Podcasts about niiden

Miksi joskus tärkeätkin asiat jäävät tekemättä, vaikka haluaisimme saada ne valmiiksi? Täydellisyyden tavoittelu ja perfektionismi voivat olla valtava vahvuus. Niiden avulla saa aikaan hienoja asioita, koska niihin jaksaa paneutua suurella intensiteetillä ja kunnianhimolla. Samalla ne voivat kuitenkin olla myös hyvin kuormittavia ja uuvuttavia, varsinkin silloin, kun oma rima nousee niin korkealle, ettei omia tavoitteita kohti uskalla enää edes lähteä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, ADHD-asiantuntija ja tietokirjailija Juulia Järvdike. Juulia on kirjoittanut kirjan Saamaton perfektionismi ja ADHD:n viisi muuta paradoksia (Tuuma, 2026) ja hän on työskennellyt neuropsykiatristen diagnoosien parissa vuodesta 2010 lähtien. Nina ja Juulia keskustelevat saamaton perfektionisti-paradoksista siitä miten perfektionismi näkyy ADHD:n piirteissä ja miten se voi ulottua työ- ja opiskeluelämän lisäksi myös ihmissuhteisiin, arkeen ja käsitykseen omasta itsestä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Mitä saamaton perfektionisti tarkoittaa ADHD yhteydessä?Miksi korkeat tavoitteet voivat joskus estää aloittamasta? Miten ADHD vaikuttaa motivaatioon, toiminnanohjaukseen ja aikaansaamiseen?Miksi jotkut asiat joko tehdään täysillä tai jätetään kokonaan tekemättä?Miten asioita voi saada paremmin aikaiseksi?Lisätietoja Juulia Järvdiken kotisivut: https://www.jarvdike.fi/ ja https://www.saamattomat.fi/Juulia Järvdike Instagram: @adhd_kuiskaajaJuulia Järvdike Tiktok: @adhdkuiskaajaJuulia Järvdike Facebook: adhd.kuiskaajaJuulia Järvdiken kirja: Saamaton perfektionisti ja ADHD:n viisi muuta paradoksia ADHD- supervoimakorit ADHD liiton kotisivut: ADHD-liitto Mielenterveystalon perustietoa ADHD:sta -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi yrittää uumoilla yhtiön osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä.Monologijaksossa käyn läpi koko prosessin, jolla tutustunut pörssitulokkaaseen ja päätän osallistumisesta sen osakeantiin tai -myyntiin.Aiemmin Grillissä on käsitelty sitä, mitä tilastot kertovat listautumisista. Kannattaako niihin osallistua ja millä taktiikalla?Aiempi jakso:https://www.youtube.com/watch?v=Ch3yAfD70F0

Sisältövaroitus : Jaksossa keskustellaan syömishäiriöstä ja aliravitsemustilasta. 1. Ystävän luona yökyläily on mulle täysin vieras ajatus 2. Vuosia syömishäiriöitä ja aliravitsemusta. 3. Näin Miss Suomi-kisojen naiskuvaa saatais muutettua.. *Podmessa voit kuunnella Kolme käännekohtaa -podcastin kaikki jaksot ja kaudet — ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com

Huhtikuussa 1975 Kambodžassa pysähtyi aika. Verisen sisällissodan päätteeksi valtaan nousi Pol Potin johtama punakhmer-liike, jolla oli hallussaan visio. Historia pyyhittäisiin puhtaaksi ja kaikki aloitettaisiin alusta - vuodesta nolla. Kaupungit tyhjennettiin, koulut ja sairaalat suljettiin, raha lakkautettiin. Niiden tilalle oli määrä rakentaa agraariutopinen talonpoikaisyhteiskunta.Se, mitä seurasi, oli yksi ihmiskunnan historian radikaaleimmista ja tuhoisimmista kokeiluista. Vain neljässä vuodessa koko valtio muutettiin suljetuksi vankileiriksi. Pakkotyö, nälkä, kidutus ja järjestelmälliset teloitukset tappoivat arviolta jopa kaksi miljoonaa ihmistä — lähes neljänneksen maan väestöstä.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Ben Kiernan. The Pol Pot Regime: Race, Power, and Genocide in Cambodia under the Khmer Rouge, 1975-79 (1998)David P. Chandler. Brother Number One: A Political Biography of Pol Pot (1999)Philip Short. Pol Pot: Anatomy of a Nightmare (2006)https://www.britannica.com/event/Cambodian-genocidehttps://www.bbc.com/news/world-asia-pacific-13006828https://eccc.gov.kh/en/caseshttps://www.cfr.org/articles/cambodias-descent-death-spiral-fifty-yearshttps://freedomhouse.org/country/cambodiahttps://www.humanity-consultancy.com/publications/policies-and-patterns-state-abetted-transnational-crime-in-cambodia-as-a-global-security-threathttps://www.amnestyusa.org/reports/i-was-someone-elses-property-slavery-human-trafficking-and-torture-in-cambodias-scamming-compounds/https://www.buddhistchannel.tv/index.php?id=53,9566,0,0,1,0S21: The Khmer Rouge Killing Machine (2003)Enemies of the People (2009)Don't Think I've Forgotten: Cambodia's Lost Rock & Roll (2014)

Haastattelemani “queerihkön” aktivistiyhteisön jäsenet kuvaavat Suomea erityisen kylmäksi paikaksi. Suomessa kohtaamiset ja instituutiot heijastavat maailmaa, jota ei ole rakennettu heitä varten. Ilonpidolle varattujen tilojen ja yhteisöllisen hoivan luominen tuo lämpöä rakenteelliseen kylmyyteen, mutta usein tilat rakentuvat epätasaisesti jakautuvan työn ja vastuunkannon varaan. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat rotu, ihonväri, luokka, sukupuoli sekä epätasa-arvoinen mahdollisuus turvaan.Kirjoittaja: Nia Sullivan

Uskelanjoki virtaa läpi varsinaissuomalaisen maiseman. Alueella on asuttu jo pitkään, ja jokeen liittyy paljon muistoja, kuulopuheita ja tarinoita. Niiden jäljillä jokimaisemassa vaeltavat kuvataiteilijat Kati Rapia ja Ilona Valkonen. Projekti on osa John Nurmisen Pellon perintö- hanketta. Minna Pyykkö lähti taiteilijoiden mukaan kevätretkelle Somerolle Häntälän notkoon joen latvavesille. He juttelivat jokeen liittyvistä tarinoista ja istuivat maalaamaan edessä avautuvaa komeaa maisemaa.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Oletko kuullut yhteismalleista, joita kutsutaan englanniksi termillä 'joint models'? Yhteismallit ovat tuore tilastollinen tapa yhdistää toistomittaus- ja elinaika-aineisto ja analysoidaan ne yhtä aikaa. Tämä vielä vähän käytetty menetelmä sopii moneen erityiseen datahaasteeseen. Yhteismalleilla voidaan analysoida toistomittausdatan ja elinaikadatan yhteyttä tai voiko toistomittausdata toimia surrogaattina elinaikatapahtumalle. Niiden avulla voidaan huomioida informatiivinen puuttuva data tilanteissa, joissa perinteiset toistomittausmallit tuottavat epäluotettavia tuloksia. Elinaika-analyysissä yhteismalleilla saadaan rakennettua kliinisesti uskottavampi malli, kun mallissa on mukana aikariippuva kovariaatti. Lisäksi yhteismalleilla voidaan ennustaa yksilötasolla elinaikatapahtumaa toistomittausdatan avulla. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa biostatistikko Eliisa Löyttyniemi kertoo monipuolisista yhteismalleista ja kuinka ne tarjoavat selkeän metodologisen edun perinteisiin malleihin verrattuna tilanteissa, joissa pitkittäisaineiston lisäksi on elinaikatietoa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Millainen sitten on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin siis kannattaa lähteä retkelle. Tätä on arvuuteltu moneen kertaan. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa. Luontoretkellä Roger Grundström ja Juha Laaksonen ovat pöllöretkellä Raaseporissa.

Runner's High Podcastissa puhutaan juoksukelloista ja vieraana on tällä kertaa Mikko Järvinen Huaweilta. Mikko kertoo paitsi upouudesta Huawei Watch GT Runner 2 -kellosta, niin myös yleisesti juoksu- ja urheilukellojen ominaisuuksista sekä niiden kehittymisestä ja kehittämisestä.Jakso on toteutettu yhteistyössä Huawein kanssa.Huawei Watch GT Runner 2 on nyt myynnissä, ja avajaistarjouksena kello ostettavissa 19.4. 2026 asti hintaan 379 €. Tutustu kelloon tarkemmin ja nappaa tarjous klikkaamalla tästä linkistä.Runner's High Podcastin Instagramissa on myös sunnuntaihin 5.4.2026 asti arvonta, jossa voit voittaa kellon itsellesi.Jos haluat tutustua jaksossa mainittuun Huawei Health Labiin, tsekkaa tämä video Youtubesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitänyt toisen presidenttikautensa ensimmäisen Kansakunnan tila -puheen. Sen sisältöä ruotii kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki Washingtonista. Trumpin sisäpoliittisesta asemasta keskustelevat tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista sekä tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta. Eduskunta keskustelee tänään hallituksen ilmastolinjauksista, kun lähetekeskusteluun tulee Valtioneuvoston pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat. Niiden vaikutuksista liikenteeseen ja autoalaan ovat keskustelemassa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat- ja teollisuus ry:stä sekä Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Tuoreen Talouspulssi 2026 -raportin mukaan Suomen yrityskenttä eriytyy nopeasti voittajiin ja häviäjiin. Mistä tämä kehityskulku johtuu? Haastattelussa Visma Solutionsin toimitusjohtaja Juhani Mönkkönen. Monet ammattikorkeakoulut kannustavat kansainvälisiä opiskelijoita opiskelemaan suomen kieltä apurahojen avulla. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa, opiskelijoiden on mahdollista saada stipendejä. Toimittaja Maija Tuunilan haastateltavina ovat sairaanhoitajaopiskelija Anjali Bista ja koulutusjohtaja Miia Karttunen. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anna Nevalainen ja Petri Kejonen.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kelpaako piste? vuoden 2026 ensimmäinen jakso kirjataan ylös numerolla 68. Vuoden alun kuulumisten jälkeen siirrytään divarin maailmaan, jossa on tapahtunut sitten joulun ajan edellisen jakson. Jaksossa on tuttuun tapaan top3-listaus, kuulijakysymysten vastauksia ja voimatauko. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Jo neljännelle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Meillä kaikilla on mieleen ja käyttäytymiseen liittyviä harhakäsityksiä. Niiden tunnistaminen ei ole uhka, vaan se avaa mahdollisuuden tarkastella avoimesti vaihtoehtoisia näkökulmia ja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Minna Miao. Minna on kirjoittanut tietokirjan Harhakäsitykset mielestä: Vältä väärän psykologisen tiedon ansa (Tuuma, 2025). Nina ja Minna keskustelevat uskomuksista, jotka kuulostavat helposti uskottavilta, mutta eivät aina kestä tieteellistä tarkastelua.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Viehättävätkö vastakohdat todella toisiaan? - Ovatko “miesten ja naisten aivot” täysin eri planeetoilta? - Voiko minkä tahansa taidon oppia harjoittelemalla 10 000 tuntia? - Syntyvätkö parhaat ideat ryhmässä vai sittenkin yksin?Lisätietoja:Minna Miao kotisivut.Minna Miao Instagramissa. Minnan kirjat löydät täältä: Harhakäsitykset mielestä. Vältä väärän psykologisen tiedon ansa. (Tuuma 2025)Prokrastinaatio - Aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan (SKS 2023)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tässä jaksossa Jenni ja Joonas perehtyvät seksiasentoihin. Niiden moninaisuuteen, merkityksiin ja siihen, miksi “oikeat” asennot ovat aina yksilöllisiä. Miksi asentojen merkitys jää usein huomioimatta ja miten pienikin muutos asennossa voi muuttaa koko kokemuksen?Jaksossa avataan myös seksin ja pornon eroa — sekä sitä, miten esimerkiksi pornon seksikuvasto muokkaa odotuksiamme.Lisäksi pohditaan, miten flirttiä ylläpidetään pitkässä parisuhteessa, ja miten pienet arkiset eleet ylläpitävät yhteyttä. Entä voisiko seksin harrastamista “harjoitella” kumppanin kanssa — ja miksi se kannattaa?Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast — jatketaan keskustelua siellä!

Koska unijaksot ovat olleet supersuosittuja, päätettiin ottaa yksi lisää ja tuoda mukaan näkökulmaa, josta harvemmin puhutaan: naisen unen erityispiirteet. Vieraan kanssa käydään läpi mm. miten naisen unentarpeet poikkeavat miehen unesta? Onko älylaitteiden suurempi haitta uneen liittyen kirkas valo vai informaatio, jota ruudusta tulee? Miten ruutuaika ylipäätään vaikuttaa meidän uneen? Onko kuorsaaminen vaarallista terveydelle? Miten ferritiini ja uni kytkeytyvät toisiinsa? Miten vuorotyöläisen, tietotyöläisen ja fyysistä työtä tekevien unentarpeet eroavat toisistaan? Miten uni, ravinto ja liikunta ovat kytköksissä toisiinsa? Miten vaihdevuodet vaikuttavat uneen? Mitkä ovat vieraan top5 keinoa unen laadun ja määrän parantamiseen? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä Naisen uni -kirjan kirjoittaneen unilääkäri Eeva Löfgrenin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiEeva Löfgren- IG: https://www.instagram.com/eeva_unilaakari/- Kirja: https://www.tammi.fi/kirjat/naisen-uni/- Vastaanotto: https://www.terveystalo.com/fi/asiantuntijat/l/eeva-lofgren

Kuluva syksy on ollut aasialaisten demonien aikaa, ainakin animaatioelokuvien osalta. Mutta mistä on oikein kyse? Miksi lapsille ja nuorille tarjotaan pahojen henkien infestoimaa maailmaa ja ikuista taistelua demonien ja ihmisten välillä? Yksi syksyn suurimpia ilmiöitä on korealaiseen k-pop -musiikkikulttuuriin sekä perinteiseen korealaiseen kansanuskoon pohjautuva yhdysvaltalaisanimaatio K-popparit demonien jäljillä, eli K-Pop Demon Hunters. Se kertoo ihmisten ja demonien välisestä taistelusta, jota johtaa nykyaikana Huntrix-bändin jäsenet. Elokuva on noussut kolmessa kuukaudessa Netflix-suoratoistopalvelun kaikkien aikojen katsotuimmaksi teokseksi, ja elokuvan musiikkikappaleet ovat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon Yhdysvalloissa. Toinen valtava niin ikään demoniaiheinen animaatiosarja, jonka viimeisimmät osat tullaan julkaisemaan elokuvateattereissa koko illan elokuvina, on japanilainen anime Demon Slayer. Syksyllä elokuvateattereissa pyörinyt päätöstrilogian ensimmäinen osa Kimetsu no Yaiba Infinity Castle on jatkumoa vuonna 2016 alunperin alkaneelle anime- ja mangasarjalle, joka on kaikkien aikojen menestynein elokuva Japanissa, ja josta on tullut supersuosittu myös länsimaissa. Miksi nämä animaatiot ovat nousseet niin valtaviksi ilmiöiksi, ja millaisesta kansanuskosta ja kulttuurista ne ammentavat? Kuinka paljon näiden animaatioiden taustalla on oikeaa kaukoidän demoni- ja mytologiaperinnettä, kuinka paljon lainattua modernia kuorrutusta? Kulttuuriykkösen vieraina japanologi ja elokuvatoimittaja Viktoria Murskaja, aasialaiseen elokuvaan ja kulttuuriin erikoistunut tutkija Eija Niskanen sekä korealaiseen shamanismiin ja kansanuskoihin erikoistunut opiskelija Sara Vuoni. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monet nisäkkäät liikkuvat lähinnä hämärissä ja öisin. Siksi hajuaisti on niille huomattavasti tärkeämpi kuin näköaisti. Tuoksuilla ja hajuilla on myös monia merkityksiä. Niiden avulla merkitään reviireitä, varoitellaan ja houkutellaan lajitovereita, sekä etsitään ravintokohteita. Luontoretkellä tohtori Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen johdattavat meidät Kirkkonummella nisäkkäiden hajujen ja tuoksujen mielenkiintoiseen maailmaan.

Pinnan alla huojuvat meriajokasniityt ovat biomassoiltaan suurimpia eliöitä Itämeressä ja elintärkeitä hiilinieluja valtamerissä. Niiden tulevaisuus on uhattuna niin täällä kuin globaalisti. Meriniityllä kävellyt tietokirjailija Juha Kauppinen avaa merten salaisuuksia ja ihmisen pakkomiellettä entistä suurempaan terassiin.  

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Trumpilta iso strateginen virhe. Putin sai Alaskasta sen mitä halusi huonosti valmistautuneelta Trumpin tiimiltä, yhdysvaltalaisasiantuntija sanoo ohjelmassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Raamattutunti 27.08.2025: Jouni Tajasvuo

Jo varhaiset matemaatikot törmäsivät siihen, että tilavuuden laskemiseen liittyvissä kolmannen asteen yhtälöissä tuloksena oli toisinaan negatiivinen neliöjuuri. Tämä kaihersi, sillä tulos oli mahdoton. Kuten monet muistavat kouluajoilta, negatiivisia neliöjuuria ei ole: mikään luku kerrottuna itsellään ei anna negatiivista tulosta. 1500-luvulla Gerolamo Cardano toi ongelmaan ratkaisuksi kompleksiluvut. Niiden avulla saatiin negatiivisia neliöjuuria sisältävät laskut ratkaistua. Hän kuitenkin kuvaili kompleksilukujen käyttöä kidutukseksi. Nykyisin kompleksiluvut ovat korvaamattoman tärkeä osa matematiikkaa ja fysiikkaa ja ne ovat avainasemassa monissa tekniikan alan keksinnöissä. Mutta miksi ne ovat niin tärkeitä? Mihin niitä käytetään? Haastateltavina ovat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Bique sekä teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Lahden Frisbee Clubin puheenjohtaja Mino Lahtonen levittää mieluusti friban ilosanomaa. Aikanaan hän kehittyi lajissa nopeasti ja kisaili, mutta nykyään frisbeegolf tuo miehelle harrastuksena hyvää fiilistä.Lahtonen myös värjää itse kiekkojaan esimerkiksi partavaahtoa tai kiisseliä apuna käyttäen.- Mentaalipeli on frisbeegolfissa tärkeää. Sillä on suuri merkitys millaisella kiekolla heittää. Kiekon pitää olla henkilökohtaisesti tärkeä tai muuten hieno.Lahtonen kertoo myös, että kengät ovat todella tärkeät. Niiden täytyy olla luistamattomat ja mukavat pitää jalassa.- Monet käyttävät paljasjalkakenkiä.Nimessä oleva golf on Lahtosen mielestä hieman harhaanjohtava, koska lajilla ei hänen mukaan ole ihan älyttömästi yhteistä golfin kanssa.Mino Lahtonen vieraili Radio Voiman iltapäivässä perjantaina 25.7.2025.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/131732132 Kaipaatko hidastamista olennaisen kysymyksen äärelle tai kimurantin ongelman moninäkökulmaista tarkastelua? Tilaa minut palvelukseesi. Lue lisää syvennyttäjästä: https://tinyurl.com/syvenny 84. jakson vieraana tietokirjailija ja valokuvaaja Sami Karjalainen. Jakso taltioitiin 11.04.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/84-sami-karjalainen Videoversio: https://youtu.be/olJkZFCFhl4 Spotify: https://spti.fi/3agiyG2 Apple Podcasts: https://apple.co/44k6sZX RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Miten päädyit hyönteisten maailmaan? 00:03:29 Hyönteiset, ötökät, määritelmät 00:05:29 Muodonvaihdos, muodonmuutos, metamorfoosi? 00:12:44 Polku luontovalokuvaajaksi 00:20:55 Uskomaton, näkymätön maailma 00:26:18 Metamorfoosien tavanomaisuus ja kirjo 00:49:10 Loiset 00:55:59 Ritariperhosen koteloituminen 01:09:52 DNA 01:16:33 Ritariperhosen kuoriutuminen 01:21:39 Ötökän elämää 01:26:13 Loispistäinen nimeltä Jörn 01:31:18 Kelpo luteita ja kännisiä kimalaisia 01:36:07 Silmät ja värit 01:46:02 Hietakiitäjäisen kiehtova metsästystyyli 01:56:54 Muumeista tuttu muurahaisleijona 02:03:10 Leppäkerttumuisto 02:06:56 Hyönteisten moraalinen arvo. 02:22:07 Lars von Trier, valokuvausmenetelmät, luovuus 02:29:29 Kuva tuhannesta kuvasta 02:39:42 Loppulyhyet Samin nettisivu https://www.samikarjalainen.fi Samin FB https://www.facebook.com/sami.karjalainen.75 Samin IG https://www.instagram.com/sami.karjalainen_insectphotos Muodonvaihdoksia ihmettelemässä ja muut Samin kirjat https://www.samikarjalainen.fi/mina.html Von Trierin innoittama Kaupunkikaruselli-kuvasarja https://www.samikarjalainen.fi/kaupunkikaruselli.html Tääkaupunki-kuvasarja https://www.samikarjalainen.fi/taakaupunki.html Åke Sandhallin kirja Pikkueläimiä https://www.finlandiakirja.fi/fi/ake-sandhall-pikkuelaimia-ebb141 Suomen päiväperhoset https://www.antikvaari.fi/teos/suomen-paivaperhoset/62a41820eaa1ec176c48d989 Suomen eläimet -sarjan kirja hyönteisistä https://www.antikvaari.fi/teos/suomen-elaimet-4/62a3075feaa1ec176c36a5fa Rintalan ja Rinteen kirja Suomen luteet https://www.goodreads.com/book/show/28570577-suomen-luteet Sami Minna pyykön ohjelmassa 2016 https://areena.yle.fi/1-3779429 Sami Minna pyykön ohjelmassa 2017 https://areena.yle.fi/1-4187860 Zerene Stacker -softa https://www.zerenesystems.com/cms/stacker – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Tutkimusprofessori Taina Laajasalo työskentelee erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuri osa ajasta kuluu ACE-tutkimuksen parissa.  ACE-tutkimus (Adverse Childhood Experiences) on lapsuuden ajan haitallisten kokemusten tutkimusta, jossa tutkitaan ja pyritään ehkäisemään haitallisten lapsuuden ajan kokemusten, kuten väkivallan, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien sekä laiminlyönnin vaikutuksia lapsiin. Myös vanhempien riitaisa ero, jossa lapsi jää riidan välikappaleeksi voidaan katsoa olevan ACE-kokemus. Kun ACE-tutkimus alkoi joitakin kymmeniä vuosia sitten, tarkasteltiin lähinnä kodin olosuhteita, mutta nykyään tiedostetaan myös esimerkiksi koulukiusaamisen ja kodin ulkopuolisten kaltoinkohtelun negatiivinen merkitys lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille. ACE-tutkimuksen kautta on tullut selvästi ilmi, että kasautuessaan ACE-kokemukset lisäävät voimakkaasti riskiä esimerkiksi myöhemmille mielenterveyden häiriöille, päihdehäiriöille ja itsetuhoisuudelle mutta selvästi myös esimerkiksi syövälle ja sydänsairauksille. Myös akateemisille taidoille ACE-kokemuksista on selvää haittaa. ACE-kokemukset ovat siis myös iso kansanterveydellinen haitta. Monella tällä hetkellä huonosti voivalla lapsella tai aikuisella on taustallaan nimenomaan kasautuneita ACE-kokemuksia.  - Toivo toimii kuitenkin puskurina ACE-kokemuksia vastaan. Toivo voi auttaa selviämään vaikeistakin kokemuksista, Taina Laajasalo sanoo.  ACE-kokemukset eivät ole myöskään suoraan deterministisiä, on tärkeää tiedostaa että suoraan nämä eivät automaattisesti vaikuta haitallisesti.  - Ja se yksikin turvallinen aikuinen lapsen tai nuoren elämässä voi riittää kumoamaan haitallisten lapsuuden ajan kokemusten vaikutuksia.  Linkkejä, joista löytyy lisätietoa ACE-kokemuksista: https://acelife.fi https://sites.utu.fi/finnbrain https://www.iloajatoivoa.fi/blogs/lapsuuden-haitalliset-kokemukset-ace---tasmallinen-mittari-vai-elamanhistorian-tyokalu- https://traumainformoitu.fi/ace-tapahtumat-ja-niiden-merkitys/ https://psykologilehti.fi/lapsuudenaikaiset-haitalliset-kokemukset-seuraamukset-ja-mekanismit%EF%BF%BC https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/haitalliset-lapsuudenkokemukset-elamankulussa-pitkan-aikavalin-seuraukset-ja-vaikuttavat-ehkaisyn-keinot-acelife- https://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/ Taina Laajasalon tutkijasivu, josta löytyy linkkejä Tainan julkaisuihin:  https://thl.fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/turva/turva-ja-suojelu/henkilosto/taina-laajasalo

Kun elämä pysäyttää, kasvu alkaa. Laulaja Mikko Harju saapuu jaksoon kertomaan rehellisesti ja avoimesti polustaan mielen hyvinvoinnin äärelle. Siikaisista kotoisin oleva Mikko eli aktiivisen lapsuuden metsissä ja urheilukentillä, mutta sisäinen kasvu alkoi toden teolla 17-vuotiaana, kun hän sai käsiinsä elämäänsä muuttaneet kirjat Havahtuminen ja Alkemisti. Niiden myötä syttyi kipinä itsensä kehittämiseen – matka, joka on kulkenut musiikkiuran noususta terapian kautta ADHD-diagnoosiin. Jaksossa Mikko puhuu parisuhteen päättymisestä, alakuloisista vuosista, terapiaprosessista ja siitä, miten ADHD:n ymmärtäminen muutti hänen koko elämänsä kartan. Tämä on jakso unelmista, oivalluksista ja siitä, miten rohkeus kohdata itsensä voi johtaa syvempään yhteyteen – niin itseen kuin muihin.

Ehtoollisjumalanpalvelus 4.5.2025 Saarna: Harri Kröger

Metsäjänis on melko yleinen nisäkäs Pohjois-Suomessa, mutta eteläisessä Suomessa se on suorastaan harvalukuinen. Niiden valokuvaaminen ei ole niin helppoa kuin luulisi. Luontoretkellä Juha Laaksonen on saanut kaveriltaan vinkin yllättävästä metsäjänispaikasta ja lähtee Saaristomerelle, Jurmoon, katsastamaan pitävätkö huhut paikkansa. Pääseekö Jurmossa ihailemaan metsäjäniksiä helposti ja kuinka paljon niitä mahdollisesti on? Millainen laji metsäjänis oikein on?

Aprillipäivä on käsillä ja pääsiäinenkin tuloillaan. Niiden kunniaksi toimittajamme Nipa muisteli omien kalareissujensa mämmikourailuja eli tunarointeja ja hölmöilyjä. Vastaavasti aprillijuksaamisen hengessä Nipa muisteli erikoisimpia, kalavaleilta kuulostavia, tositapahtumia vuosien varrelta. Parissakin kohdassa hän puhuu ihan aidosti palturia. Kuuntele tarina ja käy kurkkaamassa kuvat Kalastajan Kanavan Instagramista. Missä kohdissa toimittajalta menivät mämmit ja pashat sekaisin?Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kivana oleminen on houkuttelevaa. Turvallista. Kukapa ei haluaisi olla pidetty? Entä mitä seuraa, kun kivana oleminen ja tärkeät päämäärät ovat keskenään ristiriidassa?  Niiden, jotka pääsevät elämässään pitkälle, voi usein sanoa olevan enemmän kyvykkäitä kuin kivoja.  Kyvykäs ei mielistele eikä etsi hyväksyntää. Kyvykäs ei kumarra välttääkseen konflikteja. Kyvykäs tekee sen, mitä on tehtävä, vaikka se sattuisi – ei vain muihin, vaan joskus myös häneen itseensä.  Kun kivat myötäilevät, kyvykkäät rakentavat sinne, minne kiva ei uskalla.

Pasi Heikuran vieraana on oikeustieteen professori Kaius Tuori, joka osaa selittää, mikä ero on varkaudella ja luvattomalla käyttöönotolla. Ohjelmassa mennään syvään päätyyn ja katsotaan, mihin suuntaan lumipallo voi vyöryä, sekä polkaistaan miinakeskustelu käyntiin. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut jo aikaisemmin symboleiden syntyä alkemiasta kabbalaan. Uudessa kirjassaan Symbolien joulu hän avaa kulttuurihistoriamme kansainvälisiä juuria. Miksi laitamme rusetin joululahjan päälle, miten kärpässieni liittyy jouluun? Miten joulun väreiksi valikoitui vihreä, punainen ja kulta ja mitä nämä värit merkitsevät? Nyt uudempi joulukoriste meidän pohjoisissa kodeissa on puinen pähkinänsärkijänukke. Tämä itse pähkinänsärkijä, keittiövälineenä on keksitty jo 1600-luvulla, mutta kuuluisaksi se tuli Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletista, jonka ensi-ilta oli Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1892. Miksi pähkinänsärkijästä tuli näin suosittu joulukoriste? Mitä tämä sotilas symboloi? Onko tässä vedenjakaja, ei kristillisestä symbolista tulee uudenlainen maallisempi joulukoriste? Ohjelman vieraana on symbolitutkija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Raamattutunti 27.11.2024: Jouni Tajasvuo

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkauden päättää suuri kesäjakso. Osa juontajaporukasta kerääntyy studioon puimaan kevätkautta ja eurovaalitulosta sekä pelaamaan ulkopoliittista Aliasta. Kevätkaudella Ulkopolitistissa nähtiin kaksi erikoistuotantoa, yhteistyössä MPKK:n kanssa tehty Turvallisuusjännite-podcast sekä Europolitist-podcast. Ulkopoliittinen vakioaihe oli vaalien supervuosi, joka on tähän mennessä yltänyt Euroopan lisäksi niin Iraniin kuin Intiaankin. Eurovaalien tulokset – no, eurovaalien tulokset. Mitä ne kertovat suomalaisten poliittisesta mielenmaisemasta? Ulkopoliittisessa Aliaksessa toinen joukkue vie ja toinen vikisee. Lopussa vielä tiimin suositukset kesälle. Niiden myötä podcast-tiimi toivottaa hyvää kesää – syksyllä palaamme paremman ulkopoliittisen keskustelun pariin!

Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Mitä pöllöt tekevät tähän aikaan vuodesta, onko niitä metsissä vähän vai paljon ja millainen pöllökevät on tulossa? Entä millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin kannattaa lähteä retkelle. Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta. Mitä sinä haluaisit tietää pöllöistä ja niiden elämästä. Soita ja kysy tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen pöllöillassa asiantuntijana on Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Arto Luttinen on geologi Helsingin yliopistosta, jonka tutkimusaiheena ovat tulivuoret. Hän on tutkinut aivan valtavia muinaisia tulivuorenpurkauksia Etelämantereella. Niin suuria, että niiden kokoluokkaa on vaikea ymmärtää. Planeettamme on täynnä mitä uskomattomampia luonnonilmiöitä, ja tulivuoret kuuluvat ilman muuta minun listaani. Tässä jaksossa opitte mm. paljon perusasioita tulivuorista, niiden hämmästyttävästä voimasta, sekä Suomen omasta erittäin kiinnostavasta vulkaanisesta historiasta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Lohikäärmeen kulttuurihistoria kulkee läpi dynastioiden ajan Kiinan sekä keskiajan Euroopan. Lohikäärmeen vetoava hahmo on taipunut moneksi, joskus siunaukselliseksi, joskus taas petomaiseksi viholliseksi. Filosofian tohtori Otto Latva on tutkinut lohikäärmemyyttien historiaa. Niiden vaikutus on ollut niin suuri, että keskustelu kulkee samalla läpi vuosituhansien ja ympäri maailman. Otto Latva on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vaihdevuosiin liittyvää jaksoa on toivottu useasti ja tässä se tulee! Jakson vieraan kanssa pohditaan mm. mitä vaihdevuodet tarkalleen ottaen ovat ja missä iässä ne alkavat? Vaikuttavatko stressi ja kuormitus vaihdevuosiin?  Mitä vaihdevuosissa tapahtuu kehossa ja mielessä? Ovatko vaihdevuosioireet yksilöllisiä ja mistä niitä voi tunnistaa? Mitä vaihdevuosissa tapahtuu kehonkoostumukselle, nouseeko esim. paino helpommin? Vaikuttaako vaihdevuodet treenaamiseen, uneen ja ravitsemukseen?  Millaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä vaihdevuosiin liittyy? Millaista helpotusta vaihdevuosiongelmiin voi saada: lääkinnällistä hoitoa vai elintapojen parantamista? Vaihdevuodet ja seksielämä, mitä niistä tulisi ymmärtää?  Näitä ja muita vaihdevuosi teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä gynekologi ja kliininen seksologi Leena Väisälän kanssa.  Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Leena Väisälä - IG: https://www.instagram.com/gyne_leena/ - Aava: https://www.aava.fi/laakarit-ja-muut-asiantuntijat/leena-vaisala/ - Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/laakarit-ja-asiantuntijat/leena-vaisala - Voimanosto-pienryhmätreenit: https://opcenter.fi/pienryhmatreenit-voimanosto - Kirja: https://otava.fi/kirjat/virtaa-vaihdevuosiin/

Kutsutaan häntä nimellä Aigul. Hän on kazakki, muslimi ja Kiinan mielessä epäilyttävä. Vuonna 2017 Aigul joutui Xinjiangissa suljetulle leirille. Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo matkusti syksyllä Kazakstaniin tapaamaan Aigulia. Aigul ei ole naisen oikea nimi. Vaikka Aigul pääsi pois leiriltä ja muutti Kazakstaniin, hän pelkää yhä Kiinan valvontakoneistoa. Muutama vuosi sitten Kiina sulki Xinjiangin maakunnassa leireille jopa miljoona uiguuria ja muita vähemmistöön kuuluvia. Kiinan johto kutsui laitoksia "uudelleenkoulutusleireiksi". YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan asia on toisin. Niiden mukaan Kiinaa on syytä epäillä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kiina haluaa lännen unohtavan leirit ja ajattelevan, että Xinjiangissa on kaikki hyvin. Totuus on toinen: arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä on yhä vangittuna, eikä Kiina jätä uiguureita rauhaan maan rajojen ulkopuolellakaan. Mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu? Miksi Kazakstan saattaa kääntää selkänsä omilleen? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala tutkii ympäristökatastrofien ja ilmaston vaikutusta turvallisuuteen ja geopolitiikkaan. Niiden yhteys on kenties ilmeistä, vaikuttaahan elinolosuhteet turvallisuuteemme, mutta yhteyksien moninaisuus ei välttämättä ole. Minkälaisia vaikutuksia ympäristöllä ja ilmastolla on turvallisuuspolitiikkaamme? Miten reagoisimme, jos esim. Intiassa kuolisi märkälämpöaaltoon kerralla miljoonia ihmisiä? Miten Etelä-Euroopan aavikoituminen vaikuttaa Euroopan sisäiseen politiikkaan? Miten meidän tulisi suhtautua suuriin ilmastopakolaisaaltoihin? Onko ilmasto aina poliittista? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Rahamania-podcastissamme vieraanamme on Marianne Lehikoinen, joka on muuttanut Suomeen valmennusbisneksen alalla. Me keskustelemme siitä, miksi on parempi asettaa isoja tavoitteita kuin pieniä tavoitteita. Isojen tavoitteiden asettaminen yrittäjyydessä on parempi vaihtoehto kuin pienien tavoitteiden, koska se kannustaa yrittäjää haastamaan itsensä ja tavoittelemaan suurempaa menestystä. Pienet tavoitteet voivat rajoittaa yrittäjän potentiaalia ja estää häntä saavuttamasta todellista potentiaaliaan. Isojen tavoitteiden asettaminen motivoi yrittäjää pyrkimään korkealle ja tekemään tarvittavat toimenpiteet menestyksen saavuttamiseksi. Keskustelemme myös miten Marianne on mullistanut valmennusbisneksen lähestymistavan. Marianne jakaa myös ajatuksiaan siitä, miten myydä omaa työtään arvokkaasti ilman suurta myyntiponnistelua. Isot tavoitteet ja rohkea tekeminen ovat keskeisiä teemoja tässä jaksossa. [00:00:20] Isojen tavoitteiden merkitys. [00:04:11] Yrittäjähenkisyys koulutuksessa. [00:06:49] Oma palkanmaksu tappiollisessa yrityksessä. [00:10:05] Myyntitaktiikka premiumin luomiseen. [00:12:18] Nopea kasvu digiaikana. [00:14:39] Tulokset valmennuksista. [00:17:02] Elämien muuttaminen. [00:19:20] Sivutulot ja osaamisen jakaminen. [00:24:19] Tavoitteiden asettaminen. [00:27:00] Fokuksen menetys ja resurssien käyttö [00:30:03] Usko omiin tavoitteisiin. [00:33:13] Helpompaa ilman henkilökohtaista panostusta. [00:37:30] Työurat ovat aika pitkiä. [00:40:27] Itseni kehittäminen ja uran alkuvaihe. [00:45:00] Passiiviset tulot ja sijoitukset. [00:49:15] Negatiivinen palautteen saaminen. [00:51:06] Negatiivisuus ja positiivisuus. [00:55:43] Miten niin toi on mahdollista. [01:00:23] Naiset ja työelämän haasteet. [01:02:01] Rahasta puhuminen ja negatiiviset mielipiteet. [01:03:59] Vaurastuminen ja taloudellinen menestys. [01:07:43] Itsenäinen taloudellinen turva. [01:12:19] Kasvaminen tavoitteisiin ja unelmiin.

Kun katsot ylös tähtitaivaalle, niin näet tähtiä ja planeettoja. Maailmankaikkeuden olemusta tutkivien tähtitieteilijöiden ongelmana on se, että nämä näkyvät kohteet ovat vain viitisen prosenttia kaikesta mitä on olemassa. Loput 95 prosenttia on pimeää ainetta ja kummallista pimeää energiaa. Niiden tutkiminen on hankalaa, koska ne eivät näy – siitä "pimeä" niiden nimessä. Euroopan avaruusjärjestön uusimmalla avaruusteleskoopilla Euclidilla on edessään vaikea tehtävä, sillä sen pitäisi tehdä havaintoja näistä näkymättömistä asioista. Temppu onkin etsiä pimeää ainetta ja energiaa epäsuorasti galakseja kuvaamalla ja mittaamalla. Tiedot miljardien galaksien liikkumisesta ja muodosta antavat toivottavasti vinkkiä siitä missä pimeyksiä on ja mitä ne oikeasti ovat. Haastateltavana Euclid-teleskoopin tiedejohtaja René Laureijs ja Helsingin yliopiston kosmologian professori Hannu Kurki-Suonio, joka koordinoi suomalaisten tutkimuslaitosten osallistumista Euclid-hankkeeseen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Pölyttäjäkadosta maalataan uhkakuvia, mutta Suomessa siitä ei ole tarpeeksi tietoa. Suomen pölyttäjien määrää tutkitaan viime kesänä käynnistyneellä kansallisella pölyttäjäseurannalla. Uusi tutkimustieto auttaa ymmärtämään mikä aiheuttaa eniten vaaraa kimalaisille, mehiläisille ja muille pölyttäjlle. Maataloudessa käytettävät torjunta-aineet aiheuttavat haittaa hyönteisille, mutta miten ne vaikuttavat juuri pölyttäjiin? Sitä on selvitetty tuoreessa tutkimuksessa, jossa seurattiin tuholaistorjunta-aineille altistuneiden kimalaisten käyttäytymistä. Niiden muisti ja oppimiskyky heikkenee, mutta mitä uutta tietoa tähän liittyen on löytynyt? Haastateltavat: tutkija Lotta Kaila Helsingin yliopiston maataloustieteen osastolta, erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta Toimittaja: Minna Korhonen

Kotkat ja haukat liitävät lintumaailman huipulla. Nämä petolinnut kohoavat vaivatta korkeuksiin nousevien ilmavirtausten avustamana. Niiden tarkat silmät pystyvät erottamaan yläilmoista pienimmänkin liikkeen, joka saattaa olla seuraava saalistuksen kohde. Miltä kotkien ja haukkojen tulevaisuus näyttää? Miten maailma niiden ympärillä on jo muuttunut ja miten se vaikuttaa niihin? Minkälaisia havaintoja viime aikoina näistä linnuista on tehty? Koukkunokkien illassa on asiantuntijana tutkija Pertti Koskimies ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kvasaarit ovat kaikkein kirkkaimpia aktiivisia galakseja ja maailmankaikkeuden tehokkaimpia energiantuottajia. Valtava kirkkaus syntyy, kun niiden supermassiiviseen mustaan aukkoon valuu ainetta niin sanotusta kertymäkiekosta. Mustan aukon ympäristössä materia kuumenee ja säteilee sen vuoksi paljon voimakkaammin kuin ympäröivä galaksi. Kvasaarit ovat kiehtova tutkimuskohde, koska niiden kaikkia yksityiskohtia ei vielä tarkkaan tiedetä. Ei esimerkiksi tiedetä, millä mekanismilla kvasaarin mustan aukon lähettyviltä sinkoutuu avaruuteen valtavia plasmasuihkuja lähes valon nopeudella. Kvasaareja syntyi suhteellisen varhaisessa maailmankaikkeudessa, kun universumi oli nykyistä tiheämpi ja ainetta oli tarjolla kvasaarin energiantuotantoon. Epätavallisen kirkkaita Seyfertin galakseja on ehdotettu niiden nykyiseksi vastineeksi. On saatu viitteitä siitä, että oma galaksimme Linnunratakin on saattanut olla aktiivinen historiansa aikana. Metsähovissa Kirkkonummella tutkitaan kvasaareja ja muita aktiivisia galakseja kuten Seyfert-galakseja. Haastateltavana Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatoriosta professori Anne Lähteenmäki ja dosentti Tuomas Savolainen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Juures on ravintona käytettävä kasvien turpea maanalainen osa. Porkkana, lanttu, nauris, punajuuri, selleri ja palsternakka ovat kaikille tuttuja juureksia, mutta harvoin tulee ajatelleeksi mistä ne ovat saaneet nimensä. Pasi Heikura yrittää arvata, ja kielitieteilijä, akateemikko Kaisa Häkkinen kertoo mitä juuresten nimien alkuperästä tiedetään. Ohjelmassa maistellaan myös perunalastujen nimiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Accenturen kanssa. https://www.accenture.com/fi-en Tänään puhumme blockchainista, eli lohkoketjuista. Lohkoketjut ovat monelle jo tuttu käsitteenä, mutta tiedätkö millä eri tavoilla sitä suunnitellaan käytettävän, tai missä sitä jo löytyy? Bitcoin, joo, mutta entä muuten? Tässä jaksossa Accenturen lohkoketjuasiantuntija ja Martti Ahtisaari Instituten tutkija Marika Iivari istuivat alas Williamin ja Isakin kanssa antamaan omia näkemyksiään. Missä piilee lohkoketjujen todellinen potentiaali? --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast