Podcasts about ongelma

Intro: Podcast-jumppa Pontuksen kuuluminen: hyperbolaa, hyperkytkeytymistä, hyperkiihtymistä eli syksy on tullut. Veikan kuuluminen: Uhkaako grantifikaatio eli apurahaistuminen hävittää aktivismin ja valkokaulustyön rajat? Pontuksen vaiva: Ajattelun ulkoistaminen erilaisille järjestelmille on aikamme ilmiö, jota voi havainnollistaa kolmella esimerkillä: algoritminen suostuttelu ja suosittelu, somen doksa eli mielipiteellinen homogenisaatio ja toimittajien näkökulma-automatisaatio. Ongelma ei ole itse ulkoistaminen, vaan yhdenmukaistuminen, keskittyminen ja näihin liittyvä valta. Veikan vaiva: HSL ja Molybros -kohu pyöri sen ympärillä, kuka päättää ruskeiden ihmisten mainosrepresentaatiosta. Voisi kuitenkin kysyä myös, miten HSL:n lippuhintojen korotukset yhdessä muiden elämisen hinnankorotusten kanssa vaikuttavat maahanmuuttajataustaisten ihmisten elämän ehtoihin. Toisin sanoen asiaa voisi tarkastella intersektionaalisesti pelkän representaation tuolla puolen. Suosituksissa tuoreet suomennoskirjat Mitä Israel pelkää ja Haluamme kaiken sekä mielenosoitus HSL:n lipunkorotuksia vastaan. Jaksossa mainittuja asioita: Mielenosoitus HSL:n lippuhintojen korotuksia vastaan 22.10. kl 16, Opastinsilta 6 https://www.instagram.com/p/DBRmABitJLC/?img_index=1 Raja Shehadeh: Mitä Israel pelkää? Nanni Balestrini: Haluamme kaiken Otso Kivekäs: Kuinka joukkoliikenne rahoitetaan https://otsokivekas.fi/2022/10/kuinka-joukkoliikenne-rahoitetaan/ Pierre Bourdieu: Televisiosta Kevin Roose: Futureproof: 9 Rules for Humans in the Age of Automation Mikä meitä vaivaa? Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa

Tervetuloa Hyödyn matkaan! Hyödyn matkassa on viikoittainen sarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa. Sarja on alunperin OPxSijoittamisen YouTubeen tehty videosarja, joka on nyt saatavilla myös podcastina.Seuraa meitä somessa:Instagram: OPxSijoittaminen (@op_sijoittaminen)YouTube: OP Analyysin esittelyvideo (youtube.com)X: OP Sijoittaminen (@OPsijoittaminen)Lisätietoja OP Varainhoidosta ja sen tuottamista markkinainformaatioistaOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.Esityksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! | Masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! En tiedä, oletko jo nähnyt esimerkiksi Kelan tutkimus ja tilastot tilillä X:ssä vastaan tullutta tietoa siitä, että masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Minusta meillä on ongelma, josta meidän täytyy puhua. Äsken […] The post Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! appeared first on Astetta parempi elämä.

Liity meidän Discoon: https://discord.gg/XxEcdhP38x https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/ (00:00) - Intro (05:00) - IEM Dallas 2024 (06:00) - G2 ja Stewie2k (24:00) - Vitality ja zywoon katoaminen (32:45) - NAVI (41:00) - Pitäisikö Aleksin uhrautua enemmän? (45:00) - MOUZ (48:50) - ENCEn muutokset (01:00:00) - Kuuntelijakysymys: datan käyttö CS:ssä

Radio Novan Iltapäivässä Suvi kyseenalaista mustanhuumorin työpaikkailmoituksessa. Suvi yrittää puhua patongista, mutta Esko kyseenalaistaa Suvin asenteen. Mikä sain Suvin raivostumaan asiakaspalvelutilanteessa ja miksi Eskolle on näytetty keskaria liikenteessä? Kuuntele Iltapäivän kooste tästä!

NHL:n pudotuspelit etenevät jo toisella kierroksella, ja Keskiympyrä-podcastin kauden 34. jakso paneutuu jokaiseen meneillä olevaan ottelusarjaan pintaa syvemmältä. Isossa kuvassa tarkastellaan maaliodottamien suhteita sekä voittamisen ansaintalogiikkaa. Lisäksi jaksossa aprikoidaan muun muassa Roope Hintzin tehoillan merkitystä Starsin kevääseen ja Evander Kanen kiukuttelun vaikutusta Oilersin joukkuedynamiikkaan. Keskiympyrän 34. jakson sisältö: Alkusanat ja urheilufanin unelmakesä (00:14) *** NHL-uutiset: Nimetön Utah (04:07) Valmentajat vaihtuvat, nimet ja kansalaisuudet eivät – Green, Ruff, Keefe (13:08) Hart Trophy ja Ted Lindsay Award -finalistit julki (23:45) Varauslotto suoritettu, kesän oikea rivi on… (26:35) *** Pudotuspelien toinen kierros: Rangers–Hurricanes (28:12) Panthers–Bruins (42:26) Stars–Avalanche (54:14) Canucks–Oilers (1:07:05) *** Viikon tähti Peter DeBoer (1:20:17)

Donald Trump asettaa kaikki absurdien kysymysten ääreen: Voiko presidentti järjestää laillisen vallankaappauksen? Joe Biden ryynää rankasti ratkaisevissa osavaltioissa. Lopuksi taas hyviä kotimaisia kyselytuloksia puhemies Mike Johnsonille. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/vaalirankkurit/message

Tekoälyhype, ja etenkin generatiivisen tekoälyn hype on vahvaa. Some on täynnä kaikenlaista generoitua kontenttia teksti- tai kuvamuodossa. Mutta kuka pyysi tällaista? Ja millä tavalla tämä on nyt parempaa kuin se sisältö, mitä aiemmin on ollut? Poistaako ChatGPT köyhyyden tai nälänhädän? Kouluttaako se kehitysmaiden lapset? Parantaako se naisten tasa-arvoa tai äitien oikeuksia? Vähentääkö se lapsikuolleisuutta? Poistaako se AIDSin maailmasta? Ratkaiseeko se ilmastokriisin? Mielestäni ei. Mikä on siis oikeastaan se ”vallankumous”, mistä kohkataan? Tästä puhumme tänään H. Asselmoilasen tekoälyradiossa.

Kaiken teoria yhdistäisi kaikki nykyiset fysiikan teoriat yhtenäiseksi sulavaksi kokonaisuudeksi. Sitä ei kuitenkaan ole vielä keksitty. Kvanttimekaniikan ja Einsteinin painovoimateorian yhdistäminen on osoittautunut vaikeaksi, ellei mahdottomaksi tehtäväksi. Ohjelmassa selvitetään, miksi kaiken teoriaa etsitään ja mihin sitä tarvittaisiin. Ongelma tulee esiin erityisesti mustien aukkojen tutkimuksessa: painovoimateoria ei yksinään riitä selittämään mustissa aukoissa tapahtuvia ilmiöitä vaan siihen tarvitaan myös kvanttimekaniikkaa. Entä se vaihtoehto, ettei kaiken teoriaa ole edes olemassa? Haastateltavina ovat teoreettisen fysiikan vanhempi yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Korkeimmasta oikeudesta sokkipäätös! Tai ei päätöksen sisältö, vaan se, että Trumpin vaalikelpoisuus ehti mukaan jaksoon. Vanha viikatemies Mitch McConnell lopettaa huipulla, mutta kuka sinne nousee seuraavaksi. Bidenilla ei ole hyviä ratkaisuja Gaza-politiikan suhteen. Lopuksi Dyyni-kyselyn opetus. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/vaalirankkurit/message

Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström Psykologian tohtori Tomi Bergström on kirjoittanut kirjan Mieletön häiriö – Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu. Tämä video on tallenne Facebook livekeskustelusta, jossa Tomia haastattelin hänen kirjaan liittyvistä teemoista. Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström ”Väitän, että usein mielenterveyshoito itsessään aiheuttaa enemmän harmia kuin […] The post Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström appeared first on Astetta parempi elämä.

Soteuudistus astui voimaan yli vuosi sitten, mutta sen jälkijäristykset jatkuvat. Kuntaliiton viime vuonna toteuttamassa kyselyssä kuntapäättäjät arvioivat, että noin kolmannes kuntien hyvinvointialueille vuokraamista sote- ja pelastustoimentiloista voisi jäädä tyhjiksi, kun uudesta palveluverkostosta tehdään päätöksiä. Kuntien ratkaistavaksi jää, mitä kiinteistöille tämän jälkeen tapahtuu: keksitäänkö niille uutta käyttöä, löytyykö niille vuokralainen tai ostaja, vai onko edessä tilojen purku. Ongelma kohtelee kuntia eri tavoin: kasvukeskuksissa kiinteistöt houkuttelevat ostajia, kun taas pienenevissä kunnissa tyhjille tiloille on vaikea löytää ostajaa. Kuinka kiinteistöjen kohtalo ratkeaisi mahdollisimman kivuttomasti? Huomisen talous -podcastissa aihetta pohtivat pääekonomisti Timo Vesalan vieraana Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen ja Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen.

Leikkaukset ja työelämän kiristykset hiertävät hallituksen ja ay-liikkeen välejä, ja uudet mittavat lakot uhkaavat. Politiikkaradiossa puhutaan siitä, mitä on odotettavissa ja ravisuttaako rytinä työmarkkinoilla presidentinvaaleja. Kysymyksiin vastaavat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Presidenttiehdokkaista ainakin Olli Rehn (kesk.) ja Jutta Urpilainen (sd.) ovat pitäneet työmarkkinatilannetta esillä. Rehnin mukaan sekä hallituksen että palkansaajaliikkeen olisi nyt syytä pakittaa. Rehn on esittänyt, että hallitus luopuisi ainakin kaavailemastaan ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta, jotta kiistat ratkeaisivat. Missä kulkee presidentillisen arvojohtamisen ja väärän työmarkkinoihin puuttumisen raja? Toimittajana on Antti Pilke.

Sauli ja Sergey ovat saaneet housewiveseista podcast-kollegoja, kun housewife toisensa jälkeen haluaa kertoa elämästään podcastissa. Puitteet ovat kuitenkin hyvin kummalliset. Miamin Adriana tekee kaksikon mielestä suurimman työn sarjan eteen, vaikkei ole edes sarjan päähenkilö! Kuinka paljon friend of -titteleillä vierailevat tähdet saavat palkkaa esiintymisistään? Miamin lisäksi Sauli ja Sergey käyvät läpi Salt Lake Cityn sekä Beverly Hillsin uudet käänteet iloineen ja suruineen. Jaksoissa on käsitelty niin läheisen kuolemaa kuin vietetty kannabis-illallisia.

Mikä heteroita vaivaa? Jaksossa kerrotaan, mitä tyypillinen heteromies ja heteronainen haluavat ja miksi halut ovat solmussa. Yhteiskunnallisena sommitelmana heteroseksuaalisuus on jumittunut pessimistiseksi asemasodaksi, jossa yhdellä puolella “men are trash” ja toisella puolella katkeroituvat incelit. Sopassa mukana ovat huorat ja äidit, vauvat, urat ja hermeneuttinen työ. Podcastaajia auttamaan saapuu keskiaikaiselta ritarilta näyttävä ihmissuhdeasiantuntija Johannes Ekholm, joka diagnosoi heterosuhteiden kaksi sudenkuoppaa ja yllättäen myös ratkaisee ne. Tästä päästään kysymykseen siitä, mitä miehille kuuluu. Miehillä on edelleen merkittäviä valta-asemia, jotka hyödyttävät miehiä myös ryhmänä. Suunta on kuitenkin selvä: yhä useampi mies pärjää naisia huonommin. Ongelma pitäisi ratkaista aivan muulla kuin nollasumma-ajattelulla. Muissa kuulumisissa Veikka on alkanut pukeutua hameeseen ja tajunnut, että marraskuussa kaikilla muilla on housut. Pontus näkee ympärillä pelkkiä pääkalloja ja ihmettelee, miten Israel on ehtinyt tappaa Gazassa enemmän lapsia kuukaudessa kuin Venäjä Ukrainassa vajaassa kahdessa vuodessa. Vallitsee yleinen epärehellisyys ja tuhoavan käytöksen kieltäminen, mutta MMV callouttaa mädännäisyyden. Jaksossa mainittuja asioita: Alkuperäinen heteropessimismi-essee https://thenewinquiry.com/on-heteropessimism/ Poliittinen talous -podcastin jakso Israelista https://soundcloud.com/poliittinentalous/jakso-62-israelin-valtion-synty-asuttajakolonialismi-ja-innovaatiotalous Ylen juttu itsensä syrjityiksi tuntevista keski-ikäisistä miehistä https://yle.fi/a/3-11837616 Eetu Viren: Esseitä (Tutkijaliitto) MMV-Patreon https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Tällä viikolla Tuomiolla-podcastissa keskustellaan muun muassa aivan törkeän kamalasta Expend4blesista, kehuja ja kiitoksia keränneestä Pelurista sekä The Marvels -elokuvan valtaisasta budjetista. Ja hei: Jouni raivoaa pitkästä aikaa!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä ovat keskustelemassa kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Kokoomus ja Keskusta jätettiin Pride-tapahtumasta ulos translain uudistamiseen tähdänneen äänestyksen takia. Puolueiden kaikki kansanedustajat eivät kannattaneet translain uudistusta. Konservatiivit voivat nyt halutessaan syyttää Helsinki Pridea kohtuuttomuudesta ja herkkänahkaisuudesta. Mitä seurauksia tällä poissulkemisella voi olla? Heijastaako tämä kanta samaa ehdottomuutta kuin parin viikon takainen Sanna Marinin juhlapuhe New Yorkissa? Ylen Aamu-tv:ssäkin eilen käsitelty asia on Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemä selvitys, jonka pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. On väläytelty myös taiteelliseen ilmaisuun puuttumista eli räpmusiikin sensuuria. ”JÄRJESTÄYTYNEEN rikollisuuden torjunta voi edellyttää taiteellisen ilmaisun vapauteen puuttumista”, näin seisoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemässä selvityksessä. Selvityksen pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. Mitä ajattelee raati jälleen uudesta väkivaltaviihdekohusta, jotka toistuivat yhä uudelleen? Raati miettii myös Iiu Susirajan, Käärijän ja Aki Kaurismäen pohjalta, millainen suomalaistaide voi tulevaisuudessa breikata maailmalla. Kari Enqvist on huolestunut vapaasta kansansivistystyöstä, työväen- ja kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Leikkauksia on suunniteltu kansanopistojen yms. rahoitukseen. Esitetyt summat ovat todella suuria. Enqvist ajattelee, että kansanopistot ja muu vapaa sivistystyö on tavallisen suomalaisen kansan kulttuurinen selkäranka. Eli pitääkö olla huolissaan? Rock n' Rollin ja soulin kuningattareksi kutsuttu Tina Turner menehtyi 83-vuotiaana eilen keskiviikkona kotonaan Sveitsissä pitkän sairauden uuvuttamana. Raati muistelee Turneria, hänen uraansa, taitoaan artistina, valtaava hiuspehkoa ja väkevää energiaansa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Mikä erottaa vihreiden puheenjohtajaehdokkaita? Maria Ohisalon seuraajaksi pyrkivät kansanedustajat Saara Hyrkkö ja Sofia Virta, joiden väliltä paljastui Politiikkaradion tentissä eroja ainakin kokemuksessa ja oikeisto-vasemmistoakselille sijoittumisessa. Ärhäkin keskustelu syntyi ympäristökannoista pakittamisesta. Ehdokkaat ruotivat myös vihreiden kannatusromahdusta kevään eduskuntavaaleissa. Sofia Virta paalutti, että seuraavissa vaaleissa vihreiden pitäisi saada vähintään kevään vaaleissa menetetyt paikat takaisin, ja kymmenen vuoden päästä haastaa pääministeripuolueita. Saara Hyrkkö toivoo, että nykyinen kannatus on pohjakosketus. Nykytaso ei Hyrkölle riitä, mutta hän ei halua kuitenkaan naulita mitään numerotavoitetta. Entä miten vihreät suhtautuvat, jos kokoomusjohtaja Petteri Orpo epäonnistuu yrityksessään kasata hallitus perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa? Hyrkkö sanoo, että vihreiden uudelle puheenjohtajalle saattaa tulla kutsu Säätytalolle. Hän huomauttaa, että uuden puoluejohtajan pitää olla valmis johtamaan puoluetta saman tien myös siinä tilanteessa. Virta sanoo, että vihreiden kanssa neuvotellaan ilman muuta. - Totta kai lähdemme kantamaan vastuuta, jos sellainen tilanne tulee, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hyrkkö ja Virta jäivät ainoiksi vihreiden puheenjohtajaehdokkaiksi, eli kiinnostus paikalle pyrkimiseen jäi vähäiseksi. Varapuheenjohtajiksi on sen sijaan enemmän tunkua. Kertooko ehdokaskato siitä, että todellinen puheenjohtajakisa on tulossa vasta kahden vuoden kuluttua? Kärkkyvätkö varapuheenjohtajat paikkaa, kun Hyrkkö tai Virta on ensin tehnyt likaisen työn kriisipuolueen nostamisessa? Entä mihin suuntaan puolueen pitäisi mennä? Kovimmatkin porvaritkin puhuvat nyt Suomen hiilineutraaliustavoitteen puolesta. Mihin vihreitä enää tarvitaan? Pitäisikö puolueen palata alkujuurille voimakkaampaan vihreyteen ja yrittää saada takaisin omistajuus ympäristökysymyksissä vai kirkastaa profiilia esimerkiksi talouskysymyksissä ja tähdätä enemmän yleispuolueeksi? Onko vihreät liikaa naisten puolue? Kannattaako puolueen olla kallellaan vasemmalle vai oikealle? Toimittajana on Antti Pilke.

Miten politiikalla voidaan parantaa kansanterveyttä? Keskustelemassa kansanedustajat Oskari Valtola (kok.) ja Ville Merinen (sd.). Suomi säästäisi miljardeja euroja jos kansalaiset olisivat terveempiä. Liikkumattomuus maksaa laskelmien mukaan 3,5 miljardia euroa vuosittain. Pelkästään diabeteksen ehkäisyllä voitaisiin saada miljardin euron säästöt vuosittain, kertovat kansanterveysjärjestöt, jotka viime viikolla vaativat hallitukselta koko kansan kuntotalkoita. Lihavan terveysmenot ovat noin 600 euroa vuodessa korkeammat kuin normaalipainoisen. Kokoomus on ennen vaaleja pohtinut mahdollisuutta terveysveroon, joka nostaisi epäterveellisten tuotteiden hintoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskuntavaalien jälkeen lähtivät puheenjohtajakisat käyntiin SDP:ssä ja vihreissä. Miltä näyttävät SDP Sanna Marinin jälkeen ja vihreät Ohisalon lähdettyä? Ihmiskunta kuluttaa peleihin 200 miljardia vuodessa, viisi kertaa enemmän rahaa kuin elokuvissa käymiseen. Käynnissä tuntuu oleva valtaisa kulttuurimuutos, samanlainen kun elävän kuvan ja television saapuminen viime vuosisadalla. Pohdimme myös onko intellektuellien aika auttamatta ohitse, kun puhe on aina rahasta ja taloudesta. Britanniasta on uutisoitu miten taideyleisö on sikaillut. Miksi huono käytös kulttuuritapahtumissa näyttäisi maailmalla lisääntyneen? Perjantaistudion juontaa Nicklas Wancke, ja vieraina ovat kirjailija Jarkko Tontti, kosmologi Kari Enqvist, Hki Pride -yhteisön toiminnajohtaja Annu Kemppainen.

Nuorten työuupumus on monimutkainen ilmiö, jonka taloudelliset vaikutukset alkavat olla mittavia. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Venla Kuokkanen. HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Laitetaanpa riviin viisi ihmistä, jotka voisivat ostaa sinulta. Kuka heistä todennäköisimmin kaivaa lompakkonsa esiin? Se, joka tietää sinusta ja tuotteestasi eniten. Myyjän perusteisiin kuuluu tietää, että kun asiakas ryhtyy esittämään vastaväitteitä, kaupantekohetki alkaa olla käsillä. Vastalauseet nimittäin kertovat, että asiakas todenteolla harkitsee ostopäätöksen tekemistä. Ja kuka sitten ylipäätään pystyy esittämään vastaväitteitä? Ihminen, joka tietää tuotteesta tai firmasta jotakin. Sinun pitää siis opettaa asiakkaalle mahdollisimman paljon tuotteesta. Toki voit hypätä lehtoriksi kateederille, ottaa karttakepin käteen ja alkaa luetella kiloja, senttejä, nopeuksia, suuntimia, mahdollisuuksia ja rajoitteita. Ja näillä on ilman muuta myös paikkansa. Ongelma vain on, että valtaosa meistä unohti ne opettajan pajatukset heti, kun kello soi välitunnille. Jos nyt missään vaiheessa niitä edes kuunteli. Jos taas kerrot tarinaa, jotain saattaakin jäädä mieleen vähän pidemmäksikin aikaa. Ja varsinkin mieleen jää asioita, jotka menevät paljon ominaisuusjargonia syvemmälle. Sellaisia, jotka synnyttävät tunnereaktion. Ja tunteella ne päätökset todellisuudessa tehdään. Tai, jos sana ”tunne” tuntuu vieraalta, niin puhutaan nyt vaikka mielikuvista. Tietenkään ihmiset eivät muista firmasi syntyhistoriaa eikä heidän tarvitsekaan. Jos he tietävät tarinastasi edes pieniä palasia, se tekee sinusta tutun. Ja tutun kanssa on aina mukavampi asioida. Tarinasi myös ohjaa asiakkaan ajatuksia toivottuun suuntaan. Hänelle syntyy käsitys miksi sinun tuotteesi on hyvä, miten sinä toimit, millaista sinun kanssasi on tehdä hommia. Tarina kertoo niin paljon enemmän kuin pelkät sanat, joita se sisältää, että yrittäjän on suorastaan rikollista olla hyödyntämättä sen voimaa. Tämän viikon Tuplaturinoissa puhuttiin tarinasta markkinoinnissa, miksi se toimii, miten sitä käytetään väärin ja miten sitä oikeasti pitäisi käyttää. Ja miten esimerkiksi neljällä sanalla rakennetaan vahva tarina talosta.

Nuoret ryöstävät toisia alaikäisiä, mutta poliisin mukaan katujen turvallisuus on kuitenkin hyvällä tasolla. Aiheesta keskustelevat Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.), eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen (ps.) ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, nuorisotutkija Veronika Honkasalo. Toimittajana on Antti Pilke.

Savon Aalloilla aina perjantai-iltapäivisin nostetaan esiin paikallisia musiikintekijöitä ja heidän musiikkiosaamistaan. Kuopiosta lähtöisin oleva ja keväällä pääkaupunkiseudulle muuttanut Ville Miettinen tunnetaan mm. Ongelma-yhtyeen keulakuvana ja aktiivisena keikkajärjestäjänä Kuopion alueella. Parhaillaan Ville on uusien jännittävien hetkien äärellä, kun hänen ensimmäinen soololevy nimeltään Toivoton romantikko ilmestyy perjantaina 18. marraskuuta. Villen musiikillisesta polusta sekä hänen debyyttilevystään saatiin keskustella tarkemmin tällä kertaa Savon Aaltojen treenikämpällä. Haastattelijana: Sami Turunen

Lähisuhdeväkivalta ei ole pienen piirin ongelma. Se koskettaa jollakin tavalla jokaista suomalaista. Suomessa lähisuhdeväkivaltaa on kokenut 16–74-vuotiaista 75 prosenttia ainakin kerran elämässään. Lähisuhdeväkivaltaa käyttäneitäkin on siis paljon. Tekijä voi oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä.Tämän jakso keskittyy siihen, millaisia tekijöitä väkivaltaisen käytöksen takana on ja miten lähisuhdeväkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori Heli Siltala. Heli työskentelee Oulun vankilassa psykologina. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia sekä työskennellyt lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa Vaihtoehto väkivallalle -ryhmässä.Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Ongelma pitää tunnistaa, jotta siihen voidaan puuttua ja tehdä muutos. Joskus tekijän on vaikea tunnistaa ja tiedostaa käyttävänsä väkivaltaa. Jokainen on kuitenkin aina vastuussa omasta käyttäytymisestään. Siihen voi vaikuttaa ja apua kannattaa hakea. Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mikä on lähisuhdeväkivaltaa? - Miten väkivaltaisen käyttäytymisen voi tunnistaa? - Miten tunnistaa huoli omasta käyttäytymisestä? - Millaisia tekijöitä on väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla? - Miksi väkivaltaiseen käyttäytymiseen pitää puuttua? - Miten väkivaltaa voi ennaltaehkäistä? - Millaisia apua on tarjolla lähisuhdeväkivallan tekijöille? Lisätietoa ja linkkejä:Omaan väkivaltaiseen käytökseen (tai sen uhkaan) apua voi saada näistä palveluista:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/ Miessakit ry (ehkäisevää väkivaltatyötä miehille): https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/Maria Akatemia ry (ehkäisevää väkivaltatyötä naisille): https://www.mariaakatemia.fi/toiminta/ehkaiseva-vakivaltatyo/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylässä): https://kriisikeskusmobile.fi/vakivaltatyo/Palveluita väkivallan kokijoille:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/ Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivaltaTurvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/ THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulutVäkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimusLisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta:Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia Siltala Jyväskylän yliopistossa. Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille.Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku-Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot näkyvät kuusikoissa parin kuivan ja kuuman kesän jälkeen. Ongelma tunnetaan myös kaupunkimetsissä. Voiko tuhoja jotenkin ehkäistä ja millainen puusto olisi ihanteellinen tulevaisuuden virkistysalueilla? Kaupunkiekologian professori Heikki Setälä ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävivät Lahdessa tutkailemassa kaarnakuoriaisten näivettämiä kuusia.

Kun nyt kerran päätit lukea tämän tekstin, mietipä hetki, missä syntyi lukemiseen johtava päätös. Saatat ajatella, että teit päätöksen omasta vapaasta tahdostasi. Mutta mistä tuo tahto kumpusi? Vapaan tahdon olemusta ovat miettineet tutkijat ja ajattelijat kautta aikojen. Kaikki maailmassa on lähtöisin alkuräjähdyksessä syntyneistä hiukkasista, myös me ihmiset. Hiukkasten liikkeet noudattavat fysiikan lakeja. Onko siis toimintamme ennalta määrättyä, hiukkasten liikkeistä johtuvaa? Tätä pohditaan Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistin kanssa. Vapaaseen tahtoon kuuluu, että ihminen voi päättää omista liikkeistään. Tietyissä neurologisissa tiloissa tämä ei toteudu. Esimerkiksi vieraan käden oireyhtymässä käsi liikkuu hallitsemattomasti omia aikojaan. Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa on etsinyt aivoista vapaaseen tahtoon liittyviä rakenteita. Miten paljon ihmisen toiminta on vain sähkökemiallisten ja biologisten reaktioiden seurausta — ja olemmeko vastuussa? Haastateltavina Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist sekä Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Miksi miehillä on keskimäärin korkeammat ansiot kuin naisilla? Kuinka paljon erot miesten ja naisten välillä johtuvat historiasta ja kulttuurista ja kuinka paljon nykyisestä TES-järjestelmästä? Kertooko palkkaus enemmän ammattien arvostuksesta vai kysynnän ja tarjonnan laeista? Miksi miehet hakeutuvat asiakeskeisille aloille ja naiset ihmiskeskeisille aloille? Studiossa vieraina Kokoomusnuorten aktiivi Mikael Vuorinen ja Feministisen puolueen puheenjohtaja Emilia Taskinen. Jakso on nauhoitettu 28.7.2022. (00:00) Intro (00:28) Feministinen puolue (02:20) Feminismi ja palkkatasa-arvo (06:05) Kysyntä ja tarjonta (08:29) Palkankorotusten kustannukset (10:24) Hoitajien palkat (11:46) Ammattien arvostus Suomessa (15:59) Palkkaerot ja oikeudenmukaisuus (18:55) Työpäivien pituus ja tulospalkkiot (20:11) Freelancerit ja alustatalous (23:54) Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset (29:06) Työmarkkinapolitiikan arviointi (30:56) Miehet ja naiset eri aloilla (37:02) Naisten kasvanut osuus korkeakouluissa (39:31) Hoitovapaiden merkitys työurille (41:55) Poliittiset ratkaisuehdotukset (47:07) Loppuyhteenveto

Tuomas ja Lauri keskustelevat– toki– viikon kuumimmasta aiheesta eli pääministerin tanssista. Ongelma on kaverit. Mielenkiintoisempana asiana Tuomas selittää, mikä YEL-maksu on, miksi sitä pitää nostaa ja mitä siitä seuraa. Jos olet siis aina halunnut tietää ihan liikaa eläkejärjestelmästä, just nyt on tilaisuutesi!

Erkki Lemisen raamattutunti Saaren Orpokotijuhlilla Elokuussa 1983. Puheen on äänittänyt Jouni Kontulainen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset esseisti Silvia Hosseinin, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Syy miksi naturistipäivien buffetpöydässä pitää olla pyyhe päällä

Antibiootit ovat ihmelääke, joka mullisti ihmisten elämän vain yksi sukupolvi sitten. Nyt ne uhkaavat lakata toimimasta. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta kertoo artikkelissaan antibioottiresistenssin syistä ja ratkaisuista. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Marko Virran teksti Antibioottiresistenssi – aikamme suurin ongelma? on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.

Poliisi on takavarikoinut myös muun muassa osittain 3D-tulostettuja aseita sekä taskulampun ja vasaran, joiden sisälle oli rakennettu ase.

Kun seksihalut hiipuvat, sitä usein pidetään ongelmana, joka tulee korjata. Ja yleensä korjaamisella viitataan nimenomaan haluttomaan osapuoleen. Mutta voisiko haluttomuutta tarkastella toisenlaisestakin näkökulmasta? Entä milloin edes on kyse haluttomuudesta ja milloin jostain ihan muusta? Studiossa on mukana keskustelemassa tällä kertaa seksuaalineuvoja Larissa Nevalainen. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Ketkä taiteilijat ovat arvostelun ulkopuolella? Mitä tapahtuu jos kritisoi Tove Janssonia? Uudet arkeologiset tutkimukset paljastavat, että neandertalin ihmiset elivät Euroopassa reippaasti yli 10 000 vuotta rinnakkain nykyihmisen kanssa. Sukupuuttoon kuoleminen ei ollutkaan ehkä nykyihmisen väkivaltaisuuden syytä. Mikä pieni ero mahdollisti nykyihmisen voittokulun, ja oliko kielellä ja kulttuurisilla taidoilla osuutensa? Nykymuotoiset olympialaiset ovat korruptoitunut farssi, mutta mitä keksittäisiin tilalle? Miksi Suomessa on niin vaikea puhua ruokakulttuurin ympäristövaikutuksista - ja mitä pitäisi ajatella katumaalarien sakkotuomioista? Mielipiteensä esittävät esseisti Silvia Hosseini, kirjailija Tiina Raevaara sekä suunnittelija Jussi Turhala. Janne Palkisto juontaa.

Suvi on palannut lomalta ja hänestä on tullut oikea Lappi-asiantuntija. Hän on oppinut lomallaan kaiken poroista ja kiusallisista mokista. Eskolla on myös omia kokemuksia kiusallista tilanteista ja kuinka niistä selviytyä. Kaverin puolesta kyselen -osiossa mietitään työpaikkaromanssia, minkälaiset mahdollisuudet tässä on onnistumiseen, vai tuleeko tässä samat kommunikaatio-ongelmat kuin muissakin suhteissa?

Mitä tapahtuu, kun runkkaus menee överiksi? Miten porno vaikuttaa mieleen? Onko itsensä tyydyttäminen pettämistä?

Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Aku Visala ja Rope Kojonen jatkavat keskusteluansa evoluutiosta ja pahan ongelmasta. Jumalan luoma luonto on kaunis mutta julma, ihmetteli jo Darwin.  Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spotifyssa, Stitcheristä tai Internet Archivesta.  Jos pidit lukemastasi, tykkää Areiopagista Facebookissa, seuraa Twitterissä ja Instagramissa ja tilaa kirjoitukset sähköpostiisi. Kuva: Samuel Scrimshaw @ Unsplash Areiopagin podcast #29: Evoluutio ja Pahan Ongelma, Osa 2 on Areiopagi sivuston artikkeli.

Kissa luonnossa on aihe, joka herättää paljon keskustelua. Moniko tietää, että Suomessa on jopa parisen kymmentä tuhatta kissaa, jotka elävät ulkona sään armoilla? Monet eläinsuojelijat tekevät kovasti töitä loukuttaakseen näitä populaatiokissoiksi kutsuttuja eläimiä pois luonnosta. Sieltä kissat päätyvät tavallisesti löytöeläinkoteihin, kuten Katajankulmalle Hattulaan. Kuulemme siitä hetken kuluttua lisää, mutta käydään aluksi Pälkäneellä seuraamassa, kuinka pitkän linjan eläinsuojelija Johanna Jaatinen asentaa metsään itse rakentamaansa kissaloukkua. Yli sadan kissan lauma pitäisi saada kiinni ennen talvipakkasia. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Suomessa pohditaan paraikaa sijaissynnyttämisen sallimista hyvin monimuotoisillekin perheille. Mutta miksi sijaissynnyttäjän saama palkkio nähdään edelleen moraalittomana? Millaisia eettisiä keskusteluja lapsen oikeuksista, perhesuhteista ja sijaissynnyttäjän asemasta pitäisi käydä? Tutkijatohtori Tiia Sudenkaarne kertoo. Puhumme myös lastensuojelusta. Miksi siitä on tullut meille peikko, jota pitää välttää viimeiseen asti? Tulisiko lastensuojelusta pienempi häpeä, jos näkisimme sen enemmän avunantona ja huolehtimisena kuin kyttäämisenä ja puuttumisena? Mietimme myös sitä, kuinka julkisessa puheessa osataan nykyisin piilottaa läskifobia ihan uudenlaisiin kiertoilmauksiin.

Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Aku Visala ja Rope Kojonen keskustelevat evoluutiosta ja pahan ongelmasta. Jumalan luoma luonto on kaunis mutta julma, ihmetteli jo Darwin. Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spotifyssa, Stitcheristä tai Internet Archivesta. Jos pidit lukemastasi, tykkää Areiopagista Facebookissa, seuraa Twitterissä ja Instagramissa ja tilaa kirjoitukset sähköpostiisi. Kuva: Marius Masalar @ Unsplash Areiopagin podcast #28: Evoluutio ja pahan ongelma, osa 1 on Areiopagi sivuston artikkeli.

Helppy Oy:n toimitusjohtaja Richard Nordström keskustelee hoivapalvelujen tarpeesta Suomessa sekä maailmalla, ja siitä, kuinka hän ryhtyi 34-vuotiaana äitinsä omaishoitajaksi ja miten se sai hänet pohtimaan kuinka hankalaa ja uutta hoivan järjestäminen läheiselle on. Jaksossa keskustellaan ensin Richardin urasta ennen Helppyn perustamista mm. SEB, Morgan Stanley, Goldman Sachs ja BCG. Lähes jokainen suomalainen järjestää työikäisenä jossain kohtaa hoivaa ikääntyneelle vanhemmalleen. Ongelma on, että hoivaan liittyvää tietoa ja palveluita ei ole helposti saatavilla. Nordström perusti Helppyn ratkomaan tätä ongelmaa tavoitteenaan tehdä hoivan järjestämisestä helppoa omaisille. Perustamisen jälkeen liiketoiminta on muuttunut ns. pivotoinnin kautta, kun asikastarpeet ja niiden ratkaisut selkeytyivät, ja korona lisäsi tarvetta toimia turvallisesti ja applikaatioita hyödyntäen. Jakso on kuvattu muistiviikolla Alzheimer-päivän yhteydessä. Richard onnistui neuvottelemaan Helppylle yhtiön ensimmäisen kasvurahoituksen ja sai mukaan Icebreaker.vc:n sekä Woltin perustajiin kuuluneen Elias Aallon sekä KRY:n Johannes Schildtin tukemaan Helppyn kasvua ja kansainvälistymistä mm. Iso-Britanniassa. 00:00-00:59 Seniorien kynnys pyytää apua on todella korkea erityisesti 1940-luvulla ja sitä ennen syntyneillä. Nordströmin tunsi Helppyn 100 ensimmäistä asiakasta henkilökohtaisesti tehtyään 700 tuntia hoivatyötä. Omaiset tarvitsevat tukea eivätkä saa jäädä yksin - kunnan hoivamallissa hoitajat vaihtuvat ja omaiset eivät heitä tunne. Helppyn rahoituskierroksella Icebreaker VC sekä kaksi unicorn-yhtiön founderia 01:00-44:40 Richard Nordström ja Sami Miettinen keskustelevat senioripalvelujen uudistamisesta ja Helppystä #sijoittajat #yhteiskunta #senioripalvelut #yritykset #rahoitus #VC #neuvottelu #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Naiset ovat vaikeita vai ovatko? Entä miehet? Miten ongelmat ratkaistaan? Mukana kuulijoiden kommentteja, ääniviestejä sekä Arnon ja Jussin ajatuksia parinvaihdosta.

Tässä jaksossa Jocke selittää agressiivisesti, miksi hän ei pidä siitä, kun sarjojen toistomäärät alkavat 20-30 toistoa. Ongelma on usein se, että kun toistomäärät nousevat niin intensiteetti laskee.Erikoistekniikoiden avulla meidän on kuitenkin mahdollista pitää intensiteettiä yllä, vaikka se toistomäärä nousisikin.Kysymys onkin enemmän siitä, MITEN me teemme ne 20 toistoa.Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Saunan sisällä voi olla yhtä paljon vaarallisia pienhiukkasia kuin ruuhkaliikenteessä. Tutkijat kehittävät keinoja siepata puukiukaiden haitallisia yhdisteitä.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa ollaan tavattoman ajankohtaisia, sillä pöydälle nostetaan osaajapula ja yksi siihen ehdotetuista ratkaisuista. Parempi palkka taatusti auttaa työntekijöiden houkuttelussa, mutta miten sitä pystyisi vaikkapa nyt ravintola maksamaan. – Korona sai monet vaihtamaan alaa, saisiko heidät palkanlisällä takaisin? – Miten niitä palkkoja voisi nostaa? Auttaisiko parempi kate? – Suorin tie katteen sydämeen – Ehkä emme sittenkään valitse ravintolaa hinnan perusteella – Ongelma alkaa jo lapsista – Enemmän heti vai paljon enemmän ajan kanssa? – Tähänkin tarvitaan kaikkia – Kun tavoitteenasi on pystyä maksamaan parempaa palkkaa, koko yrityksestäsi tulee parempi

Kirkastussunnuntai 18.7.2021. Riikka Hartikainen puhuu pyhäpäivän evankeliumitekstin Luuk. 9:28-36 pohjalta.

Tällä kertaa Aatoksia ohjelmistobisneksessä -podcastissa käsitellään sitä, kuinka digitalisaation avulla voidaan tukea ihmisten tervehtymistä ja hyvinvointia. Mukana keskustelemassa on ohjelmisto- ja lääkäripalveluita tuottavan Solutos Oy:n perustaja ja varatoimitusjohtaja Kalle Horjamo. Juontajana toimii Atostekin Markku Haukijärvi.Terveydenhuollossa ongelmana saattaa usein olla, että potilaat nähdään yhtenä suurena joukkona. Esimerkiksi mielenterveyspotilaat saavat hoitoa tietyn kaavan mukaan riippumatta siitä, missä vaiheessa heidän hoitojaksonsa on. Juuri tähän ongelmaan Solutoksen kehittämä toiminnanohjausjärjestelmä PIRKKO pureutuu.– Nykyiset tietojärjestelmät eivät riittävissä määrin tue toiminnanohjausta ja operatiivista johtamista. Isollakaan psykiatrian poliklinikalla ei usein tiedetä, montako potilasta on tällä hetkellä hoidossa, kuinka pitkiä heidän hoitojaksonsa ovat ja kuinka resurssit jakautuvat esimerkiksi uusien potilaiden ja pitkään hoidossa olleiden potilaiden kesken. Tämä johti oivallukseen, että jotakin uutta tarvitaan, kuvailee Horjamo. PIRKKO-järjestelmän tavoitteena on päästä nopeammin parempiin hoitotuloksiin – erityisesti potilaiden kannalta, mutta samalla myös helpottaa terveydenhuollon työntekijöiden työtä. Järjestelmä perustuu poikkeamaohjaukseen, eli aloitusnäyttö kertoo käyttäjälleen ne asiat, joihin juuri sillä kertaa pitäisi kiinnittää huomiota.– Ongelma, jonka ratkaisemme, on se, että saamme näkyväksi sekä prosessin että toiminnanohjauksen tason. Käytännössä meillä on selkeä kuva siitä, mikä hoidon vaihe potilaalla on juuri silloin menossa, tiivistää Horjamo.Järjestelmän tietoturva on varmistettu tavanomaisten teknisten menetelmien lisäksi rajaamalla sen tallentamia tietosisältöjä. PIRKKOon tallennetaan vain toiminnanohjauksen kannalta tärkein. Arkaluonteisemmat tiedot, esimerkiksi hoitokertomukset, tallentuvat ainoastaan potilastietojärjestelmään. 

UFC 261 perkuu hommat, koska on nyt ehdolla vuoden kortiksi. Usmanin eliitti taso. Rosen voitto kommunismista. Valentina on liian OP. Tulevien matsien tähystys, joissa muunmuassa: One TNT4 meemiluokan matsei. UFC Reyes vs. Jiri 

Hallitus esittää ravintolarajoituksille jatkoa kolmella viikolla ja pohtii kysymystä liikkumisrajoitusten päättämisestä koronatilanteen takia. Pitäisikö Helsingin näyttää yhtä autiolta kuin vuosi sitten? Miten Suomi aikoo käyttää EU:n koronaelvytysmiljardit? Miksi puolet rahoista laitetaan niin sanottuun vihreään siirtymään? Onko vuosikymmenien investointivaje Suomen talouden syvin ongelma? Estääkö maahanmuuttopoliittinen keskustelu työperäistä maahanmuuttoa? Vieraana on valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan maahanmuuttokritiikki vaikeuttaa päätöksentekoa työperäisestä maahanmuutosta. "Osa työntekijöistä pitää tiukasti kiinni niin sanotusta harkinnanvaraisuudesta, kun ETA-alueen ulkopuolelta tuodaan työvoimaa. Eli halutaan suojella olemassa olevia töitä. Se on toiselta puolelta vaikuttamassa samaan suuntaan kuin tämä maahanmuuttokritiikki. Niitten yhteisvaikutus on haitallinen. Se vaikeuttaa päätöksentekoa", sanoo Vanhanen Politiikkaradiossa. Vanhasen mukaan Suomessa halutaan osin jopa kieltää ikääntyvän yhteiskunnan tosiasioita. "Huomasin kannanoton, että jopa mieluummin otetaan eläkeiän edelleen korotuksia kuin työperäistä maahanmuuttoa lisää. Kannattaisi hetkeksi pysähtyä ja pohtia, että mitkä ne varsinaiset tavoitteet on. Realismia on, että tarvitsemme nuorta valmiiksi osaavaa työvoimaa. Sitä pitää saada myös maailmalta. Tämä on ikääntyvän yhteiskunnan tosiasia, että näin on. Jos sitä haluaa kieltää niin kukaan muu ei siitä vahingoitu kuin me itse", sanoo Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ihmiset pelkäävät useita asioita koiriensa ruokavaliossa. Ne ovat usein samoja, joita pidetään epäterveellisenä omistajalle. Koira ei ole kuitenkaan ihminen ja se tarvitsee erilaista ruokaa kuin omistajansa, ja liha on silloin tärkein. Silti koiran ruokinnassa ei tarvitse pelätä suolaa eikä lihan väriä. Itseasiassa punainen liha olisi paras vaihtoehto koiralle. Podcast voidaan kiteyttää yhteen toteamukseen: punainen liha ei ole vaarallista omistajalle, eikä se ole haitaksi koirallekaan. Jotta tuohon toteamukseen päästään, niin taas kierretään pitkä matka mutkitelle ja asiasta toiseen hyppien. Punaisen lihan ja suolan kammoaminen tulee ihmisten omista terveysasioista. Ajattelutavassa muinainen Pohjois-Karjala projekti on tärkein. Itärajalla syötiin aikoinaan epäterveellisesti, tehtiin kovaa työtä ja kuoltiin sydänkohtaukseen keski-iässä. Syyksi nostettiin liiallinen suolan käyttö sekä punaisen lihan suuri osuus ruokavaliosta. Aidommin kyse oli kasvisten puuttuminen, karut elinolot, lapsuusajan aliravitsemus sekä kehno terveydenhoito. Ihmisten ruokintasuosituksia kuitenkin painotettiin ja samalla opeteltiin syömään järkevämmin. Kehitys oli järkevä ihmisille ja paransi terveydentilaa sekä leikkasi kuolleisuutta. Mutta tuo koskee koiranomistajia, ei koiria. Samalla opittiin syömään ravintolisiä. Jopa liioitellen, mutta valokeilaan saatiin uusiakin, jo unohdettuja asioita - kuten D-vitamiini. Unohdettuja siksi, että kalanmaksaöljy oli laajasti käytössä risitaudin ehkäisyssä, mutta kehityksen myötä sen käyttö unohdettiin (onneksi, nimim. kalanmaksaöljysukupolveen kuuluva). Sittemmin tuli pillerit kuvioihin ja samaan aikaan THL päätti romauttaa ihmisten D-vitamiinisaannin. Jotenkin se liittyy terveyteen, mutta en ole koskaan oivaltanut miten. Itselläni D-vitamiinitasot olivat kuitenkin vain niukinnaukin riittävät, vaikka koin huolehtineeni asiasta. Samalla hypätään ensimmäiseen sivujuonteeseen. Ravintolisien käyttöä omistajan omassa ravitsemuksessa pystyisi vähentämään lautasmallin avulla, mutta mitä sitten tehdään kun ei vaan halua? Minulle tulee vahvasti kasvispohjaisesta ruokavaliosta laihdutuskuurin aikana aivan tolkuton ummetus. Se ei jihdu sinällään kasvisruuasta, vaikka korkea kuitupitoisuus altistaakin. Se tulee ruuan vähyydestä. Koirilla yleisimmät ummetuksen aiheuttajat ovat liian vähäinen liikunta ja liian alhainen ruokamäärä, usein jopa päivätasolla, mutta varsinkin per annos. Uusi tietoisuus terveellisestä ruokavaliosta siirtyi myös koiriin. Ongelma on siinä, että siirto tarkoitti ihmisten ravintosuositusten ja lautasmallin kopiointia koiran ruokakippoon. Se on väärin, koska koira ei ole ihminen. Yhtä vähän lintua, marsua tai akvaariokalaa voi tai saa syöttää kuin ihmistä. Sitten siirrytäänkin toiseen sivujuonteeseen. Syy siihen, että ei tajuta erottaa koira ihmisestä, on koiran inhimillistäminen. Oman käsitykseni mukaan se jihtuu vahvasti siitä, että ihmisiltä puuttuu ihmissuhteet tai suhteet muihin ihmisiin on tavalla tai toisella vääristyneet niin odotusten kuin oletustenkin mukaan. Kun lemmikki korvaa ihmiset, niin ihminen alkaa suhtautumisessaan muuntamaan koiraa ihmisen rooliin, koska on sosiaalinen laumaeläin. Mutta se ei toimi, aivan yhtä vähän kuin että marsu olisi koiran laumakumppani tai russeli hevosen. Ihmisten ruokapyramidi ei kerro ruoka-aineryhmien tärkeyttä. Se kertoo vaadittavat syöntimäärät, jotka perustuvat niin ravintoaine- kuin energiatiheyteen. Sen jälkeen asian lipsahti käsistä ja siirryin suoraan hevosten ruuansulatukseen ja siitä seuraavassa hypyssä selittämään miksi hevosten syömättömyys ja koirien jatkuva syöminen aiheuttaa kummallekin ruuansualtusongelmia. Syy on eläinlajille väärä tapa altistua vatsahapoille - hevosella on oltava koko ajan ruokaa, koska sillä on keskeytymätön ruuansulatus, mutta koiran pitää syödä paljon harvakseltaan, jotta sillä ei olisi keskeytymätöntä ruuansulatusta. Eläinlajit määräävät omat taroeensa, ei miten ihmisellä asiat ovat. Tarkoitus oli kuitenkin muistuttaa, että koiran ravintopyramidi oli täysin päivastainen ihmisten malliin. Siksi kumpaakaan mallia ei voida siirtää toiselle. Terveillä koirilla kaksi tai kolme ruokintakertaa ei perustu koiraan, vaan omistajaan itseensä - ja omistaja heijastaa omat halunsa koiraan. Koiralle terveellisin tapa syödä olisi kuitenkin kerran päivässä melkein joka päivä.  Ihminen saattaisi aika ajoin tarvitakin suolaa lisää, varsinkin jos jodioidun pöytäsuolan käyttöä on leikattu piilosuolapelon takia tai hikoillaan paljon kuntoilun yhteydessä, mutta koiralla ei ole varsinaista lisäsuolan eli natriumin tarvetta oikeastaan koskaan. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin että lisäsuola olisi koiralle haitallista, Koira saa natriumin ja kloorin ravinnostaan. Määrä lähtee helposti kohoamaan, jos ruuan osana käytetään munuaisia tai vaikka haetaan jodia tai kaliumia mineraalisuolasta. Koiralla on petona korka suolan sietokyky, aivan samoin kuin vaikkapa A-vitamiininkin suhteen. Se tarkoittaa sitä, että suolan saantia ei tarvitse koskaan terveellä koiralla miettiä tai laskea - ellei ole utelias. Punaista lihaa tutkittiin ongelmien aiheuttajana siksi, että sitä syötiin eniten. Mutta se oli enemmältikin seuraus, ei syy. Oikeastaan mitään muuta kuin punaista lihaa ei ollut. Broileri löysi itsensä suomalaiseen ruokapöytään vasta 80-luvun alussa ja 10 vuotta aiemmin moista ei ollut edes olemassa. Joten lähelle nykyaikaa ainoa korvike punaiselle lihalle oli kala, ja se mahtui ruokavalioon ainoastaan rannikkoalueilla. Merialueella syötiin silakkaa ja sisämaan järvialueilla muikkua. Ylipäätään lihan syöminen niissä määrin kuin sitä nykyään kulutetaan on uusi asia. Kivikautista ruokavaliota suosivat mielellään puhuvat metsästäjäkeräilijöiden ruokavaliosta ja ohittavat sen, että moinen syöminen loppui kivikauden loppuessa, metsäsuomalaisia lukuunottamatta. Keskiaikaisissa kaupungeissa, itseasiassa jo aiemmin viikinkikaudella, syötiin vahvasti viljaa ja naurista, lihaa nähtiin harvoin - ellei kuulunut varakkaaseen luokkaan. Siitäkin vähästä katolisen kirkon monet paastopäivät kielsivät lihan ja sen tilalla syötiin kalaa. Useimmiten suolattuna. Paitsi, jos kuului työväkeen, eikä talo tarjonnut paastokalaa. Taas poiketaan hieman syrjäteille ja muikun myötä ihmettelen miten Pohjois-Savon maitokarjan laitumet kyettäisiin muuttamaan tuottavaksi viljelymaaksi. Levesyasteet ja maaperä kun eivät muuksi muutu, vaikka kuinka haluttaisiin palata Babylonin aikoihin ja laittaa koko kansa maata viljelemään. Punaista lihaa koitetaan välttää, jopa pelkokertoimeen asti, koska punainen liha lisää tulehduksia punainen liha altistaa paksusuolen syövälle Kumpikaan väite ei sinällään pidä paikkaansa. Se, että (punaisesta) lihasta saadaan rasvahappoa arakidonihappo, josta valmistetaan mm. tulehdusvälittäjäaineita, on päätetty ymmärtää niin, että (punaisen) lihan rasvan sisältämä arakidonihappo aiheuttaisi tulehduksia. Ei se sitä tee. Tulehdusvälittäjäaineet reagoivat tulehdustiloihin, joka on eri asia. Jopa asiateksteissä törmää väitteeseen, että omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA lisääminen vähentäisi arakidonihapon tuotantoa, koska kilpailu arakidonihappoa tuottavasta entsyymistä vähentäisi tuotantoa. Tuo ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ensinnäkin lihasta nimenomaan saadaan arakidonihappoa suoraan (hassua, että kaikilla syötävillä eläimillä se on ollut oleellinen osa niiden aineenvaihdunnan vaatimia rasvahappoja). Toiseksi, entsyymikilpailu tapahtuu vain, kun muutetaan perus-omega-6 rasvahappo linolihaposta (LA) ja samaan aikaan perus-omega-3 rasvahaposta alfalinoleenihappoa (ALA) reitin kautta kuutosissa arakidonihappoa ja kolmosissa EPA:aa. Mutta lihasta saatiin suoraan arakidonihappoa riittävästi (joka on de facto koirille ehdollisesti välttämätön ja kissoille käytännössä välttämätön rasvahappo), joten muunnoksella LA:sta ei ole merkitystä, ja EPA on jo mikä on, ei siihen tarvita enää muunnosta. EPA/DHA-lisä vähentää hieman tulehdusreaktioita, mutta aivan toista kautta. Linolihappo on ehdottomasti välttämätön rasvahappo. Yksi sen merkityksellinen rooli on ihossa ja puutos aiheuttaa mm. ihon kuivumista, hilseilyä ja kutinaa. Siksi suosittelen aina iho-oireisille perusruuan rasvamäärän lisäämistä, koska jos rasvaa saadaan grammoina liian vähän, niin silloin saadaan liian vähän myös tärkeintä rasvahappoa linolihappoa. Linolihapon tärkein saantitie on lihan rasva. Jossain määrin myös osa kasviöljyistä. Sen sijaan niin usein ehdotettu, ja käytännössä aina tyrmäämäni, omega-3 lisät kalaöljynä eivät käytännössä tee mitään hyödyllistä, iho-oireissakaan. Myös kolesterolia pelätään rasvoissa, ja varsinkin punaisen lihan rasvassa. Se on suora kopio ihmispuolelta, ja täysin väärä. Koira säätelee kolesterolia tehokkaasti maksassa ja rasva-aineenvaihduntansa kautta, eikä koiralla ole koskaan mitään terveysriskejä kolesterolista. Jos verikoe näyttää korkeampaa kolesterolia, niin joko on juuri syöty tai rasvaa tarvitaan kolesterolin kuljettamana. Se, että omistaja voi kuolla sydänkohtaukseen pitkäaikaisen korkean kolesterolin seurauksena, on vain ja ainoastaan omistajan ongelma. Se muuttuu koiran ongelmaksi vasta sitten, jos omistaja ei anna ruokaa tuuperrettuaan lattialle. Punainen liha altistaa suolistosyöville, ja varsinkin paksusuolen syövälle. Paitsi että ei altista. Ei ole koskaan altistanut. Kyse on lihajalosteista (luonnollisuusihmiset riemuitsee, koska nyt prosessointi on paha). Omistaja alentaa riskiään syömällä vähemmän meetvurstia ja grillimakkaraa ja koiraa harmittaa, koska makupalojen saanti vähenee. Mutta jos koiralta otetaan nakit pois tuon pelon takia, niin liioitellaan. Nakit eivät ole sinällään terveellistä ruokaa, mutta eivät ne koiran suolistoa riko. Jos saman pelon takia poistetaan myös (punainen) liha, niin siirrytään liioittelusta vahvasti ruokintavirheen puolelle. Punaisen lihan ravintoarvot ovat parempia kuin valkoisen. Hiukan, ja useimmiten merkityksettömästi, mutta on kuitenkin. Kalaa ja lihaa taasen ei pitäisi sinällään laittaa edes vastakkain, sillä vaikka kalankin liha on perusteiltaan vastaavaa kuin maaeläinten, niin se on kuitenkin niin aminohappo-, mineraali- kuin rasvakoostumukseltaan sen verran erilaista, että vertailu on turhaa. En sano sitä podcastissä, mutta kala täydentää punaista lihaa. Sen sijaan jos pohja on kalalla, niin samaa etua ei saada käyttämällä punaista lihaa täydentäjänä - silloin aletaan poistumaan optimista. Mutta tuokin on nippelitason rakettitiedettä, ei varsinaisesti merkityksellinen asia. Punainen liha ei ole yleisin allergian aiheuttaja. Ei ole koskaan ollut. Ehdottomasti suurin osa allergisiksi diagnosoiduista ei ole koskaan edes saanut punaista lihaa, nautaa tai mitään muutakaan. Ne ovat saaneet broileria, joskus kalkkunaa, viljoja, perunaa ja hernettä. En osaa muutenkaan päättää kumpi on suurempi hoitovirhe ja osoitus eläinlääkärin laiskuudesta, haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hoitaa koiraa: allergiadiagnoosi itsessään vai sen hoitoon määrätyt funktionaalisten ruokien häpeäpilkut anallergenicit ja hyporuuat. Se, että punaiseen lihaan perustuvat tuotteet eivät aina kuitenkaan sovi koiralle, johtuu monista muista syistä. Sellaisista kuten huonosta laadusta, kehnosta sulavuudesta tai koiran muista terveydellisistä ongelmista. Kyse on kuitenkin aina ruuasta, ei siitä minkä väristä liha on. Koska kiukutteluun päästiin, niin ei voida ohittaa kollageenituotteina nivelten hoitoon myytäviä vedätyksiä. Ne ovat broilerin rustoa ja sitä saa paljon enemmän huomattavasti halvemmalla mistä tahansa broilerin jauhelihasta. Niveliähän moinen teurasjäte ei tietenkään hoida. Punainen liha on mahdollisuus, ei uhka. Mutta jos joutuu miettimään koiran ongelmia ruuan kautta, niin miettikää ruokaa kokonaisuutena ja mistä oleellisista komponenteista se koostuu. Lihan väri on totaalisen toissijaista. Koira ruokintaan kuin koira. Ihminen ei ruoki muitakaan lemmikkejään kuten itseään, joten miksi koiraa pitäisi kohdella eri tavalla? Podcastissä mainittiin Meta-foorumi. Se on Katiskan virallinen keskustelufoorumi. Monellakin tapaa kuin Facebook, mutta parempi, laadukkaampi ja paljon toimivampi. Tutustu, testaa ja kokeile.

12.marraskuuta 2012 Cari Farver ja hänen tapailemansa mies Dave Kroupa viettivät yön Daven asunnossa. Seuraavana aamuna 13. marraskuuta Dave kertoi valmistautuneensa töihin, suudelleensa Caria ja sopineensa että kaksikko näkisi toisensa myöhemmin samana iltana. Caria ei olla koskaan nähty tuon aamun jälkeen. Cari ei kadonnut kuitenkaan ihan täysin, seuraavan peräti 4 vuoden ajan niin Dave kun muutkin Carin läheiset saavat häneltä useita tuhansia viestejä ja sähköposteja. Ongelma piilee kuitenkin siinä että nämä viestit ovat ainoa keino olla yhteydessä Carin kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Maailman luonnolliset elinympäristöt ovat lyhyessä ajassa puolittuneet, neljäsosa eläin- ja kasvilajeista on uhanalaisia ja miljoona eliölajia on vaarassa hävitä maapallolta kokonaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon taustalla on ihmisten väestönkasvu ja luonnonvarojen kiihtyvään käyttöön perustuva talous. Biodiversiteetin häviäminen voi johtaa arvaamattomiin ketjureaktioihin, jotka vaarantavat ihmisten perustarpeita. Ruoan, ilman, makean veden, lääkkeiden ja rakennusmateriaalien lähteet ovat luonnossa. Luontoa hyödyntämällä ihmiskunta on kammennut itsensä köyhyydestä, mutta nykymenolla maapallon luonnolliset rajat tulevat vastaan. Luonnon monimuotoisuuden kato on ilmastonmuutokseen vertautuva viheliäinen kriisi, jonka ratkaiseminen edellyttää yhteiskunnan toimintojen muuttamista kestäväksi. Ongelma on globaali, mutta ratkaisut ovat usein paikallisia. Ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteista ja niiden välisestä tasapainosta keskustelevat ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer ja BIOS-tutkimusyksikön poliittisen talouden ja taloushistorian tutkija Tero Toivanen. Toimittaja on Jaro Asikainen.

Teologiassa teodikealla tarkoitetaan sitä ristiriitaa, että jumalan pitäisi olla sekä hyvä että kaikkivaltainen. Miksi maailmassa on kuitenkin pahaa? Ongelmaa on yritetty kiertää monin tavoin: kenties maailma on vielä kesken, kenties pahalla on jokin rooli kokonaisuudessa, kenties koko kysymys on loppujen lopuksi väärin asetettu. Teologian tri Lauri Snellman lähestyy kysymystä jo antiikin ajoista, kuten sanonta kuuluu. Hän yhdistää kielifilosofiaa ja hyveoppia tavoittaakseen hyvän ja pahan merkitystä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Helsingin pormestarikamppailu sai uutta nostetta Jan Vapaavuoren (kok.) jättäydyttyä pois kisasta. Miten kuntavaaleista tehdään kuumat ja kiinnostavat? JETP kannustaa twiittaamaan #kuntavaalitkiinnostaa. Vieraina helsinkiläiset kuntapoliitikot, Valtuusto-podcastin Hannu Oskala (vihr.) ja Laura Rissanen (kok.). Toimittajina Olli Seuri, Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Kaupungissa nuorille riittää harrastusmahdollisuuksia. Ongelma on se, että osa harrastuksista muuttuu helposti kilpailullisiksi ja vakaviksi. Lapin pienillä paikkakunnilla on vähemmän vaihtoehtoja, mutta hinta voi olla kaupungin hintoja halvempi. Mutta entä syrjäkylissä? Miten nuoret oikein viettävät aikaa paikoissa, joissa keski-ikä lähentelee eläkeikää. Rasmus Savo Askasta, Mari Molkselkä Rouravaarasta, Erica Niemelä Kittilästä, Lotta Laitila ja Julia Laiho Rovaniemeltä vertailevat Lapin pienten ja isojen paikkakuntien eroja. Voiko Sodankylässä opiskella useampaa kieltä lukiossa kuin Rovaniemellä? Yhteishenki paranee, mitä vähemmän opiskelijoita lukiossa on. Mutta mitä onkaan tapahtunut Lyskan hengelle? Lisäksi Vasa kertoo parhaimmat vain-syrjäkylä-jutut sekä Rovaniemen merkityksen kaupungin naapurikuntalaisille.

Villapaitaseurassa pohditaan, miten Tinderiä voi hyödyntää ystävien etsimiseen ja kuinka pitää yllä kaveruutta myös aikuiskiireiden keskellä. Meri on oppinut, että olisi hyvä tiedostaa millaisia odotuksia ystävyyteen liittää ja Juho puhuu siitä miten uusia kavereita on vaikeampi saada opiskelujen jälkeen – ja onko sille enää edes tarvetta. Lähteet: Aamulehti 26.7.2020 ”Sydän vai rasti” // Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila, Erica Åberg: Ulkonäköyhteiskunta (Into 2020) // Anna 11.2.2020 ” Miksi aikuisten ystävyys väljähtää? Ongelma tiivistyy ystävyyden kulminaatiopisteeseen, kertoo psykologi” https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/miksi-aikuisten-ystavyys-valjahtaa-ongelma-tiivistyy-ystavyyden-kulminaatiopisteeseen-kertoo-pyskologi

“Kun yrität tyydyttää suurimman osan tarpeista suurimmalta osalta asiakkaitasi, laimennat resurssejasi ja fokustasi. Satsaat yhä vähemmän siihen, missä olet todella hyvä.” Tuore nettiartikkeli listaa syitä, miksi asiakaskeskeisyyden merkitys yrityksissä pienenee tai on saamassa negatiivisia sävyjä. Mistä on kyse? Onko kyse siitä, että kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään? Onko asiakaskeskeisyyttä hypetetty niin paljon, että homma on mennyt överiksi? Tehdäänkö sitä väärin?

Ensimmäinen Ylitöis aamuvuorospesiaali! Agendalla mm.: CAF tavoittavuusluvut ovat taulussa: puoleen Suomen kansasta on saatu yhteys! Pojat epäilee kärsivänsä D-vitamiinin puutteesta. VV kärsii jostain muusta. David Copperfield ja Criss Angel ovat kusettajia. Ei muuta ku luurit päähän ja kuuntelemaan!

Tehdään mitä tahansa koirien kanssa, niin kaikilla on taipumusta keskittyä määrättyihin yksityiskohtiin. Siihen kuuluisaan nippeliin. Joskus yksityiskohdat ovat tärkeitä, varsinkin jos niillä on eräällä tavalla tukijalan merkitys, mutta usein samalla menetetään fokus tärkeimpään: tavoitteeseen. On aivan se ja sama puhutaanko jalostuksesta tai ravitsemuksesta, niin detalji ei ole se mihin pyritään, se mihin keskitytään eli fokusoidaan. Detalji on vain yksi legopalikka, mutta tarve on silti rakentaa jotain isompaa. Syy siihen miksi yksityiskohdat nousevat aina spottivaloihin, johtuu yleensä muutamasta asiasta: yksityiskohdat ovat helpompia kuin laaja kokonaisuus yhteen yksityiskohtaan on helpompi keskittyä kuin kymmeneen tai tuhanteen asioiden lokeroimisella saadaan helpommin selitettyä asioita Maksan onni ja autuus Maksan tarjoama A-vitamiini on paljon käyttämäni esimerkki siitä miten kokonaisuus jää yksityiskohdan alle. Maksan annostelu perustuu A-vitamiiniin ja maksa arvotetaan A-vitamiinilla. Vaikka retinoli, se A-vitamiini, onkin suunnattoman tärkeä, niin maksan arvo tulee sen kaikista muista ravintoaineista, jotka kuitenkin useimmiten unohdetaan. Useimmiten suositellaan naudan maksaa. Minä teen niin ja myös monet muut. Jossain välissä on syntynyt harhakäsitys, että naudan maksa on jotenkin parempaa kuin muut maksat - ja minulla on oma syntitaakkani tuonkin käsityksen itämisessä, vähintään yhtä suuri vastuu kuin maksan käytössä kerran viikossa. Mutta ei syy naudanmaksan suosimiseen ollut korkeampi A-vitamiinimäärä, vaan se oli peruste sille miksi naudanmaksaa voitiin käyttää grammoina  vähemmän. Naudanmaksan painottaminen ennen possun- tai broilerinmaksaa johtuu oikeastaan kolmesta syystä: paremmasta saatavuudesta sianmaksa haisee enemmän koirilla on sieto-ongelmia isomman gramma-annoksen kanssa (lue: vatsa menee sekaisin) A-vitamiinipitoisuus on ollut vain annostelua määräävä ja pyrkimys vähäisempiin maksagrammoihin on ollut huoli koirien vatsaongelmista ja pelko omistajien luopumisesta ylipäätään maksan käytöstä oman ruokakammon takia. Nippeli on silloin ollut A-vitamiini, joka on peittänyt alleen sen aidon asian: maksan ravintoarvon. Tehokkuus vai määrä Olen ollut jo pitkään huolissani siitä, että noinkohan painotin aikoinaan asioita väärin. Hukkasin itse eräällä tavalla fokuksen. Naudanmaksa ei nimittäin ole paras mahdollinen. Siinä on vain eniten A-vitamiinia grammassa. Paras saattaisikin olla se, jota huonoimpana pidetään eli broilerin maksa. Syy on taas kerran määrissä. Jos 20 kg koiralle annettaisiin naudanmaksaa noin 4 grammaa päivässä, joka perustuu A-vitamiinin saantiin, niin siitä saataisiin esimerkiksi rautaa 0,3 mg (tarpeesta 3 %) tiamiinia (B1-vitamiini) 9,6 µg (tarpeesta 2,4 %) Jos siirryttäisiinkin käyttämään broilerin maksaa, ja noudatettaisiin nyrkkisääntöä annetaan kolme kertaa enemmän kuin naudanmaksaa saman A-vitamiinin saantiin, niin tilanne olisikin 12 grammalla: rautaa 1 mg (tarpeesta 10 %) tiamiinia 24 µg (tarpeesta 6 %) Saataisiin enemmän kaikkea muuta vain maltillisesti korkeammalla ruokamäärällä A-vitamiinin saannin pysyessä koko ajan samana. Broilerin maksan saantiongelmat ovat kuitenkin arkirealismia. Huomasitko? Puhun kokonaisuuden huomioimisesta ja miten detaljeilla eräällä tavalla häivytetään tai piilotetaan kokonaisuus. Mutta tuo esittää miksi yksityiskohtia on pakko käyttää. Ne antavat meille jonkun mittarin, jotain konkreettista mihin takertua ja käyttää. Tavoite on kuitenkin koiran ravitsemus ja terveys. Tässä kaksi erikseen nostettua nippeliä alleviivaa tavoitetta; maksaa olisi syytä käyttää enemmän. Kahdella nippelillä annoin selityksen sille miksi broilerinmaksa voisi olla parempi vaihtoehto (enkä sanonut vielä sanaakaan sen lievemmästä tuoksusta ja mukavammasta rakenteesta). Jos olisin selittänyt käytännön tasolla nippeleitä käyttäen ja kokonaisuus huomioiden, niin minun olisi pitänyt luetella maksan kaikki tunnetut ravintoarvot ja miten ne vaikuttavat kokonaisravitsemukseen ja terveyteen. Siihen vaaditaan kirja (kyllä, minulle on runko siihen jo olemassa eikä hajuakaan saanko sitä koskaan valmiiksi). Jos kuitenkin haluat nippelin, niin tässä sellainen: broilerinmaksaa maksaa kannattaa antaa 1,5 g/kg joka päivä. Tavoite on valinta Nippelit helpottavat selittämistä. Mutta on ymmärrettävä, että ne ovat esimerkkejä niistä kaikista tekijöistä, jotka tekevät sen kokonaisuuden, jonka takia maksa on terveellistä ja sitä pitäisi ehdottomasti antaa jokaiselle koiralle. Nippelien käytössä on selvä painotusero: annostellaanko maksaa vähin mahdollinen määrä, jolla saadaan riittävä A-vitamiinimäärä annostellaanko maksaa suurin mahdollinen järkevä määrä kattavammelle kokonaisuudelle Jos fokuksessa on A-vitamiini, niin ensimmäinen on kohdallaan. Jos tähtäimessä on maksimaalinen  ravitsemuksellinen hyöty. niin jälkimmäinen on kohdallaan. Ja koira päättää kumpi tavoite on käytännön toteutuksessa oikeampi, vai onko totuus jossain siinä välissä.  Jos jätetään pois laskuista koiramaailman aloittelijat, joille kaikki on uutta sekä ihmeellistä ja ajatuksia, väitteitä sekä faktoja tulee enemmän kuin mitä aivot pystyvät hallitsemaan, niin tyypillistä Katiskan lukijaa tuskin tarvitsee kannustaa maksan käyttöön. Siltä osin maksan käyttö esimerkkinä on ehkä samanlaista ajanhukkaa, johon olen syyllistynyt raakaruokintaluennoilla kannustaessani ihmisiä raakaruokintaan; juuri sen takiahan he ovat ylipäätään luennolle tulleet, eikä aikaa olisi pitänyt hukata motivoimalla valmiiksi motivoituneita. Maksa on vain esimerkki, nippeli, ja jos nyt keskityt pelkästään maksan ravintosisältöön koirasi ruokinnassa, niin olet hukkaamassa sen ajatuksen mitä yritän kiertäen kaartan postin bussilla Porin kautta herättää: ravitsemuksen tunnusluvut asettavat eräällä tavalla sen minimirajan, jonka alle ei saa mennä ja sen jälkeen on pyrittävä näkemään asiat kokonaisuuksina. Kuten että maksan arvo on enemmän kuin A-vitamiinin määrä ja kalan arvo on enemmän kuin omega-3 rasvahappojen grammat. Se on vaikeaa. Minulla on vahva taipumus nippeleihin, mutta se ei tule siitä, että nippeli olisi itseisarvo. Se tulee halusta ymmärtää mitä, miksi ja milloin - kuten vaikka miksi eriväristen lihojen vaihteleminen on ajanhukkaa tai miksi broilerin rintaleike kuorrutettuna rypsiöljyllä ei tee samaa asiaa kuin sikanautajauheliha, vaikka excelissä ravintokoostumus olisikin samankaltainen. Silti nippelin takia Suomeen juurtui ajatus antaa maksaa kerran viikossa, en minä sitä kaikesta selittelystä huolimatta kokonaisuus edellä keksinyt. Vastasin nippelikysymykseen kuinka paljon maksaa on annettava A-vitamiinin takia, ja koska se varastoituu, niin kerta viikossa annostelu riittää - hukkasin A-vitamiinidetaljiin maksan kokonaisarvon, ja ohjasin ihmisiä huonompaan tapaan käyttää maksaa. Olen jo pitkään ohjannut puhelinasiakkaille paljon suurempia maksamääriä kuin mitä Katiskan ohjeet neuvovat (silloin kun maksa on oleellinen asia, aina se ei ole) . Se tulee maksan suuremmasta merkityksestä kuin mitä pelkkä A-vitamiinimäärä antaisi ymmärtää. Ja koska A-vitamiinin myrkyllisyys on koirilla hyvinkin suhteellista, oikeammin täysin teoreettista, niin isommat annokset ovat turvallisia. On laskuja suurempaan maksan käyttöön olemassa toinenkin syy - mutta valitettavasti melkoisen nippelikeskeinen sekin.  Maksan A-vitamiiniin perustuvassa annostelussa on käytetty Finelin arvoja. Ne ovat kuitenkin vanhoja analyysejä ja varsinkin A-vitamiinimäärä saattaa hyvinkin olla pielessä. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ilmoittavat alempia pitoisuuksia ja siellä nautoja kuitenkin ruokitaan samalla tavalla kuin täällä. Yhdysvallatkin ilmoittaa alempia määriä, mutta heidän arvonsa tuskin ovat vertailukelpoisia - rehut ja ylipäätään lisien käyttö on tyystin erilaista. Tuo tarkoittaa sitä, että ehkä Katiskan jutuissakin pitäisi tarkistaa määriä. Hyvä ruoka, parempi terveys Heti kun koiralla on mitä tahansa ongelmia, niin nippelit nousevat valokeilaan. Ei, en aja nippelikeskeisyyden ongelmallisuudessa takaa huuhaamaailman "kokonaisvaltaista ajattelua", joka on käytännössä aina kokonaisvaltaista piittaamattomuutta. Tarkoitan tapaa, jossa osoitetaan yhtä ainutta tekijää, ja sanotaan sen olevan syyllinen. Usein todellisuus on paljon hankalampi. Kyse on aniharvoin vain yhdestä tekijästä. Yleensä tekijöitä on useita ja kun rikkinäisten osien määrä ylittää koiran sietokyvyn, niin käsissä on närästystä, iho-ongelmia kuten hiivaa, suolisto-oireita...  Eläinlääkintä toki vaatii detaljeja. Ongelmaksi tulee niiden merkityksen ymmärtäminen ja siinä yksityiskohta jyrää nykyään liian usein kokonaisuuden. Lisääntyvissä määrin on alettu diagnosoimaan munuaisten vajaatoimintaa, jossa merkkinä on käytetty einen koholla olevaa SDMA:ta, kreaa tai ureaa. Siinä tuijotetaan matemaattista arvoa ja uskotaan, että se antaa abasoluuttisen totuuden. Unohdetaan kaikki muut tekijät, se ruuan ja koiran muodostama kokonaisuus, joka muuttaa laboratorioiden raja-arvoja. Yritetään pakottaa koira rajoihin, ei muuttaa rajoja sillon kun koira ei enää vastaakaan alunperin asetettuja parametrejä. Pelkästään korkeampi lihan käyttö nostaa arvoja yli ylärajan. Se on seuraus aineenvaihdunnasta ja on aidosti merkki siitä, että munuaiset tekevät mitä munuaisten kuuluu tehdä. Ei merkki sairaudesta vain siksi, että koira ei syö eikä elä kuten raja-arvojen määrittelyt olettavat. Eksyn hieman sivupoluille, mutta siinä ei ole mitään uutta. Olen pitänyt suomalaisen eläinlääkinnän suurimpina ongelmina sitä, että kympin matematiikka ylittää sosiaalisten taitojen ja pyskologisen soveltuvuuden lisäksi kyvyn ymmärtää kokonaisuuksia. Ehkä pääsyvaatimuksissa pitäisikin painottaa enemmän humanistisia aineita. Sairaudet eivät ole allekkain olevia ranskalaisia viivoja tai laboratorioanalyysejä. Työkalusta onkin tullut itseisarvo. Kun unohdetaan kokonaisuus, niin on helppo todeta ratagreyhoundin omistajalle, että vanha senkka arvolla 5,5 on normaali tai pelotella 2,5:llä omistajalta syöpädiagnoosilla löysät housuihin. Treenatulla ratakireällä valkosolut ovat aina alhaalla, kuten ihmisurheilijallakin, eikä se tarkoita leukemiaa siksi, että arvo on erilainen kuin liikaa painavalla laiskalla kotikoiralla. Silloin myös muiden koirien normaaliarvo tarkoittaa huippukuntoisella tulehdusta, ei terveyttä. Tai kun eläinlääkäri vaati samaa koiraa yön yli tehohoitoon, koska sen hematokriitti on 62. Kotikoiralla sama arvo tarkoittaa kliinistä kuivumista, mutta greyhoundilla se kertoo kovasta kunnosta ja että koira on juuri tehnyt sprinttisuorituksen. Taaskaan sama yksittäinen arvo ei ole hyödyllinen, jos ei ymmärrä sitä kokonaisuutta ja kontekstiä, josta arvo on saatu. Toki tässä kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii erikoisosaamista, mutta lääketiede on erikoisosaamista. On perusvaatimus, että erikoisia asioita osataan. Jos jämähtää vain johonkin yhteen mitta-arvoon, niin taatusti epäonnistuu. Allergia on useimmiten silmien sulkemista kokonaisuudelta ja nippeleiltä. Otetaan keksitty syy, jolla saadaan selitettyä aivan kaiken. Entisaikoina samanlainen kaiken pahan aiheuttava yleinen selitys oli huono ilma. Vielä vanhempina aikoina sellainen oli kirous. Nyt se on koiran allergia. Olen jo pitkään vaatinut, että jokaiseen allergiadiagnoosiin pitäisi lähtökohtaisesti suhtautua hoitovirheenä. Varsinkin aina, kun diagnoosi tehdään veritestillä ruoka-aineallergiaksi ja mukana on varastopunkki - ja lääkkeeksi määrätään huijaus, jota myös anallergeniciksi tai hypo-ruuaksi kutsutaan. Mutta tuossa ei ole enää kysymys nippeleistä ja kokonaisuuksista, vaan ollaan ammattitaidottomuudessa, virheissä ja valehtelussa. Funktionaaliset eläinlääkäriruuat: Onko terveysväitteille katetta? Nippelien ylivalta ruokinnassa liittyy aina sairauksiin ja mitä yritetään hoidossa tehdä. Useimmille tuttu esimerkki on hiilihydraatit ja hiiva - jos ruuassa on hiilihydraatteja, niin se ruokkii hiivaa. Väite pitää ja ei pidä paikkaansa. Sulamaton hiilihydraatti saattaa ruokkia hiivaa, koska se toimii elatuspohjana paksusuolen bakteereille. Sulava hiilihydraatti ei vaikuta mitenkään hiivaan, painoon kylläkin koiran lihotessa. Kuivamuonan maissiin on helppo takertua, mutta mitä tehdään raakaruokitulle, joka ei saa hiilihydraatteja, ja kärsii yhtä lailla hiivasta tai suolisto-ongelmista? Allergia on nippeliä pahimmillaan Allergiaväitteissä nippeliteoriaan takerrutaan koko ajan. Milloin koira on allerginen viljoille, milloin herneelle, milloin jokaiselle mahdolliselle lihalle. Uusin villitys on olla allerginen kananrasvalle, kalaöljylle allergisuus alkaa olla jo eilisen juttuja - kummallekaan ei kylläkään olla allergisia. Koskaan. Kuivamuonat ovat kokonaisuus, jonka koostumusta ei tiedetä. On täydellistä ajanhukkaa osoittaa sieltä vaikka kana ja sanoa, että tuo on syyllinen. Tai vehnä. Toki ne voivat olla ongelma, mutta ei sitä tuolla tavalla tiedetä. Syy on se, että ei tiedetä mitä se kanaksi tai vehnäksi kutsuttu ylipäätään on. Ne eivät ole koskaan samaa kuin kaupasta ostettu grillattu broileri tai kaapista löytyvä vehnäjauhoa. Ne ovat ruokana ja ruuan koostumukseltaan täysin erilaisia. Puhumattakaan mitä ne ruuan muut osat ovat. Aivan samalla tavalla kuin mitä sulamaton hiilihydraatti vaikuttaa paksusuolen bakteerikantaan, niin vaikuttavat kaikki muutkin. Jokainen niistä, proteiinit, rasvat ja ylipäätään sulamaton ruoka, vaikuttaa eri tavalla, mutta lopputulos on aina samanlainen. Hiivaa tai suolisto-oireita, niitä joita myös allergioiksi kutsutaan. Jopa ruuan kalsiumpitoisuus aiheuttaa täysin vastaavia ongelmia, vaikka kalsiumille ei taatusti olla allergisia. Syy on silloin kalsiumin lähteessä ja miten se vaikuttaa esimerkiksi ruuan sulavuuteen vatsassa, joka vaikuttaa suoliston terveyteen, joka vaikuttaa bakteerikantaan, joka voi oirella vaikka sitten ripulina tai hiivana. Jos joku nyt luulee, että raakaruokinnassa on asiat paremmin, niin valmistusaineiden suhteen ei ole. Ei kukaan tiedä mitä ruhonosia ruuassa on. Plus kun katsotaan käytännössä minkä tahansa lihatuotteen tuoteselostetta, niin siinä tuppaa olemaan yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin kuivamuonissakin. Niitä ei vain kyseenalaisteta samalla tavalla kuin kuivamuonissa. Siksi on niin oleellista suhtautua ruokaan kokonaisuutena. Pakettina, jonka osasiin ei voida vaikuttaa. Samasta syystä ruoka myös vaikuttaa vatsassa kokonaisuutena, ei omina osasinaan. Tuo tuo mukanaan esimerkiksi eliminaatiodieetin hyödyttömyyden. Siinä on tavoitteena yrittää keksiä erillisillä nippeleillä selitystä sille, että aivan erilainen kokonaisuus, josta taasen otetaan yksi nippeli, on aiheuttanut koiralle ongelmia. Koiran oman terveyden suhteen eliminaatio on aina riski, jopa uhka. Fokus ei ole yrittää selittää, että valmistajan X tekemä keuhkoa ja rustoa sisältämä yhden proteiinin lihatuote (ihan oikeasti, siinä on kymmeniä erilaisia proteiineja) ei toimi koiralle - se tiedetään jo koiran historian myötä. Fokus on saada koiralle ruokavalio, jolla se pystyy elämään loppuikänsä. Sitä eliminaatio ei tarjoa. Se ei tarjoa edes eväitä siihen. Silloin eliminaatio itsessään on nippeli, detalji, jonka kanssa hukataan kokonaisuus: ruokakipon sisältö. Kuivamuonilla ei voi tehdä minkäänlaista eliminaatiota. Ne ovat vain kokeiluja yhdellä ruualla. Samoja kokeiluja, joita jokainen ongelmallisen koiran omistaja on jo tehnyt lukuisia ennen saapumistaan eläinlääkärin vastaanotolle. Kun eläinlääkäri mainitseekin sanan eliminaatio myymiensä hypo-ruokien yhteydessä, niin pitäisi alkaa arvuuttelemaan, että onko kyseessä hoitovirhe vai kuluttajansuojaongelma, vai molemmat. Tämä on tällä hetkellä todella suuri ongelma. Väitän, ilman näyttöä, että jos nyt pengottaisiin eläinlääkäriasemien potilastiedot, niin suolisto- ja iho-ongelmaisista 60 % on diagnosoitu allergikoiksi ja 30 % IBD-tyyppiksiksi, ja noissa koirissa 95 prosentille suositeltu hoito on aseman myymä hypo-ruoka yhdessä eliminaatioväitteen kanssa. Onneksi osaa saa myös edes jonkun lääkityksenkin. Koira ruokaa varten Ylipäätään asetelma detalji vastaan kokonaisuus on hieman abstrakti asia. Tai asennekysymys. Mitä kukakin sitten kokee nippeliksi. Yleisin väitehän lihapohjaista ruokintaa (jota myös raakaruokinnaksi kutsutaan) vastaan on nimenomaan nippeleihin keskittyminen. On turhaa nippeliä laskea sinkin tai D-vitamiinin annostus, koska ei laske omia syömisiäänkään (paitsi bikinikauden ollessa nurkan takana) ja ruuasta saa kaiken jopa miettimättä mitä ruoka on. Maksan tai munuaistenkin miettiminen on turhaa nippeliä, koska ruuasta saa kaiken, riippumatta mitä ruoka on ja piittaamatta, että myös maksa ja munuaiset ovat sitä ruokaa. Silloin ei kylläkään olla enää missään muualla kuin pahasti eksyksissä. Kokonaisuus ollaan aina hukattu siinä vaiheessa, kun halutaan ehdottomasti tehdä jotain. Ruokinnan täytyy olla raakaa tai sen täytyy ehdottomasti olla kuivamuonaa. Silloin omistaja keskittyy yhteen nippeliin, tässä ruokintatyyliin, omien halujensa takia. Usein väitetään, että halun perustana on koira, mutta ei ole. Halun perustana on silloin illuusio raakaruokinnan automaattisesta terveellisyydestä tai halu päästä mahdollisimman helpolla. Jos koira on terve, niin silloin voidaan mennä omistajan halu edellä. Jos koira on sairas tai sillä on ongelmia, niin on aivan yhdentekevää mitä omistajaa haluaa. Silloin täytyy tehdä se mitä koira tarvitsee. Halu ja tarve ovat kaksi eri asiaa, vaikka usein niiden kuvitellaan olevan sama asia. Kampaajalla voidaan maksavan asiakkaan ominaisuudessa vaatia jotain määrättyä kampausta (edellytyksellä, että ei ole aiemmin polttanut hiuksiaan permanenteilla ja kotiblondauksilla). Kun käsissä on ongelma, jota ei osata ratkaista ja tarvitaan apua, niin on täysin kestämätöntä sanella millaisen ratkaisun haluaa. Kun ei alunperin ole osannut ratkaista ongelmaa, niin mistä kumpuaa käsitys, että oma osaaminen riittää päättämään mikä apu on kelvollista? Olen aika ajoin sanonut asiakkaille, että ei minulle makseta siitä, että kerron mitä he haluavat kuulla. Minulle maksetaan siitä, että kerron mitä heidän täytyy kuulla. Ihmiset eivät pidä väitteestä, että suurin osa ei ruoki koiriaan sen mukaan mitä koira tarvitsee tai edes mitä sille olisi hyvä syöttää. Ihmisten ruokintavalintojen perusteena on turhan usein sosiaalinen hyväksyntä. Sen takia Facebookin ryhmien keskusteluissa niin usein innostutaan mistä tahansa, kunhan joku täysin randomi ja tuntematon henkilö vain sanoo jonkun olevan hyvää. Ei siihen muuta tarvita: "meillä tämä on toiminut aivan mahtavasti ja Rekkukin tykkää". Uhraa vapaa-aikaasi verkkoluentoon Ruokinnan idea. Siinä on selitetty miksi ihmiset tekevät ruokintapäätöksiä. Kun kysytään, niin koiran kanssa on olemassa jokin ratkaistava asia. Pennun ruokinta on tyypillinen esimerkki. On olemassa saatu sääntö. Joko kasvattajalta tai sitten omasta live- tai some-lähipiiristä: pentu on ruokittava kolme kertaa päivässä. Pentu alkaakin syömään huonosti, jonka takia aletaan säätämään ruokaa milloin milläkin kikka kolmosella, että saataisiin penneli syömään kolmasti. Ruokintakertojen määrä on silloin se nippeli, joka estää näkemästä kokonaisuuden. Kokonaisuus, oikeammin fokus, on tällä kertaa pennun ruokinnan tarkoituksenmukaisuus. Ei pyrkimys saa olla jonkun mielipide ruuan tarjoamiskerroista. Pyrkimys täytyy olla saada pennulle riittävästi ruokaa. Toteutus täytyy silloin olla tavoitteelle tarkoituksenmukainen. Tiedän erittäin hyvin, että pennun omistaja on huolissaan. Hänelle on sanottu, että ruokaa on syötävä määrätty määrä kolmesti päivässä, tai tapahtuu pahoja asioita. Ei omistajan fokus ole silloin kadoksissa, koska hän ei tiedä eikä osaa. Sen sijaan neuvojien fokus on jossain muualla kuin siinä pennussa - ja lähtökohta on, että jos kokee voivansa neuvoa, niin myös tietää. Ongelma on siinä, että yritetään pakottaa pentukoira ruokintaan. Asian pitäisi olla juurikin päinvastoin. Ruoka tehdään koiralle. Silloin ratkaisu on hyvin simppeli. Ruokitaan vain kaksi kertaa päivässä. Tai kerran. Ja kysytään sellaisilta, jotka tietävät, että saahan pentu silloin riittävästi kaikkea tarvitsemaansa - nukkuu paremmin, kun ei murehdi. Pennun ruokinta ja kasvu Koira ei syö ruokintakertoja. Koira syö ruokaa. Tuohon toteamukseen voidaan sijoittaa oikeastaan mikä tahansa ja aina se pitää paikkaansa. Tärkeää ei ole mitä tekee tai miten tekee. Tärkeää on vain se mitä teolla saavutetaan. Kyllä, olen usein pragmaatikko. Soveltamisen taika Tiedetään mihin pitää pyrkiä. Tiedetään myös asioiden tärkeysjärjestys. Tiedetään, että toteutustapoja on useita. Siitä seuraa automaattisesti vapaus soveltaa. Minä sanoisin jopa, että siitä seuraa pakko soveltaa. Jokainen, joka kouluttaa koiria tietää, että työkaluja täytyy soveltaa. Mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Ja kolmannelle täytyy keksiä jotain aivan uutta. Siksi yksikään koulutusmetodi, joka on sidottu sääntöihin ja toimintamalleihin, ei ole koskaan toimiva tapa - kannattaa ymmärtää, että tiukat säännöt on tehty tuotteistamista varten, ei koiria varten. Kun on sopivat hienolta kuulostavat teesit ja mielellään joku muista poikkeava nippeli tai vipstaaki, niin asia on helpompi paketoida ja myydä. Eivät ne ® ja ™ merkit tyhjän takia ilmesty metodin nimeen. Täysin sama pätee ruokintaan. Silti ihmiset ovat kautta aikain sitoneet kätensä säännöillä ja ehdottomuuksilla. Kun samaan palettiin ynnätään vielä taikausko ja vedätys, niin ollaan siinä jamassa missä barf oli - aikakauden pahin ruokintavirhe. Ruokaa ja ruokintaa saa sekä täytyy soveltaa. Se ei tarkoita sitä, että ehdottomasti pitää keksiä pyörä uudestaan, mutta jos jokin modifikaatio toimii paremmin, niin asioita saa muuttaa. On vain kaksi ehdotonta sääntöä: ruuasta saa vain sen mitä ruuassa on ruuasta on saatava se mitä koira tarvitsee Ensimmäinen kohta tarkoittaa yleensä jotain eteeristä taikauskoa ja maailmankaikkeuden värähtelyä. Valitettavasti se myös tarkoittaa tässä kurjassa arkimaailmassa, että ruokien ja lisäravinteiden myyjät valehtelevat. Esimerkkejä löytyy liikaa lueteltavaksi, joten vastuu on sinulla: opettele, äläkä usko väitteitä vain siksi, että väittäjä haluaa sinulta rahaa. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että sinun on tiedettävä, että raejuustosta ei saa energiaa eikä piimästä kalsiumia koiralle merkityksellisiä määriä. Tai että mädäntyvä ruoka ei ole jotenkin terveellistä. Tai että kasvien entsyymit eivät pysty toimimaan muissa eliöissä kuin aiheuttamassa myrkytyksiä. Toinen kohta on vielä vaikeampi, ja sen soveltaminen vaatii osaamista enemmän kuin mitä tavallisen koiranomistajan kuuluu tietää ja osata. Joten käytä hyödyksesi meitä, joiden kuuluu osata. Silti on hyvä olla hieman hajulla siitä mistä on kyse. Koiran tarpeet ovat eräällä tavalla keskiarvoisia saanteja, jotka peruslaiskan perusterveen perusaikuisen on saatava, että se pysyisi terveenä. Tai ainakaan ei saisi pahoja puutoksia. Joten kun jutuissa puhutaan koirien tarpeista, niin niillä tarkoitetaan aina tervettä tavallista kotikoiraa. Asia mutkistuu lisää, koska tarpeet myös edellyttävät, että koira syö kuivamuonaa.  Kuivamuonan takia esimerkiksi proteiinien tarve, noin 5 g/kgME, ei pidä paikkaansa raakaruokinnassa. Tuo määrä pitää sisällään myös kasvisvalkuaista, jota on syötävä lihaproteiinia enemmän, koska se on laadullisesti huonompaa. Silloin lihapohjaisella ruokinnalla olevan tarve on alempi, koska se saa vähemmästä määrästä enemmän ja parempaa. Sama pätee energiansaantiin, joka on suositusten mukaan jotain 350 - 550 kJ/kgME välillä tavallisilla koirilla tavallisissa olosuhteissa. Sekin perustuu kuivamuoniin ja olettaa, että ruuassa on noin 4o % hiilihydraattia. Raakaruokinnassa hiilihydraattia ei ole, joten ruokamäärää ei voida koostaa tuolla tarvekaavalla. Molemmat arvot ovat myös sellaisia, joissa nippeli peittää koko todellisen kokonaisuuden. Ei koiran proteiinin tarvetta voi koskaan laskea. Se arvataan, jos joku numeraalinen arvo on pakko saada. Normaalilla ruokinnalla proteiinien saanti täyttyy ilman laskujakin ja jos koiralle jostain syystä tulee proteiinien vajeen oireita - esimerkiksi kuollut turkki ja hilseilevä iho - niin proteiinien laatua ja määrää on muutettava aivan riippumatta mitä tarvelasku sanoo. Sama asia energian kanssa. Jos koira lihoo, niin se saa liikaa kaloreita. Jos laihtuu, niin liian vähän. On totaalisen yhdentekevää mitä laskenta sanoo. Koiran kalsiumin tarve on 130 mg/kgME ja siihen lasketaan usein 50 % - 100 % imeytymisvara. Aidosti tuo tarkoittaa, että halutaan taata, että koiralla on varmasti riittävästi kalsiumia ruuassaan lihaksistoa ja luustoa varten, vaikka mikä olisi ja D-vitamiinia ei saataisi. Yliannos ei ole ongelma, koska se kerätään kakkapusseihin. Mutta jos koiralle kalsium on ongelma, vaikka närästyksen takia, niin tuo määrä pahentaa oireita. Silloin on tiedettävä, että 130 mg sääntö on jo itsessään yliannoksen puolella ja oletus on, että D-vitamiinia ei käytetä. Mutta koska koiralle annetaan D-vitamiinia riittävästi, niin kalsiumin määrää voidaan laskea reippaastikin, koska D-vitamiini tehostaa imeytymistä. Koiran sinkin tarve on 2 mg/kgME ja se riittää perusimmuniteettiin ja uroksen sperman valmistamiseen.  Jos käsissä on koira, jolla on selvät sinkin vajeen oireet, mm. heikkoa turkinkasvua, niin sinkin määrää on lisättävä, koska kuivamuonien heikosti imeytyvät grammat eivät riitä. Tai jos koira ei voi vatsaongelmien takia syödä sinkkiä, niin annetaan vähemmän, koska tiedetään alemmankin määrän pitävän koiran hengissä. On siis tiedettävä nippeli. Mutta on myös ymmärrettävä mitä se tarkoittaa ja miten se suhtautuu kokonaisuuteen, jota myös kokonaisravitsemukseksi kutsutaan. Samaten on myös tajuttava mikä on tarkoituksenmukaista juuri sille koiralle. Oikeaa suurpiirteisyyttä Vanhan ja lähes kuolleen barffin yksi perusväittämä oli, että ainoastaan pitkän aikavälin ravintoaineiden saannilla on merkitystä, ei päivittäisellä. Väite on idioottimainen, koska suurimman osan ravintoaineiden saanti ja kulutus on nimenomaan päivittäistä. Helposti varastoituvat A-vitamiini tai D-vitamiini ovat poikkeuksia, paitsi että barffaajat ottivat A-vitamiinin usein porkkanasta, jonka beeta-karoteeni ei varastoidu ja luulivat D-vitamiinin saatavan auringosta tai turkkia nuolemalla, joista kumpikaan ei pidä paikkaansa. Samaten myös määrien suhteen hyvin vähän käytettävät B12-vitamiini tai jodi ovat aika yksinäisiä poikkeuksia.  Aidosti pitkän aikavälin saanti pätee vain kahden ravintoaineen suhteen. Kalsiumia ei tarvita koko ajan, koska aina voidaan purkaa luustoa (tosin, barffaajien syöttämillä luumäärillä tuo ei tullut koskaan vastaan ja siinä pitikin paradoksaalisesti saada joka päivä). Myöskään kaloreita ei tarvita joka päivä, jos läskiä on riittävästi. Mutta yleensä moinen energiavaje ei liity ruokaan, vaan että ei anneta ruokaa. Eivät barffajat aivan totaalisen väärässä olleet. Jos asia ilmoitettaisiin, että aivan joka päivä ei tarvitse syödä terveellisesti, vaan riittää, että syö useimmiten oikein, niin asia muuttuu. Tuo kaikki tarkoittaa sitä, että voi pitää paastopäivän, jos siihen on tarvetta. Tai voi antaa pitsaperjantain nimissä koiralle broilerin koipireisiä. Tai pitää maksalaatikkopäivän karkkipäivälauantaina. Silloin voi työntää syrjään nippelit, hetkeksi, ja harrastaa tarkoituksenmukaista ruokintaa - oikeammin, yhtä sen muunnoksista. Silloin koipireisipäivä ei palvele kalsiumin saantia, vaikka toki sitäkin saadaan, vaan hoidetaan hampaita ja koiran korvienväliä: annetaan sille jotain hauskaa syötävää. Samaan tarkoituksenmukaisuuteen kuuluu asioiden priorisoiminen. Meille oli syntymässä parin päivän sisään pentue. Narttu lopetti syömisen. Silloin ei mietitä montako milligrammaa se saa E-vitamiinia tai mikä on ruuan proteiinien aminohappojen laatu. Ainoat asiat, joilla on merkitystä, on saada ylipäätään jotain ruokaa sisälle antamaan kaloreita ja mielellään myös hieman kalsiumia. Yhtenä päivänä narttu söi grillimakkaraa (kyllä, grillattuna) ja pötkön maksamakkaraa höystettynä glukoosisiirapilla. Grillimakkara huijasi koiraan kalkkitabletin ja maksamakkara D-vitamiinin. Seuraavaksi meni einesmaksalaatikko, tilkka öljyä, piimää ja nakki. Vaikka ruoka kuulostaa epäterveelliseltä, niin itseasiassa se ei sitä ole. Ei se kaikki säännöt täyttävää ole, mutta se on tarkoituksenmukaista ruokaa, joka antaa sen mitä juuri sillä hetkellä tarvittiin.  Nippelin tarkoitus Yksityiskohtia tarvitaan. Jos ne unohtaa, niin menee aivan yhtä pahasti pieleen kuin jos ei muuta huomioisikaan. Olen joskus kiukutellut NRC-uskovaisista, jotka kuvittelevat ruuan ja ravitsemuksen olevan yhtä kuin NRC:n saantitaulukot. He eivät enää erota yksityiskohtia kokonaisuudesta. Pienimmät tekijät määräävät pohjan, tai kehikon, jossa toimitaan. Ja toiminnan fokus täytyy olla koira. Siis aidosti, ei vain puheissa ja väitteissä. Kun nuo saa jollain tapaa balanssiin, niin alkaa olla aika vahva tekijä. Olen tuntenut pari sellaista, joilla on lähes intuitiivinen kyky rakentaa koiralleen paras mahdollinen ruokinta helpoimmalla mahdollisella tavalla, ja kadehdin heitä - en aina, mutta välillä ja yleensä silloin, kun sorrun kolmannen pallin syndroomaan eli ajattelemaan asioita liian vaikeasti mutkan kautta. Aidostihan kyse on paljon monimutkaisemmasta verkosta. Pitää osata perusta, se nippeli. Sitten pitäisi osata soveltaa niitä niin, että saavuttaa halutun lopputuloksen järkevimmällä toteutuksella. Ja sitten pitäisi vielä ymmärtää miten kaikki eri asiat kytkeytyvät toisiinsa. Hyvä puoli on siinä, että ei tämä ole koiranruokintakeskeinen asia. Se pätee aivan kaikkeen, minä vain satun olemaan kiinnostuneempi koirien ravitsemuksesta kuin kaikesta - vaikka on se kaikkikin mielenkiintoista. 42 ja silleen. Olen puhunut aiheesta ennenkin, ehkä hieman toisessa kontekstissä: Podcast 118: Perusta aina ennen nippeliä

Miten estetään etteivät koronalomautukset paisu massatyöttömyydeksi? Vieraana on työministeri Tuula Haatainen (sd.). Tehtiinkö yritystuissa kiireen takia pahoja virheitä? Miten tämä korjataan? "Ongelma on ollut, että ei ole ollut rahoitusinstrumentteja tällaisen kriisin varalta", Haatainen kertoo. Uusia välineitä yritysten tukemiseen ollaan nyt valmistelemassa. Haataisen vastuulla on hallituksen esitys 123 miljoonan euron määrärahasta ravintolayrityksille kompensaationa siitä, että hallitus päätti korona-kriisin takia sulkea ravintolat. Haatainen korostaa, että normaalissa lainsäädäntöhankkeessa menee puolitoista vuotta aikaa. Nyt uusi laki tuli reilussa kuukaudessa. Haatainen pitää tärkeänä, että uudesta tukivälineestä tulee automaattinen ja se on nopeasti yrityksen tilille. Uusi laki yritystuesta on nyt eduskunnna käsittelyssä. "Jos pystymme estämään, että lomautukset eivät muutu irtisanomisiksi, se on jo paljon. Varmasti tullaan näkemään irtisanomisia ja konkurssejakin," Haatainen kertoo. Kesäkuussa hallitus käy läpi miten taloutta voidaan elvyttää, miten ostovoimasta pidetään huolta. "On varmasti paljon hankkeita joita voidaan aikaistaa: investointeja, liikennehankkeita ja osa rakennushankkeista," Haatainen sanoo. Meneekö hallitusohjelma kokonaan uusiksi korona-kriisin takia? Näyttää siltä, että hallitusohjelmasta kaatuu liuta hankkeita. Haataisen mukaan hallitusohjelma on hyvä kannattelemaan tällaisissa tilanteissa. SDP on pitänyt erityisesti esillä oppivelvollisuuden pidentämistä. "Meillä ei ole varaa menettää meidän nuoria", Haatainen toteaa, ja muistuttaa 1990-luvun laman virheistä. "Näin sen mitä silloin tapahtui Helsingin lähiöissä. En halua, että sellainen maailma toistuu, vaan pystytään pitämään huolta nuorista", Haatainen toteaa. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esitti viime viikolla hallitukselle kolmevaiheisen strategian: tue yrityksiä, elvytä taloutta ja vakauta julkinen talous. Kun Suomi pääsee korona-kriisin jälkeen kolmanteen vaiheeseen, valtio on ottanut massiivisen velan rahoittaakseen koronan takia kituvia yrityksiä. Voiko veronmaksajien piikki yrityksille olla auki loputtomiin? Missä vaiheessa valtio jättää yritykset markkinoiden armoille? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jaksossa 101 Nani kertoo, kuinka hän ratkaisi oman Instagram-ongelmansa ja rakastui ratkaisun myötä sisällöntuotantoon aivan uudella tavalla. Hän pohtii, kuinka olla henkilöbrändi olematta henkilöbrändi. Miten asiakeskeisyys taipuu päiväkirjamaisempaan muottiin? Entä mistä ammentaa sisältöä paitsioon jääneelle @naniannette-tilille nyt, kun muiden somekanavien fokus on kirkas? Mitä Nani on ilman työtään ja kiinnostaako se ketään? Jakson runko 01:57 Johdanto jaksoon 02:34 Monen eri brändin ja somekanavan haasteet 09:57 Yksi brändi ja yksi ydinviesti yhdelle somekanavalle 14:55 Henkilö vai asia edellä? 18:14 Vaihtoehtojen poissulkeminen: mitä en ainakaan halua? 21:55 Sisällön ja lisäarvon tuottaminen asiakkaille eri kanavissa 22:39 Merkityksellisyyden kokeminen ja sen tärkeys 25:26 Mikä Nanin somekanavissa on muuttunut? 29:41 Mikä on Nanin suuri uraunelma? Mihin Nani somekanavillaan tähtää? 32:09 Vapaus muuttaa mieltään 33:30 Mistä haluat tulla muistetuksi? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Suomalaisilla työpaikoilla on tehty viime aikoina valtava muutos. Tuskin kukaan suhtautuu etätöihin enää lorvailuna, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön valonnopeudella verrattuna entiseen. Suomi taisi olla digiloikkaan paljon valmiimpi kuin kukaan kuvitteli. Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen. Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia. Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.

Päivän blogisti on toimittaja Sean Ricks. Hän sanoo, että mies tai miehisyys ei ole ongelma, jota tulisi ratkoa.

Ohjelmistotalous, EU ja Suomi, EU-komission digitaalisen osaamisen kehityksen neuvonantaja Mika Helenius ja terveydenhuollon tietojärjestelmien professori, lääketieteen tohtori Jarmo Reponen, Oulun yliopisto. Münchenin turvallisuuskonferenssi, johtaja Mika Aaltola, UPI. Valtiontakaukset - ongelma vai pelastus? Kansanedustajat Elina Lepomäki, kok. ja Esko Kiviranta, kesk. sekä pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä. Ihminen avaruudessa, Mikko Suominen, avaruustekniikkaan erikoistunut tiedetoimittaja.  Kolumni: Joona-Hermanni Mäkinen: Internet on kasvanut kieroon ja syynä on kapitalismi. Uusinta: Ohjelmistotalous, EU ja Suomi, EU-komission digitaalisen osaamisen kehityksen neuvonantaja Mika Helenius ja professori, lääketieteen tohtori Jarmo Reponen, Oulun yliopisto. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Mira Stenström, Johanna Östman ja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Tarja Oinonen.

Onko ihmisellä vapaata tahtoa? Mikä on vapaan tahdon merkitys uskolle?

Miltä sinusta tuntuu, kun työsi häviää bittiavaruuteen?

Koiran munuaisten vajaatoiminta on aina ja poikkeuksetta huolestuttava asia. Se on parantumaton ja etenevä sairaus, johon ei ole hoitoa eikä lääkitystä. Ainoa mikä voidaan tehdä, on munuaisten vähentynyttä toimintaa helpottava ruokinta. Eläinlääkintämarkkinoilla se tarkoittaa vain ja ainoastaan eläinlääkärien myymiä ruokia. Niissä on valitettavasti enemmän haittoja kuin hyötyä. Munuaisten toimintaa tukevaa ruokintaa on täysin mahdotonta rakentaa kenenkään, koska ei ole mitään mitä tukea. Sen sijaan haittoja ehkä minimoiva ruokinta on mahdollista koostaa, mutta se on tehtävä yksilöllisesti sairaalle koiralle - kuivamuonat eivät ole koskaan vaihtoehto. Munuaisruokinta, joka on lyhenne munuaisten vajaatoiminnassa käytetystä ruokinnasta, on aina rakennettava täyttämään mahdollisuuksien mukaan koiran aito tarve. Ei liioitella saanneissa, eikä aiheuteta puutoksia. Silti kyse on vain arvauksesta, koska meillä ei ole mitään mittaria selvittää mikä on se aito tarve. Silti yritetään päästä lähelle. Munuaisten vajatoimintaan, munuaistulehduksiin ja ylipäätään kaikkiin munuaissairauksiin myytävät ruuat tunnistaa renal-tunnisteesta. Niitä väitetään funtionaalisiksi, jopa lääkinnällisiksi ruuiksi, mutta ne eivät ole kumpaakaan. Moiset väitteet ovat mahdollisia vain ja ainoastaan siksi, että rehuissa mikään ei ole kiellettyä merkityksellä, että Ruokavirasto edellyttäisi terveysväitteisiin liittyvien sääntöjen, määräysten ja lakien noudattamista. Kuulostaako masentavalta, että kroonisesti ja vakavasti sairaan koiran omistajalle myydään katteettomia lupauksia siksi, että parannusta ei ole? Renal-ruuat perustuvat mataliin ravintoainepitoisuuksiin, jonka takia ne ovat rimaa hipoen tai sen alittaen täysravintoja. Silti niitä markkinoidaan täysrehuina ja taas kysellään, että miksi sinkkisulfaatin myyntiin reagoidaan rajusti, mutta näihin ei. Ongelma on siinä, että alennetut pitoisuudet eivät auta. Perusajatus on, että kun munuaisten tärkein tehtävä on suodattaa tarvittavat ravintoaineet ja palauttaa ne takaisin kiertoon, ja munuaisten vajaatoiminta rikkoo tämän, niin ajetaan koira puutokseen, jolloin elimistö itse pyrkii omassa säätelyssään olemaan hukkaamatta. Tuo tarkoittaa sitä, että aidosti ei kyetä tekemään munuaisruokintaa, josta olisi aito apu. Valitan huonoista uutisista. Renal-ruuat tuovat lisäksi yhden ongelman lisää: ne ovat samanlaisia kaikille syöjille, mutta syöjien sairaudet ovat erilaisia. Kun koiralla on munuaisten vajaatoiminta, niin on syytä ymmärtää, että ruokinnan muuttaminen on ajan pelaamista. Yritetään hidastaa vääjäämätöntä. On täysin koirasta kiinni kuinka hitaasti tai nopeasti sairaus etenee, eikä sitäkään tiedetä etukäteen. Mutta ruokinnalla siihen ei voida vaikuttaa. Ruokinnalla yritetään vaikuttaa vajaatoiminnan haittoihin, etteivät ne veisi heti hautaan. Podcastissä käsittelen koiran munuaisruokintojen ja moisen toteutuksen vaikeuden lisäksi myös omituisia paranemisia munuaisten vajaatoiminnasta. Jos tarvitset apua munuaissairaan koiran yksilöllisen ruokinnan rakentamiseen, niin buukkaa puhelinaika.

30 sekuntia editorista internetissä pyöriväksi palveluksi? How do I even? Riku ja Antti käyvät läpi parhaita hostausvaihtoehtoja niin perinteisille nettisivuille kuin monimutkaisemmille palveluillekin. Linkit ngrok CodePen CodeSandbox Netlify Github Pages Azure Blob Storage AWS S3 Now Jakson valinnat Riku: Pirkka Leppis Antti: Uutishuone Ota yhteyttä! @webbidevaus webbidevaus.fi

On aiheena koiran ruokinta, terveys tai lisäravinteet, niin kokemukset ovat arvossa arvaamattomassa. Paljastan itsestäänselvyyden, joka pitäisi olla selvää kaikille: hyödyttömät kokemukset eivät auta ketään ja ne voivat olla jopa haitaksi. Koirasi tarvitsee toimivia apuja, ei kokemuksia. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Kokemusasiantuntijuus on kovaa valuuttaa nykyään aivan kaikessa. Kun jollain on kokemusta, niin se tekee hänestä välittömästi asiassaan erikoisosaajan. Joskus onkin näin, turhan usein ei. Kokemuksia pyydetään aivan kaikessa. Useimmiten kyse on halusta saada vahvistusta tekemälleen ostokselle, oli kyse sitten koiran ruuasta, lisäravinteista, hoitoaineesta tai vaikka lelusta. Joskus harvoin kysellään ennen ostoa. Myyjät tietävät tuon. Siksi asiakkaiden todistuksia ja kehuja laitetaan näkyviin tuotteiden yhteyteen. Muiden kokemukset ovat vahvin peruste ostaa jotain. Se, että ovatko kokemukset mitenkään luotettavia tai liittyvätkö ne omiin tarpeisiin mitenkään, jääkin usein epäselvemmäksi. Aivan riippumatta onko muiden kokemuksista hyötyä vai ei, niin kysy aina ennen kuin käytät rahaa. Saat nipun kokemuksia, mutta saatat saada myös hyödyllisiä perusteluja. Ongelma kokemuksissa on siinä, että ne ovat aina, tai ainakin erittäin useasti, hyödyttömiä. Terveys valokeilassa Kokemusten jakamisessa esiintyy kaksi koiramaailmassa selvää trendiä: ruokien terveysvaikutukset (johon kuuluu ruuan sopivuus) ravintolisien terveysvaikutukset Tuo voidaan niputtaa yhteen peruskysymykseen: Auttaako tämä koirani sairaudessa? Aina kun ollaan millään tavalla terveyden kanssa tekemisissä, niin ollaan vaikeiden asioiden äärellä. On aivan sama, että onko kyse terveyttä lisäävästä yrtistä, vaikka chiasta, vai mahdollisesti sairauteen vaikuttavasta ravintolisästä, esimerkiksi maksatulehduksen yhteydessä. Kun suositellaan omien kokemusten kautta, niin vastuu on huomattavasti suurempi kuin siteeraamalla jotain nettilähdettä. Pelkästään siksi, että kokemuksiin luotetaan niin vahvasti. Sanojallahan on omaa kokemusta, joten hän tietää. Minun tapaisteni ammattilaisten kohdalla peräänkuulutetaan vastuuta aika ajoin (aivan liian harvoin tosin). Täysin syystä, koske me veloitamme neuvoista. Kokemuksia jaettaessa kukaan ei koskaan huutele vastuun perään. Tai jos siitä mainitaan, niin vastaus on aina sama: minä kerron vain omia kokemuksiani, en minä suosittele. Tuolla vastauksella saa aina pestyä kätensä ja omantuntonsa. Se on tavisten vastuunkiertolauseke. Ei vastuu silti mihinkään häviä. On esitetty ratkaisu jonkun ongelmiin ja vielä alleviivattu sen toimivuutta omilla kokemuksilla. Koiran ruokinta ja kokemukset Kun kysellään kokemuksia ruuista, niin kyse on useimmiten: yleinen sopivuus ja sulavuus sopivuus allergikolle sopivuus suolisto-oireissa tai muissa erikseen kerrotuissa sairauksissa lihominen tai laihtuminen Taas ollaan terveydessä, tavalla tai toisella. Kun joku pyytää kokemuksia (tai suosituksia) millä tahansa edellä mainituista perusteista, niin takana on aina huoli. Koira on sairas tai sille ei ole kaikki hyvin. Varsinkin pentujen kohdalla tämä tulee usein esille, aika ajoin toki hieman kevyin perustein, mutta ei se huolen raskautta juuri sillä ihmisellä muuksi muuta. Siksi pitäisi olla todella huolellinen vastauksissa ja suositteluissa - niiden kokemusten jakamisessa. Koiralla on paha ripuli. Kokemusasiantuntijat kertovat, että ruoka X paransi heidänkin rekuiltaan kaikki oireet. Väitettä koristellaan aina peukalonkuvilla sydänhymiöillä. Ongelma on kahdessa: syissä ja koirissa. Jokainen koira on erilainen. Yksi sopii toiselle, toinen yhdelle. Mitään kattavaa yleistystä ei voi tehdä. Sairauksia on tuhottomasti erilaisia, mutta silti ihmiset kokemuksiaan jakamalla niputtavat kaikki suolisto-oireet samoiksi. Kuin myös hiivan. Allergia on todella pop. Joku kysyy kokemuksia ruuasta; miten se sopii allergikolle. Ketju on välittömästi täynnä kokemukseen perustuvia suosituksia - eikä yksikään vastaajista tiedä mikä allergia kysyjän koiralla on. Usein ei tiedä kysyjäkään. Tilanne on sama kuin jos ihmisillä kysyttäisiin, että voiko allergikko syödä eines-maksalaatikkoa, ja kokemuksen vahvalla voimalla näytetään peukaloa ja todetaan, että se paransi meidänkin lapselta allergia. Tai suositellaan, taas kokemuksiin perustuen, kalaa tai maapähkinöitä. Vastuuta ei ole, eikä edes mielenkiintoa niin paljoa, että kysyttäisiin mitä ruoka-ainetta olisi syytä välttää. Kyllä. Aivan samassa ollaan koirien kanssa. Tervehdyttävät lisäravinteet Lisäravinteet, ja ravintolisät, keskittyvät aina ja poikkeuksetta terveyteen. Tai sen puutteeseen. Niiden toivotaan toimivan kuin lääkkeet - oikeammin kuin ihmelääkkeet. Kun ongelma on sellainen, että lääkkeitä ei ole, niin apua haetaan koiramaailman kokemusasiantuntijoilta. Nivelet ja glukosamiini. Jopa bullshit-akselin huijaukset kelpaavat, tuotteille löytyy aina kokemuksia. Maksa- ja munuaissairaudet, jotka ovat käytännössä aina parantumattomia. Ei hätää, hyviä kokemuksia löytyy lähes jokainen yrtiksi kutsutun rikkaruohon käytöstä. Ainoa, joka vetää vertoja kokemuksille, on myyjien terveysväitteet. Ehkä joskus myynti saadaan kuriin ja herran nuhteeseen, mutta kokemuksia ei koskaan. Ei niitä voi kontrolloida. Tämän ovat muutamat kauppiaat jo huomanneet. Varsinkin koirien rasvalisä- ja öljymarkkinoilla. Kun laki kieltää pahimmat ylilyönnit terveysväitteissä, niin hyödynnetään kokemuksia. Ne ovat niin vahvoja ja positiivisia, ettei millään ruohonjuuritason kauppiasportaalle keksittäisi sellaisia. Vastuu? Ei sellaista ole. Se on ontto sana. Mitkä kokemukset mistä? Kokemusten jaossa ongelma on siinä, että kukaan ei aidosti tiedä mistä asiasta kokemukset ovat tulleet. Sama mekanismi siis kuin huijaushoidoissa, joita hyvin sievistelevästi kutsutaan vaihtoehto- tai uskomushoidoiksi. Korrektius on tietysti kannustettavaa, mutta ei kukaan kutsu nigerialaiskirjeitäkään vaihtoehto- tai uskomustaloudeksi. Kokemuksia jakava on tehnyt jotain, usein useampaa, koiralleen, jolla on ollut jotain. Sitten siitä poimitaan rusinat pullasta ja osoitetaan yhtä asiaa, josta hyvät kokemukset on saatu. Saatu siis mistä? Sitä ei tiedä väittäjä eikä lukija. Omalla tavallaan räikein tapaus oli, kun kokemusasiantuntija kertoi kauranversouutteen auttaneen koiran muuton jälkeen alkaneeseen öiseen ikävään. Koira oli levoton, koska ei saanut tulla yläkertaan makuhuoneeseen. Se auttoi ja hänen kokemuksensa mukaan kauranversouute on paras lääke eroahdistukseen. Ensinnäkään kyse ei ollut eroahdistuksesta. Omistaja oli ihan niin itse päättänyt. Kaikki muut olisivat niputtaneet käytöksen refluksityyppiseen närästykseen. Ja niin oli joku muukin asian tulkinnut. Omistaja ei nimittäin kertonut eroahdistuskokemuksissaan, että hänen koiralleen oli tehty täysi ruokaremontti. Samaten koiralla oli paha nivelrikko lonkissa, jonka takia se ei päässyt yläkertaan - portaat olivat liian kivulias kokemus. Sille aloitettiin myös kipulääkitys ja glukosamiini. Kipulääke, glukosamiini ja sopivampi ruoka eivät kuitenkaan kelvanneet kokemukseksi. Ainoastaan kauranverosuute oli sen arvoinen. Plasebo on positiivinen kokemus Tutkimuksissa selvitetään usein plasebovaikutus. Plasebo on aina hyvä kokemus ja vaste hoitoon, vaikka hoito ei anneta. Jos plasebo vaikuttaa 20 prosentilla, niin 20 potilasta sadasta saa apua sokeripillereistä. Joka viides jakaisi kokemusta, jota heillä ei ole. Koirissa usein sanotaan, että plasebo ei toimi, koska koira ei ymmärrä hoidon käsitettä. Ei ymmärräkään. Hoitoa arvioiva omistaja, johon ei satu, arvioi koiran puolesta ja häneen plasebo vaikuttaa. Siksi plasebovaikutus on niin huolestuttava asia koiramaailmassa. Omistaja tekee päätöksen, mutta ei kanna vastuuta. Kun hakee mitä tahansa asiaa mistä tahansa koiraryhmästä, niin löytyy tuhottomasti kokemukseen perustuvia suosituksia, jotka eivät ole mahdollisia tässä maailmankaikkeudessa. On aivan sama kutsutaanko niitä uskomuksiksi vai plaseboksi, niin ne ovat mahdottomia - ellei omista Potterin taikasauvaa (11” pitkä, orjanlaakeria ja feeniksin sulka sisällä) tai portaalia viidenteen ulottuvuuteen. Googlettakaa mitä tahansa energiapallohoitoa, yksisarvisterapiaa tai etäkommunikointia kuolleiden kautta, niin aina löytyy tuhottomasti hyviä kokemuksia. Kutsuisitko niitä silti hyviksi ja toimiviksi kokemuksissa, joita kannattaa kokeilla? Hyödylliset kokemukset Tarkoittaako kaikki edelläoleva sitä, että kaikki kokemukset ovat vaarallisia tai vähintään turhia? Ei tietenkään. Jos kokemuksissa vastaaja tietää mitä on kysytty kysymykseen vastataan muut vaikuttajat mainitaan, jos sellaisia on vaikutus ei vaadi uskoa ja yliluonnollisuuksia ja tämä on vaikein arvioida: vastaaja osaa sen alan, josta kokemuksiaan jakaa niin ollaan ainakin lähellä hyödyllisiä kommentteja. Silti on pidettävä koko ajan mielessä, että kyse on kuin savolaisen kanssa jutellessa: vastuu on kuulijalla. Kun suositellaan omien kokemusten kautta, niin vastuu on huomattavasti suurempi kuin siteeraamalla jotain nettilähdettä. Pelkästään siksi, että kokemuksiin luotetaan niin vahvasti. Sanojallahan on omaa kokemusta, joten hän tietää. Ei vastuu silti mihinkään häviä. On esitetty ratkaisu jonkun ongelmiin ja vielä alleviivattu sen toimivuutta omilla kokemuksilla. Kaiken kaikkiaan - se mitä haluat ja varsinkin koira tarvitsee, on mielipiteen ja ohjeet juuri sille koiralle. Ei muiden historiaa. Joten - älä jää yksin: buukkaa puhelinaika, niin saat selityksen mitä voi tehdä ja milloin mennään toiveiden puolelle.

Uskontojen on ennustettu katoavan, mutta toisin on käynyt. Uskovien ihmisten määrä kasvaa nopeammin kuin maallistuminen ehtii vaikuttaa. Olemme lajityypillisesti uskonnollisia. Elämme aina jonkun uskonnon vallassa, oli se sitten uskoa yliluonnolliseen, johonkin ideologiaan tai muihin ihmisiin. Ilman uskoa ei voi olla. Ongelma on, että osalle ihmisistä on epäselvää, tuleeko tiistain jälkeen maanantai vai keskiviikko. Ystävä. Uskonto on valtarakenne, johon ihmiset nöyrtyvät saadakseen itse valtaa. Toivo on tie taivaaseen, mutta myös helvetti.

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia Scripta - kirjoituksia uppoavasta lännestä. Argumentit 1. Jostain syystä eri väriset ja eri nimiset Kenian ja Nepalin kansalaiset ovat työllistyneet paremmin kuin me suomalaiset itse, heidän työllisyysasteensa ollessa yli 70 prosenttia. Eri paikoista tulevilla ihmisillä näyttäisi oleva erilaisia ominaisuuksia kulttuurinsa takia. 2. Ongelma on siinä, että Suomessa voi elää hyvin tekemättä mitään meidän yhteiskunnan eteen. Tuista on tehtävä vastikkeellisia. 3. Tärkeintä on sopeuttaa maahantulijat elämäntapaan, johon sisältyy aamuherääminen ja töihinlähtö. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien keskuudessa elävien lapsien elämässä ei ole ainuttakaan töissäkäyvää aikuista. LÄHTEET https://vaestotiede.wordpress.com/2015/06/23/suomen-maahanmuuttajien-tyollistyminen-ym/ http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta.html

Miten elämä jatkuu ongelmitta myös jääkiekkouran jälkeen? Onko opiskelun ja jääkiekkouran jälkeisen elämän suunnittelu edes mahdollista ammattiuran aikana? Näihin kysymyksiin Talousmaisterit kaksikko hakee vastauksia.

Hyvinvoinnin asiantuntijapuheessa työstä on tullut ongelma. Jos työ ratkaisee talouden, kuulostaa helposti siltä, että samalla se tappaa tekijänsä, sanoo työelämäprofessori Pekka Mattila kolumnissaan.

Palautumisjakson kunniaksi meillä on kuuntelijoillemme hyviä uutisia! Koodilla "palauduparemmin" saat 50 euroa alennusta Oura-älysormuksesta. Lue lisää Ourasta täältä: https://ouraring.com/partners/Lepopaiva/Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion (https://www.floatkallio.fi/) kanssa.Antti meditoi vihdoinkin ja keskustelemme mm. paastosta ja kuuntelun merkityksessä valmennuksessa. PAHOITTELUT huonosta äänenlaadusta. Ongelma on korjattu jatkoa varten.Linkit- Waking up with Sam Harris https://wakingup.com/ - David Sinclair Joe Rogan podcastissa https://www.youtube.com/watch?v=HOTS0HS7aq4 - Satchin Pandan The Circadian Code -kirja https://www.amazon.com/Circadian-Code-Supercharge-Transform-Midnight/dp/163565243X - Valter Longo The Longevity Diet https://www.amazon.com/Longevity-Diet-Discover-Activation-Regeneration/dp/0525534075 - Work Goes Happy https://www.wgh.fi/- Tuoreempaa Tavaraa -stand up -ilta Teatteri Forumissa 5.4. https://www.ticketmaster.fi/event/tuoreempaa-tavaraa-stand-up-ilta-lippuja/247671 - Ikka Kivi ja ystävät 13.4. Savoyssa https://www.lippu.fi/lippuja.html?affiliate=ADV&doc=artistPages%2Ftickets&fun=artist&action=tickets&erid=2378041&includeOnlybookable=false&x10=1&x11=IIKKA - Harvinainen tilaisuus: Jaakolla mahdollisuus ottaa pari PT-asiakasta https://jaakkosavolahti.com/ - Oura https://ouraring.com (ja muista yllä oleva alekoodi jos päädyt tilaamaan!)

Suomessa on kuulemma työvoiman kohtaanto-ongelmia. Insinööriliiton erityisasiantuntija Mikko Valtonen on valistamassa Arkhimedeen sivupersoonia siitä, miten insinöörikoulutuksella voi parantaa tilannetta. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Pvm: 19.8.2018 The post Suvaitsevaisuuden ongelma ja haaste appeared first on Rauman Vapaaseurakunta.

Suurin osa länsimaista viedyistä käytetyistä vaatteista myydään edelleen Afrikassa. Kierrätysvaatteet ovat kuitenkin olleet tuohoamassa kehitysmaiden omaan tekstiiliuotantoa. Tietoisuus kestävästä vaatteiden kulutuksesta ja materiaalien valmistuksesta saattavat kuitenkin muuttaa globaaleja vaatevirtoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Keniassa ja Filippiineillä. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Liselott Lindström / Yle

Elokuvat Terminaattoreista Blade Runnereihin maalailevat synkkiä visioita tekoälyn ja ihmisten yhteisestä tulevaisuudesta. Kun koneista tulee liian älykkäitä, meistä tulee tavalla tai toisella niiden orjia. Vai onko pelko turhaa ja voidaanko teknologian avulla tehdä terveempiä ihmisiä ja jopa voittaa kuolema? Areiopagin podcastin kahdeksannessa jaksossa Aku Visala ja Lari Launonen pureutuvat tekoälyyn ja sen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin, dystopioihin ja utopioihin. Kuuntele uusin […] Areiopagin podcast 08: ”Tekoälyn ongelma on, että se tekee ihmisistä koneita” on Areiopagi sivuston artikkeli.

Meillä on ongelma. Ongelma, joka näkyy katukuvassa koko maakunnassa. Ongelma lyö vasten kasvoja Jyväskylän kävelykadulla.Työssäni poliisina tapaan .. Lisää >> http://ift.tt/2nqPmUA

Poliisi kertoo, että valepoliisirikoksista on syntynyt Suomeen vakava ongelma. Pelkästään viime vuonna poliisina esiintymisistä ja niihin liittyvis .. Lisää >> http://ift.tt/2ntrBvl

Ympäristö on suuri mielikuvavaikuttaja. Se määrää mitä teemme ja miten, vaikka sen rooli pitäisi olla ohjaava tai ideoita antava. Toki tuo on vain inhimillistä ja pätee aivan kaikkeen elämässämme. Ongelma alkaa muodostumaan siinä vaiheessa, jos ympäristön vaikutus rajoittaa oppimista tai eräällä tavalla huijaa, antaa väärää tietoa. Toki ympäristö käsitteenä on mahdottoman laaja ja pitää sisällään koko universumin, mutta jos se supistetaan koskemaan vain sosiaalisia kontakteja sekä tietolähteitä, niin konsepto muuttuu hallittavammaksi. Noin 80 prosenttia oppimastamme on johdettavissa muualta kuin koulutuksesta saatuun tietoon sekä omiin kokemuksiin. Siksi ympäristömme mielipidevaikuttajat ovat tehokkaampi ohjaaja kuin mikään asialähde. Tuo pelkästään tehostuu, jos ympäristö tarjoaa sellaisia tulkintoja tai neuvoja, jotka tukevat tai ovat samankaltaisia kuin aikaisemmin omaksumamme tieto. Siksi on oleellista osata tiedostaa mitkä kaikki meihin vaikuttavat. Ja pitää muistissa, että ei vaikuttaminen itsessään ole hyvä tai paha, sillä kouluttaminen vasta onkin jo ihan lähtökohdistaan alkaen rankkaa vaikuttamista. On yritettävä oivaltaa vaikuttamisen motiivit (myös ne tahattomat) sekä onko saatu vaikutus, tieto, hyödyllistä.

Matematiikassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, joita tutkijat ovat pähkäilleet jo vuosikymmeniä. Seitsemän niistä tunnetaan nykyisin Millenium-ongelmina, joiden ratkaisijoille on luvattu miljoonan dollarin palkkiot. Millaisia nämä matematiikan suuret ongelmat oikein ovat - ja miksi niiden ratkaiseminen on niin vaikeaa? Mitä hyötyä ratkaisuista on? Näihin kysymyksiin vastaa Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salo. Kuulemme myös tarinan Grigori Perelmanista, joka vuonna 2002 ratkaisi ensimmäisenä yhden Millenium-ongelmista, mutta ei huolinut rahapalkintoa. Salo itse tutkii inversio-ongelmia, joiden selvittäminen auttaa parantamaan lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä. Kuuma aihe tutkimusalalla on Harry Potterista tuttujen näkymättömyysviittojen kehittäminen. Näyttäisi siltä, että se voi jonain päivänä olla mahdollista. Ohjelmassa tutustutaan myös matemaatikon arkeen ja murretaan stereotypioita. Toimittajana on Mari Heikkilä. Kuva: Mari Heikkilä

Pvm: 8.10.2017 Aihe: Varjominän ongelma Puhe: Mehis Metsala The post Varjominän ongelma appeared first on Rauman Vapaaseurakunta.

Kun ihminen ikääntyy, sukupuoli käytännössä häivytetään. Ongelma on, että kielestä sukupuoliasiat eivät meinaa hävitä. Maallikkosaarnaaja Maasola niin sukupuolineutraalina ja turtana kuin osaa. Sapekas arkisaarna Sananen.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävän on ollut markkinariippuvuuden vähentäminen. Kun markkinatalous on eri tavoin kolhinut ihmisiä, heidän tilannettaan on pyritty parantamaan erilaisilla tulonsiirroilla ja palveluilla. Nyttemmin on alettu pohtia myös sitä mitä kaikkea hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tekee ihmisille. Voiko olla myös niin että hyvinvointivaltio tuottaa myös itse osan ongelmista? Hyvinvointivaltiota kritikoivaa keskustelua on viime vuosina ollut monessa massa, myös Suomessa. Suomessakin on alettu epäillä, että sosiaaliturva voisi passivoida ihmisiä ja tehdä heistä sosiaaliturvariippuvaisia. Köyhyyttä ja sosiaaliturvaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on sanoo, että Suomessa ei ole varsinaista köyhyyskulttuuria. Tutkimuksia ei ole löytynyt yhtään sukua, joka sukupolvesta toiseen rakentaisi elämänsä sosiaaliturvan varaan. Saaren mukaan Suomen hyvinvointivaltion keskeinen kysymys on se, miten sosiaalimenojen kustannusten kasvun hillintä voidaan tehdä järkevällä tavalla. Sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden2008 jälkeen on kasvaneet 20 miljardia ja saaman aikaan bruttokansantuote on kasvanut vain saman verran. Suomalaiset sosiaalietuudet eivät ole mitenkään erityisen anteliaita. Ongelma on siinä että tulosiirtoja saavien määrä on kasvanut.

Riina-Maija Palander vastaa puhelimeen Virosta, missä hän on vastussa Ontikan tilasta. Riina-Maija, tai Riinis on asunut aina maailmalla, jo ennen miehensä Kalle Palanderin tapaamista. Vaikka työelämä sai kymmenisen vuotta sitten jäädä, aika kotona ei koskaan ole käynyt pitkäksi. Neljä lasta, hevoset, tila ja miehen ura ovat pitäneet siitä huolen. Riinistä harmittaa, ettei Suomessa kotiäitiyttä osata arvostaa.  - Äitiys on Suomessa maan alle haudattu, ei voi edes sanoa, että se olisi ala-arvostettua. Ulkomailla kun sanon, että ole kotiäiti, sehän suorastaan villitsee ihmiset. Suomessa sulle lyödään suuperheen äiti -leima otsaan, ihan kuin olisit joku maatalon emäntä, joka punnertaa maitotonkkien kanssa menemään. Riina-Maijan tavoin moni ulkomailla asuva suomalainen nainen on joutunut luopumaan Suomen urastaan puolison vuoksi. Kun paluumuutto alkaa häämöttää, moni ajatteleekin palaavansa takaisin työelämään - niin teki Riiniskin. Todellisuus voi osoittautua toiseksi.  - Kun me tultiin Espanjasta vuodenvaihteessa, niin minä tietty ajattelin, että tässähän voisi vaikka tehdä jotain. Mutta en minä sitä kyllä helpoksi kokenut. Olen valmistunut huippuarvosanoin Oslosta, olen opiskellut bisnestä ja puhun paljon kieliä - ei se niistä ole kiinni. Ongelma on siinä, että koulutodistukset ja työkokemukset ovat kymmenen vuoden takaa.  Lisää Riina-Maija räväköitä ajatuksia kuulet podcastistamme alta.

Elokuvaohjaaja Matti Ijäs jää eläkkeelle Yleisradiosta, mutta ei lopeta elokuvantekoa. Nuorena Ijäs esiintyi pellehyppyseurueessa. Myöhemmin hänen elokuvansa on opittu tuntemaan viistosta huumorista. Katsastus (1988) on kulttiklassikko, jota myös Hymyilevän miehen (2016) ohjannut Juho Kuosmanen fanittaa. Ijäs itse pitää tv-elokuvan loppupuolta hieman epäonnistuneena. KulttuuriCocktailin haastattelussa Matti Ijäs käy läpi uraansa ja elämäänsä. Toimittaja: Teemu Laaksonen Tuotanto: Yle Kulttuuri

Aiheina ovat kunniamerkit, rakentava nationalismi ja poikien Pisa-tulokset. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Edellispäivän itsenäisyyspäivän juhlien huumassa Pyöreä pöytä laski, kuinka montaa kertaa kukin on ollut presidentin vieraana: Juha 3, Pauli 2, Mika 1, Olavi 0 - ! Uusivirta tuo puheenaiheeksi kunniamerkkien merkityksen. Linnan juhlissa ainakin entiset ministerit Paavo Arhinmäki ja Erkki Tuomioja tulivat juhlaan ilman kunniamerkkejä rinnassaan. Mitaleita myös ideoidaan ja (huumorimielellä) jaetaan: Ruben Stiller saa Pyöreältä pöydältä Ritari Ässän ritarikunnan komentajamerkin. Pääministeri ja Yle uutisten päätoimittaja saavat Onnekkaan epäonnistumisen ritarikunnan merkin. Mika Pantzarin johdolla Pyöreä pöytä etsii rakentavaa nationalismia. Kansallisuusaatteesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta pitäisi hänen mielestään voida puhua neutraalisti tai arvostavasti. Juha Itkonen lukee Pisa-tuloksia ja oh huolissaan suomalaisten poikien koulumenestyksestä. Pantzar huomauttaa, että Suomessa tytöt ja pojat ovat koulumenestyksessä lähellä toisiaan, mutta monessa muussa maassa menestyvät vain pojat.

Ali ja Husu pohtivat maahanmuuttajien negatiivista julkisuuskuvaa. Vieraana on ruotsinsuomalainen Jani Kallunki. Tällä näkövammaisella judokalla on positiivista asennetta vaikka muille jakaa. Toimittaja Janne Grönroos taas on maamme positiivisimman vähemmistön, surun eli suomenruotsalaisten edustaja. Millaisia vinkkejä hän antaa imago-ongelmien selättämiseen? Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Husu Hussein.

Onko EU:n pankkiunioni paras tapa hoitaa kriisiytyvien pankkien ongelma EU:n alueella, vai olisiko sittenkin parempi pitää säädöksin huoli siitä etteivät pankit kasva liian isoiksi kaatumaan, ja antaa huonojen pankkien vain kuolla hallitusti. Haastateltavana on tohtori Peter Nyberg ja toimittajana Maija Elonheimo.

Veijon ja Paulin keskusmuistin toimimattomuus aiheuttaa paineita. Vanha tieto on käyttökiellossa ja uuden päivitys on pahasti kesken.