Podcasts about niiden

Metsäjänis on melko yleinen nisäkäs Pohjois-Suomessa, mutta eteläisessä Suomessa se on suorastaan harvalukuinen. Niiden valokuvaaminen ei ole niin helppoa kuin luulisi. Luontoretkellä Juha Laaksonen on saanut kaveriltaan vinkin yllättävästä metsäjänispaikasta ja lähtee Saaristomerelle, Jurmoon, katsastamaan pitävätkö huhut paikkansa. Pääseekö Jurmossa ihailemaan metsäjäniksiä helposti ja kuinka paljon niitä mahdollisesti on? Millainen laji metsäjänis oikein on?

Aprillipäivä on käsillä ja pääsiäinenkin tuloillaan. Niiden kunniaksi toimittajamme Nipa muisteli omien kalareissujensa mämmikourailuja eli tunarointeja ja hölmöilyjä. Vastaavasti aprillijuksaamisen hengessä Nipa muisteli erikoisimpia, kalavaleilta kuulostavia, tositapahtumia vuosien varrelta. Parissakin kohdassa hän puhuu ihan aidosti palturia. Kuuntele tarina ja käy kurkkaamassa kuvat Kalastajan Kanavan Instagramista. Missä kohdissa toimittajalta menivät mämmit ja pashat sekaisin?Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kivana oleminen on houkuttelevaa. Turvallista. Kukapa ei haluaisi olla pidetty? Entä mitä seuraa, kun kivana oleminen ja tärkeät päämäärät ovat keskenään ristiriidassa?  Niiden, jotka pääsevät elämässään pitkälle, voi usein sanoa olevan enemmän kyvykkäitä kuin kivoja.  Kyvykäs ei mielistele eikä etsi hyväksyntää. Kyvykäs ei kumarra välttääkseen konflikteja. Kyvykäs tekee sen, mitä on tehtävä, vaikka se sattuisi – ei vain muihin, vaan joskus myös häneen itseensä.  Kun kivat myötäilevät, kyvykkäät rakentavat sinne, minne kiva ei uskalla.

Pasi Heikuran vieraana on oikeustieteen professori Kaius Tuori, joka osaa selittää, mikä ero on varkaudella ja luvattomalla käyttöönotolla. Ohjelmassa mennään syvään päätyyn ja katsotaan, mihin suuntaan lumipallo voi vyöryä, sekä polkaistaan miinakeskustelu käyntiin. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut jo aikaisemmin symboleiden syntyä alkemiasta kabbalaan. Uudessa kirjassaan Symbolien joulu hän avaa kulttuurihistoriamme kansainvälisiä juuria. Miksi laitamme rusetin joululahjan päälle, miten kärpässieni liittyy jouluun? Miten joulun väreiksi valikoitui vihreä, punainen ja kulta ja mitä nämä värit merkitsevät? Nyt uudempi joulukoriste meidän pohjoisissa kodeissa on puinen pähkinänsärkijänukke. Tämä itse pähkinänsärkijä, keittiövälineenä on keksitty jo 1600-luvulla, mutta kuuluisaksi se tuli Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletista, jonka ensi-ilta oli Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1892. Miksi pähkinänsärkijästä tuli näin suosittu joulukoriste? Mitä tämä sotilas symboloi? Onko tässä vedenjakaja, ei kristillisestä symbolista tulee uudenlainen maallisempi joulukoriste? Ohjelman vieraana on symbolitutkija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Raamattutunti 27.11.2024: Jouni Tajasvuo

Suomessa mielenterveyden hoidon linjaukset perustuvat epävirallisiin kansallisiin suosituksiin eli Käypä hoito -suosituksiin. Niiden merkitys mielenterveyshoidolle (eli meille kaikille) on mittava. Suomalaiset hoitosuositukset kuitenkin eroavat monin merkittävin osin kansainvälisistä suosituksista ja hoitosusuositusten pohjana käytettävän tutkimusnäytön raportoinnin laadussa on heikkouksia. Sen takia tässä keskustelussa pureudutaan muun muassa siihen, mitä Käypä hoito -suositukset tarkoittavat, ketkä niitä linjaa ja kuinka riippumattomia ne oikeastaan ovat. Lisäksi pohditaan, kenen tulisi olla päättämässä psykiatrisen hoidon linjauksista: pitäisikö päätöksenteko avata laajemmin kokemusasiantuntijoille, sairaanhoitajille, psykoterapeuteille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille? Tässä jaksossa vieraana on psykologi ja psykoterapeutti Helena Service, joka on ollut mukana kehittämässä mielenterveydenhoitoa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Helena jakaa näkökulmansa siihen, millaisia konkreettisia muutoksia järjestelmään tarvittaisiin, jotta se vastaisi paremmin nykyaikaista tutkimustietoa ja tarpeita. Helena avaa myös tutkimusnäytön ja hoitosuositusten ristiriitoja, erityisesti masennuksen hoidossa, sekä jakaa näkemyksensä psykoterapian kehittämisestä. Jakso tarjoilee raikasta puhetta ja näkökulmia sekä konkreettisia kehitysideoita mielenterveydenhoidon haasteisiin. ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Sanna Marin Poikkeuksellinen pääministeri Salla Vuorikoski #neuvottelija 278. Salla Vuorikoski keskustelee kirjastaan, Sanna Marinin noususta ihmisenä ja politiikkona, hänen toiminnastaan SDP:ssä ja pääministerinä sekä poikkeuksellisen pääministerin muutosmatkasta. Kirjaan haastatelluista henkilöistä yksi yksi kysyy "Mitä tapahtui Sanna Marinille?" Yksi vastaus on kriisit. Niitä tapahtui taisteluissa SDP:n sisäisestä vallasta Annti Lindtmanin kanssa, mutta erityisesti kohuissa pääministerin ateriakorvauksista, korona-ajan ja Kesärannan juhlinnassa sekä EU- ja Uniper-neuvottelujen ajankäytöstä. Niiden myötä Marin sai yli miljoonan seuraajan Instagram-julkisuuden myös ulkomailla. NATO ja Ukraina ohjasivat Sannaa yhä enemmän maailmalle. Onko lopulta vain kysymys hyvin yleisestä tunnollisen ihmisen ihmissuhde- ja tunnollisuuskriisistä, joka iski myös Sannan Marinin? Ero pääministeriydestä, ihmissuhteiden vaihtuminen sekä lähes markkinataloudellisesti huikea menestys kansainvälisenä julkkiksenä ja arviolta pitkälti yli miljoonan euron vuonna 2024 laskuttavan MA/PI Oy.n nousu ovat olleet houkutteleva muutos. Siinä vain Marinin luottopakit Tuulia Pitkänen ja Ilmari Nurminen ovat pysyneet mukana. Sami pitää Marinin kapitalisti-identiteetistä demari-identiteettiä enemmän, veronmaksajien rahat ovat turvassa! Sanna Marin Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY) https://kirja.fi/collections/salla-vuorikoski/products/sanna-marin-poikkeuksellinen-paaministeri-9789510507223 #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan HS:n tutkivasta- ja talousjournalismista, mm. Marinin perheen aamupalafiiliksen pilanneesta Jarno Liskistä. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Tyyne Karjalainen UPIsta avaa Ukrainan voitonsuunnitelmaa ja tilannetta Ukrainassa, jossa Anderskin kävi. Oppositiosta on toisessa pykälässä paikalla Hannu Hoskonen ja investoinnit tai niiden puute puhututtavat.

Koe ja kuule kotimaan luonto Tammi on monen ihmisen lempipuu. Vanhat tammet ovat paksurunkoisia ja jykeväoksaisia. Niiden komea ja jylhä olemus henkii historian havinaa. Nuoretkin tammet ovat kuitenkin muiden eliöiden kannalta tärkeitä puita. Ja nykyään tammen taimia kasvaa siellä täällä. Se on selvästi yleistynyt. Millainen puu tammi on esimerkiksi hyönteisten mielestä? Luontoretkellä Juha Pöyry ja Juha Laaksonen viettävät aamun tammimetsässä Espoon Nuuksiossa.

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kolmannessa jaksossa aiheenamme on IPBES:n luontoa koskevista maailmankuvista toinen eli terveys ja yhteenkuuluvuus. Tätä jaksoa varten toteutimme gallupin, joten pääsemme kertomaan myös kuuntelijoidemme kokemuksia! Niiden lisäksi kerromme omia ajatuksiamme luonnon tarjoamiin terveyshyötyihin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyen. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

The Ulkopolitistin podcastin kevätkauden päättää suuri kesäjakso. Osa juontajaporukasta kerääntyy studioon puimaan kevätkautta ja eurovaalitulosta sekä pelaamaan ulkopoliittista Aliasta. Kevätkaudella Ulkopolitistissa nähtiin kaksi erikoistuotantoa, yhteistyössä MPKK:n kanssa tehty Turvallisuusjännite-podcast sekä Europolitist-podcast. Ulkopoliittinen vakioaihe oli vaalien supervuosi, joka on tähän mennessä yltänyt Euroopan lisäksi niin Iraniin kuin Intiaankin. Eurovaalien tulokset – no, eurovaalien tulokset. Mitä ne kertovat suomalaisten poliittisesta mielenmaisemasta? Ulkopoliittisessa Aliaksessa toinen joukkue vie ja toinen vikisee. Lopussa vielä tiimin suositukset kesälle. Niiden myötä podcast-tiimi toivottaa hyvää kesää – syksyllä palaamme paremman ulkopoliittisen keskustelun pariin!

Koe ja kuule kotimaan luonto Koristeomenapuita on useita eri lajikkeita. Niiden muoto ja korkeus vaihtelee, samoin kuin terälehtien värit ja lukumäärät. Luontoretkellä laulava puutarhuri Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen vievät meidät Helsingin Lauttasaaren Isokaarelle ihailemaan koristeomenapuita. Ne ovat olleet toukokuun lopulla parhaassa kukassa, mutta ovatkohan vielä, kun lämmintä on piisannut ihan riittämiin?

Osakkeita ja yhtiöitä on tuhansittain – miten ihmeessä niiden joukosta voi löytää aidosti hyvät sijoituskohteet ilman yhtiökohtaista tuntikausien taustatyötä... joka pahimmassa tapauksessa saattaa olla ajan hukkaa?   Sijoituskirjailija, yksityissijoittaja ja sijoittamisen valmentaja Heikki Keskiväli kertoo jaksossa osakesijoittamisen saloista selkeästi ja erinomaisia konkreettisia esimerkkejä hyödyntäen.   Keskivälin mukaan yhtiöiden laatua voi arvioida osin niiden tunnusluvuista; taseesta, hyvästä kassavirrasta sekä kestävästä velkamäärästä. Niiden lisäksi on kuitenkin olemassa muita, ehkä hieman vaikeammin havaittavia, mutta joissain tapauksissa yllättävän paljon vaikuttava asioita, joita osakesijoittajien voisi olla kannattavaa pitää silmällä.   Osakesijoittaminen voi olla harrastuksena todellinen aikasyöppö, mutta tässä lajissa menestystä ei kuitenkaan mitata käytettyjen tuntien lukumäärän perusteella vaan siten, miten fiksusti ajan käyttää. Siksi Heikin jaksossa jakamat vinkit sopivien yhtiöiden löytämiseen kannattaa kuunnella tarkkaan.   Jaksossa puhutaan myös hinnoista: mistä tietää, onko osakkeen hinta sopiva entä mitä kaupankäyntikuluista pitäisi ajatella? Lisäksi kurkistetaan monelle suomalaiselle osakesijoittajalle tuttuun Helsingin pörssiin: mitä ihmettä sen tilasta pitäisi ajatella? Onko   Kuten kuvausteksti kertoo, jakso tarjoaa paljon vinkkejä ja tietoa jokaiselle osakesijoittajalle ja sellaiseksi haaveilevalle.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 136. jaksossa puhutaan 1600-1800-lukujen ranskalaisista Lappi-kuvauksista ja niiden suomennoksista. Vieraanani on aiheesta väitöskirjan tehnyt Merja Torvinen. Mistä Merja sai idean tutkimusaiheeseen? Oliko tutkimukseen helppoa löytää aineistoa? Keitä olivat ranskalaiset, jotka matkustivat tuolloin Lappiin? Miten ranskalaismatkaajat kuvasivat Lappia? Kuka nämä Lappi-kuvaukset on suomentanut? Millaisia käännösstrategioita suomentaja on käyttänyt? Millaisia ovat nykyajan ranskalaiset Lappi-kuvaukset? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Minkälaisilla tilastollisilla ja ekonometrisilla menetelmillä voidaan ennustaa taloudellisten aikasarjojen kehitystä? Tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo luennollaan miten uudet epälineaariset ja tilastolliseen oppimiseen perustuvat mallit avaavat mahdollisuuksia tarkempien ennusteiden muodostamiseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/henri-nyberg

Kalasääsket ovat Suomessa varsinaisia medialintuja. Yle Areenassa seurataan Pesäliveä paltamolaiselta sääksenpesältä, ja lintuja voi tarkkailla myös neljästä muusta Sääksisäätiön asettamasta nettikamerasta. Niiden avulla kerätään tietoa pesinnän lisäksi muun muassa lintujen käyttäytymisestä ja ravinnosta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Muoniossa Sääksisäätiön aktiivisen jäsenen Heikki Kainulaisen, joka valmistautui huhtikuun lopulla asettamaan maamme pohjoisimmat sääksikamerat lähetyskuntoon.

Puukiipijät ovat hyvin riippuvaisia puista ja metsistä. Ne ovat sopeutuneet etsimään ruokaa puiden runkojen koloista. Niiden selän suojaväritys muistuttaa jossain määrin kuusen rungon pinnan värejä, ja auttaa niitä piiloutumaan saalistajilta. Pesänsäkin puukiipijät tekevät puiden koloihin. Emeritusprofessori Markku Kuitunen on tutkinut puukiipijöitä jo lähes 50 vuoden ajan. Nyt hän on tehnyt yhdessä Antti Strangin kanssa vastikään julkaistun kirjan puukiipijöistä. Minna Pyykkö käy Hämeenlinnassa Aulangon metsässä juttelemassa Markku Kuitusen kanssa siitä, minkälainen on hyvä puukiipijän metsä.

Keskustelemme kirjailija Markku Paasonen kahdesta teoksesta, Kaikki on tuhoutunut ja Lykätty salamurha, limittäin, lomittain ja sekaisin. Niiden yhteydestä ja eroista, proosan, runon ja esseen keinoista ja puutteista, kielen mahdollisuuksista, rajoista ja loppumisesta, sekä lörpöttelyn autuudesta! Hanki Lykätty salamurha ja Kaikki on tuhoutunut https://www.teos.fi/Paasonen+Markku

Svenska Teaternissa esitetään brittiläisen Robert Icken kirjoittamaa ja Saana Lavasteen ohjaamaa näytelmää Läkaren. Siinä käsitellään usein tiedostamattomiin etnisiin, kulttuurisiin ja sukupuolisiin olettamiin piiloutuvia valtarakenteita. Niiden äärelle katsoja ajautuu saadessaan vasta esityksen kuluessa tietää, miten näyttelijöiden ja roolihahmojen identiteetit vastaavat toisiaan. Jaksossa vieraina ovat näyttelijä Miiko Toiviainen ja esityksen bipoc-konsulttina toiminut teatteriohjaaja Elina Izarra. Keskustelussa pohditaan näytelmän kautta, miten vähemmistöjen asema näyttämöllä on viime vuosina muuttunut ja miksi juuri roolituksen kautta välittyvä ihmis- ja maailmankuva on tärkeä. Ohjelma sisältää juonipaljastuksia.

Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Mitä pöllöt tekevät tähän aikaan vuodesta, onko niitä metsissä vähän vai paljon ja millainen pöllökevät on tulossa? Entä millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin kannattaa lähteä retkelle. Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta. Mitä sinä haluaisit tietää pöllöistä ja niiden elämästä. Soita ja kysy tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen pöllöillassa asiantuntijana on Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Koe ja kuule kotimaan luonto Tänä talvena urpiaisia on ollut ennätysmäärin liikkeellä. Niiden askareita on moni lintujen ystävä päässyt seurailemaan ruokintapaikoillakin. Tarkkasilmäisimmät kiikaroijat ovat varmasti huomanneet, että urpiaisten koko ja ulkonäkö vaihtelee melkoisesti. Sitä mistä urpiaiset tulevat ja minne ne ovat matkalle ei tiedetä, ja muutenkin laji on melkoisen arvoituksellinen. Luontoretkellä Hannu Ekblom ja Juha Laaksonen pohtivat urpiaisten ulkonäköä, ikää, sukupuolen määrittämistä ja pesimiseen liittyvää käyttäytymistä Espoon Laajalahdella.

Tarkoittaako brändinimesi jotain aivan muuta englanniksi? Ja tiedätkö sen? Vieraana viestintävalmentaja Dorita Dahl-Foreman.

Koirien hammashoito on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin kuluneina vuosikymmeninä. Puruluiden ja satunnaisten hammaskivenpoistojen sijaan eläinlääkärit nykyään liputtavat säännöllisen koiran hampaiden harjauksen ja huomattavasti tarkempien hammastutkimusten puolesta. Tässä jaksossa koirien hampaiden hoitoon perehtynyt eläinlääkäri Marja Hassi kertoo mm. miksi hammaskivi ei todellisuudessa olekaan se kaikista suurin vihollinen, miten koiran hampaiden harjaus oikeasti kuuluisi toteuttaa ja millaiset ruoat ja puruluut parhaiten edistävät koiran hammasterveyttä. Tämä jakso on Marja Hassin kanssa toteutun kaksiosaisen hammassarjan ensimmäinen osa, ja seuraavassa jaksossa tullaan käsittelemään tarkemmin ammattilaisen suorittamia hammashoitoja ja muita toimenpiteitä. Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! ⁠⁠Instagram⁠⁠⁠ / ⁠⁠⁠Tiktok⁠⁠⁠ / ⁠⁠⁠Facebook⁠⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Arto Luttinen on geologi Helsingin yliopistosta, jonka tutkimusaiheena ovat tulivuoret. Hän on tutkinut aivan valtavia muinaisia tulivuorenpurkauksia Etelämantereella. Niin suuria, että niiden kokoluokkaa on vaikea ymmärtää. Planeettamme on täynnä mitä uskomattomampia luonnonilmiöitä, ja tulivuoret kuuluvat ilman muuta minun listaani. Tässä jaksossa opitte mm. paljon perusasioita tulivuorista, niiden hämmästyttävästä voimasta, sekä Suomen omasta erittäin kiinnostavasta vulkaanisesta historiasta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Lohikäärmeen kulttuurihistoria kulkee läpi dynastioiden ajan Kiinan sekä keskiajan Euroopan. Lohikäärmeen vetoava hahmo on taipunut moneksi, joskus siunaukselliseksi, joskus taas petomaiseksi viholliseksi. Filosofian tohtori Otto Latva on tutkinut lohikäärmemyyttien historiaa. Niiden vaikutus on ollut niin suuri, että keskustelu kulkee samalla läpi vuosituhansien ja ympäri maailman. Otto Latva on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vaihdevuosiin liittyvää jaksoa on toivottu useasti ja tässä se tulee! Jakson vieraan kanssa pohditaan mm. mitä vaihdevuodet tarkalleen ottaen ovat ja missä iässä ne alkavat? Vaikuttavatko stressi ja kuormitus vaihdevuosiin?  Mitä vaihdevuosissa tapahtuu kehossa ja mielessä? Ovatko vaihdevuosioireet yksilöllisiä ja mistä niitä voi tunnistaa? Mitä vaihdevuosissa tapahtuu kehonkoostumukselle, nouseeko esim. paino helpommin? Vaikuttaako vaihdevuodet treenaamiseen, uneen ja ravitsemukseen?  Millaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä vaihdevuosiin liittyy? Millaista helpotusta vaihdevuosiongelmiin voi saada: lääkinnällistä hoitoa vai elintapojen parantamista? Vaihdevuodet ja seksielämä, mitä niistä tulisi ymmärtää?  Näitä ja muita vaihdevuosi teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä gynekologi ja kliininen seksologi Leena Väisälän kanssa.  Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Leena Väisälä - IG: https://www.instagram.com/gyne_leena/ - Aava: https://www.aava.fi/laakarit-ja-muut-asiantuntijat/leena-vaisala/ - Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/laakarit-ja-asiantuntijat/leena-vaisala - Voimanosto-pienryhmätreenit: https://opcenter.fi/pienryhmatreenit-voimanosto - Kirja: https://otava.fi/kirjat/virtaa-vaihdevuosiin/

Veli-Matti Mattila on trimmannut Elisasta kasvavaa osinkoa maksavan osinkokoneen. Koska lähes koko tulos jaetaan jo osinkona, tuloksen on kasvettava, jotta osingolla olisi edellytyksiä kasvaa. Ja koska Elisa on jo kovassa tulosiskussa, kasvua täytyisi tulla liikevaihdon kasvun kautta. Mistä sitä löytyy? Veli-Matti Mattila muistuttaa, ettei liikevaihdon kasvua hakea kasvun itsensä vuoksi. ”Meillä on käsissämme iso määrä omistajien omaisuutta, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Emme voi tehdä isoa diiliä vain sen takia, että meistä itsestämme olisi kiva tehdä sellainen.” Yksi kiinnostavimmista Elisan kasvualueista ovat kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Polystar ja IndustrIQ. Niiden pohjana olivatt Elisan omat tarpeet. Kun ratkaisuja oli kehitetty, huomattiin, että muutkin yhtiöt maailmassa tarvitsevat vastaavia. "Liikevaihto näissä kahdessa ohjelmistoliiketoiminnassa lähentelee sataa miljoonaa ja kasvuvauhti on yli kymmentä prosenttia”, Veli-Matti Mattila sanoo. Marinadi-osiossa Nordean päästrategi Antti Saari kertoo, millaiselta näyttäät sijoitusvuosi 2024. Yhteistyössä: Elisa Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #elisa #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Face in the Sand. Dance of Deathin kaaressa siirrytään ensimmäisestä maailmansodasta vuoteen 2003 ja Irakin sotaan, jossa amerikkalaiset etsivät aavikolta Saddam Husseinin hallinnon joukkotuhoaseita. Niitä ei löytynyt, mutta Saddam itse sentään maakuopasta piileksimästä. Bruce inspiroitui sotaa seuratessaan ajatuksesta, että siinä jälleen yksi valtakunta vajoaa ajan hiekkaan – kuten kaikki muutkin valtakunnat ennen sitä. Olemme lopulta vain hiekkaan piirtyneitä kasvoja, jotka tuuli pyyhkii pois.Bruce Dickinson -uutisissa ruoditaan uusimpia tiedonjyväsiä, joita Ruotsinmaalta kantautuu liittyen tulevaan soolokiertueeseen. Niiden myötä laitetaan myös Adrian Smith -haaveilulle viimein stoppi. Kohti uusia pettymyksiä!

Kutsutaan häntä nimellä Aigul. Hän on kazakki, muslimi ja Kiinan mielessä epäilyttävä. Vuonna 2017 Aigul joutui Xinjiangissa suljetulle leirille. Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo matkusti syksyllä Kazakstaniin tapaamaan Aigulia. Aigul ei ole naisen oikea nimi. Vaikka Aigul pääsi pois leiriltä ja muutti Kazakstaniin, hän pelkää yhä Kiinan valvontakoneistoa. Muutama vuosi sitten Kiina sulki Xinjiangin maakunnassa leireille jopa miljoona uiguuria ja muita vähemmistöön kuuluvia. Kiinan johto kutsui laitoksia "uudelleenkoulutusleireiksi". YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan asia on toisin. Niiden mukaan Kiinaa on syytä epäillä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kiina haluaa lännen unohtavan leirit ja ajattelevan, että Xinjiangissa on kaikki hyvin. Totuus on toinen: arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä on yhä vangittuna, eikä Kiina jätä uiguureita rauhaan maan rajojen ulkopuolellakaan. Mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu? Miksi Kazakstan saattaa kääntää selkänsä omilleen? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Meksikossa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 38.   Meksikossa on arviolta 150 järjestäytynyttä, voimakkaiden huumekartellien rahoittamaa rikollisryhmää. Niiden alueilla asuvat kristityt ovat vaarassa joutua vainon kohteeksi. Erityisesti seurakunnanjohtajat nähdään uhkana ryhmien auktoriteettiasemalle ja vakaudelle. Kun kristityt kieltäytyvät toteuttamasta rikollisryhmien vaatimuksia tai puhuvat rikollisuutta vastaan, heidän seurakuntansa joutuvat nopeasti tulilinjalle. Rankaisemattomuuden ja poliittisen epävakauden vuoksi oikeus ei ole toteutunut tapauksissa, joissa pastoreita on kaapattu panttivangeiksi, pahoinpidelty tai tapettu.   https://opendoors.fi/maa/meksiko/  

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Egyptissä, joka on WWL-vainoraportin sijalla 35.   Egyptin kristittyjen mukaan uskonnonvapauden loukkauksia koetaan pääasiassa yhteisön elämässä. Tapaukset vaihtelevat. Kadulla käveleviä naisia voidaan häiritä. Vihainen muslimijoukko saattaa pakottaa kristittyjen yhteisön muuttamaan pois ja takavarikoi heidän talonsa ja omaisuutensa. Tällaista tapahtuu eniten Ylä-Egyptin maaseutuyhteisöissä, joissa vaikuttavat voimakkaasti salafistiset liikkeet. Islamistinen Salafi al-Nour -puolue jatkaa toimintaansa, vaikka maan perustuslaki kieltää uskonnolliset puolueet. Niiden vaikutus on merkittävä maaseutuyhteisöissä, joissa on paljon luku- ja kirjoitustaidottomuutta ja työttömyyttä.   https://opendoors.fi/maa/egypti/  

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala tutkii ympäristökatastrofien ja ilmaston vaikutusta turvallisuuteen ja geopolitiikkaan. Niiden yhteys on kenties ilmeistä, vaikuttaahan elinolosuhteet turvallisuuteemme, mutta yhteyksien moninaisuus ei välttämättä ole. Minkälaisia vaikutuksia ympäristöllä ja ilmastolla on turvallisuuspolitiikkaamme? Miten reagoisimme, jos esim. Intiassa kuolisi märkälämpöaaltoon kerralla miljoonia ihmisiä? Miten Etelä-Euroopan aavikoituminen vaikuttaa Euroopan sisäiseen politiikkaan? Miten meidän tulisi suhtautua suuriin ilmastopakolaisaaltoihin? Onko ilmasto aina poliittista? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Glimmerit ja mielihyvämindfulness. Äkkiseltään outoja termejä, mutta niin tärkeitä, että ne muodostavat pidemmällä aikavälillä toipumisen ja haastavista tilanteista selviämisen kivijalan. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta.  Kuukausimaksulla 5,99€ saat siis kuunneltavaksesi kaikki Premium-jaksot. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä ⁠@katjakesti⁠ ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠⁠tästä⁠⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Kolumbiassa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 22.   Maaseudulla Kolumbian kristityt ovat rikollisryhmien ja oman alkuperäisyhteisönsä vainon kohteina. Aseistautuneet sissiryhmät ja jengit hallitsevat edelleen suurta osaa maasta ja taistelevat alueistaan. Niiden harjoittama vaino lisääntyi koko vuoden ajan, mikä johtui ryhmien poliittisista intresseistä presidentinvaalien aikana. Ryhmät katsovat kirkon uhkaavan valtaansa ja vakauttaan erityisesti silloin, kun jengiläisistä tulee kristittyjä tai kun seurakuntien johtajat vastustavat väkivaltaa ja korruptiota. Tämän takia seurakunnanjohtajia uhkaillaan, ahdistellaan ja jopa murhataan ja heidän liikkumisvapauttaan rajoitetaan laittomasti. https://opendoors.fi/kolumbia  

Rahamania-podcastissamme vieraanamme on Marianne Lehikoinen, joka on muuttanut Suomeen valmennusbisneksen alalla. Me keskustelemme siitä, miksi on parempi asettaa isoja tavoitteita kuin pieniä tavoitteita. Isojen tavoitteiden asettaminen yrittäjyydessä on parempi vaihtoehto kuin pienien tavoitteiden, koska se kannustaa yrittäjää haastamaan itsensä ja tavoittelemaan suurempaa menestystä. Pienet tavoitteet voivat rajoittaa yrittäjän potentiaalia ja estää häntä saavuttamasta todellista potentiaaliaan. Isojen tavoitteiden asettaminen motivoi yrittäjää pyrkimään korkealle ja tekemään tarvittavat toimenpiteet menestyksen saavuttamiseksi. Keskustelemme myös miten Marianne on mullistanut valmennusbisneksen lähestymistavan. Marianne jakaa myös ajatuksiaan siitä, miten myydä omaa työtään arvokkaasti ilman suurta myyntiponnistelua. Isot tavoitteet ja rohkea tekeminen ovat keskeisiä teemoja tässä jaksossa. [00:00:20] Isojen tavoitteiden merkitys. [00:04:11] Yrittäjähenkisyys koulutuksessa. [00:06:49] Oma palkanmaksu tappiollisessa yrityksessä. [00:10:05] Myyntitaktiikka premiumin luomiseen. [00:12:18] Nopea kasvu digiaikana. [00:14:39] Tulokset valmennuksista. [00:17:02] Elämien muuttaminen. [00:19:20] Sivutulot ja osaamisen jakaminen. [00:24:19] Tavoitteiden asettaminen. [00:27:00] Fokuksen menetys ja resurssien käyttö [00:30:03] Usko omiin tavoitteisiin. [00:33:13] Helpompaa ilman henkilökohtaista panostusta. [00:37:30] Työurat ovat aika pitkiä. [00:40:27] Itseni kehittäminen ja uran alkuvaihe. [00:45:00] Passiiviset tulot ja sijoitukset. [00:49:15] Negatiivinen palautteen saaminen. [00:51:06] Negatiivisuus ja positiivisuus. [00:55:43] Miten niin toi on mahdollista. [01:00:23] Naiset ja työelämän haasteet. [01:02:01] Rahasta puhuminen ja negatiiviset mielipiteet. [01:03:59] Vaurastuminen ja taloudellinen menestys. [01:07:43] Itsenäinen taloudellinen turva. [01:12:19] Kasvaminen tavoitteisiin ja unelmiin.

Jakson alussa Leiska ja Muumi ottivat puheeksi viime viikonlopun Hyvinkään Drift SM-osakilpailun reiluilla sivuraiteilla maustettuna. Niiden ohessa myös käytiin läpi PRO2- ja PRO-luokka ja päästiin ensimmäistä kertaa vähän pesemään jälkipyykkiäkin.Loppuosiolla Leiska otti jutulle Marko Panulan, miehen MJP-Events Median takaa, jonka kanssa juteltiin niin streameista kuin livelähetysten valitettavista lieveilmiöistä.Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen, Juha "Muumi" Vehviläinen ja Marko "Manazeeri" PanulaCartec Shop - koodilla #liikennepodiisi 10% alennus - https://cartecshop.fi/FPDA - Suomen laadukkainta driftingiä - https://fpda.infoTapahtumakauppa.fi/leiska tai koodi: leiskaEt saa alennusta, mutta tuet toimintaani ostaessasi FPDA / FDS pääsylippuja, kiitos!Erihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiPodcastin graafinen ilme - Wiisas Crew  - https://wiisas.fiSupport the show

Kun katsot ylös tähtitaivaalle, niin näet tähtiä ja planeettoja. Maailmankaikkeuden olemusta tutkivien tähtitieteilijöiden ongelmana on se, että nämä näkyvät kohteet ovat vain viitisen prosenttia kaikesta mitä on olemassa. Loput 95 prosenttia on pimeää ainetta ja kummallista pimeää energiaa. Niiden tutkiminen on hankalaa, koska ne eivät näy – siitä "pimeä" niiden nimessä. Euroopan avaruusjärjestön uusimmalla avaruusteleskoopilla Euclidilla on edessään vaikea tehtävä, sillä sen pitäisi tehdä havaintoja näistä näkymättömistä asioista. Temppu onkin etsiä pimeää ainetta ja energiaa epäsuorasti galakseja kuvaamalla ja mittaamalla. Tiedot miljardien galaksien liikkumisesta ja muodosta antavat toivottavasti vinkkiä siitä missä pimeyksiä on ja mitä ne oikeasti ovat. Haastateltavana Euclid-teleskoopin tiedejohtaja René Laureijs ja Helsingin yliopiston kosmologian professori Hannu Kurki-Suonio, joka koordinoi suomalaisten tutkimuslaitosten osallistumista Euclid-hankkeeseen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Pölyttäjäkadosta maalataan uhkakuvia, mutta Suomessa siitä ei ole tarpeeksi tietoa. Suomen pölyttäjien määrää tutkitaan viime kesänä käynnistyneellä kansallisella pölyttäjäseurannalla. Uusi tutkimustieto auttaa ymmärtämään mikä aiheuttaa eniten vaaraa kimalaisille, mehiläisille ja muille pölyttäjlle. Maataloudessa käytettävät torjunta-aineet aiheuttavat haittaa hyönteisille, mutta miten ne vaikuttavat juuri pölyttäjiin? Sitä on selvitetty tuoreessa tutkimuksessa, jossa seurattiin tuholaistorjunta-aineille altistuneiden kimalaisten käyttäytymistä. Niiden muisti ja oppimiskyky heikkenee, mutta mitä uutta tietoa tähän liittyen on löytynyt? Haastateltavat: tutkija Lotta Kaila Helsingin yliopiston maataloustieteen osastolta, erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta Toimittaja: Minna Korhonen

Väkivaltaa lietsovat jihadistiryhmät ovat aktivoituneet yhä useammassa Afrikan maassa. Niiden kohteena ovat ensisijaisesti kristityt, jotka hyökkäysten vuoksi joutuvat usein jättämään kotinsa ja elinkeinonsa. Open Doors vastaa tilanteeseen nelivuotisella Nouse Afrikka -kampanjalla. https://opendoors.fi/nouse-afrikka-maailman-nuorin-kirkko-on-piiritettyna-ja-tarvitsee-radikaalia-valiintuloa/  

Kotkat ja haukat liitävät lintumaailman huipulla. Nämä petolinnut kohoavat vaivatta korkeuksiin nousevien ilmavirtausten avustamana. Niiden tarkat silmät pystyvät erottamaan yläilmoista pienimmänkin liikkeen, joka saattaa olla seuraava saalistuksen kohde. Miltä kotkien ja haukkojen tulevaisuus näyttää? Miten maailma niiden ympärillä on jo muuttunut ja miten se vaikuttaa niihin? Minkälaisia havaintoja viime aikoina näistä linnuista on tehty? Koukkunokkien illassa on asiantuntijana tutkija Pertti Koskimies ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kielitiede tuo esiin muun muassa eri kielten sukulaisuuksia ja etymologiaa.Vapaa pulina ja hölötys katkeavat kummasti, kun alkaa kiinnittää huomiota sanojen merkityksiin eikä vain anna niiden soljua virtana. Kielitieteilijä Janne Saarikivi lähestyy itselleen rakkaita sanoja ja samalla kertoo sekä itsestään että tieteen tarjoamista perspektiiveistä. Näissä sanoissa kaivetaan esiin vaikkapa poliittisesti virittyneitä kansallisuuksia koskevia ajatuksia tai sitten kaikkein läheisimpiä sanoja niin kuin äiti ja rakkaus. Janne Saarikivi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kvasaarit ovat kaikkein kirkkaimpia aktiivisia galakseja ja maailmankaikkeuden tehokkaimpia energiantuottajia. Valtava kirkkaus syntyy, kun niiden supermassiiviseen mustaan aukkoon valuu ainetta niin sanotusta kertymäkiekosta. Mustan aukon ympäristössä materia kuumenee ja säteilee sen vuoksi paljon voimakkaammin kuin ympäröivä galaksi. Kvasaarit ovat kiehtova tutkimuskohde, koska niiden kaikkia yksityiskohtia ei vielä tarkkaan tiedetä. Ei esimerkiksi tiedetä, millä mekanismilla kvasaarin mustan aukon lähettyviltä sinkoutuu avaruuteen valtavia plasmasuihkuja lähes valon nopeudella. Kvasaareja syntyi suhteellisen varhaisessa maailmankaikkeudessa, kun universumi oli nykyistä tiheämpi ja ainetta oli tarjolla kvasaarin energiantuotantoon. Epätavallisen kirkkaita Seyfertin galakseja on ehdotettu niiden nykyiseksi vastineeksi. On saatu viitteitä siitä, että oma galaksimme Linnunratakin on saattanut olla aktiivinen historiansa aikana. Metsähovissa Kirkkonummella tutkitaan kvasaareja ja muita aktiivisia galakseja kuten Seyfert-galakseja. Haastateltavana Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatoriosta professori Anne Lähteenmäki ja dosentti Tuomas Savolainen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Juures on ravintona käytettävä kasvien turpea maanalainen osa. Porkkana, lanttu, nauris, punajuuri, selleri ja palsternakka ovat kaikille tuttuja juureksia, mutta harvoin tulee ajatelleeksi mistä ne ovat saaneet nimensä. Pasi Heikura yrittää arvata, ja kielitieteilijä, akateemikko Kaisa Häkkinen kertoo mitä juuresten nimien alkuperästä tiedetään. Ohjelmassa maistellaan myös perunalastujen nimiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Jätevedet tarjoavat katsauksen yhteiskunnan terveydentilaan. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevia pandemioita ja selvittää esimerkiksi huumausaineiden ja lääkkeiden todellisia käyttömääriä. Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kirjoittavat artikkelissaan jätevesien monista mahdollisuuksista terveystiedon lähteenä. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tarja Pitkäsen ja Teemu Gunnarin teksti Jätevedet terveystiedon lähteenä on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): https://www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.

Kotkat ja haukat liitävät lintumaailman huipulla. Nämä petolinnut kohoavat vaivatta korkeuksiin nousevien ilmavirtausten avustamana. Niiden tarkat silmät pystyvät erottamaan yläilmoista pienimmänkin liikkeen, joka saattaa olla seuraava saalistuksen kohde. Alkaa nopea syöksy kohti nisäkästä tai lintuparvea ja näin ateria on turvattu pesässä odottaville poikasille. Miltä kotkien ja haukkojen tulevaisuus näyttää? Miten maailma niiden ympärillä on jo muuttunut ja miten se vaikuttaa niihin? Koukkunokkien illassa on asiantuntijana tutkija Pertti Koskimies ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Accenturen kanssa. https://www.accenture.com/fi-en Tänään puhumme blockchainista, eli lohkoketjuista. Lohkoketjut ovat monelle jo tuttu käsitteenä, mutta tiedätkö millä eri tavoilla sitä suunnitellaan käytettävän, tai missä sitä jo löytyy? Bitcoin, joo, mutta entä muuten? Tässä jaksossa Accenturen lohkoketjuasiantuntija ja Martti Ahtisaari Instituten tutkija Marika Iivari istuivat alas Williamin ja Isakin kanssa antamaan omia näkemyksiään. Missä piilee lohkoketjujen todellinen potentiaali? --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miltä tuntuu ja mitä voi tehdä, kun oma rakas erikoistumisala alkaakin ahdistaa? Näyttelijä Saara Jokiaho kertoo musikaalirooleissa kokemistaan suorituspaineista ja keinoista, joiden avulla vaikeita tunteita voi käsitellä. Keskustelemme myös siitä, miten koulutus, suomalainen työkulttuuri ja Broadwayn ihannointi vaikuttavat näyttelijöiden kokemien paineiden taustalla. Kuuntele myös: Helena Rängman, koe-esiintymiset ja näyttelijän itsetunto – Vuoroin vieraissa Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Vieraana Saara Jokiaho. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan Kevin MacLeodin (https://incompetech.com) kappaletta Vivacity. https://filmmusic.io Licence: CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Suomessa kaipaillaan nyt kipeästi EU:n turvatakuita. Niiden syntyyn Suomikin on ollut vaikuttamassa ja aina poikkiteloin.Toimittajana Alma Onali, vieraana Tuomas Peltomäki.Tämä podcast julkaistiin 22.3.2022.Lue lisää aiheesta:-> Suomi kaipailee taas kipeästi EU:n turvatakuita. Huippukokousraporteista löysin maan, joka on estänyt Suomea saamasta niitä. https://www.hs.fi/visio/art-2000008684256.html#hsvisio #hsvisiopodcast #ukrainaLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.