Podcasts about silti

By The power of Grayskull i have The power! Noniin sitten oli aika astua Eterniaan ja arvostelussa uusi He-Man elokuva Masters of the Universe, joka tuli juuri ensi-iltaan. En ole mikään iso MOTU fani. Lundgrenin leffa on nähtynä ja ehkä alkuperäistä animaatiosarjaa jonkin verran ja lapsena oli muutamia leluja. Mutta muuten ei ole hirveän tuttu. Silti tämä kiinnosti ja kun traileri näytti hyvältä niin miksipä ei. Varsinkin kunnon isonluokan kesä blockbuster kyseessä. Mutta miten tämä toimi itselle? Miten näyttelijät suoriutui? Oliko hyvä tarina? Tehosteet? Jne. Jne. Näihin vastauksia arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Oletko iso MOTU fani? Tai oletko nähnyt sen Lungrenin leffan? 

Vuosina 2020–2023 Ilona Rauhala ja Ira Lange ylläpitivät yhdessä Paloma Development -yhteisöä, joka tarjosi sisältöä itsetuntemukseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Tämä video on osa sitä matkaa.Oman tarinan kertominen ääneen ei ole helppoa. Siihen liittyy usein kipeitä oivalluksia, häpeää tai pelkoa siitä, mitä muut ajattelevat. Silti juuri se – oman tarinan tunnistaminen, hyväksyminen ja omistaminen – voi olla yksi elämän vapauttavimmista kokemuksista.Ilona jakaa kokemuksensa mielen pirstaloitumisen pelosta. Ira kertoo ulkopuolisuuden tunteesta, joka on kulkenut mukana pitkään. Molemmat ovat henkilökohtaisia. Molemmat ovat totta.Emme ole menneen tarinamme vankeja. Tarinaa voi muuttaa – ja vielä enemmän voi muuttaa sitä, miten siitä puhuu itselleen ja muille.Kun tunnistat oman tarinasi, voit sen äärellä reflektoida, ihmetellä, itkeä tai nauraa. Mikä tuntuu sopivalta. Ja kun uskallat katsoa sitä suoraan, alat ymmärtää itseäsi paremmin – ja nähdä, millaiseksi tarinasi voi vielä muuttua.Ilona on psykologi, yritysvalmentaja sekä OK5 Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja. Intohimonani on auttaa organisaatioita ja johtajia onnistumaan työssään. Podcastissa jaan sisältöä muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen, hyvään elämään, ja ihmismieleen liittyvistä teemoista. Katso lisää minusta osoitteesta https://www.ilonarauhala.fi/ sekä https://www.ok5.fi.Ira on yritysvalmentaja ja teologi. Löydät lisää Irasta täältä: https://iralange.fiFacebook: https://www.facebook.com/ilonarauhalapsykologi/Instagram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/OK5: https://www.ok5.fi/Henkilökohtaiset verkkosivuni: https://www.ilonarauhala.fi/

Fulmoren Jussi Junikka on nähnyt saman kaavan toistuvasti: organisaatio investoi markkinointiin, valitsee työkalut, käynnistää toimenpiteet ja odottaa tuloksia. Jotain jää silti puuttumaan. Jussin mukaan markkinointi on pohjimmiltaan liiketoimintaa: myyntiä, asiakkuudenhallintaa ja kannattavuutta. Silti liiketoiminnalliset peruskysymykset ohitetaan liian nopeasti. Keitä ovat asiakkaasi, miten he ostavat ja miten he valmistelevat päätöstään silloin kun et ole läsnä. Ilman näitä vastauksia toimenpiteet valitaan sen perusteella mitä on helppo tehdä ja raportoida johdolle, ei sen perusteella mikä rakentaa kilpailukykyä. Jussi jakaakin jaksossa omat parhaat vinkkinsä siihen, miten markkinointi ja johto saadaan puhumaan oikeista asioista keskenään, ja mitä hyvää näistä vaikeistakin keskusteluista voi seurata. Jakso on markkinoinnin ja myynnin ammattilaisille sekä päättäjille, jotka rakastavat markkinointia ja haluavat ymmärtää, miten se kytketään osaksi liiketoimintaa. Lisätietoa Fulmoren vinkeistä asiakkuusprosessin johtamiseen löydät heidän sivuiltaan https://fulmore.fi/kasvu.

Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kuluista, ja paine kasvaa joka vuosi. Silti uusien ratkaisujen käyttöönotto etenee hitaasti, hankintaprosessit ovat raskaita ja pilotit jäävät usein tuloksettomiksi. Tässä jaksossa käydään läpi, minkälainen markkina julkinen terveydenhuolto oikeasti on softayritykselle, ja mitä kansainvälistyminen tarkoittaa käytännössä, kun asiakkaina ovat julkiset sairaanhoitopiirit ympäri Eurooppaa. Juha-Matti Ranta on Medanetsin toimitusjohtaja. Medanets on noin 43 hengen oululainen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli 100 sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Yhtiön liikevaihto on reilu 5,4 miljoonaa euroa. Kaksikymmentä vuotta on pitkä matka, ja Medanetsin tarina kuvaa hyvin, mitä julkiselle sektorille myyminen ja kansainvälistyminen vaatii: pitkäjänteisyyttä, oikeita kumppanuuksia, referenssejä ja kykyä löytää ne harvinaiset edelläkävijäasiakkaat, jotka uskaltavat ottaa uuden ratkaisun käyttöön ennen kuin muut ovat sen todistaneet.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja Medanetsin konteksti01:26 Mikä sovellus on kyseessä ja miten sitä käytetään03:45 Yrityksen alkutarina ja suunnanmuutos06:07 Terveydenhuollon hitaus ja edelläkävijäasiakkaan löytäminen07:44 Julkinen sektori vs. yksityinen: kokeilubudjetti ja venture-prosessi10:01 Pilotit ilman jatkosuunnitelmaa17:05 Teknologiaelinkaari: Windows-mobiilista nykypäivään20:33 Miksi mobiiliratkaisun myyminen oli alussa vaikea22:01 Mobiilipolitiikka sairaaloissa ennen ja nyt25:01 Ratkaisukeskeinen organisaatio: esimerkki Norjasta26:01 Luottamussuhde asiakkaaseen ja koronan vauhdittama käyttöönotto34:20 Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros ja muna-kana-ongelma37:00 Kotimaan referenssit kuntoon ensin39:35 Vaikeat vuodet ja ensimmäinen iso kilpailutus41:15 Käännekohta: yliopistollinen sairaala asiakkaaksi ja kannattavuus43:45 Yksityinen vai julkinen: miksi Medanetsin markkina on julkisella puolella45:00 Potilaan näkökulma: miten sovellus näyttäytyy osastolla46:05 NEWS-pisteytys ja sepsiksen tunnistaminen Britanniassa50:20 Kansainvälistyminen uudelleen liikkeelle 201656:40 Göteborg: messukohtaaminen, josta tuli suurin asiakas01:02:00 Skåne, Norja, Britannia ja Oracle Cerner -kumppanuus01:04:10 Pitkät sopimukset palkkiona pitkästä myyntisyklistä01:05:40 Saksa: viiden vuoden työ, ensimmäinen kumppani 202401:08:40 Miksi terveydenhuoltoon pääsy kestää viisi vuotta01:13:00 Integraatiot: tekninen vai poliittinen ongelma01:16:55 Monoliittihankkeet Pohjoismaissa01:19:05 Toimittajaloukku ja rajapintojen avoimuus01:26:40 Lehdistön rooli ja kriittinen keskustelu puuttuu01:33:20 Norja: kaksi potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota01:36:28 LopetusMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Juha-Matti Ranta (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/jranta/Medanets: https://medanets.com/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Tämäkin aikakausi on ihmisen aikakausi ja sitä nyt vain sattuu värittämään tekoälyn tulo. Silti on hyvin helppo lähteä mukaan muutokseen teknologia edellä ja unohtaa yhtälöstä ihminen. Saisimme ihmiset helpommin mukaan muutokseen, jos keskittyisimme tehokkuuspuheen sijaan siihen, mitä arvoa tämä teknologia voisi ihmisille tuottaa. Mitä oikeita ongelmia voisimme tällä yhdessä ratkaista? Jaksossa on vieraana Solitan Head of AI Transformation Lasse Girs ja sosiologi, Insight Lead Antti Rannisto. Jakson muistiinpanot Solitan blogi: We got it wrong. Data isn't about decision making.Lauri Järvilehto: MyrskyhevonenHelsingin Sanomat: Leevi SaariNY Times: People Loved the Dot-Com Boom. The A.I. Boom, Not So Much.Huomenta Suomi: Lasse Girs ja Mona MoisalaA-Studio: Hannu Toivonen Antin artikkeleja jakson aiheisiin liittyen: Habituksesta ja algoritmeistaTeknologia ja luottamusAI-innovaatiota ohjaavat oikeutukset, polkuriippuvuudet sekä teknologian kannattelutyöEdellistä popularisoiva blogitekstiTekoälykenttä kaipaa enemmän suuren kuvan katsomistaTekoälyn mahdollisuudet kuntademokratian vahvistamiseksi

Supersankarisarja The Boys on räävitön ja yliampuva. Silti se tuntuu tekevän osuvaa satiiria amerikkalaisen politiikan nykytodellisuudesta. Suositun The Boysin viimeinen kausi on juuri alkanut. Toisinajattelijat suljetaan leireille ja ihmisiä pidätetään sen perusteella, mitä he ovat jakaneet somessa. Valtaa pitää megalomaalinen, narsistisen harhainen versio Supermanista. Sarja on kausi kaudelta muuttunut yhä selkeämmin kuvaukseksi Donald Trumpista ja tämän Amerikasta. Mitä tämä laadukas sekä törkeä sarja onnistuu kertomaan politiikasta, mediasta ja vallasta? Samaan aikaan juuri käynnissä oleva Marvelin Daredevil: Born Again -sarja käsittelee poliittista korruptiota ja ICE:n tapaisten iskujoukkojen väkivaltaa. Pari vuotta sitten Tähtien sota -sarja Andor kuvasi fasistisen diktatuurin nousua täsmällisen hyvin. Onko poliittinen todellisuus Yhdysvalloissa jo niin hurjaa, että sen kommentointi edellyttää supersankareita ja avaruustarinoita? Olisiko West Wingin kaltainen maltillinen poliittinen draama enää edes mahdollinen? Supersankarit ovat aina olleet jossain määrin poliittisia, selvimpänä esimerkkinä Kapteeni Amerikka. Minkälaista maailmankuvaa tarjoavat esimerkiksi Marvelin kymmeniä miljardeja tuottaneet supersankarielokuvat? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö, tuottaja-podcastaaja Johannes “Xmies” Naumanen, populaarikulttuurin harrastaja Edina Putsela. Toimittajana on Jussi Ahlroth.

Tällä kertaa arvostelussa viime vuoden isoin ilmiö, eli parhaan animaatioelokuvan Oscar palkinnon voittanut K-Pop Demon Hunters. Elokuva tuli viime kesänä Netflixiin ja siitä muodostui valtava ilmiö ja jatko-osakin on jo tekeillä. Elokuva voitti myös pari Oscar pystiä, sekä useita muita palkintoja. Silti itseltä kesti 9 kuukautta että päätin tähän tarttua. Mutta nyt elokuva on vihdoin nähty ja on nyt aika kertoa mietteitä. Mitä pidin tästä? Oliko tämä viime vuoden paras animaatio? Entä onko tämä kaiken suitsutuksen arvoinen? mm. näihin haetaan vastauksia arvostelusta. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Oliko viime vuoden paras animaatio tai jopa paras elokuva ylipäätään? 

Anteeksiantaminen on äärimmäisen vaikeaa kamalissa tapauksissa. Silti jotkut rikosten uhrit tai heidän omaisensa ovat valmiita kohtaamaan pahoinpitelijät, hyväksikäyttäjät ja tappajat silmästä silmään. Silti anteeksiantaminen ei välttämättä onnistu, mutta molemmat osapuolet kuitenkin hyötyvät tapaamisesta. Millaisia kokemuksia näistä kohtaamisista on? Tiedeykkönen tutkii millainen psykologinen prosessi anteeksiantaminen on ja porautuu myös myytteihin. Onko anteeksiantaminen unohtamista tai pahojen asioiden hyväksymistä? Haastateltavat: psykologi, rikosten jälkikäsittelyn erityisasiantuntija Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta ja anteeksiantamisen psykologiaa tutkiva psykologi Anne Haikola, Itä-Suomen yliopisto. Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen

Iranin sota on ajanut energiamarkkinat kriisin. Raakaöljyn ja dieselin hinnat nousevat päivä päivältä korkeammalle, ja Aasiassa kärsitään jo öljypulasta. Silti osakemarkkinat ovat pysyneet vakaina.Miksei pörssi ole romahtanut, miten öljykriisi voi vaikuttaa tekoäly-yhtiöihin ja nousevatko korot jo lähiaikoina?Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen, vieraana Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Takaisin yrittäjäksi kiinteistöalan softaa mullistamaan | Juha Raitanen, SofitumKiinteistöala on yhteiskunnan raskainta varallisuusmassaa – Suomessakin 73 prosenttia kansallisvarallisuudesta on sitoutuneena seiniin ja maapohjaan. Silti ala on pyörinyt pitkään ohjelmistoratkaisuilla, jotka ovat edellisen sukupolven tuotoksia: Excel pyörii toiminnanohjausjärjestelmän rinnalla, prosessit ovat manuaalisia ja data hajallaan eri järjestelmissä. Vertikaali SaaS etenee nyt kiinteistöalalle samaan tapaan kuin muissakin toimialakohtaisissa markkinoissa – ei generalistijärjestelmien kilpailijana, vaan niitä seuraavana sukupolvena, johon on rakennettu tekoälyvalmius jo arkkitehtuurin tasolla.Jaksossa vieraana on Sofitumin perustaja ja toimitusjohtaja Juha Raitanen, jonka ura on kulkenut koodarista MBO-yrittäjäksi, Visma Tampurin toimitusjohtajaksi ja lopulta PropTech-startupiin. Keskustelu avaa kiinteistöalan softaekosysteemin rakennetta, korvaavan ERP-tuotteen myynnin logiikkaa ja sitä, miten uusi kiinteistöhallintajärjestelmä Aulaan on rakennettu tekoäly huomioiden alusta asti.Jaksossa pureudumme kiinteistöalan softamarkkinan rakenne: isännöinti, vuokraus, toimitilat, kiinteistösijoitus ja lyhytaikainen vuokraus miksi korvaavan ERP-tuotteen myynti on eri asia kuin myyminen tyhjälle markkinalle kansainvälistymisvalmiuden rakentaminen arkkitehtuuriin ennen ensimmäistäkään ulkomaista asiakasta polku koodarista MBO-yrittäjäksi, Visma-konsernijohtoon ja takaisin yrittäjyyteen mitä osakassopimuksen bad leaver -käytäntö tarkoittaa käytännössä omistajavetoinen rahoitusmalli ja julkiset rahoitusinstrumentit – miksi ei heti pääomasijoittajia tekoälyn rajoitteet kiinteistöalalla: mitä voidaan automatisoida, mitä lainsäädäntö estää softan sukupolvet terminaalista SaaSiin ja tekoälyaikakauteen – mitä historia kertoo tulevastaSisällysluettelo [00:00] Johdanto: vertikaali SaaS kiinteistöalan kontekstissa [01:40] Kiinteistöalan laajuus: segmentit, kokonaisvarallisuus ja softamarkkina [05:25] Softan sukupolvet ja se hetki, kun vanha tuote muuttuu "klassikoksi" [10:30] Kiinteistöhallintaohjelmistomarkkina: globaali koko, kasvu ja kilpailutilanne [15:30] Paikalliset käytännöt vs. kansainvälistyminen – arkkitehtuuriratkaisu [20:00] Miksi lähteä tekemään softaa, jossa kilpailijoita on jo olemassa [23:20] Korvaavan järjestelmän myynti: avosydänleikkaus asiakkaalle [28:12] Kehitysaika puolitoista vuotta, sitten markkinaan – ensimmäiset asiakkaat [30:00] Juha Raitasen ura: koodarista MBO-perustajaan [38:02] Exit Festumista ja mitä bad leaver -käytäntö opetti [41:30] Liiketoimintajohtajasta Visma Tampurin toimitusjohtajaksi [48:40] Päätös: hallitustyöstä takaisin operatiiviseen yrittäjyyteen [50:02] Sofitumin perustaminen: tiimi, rahoitus ja ensimmäiset asiakkuudet [55:51] Softan sukupolvet terminaalista SaaSiin – mitä historia opettaa [01:08:25] Tekoäly kiinteistöalalla: mahdollisuudet, rajoitteet ja Aulaan-alustan lähestymistapa [01:22:40] Kolme versiota yhtä aikaa: nykyinen, seuraava ja se tulevaisuuden tuoteMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.----------Tutustu myös Juha Raitanen (LinkedIn) Sofitum / Aulaan (website) Antti Pietilä (LinkedIn) Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille Loyalistic Loyalistic Studio SaaS FinlandPodcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Miksi ja miten kokonaiset kirjallisuuden lajit kuolevat? Vaikuttivatko ympäristö, yhteiskunta, nopeampi elämänrytmi vai opettajat tähän katoon? Millä tavalla mikroskooppi vaikutti kirjallisuuteen? Entä teollistuminen, maallistuminen ja sensuuri? Kadonneita kirjallisuuden lajeja ovat lohduttava consolatio, aistikas gaseeli ja yöllinen nokturno. Millaisia ne olivat ja mikä vaikutti niiden katoamiseen? Miksi yhden kadonneen kirjallisuuden lajin nimi on niin kohtalokas ja dramaattinen kuin kirjakirous? Silti nämä historialliset tekstityypit syntyvät uudelleen ajassamme vaikka netissä affirmaatiolauseiden muodossa tai popmusiikin kertosäkeessä. Kadonneet kirjallisuuden lajit-teos nostaa esille 30 tarinaa kadonneista kirjallisuuden lajeista antiikin ajasta 1800-luvulle. Millä tavalla voisimme elävöittää ajatteluamme ja ilmaisuamme katsomalla taaksepäin? Mitä nuo vanhat kirjallisuuden tyypit kertoivat aikansa ihmisistä ja heidän ajatuksistaan? Ohjelman vieraina ovat professori Sari Kivistö ja tutkijatohtori Erika Pihl Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirje kahdeksannen luvun avaamista. Paavali on jo aiemmissa luvuissa osoittanut, että koko maailma on synnin vallassa ja että ihmisen ainoa pelastus on Jeesus Kristus ja hänen sovitustyönsä. Samalla hän kuvaa kristityn sisäistä taistelua – sitä todellisuutta, jossa uskovakin kokee jatkuvasti ristiriidan: “Sitä mitä tahdon, en tee, ja sitä mitä en tahdo, sitä teen.” Silti evankeliumin ydin on kirkas: “Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” Opetuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten kristitty elää tämän todellisuuden keskellä: ✦ Mitä tarkoittaa elää Hengen mukaan eikä lihan mukaan ✦ Miten Pyhä Henki johdattaa Jumalan lapsia ✦ Mikä on Raamatun asema Jumalan äänenä kristityn elämässä ✦ Miksi kristityt joutuvat usein kulkemaan vastavirtaan kulttuurin arvojen kanssa ✦ Mitä merkitsee olla Jumalan lapsi ja perillinen Nummela muistuttaa, että Jumalan Henki ei johdata koskaan vastoin Jumalan sanaa. Siksi kristityn tärkein kysymys kuuluu: mistä minä kuulen Jumalan äänen? Omasta sydämestä, kulttuurista vai ennen kaikkea Jumalan ilmoituksesta Raamatussa? Opetus rohkaisee nöyryyteen Jumalan sanan edessä, avoimuuteen parannukseen sekä luottamukseen siihen, että kristityn identiteetti on ennen kaikkea lapseus: me saamme huutaa Jumalaa “Abba, Isä.” Paavali vie katseemme myös tulevaisuuteen: jos olemme Jumalan lapsia, olemme myös perillisiä. Kristityn todellinen rikkaus ei ole tässä maailmassa, vaan siinä iankaikkisessa kirkkaudessa, jonka Jumala on valmistanut omilleen. Tilaa kanava ja jaa opetus eteenpäin, jos se rohkaisi sinua.

Jeesus voitti Golgatan ristillä synnin ja pahan vallan. Silti synti saa meistä otteen yhä uudestaan tässä maailmassa. Paha pitää meitä otteessaan. Raamattu ohjeistaa meitä kuitenkin voittamaan pahan hyvällä. (Room. 12:21)Seurassasi Kirsi Tiira

Suomessa on noin 700 000 koiraa, ja jokaisesta niistä joudutaan joskus luopumaan. Silti lemmikin menettämisestä johtuva suru on aihe, josta vaietaan tai jota vähätellään. "Sehän on vaan koira, osta uusi." Mutta kuten Ihminen tavattavissa -terapeutti Tuija Palonen kuvaa, se koira ei ole pelkästään lemmikki – se on 14 vuoden elämäntapa, päivärytmi, yhteiset muistot ja osa perhettä. Se on olento, jolle voi olla oma itsensä ilman pelkoja tai pelejä. Ja kun se katoaa, jää tyhjyys, joka voi avata myös muita, vanhempia suruja.Tommy Hellsten ja Tuija Palonen keskustelevat siitä, miten suru ei kysy lupaa eikä noudata sääntöjä. Se voi tulla aaltoina, keskellä yötä tai autolla ajaessa. Se voi avata portin lapsuuteen, vanhempien poismenoon ja suremattomiin suruihin. Koiran menettäminen voi toimia avaimena traumoihin, joita ei ole koskaan käsitelty – ja juuri siksi se tuntuukin niin kohtuuttoman suurelta. Mutta ei ole olemassa väärää tapaa surra. Jokainen suree omalla tavallaan, ja kaikki on sallittua. Suru tarvitsee vain jonkun, joka ymmärtää – ei jonkun, joka yrittää ratkaista tai sanoa, että ota nyt järki käteen.Keskustelijat:Tommy HellstenIhminen tavattavissa -koulutusohjelman perustajawww.wisdomhouse.fiTuija PalonenIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®www.tuijapalonen.fi

Ozzy Osbournen ja Ronnie James Dion laulettua Black Sabbathin keulahahmoina, 1980-luvun alussa bändille koitti vaikea aikakausi. Sitä kutsutaan nimellä ”Lost Years”, hämärät vuodet. Laulajina nähtiin ja kuultiin monien käänteiden jälkeen Deep Purplesta tutut Ian Gillan ja Glenn Hughes, sekä aiemmin tuntematon Tony Martin. Ozzyn ja Dion varjoon jääneenä aikana tehtiin musiikkia, joka ei ole perinteistä Black Sabbathia. Silti se on erittäin kiinnostavaa ja laadukasta heviä ja hard rockia. Sami Ruokangas ja Reidar Palmgren käyvät läpi tätä aikaa, johon mahtuu erikoisia käänteitä ja hyviä tarinoita. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/0LdKXmVbwjSm31s0Yd6aWh?si=cea99a00100c4c2a Ensimmäisessä osassa ovat mukana Tony Iommi, Ronnie James Dio, Dio, Ozzy Osbourne, Vinny Appice, Deep Purple, Ian Gillan, Geezer Butler, Bill Ward, Tony Martin, Firm, Paul Rodgers, Jimmy Page, Tony Franklin, Chris Slade, Led Zeppelin, Bad Company, Free, NWOBHM, Gillan, John McCoy, Mammoth, Nicky Moore, Electric Light Orchestra, Bev Bevan, Glenn Hughes, Ritchie Blackmore, Mick Box, Uriah Heep, Samson, Bruce Dickinson, Eddie Van Halen, Yngwie Malmsteen, Lita Ford, Dave “The Beast” Spitz, Dan Spitz, Anthrax, Eric Singer, Gary Moore, KISS, Polka Tulk Blues Band, Cream, Ten Years After, Eric Clapton, Jeff Beck Group, Spinal Tap, Stonehenge, Ron Keel, Keel, Gene Simmons, David Donato, Jeff, Fenholt, Jesus Christ Superstar, Geoff Nicholls, Tunnelin Levy, David Coverdale, Trapeze, Phli Lynott, Garry Sharpe-Young, John Sloman, UFO, Paul Chapman, Lobe Star, Michael Bolton, Cozy Powell, Don Arden, Patrick Meehan, Steve Marriott, Humble Pie, Rob Halford, Ray Gillen, Rondinelli, Rainbow, Bobby Rondinelli, Kerrang, Metal Hammer, Nirvana, Metallica, Sharon Osbourne, Bob Daisley, Lee Kerslake, Randy Rhoads, Blue Murder, John Sykes, Whitesnake, Adrian Vandenberg, Badlands, Jake E. Lee, Rock Candy, Ian Astbury, The Cult, Malcolm Dome, Hammersmith Odeon, Terry Chimes, The Clash, Andy McCoy, Queen, Little Steven, Michael Monroe, Neil Murray, Vow Wow, Michael Schenker Group, Laurence Cottle, Don Airey, Carl Sentance, The Police, Miles Copeland, Juha Ruokangas, Pink Floyd, Jukka Komppa, Iron Maiden, Keskisuomalainen, Andy Fraser, Micky Moody, Bernie Marsden, Freddie Mercury, Katrina and the Waves, Ossi Runne, Judas Priest, John Kalodner, Carmine Appice. Sibelius, Lauri Porra, Stratovarius, Ben Granfelt, Wishbone Ash, Thin Lizzy, Tommy Aldridge, Darren Wharton, Led Zeppelin, Robert Plant ja Jim Morrison. www.facebook.com/RockAroundTheBlogFinland www.instagram.com/samiruokangas

Milloin viimeksi joku todella katsoi sinua – ei vain vilkaissut ohimennen, vaan näki sinut? Katse voi olla hyväksyvä tai moittiva, lämmin tai kylmä, läsnäoleva tai poissaoleva. Se voi rakentaa siltoja tai nostaa muureja. Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelija Miia Aarrekallio ja kasvuryhmän käynyt Kari Halinen jakavat kokemuksiaan siitä, miten vaikeaa liittyminen voi olla, kun ei ole oppinut hyväksymään itseään, ja miten pelottavaa on tulla todella nähdyksi.Häpeä, suorittaminen ja selviytymistrategiat rakentavat näkymättömiä esteitä vuorovaikutukseen. Kännykkä taskussa keskeyttää kohtaamisia, maskit piilottavat ihmisen, ja kiire estää pysähtymisen. Silti joskus tapahtuu jotain aitoa – kahvipöydässä, sateessa seisten tai bussimatkalla Helsinkiin. Silloin huomaa, että erilaisuus häviää, kun uskaltaa avata itsestään jotain. Että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia, jos viitsii katsoa syvemmälle. Ja että lempeä, hyväksyvä katse voi olla se ensimmäinen askel kohti todellista liittymistä.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen kuudennen luvun äärellä ja vie kuulijan Paavalin ajattelun ytimeen: mitä Kristuksen työ merkitsee käytännössä uskovan elämässä? Paavali on luvuissa 1–5 laskenut vahvan perustan: pelastus on yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskosta. Nyt kuudennessa luvussa hän tekee tästä perustasta elämää koskevat johtopäätökset. Opetuksen keskiössä ovat teemat: • kaste ja osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • “pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä” • vanhan ihmisen riisuminen ja uuden ihmisen päälle pukeminen • pyhitys armon seurauksena – ei pelastuksen ehtona • kristityn elämän todellinen taistelu ja realistinen arkisuus Paavali ei tarjoa helppoa hengellistä kaavaa, vaan kutsuu täyskäännökseen: elämään, jossa emme enää anna itseämme synnin välineiksi, vaan Jumalan käyttöön. Silti armo pysyy koko ajan perustana – kilvoittelu ei ansaitse mitään, mutta se kuuluu kristityn elämään. Opetuksessa avataan konkreettisin esimerkein, miten Paavalin kehotukset näkyvät ihmissuhteissa, perheessä, työelämässä ja arjen ristiriidoissa: anteeksiantamisessa, ystävällisyydessä, nöyryydessä ja pitkämielisyydessä. Mukana on myös Lutherin ja tunnustuskirjojen näkökulma: pyhitys on alkanut, mutta se ei tule koskaan valmiiksi tässä ajassa. Täysi vapaus synnistä toteutuu vasta iankaikkisessa elämässä. Opetus kutsuu ottamaan Paavalin sanat tosissaan, ilman lainalaisuutta ja ilman armosta luopumista: armo ja kilvoitus kuuluvat yhteen.

Jakson muistiinpanot:https://www.vapautasupervoimasi.fi/blog/sini-simpsonJaksossa mainitut linkit:Mielettömiä asiakastarinoita#247 Anni Linnan verkkokurssi myytiin loppuun alle 48 tunnissa - ja ihmisiä jäi jonoon#235 Näin Heli Sarparanta rakensi uuden semi-passiivisen tulonlähteen vakavan sairastumisen jälkeen#234: Näin Saara Takku myi kaikki paikat loppuun uudelle Koirakon kisakupla -verkkokurssilleen (Ja tienasi ensimmäiset 5000€ vain viikko VSV liittymisensä jälkeen)#211: [Case Study] 3500€ ennakkomyynti ilman uuden yleisön kasvatusta ja vaativan ansiotyön ohessa with Sanna Mämmi#210: [Case Study] Yli 3000€ pelkästä ennakkomyynnistä TÄYSIN nollabudjetilla with Satu Terho#151: Yli 13,000€ myyntiä ensimmäisellä yrittämällä uudelle kasvojooga valmennukselle with Heini Harjaluoma#126: Näin Sanna Kauppinen sai yli 6000€ myyntiä uudelle verkkokurssilleen vain muutamassa kuukaudessa (ilman aikaisempaa kokemusta digimaailmasta)Vapauta Supervoimasi Verkkokursseilla -valmennusohjelmaJäikö jokin mietityttämään? Laita viestiä iida@vapautasupervoimasi.fi 

Johtajuus on hukassa – näin väitetään usein, kun katsotaan nykypäivän työelämää ja yhteiskuntaa. Auktoriteetit on ajettu alas, kukaan ei uskalla asettaa rajoja ja mielensä pahoittajille annetaan liikaa tilaa. Samaan aikaan johtajilta vaaditaan empatiaa, saavutettavuutta ja kykyä miellyttää kaikkia. Mistä on kyse, kun hyvä johtajuus tuntuu kadonneen jonnekin karttakepin heiluttelun ja työhyvinvointisirkuksen välimaastoon?Tässä jaksossa johtajuutta ihmettelevät Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Pertti Ratilainen. Johtaminen on persoonakysymys, joka näkyy jo päiväkodin hiekkalaatikolla – jotkut jakavat luontaisesti lapiot ja määrittelevät leikit. Silti parhaista johtajista tehdään liian usein asiantuntijoita, jotka hukkuvat Teams-palavereihin ja sähköposteihin, kun heidän pitäisi olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen, reilu ja johdonmukainen, mutta ei pelkää tehdä ikäviäkään päätöksiä. Johtaminen on ennen kaikkea palveluammatti – ei ylin auktoriteetti, joka valvoo ja vahtii, vaan joku joka kysyy: mitä sinulle kuuluu ja miten voin auttaa?

Heidät harvoin esitellään keikalla. He eivät tule loppukiitoksiin pokkailemaan. Silti keikan lopputuloksen kannalta heillä on valtava merkitys.On aika kuulla totuus miksaajan suusta. Vieraina Mikko Engberg ( Eppu Normaali, TVOF, TTK, Elämäni Biisi) ja Heikki Iso-Ahola ( UMO, Huvilateltta, Kimmo Pohjonen, Ismo Alanko)

Kaikkien alojen käyttämä lapsityövoima on viimeisen 25 vuoden aikana maailmassa lähes puolittunut. Suunta on oikea. Silti suklaan ja kaakaon tuotannossa lasten tekemä työ sinnittelee tiukassa. Kirjoittaja: Meri Savonen Lukija: Evita Lestinen

Moni liiketoimintapäättäjä kokee teknologian etäiseksi, vaikeaksi tai jopa pelottavaksi. Silti juuri teknologia on usein avain liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miksi teknologia herättää epävarmuutta ja miten liiketoiminnan ja IT:n välistä kuilua voi kaventaa. Keskustelu pohjautuu kokemuksiin ja havaintoihin kahdelta eri puolelta: liiketoiminnan ja teknologian rajapinnasta.Vieraana on Hanna Saari, joka on kulkenut urapolun finanssialalta ohjelmistorobotiikan kautta teknologia-alan yrittäjyyteen ja toimii nykyään osakkaana ja myynnistä vastaavana NorthCodessa. Hanna tunnetaan myös blogistaan, jossa hän tekee ATK:sta ymmärrettävää business-ihmisille.Juontajana tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalisticin perustaja ja SaaS Finland-yhteisön vetäjä.• Miksi liiketoimintapäättäjiä pelottaa teknologia – ja mistä tämä tunne kumpuaa?• Miksi on tärkeämpää omistaa ongelma kuin ratkaisu?• Miten Hannan oma urapolku pankkialalta teknologia-alalle opetti näkemään IT:n eri kulmista?• Miten teknologiaa voi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ilman, että siitä tarvitsee tulla “tekninen”?• Mitä jokainen business-johtaja voisi tehdä jo tänään tullakseen teknologisesti rohkeammaksi?00:00 Intro – Miksi teknologia pelottaa?02:45 Hannan urapolku pankkimaailmasta ohjelmistorobotiikkaan07:10 North Code ja arki ohjelmistoyrityksen osakkaana12:40 Mikä saa business-johtajat arastelemaan teknologiaa?18:55 “Omista ongelma, älä ratkaisua” – miksi tämä ajattelu vapauttaa?25:20 Kuinka kuilu liiketoiminnan ja IT:n välillä syntyy ja miten se voidaan ylittää32:45 Bloggaamisesta ja ATK:n tekemisestä ymmärrettäväksi39:50 Naiset teknologia-alalla – rohkaisua ja esimerkkejä46:10 Yhteenveto ja opit muille business-päättäjille50:20 Loppusanat

Neljä nuorta Burger Chef -ravintolan työntekijää siepattiin ja surmattiin vuoden 1978 syksyllä Speedwayssa, Indianan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Vuosien varrella monet henkilöt ovat tunnustaneet murhat ja poliisi on yrittänyt yhdistää tapausta myös moniin muihin alueella tapahtuneisiin rikoksiin. Silti murhat ovat edelleen selvittämättä. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin aiempaa tuotantoa. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä-podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET:Dokumenttielokuva “Murders at the Burger Joint” (2022)Kirja: Julie Young: The Burger Chef Murders in Indiana (The History Press, 2019)https://vault.fbi.gov/speedway-indiana-burger-chef/speedway-indiana-burger-chef-part-01/viewhttps://eu.indystar.com/picture-gallery/news/2023/12/28/from-the-indystar-archives-the-1978-burger-chef-restaurant-murders/72054036007/https://eu.indystar.com/story/news/local/indianapolis/2024/03/21/burger-chef-murders-building-demolished-video/73059707007/https://eu.indystar.com/videos/news/2018/07/11/unsolved-1978-burger-chef-murders/774473002/https://eu.indystar.com/story/life/2017/11/20/burger-chef-murders-theres-still-detective-assigned-case/836573001/https://indystar.newspapers.com/newspage/105898684/https://eu.indystar.com/story/news/history/retroindy/2013/11/17/burger-chef-murders/3588927/https://eu.indystar.com/story/entertainment/2018/11/15/burger-chef-murders-indianapolis-investigation-40-years/1989846002/https://eu.indystar.com/story/news/2024/03/04/burger-chef-murders-new-true-crime-documentary-vertical-speedway-indiana-1978/72837086007/https://www.indianapolismonthly.com/longform/next-in-line-the-burger-chef-murdershttps://web.archive.org/web/20160529103930/http://www.wthr.com/story/23973219/2013/11/14/unsolved-burger-chef-murdershttps://abcnews.go.com/US/hope-time-earth-answers-victims-sister-1978-unsolved/story?id=59191521https://www.wrtv.com/news/local-news/crime/1978-burger-chef-murders-haunt-retired-detective-this-is-the-type-of-case-that-i-will-take-to-my-gravehttps://www.wrtv.com/news/local-news/crime/new-documentary-explores-1978-burger-chef-murdershttps://uncovered.com/the-unsolved-burger-chef-murders/https://indyencyclopedia.org/burger-chef-murders/https://www.businessinsider.com/burger-chef-murders-unsolved-speedway-indiana

Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tapio Luttinen vie meidät Johanneksen evankeliumin viidenteen lukuun, jonka ytimessä on kysymys todistuksesta: kuka Jeesus todella on ja millä valtuudella hän toimii? Illan opetuksessa kuljetaan läpi koko luvun teksti – Betesdan altaalta parantamiskertomuksesta Jeesuksen syvälliseen opetukseen hänen suhteestaan Isään. Jeesus ei vain paranna sairaita, vaan paljastaa olevansa Jumalan Poika, jolla on valta antaa elämä ja tuomita. Jeesus kutsuu todistajiksi Johannes Kastajan, omat tekonsa ja itse Jumalan. Silti monet eivät tahdo nähdä, vaan etsivät kunniaa toisiltaan.

Elämässä on hetkiä, jolloin jokin sisäinen ääni kysyy: mihin todella uskomme, ja miksi kuljemme niin kuin kuljemme? Tämän jakson vieraana on elokuvaohjaaja Ramin Sohrab, jonka kanssa sukellamme syvälle mielen kerroksiin ja sen luomiin uskomuksiin. Kun puhumme spiritualismista, emme tarkoita pakomatkaa todellisuudesta, vaan pysähtymistä sen äärelle, mikä ohjaa ihmisten käytösmalleja ja valintoja – usein tiedostamatta. Epävarmuus ja muutos ovat asioita, joita ihminen pelkää, mutta juuri ne paljastavat, mitä todella pidämme arvokkaina. Keskustelussa pureudumme myös onneen: kenellä on lopulta vastuu sen rakentamisesta? Onko se yhteiskunnan, olosuhteiden vai jokaisen oma tehtävä? Ramin nostaa esiin ajatuksen sokeasta luottamuksesta – siitä, että toisinaan meidän täytyy astua tyhjyyteen, ennen kuin näemme seuraavan askeleen. Vastuu ei tällöin ole kahle, vaan vapauden ehto. Modernin ihmisen suurin illuusio on ehkä se, että kaiken voisi hallita. Silti rauhaa ei löydy kontrollista, vaan kyvystä luopua siitä. Tässä jaksossa kysymme: mitä tapahtuu, kun ihminen lakkaa pakenemasta epävarmuutta ja kääntyy sen opettajaksi?

Miltä tuntuu menettää oma lapsi? Entä olla vahva, vaikka sisällä on enää vain tyhjää? OkeiOllaRikki - podcastin uusimmassa jaksossa ääneen astuu 29-vuotias Mia, jonka elämä on ollut selviytymistä helvetistä toiseen: koulukiusaamisen ja seksuaalisen hyväksikäytön arvet, narsistinen parisuhde, jossa rakkaus oli kiristysväline ja hellyys käännettiin aseeksi. Kumppani viilsi rintaansa syyllistääkseen, repi Mian psyykkiset haavat auki kerta toisensa jälkeen ja sai hänet uskomaan, ettei hän riittäisi koskaan. Ja kaiken tämän jälkeen – oman lapsen kuolema.  Mia kertoo uupumisesta, yksinäisyydestä ja siitä, miten vaikeaa on huutaa apua, kun on opetettu pelkäämään omaa ääntään. Silti hän puhuu myös selviytymisestä – ei kauniina tarinana, vaan päätöksenä nousta vielä kerran, vaikka sydän on täynnä sirpaleita. Jakso kuunneltavissa OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.

Rautalammelta Suomi-rockin ykköskaartiin ponnahtanut Maria Hänninen on soittanut lähes kaikkien kanssa, kaikkialla. Silti häntä ei ns. kansan syvät rivit tunne. Tässä jaksossa selviää miksi näin on?

Joskus ollaan ihan stalkkereita siinä miten paljon halutaan olla ja tehdä yhdessä ja toisinaan alkaa täysi ghostaaminen ihan puskista. Kumppanuuksissa pitää tottakai olla ehdot millä pelisäännöillä yhdessä edetään. Silti tulee vastaan hyvin räikeitä tilanteita missä kohtelemisen taso ja toisen koettu ihmisarvo määräytyy sen mukaan miten toimijalla menee. (00:00) Intro (02:46) Seuraamisen vaikutus ja yhteistyö (06:04) Menestyksen seuraaminen ja sosiaalinen dynamiikka (09:00) Yhteistyön haasteet ja sosiaalinen paine (11:49) Verkostoituminen ja itsearvostus (15:09) Sosiaalinen media ja luottamus (20:22) Yhteydenpido ystävyydessä ja liiketoiminnassa (27:56) Sosiaalinen media ja stalkkaus ilmiönä (32:41) Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Talous ei kasva, väestö vanhenee, ja puolustukseen pitää laittaa rahaa. Suomi ei myöskään saa velkaantua lisää, sanovat poliitikot.Silti puolueet lupaavat vaaliohjelmissaan aina vain parempia sote-palveluja. Kuulostaako rehelliseltä yhtälöltä?Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho kutsuivat vieraakseen taloustieteilijä Niku Määttäsen, josta on tullut suorastaan näiden vaalien ilmiö.Määttäsen nimeä hoetaan joka toisessa vaalitentissä. Jaksossa pohditaan, saadaanko hyvinvointivaltio pidettyä pystyässä, ja millä ilveellä.

Nyt arvostelussa Nälkäpeli: balladi laululinnuista ja käärmeistä.  En käynyt tätä teatterissa katsomassa, vaan päädyin sen katsomaan nyt kun se oli tullut Prime Videoon.  En ole mikään super iso Nälkäpeli leffojen fani, vaikka kaikki aiemmat olenkin nähnyt. Silti tämä uusin kiinnosti jonkin verran.  Elokuva onkin esiosa aiemmille ja siinä seurataan nuorta Coriolanus Snowta ja kymmennen nälkäpelin vaiheita.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Entä oletko lukenut kirjan? Tai muita Nälkäpeli kirjoja? Mikä on sinun suosikki nälkäpeli leffa tai kirja? 

Kirjassaan Ikuisen elämän lyhyt historia kirjailija Tiina Raevaara kyseenalaistaa elämän pakonomaisen pidentämisen. Silti elämän hahmottaminen pitemmällä ajanjaksolla voi olla kannattavaa. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana Tuija Kurvinen.

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittajaReportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igenKuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Tällä kertaa arvostelussa Netflixin Senna minisarja. Kyseessä on siis elämänkerta sarja yhdestä kaikkien aikojen legendaarisimmista kilpakuljettajista Ayrton Sennasta. En ole enää vuosiin seurannut Formuloita, mutta aikanaan tuli kyllä jännättyä joka kisa. Silti tykkään katsoa Formula aiheisia leffoja ja tässä tapauksessa sarjaa. Ja mikäs olisikaan parempi aihe Formula sarjalle kuin Ayrton Senna? Ja kaikki ne dramaattiset käänteet uran aikana. Onkin suorastaan ihme että Sennasta ei ole tehty kuin dokumentteja, mutta ei aiemmin fiktiivistä elokuvaa tai sarjaa. Oletko katsonut tätä sarjaa? Mitä mieltä? Tai aiotko katsoa? Entä seuraatko Formuloita? Tai tiedätkö edes kuka oli Ayrton Senna?

Tässä jaksossa Otto ja Pete pohtivat, sopiiko jooga kaikille - ja jos sopiikin, sopiiko se kaikkeen? Keskustelussa käy ilmi, miten jooga ei ainakaan ole minkään sortin pikaratkaisu. Silti, uteliaisuudella ja halulla oppia, on mahdollista löytää jotain syvempää. Moni aloittaa joogan elämystä etsiessä, mutta löytääkin rentoutta ja uutta puhtia arkeen. Ja lopulta valinta on harjoittajan - onko jooga vain kevyttä liikettä vaiko tie perustavaan elämänfilosofiaan, jonka syvyyksillä ei ole rajaa? Kuuntele jakso - pohdi ja löydä, mitä jooga voisi olla juuri sinulle! Joogaradio on Shakta Joogakoulun podcast jossa pohditaan joogaa syvällisesti mutta arjen tasolla.

Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian ja sitä kautta teosten taustoittamisen. Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan? Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo? Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. “Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan ​​Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista. Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdysvalloissa liittovaltion velkaantuminen on jatkunut vuosikausia. Pelkät velan koromenot haukkaavat nykyisestä liittovaltion budjetista miltei viidenneksen. Silti juuri käydyissä presidentinvaaleissa maan velkavuoresta vaiettiin. Vaalit voitti Trump lupauksilla, jotka kiihdyttävät velkarallia yhä suurempiin sfääreihin. Kuinka kauan Yhdysvaltojen velkaralli voi jatkua? Miksi Yhdysvaltojen politiikassa valtion velkaantumisesta ei välitetä? Onko liittovaltion velka riistäytynyt Yhdysvalloissa käsistä? Kaatuuko velkavuori Trumpin niskaan? Yhdysvaltojen velkavuoresta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich ja Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

”Me ei vissiin enää nähä”, 23-vuotias mies toteaa äidilleen ja lähtee viettämään iltaa kaveriporukalla.Seuraavana päivänä mies löydetään murhattuna kerrostalon pihalta. Uhri on kokenut silmitöntä kidutusta. Väkivalta on jopa elinkautisen saaneiden mittapuulla poikkeuksellisen julmaa. Silti surmaajakaksikko on vapautumassa vankilasta.Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Tämän podcastin tuottaa Jenni Kangasniemi.HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Yhdysvalloissa vallitsee fiilistaantuma eli "vibecession". Kyse on tilanteesta, jossa taloudella menee hyvin, mutta ihmiset eivät koe asiaa näin, selittää kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Faktat ovat kuitenkin olemassa: palkat ovat nousseet, pörssiyritykset takovat voittoa ja pienipalkkaisten ihmisten asema on parantunut. Silti moni pelkää taantumaa ja työpaikkojen menetystä. Tilanne on haastava etenkin istuvalle presidentille Joe Bidenille, jonka suosio ei ole kummoinen. Iida muistuttaa, että Biden on tehnyt useita talousuudistuksia, joista yhdysvaltalaiset ovat hyötyneet. Presidentin kannalta kiusallista on, että äänestäjät eivät yhdistä näitä muutoksia häneen. Mutta mitä Biden on saanut aikaan, ja miksi hänen tekemisiään ei muisteta? Ja miksi Iida alkaa yhtäkkiä puhua lännensarjoista? Jennyn perimmäinen kysymys on, voiko talous ratkaista vaalit. Kyllä voi, sanoo Iida. Mutta kyse ei ole siitä, miten asiat ovat vaan siitä, miten ne koetaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

The Girl from the Other Side on Nagaben synkkä satu, jossa hirviöksi muuttunut mies pyrkii suojelemaan pientä tyttöä julmalta maailmalta. Ajankohtaisaiheina keskustelemme Manga Plus -mangalukupalvelun uudesta kuukausimaksullisesta tilausmallista Manga Plus Max, sekä siitä, miten kiinalainen painotalo vaati jenkkijulkaisijaa sensuroimaan Taiwan- ja Kiina-viittauksia toisen maailmansodan jälkipyykkiä käsittelevän Okinawa-mangan printtiversiosta. Lukujonossa kokeilemme X:ssä ilmestyvää romcom-nettimangaa The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All. --- Kommentoi | Mastodon | X | Instagram --- (01:07) – KUULUMISET: LOOTUKSET - Lootusketju Twitterissä - Lootusketju Mastodonissa (05:04) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ESITTELY - The Girl from the Other Side (09:31) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: NAGABE - Jakso 21, jossa puhuimme sarjasta Nivawa ja minä - Jakso 40 jossa puhuimme sarjasta The Wize Wize Beasts of the Wizarding Wizdoms - Muita mainittuja Nagaben sarjoja: - Monotone Blue - EAT - Buchou wa onee (15:45) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: TAIDE JA TYYLI - Hahmojen silmät eivät korostu kerronnassa mangamaisesti, mikä saa sarjan hahmodesignit näyttämään erikoisilta (kuva) - Silti sarjassa nähdään herkkiä ja mielenkiintoisia ilmeitä ja niiden muutoksia (kuva) - Sensein kasvonmuotoja ei normaalisti näe mustan peitosta muuten kuin ääriviivojen kautta, paitsi silloin kun hänen päälleen putoaa jauhosäkki (kuva) - Michael Enden ja Annebert Fuchshuberin kuvakirja Unienahmija - Selkeysongelma kohtauksessa, jossa ulkopuolinen nappaa irti hakatun päänsä lattialta ja poistuu (kuva) - Toisaalta myös tosi hienoja kohtauksia, kuten juuri tätä ennen ollut kohtaus, jossa ulkopuolinen koskettaa Shivaa (kuva) (27:35) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: MAAILMANRAKENNUS - Pokkarien lopussa olevat neliruutustripit tekevät ulkopuolisista vähän söpömpiä ja lähestyttävämpiä (kuva) - Ulkopuoliset haluavat viedä sieluja äidille (kuva) - Petterin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 2/2017 (kuva) (39:53) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SENSEI JA SHIVA - Sensei ei henno kertoa Shivalle, että tämä on hylätty, eikä täti ole palaamassa hakemaan (kuva) - Sensei ei muista menneisyyttään ihmisenä, eikä muista riipuksessaan olevasta valokuvasta näkyvää perhettään (kuva) - Sensei on erilainen kuin muut ulkopuoliset (kuva) - Shivan ja Sensein teekutsut (kuva) (50:30) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: JULKAISUT (57:42) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: KANNET - Sarjan pokkarijulkaisun ja omnibus-julkaisun kannet Seven Seasin nettisivuilla - Mangakartan kansijoulukalenterin luukku 22, jossa puhuimme sarjan neljännestä kannesta (01:01:16) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ANIME - Anime Crunchyrollissa - Traileri (YouTube) - Prinsessa Kaguyan taru - Somali and the Forest Spirit (01:11:14) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 1: POKKARIT 3-7 - Ethän varmasti ole koskettanut ulkopuolista? (kuva) - Kiusallinen uusi dynamiikka (kuva) - Ahdistavaa käytöstä (kuva) - Unohtelu alkaa (kuva) - Puu (kuva) - Senkin kermapöffö! Senkin mustepullo! (kuva) - Kauhun kuurupiilosilla (kuva) (01:26:21) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 2: POKKARIT 8-12 - Sensei, auta! (kuva) - Kuningas ja Shiva (kuva) - Riipus (kuva) - Arkkipiispa kertoo totuuden maailmasta (kuva) - En halua tätä, saat takaisin (kuva) - Alkuperäinen muoto (kuva) - Detective Pikachu - Liian ison näköinen matkalaukku (kuva) (01:54:39) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: YHTEENVETO - Princess Tutu - Shadows House - Velhon morsian (01:59:41) – MANGA PLUS MAX - Manga Plus Maxin promosivu - ANN:n uutinen - Erufailonin twiitti siitä, miten Android-laitteilla näkyy tilaukselle hieman eri hinnat kuin Apple-laitteilla - Jakso 73, jossa puhuimme Manga Plus Creators -alustasta, jolla sarjakuvantekijät ympäri maailman voivat julkaista teoksiaan - Viz ottaa käyttöön Viz Originals -portaalin vastaavaan tarkoitukseen - Töitä arvioimassa on entinen Shonen Jumpin päätoimittaja Hisashi Sasaki - Jakso 71 ja jakso 85, joissa puhuimme siitä, miten kauheita Square Enixin manganlukupalvelu Manga Up! ja Kodanshan manganlukupalvelu K Manga ovat - Jakso 52, jossa puhuimme manganlukupalvelu Azukista (02:15:05) – OKINAWA JA KIINALAINEN PAINOTALO - Okinawa - ANN:n uutinen: English Release of Susumu Higa's Okinawa Manga Delayed Due to Censorship Issue with Chinese Printer (02:24:17) – KUULIJAKOMMENTTI: BL:N UUSI AALTO - Jakso 88, jossa puhuimme Ogeretsu Tanakasta - Harada, jonka sarjasta One Room Angel puhuimme jaksossa 36 - Natsuki Kizu, jonka sarjasta Given puhuimme jaksossa 63 (02:28:55) – KUULIJAKOMMENTTI: ANIME FEMINISTIN HAASTATTELU - Jakso 90, jossa puhuimme Anime Feministin julkaisemasta BL-mangaka Aiba Kyokon haastattelusta - Norpun Mastodon-kommenttiketju (02:39:39) – LUKUJONOSSA: THE GUY SHE WAS INTERESTED IN WASN'T A GUY AT ALL - The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All (Ki ni natteru hito ga otoko janakatta) - Sarja sai alkunsa tästä twiitistä huhtikuussa 2022 - Hahmoprofiilit: Mitsuki (kuva) ja Aya (kuva) - Jakso 83, jossa puhuimme mangasta Smoking Behind the Supermarket with You - Tekijä Twitterissä - Tekijä Instagramissa (02:49:16) – LOPETUS

Ajatus, että minusta ei ole mihinkään, on murskaavaa. Silti moni kokee niin. Kova itsekritiikki vaikuttaakin kuitenkin aivoihin ja terveyteen haitallisesti. On syytä kaivaa esiin tuore tutkimustieto täydellisyyden tavoittelusta, sen vaikutuksista ja keinoista vähentää litsekritiikkiä. Huoli siitä riitänkö on tutkimusten mukaan lisääntynyt. Tuore tutkimus selvittää opiskelijoiden perfektionististen taipumusten, motivaation ja hyvinvoinnin yhteyttä. Onko riittämättömyyden tunne pelkästään yksilön vika? Miksi vaadimme itseltämme liikaa ja kuinka itsekritiikin voi taltuttaa? Haastateltavina: kasvatustieteen professori Markku Niemivirta Itä-Suomen yliopistosta ja itsemyötuntoon erikoistunut työterveyspsykologi Ronnie Grandell Toimittaja: Minna Korhonen

Hallitusneuvotteluissa tähdätään valtiontalouden merkittävään sopeuttamiseen ja budjettisäästöihin. Onko valtiontalouden sopeutus kuudella miljardilla talouspoliittisesti perusteltua? Minkälaisia riskejä säästöihin liittyy? Politiikkaradiossa hallitusneuvottelujen talouspoliittisia riskejä analysoivat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, kansantaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sekä SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen. Professori Määttäsen mukaan olisi vastuutonta sivuuttaa valtion velkaantumisen ennustettu kasvu ja lykätä siihen reagoimista. Silti kuuden miljardin sopeuttaminen tulee olemaan Määttäsen arvion mukaan hyvin vaikeaa, osin siksi, että kansalaisten näkökulmasta peruspalvelujen palvelulupauksesta on jo tingitty. ”Velkaantumisesta huolimatta niistä on tingitty”, sanoo Määttänen Politiikkaradiossa, viitaten vanhusten hoivaan ja osin koulutukseen. "Jos [sopeutus] tehdään juustohöylällä, niin keskeisimpien palveluiden laatu ja saatavuus heikkenee edelleen. Se on se vaikea asia. On helpompi sanoa, että kuusi miljardia, kuin päättää, että miten se tehdään." Pääekonomisti Anni Marttinen ei myöskään tyrmää valtiotalouden sopeuttamista, mutta pitää kuuden miljardin sopeutusta mittakaavaltaan suurena ja varoittaa leikkaamasta kansalaisten hyvinvoinnista. ”Jos sitä [sopeutusta] tehdään sen kustannuksella, että se leikkaa meidän hyvinvoinnista, mitä esimerkiksi sosiaaliturvaleikkaukset ja ansioturvan leikkaukset tekee, mitkä osuu esimerkiksi köyhimpiin, se rapauttaa meidän hyvinvointivaltiota. Se on pitkällä aikavälillä huono asia.” Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vankeutta somepostauksista, lapsen piirroksista ja raiskaus runosta. Tällaisin keinoin ihmisiä pelotellaan hiljaisiksi Vladimir Putinin Venäjällä. Ulkomaantoimittajat Simo Ortamo ja Saana Uosukainen tekevät töitä ymmärtääkseen, mitä venäläisten arkeen kuuluu. Silti on lähes mahdotonta tietää, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat kotimaansa käymästä hyökkäyssodasta. Kyttäyskulttuuri elää edelleen vahvana, ja ihmiset luottavat vain lähimpiinsä, Saana sanoo. Paitsi pelko, Putinin hallinnon työkalupakissa on paisuva propagandakone. Kirjoja sensuroidaan ja televisiossa lauletaan Ukrainassa käytävää sotaa fiilisteleviä lauluja. Propaganda ilmenee myös sotarikoksina: Venäjä kaappaa lapsia Ukrainasta ja esittelee mediassa heitä pelastettuina sotaorpoina. Jenny haluaa tietää, uskovatko venäläiset oikeasti kaiken, mitä valtiokoneisto kertoo. Entä onko kysymys Venäjän muuttumisesta vain läntinen toiveuni? Pitäisikö meidän hyväksyä, että naapurimaamme ei pitkään aikaan palaa demokratiaksi? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miettikää, jos Venäjän joukot olisivat päässeet keväällä Kiovaan. Millainen Venäjä meitä olisi nyt vastassa? Sellainen, joka uhkaisi Eurooppaa Ukrainasta käsin. Synkkä ajatusleikki kertoo siitä, että Ukrainan sota on meidän yhteinen. Näin korostavat Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja Ukraina-toimittaja Maxim Fedorov. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Silti sotaväsymys vaivaa suomalaisia, sillä huonoja uutisia riittää. Kuinka toimittajat voivat ylläpitää kiinnostusta Ukrainan sotaa kohtaan? Miksi se on toimittajien tehtävä? Jos ihmiset lakkaavat välittämästä, myös tuki Ukrainalle saattaa hiipua. Suvin mukaan se olisi huono uutinen koko Euroopalle, sillä Ukraina laittaa Venäjän armeijaa polvilleen meidän kaikkien puolesta. Ukrainasta tänä vuonna uutisoineet Jenny, Maxim ja Suvi avaavat tapojaan löytää juttuaiheita. Tärkeää toimittajan työssä on miettiä, mitä suomalaiset juuri nyt pohtivat ja miten he voisivat samaistua aiheisiin. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista? Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino edistää yhteiskunnan sisäistä harmoniaa on löytää kattoidentiteettejä, joihin mahdollisimman iso joukko ihmisiä voi samastua. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Lentäminen oli 1900-luvun alussa huimapäiden harrastus. Ensimmäiset lentomatkustajat otettiin mukaan postikoneisiin, mutta onnettomuuksia tapahtui paljon. Alkoi lentoturvallisuuden kehitys, joka pian viritettiin huippuunsa – jopa niin, että se on muokannut käsitystämme onnettomuuksiin varautumisesta ylipäätään. Tekniikan kehittämisen rinnalle on otettu mukaan psykologinen ymmärrys siitä, miten ihminen vaaratilanteessa käyttäytyy. Kuinka miehistön keskinäistä vuorovaikutusta on sen perusteella pyritty kehittämään? Mitä keinoja on opittu käyttämään, jotta turvallisuusriskit minimoitaisiin? Lentäminen on kehitetty niin turvalliseksi, että taksimatka kentälle on monin verroin vaarallisempaa kuin itse lentomatka. Miksi lentämisen pelko istuu tästä huolimatta ihmisissä edelleen niin syvässä? Miten lentopelko suhteutuu muihin fobioihin? Asiantuntijoina ovat tutkijatohtori Raine Haikarainen Helsingin yliopiston ETAIROS-hankkeesta, psykologi ja aivotutkija Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Intia on kuuminta hottia – monella tapaa. Alkukesällä maata on piinannut korventava helle. Intian Kolkata on lämmennyt eniten maailman suurkaupungeista, joita tarkasteltiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vertailussa. Silti Intia ahmii hiiltä kasvavaan tarpeeseensa. Aurinkovoimaloita rakennetaan nopeasti, mutta kilpajuoksu on armoton: nousevan talouden on saatava koko ajan lisää energiaa. Ukraina sota ei ole sille este ostaa Venäjältä halpaa hiiltä. Intian merkitystä ilmastopalapelissä ja maailmanpolitiikassa saapuu selvittämään ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Pasilan studio on viileä mutta Jenny pohtii, voisiko Intia auttaa meitä ymmärtämään, miten kamalaa kuumuus voi olla? Entä onko se itse tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kesäaiheisen Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodi "KOTIMATKA”, jolla saa 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta.   Monelle tavalliselle asuntosijoittajatahvolle on selvää, että uutisotsikoista vinkkejä ottamalla pulssi heiluu tasoilla, jotka ei vuokraustoimintaan kuulu. Silti voi olla tarpeen kerrata tekijöitä, joiden avulla pääsee irti buumi- ja paniikkiotsikoista viileämpään tarkasteluun. Tässä 4 ajatusta tarkasteltavaksi. Muuta tuoretta Ostan Asuntoja -sisältöä kesäalennushinnoin: Massojen seuraaminen ei johda menestykseen asuntosijoittajana – Blogi #313 Emma Hustlaa Heikkilä Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #209 Voisiko ”1 %-yksikkö lisää korkoa laskee 10 % asunnonostajan kykyä maksaa asunnosta” -nyrkkisääntö toimia? – Blogi #312 Onko kaikki inflaatio yhtä ja samaa inflaatiota – Tiistaiaudio #223 Tellu esikoiskirjailija Uotila Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #207 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Vuokranantajan nelikenttä – yrittäjä Ville Vesterinen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #185 Piristystä ja Joensuuta Satu Lukin Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #193