Podcasts about ulkon

✨ BTCHEL-konferenssi: https://btchel.com/join Studiossa Joni "Stagala" Takala ja manageri Ricardo Blanco. Jakso on kuvattu 10.5.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Minä vastaan maailma" (3:47) Vaikuttaja (5:23) "Stagala" (9:15) Nuoruus (13:25) Julkisuus (20:48) Näyttämisen halu (24:20) Persoona (37:49) Provosointi (39:07) Andrew Tate (47:48) Logan Paul (52:48) Tarina (57:12) "Rage bait" (1:05:40) Provosointi (1:08:28) Seksuaalinen väkivalta(1:21:49) Cancel-kulttuuri (1:28:21) Vastuu (1:36:04) "Jakorasia" (1:45:13) Seksikumppanit (1:53:30) "Käyttökelvoton" (2:11:04) Outie (2:13:06) Ylimielisyys (2:15:55) Vaikuttaminen (2:26:28) Uhrit (2:32:44) Ulkonäköpaineet (2:45:57) Palaute (2:53:45) Anteeksipyyntö (3:03:05) "Kuningas" (3:10:26) Uskoon tuleminen (3:20:20) Naisviha (3:22:11) Tulevaisuus

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Perjantaistudiossa keskustellaan kiihkeätsi kesän ajankohtaisista kulttuuri- ja mediailmiöistä sekä arvokysymyksistä. Mukana Perjantaistudion raadissa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola juontaa. Karjalaisista aktivisteista koostuvan Ruškiemustu-kollektiivin mukaan Elias Lönnrot oli kolonialisti ja sortui kulttuuriseen omimiseen kootessaan Kalevalaa. Ja me suomalaiset olemme varastaneet tämän kulttuuriperinnön omaksemme. Tästä syystä he katsoivat tarpeelliseksi kirjoittaa Elias Lönnrotin patsaaseen spraymaalilla sanan kolonialisti. Nyt selvitetään, oliko Lönnrot tosiaan kolonialisti ja karjalaisten kulttuurin varastaja. Kesällä käytiin vilkasta keskustelua Ylen journalismista ja DEI-koulutuksista. Toimittajat Sanna Ukkola ja Ivan Puopolo kritisoivat Yleä ideologisesta doktrinaatiosta ja poliittisesta korrektisuudesta, mikä herätti laajaa huomiota erityisesti X:ssä mutta mediaan aiheesta valui vain pieni osa. Keskustelussa pohditaan nyt, säilyttääkö Yle journalistisen integriteettinsä, ja minkä verran DEI-koulutukset vaikuttavat sen toimintaan. Miten raati arvioi Puopolon ja Ukkolan väitteet? Mikä on Heikki Pursiaisen mielestä isompi ongelma Ylen kaltaisessa isossa mediatalossa? Miten nuorten julkisiin kannanoittoihin pitäisi suhtautua? Nuoruudesta huomauttelu on nähty epäasiallisena kuten sukupuolen tai etnisyyden. Greta Thunbergin ja Patrick Itäniemen tapaukset osoittavat, että nuoria suojellaan kritiikiltä, mutta nuoruus ei saisi olla kritiikin kohde. Itäniemen tuloeroja puolustaviin mielipiteisiin vastataan usein opettajamaisesti. Nettikommentit ovat myrkyllisiä, ja nuoria kohdellaan samoin kuin aikuisia, mikä herättää kysymyksiä argumentoinnin tasosta. Onko meillä vaikeuksia puhua nuorelle asia-argumentein? Psykoterapeutti Katarina Meskanen ja lihavuus- ja kehotutkija tutkija Hannele Harjunen varoittavat HS:n artikkelissa otsikoltaan Kehopikamuoti (14.8) kehoihanteista, jotka voivat muuttua entistä epärealistisemmiksi, vaikeammin saavutettaviksi ja ahdistaviksi. Artikkeli käsittelee kehonkuva- ja kauneusihanteiden jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka muistuttaa pikamuodin kiertokulkua. Aiemmin kehopositiivisuus nosti esiin kaikenlaisten kehojen hyväksymisen, mutta nyt laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksesta. Tämä trendi korostaa ulkonäön merkitystä, mikä voi luoda paineita erityisesti nuorille ja heikentää itsetuntoa. Miksi ulkonäkö on niin kipeä asia?

Saako ulkonäköön tehdä muutoksia ilman puolison lupaa?

Jeren ja Samuelin ulkonäkö yllätti kuulijan, sillä herrojen äänet olivat antaneet aivan toisenlaisen mielikuvan!

Tällä viikolla vastaanotolla otetaan kantaa ulkonäön kommentoimiseen sekä keskustellaan fitnessurheilijoiden ulkonäköpaineista! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: 
@bulkkinen.fi -15% treenivaatteista koodilla “VASTAANOTTO15” + ILMAISTUOTE tilauksen yhteydessä koodilla “VASTAANOTTOBONUS” (ilmoitetaan viikottain jaksojen alussa) @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) 
Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto

Miltä mä näytän? Kehopositiivisuudesta ja kehon muokkaamisesta. Ulkonäössä, kehossamme ja sen eri ominaisuuksissa on kyse geeneistä, mutta yhä useampi myös muokkaa omaa ulkonäköään. Ilmiöön liittyy paljon mielipiteitä, vaikka kehonmuokkausta on tapahtunut aina. Naisten korsetit tai joidenkin alkuperäiskansojen tapa viillellä ihoon merkkejä tai venyttää huulia ovat yhtä lailla kehon muokkaamista. Ulkonäöstä puhutaan myös pääomana, vaihtotavarana. Onko ulkonäöstä siis hyötyä paitsi parisuhdemarkkinoilla, myös työmarkkinoilla? Kehopositiivisuus muistuttaa, ettei toisten kehoa pitäisi kommentoida eikä hyväksyä painoon tai ulkonäköön perustuvaa syrjintää. Ylipaino on kuitenkin selkeä terveysriski, joten voiko lääkäri kehottaa henkilöä laihduttamaan terveyssyistä? Keskustelemassa tanssija Henna Räty, kehopositiivisuusaktivisti, toimittaja Nelli Hyttinen sekä taidehistorioitsija Antti Kauppinen, joka muutama vuosi sitten sai yllättävän kutsun malliimaailman ytimeen ja Milanon catwalkille. Toimittajana Liisa Vihmanen

Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.

Ulkonäkö on ensimmäinen asia, jonka maailma sinusta näkee ja saat mahdollisuuden tehdä ensivaikutelman vain kerran. Vaikka tiedostaisit tämän, käytätkö ulkonäköäsi kuitenkaan hyväksesi naisena? Sisäinen työ on asia, joka on äärimmäisen tärkeää jos haluat elämältäsi enemmän irti, mutta entäs se ulkonäkö? Emme voi unohtaa sitä. Millä kaikilla tavoilla voit parantaa ulkonäköäsi ja mitkä ovat ne pääasiat mihin kannattaisi keskittyä? Näitä asioita pohdin jaksossa, joka toivottavasti inspiroi sinua näyttämään maailmalle itsestäsi parhaimman version. Coaching on tauolla. Instagram ⁠https://www.instagram.com/dearladiesfinland/⁠ ⁠https://www.instagram.com/iamsaragrady/⁠

Kuuntele uusi Taskula & Trishin aina keskiviikkoisin Podimossa!Tsekkaa ilmaiskokeilu

Ulkonäköpaineet ovat kasvaneet niin naisilla kuin miehillä. Kuka tai mikä määrittää miltä muka pitäisi näyttää? Miten hyvinvointiin vaikuttaa, jos jatkuvasti miettii ulkonäköään? Kuinka kehonkuva syntyy? Työelämässä ihmisiä arvotetaan yhä enemmän ulkonäön mukaan, mikä on huolestuttavaa. Se saa meidät tekemään työtä, jotta näyttäisimme paremmilta. Hoikkuuden lisäksi ihanteeksi on tullut urheilullisuus. Miksi emme osaa olla tyytyväisiä siihen miltä näytämme? Millainen pääoma ulkonäkö on? Haastateltavat: taloussosiologi Anna Grahn ja psykologi Monica Älgars Toimittaja: Minna Korhonen.

Vanhempien puhe itsestään vaikuttaa paljon siihen kuinka suvun nuorimmat näkevät itsensä ja mikä on oikeaa ja riittävää. Tänään keskustelua minä-kuvasta ja kuinka negatiiviset ajatukset voivat tulla myös sukupolven yli. (00:00) Jakso alkaa (00:08) Oman suvun vaikutukset omaan kehonkuvaan (03:11) Ulkonäkökommentit eivät ole vitsi (04:59) Esittelyt (06:02) Minkä asioiden äärellä Sanna työskentelee (08:20) Riittämättömyys ja turvattomuus (13:16) Dieettikulttuuri (14:53) Kehonkuvan muutokset vuosien saatossa (16:20) Kaikille ei käy yksi ja sama ruokavalio tai tapa liikkua (18:03) Anna itsesi voida hyvin (20:24) Minkälaisen kehosuhdeperinnön viet eteenpäin (21:55) Sannan matka itsensä hyväksymiseen (27:23) Itsensä hyväksyminen on pitkä tie

Mistä Valtteri sai idean ja motivaation tyylimokiin liittyvien videoiden tekemiselle? Miten jokainen voi löytää oman tyylinsä ja tarvitseeko ollakseen tyylikäs olla muodikas? Miten rakennetaan hyvä tiktok-video ja onko oman sosiaalisen median kaupallistaminen vaikeaa? Minkälaisia paineita sosiaalinen media aiheuttaa sekä sisällön tuottajille että somen kuluttajille? Studiossa lifestyle-vaikuttaja Valtteri Rantanen. Jakso on kuvattu 3.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tyylimokat (4:24) Mitä tyyli on? (8:26) Ylipukeutuminen (11:54) Ideat pukeutumiseen (19:08) Itsevarmuus (24:16) Muodin ja tyylin ero (31:54) Raha (37:14) Sosiaalinen media (41:27) Nuoret miehet (46:06) Suomalaiset naiset (48:15) Somen aloittaminen (56:46) Somen kaupallistaminen (1:03:54) Youtube (1:07:13) Euroopan turvallisuus (1:10:45) Oma vaatebrändi (1:14:01) Fitness (1:19:47) Leevin tyyli (1:24:00) Puheenaiheen tarina (1:26:42) "Nuoret on engine"

Lapsena ei saanut itkeä ja lukittiin pimeään komeroon, kunnes itku loppui. Ulkonäköön kohdistuneet kommentit johtivat syömishäiriöön ja masennus tuli tutuksi jo ala-asteella. Tunneskaalan kehityshäiriö luo jatkuvasti haasteita, koska ilot ja etenkin surut koetaan amplifioidusti. Kristan kuunnellessa huomaa, että samassa ihmisessä asuu brutaali itseinho ja samalla vahva empatia muita kohtaan. Syy-seuraussuhteita oman elämänsä tapahtumista Krista osaa analysoida rationaalisesti ja todella fiksusti. Tässä todella mielenkiintoisessa jaksossa laajalti puhetta syömishäiriöstä, itsetunnosta, tunteista ja itsetuhoisuudesta. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Minkälaisia suorituspaineita ja ulkonäköpaineita tytöillä ja nuorilla naisilla nykypäivänä on ja mistä paineet juontavat juurensa? Miten paineet heijastuvat tyttöjen ja nuorten naisten mielenterveyteen? Mikä yhteys kouluopetuksella ja yliopistoihin haulla on suorituspaineisiin ja miten sosiaalinen media sekä populaarikulttuuri vaikuttavat ulkonäköpaineisiin? Millä tavalla minäkuva ja itsetunto kehittyvät nuoruudessa ja millä keinoilla tyttöjen ja nuorten naisten mielenterveysongelmia olisi mahdollista ehkäistä? Studiossa nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Jakso on nauhoitettu 20.12.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorisopsykiatria (4:46) Korkeakoulujen yhteishaku (9:09) Minäkuva (11:13) Murrosikä (16:13) Ulkonäköpaineet (22:50) Sosiaalinen media (24:54) Instagram (32:33) Itsetunto (39:50) Mielenterveys (44:47) Masennuslääkkeet (48:47) Psykiatrian resurssit (51:27) Vanhempien rooli (53:22) Ulkopuolisuus (57:57) Algoritmit (59:19) Dunbarin luku (1:03:40) Sukupolvien kuilu (1:08:50) Porno (1:12:27) Syömishäiriöt (1:15:30) Anoreksia (1:23:08) Koulu (1:28:43) Kiltin tytön syndrooma

Onko vaikuttajalla vastuu kertoa esteettisistä toimenpiteistä seuraajilleen? Ja onko meille tehty sellaisia? Pohditaan myös sitä, mistä syntyy tarve jakaa vähäpukeisia kuvia Instagramissa ja sorrummeko toksiseen pick me girl -ajatteluun. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kertooko seksikumppaneiden määrä ihmisestä jotain? Minkälaisia ennakkoluuloja seksin suhteen kokeneisiin ja kokemattomiin ihmisiin liittyy ja arvioidaanko miehiä ja naisia samoilla standardeilla? Studiossa Some-vaikuttaja Sara Salvén. Jakso on nauhoitettu 3.11.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kumppanien määrä (2:24) TikTok-video (4:49) Miehet ja naiset (9:27) Ennakkoluulot (11:23) Kulttuuri vs biologia (15:17) Raskaus ja hedelmällisyys (17:41) Stereotypiat (20:57) Seksi ja itsetunto (24:25) Parisuhde (28:10) Ulkonäkö ja huomio (29:50) Seksi ja mielenterveys (34:31) Läheisyys (35:49) Seksi ja tunteet (39:00) Kaveripiiri (41:21) Sinkkuus (42:53) Treffit (45:45) Avoimuus

Millaisia ulkonäköpaineita miehillä on ja miksi? Olemme kulkeneet ihmiskuntana pitkän matkan siihen, että unelmien poikamies on kaikkivoipainen, kolmionmallinen action man jykevillä leukaperillä ja valtavalla vehkeellä. Vai onko? Somevaikuttaja ja seksuaalineuvoja Joonas Pesosen eli Pesojoonaksen kanssa jutellaan mm. dad bod -kuvastosta, tarpeettomasta läpänheitosta saunailloissa ja kuinka lentopallovalmentajan sanat tekivät suuren vaikutuksen. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Häpeä - tuo korvien punoitusta aikaansaava ja ihmisen käyttäytymistä muokkaava tunne. Mitä meidän kaikkien olisi hyvä ymmärtää siitä? Se selviää tässä mainiossa juttutuokiossa, jossa pohdimme vieraan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä tai millaiset asiat meitä ihmisiä hävettää? Mistä häpeä syntyy? Voiko häpeästä päästä eroon eli että ei hävetä enää koskaan? Mitä haitallista häpeästä voi seurata?  Sanotaan, että häpeä piiloutuu muiden tunteiden taakse. Mitä tämä tarkoittaa? Miten voidaan luoda sellainen yhteisö kotiin, työpaikalle, treeniporukkaan tms., jossa ihmisiä ei hävetä vaan voivat olla omia itseään? Voiko häpeä olla joskus yksilölle myös hyväksi? Milloin se muuttuu haitaksi? Monesti ajatellaan, että häpeä estää meitä tekemästä asioita. Mutta saako se myös aikaan nimenomaan asioiden tekemistä? Millä tavalla ja miksi? Usein törmää ihmisten kertomukseen, että he häpeävät omaa kehoaan ja siksi eivät kehtaa mennä kuntosalille tai uimarannalle. Mitä tälle asialle mielestäsi kannattaisi tehdä yhteiskunnan tasolla, rakenteissa, keskustelussa, yms. ja mitä yksilö itse voisi tehdä, esim. päästäkseen yli häpeästä? Ulkonäön lisäksi välillä törmää siihen, että moni kokee olevansa niin huono, että oma huonous hävettää ("jos tulen sinne teille treenaamaan niin olenko kaikkein huonoin, onko ne kaikki jotain kilpaurheilijoita?") Miten häpeä ja vireystila ovat kytköksissä toisiinsa?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan psykologi, kognitiivinen ylemmän erityistason psykoterapeutti ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti Katja Myllyviidan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Katja Myllyviita - Kotisivu: https://psykoterapiakatjamyllyviita.webnode.fi/ - Kirjat: https://verkkokauppa.duodecim.fi/catalogsearch/result/?q=katja+myllyviita - FB: https://www.facebook.com/profile.php?id=100057547265942 - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/katja-myllyviita-73436643/

Minkälaisia paineita nuoret saavat sosiaalisesta mediasta? Miltä pitää näyttää ja minkälaista on olla hyvä mies? Kuka Andrew Tate on, miksi Tate on saavuttanut valtavan näkyvyyden ja miksi Tate on ristiriitainen hahmo? Studiossa vieraana tubettaja ja tiktokkaaja Fabian Ronkainen. Jakso on nauhoitettu 21.12.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fabianin sisältö (2:53) Introvertit ja ekstrovertit (4:05) Fitness (9:50) Ulkonäköpaineet (15:15) Paineet menestyä somessa (18:35) Kilpailu somessa (20:35) Kaduilla kuvaaminen (22:19) Mieskuva nykypäivänä (26:24) Andrew Tate (28:36) Naisten ja miesten oikeudet (30:27) Miesten syrjäytyminen (33:08) Deittailu nuorena miehenä (36:15) Miesten itsemurhat (37:53) Hyvät puolet Tatessa (41:10) Nykymiesten passiivisuus (46:16) Gary Vaynerchuk (50:20) Fabianin sisällön tulevaisuus (54:03) Yksityisyys vaikuttajana (58:03) Twitter ja sananvapaus (1:01:23) Tiktok ja Kiina

Sosiaalinen media ja julkinen työ lisäävät ulkonäköpaineita, jotka koskettavat yhä useampaa ihmistä. Miten C Moren Kaverikirja-sarjaa tähdittävät Laura Eklund Nhaga ja Elias Gould ovat käsitelleet ulkonäköpaineita urallaan, ja millaisin keinoin he ovat helpottaneet niitä? Tervetuloa kulisseihin!Podcastin tuottaa C More. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tänään julkaistussa Tanssistudio-podcastin jaksossa keskustelemme syömishäiriöistä sekä ulkonäköpaineista ja studiossa on vieraana Syömishäiriöliiton asiantuntija, Katri Mikkilä! Miksi tanssijat ja muut niin sanotusti esteettisten lajien harrastajat, kuten esimerkiksi voimistelijat ja luistelijat, kokevat paljon ulkonäköpaineita ja ovat alttiita sairastumaan syömishäiriöön? Mitkä asiat viestivät alkavasta syömishäiriöstä? Entä miten valmentajat ja tanssinopettajat voisivat omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä valmennettaviensa ja oppilaidensa syömishäiriöitä? Muun muassa näihin kysymyksiin syvennytään tämän päivän jaksossa. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari, Pekka Mykkänen ja Anni Keski-Heikkilä keskustelevat maltillisesti päättyneistä USA:n midterm-vaaleista, Marinin hallituksen loppukaarteesta, jossa sotkeudutaan jalkoihin, ja miesten ulkonäköpaineista, naisten ulkonäköpaineista ja inceleistä. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Erityisherkät voivat kuormittua arkipäivän tilanteista ja kokemuksista ei-herkkää enemmän. Olisi hienoa, jos jokainen voisi yhteiskunnassa olla sellainen kuin on, sanoo psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Heli Heiskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kokemuksistaan kertoo muun muassa nimimerkki Herkkä suorittaja, joka on 25-vuotias. ”Erityisherkkien ahtaminen samaan muottiin ei-herkkien kanssa tuottaa pitkällä tähtäimellä pahoinvointia ja sairauspoissaoloja, mikä on tragedia sekä yksilölle että yhteiskunnalle”, sanoo nimimerkki Herkkä suorittaja. Toimittaja: Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukijat: Silja Raunio, Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Laura Koso. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen. Lähteet: Ahmed, Sara (2018) Tunteiden kulttuuripolitiikkaa. Brunila, Kirstiina, Haarni, Esko, Saari, Antti, Ylöstalo, Hanna (2021) Terapeuttinen valta - Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Heiskanen, Heli (2022) Erityisherkän lapsen kanssa. Hyvönen, Henri (2021) Men, work, and care of the self : hybrid masculinities in Finnish working life Kukkonen, Iida, Pajunen Tero, Sarpila, Outi, Åberg, Erica (2019) Ulkonäköyhteiskunta - Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus. Yeboyah (2021) Herkkä.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä se voisi näyttää jos ihmiset lakkaisi kommentoimasta toistensa ulkonäköä. Että jos me voitais vaan elää vailla tuomitsemista ja arvostelua! Miten ihanaa se olisi. Millainen on hyvä kehu? Voiko ulkonäön positiivinenkin kommentointi olla joskus epätoivottua? Kaikkea tätä mietittiin, kun pitkästä aikaa puhuttiin ASIAA

Miltä näyttää kunnollinen ihminen? Kumpi on raskaampaa: rikkoa ulkonäkönormeja vai työskennellä päivittäin niiden toteuttamiseksi? Tässä jaksossa jutellaan ulkonäöstä pääomana ja valuuttana. Kiinnostavaa ovat erityisesti ne ristiriitaiset odotukset, joita kohdistuu naisten ehostautumiseen ja ulkonäön hyödyntämiseen liittyen. Onko sosiaalinen media ulkonäkökeskeinen, tai mikä on ulkonäön merkitys tämän päivän Suomessa versus mitä se oli viime vuosikymmeninä? Miten ulkonäköpääoma suhteutuu yksilön muihin pääomiin ja ominaisuuksiin työmarkkinoilla tai ihmissuhteissa? Missä määrin ulkonäkövalinnat tai ulkonäkökeskeisyys ovat yksilön omaa valintaa ja missä määrin yhteiskunnan normien määrittämää? Oli super kiinnostavaa. Keskusteluvieraana taloussosiologian tohtori ja ulkonäkötutkija Erica Åberg. Jos jakso herätti ajatuksia niin kerro niistä kommentoimalla tähän alle tai laita viestiä somessa: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Raastaja duo Pete ja Samu haukkaa vatsaa kasvattavan annoksen miesten ulkonäköön liittyviä ajatuksia ja käsitteitä. Vatsalihakset, kaljuuntuminen, pukeutuminen ja monet muut ulkonäköpaineisiin kohdistuvat odotukset raastetaan pieneksi silpuksi. Pienen osansa saavat myös naisten ulkonäköihanteet ja naurulta ei vältytä tälläkään kertaa.

Tässä jaksossa puhumme intohimon aiheestamme aka kauneudesta, toimenpiteistä sekä keskustelu kehkeytyy anonyymien vihakommentteihin.

Sallitaan ikääntyminen myös naisille! Näin todetaan uudessa podcast-sarjassa. Suomalaisessa kulttuurissa vanheneminen on ollut tuomittavaa erityisesti naisille. Pelottelu vanhenemisesta aloitetaan jo ennen aikuisikää, eikä mediassa paljon keski-iän ylittäneitä naisia nähdä. Miksi nyt naisten harmaista hiuksista on tullut muotia? Millä tavalla Instagram muokkaa kauneuskäsityksiämme? Mistä nuoruuden ihannointi on peräisin? Miksi vanhenemista pidetään niin kamalana, että se täytyy estää? Näin kysyy toimittaja Kukka Ström sarjassaan. Hänen lisäksi ohjelman vieraina ovat kulttuurivaikuttaja Emmi Nuorgam ja tutkija Anna Puhakka. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jaksossa pohditaan somen aiheuttamia paineita; kärsimmekö niistä, vai aiheutammeko niitä itse. Entä miten yhteiskunnan kauneusihanteet vaikuttavat lastenkasvatukseen. Jakson kaupallisena kumppanina on Oslo Skin Lab. Hyödynnä alekoodi MAMMABETALAR.

Tietynlaisen ulkonäön ylläpitäminen vaatii työtä ja rahaa – ja jos tätä ulkonäkötyötä ei tee, ei välttämättä saa palkkatyötä. Julia Thurén ja taloussosiologi Erica Åberg analysoivat tämän hetken ulkonäkövaatimuksia

Saako viisikymppisenä enää töitä? Paraneeko itsetunto, kun kilometrejä kertyy mittariin? Jaksossa Jasmin ja Nata keskustelevat iän mukana tuomista iloista ja niskasäryistä. Lisäksi puidaan kauneuskäsityksiä ja kuinka ikä niihin vaikuttaa. Jakson kaupallisena kumppanina toimii Oslo Skin Lab - hyödynnä alekoodi MAMMABETALAR.

Jos maapallo on vaarassa, saako Elokapina sulkea Mannerheimintien? Elokapinan aktivisti Ville Saarinen ja Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen keskustelevat kansalaistottelemattomuudesta. Pärställä ja vartalolla on väliä. Ulkonäköyhteiskunnassa ulkoinen olemus on pääomaa. Erikoistutkija Outi Sarpila kertoo miten ulkonäköyhteiskunta toimii.

Sosiaalisen median ulkonäkökeskeisyys luo nuorille paineita, joista on vaikeaa päästä irti. Ulkonäköpaineiden kokeminen on kierre, stressitilan kaltainen olotila, joka pahimmillaan aiheuttaa erilaisia lieveilmiöitä. Aurora Kuusisto, Venla Kiiskinen, Mari Molkoselkä ja Eveliina Lahtinen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa ihmisten kokemista ulkonäköpaineista, kauneusihanteista ja niiden keinotekoisuudesta. Miksi ylipäätään asiat erotellaan feminiinisiksi tai maskuliinisiksi, kun ihmisten sukupuolta ei voida määritellä vain kahdella tavalla? Jos vain jokainen saisi olla oma itsensä rauhassa, elämä olisi kaikille helpompaa.

Tämän viikon aiheena on Dubai ja ulkonäköpaineet. Luoko ainainen kesä ja rantakelit enemmän ulkonäköpaineita kuin muualla maailmassa?Tässä jaksossa keskustellaan juurikin tästä aiheesta ja mietitään, miten voisi muuttaa myös omaa käytöstä vähemmän ulkonäköpaineita luovaan suuntaan.

Kuinka tärkeitä ihmissuhteet yleisesti ottaen ovat meille ihmisinä? Tarkoittavatko yksinäisyys ja yksinolo samaa asiaa? Mistä verteistä siellä oikein paasataan? Ulkonäön syvistä vesistä matkataan silmänräpäyksessä uusiin maisemiin, kun Sari ja Sini räjäyttävät ihmissuhdepankin Yökylässä-podcastin toisen tuotantokauden avausjaksossa, jossa esitetään vastalauseita persoonallisuustestejä kohtaan, syvennytään pohdiskelemaan käännekohtia ystävyyssuhteissa ja livautetaan freudilaisia lipsahduksia.Kuinka tärkeitä ihmissuhteet yleisesti ottaen ovat meille ihmisinä? Tarkoittavatko yksinäisyys ja yksinolo samaa asiaa? Mistä verteistä siellä oikein paasataan? Ulkonäön syvistä vesistä matkataan silmänräpäyksessä uusiin maisemiin, kun Sari ja Sini räjäyttävät ihmissuhdepankin Yökylässä-podcastin toisen tuotantokauden avausjaksossa, jossa esitetään vastalauseita persoonallisuustestejä kohtaan, syvennytään pohdiskelemaan käännekohtia ystävyyssuhteissa ja livautetaan freudilaisia lipsahduksia.

Tämän viikon jaksossa aiheena on ulkonäkö ja raha. Kuinka paljon rahaa mimmit käyttävät ulkonäköönsä? Entä miten paljon fyrkkaa uppoaa Instagramista tuttuun no-make-up-lookin ylläpitoon? Jakson kuultua tiedät!Seuraa mimmejä:www.mimmitsijoittaa.fi/instagram.com/mimmitsijoittaa/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Muinainen Rooma oli suuri valtakunta, jonka voima kesti pitkään. Yksi Rooman perinnöistä on vaikutus sekä miesten että naisten ulkonäköön, tosin tulkintoja ulkoisesta olemuksesta oli monenlaisia. Siinä missä gallialaiset olivat kampaamattomia barbaareja ja germaanit leikkaamattomia, roomalaiset luottivat kohtuuteen ulkonäön hoidossa. Naisten ja miesten piti olla puhtaita, mutta yletöntä huomiota ulkonäölle tai vaikkapa itämaisten hajuvoiteiden runsasta lotrausta ei katsottu hyvällä. Roomalainen kaupunki Pompeiji tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Tuhkakerroksen alla oleva hohkakivi on pitänyt metallin, keramiikan ja lasin yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka orgaaninen aines on hävinnyt. Nämä taloista löytyneet tavarat kertovat tutkijoille tuon ajan roomalaisten elämästä. ”Ulkonäön hoitoon liittyvät tarvikkeet ovat avanneet ovia roomalaisten naisten ja miesten kaunistautumiseen”, kertoo klassisen arkeologian dosentti ja Suomen Rooman Instituutin uusi johtaja Ria Berg. Minkälainen tarina aukeaa muinaisista hiuspinneistä, hajuvesipulloista, voidepurkeista ja peileistä? Miten yhteiskunnallisesta asema ja politiikka näkyy niistä? Miksi alfauros Herculeksen varusteet koristavat kauniin hopeapeilin kädensijaa? Oma lukunsa on naisten hiukset ja niiden laittaminen. Roomalaisten valloitusretket Egyptiin ja Kreikkaan näkyivät naisten hiuksissa. Keisarien vaimot haastoivat tai tukivat valloitettujen alueiden hiustyyliä. Esimerkiksi Keisari Augustuksen vaimo Octavia haastoi Kleopatran tukkatyyliä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuvassa Pompeijista löytynyt hopeinen käsipeili. Sen kädensijassa on koristeena Herculekselle kuuluva leijonantalja. Kuva. Ria Berg (a) Ministero della Cultura

Onko ulkonäkö loppujen lopuksi niin merkityksellinen tekijä ihmisen elämässä kuin voisimme olettaa? Muuttuiko suhtautumisemme ulkonäköön podcastin pitämisen myötä? Mitä asioita katuisimme maatessamme kuolinvuoteella? Yökylässä-podcastin ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa Sari ja Sini pistävät prioriteettinsa järjestykseen ja mietiskelevät syntyjä syviä merkittävien ulkonäkökysymysten äärellä.

Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Elina Hirvonen kertoo, miksi toimittajan työ on naiselle niin yksinäinen ja vaarallinen ammatti. Hirvonen sai aikoinaan kokea, kuinka kapea tila nuorella naistoimittajalla on käsitellä teemoja, joista haluttaisiin mieluummin vaiettavan. Miksi naisen kunnia on niin suojaton? Miten vihapuhe uhkaa sananvapautta? Puhumme myös nenistä: Miksi nainen ei saa olla kunnon klyyvarista ylpeä vaan se varjostaa paitsi naamaa myös koko elämää? Onko isonenäisyys tapa ottaa tilaa patriarkaatissa? Mietimme myös, missä vaiheessa ylioppilaskirjoituksista tuli nuoren kelvollisuuden ja kehumisen mitta, ja lopuksi Iso feministi kertoo, miksi aikuiset miehet pelkäävät edelleen tyttöbakteereja.

Netissä ja varsinkin sosiaalisessa mediassa on lähes mahdotonta olla törmäämättä kauneuteen liittyvään sisältöön - ja sitä kautta myös kauneusihanteisiin ja ulkonäköpaineisiin. Mistä kauneusihanteet ovat peräisin, miten ne vaikuttavat meihin ja onko kauneudella lopulta mitään merkitystä? Jaksossa asiaa ja kauneuteen liittyviä monia ristiriitaisuuksia lähestytään eri psykologian sovellusalojen ja tutkimusten näkökulmasta. Aivopesulassa pohditaan, onko pikalukeminen oikeasti mahdollista vai pelkkä psykamyytti.

Zac Efron näyttää hyvältä, mutta aika erilaiselta. Oscarit 2021, kiinnosteleeko ne? Joo ja ei. Ben Affleck puhuttaa. Tuplakääk oli oikeassa jLon ja A Rodin erohässäkän suhteen. Boom! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mitä ihmisille saa sanoa heidän ulkonäöstään? Miltä toisten kommentit tuntuvat? Jussi on rintaliivimaestro ja Arnon mummo valehteli.

Miten kauneus määritellään? Onko positiiviselta vaikuttava ulkonäön kommentointi aina positiivista? Keneen Sari vertaisi itseään erakkona autiomaassa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen, kun liityt Sarin ja Sinin seuraan Yökylässä-podcastin ensimmäiseen jaksoon, joka johdattelee ulkonäön ihmeelliseen maailmaan.

Rakkausvalmentaja Mia Halosen mukaan verkkotreffailua leimaa ulkonäkökeskeisyys. – Meidän vanhempiemme etsiessä kumppania oli joku kylän kaunein, nyt vastassa ovat kaikki maailman ihmiset, Halonen summaa Radio Voiman haastattelussa. Halonen sanoo, että ammattikuvaajan pakeille ei tarvitse suunnata, mutta verkon treffisovelluksen tai -sivun kuvien pitäisi olla edustavia otoksia itsestä, mutta rehellisiä. Pääkuvan olisi hyvä olla kasvokuva. Kuvalla annetaan verkkotreffailun maailmassa ensivaikutelma. – Moni arastelee kokovartalokuvien laittamista, mutta rehellisyys kannattaa, jotta voi sitten tavata ihmisen, joka ihastuu sinuun eikä siihen illuusioon, jonka olet itsestäsi verkkoon luonut. Samalla välttää pettymyksen ensitapaamisella, kun et vastaakaan luomaasi illuusiota. Myös Radion Voiman taajuudella juontanut Mia Halonen on ollut toimittajana useissa tosi-tv ohjelmissa ja kirjoittanut lehtijuttuja. Halonen meni naimisiin vuonna 2016 kanadalaisen Tim Poustien kanssa. Mia tapasi Timin verkossa ja muutti miehen perässä Kanadaan. – Aikaeron vuoksi tapasimme alkuun videoyhteydellä, laitoimme ruokaa yhdessä ja kahvittelimme. Se oli hyvä tapa tutustua. Ennen ensikohtaamistamme yritin olla lataamatta liian suuria odotuksia tapaamiseen, vaan ajattelin, että pääsen tapaamaan kivaa ihmistä, joka joka tapauksessa laajentaa minun elämänpiiriäni, Halonen sanoo. Pariskunta kuitenkin rakastui palavasti ja Halonen muutti Poustien kotimaahan Kanadaan. Myös ystävät kannattaa valjastaa myös auttamaan, eli kertoa heille avoimesti, jos omassa elämässä olisi tilaa uudelle ihmiselle. Halonen kannustaa tapaamaan kiinnostavat ihmiset nopeasti, vaikka videopuhelun merkeissä. – Tietenkin, jos etsii kirjekaveria niin sitten voi kirjoitella maailman tappiin, mutta muuten kannattaa tavata pian, jotta saa aidon kuvan toisesta ihmisestä. Halonen muistuttaa, että ensimmäinen kohtaaminen pitää aina järjestää julkiselle paikalle. Halosen mukaan pelisäännöistä pitää keskustella siinä vaiheessa, kun seksi astuu kuvioihin. Muuten verkkotreffailuun kuuluu, että voi tapailla useita samaan aikaan. Kuuntele Radio Voiman podcastista, minkälaisia vinkkejä Halonen antaa verkkotreffailuun, ja mitä hän sanoo ghostaamisesta ja ohareista, jota heinolalainen Ville myöntää tekevänsä.

Otetaan yhdet! -podcastin tarjoaa Kalevalakasino.Ulkonäköpaineistettu keskustelu jatkuu. Setämiehet pohtivat, että miksi naisille on edelleen ihan hyväksyttyä syrjiä lyhyitä ja köyhiä miehiä parinmuodostusmarkkinoilla? Puhutaan myös potkujen saamisesta ja esiin nousee ajallemme hyvin tyypillinen kysymys: mitä on "oikea työ?" Viikon jefe -kunniakirja luovutetaan uransa päättävälle metallivteraanille.Herkullisista kotimaisista juomista vastaa Arctic Kombucha.Viralliset Otetaan yhdet! -jatkot Wallis Skattalla.Uljaat urosvartalot vaatettaa Les Deux ja SA1NT.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen kokeilukuukausi koodilla otetaanyhdet.

Onko ihminen sitä miltä hän näyttää? Ovatko suomalaiset niin vaatimattomia kuin väittävät olevansa? Mitä tarkoittaa ulkoinen olemus pääomana? Mm. näistä kysymyksistä sain kunnian keskustella väitöskirjatutkijan Erica Åbergin kanssa. Hän on ollut mukana tekemässä kirjaa Ulkonäköyhteiskunta, jossa näitä teemoja avataan laajasti, kiinnostavasti ja helposti lähestyttävästi. Kiitos Erica vierailusta! Sovimme että emme laita tällä kertaa vieraan kasvokuvaa jakson mukaan, koska irtautuminen ulkonäköyhteiskunnasta voisi tarkoittaa esimerkiksi sisältö edellä menemistä, kuvatonta rekrytointia tai yleensäkin fokuksen suuntaamista muualle kuin ulkoiseen olemukseen. SOMA (The social mechanisms behind the economic consequences of physical appearance) on Suomen Akatemian vuosina 2019-2023 rahoittama tutkimushanke, jossa selvitetään ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaalisia mekanismeja. https://soma.utu.fi/ Ulkonäköyhteiskunta -kirja https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/suosittelemme/Sivut/ulkonakoyhteiskunta.aspx Erica Åberg Instagramissa: https://www.instagram.com/emerita_of_turku/ Naisten ulkonäkö on normatiivisesti säädelty läpi elämän (Väitös: VTM Erica Åberg, 18.12.2020, taloussosiologia) https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/naisten-ulkonako-on-normatiivisesti-saadelty-lapi-elaman-vaitos-vtm-erica

Miltä aikuiset näyttävät? Meri on etsinyt YouTube-videoita, joissa kerrotaan mitä värejä tulisi pukea että näyttäisi vanhemmalta ja pidemmältä. Juho on viittaa lemppari kirjaansa Ulkonäköyhteiskuntaan ja ihmettelee tällä kertaa, miten paljon ulkonäöllä on ihmisille väliä. Ihmettelyn aiheena myös työhön pukeutuminen: persoonallisesti vai työpaikkaan solahtaen? Lähteet: Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila, Erica Åberg: Ulkonäköyhteiskunta (Into 2020) // Dearly Bethany ”3 Style Rules EVERY Short Girl Should Know” https://www.youtube.com/watch?v=A8KMUxuFkcc&t=165s // Dearly Bethany ”5 Secrets to Look Older in your 20s and 30s – *Life-Changing*”https://www.youtube.com/watch?v=wUv_x5MLneg&t=216s

Jos Raha-jaksossa puhuttiin siitä, mistä on puutetta, niin nyt on toinen ääni kellossa! Jakson 19 aiheena nimittäin ulkonäkö, ja sitähän meillä piisaa. Aihetta lähestytään eri kulmista, kevyemmin ja raskaammin, mereltä ja ilmasta. Jakso äänitetty perjantaina, Spotifysta löytyy. Ja ensi kerralla puhutaankin sitten isyydestä. Myöhässä ollaan isänpäivään nähden, mutta isyys on aina muodissa, joten siinä mielessä ollaan ajankohtaisia.

Villapaitaseurassa pohditaan, miten Tinderiä voi hyödyntää ystävien etsimiseen ja kuinka pitää yllä kaveruutta myös aikuiskiireiden keskellä. Meri on oppinut, että olisi hyvä tiedostaa millaisia odotuksia ystävyyteen liittää ja Juho puhuu siitä miten uusia kavereita on vaikeampi saada opiskelujen jälkeen – ja onko sille enää edes tarvetta. Lähteet: Aamulehti 26.7.2020 ”Sydän vai rasti” // Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila, Erica Åberg: Ulkonäköyhteiskunta (Into 2020) // Anna 11.2.2020 ” Miksi aikuisten ystävyys väljähtää? Ongelma tiivistyy ystävyyden kulminaatiopisteeseen, kertoo psykologi” https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/miksi-aikuisten-ystavyys-valjahtaa-ongelma-tiivistyy-ystavyyden-kulminaatiopisteeseen-kertoo-pyskologi