothership of workStephen W. Porges

Hyvän hallintotavan merkitys on viime vuosina korostunut regulaation lisääntyessä. Erityisen tärkeää hallintoon liittyvien dokumenttien järjestelmällinen hallinta on kasvuyrityksille, jotka joutuvat auditointien kohteeksi esimerkiksi rahoitustilanteissa. Viimeistään mahdolliseen yrityskauppatilanteeseen kuuluva due diligence -prosessi pakottaa yritykset saattamaan sopimusten, pöytäkirjojen ja muiden kriittisten asiakirjojen hallinnan ajan tasalle. Ilman hyvin järjestettyä aineistoa yrityskauppa voi helposti jäädä toteutumatta. Vaikka näiden asiakirjojen hallinta on kriittinen tehtävä, se jää usein muiden kiireiden varjoon. ContractZenin SaaS-palvelu tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan tarjoamalla yrityksille työkaluja, joita käyttämällä hyvän hallinnon vaatimat asiakirjat syntyvät, tallentuvat ja ovat helposti jaettavissa ilman ylimääräistä työtä. Kohta 10 vuoden ikään ehtinyt ContractZen on kerännyt useita satoja yritysasiakkuuksia ympäri maailmaa, pienistä startupeista suuryrityksiin. Silti iso menestys antaa vielä odottaa, kuten niin monella muullakin suomalaisella SaaS-yrityksellä. Tuotteesta se ei ole kiinni, mutta asiakasvirtojen houkutteluun ei ole vielä löytynyt kovasta etsinnästä huolimatta viisastenkiveä.   Episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen ContractZenin perustajan ja toimitusjohtajan Markus Mikolan. Keskusteluun otetaan hyvän hallintotavan perusteiden lisäksi ContractZenin tarina, ja jokaista SaaS-yrittäjää kiinnostavat opit matkan varrelta: mikä toimii, mikä ei toimi?   Menestystä Etsimässä podcastin löydät videona YouTubesta ja Spotifystä, ja audiona mm. Apple Podcastista ja Spotifysta. Laita kanava tilaukseen. Kysymyksiä ja kommentteja voit esittää YouTubessa. Episodin blogiartikkeli: https://blog.loyalistic.com/fi/hyvaa-hallintotapaa-helpottamassa-vieraana-markus-mikola-contractzen Seuraa: Markus Mikola: https://www.linkedin.com/in/markusmikola/ ContractZen: https://www.contractzen.com/ Antti Pietilä: https://linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic: https://loyalistic.com/fi/ ja https://www.linkedin.com/company/loyalistic/ SaaS Finland: https://www.saasfinland.fi/ Podcasting voit kuunnella myös seuraavissa podcast-sovelluksissa: YouTube (video) Spotify (video & audio) Anchor.fm Apple Podcasts Google Podcasts Overcast Castbox Pocket Casts Radio Public

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Äänessä eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä eläköitynyt elouvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Venäjän vaikuttamistoimet, disinformaatio ja propaganda ovat olleet mediassa pinnalla eurovaalien kynnyksellä. Huomio kiinnittyy siihen, että vihreiden ex-kansanedustaja Cronberg osallistui Venäjällä pidettyyn seminaariin, joka linkittyy Kremlin vaikuttamisoperaatioihin. Lisäksi keskustelijat ottavat esiin Ylen raportit Venäjän mahdollisista sabotaaseista Suomessa ja Euroopassa. Tekoäly mahdollistaa uskottavan audiovisuaalisen sisällön luomisen nettiin ja kohta on vaikeaa erottaa oikeaa tietoa feikistä. Raati pohtii myös, valmistellaanko suomalaisia Nato-maan kansalaisen rooliin vastapropagandalla. Perjantaistudion toinen aihe käsittelee Euroviisujen politisoitumista, erityisesti Israelin osallistumisen vuoksi. Raati pohtii boikotoinnin vaikutusta ja merkitystä. Onko boikotti unohdettu asia jo viisujen jälkeisenä maanantaina. Milloin boikotti tehoaa ja vaikuttaa? Kolmas aihe avaa keskustelun Suomen matkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi on menettänyt matkailutuloja koronan ja Ukraina sodan yhteistsunamin takia. Kansainvälinen matkailu on kasvanut enemmän naapurimaissa. Keskustelijat etsivät keinoja tehdä Suomesta vetovoimaisemman matkailukohteen, pohtien markkinointistrategioita ja uniikkeja vetovoimatekijöitä, joita voisivat olla kylmyys, puhdas vesi ja… alkoholi! Klassisen musiikin tulevaisuus mietityttää. Esa-Pekka Salonen aikoo lopettaa San Francisco Symphony -orkesterissa, koska rahoitus vähenee. Myös Suomessa kulttuuria leikataan. Silti uusia huippukapellimestareita tulee maastamme. Klassinen musiikki on marginalisoitumassa Spotifyssa ja yleisö on kovin iäkästä. Mitä jos nuorempi sukupolvi kääntää klasarille selkänsä? Viimeisenä aiheena keskustellaan uushenkisyyden noususta ja sen mahdollisista huonoja vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen. Aivotutkija Katri Saarikivi on kirjoittanut aiheesta, pohdiskellen uushenkisyyden mahdollista roolia ahdistuksen lisääntymisessä. Uushenkisyys johtaa usein vaaralliseen minäkeskeisyyteen ja masennukseen. Raati ihmettelee huuhaan menestystä ja antaa useita viisaita elämänohjeita.

Vitsit sikseen! -podcastin 49. jaksossa on vieraana stand up -koomikko Jamie MacDonald. Jamie on Kanadasta Suomeen muuttanut stand up -koomikko, esitystaiteilija, puhuja ja nyt myös tohtorin tutkintoa stand up -komiikasta tekevä multitaskaaja. Kuuntele kuinka iso maa Kanada onkaan, pelaako kaikki Kanadalaiset lätkää, miten Jamien puraisema verikapseli maailmankaikkeuden oudoimmassa mc vedossa sotkevat Heikin keikan, millä nimellä Jamien kuuluisi esiintyä ja miten byrokratia ja ihmisten ennakkoasenteet vaikuttavat transihmisten elämään. Podcastin ensimmäinen kaksikielinen keskustelu.Alkuun Jamien söpöä suomenkieltä ja lopulta Heikin töksähtelevää englantia. Silti mitä mainioin keskustelu.Jamien sometilit: @happeningfishPodcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

OP-ryhmä teki viime vuonna kahden miljardin liiketuloksen. Omistaja-asiakkaat on vapautettu monista maksuista, ja bonuksia maksetaan korotetusti. Silti rahaa jää paljon yli oman tarpeen. Kun Timo Ritakallio tuli OP-ryhmän pääjohtajaksi, hän siivosi rönsyt ja pani oranssin pankin iskuun. Korkojen comebackin myötä oranssi pankki jauhaa kovaa tulosta. Pitäisikö vahvaa tasetta käyttää yritysostoihin? Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin. Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä. Marinadissa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mitä salkunhoitaja tekee yritysvierailulla. Yhden tapaamisen jälkeen Caverion meni hänen sulkulistalleen siksi aikaa, kun silloinen toimitusjohtaja johti yhtiötä. OP-ryhmän tilinpäätöstiedote: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2824881_language_fi

Sairaudet koettelee. Silti taistellaan hampaat irvessä läpi flunssien ja vatsatautien. (01:40) SJRY ja KKV (13:34) Kivikova, kivikova (16:00) Siirtouutisia (23:08) Mihin Nathan Schnarr lokeroituu? (24:28) Kurinpitonurkkaus (29:27) Leo Komarov – susi vai lammas? (36:57) Kouvolasta Cancúniin, mutta miksi? (59:42) Party like it's 2009 (01:07:26) Taistelun ruumiillistuma Erik Riska (01:14:36) Kunniasonni Oliver Lauridsenille (01:19:01) Kuka nappaa kotietupaikan? (01:24:50) K. Kiviniemen SaiPa-bravuuri (01:30:00) Liigapörssilätinät (01:37:57) Loppupuheet

Saksofoni on viimeisin varta vasten keksitty akustinen soitin, jota käytetään laajasti. Silti jopa Suomessa yhä kehitellään uusia soittimia: Leonardo da Vincin idean pohjalta rakennettu omniwerk yhdistää luutun, cembalon ja jousisoinnin. Kari Ikosen kehittämä maqiano virittää flyygelin lähi-itään. Klavikordi on saanut sähköt ja kitara uusia säveliä entisten väleihin. Eikö vanhoissa soittimissa muka ole kylliksi? Mitä lisäarvoa akustiset soitinkeksinnöt antavat muusikoille ja säveltäjille maailmassa, joka koko ajan enemmän perustuu äänen mallinnukselle ja koneille? Käsityön, kosketuksen ja soinnin luovuudesta keskustelemassa soitinkeksijä Jonte Knif, omniwerkin taitaja, muusikko-säveltäjä Aki Rissanen sekä kitaristi Petri Kumela. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

Yhdysvalloissa vallitsee fiilistaantuma eli "vibecession". Kyse on tilanteesta, jossa taloudella menee hyvin, mutta ihmiset eivät koe asiaa näin, selittää kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Faktat ovat kuitenkin olemassa: palkat ovat nousseet, pörssiyritykset takovat voittoa ja pienipalkkaisten ihmisten asema on parantunut. Silti moni pelkää taantumaa ja työpaikkojen menetystä. Tilanne on haastava etenkin istuvalle presidentille Joe Bidenille, jonka suosio ei ole kummoinen. Iida muistuttaa, että Biden on tehnyt useita talousuudistuksia, joista yhdysvaltalaiset ovat hyötyneet. Presidentin kannalta kiusallista on, että äänestäjät eivät yhdistä näitä muutoksia häneen. Mutta mitä Biden on saanut aikaan, ja miksi hänen tekemisiään ei muisteta? Ja miksi Iida alkaa yhtäkkiä puhua lännensarjoista? Jennyn perimmäinen kysymys on, voiko talous ratkaista vaalit. Kyllä voi, sanoo Iida. Mutta kyse ei ole siitä, miten asiat ovat vaan siitä, miten ne koetaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Äidit selittelevät soseita, piilottelevat ruutuja ja siivoavat kotejaan, jos sattuisivat kuolemaan. Silti miehet (not all) ja pick me girlit eivät tajua, miksi ummehtuneiden sukupuoliroolien toisintaminen on perseestä. Irene on evoluution umpikuja. Erika kertoo, mitkä sata vuotta sitten tehdyt ennustukset toteutuivat. Irene ei halua telttamajoitukseen eikä Erika Tahkolle. Puheena myös absoluuttisesti hirvein tv-sarjan lopetus. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pate Mustajärvi kertoi torstaina Radio Voimassa tavoista, joiden avulla hän pyrkii pysymään itsensä kanssa harmoniassa. - Minulla on ystäviä, joiden kanssa kävimme ennen pubissa, ja nykyään sauvalenkillä. Yhden kaverin kanssa käymme uimassa kerran viikossa. Pate pohti uivansa enimmäkseen rintauintia. - Uimme ystäväni kanssa peräkkäin, ja välillä tultuamme altaan päätyyn, hän sanoo hyvin syvällä Tampereen murteella "sää ruuvasit roolaa", Pate kertoi nauruun remahtaen. Mies on myös onnellinen parisuhteestaan ja vaimosta, joka pistää välillä istumaan, katsoo suoraan silmiin ja sanoo "jumalauta nyt poika". - Siitä pitää olla ehdottomasti onnellinen. Olen oppinut myös itse sen, että en enää niin kauheasti murjota, enkä mökötä. Uskallan sanoa heti, kun tuntuu siltä, että on paska fiilis ja pitää tehdä jotain. Patelta ilmestyi 14. helmikuuta kirja Patinaan se päättyi – 46 vuotta Popedaa. Hän lähtee Pelkkää Patee -soolokiertueelle syyskuussa 2024 ja esiintyy Lahdessa Sibelius-talossa 20. syyskuuta.

Satunnainen luontomiehemme ei ole koskaan ollut Karhunkierroksella eikä ole saanut karhunhalia. Silti hän on pohtinut sisäisen nalleutensa syvintä olemusta ja kertoo siitä mielellään myös kaikille erityisen luontosuhteen omaaville Radio Suomen kuuntelijoille. Blomis peräänkuuluttaa myös joukkoistamisen voimaa ja karhuaa aiheita somekommenttien kautta. Joten laitahan miehelle vinkkiä...

Las Vegas tarjosi juuri sitä kimalletta ja loistetta, josta F1 unelmoi. Kisa oli loistava, samoin aika-ajot. Tapahtumat olivat yllätyksellisiä ja rata positiivinen ylläri. Jaksossa Janne ja Joonas analysoivat kisatapahtumat sekä suurimmat onnistujat.

Onnea Pohjois-Savon näkövammaiset ry Vielä, kun luonto kauneuttaan tuhlaa,vietetään yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa.Yhdistys alkoi pienestä,vain 20 ihmisestä.Nyt yhdistys on paljon suurempi,myös vastoinkäymisissä kokeneempi.Kaikki ei aina mene kuin Ståmsöössä,eteen tulee myös yllättäviä käänteitä.Näistä on yhteistyöllä selvitty,onpa meitä ulkopuoleltakin kiitelty.Silti, yhdistys edistää yhdessä tekemistä,ja erilaisiin tilaisuuksiin menemistä.Yhdistyksestä vertaistukea saa,ja yhdistys näkövammaisten etuja puolustaa.Tästä on hyvä eteenpäin ponnistaa,katsotaan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan.Olkoon tulevaisuus valoisa,ja yhdistystoiminta jäsenilleen mieluisa.Ulla-Maija Mantere

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

The Girl from the Other Side on Nagaben synkkä satu, jossa hirviöksi muuttunut mies pyrkii suojelemaan pientä tyttöä julmalta maailmalta. Ajankohtaisaiheina keskustelemme Manga Plus -mangalukupalvelun uudesta kuukausimaksullisesta tilausmallista Manga Plus Max, sekä siitä, miten kiinalainen painotalo vaati jenkkijulkaisijaa sensuroimaan Taiwan- ja Kiina-viittauksia toisen maailmansodan jälkipyykkiä käsittelevän Okinawa-mangan printtiversiosta. Lukujonossa kokeilemme X:ssä ilmestyvää romcom-nettimangaa The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All. --- Kommentoi | Mastodon | X | Instagram --- (01:07) – KUULUMISET: LOOTUKSET - Lootusketju Twitterissä - Lootusketju Mastodonissa (05:04) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ESITTELY - The Girl from the Other Side (09:31) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: NAGABE - Jakso 21, jossa puhuimme sarjasta Nivawa ja minä - Jakso 40 jossa puhuimme sarjasta The Wize Wize Beasts of the Wizarding Wizdoms - Muita mainittuja Nagaben sarjoja: - Monotone Blue - EAT - Buchou wa onee (15:45) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: TAIDE JA TYYLI - Hahmojen silmät eivät korostu kerronnassa mangamaisesti, mikä saa sarjan hahmodesignit näyttämään erikoisilta (kuva) - Silti sarjassa nähdään herkkiä ja mielenkiintoisia ilmeitä ja niiden muutoksia (kuva) - Sensein kasvonmuotoja ei normaalisti näe mustan peitosta muuten kuin ääriviivojen kautta, paitsi silloin kun hänen päälleen putoaa jauhosäkki (kuva) - Michael Enden ja Annebert Fuchshuberin kuvakirja Unienahmija - Selkeysongelma kohtauksessa, jossa ulkopuolinen nappaa irti hakatun päänsä lattialta ja poistuu (kuva) - Toisaalta myös tosi hienoja kohtauksia, kuten juuri tätä ennen ollut kohtaus, jossa ulkopuolinen koskettaa Shivaa (kuva) (27:35) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: MAAILMANRAKENNUS - Pokkarien lopussa olevat neliruutustripit tekevät ulkopuolisista vähän söpömpiä ja lähestyttävämpiä (kuva) - Ulkopuoliset haluavat viedä sieluja äidille (kuva) - Petterin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 2/2017 (kuva) (39:53) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SENSEI JA SHIVA - Sensei ei henno kertoa Shivalle, että tämä on hylätty, eikä täti ole palaamassa hakemaan (kuva) - Sensei ei muista menneisyyttään ihmisenä, eikä muista riipuksessaan olevasta valokuvasta näkyvää perhettään (kuva) - Sensei on erilainen kuin muut ulkopuoliset (kuva) - Shivan ja Sensein teekutsut (kuva) (50:30) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: JULKAISUT (57:42) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: KANNET - Sarjan pokkarijulkaisun ja omnibus-julkaisun kannet Seven Seasin nettisivuilla - Mangakartan kansijoulukalenterin luukku 22, jossa puhuimme sarjan neljännestä kannesta (01:01:16) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ANIME - Anime Crunchyrollissa - Traileri (YouTube) - Prinsessa Kaguyan taru - Somali and the Forest Spirit (01:11:14) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 1: POKKARIT 3-7 - Ethän varmasti ole koskettanut ulkopuolista? (kuva) - Kiusallinen uusi dynamiikka (kuva) - Ahdistavaa käytöstä (kuva) - Unohtelu alkaa (kuva) - Puu (kuva) - Senkin kermapöffö! Senkin mustepullo! (kuva) - Kauhun kuurupiilosilla (kuva) (01:26:21) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 2: POKKARIT 8-12 - Sensei, auta! (kuva) - Kuningas ja Shiva (kuva) - Riipus (kuva) - Arkkipiispa kertoo totuuden maailmasta (kuva) - En halua tätä, saat takaisin (kuva) - Alkuperäinen muoto (kuva) - Detective Pikachu - Liian ison näköinen matkalaukku (kuva) (01:54:39) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: YHTEENVETO - Princess Tutu - Shadows House - Velhon morsian (01:59:41) – MANGA PLUS MAX - Manga Plus Maxin promosivu - ANN:n uutinen - Erufailonin twiitti siitä, miten Android-laitteilla näkyy tilaukselle hieman eri hinnat kuin Apple-laitteilla - Jakso 73, jossa puhuimme Manga Plus Creators -alustasta, jolla sarjakuvantekijät ympäri maailman voivat julkaista teoksiaan - Viz ottaa käyttöön Viz Originals -portaalin vastaavaan tarkoitukseen - Töitä arvioimassa on entinen Shonen Jumpin päätoimittaja Hisashi Sasaki - Jakso 71 ja jakso 85, joissa puhuimme siitä, miten kauheita Square Enixin manganlukupalvelu Manga Up! ja Kodanshan manganlukupalvelu K Manga ovat - Jakso 52, jossa puhuimme manganlukupalvelu Azukista (02:15:05) – OKINAWA JA KIINALAINEN PAINOTALO - Okinawa - ANN:n uutinen: English Release of Susumu Higa's Okinawa Manga Delayed Due to Censorship Issue with Chinese Printer (02:24:17) – KUULIJAKOMMENTTI: BL:N UUSI AALTO - Jakso 88, jossa puhuimme Ogeretsu Tanakasta - Harada, jonka sarjasta One Room Angel puhuimme jaksossa 36 - Natsuki Kizu, jonka sarjasta Given puhuimme jaksossa 63 (02:28:55) – KUULIJAKOMMENTTI: ANIME FEMINISTIN HAASTATTELU - Jakso 90, jossa puhuimme Anime Feministin julkaisemasta BL-mangaka Aiba Kyokon haastattelusta - Norpun Mastodon-kommenttiketju (02:39:39) – LUKUJONOSSA: THE GUY SHE WAS INTERESTED IN WASN'T A GUY AT ALL - The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All (Ki ni natteru hito ga otoko janakatta) - Sarja sai alkunsa tästä twiitistä huhtikuussa 2022 - Hahmoprofiilit: Mitsuki (kuva) ja Aya (kuva) - Jakso 83, jossa puhuimme mangasta Smoking Behind the Supermarket with You - Tekijä Twitterissä - Tekijä Instagramissa (02:49:16) – LOPETUS

Elämä Toisille hieman enemmän voimaa suotiin,mutta silti tasa-arvoisiksi meidät tänne luotiin.Joku osaa enemmän jotain asiaa,toinen taas osaa jotain muuta taitoa arvostaa.Silti, meitä kaikkia täällä tarvitaan,tätä kokonaisuutta muodostamaan.Vaikka olemme ehkä ulkoisesti erilaisia,ehkä jollainlailla vailinaisia,Tämä on meissä oleva ominaisuus,ja pitää silti löytää itsessä oleva arvokkuus.Ei saa antaa kenenkään käyttää itseä kynnysmattona,elämä ei todellakaan ole sen arvoista,vaan paljon, paljon rikkaampaa,kuin osaamme kuvitellakkaan.Ulla-Maija Mantere

Lahtelais-heinolalainen metallibändi Where's My Bible esiintyy Lahdessa Finlandia-klubilla perjantaina. Bändi saapui tiistaina Etelä-Amerikan kiertueeltaan ja bändin jäsenistä laulaja Jussi Matilainen ja rumpali Teppo Ristola kävivät kertomassa Come to Latin America -kilpailussa voitoksi saamastaan keikkakiertueestaan. - Ensimmäinen keikkamme oli Argentiinassa. Se oli reilun 500 hengen loppuun myyty keikka. Se oli aika kiva startti, Ristola kertoi. Kommelluksilta ei matkassa vältytty, vaan tarkan rumpalin paljon kalustoa sisältävässä rumpusetissä ei aina ollut kaikkea, mitä oli tilattu. - Asiat eivät menneet kuten Suomessa tai Euroopassa. Ennen ensimmäistä keikkaa virvelirumpu saapui puoli tuntia ennen. Se jatkui koko rundin. Aina sai jännittää, mitä siellä oli. Siellä oltiin hermoromahduksen partaalla. Bändin jäsenet lensivät juuri 30 tuntia lentokoneella takaisin Suomeen ja kuvailevat oloaan rättiväsyneeksi. - Silti olisin ihan valmis pakkaamaan kamat saman tien ja lähtemään uudestaan pyörimään, Matilainen unelmoi. Kuuntele koko haastattelu.

Ruotsin kruunu on saanut lempinimiä. Roskavaluutta on kilteimmästä päästä. Ruotsissa kaikki on kalliimpaa kuin ennen, paitsi turistille euroissa. Silti ruotsalaiset jatkavat törsäämistä ja pahentava…

Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa rikkaat syövät kuin kuninkaat, köyhät nääntyvät nälkään ja syövät epätoivoissaan jopa multaa. Silti korttitalo pysyy horjuen pystyssä, Kiinan tuella ja varastamalla, ja aseita maa myy jopa terroristeille. Ja omaan asekehitykseen maalla näyttää riittävän aina rahaa. Omia propagandabändejään suosiva diktaattori on ajanut maan perinteikkään elokuvatuotannon alas ja suosikkinäyttelijät kerjäävät ruokaa kadulla. Samaan aikaan valtion ohjauksessa olevat sosiaalisen median sievät vaikuttajat hassuttelevat ja keikistelevät Pjonjangin hienoissa kehyksissä. Ennen koronaa ydinasevaltio Pohjois- Koreasta jaksettiin olla huolissaan, mutta sitten ensin pandemia ja sitten Venäjän sota nousivat otsikoihin. Jouni Hokkasen tietokirja Pienen rakettimiehen maa - Pohjois-Korea Kim Jong-unin valtakaudella (Johnny Kniga, 2023) muistuttaa, että Pohjois-Korea ei ole lakannut olemasta ja että se nostaa panoksia. Kirjassa diktatuurista paenneet ihmiset kertovat siitä, miten vastustajiaan ja kilpailijoitaan murhaava Kim Jong elelee ylellistä elämää ja kehittää risteilyohjuksia muun muassa varastettujen kryptovaluuttojen turvin. Toimittajana Pauliina Grym.

Ajatus, että minusta ei ole mihinkään, on murskaavaa. Silti moni kokee niin. Kova itsekritiikki vaikuttaakin kuitenkin aivoihin ja terveyteen haitallisesti. On syytä kaivaa esiin tuore tutkimustieto täydellisyyden tavoittelusta, sen vaikutuksista ja keinoista vähentää litsekritiikkiä. Huoli siitä riitänkö on tutkimusten mukaan lisääntynyt. Tuore tutkimus selvittää opiskelijoiden perfektionististen taipumusten, motivaation ja hyvinvoinnin yhteyttä. Onko riittämättömyyden tunne pelkästään yksilön vika? Miksi vaadimme itseltämme liikaa ja kuinka itsekritiikin voi taltuttaa? Haastateltavina: kasvatustieteen professori Markku Niemivirta Itä-Suomen yliopistosta ja itsemyötuntoon erikoistunut työterveyspsykologi Ronnie Grandell Toimittaja: Minna Korhonen

Toipumista voi tapahtua vain jos keho ei ole jatkuvassa hälytystilassa. Silti pelkkä välttelykäyttäyminenkään ei ole vaihtoehto. Miten ja mistä sen turvan tunteen löytää? Onko se osa toipumisen edellytystä tuttu sinun kehollesi? Lukon takana olevat PREMIUM-jaksot ovat suljetun Hyvä tytär -yhteisön uusia ja jo aiemmin julkaistuja podcast -jaksoja, ja nyt tarjolla myös ⁠⁠⁠täällä⁠⁠⁠. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta.  Kuukausimaksulla 5,99€ saat siis kuunneltavaksesi kaikki Premium-jaksot. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠⁠tästä⁠⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä @katjakesti ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Mirkka Rekola (1931-2014) oli yksi tärkeimmistä runouden modernisteja, jonka tekstit resonoivat yhä uusien lukijoiden elämissä. Tuoreessa elämäkerrassa valottaa paitsi Rekolan runoilijanlaatua myös sitä kuinka taide ja laajemmat historian kentät sitoutuvat toisiinsa. Rekola runojen epäpoliittisuus herätti kritiikkiä 60-luvulta alkaen ja hänen homoseksuaalisuutensa aiheutti hyljeksintää. Silti itsensä marginalisoiduksi kokeneen runoilijan vaikutus suomalaisen kirjallisuuden historiaan on mittava. Mirkka Rekolan elämästä ja taiteesta ovat keskustelemassa hänen elämäkerturinsa, runoilija Jonimatti Joutsijärvi ja kirjallisuudentutkija, runoilija Katja Seutu. Toimittaja on Pietari Kylmälä.

Ruotsi ei ole enää sama hyvinvointiyhteiskunta kuin ennen, sanoo Uppsalan yliopiston professori Joakim Palme. Silti mielikuvasta yritetään pitää kiinni. Olof Palmen pojalla on terveisiä myös Suomeen.

Kurnuttavat sammakot, metsäpuron kutsuhuuto ja pelkästään nettiä tuijottavat ihmisapinat. Ihmisyyden haasteet, Käärijän kielennäyttö ja emännän pyllymielenosoitus. Prinssi Charlesin korvat, levottomat jalat ja lippalakin petohyönteisten menevä aukko. Koirankakat, käytetyt paristot ja muovipusseista kudotun maton kokonaishinta.Korvat läpivalaisuun,käytetyt paristot ruokakauppaan ja pienet lahoviat tervalla kuntoon. Huonohampaiset treffikumppanit, itsekudottujen muovimattojen hinta ja ylioppilasjuhlien perimmäinen tarkoitus. Polvet ei toimi, silmät ei näe ja silti pitäisi tienata 3000 euroa. Vanhanpiian vero ja epätasa-arvo taksikyytien sekä kulotuksen suhteen. Annikka Saarikko presidentiksi, rikkinäisten farkunpolvien uudelleenpaikkaus ja puolukkaa kahvin sijaan. Voimasana ilman kiroilua, ihan erityinen ristisanatehtävä ja muutama pätevä elämänohje vastavalmistuville.Paimentytön laulu. Toimittaja Mira Selander.

Vieraana Risto Lappeteläinen, psykologi sekä erityistason psykoterapeutti. Traumatisoituminen ei aina vaadi graaveja tapahtumia. Myös lapsen jääminen vaille vanhempien tukea ja emotionaalista lähellä oloa saa aikaan häpeän kokemusta, ajatusta siitä, että minä en ole minkään arvoinen. Kaikki, mitä olemme kokeneet on ikään kuin jäänyt meidän sisällemme, ytimeen, ja sieltä käsin ne edelleen vaikuttavat meissä. Arvokkainta, mitä asiakas tai potilas voi asiakassuhteessa on saada kokemus siitä, että hänet on kuultu ja nähty, hänen kanssaan on syntynyt yhteys. Se jo itsessään on usein parantavaa, että koetaan jonkun olevan viimeinkin samalla aaltopituudella. Työntekijän onkin syytä tutkia omaa defensiivisyyttään eli ahdistusherkkyyttään ja siitä aiheutuvia puolustusreaktioita. Traumaa kantava asiakas ei välttämättä kerro kipujaan tällaiselle työntekijälle – hän voi olla lapsuudestaan lähtien oppinut suojelemaan lähipiiriään ja muita omalta pahalta ololtaan. Näin torjunta ja jumittaminen siirtyy myös auttamistilanteeseen. Usein tämä johtuu auttajan ahdistusherkkyydestä, jonka emotionaalista traumaa kantava erittäin helposti aistii. Lapset voivat kokea saman perheen sisällä kasvamisen hyvin eri tavoilla. Sanotaankin, että perheen jokaisella lapsella on eri äiti ja isä – he kasvavat eri elämäntilanteissa olevien vanhempien hoidossa. Jollakulla sisaruksella voi olla paremmat olosuhteet ja eväät elämälle, vaikka kaikki kasvavat samassa perheessä. Siksi lapset myös kokevat perheen ilmapiirin ja olosuhteet hyvin erilaisilla tavoilla. Emotionaalinen trauma voi toimia ylisukupolvisena taakkana, joka rikkoo myös perheen sisäisiä suhteita. Meissä vaikuttaa siis eletty ja koettu. Jos joku on esimerkiksi käynyt läpi kipeän kriisin tietyn ikäisenä, voi oman lapsen kasvu samanikäiseksi synnyttää sanatonta pahaa oloa ja ahdistusta. Tällöin tarvitaan lempeää terapeuttista vierellä kulkemista. Paranemista voi toki tapahtua myös arjen ihmissuhteissa, tämä tulee aina muistaa. Silti juuri psykoterapeuttinen työskentely voi olla avain ehyempään huomiseen. Pirkko Siltala: TAAKKASIIRTYMÄ – Trauman siirto yli sukupolvien https://www.therapeia-saatio.fi/julkaisujen_tilaus/kirjojen_puffit/siltala_pirkko_taakkasiirtym%C3%A4_2016/

Hallitusneuvotteluissa tähdätään valtiontalouden merkittävään sopeuttamiseen ja budjettisäästöihin. Onko valtiontalouden sopeutus kuudella miljardilla talouspoliittisesti perusteltua? Minkälaisia riskejä säästöihin liittyy? Politiikkaradiossa hallitusneuvottelujen talouspoliittisia riskejä analysoivat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, kansantaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sekä SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen. Professori Määttäsen mukaan olisi vastuutonta sivuuttaa valtion velkaantumisen ennustettu kasvu ja lykätä siihen reagoimista. Silti kuuden miljardin sopeuttaminen tulee olemaan Määttäsen arvion mukaan hyvin vaikeaa, osin siksi, että kansalaisten näkökulmasta peruspalvelujen palvelulupauksesta on jo tingitty. ”Velkaantumisesta huolimatta niistä on tingitty”, sanoo Määttänen Politiikkaradiossa, viitaten vanhusten hoivaan ja osin koulutukseen. "Jos [sopeutus] tehdään juustohöylällä, niin keskeisimpien palveluiden laatu ja saatavuus heikkenee edelleen. Se on se vaikea asia. On helpompi sanoa, että kuusi miljardia, kuin päättää, että miten se tehdään." Pääekonomisti Anni Marttinen ei myöskään tyrmää valtiotalouden sopeuttamista, mutta pitää kuuden miljardin sopeutusta mittakaavaltaan suurena ja varoittaa leikkaamasta kansalaisten hyvinvoinnista. ”Jos sitä [sopeutusta] tehdään sen kustannuksella, että se leikkaa meidän hyvinvoinnista, mitä esimerkiksi sosiaaliturvaleikkaukset ja ansioturvan leikkaukset tekee, mitkä osuu esimerkiksi köyhimpiin, se rapauttaa meidän hyvinvointivaltiota. Se on pitkällä aikavälillä huono asia.” Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vankeutta somepostauksista, lapsen piirroksista ja raiskaus runosta. Tällaisin keinoin ihmisiä pelotellaan hiljaisiksi Vladimir Putinin Venäjällä. Ulkomaantoimittajat Simo Ortamo ja Saana Uosukainen tekevät töitä ymmärtääkseen, mitä venäläisten arkeen kuuluu. Silti on lähes mahdotonta tietää, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat kotimaansa käymästä hyökkäyssodasta. Kyttäyskulttuuri elää edelleen vahvana, ja ihmiset luottavat vain lähimpiinsä, Saana sanoo. Paitsi pelko, Putinin hallinnon työkalupakissa on paisuva propagandakone. Kirjoja sensuroidaan ja televisiossa lauletaan Ukrainassa käytävää sotaa fiilisteleviä lauluja. Propaganda ilmenee myös sotarikoksina: Venäjä kaappaa lapsia Ukrainasta ja esittelee mediassa heitä pelastettuina sotaorpoina. Jenny haluaa tietää, uskovatko venäläiset oikeasti kaiken, mitä valtiokoneisto kertoo. Entä onko kysymys Venäjän muuttumisesta vain läntinen toiveuni? Pitäisikö meidän hyväksyä, että naapurimaamme ei pitkään aikaan palaa demokratiaksi? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miettikää, jos Venäjän joukot olisivat päässeet keväällä Kiovaan. Millainen Venäjä meitä olisi nyt vastassa? Sellainen, joka uhkaisi Eurooppaa Ukrainasta käsin. Synkkä ajatusleikki kertoo siitä, että Ukrainan sota on meidän yhteinen. Näin korostavat Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja Ukraina-toimittaja Maxim Fedorov. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Silti sotaväsymys vaivaa suomalaisia, sillä huonoja uutisia riittää. Kuinka toimittajat voivat ylläpitää kiinnostusta Ukrainan sotaa kohtaan? Miksi se on toimittajien tehtävä? Jos ihmiset lakkaavat välittämästä, myös tuki Ukrainalle saattaa hiipua. Suvin mukaan se olisi huono uutinen koko Euroopalle, sillä Ukraina laittaa Venäjän armeijaa polvilleen meidän kaikkien puolesta. Ukrainasta tänä vuonna uutisoineet Jenny, Maxim ja Suvi avaavat tapojaan löytää juttuaiheita. Tärkeää toimittajan työssä on miettiä, mitä suomalaiset juuri nyt pohtivat ja miten he voisivat samaistua aiheisiin. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista? Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino edistää yhteiskunnan sisäistä harmoniaa on löytää kattoidentiteettejä, joihin mahdollisimman iso joukko ihmisiä voi samastua. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Lentäminen oli 1900-luvun alussa huimapäiden harrastus. Ensimmäiset lentomatkustajat otettiin mukaan postikoneisiin, mutta onnettomuuksia tapahtui paljon. Alkoi lentoturvallisuuden kehitys, joka pian viritettiin huippuunsa – jopa niin, että se on muokannut käsitystämme onnettomuuksiin varautumisesta ylipäätään. Tekniikan kehittämisen rinnalle on otettu mukaan psykologinen ymmärrys siitä, miten ihminen vaaratilanteessa käyttäytyy. Kuinka miehistön keskinäistä vuorovaikutusta on sen perusteella pyritty kehittämään? Mitä keinoja on opittu käyttämään, jotta turvallisuusriskit minimoitaisiin? Lentäminen on kehitetty niin turvalliseksi, että taksimatka kentälle on monin verroin vaarallisempaa kuin itse lentomatka. Miksi lentämisen pelko istuu tästä huolimatta ihmisissä edelleen niin syvässä? Miten lentopelko suhteutuu muihin fobioihin? Asiantuntijoina ovat tutkijatohtori Raine Haikarainen Helsingin yliopiston ETAIROS-hankkeesta, psykologi ja aivotutkija Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Intia on kuuminta hottia – monella tapaa. Alkukesällä maata on piinannut korventava helle. Intian Kolkata on lämmennyt eniten maailman suurkaupungeista, joita tarkasteltiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vertailussa. Silti Intia ahmii hiiltä kasvavaan tarpeeseensa. Aurinkovoimaloita rakennetaan nopeasti, mutta kilpajuoksu on armoton: nousevan talouden on saatava koko ajan lisää energiaa. Ukraina sota ei ole sille este ostaa Venäjältä halpaa hiiltä. Intian merkitystä ilmastopalapelissä ja maailmanpolitiikassa saapuu selvittämään ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Pasilan studio on viileä mutta Jenny pohtii, voisiko Intia auttaa meitä ymmärtämään, miten kamalaa kuumuus voi olla? Entä onko se itse tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kesäaiheisen Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodi "KOTIMATKA”, jolla saa 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta.   Monelle tavalliselle asuntosijoittajatahvolle on selvää, että uutisotsikoista vinkkejä ottamalla pulssi heiluu tasoilla, jotka ei vuokraustoimintaan kuulu. Silti voi olla tarpeen kerrata tekijöitä, joiden avulla pääsee irti buumi- ja paniikkiotsikoista viileämpään tarkasteluun. Tässä 4 ajatusta tarkasteltavaksi. Muuta tuoretta Ostan Asuntoja -sisältöä kesäalennushinnoin: Massojen seuraaminen ei johda menestykseen asuntosijoittajana – Blogi #313 Emma Hustlaa Heikkilä Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #209 Voisiko ”1 %-yksikkö lisää korkoa laskee 10 % asunnonostajan kykyä maksaa asunnosta” -nyrkkisääntö toimia? – Blogi #312 Onko kaikki inflaatio yhtä ja samaa inflaatiota – Tiistaiaudio #223 Tellu esikoiskirjailija Uotila Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #207 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Vuokranantajan nelikenttä – yrittäjä Ville Vesterinen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #185 Piristystä ja Joensuuta Satu Lukin Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #193

Maallikkotuomari- eli lautamiesjärjestelmä on saanut osakseen oikeusammattilaisten lähes yksimielisen tuomion. Silti yksi puolue estää sen purkamisen.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Susanna Reinboth.Tämä podcast julkaistiin 19.5.2022.Lue lisää aiheesta:-> Poliittisesti nimitetyt lautamiehet on jo vuosia haluttu kammeta ulos oikeussaleista – Asian estää yksi puolue, kertoo HS:n selvitys https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008810770.html#hsvisio #hsvisiopodcast #käräjäoikeudet Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Linda Lahdenpää, 28, pelasi pokeria ammatikseen vuoden ajan ja ansaitsi pelaamalla paremmin kuin palkkatyössään. Silti hän ei suosittele riskialtista ammattia kenellekään.Kirjoittaja: Anu PekonenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/linda-lahdenpaa-irtisanoutui-palkkatyostaan-ja-rahoitti-elamansa-opintojen-ohella-pelaamalla-pokeria-pokeria-voisi-verrata-sijoittamiseen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jauna nedēļa, jauns podkāsts!