Podcasts about siksi

Sanna elää nyt uutta elämänvaihetta, johon kuuluu vahvana osana Bee. Sanna on kuitenkin halunnut välttää parisuhdetta pitkään, ja ennen suostumista uuteen suhteeseen hän halusi oppia enemmän itsestään ja miehistä sekä miehisestä maailmasta.Sanna tiesi, että aiemmat suhdeyritykset olivat menneet pieleen, koska hänellä oli kokemus jostain väärästä ja jotain oli pielessä. Siksi oli lähdettävä tutkimusmatkalle itsensä kanssa…

Tällä historiallisella päivämäärällä Ahvenanmaa liitettiin osaksi Suomea, ja vuotta myöhemmin maakuntapäivät kokoontuivat ensimmäisen kerran. Siksi tänään vietetäänkin Ahvenanmaan itsehallintopäivää. Samalla päivämäärällä maailmaan asteli myös yksi animaatiohistorian tunnetuimmista hahmoista, kun Aku Ankka teki ensiesiintymisensä elokuvassa Viisas Kana Kananen.

Oman lapsen kuolema on asia, jota yhdenkään vanhemman ei pitäisi kohdata. Tässä jaksossa Aki kertoo poikansa Akun mönkijäonnettomuudesta – hetkestä, joka repi elämän kahtia ja jätti jälkeensä syyllisyyden, jota Aku ei lopulta jaksanut kantaa. Aki kuvaa ajan onnettomuuden jälkeen, hiljaisen murenemisen, ja lopulta hetken, jolloin hän löysi oman poikansa oman henkensä riistäneenä. Tämä ei ole tarina vain menetyksestä, vaan siitä mitä tapahtuu, kun ihminen jää eloon kantamaan jotain, mitä ei voi täysin ymmärtää eikä selittää. Millaista on elää, kun mikään ei ole ennallaan – ja oppia kantamaan jotain, mitä ei voi korjata. Samalla jakso pakottaa katsomaan nuorten pahoinvointia vuonna 2026: kiirettä, yksinäisyyttä ja toivon haurautta. Elämme ajassa, jossa kipu pitäisi ratkaista heti, mutta ihmismieli ei toimi niin. Aika ei ole vihollinen vaan korjaaja – hiljainen prosessi, joka rakentaa uudelleen sen, mikä on murtunut. Mutta se vaatii tilaa, pysähtymistä ja sitä, ettei kaikkea yritetä paeta tai selittää pois liian nopeasti. Elämä ei avaudu hetkessä, eikä merkitys synny pakottamalla. Siksi keskeinen kysymys on, uskallammeko jäädä elämään myös keskeneräisyyden kanssa – antaa päivien kulua, antaa kivun muuttua – ja luottaa siihen, että ajan myötä jokin alkaa kantaa, vaikka emme vielä näe miten.

Leif Nummela johdattaa kuulijat Roomalaiskirje luvun 9 syvällisiin ja haastaviin teemoihin. Mitä tarkoittaa, että Jumala armahtaa kenet tahtoo – ja paaduttaa kenet tahtoo? Onko Jumala oikeudenmukainen? Ja ennen kaikkea: saako Jumala olla Jumala? Opetuksessa pysähdytään vaikeiden tekstien äärelle rehellisesti ja nöyrästi. Samalla muistutetaan Raamatun suuresta kokonaisuudesta: Jumala on hyvä, rakastava ja kärsivällinen. Hänen tahtonsa on, että kaikki pelastuisivat, eikä kukaan joutuisi kadotukseen. Esimerkin kautta, kuten Faaraon elämässä, avataan sydämen paatumisen vakavaa todellisuutta. Opetus näyttää, miten ihminen voi torjua Jumalan kutsun – mutta myös sen, kuinka pitkämielisesti Jumala kutsuu yhä uudelleen. Mukana on myös rohkaiseva näkökulma: Jumala ei hylkää helposti. Hän etsii, kutsuu ja armahtaa. Siksi kehotus kuuluu tänäänkin: “Älkää paaduttako sydäntänne, jos kuulette hänen äänensä.”

Yli kaksi miljardia ihmistä ei vielä koskaan ole kuullut rakastavasta Jumalasta eikä hyvää uutista Jeesuksesta. Siksi tulee käyttää kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita meillä tänään on käytettävissämme, jotta evankeliumi voisi kuulua myös heille. Otatko haasteen vastaan?

Mitä Open Doorsin kumppanit kertovat ja miten voimme rukoilla? Viime kuukauden aikana uutisia Iranista ja iranilaisten kristittyjen tilanteesta on ollut hyvin vaikea saada. Iran sulki internetin heti sodan alettua. Siksi kenenkään – tutkijoiden, journalistien tai kansainvälisten järjestöjen – on ollut vaikea arvioida maan sisäistä tilannetta ja todellisia vahinkoja.   https://opendoors.fi/maa/iran/    

Miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä? Miksi sekä ihmiset että koko luomakunta tuntuvat huokaavan tuskassa? Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa Raamatun opetusta kärsimyksen, pahan ja toivon kysymyksistä erityisesti Roomalaiskirjeen 8. luvun pohjalta. Paavali kirjoittaa: “Minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.” Tässä opetuksessa tarkastellaan, miten Raamattu selittää maailman kärsimystä, miksi koko luomakunta on “alistettu katoavaisuuden alle” ja mitä tarkoittaa se, että luomakunta odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Opetuksessa käsitellään: • Miksi sekä ihminen että luomakunta kärsivät • Pahan alkuperää ja kapinaa Jumalaa vastaan • Miten Luciferin lankeemus liittyy Raamatun kertomukseen pahasta • Kuinka C. S. Lewis kuvasi ihmisen valintaa Jumalan tahdon ja oman tahdon välillä • Miten Jeesus Kristus voitti pahan kärsimällä ristillä • Miksi kristittyjen kutsumus on taistella hyvän puolesta tässä maailmassa Opetus muistuttaa, että kristillinen usko ei kiellä kärsimyksen todellisuutta – päinvastoin. Raamattu puhuu maailmasta synnytystuskissa: historia kulkee kohti päivää, jolloin Jumala tekee kaiken uudeksi. Lopullinen toivo on uusi taivas ja uusi maa, jossa Jumala pyyhkii pois jokaisen kyyneleen. Siksi kristitty elää toivossa: vaikka kärsimys on todellista, se ei ole viimeinen sana.

Johanneksen evankeliumin luvussa 16 Jeesus jatkaa jäähyväispuhettaan opetuslapsilleen. Tässä opetuksessa Jukka Immeli pysähtyy Jeesuksen lupaukseen Puolustajasta – Pyhästä Hengestä, joka tulee Jeesuksen lähdön jälkeen opetuslasten ja kaikkien kristittyjen tueksi. Opetus tarkastelee Jeesuksen jäähyväispuhetta eräänlaisena testamenttina, jonka Jeesus jättää seuraajilleen. Testamentin äärellä ihmiset voivat reagoida eri tavoin: pettyä, kiistää sen tai yllättyä myönteisesti. Samalla tavoin myös opetuslapset joutuivat kohtaamaan Jeesuksen sanat – totuuden, joka aluksi toi murhetta, mutta johti lopulta suureen toivoon. Jeesuksen kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen eivät merkitse hänen seuraajiensa jäämistä yksin. Päinvastoin: Jeesus lupaa lähettää Puolustajan - Pyhän Hengen (Parakletos) joka kulkee rinnalla lohduttajana, neuvonantajana ja totuuteen johdattajana. Opetuksessa pohditaan muun muassa: • Miksi Jeesuksen lähtö oli opetuslapsille hyödyksi • Mitä tarkoittaa Pyhän Hengen rooli puolustajana ja lohduttajana • Miten Pyhä Henki paljastaa synnin, vanhurskauden ja tuomion • Miten kristitty kasvaa yhä syvempään armon ja synnin tuntoon Sanoman ytimessä on evankeliumi: Kristus on maksanut velkamme ristillä, ja Pyhä Henki kirkastaa meille tämän pelastuksen yhä uudelleen. Siksi kristitty saa elää toivossa, luottaen siihen, että Jumala on läsnä elämässämme puolustajana, lohduttajana ja vierellä kulkijana.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirje kahdeksannen luvun avaamista. Paavali on jo aiemmissa luvuissa osoittanut, että koko maailma on synnin vallassa ja että ihmisen ainoa pelastus on Jeesus Kristus ja hänen sovitustyönsä. Samalla hän kuvaa kristityn sisäistä taistelua – sitä todellisuutta, jossa uskovakin kokee jatkuvasti ristiriidan: “Sitä mitä tahdon, en tee, ja sitä mitä en tahdo, sitä teen.” Silti evankeliumin ydin on kirkas: “Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” Opetuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten kristitty elää tämän todellisuuden keskellä: ✦ Mitä tarkoittaa elää Hengen mukaan eikä lihan mukaan ✦ Miten Pyhä Henki johdattaa Jumalan lapsia ✦ Mikä on Raamatun asema Jumalan äänenä kristityn elämässä ✦ Miksi kristityt joutuvat usein kulkemaan vastavirtaan kulttuurin arvojen kanssa ✦ Mitä merkitsee olla Jumalan lapsi ja perillinen Nummela muistuttaa, että Jumalan Henki ei johdata koskaan vastoin Jumalan sanaa. Siksi kristityn tärkein kysymys kuuluu: mistä minä kuulen Jumalan äänen? Omasta sydämestä, kulttuurista vai ennen kaikkea Jumalan ilmoituksesta Raamatussa? Opetus rohkaisee nöyryyteen Jumalan sanan edessä, avoimuuteen parannukseen sekä luottamukseen siihen, että kristityn identiteetti on ennen kaikkea lapseus: me saamme huutaa Jumalaa “Abba, Isä.” Paavali vie katseemme myös tulevaisuuteen: jos olemme Jumalan lapsia, olemme myös perillisiä. Kristityn todellinen rikkaus ei ole tässä maailmassa, vaan siinä iankaikkisessa kirkkaudessa, jonka Jumala on valmistanut omilleen. Tilaa kanava ja jaa opetus eteenpäin, jos se rohkaisi sinua.

Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: “Minä olen tosi viiniköynnös”? Mitä merkitsee pysyä hänessä? Mitä ovat ne hedelmät, joita hänen seuraajiensa tulee kantaa? Opetuksessa Tapio Luttinen avaa Jeesuksen käyttämän viiniköynnös allegorian taustaa ja merkitystä. Vanhan testamentin viiniköynnöskuva saa täyttymyksensä Jeesuksessa – hänessä alkaa uuden liiton aika. Ratkaisevaa ei ole ulkoinen uskonnollisuus, vaan eläminen yhteydessä Kristukseen. Tapio käsittelee neljä keskeistä kysymystä: 1. Keitä ovat hedelmättömät oksat? 2. Mitä tarkoittaa pysyä Jeesuksessa? 3. Miten hedelmää tuotetaan? 4. Mitä tuo hedelmä käytännössä on? Opetuksen ytimessä on Jeesuksen selkeä kehotus: “Pysykää minussa.” Hedelmä ei ole ehto pelastukselle, vaan seuraus yhteydestä Jeesukseen. Kun hänen sanansa pysyvät meissä ja Pyhä Henki vaikuttaa sydämissämme, syntyy hedelmä – ennen kaikkea keskinäinen rakkaus. Juuri rakkaus on se tuntomerkki, josta Jeesuksen opetuslapset tunnistetaan. Jäähyväispuheessa Jeesus valmistaa seuraajiaan aikaan, jolloin he kohtaavat vihaa ja vainoa. Siksi hän korostaa: • uskon kestävyyttä • yhteyttä häneen • rukousta hänen nimessään • seurakunnan keskinäistä rakkautta Rukous Jeesuksen nimessä ei ole taikasana, vaan elämää hänen valtuutuksessaan ja tahdossaan. Kun pysymme hänessä, rukouksemme liittyvät Jumalan kirkastamiseen ja hedelmän tuottamiseen. Tämä opetus kutsuu pysähtymään henkilökohtaisesti Jeesuksen äärelle:nHän ei kutsu meitä vain palvelijoiksi, vaan ystäviksi. Hän ei jätä omiaan orvoiksi, vaan pysyy heissä Pyhän Hengen kautta. Viiniköynnös elää – ja me saamme olla sen oksia.

Kuha on viime vuosikymmeninä muodostunut yleiseksi saaliskalaksi suomalaisissa sisävesissä. Se on lähisukulainen ahvenen kanssa, mutta saalistaa täysin eri konstein kuin esimerkiksi näkökykyynsä luottava ahven. Siksi kuha pärjää hyvin sameissa vesissä.Tuttuja kalalajeja esittelevä podcast-sarjamme seuraavassa jaksossa puhutaan kuhasta. Itä-Suomen yliopiston tutkijan, kalabiologi Hannu Huuskosen kanssa keskustelee Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tanssi taidemuotona on perustavasti kiinni ihmisen suhteessa kehoonsa ja samalla luonnolliseen alkuperäänsä. Siksi tanssi on myös oiva ilmaisulaji, kun tutkitaan identiteettien moninaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, vammaisuuden tai yleensä erilaisten kulttuurimme yhdenmukaistavien odotusten kannalta. Tanssi voi myös olla paikkasidonnaista, osallistavaa ja jopa suoraan kantaa ottavaa.Podcastin vieraina ovat tanssija-koreografi ja vuodenvaihteeseen asti Zodiakin taiteellisena johtajana toiminut Jenni-Elina von Bagh ja tanssiin erikoistunut kulttuuritoimittaja Henna Raatikainen.Keskustelussa pöyhitään tanssin yhteiskunnallisuuden eri muotoja ja sitä miten tanssi ilmaisulajina kohtaa teatterin ja muut esittävän taiteen alat.

Liiketoiminnan laadukkuus näkyy yhtiön tunnusluvuissa. Siksi laatuyhtiöitä voi haarukoida tunnuslukujen avulla. Laatusijoituskoulun kolmannessa osassa keskitytään niihin.Kun indeksejä työkseen laativa MSCI määrittelee laatuindeksiensä koostumusta, mittareina ovat toteutunut korkea oman pääoman tuotto, vakaa tuloskasvu vuodesta toiseen ja matala velkaantuneisuus. ”MSCI:n laatuindeksin mittarit kuvaavat laatua eri suunnista: korkea oman pääoman tuotto eli ROE kertoo kannattavuudesta, vakaa tuloskehitys ennustettavuudesta ja matala velkaantuneisuus turvallisuudesta, että laatu ei perustu velkavipuun. Yhdessä ne muodostavat varsin osuvan kokonaisuuden”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.Jos Pennasen pitäisi valita kaikista mahdollisista tunnusluvuista yksi laatusijoittajan käyttöön, hän ottaisi sijoitetun pääoman tuoton eli ROICin. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”return on invested capital”.”Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka monta senttiä yhtiö tekee vuodessa jokaista liiketoimintaan sidottua euroa kohden. Se lasketaan yksinkertaistettuna jakamalla operatiivinen tulos sillä pääomalla, joka on kiinni bisneksessä – eli omalla pääomalla ja korollisella velalla”, Pennanen taustoittaa.Osakkeiden poimiminen pelkästään tunnuslukujen perusteella ei ole kovin järkevää, sillä yksittäiset seikat ja jopa käytössä olevan data-aineiston virheet voivat heilutella listan järjestystä. Monen muun sijoittajan tapaan myös Sifter käyttää tunnuslukuja seulontaprosessin alkuvaiheessa. Seulonnalla valitaan kiinnostavimmat yhtiöt, joita varsinaisesti ryhdytään analysoimaan.Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:sifterfund.com/kouluYhteistyössä: Karon Grilli x Sifter0:00 Alku ja tärkein tunnusluku6:54 MSCI:n laatutunnusluvut8:45 ROA9:26 ROCE11:35 Sifterin seulontatunnusluvut13:06 Bruttokate16:42 Liiketulos19:14: ROIC20:37 Kassavirta22:54 TSMC esimerkkinä laatuyhtiön tunnusluvuista25:49 Nettovelka32:07 Arvostus40:30 Laadullinen yhtiöanalyysi42:21 Yritysjohdon laatu48:02 Jakson yhteenveto

Masennus on ilmiönä moniulotteisempi kuin pelkkä sairaus tai häiriö, sanoo filosofi Aku Visala. Siksi sitä tulee hänen mukaansa lähestyä myös muuten kuin lääketieteen tai psykologian kannalta. Masennukseen kytkeytyy monia filosofisesti, eettisesti ja uskonnollisesti olennaisia teemoja kuten hyvä elämä, vapaus, vastuu ja kysymys tietoisuuden luonteesta. Visala on kirjoittanut Masennuksen filosofiasta tuoreen tietokirjan. Keskustelemassa Aku Visala ja filosofi Pii Telakivi. Toimittajana on Jonni Roos.

Moni elää arkea, jossa keho on jatkuva projekti. Krooninen laihduttaminen ja itsensä vertailu toisiin ruokkii epäonnistumisen tunnetta. Ihminen on laumaeläin, jolle hyväksytyksi tuleminen ja yhteisöön kuuluminen ovat olleet selviytymisen kannalta elintärkeitä jo varhaisista ajoista lähtien. Siksi vertaamme itseämme toisiin usein myös kehon ja ulkonäön kautta.Painonhallinnan taustalla on usein häiriintynyttä terveyskäyttäytymistä. Se on hyvin yleistä, mutta silti heikosti tunnistettua. Kyse on kuitenkin ilmiöstä, joka voidaan tunnistaa ja jota voidaan hoitaa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on terveyspsykologian erikoispsykologi ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Anu on kirjoittanut kirjan Vaa'asta vapaa. Painonhallinnan psykologiaa (Tammi, 2026). Nina ja Anu keskustelevat häiriintyneestä terveyskäyttäytymisestä ja painonhallinnasta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa Mitä tarkoitetaan häiriintyneellä terveyskäyttäytymisellä? Miten häiriintynyt terveyskäyttäytyminen voi näkyä arjessa?Miten voi tunnistaa merkkejä haitallisesta ruokasuhteesta tai syömisen tavoista? Miten voi siirtää huomion painosta kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin?Lisätietoja:Anu Tevanlinnan nettisivut: www.anutevanlinna.com Anu Tevanlinna Instagramissa: https://www.instagram.com/psykologi_anu/ Anu Tevanlinna Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/Anu Tevanlinna Atenan sivuilla: https://atena.fi/kirjailijat/anu-tevanlinna Anun kirjat:Vaa'asta vapaa. Painonhallinnan psykologiaa (Tammi 2026). https://www.tammi.fi/kirjat/vaaasta-vapaa/Muutos mielessä - Kohti omannäköistä elämää (Atena 2022): https://atena.fi/kirjat/muutos-mielessaHyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020); https://atena.fi/kirjat/hyvinvointia-mielellasi -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tämän Liftcast-jakson vieraana on Anne Alarotu, Wärtsilän ulkoisen viestinnän johtaja ja pitkän linjan muutosviestinnän ammattilainen. Anne on nähnyt muutoksen sisältä käsin niin terveydenhuollon murroksessa kuin raskaan teollisuuden strategisissa suunnanmuutoksissa.Anne tuo mukanaan optimismia, uteliaisuutta ja vahvan inhimillisyyden. Nämä kolme elementtiä näkyvät myös hänen tavassaan tarkastella organisaatiomuutoksia. Hän uskoo siihen, että muutos tehdään ihmisten kanssa, ei ihmisille. Siksi viestintä ja johtaminen kulkevat aina käsi kädessä: muutosta ei voi toteuttaa ilman avointa vuoropuhelua, eikä viestintä toimi ilman aitoa johtajuutta.Tässä jaksossa sukellamme syvälle muutosviestintään:

Mårten Mickos on johtanut kolmea globaalia teknologiayritystä ja vienyt yhden niistä yli miljardin dollarin yrityskauppaan. Tänään hän käyttää suuren osan ajastaan nuorten startup-toivojen valmentamiseen ja kasvuajattelun edistämiseen. Mårtenin johtamat MySQL, Eucalyptus ja HackerOne olivat edelläkävijöitä hajautetussa organisaatiorakenteessa, etätyössä, verkostoissa ja vastuunjaossa.  Hän syventyi tähän kaikkeen ja käänsi ne menestystarinoiksi ennen kuin moni ehti edes jyvälle etätyöstä tai verkosto-organisaatioista.  Siksi keskitymme tässä podcastissa siihen, minkä Mårten osaa parhaiten, eli johtamiseen. Vauhtia haemme hänen uuden kirjansa Kasvun kaava teemoista. Puhumme myös paljon kulttuurin ja arvojen merkityksestä sekä tietenkin siitä, kuinka Suomi saataisiin heräämään horroksesta. Mårtenin avainsana tässä on toimijuus, ihmisen kokemus ja ymmärrys siitä, että hänellä on velvollisuus toimia. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Muutosjohtaminen⁠ on osa jokaisen organisaation arkea, joskus ennakoitua, toisinaan yllättävää. Se voi herättää innostusta, mutta myös epävarmuutta. Siksi muutoskyvykkyyden kehittäminen on yksi tärkeimmistä asioista, joihin organisaatiot voivat panostaa juuri nyt.Liftedin webinaaritallenteessa "Muutoksen ja muutoskyvykkyyden johtaminen" pureudutaan siihen, miten muutosta voidaan johtaa ihmislähtöisesti ja vaikuttavasti. Puhujina Liftedin toimitusjohtaja ⁠Taneli Rantala⁠ ja johdon konsultti sekä valmentaja ⁠Kirsti Kehusmaa⁠. Webinaarissa Kirsti käsitteli aihetta johtoryhmän näkökulmasta kun taas Taneli toi esiin esihenkilön roolia. Kuuntele jakso ja vie muutososaamisesi seuraavalle tasolle!

18. päivä marraskuuta järjestetään maailmanlaajuinen rukouspäivä MBB Global nyt jo kuudetta kertaa. Tapahtumapäivän iltana lähetetään suora lähetys klo 19 alkaen, jossa kuullaan tuoreita uutisia eri puolilta muslimimaailmaa ja rukoillaan erityisesti entisten muslimien puolesta ja heidän kanssaan. Moni entinen muslimi maksaa uskostaan Jeesukseen kovaa hintaa ja elää olosuhteissa, joissa kenties ajattelevat olevansa ainoita kristittyjä koko muslimimaailmassa. Siksi illan pääviesti on: ”Sinä et ole yksin.”

Herra, sinuun minä turvaan. Älä milloinkaan hylkää minua. Sinä olet vanhurskas, pelasta minut, vapahda minut! Kuule minun pyyntöni ja auta minua. Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta. Sinä, joka tahdot pelastaa minut, sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani. Jumala, pelasta minut pahojen käsistä, riistäjien ja sortajien vallasta. Sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani nuoruudesta asti. Syntymästäni saakka olet ollut tukeni, siitä saakka kun kohdusta minut päästit.Sinulle minä aina laulan ylistystä. Monelle olen ollut ihmetyksen aihe, mutta sinä olet luja turvani. Siksi minun suuni tulvii kiitosta ja alati ylistää ihanuuttasi.Ps. 71: 1-8Seurassasi on Kirsi Jokela

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Millaista on elää huonon vanhemmuuden varjossa – sellaisen, jossa vanhempi ei ole koskaan täysin kasvanut aikuiseksi? Jokainen meistä kaipaa hyväksyntää, nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Kun tätä ei lapsuudessa saa, kohtaamattomuuden kipu voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Siksi on tärkeää tunnistaa, mitä on elää kypsymättömän vanhemman varjossa ja löytää keinoja katkaista tuo kierre.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita. Katja on kirjoittanut kirjan Sairas perhe – kun vanhempi ei kasva aikuiseksi (Duodecim, 2025).Nina ja Katja keskustelevat kypsymättömästä vanhemmuudesta, sen vaikutuksista aikuisuuteen ja keinoista vahvistaa sisäistä turvaa sekä katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä turvattomuuden kierre.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä tarkoitetaan kypsymättömällä vanhemmuudella? - Millaisissa muodoissa vanhemman kypsymättömyys voi näyttäytyä? - Miten aikuinen lapsi voi oppia tunnistamaan, mitkä tunteet ovat omia ja mitkä peräisin vanhemmalta? - Miten aikuisena vahvistaa sisäistä turvantunnetta ja katkaista vanhemmilta siirtyneen turvattomuuden?Lisätietoja:Katja Myllyviidan verkkosivut.Katja Myllyviita Instagramissa, Facebookissa ja LinkedIn:ssa.Täältä voit tilata Katja Myllyviidan kirjan: Sairas perhe – kun vanhempi ei kasva aikuiseksi (Duodecim, 2025).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Koe ja kuule kotimaan luonto Monet nisäkkäät liikkuvat lähinnä hämärissä ja öisin. Siksi hajuaisti on niille huomattavasti tärkeämpi kuin näköaisti. Tuoksuilla ja hajuilla on myös monia merkityksiä. Niiden avulla merkitään reviireitä, varoitellaan ja houkutellaan lajitovereita, sekä etsitään ravintokohteita. Luontoretkellä tohtori Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen johdattavat meidät Kirkkonummella nisäkkäiden hajujen ja tuoksujen mielenkiintoiseen maailmaan.

Kolonialismi on merkittävä osa maailmanhistoriaa. Voisi erehtyä luulemaan, että se oli vain historiallinen vaihe, jolloin Eurooppa sorti muuta maailmaa. Kyse on kuitenkin paljon syvemmästä asiasta, joka muokkasi niin valloittajamaita kuin alistettuja kansoja. Se muutti perustavanlaatuisesti molempia. Siksi nykyään puhutaan yhä useammin dekolonisaatiosta, jolla pyritään ainakin kulttuurisesti sovittamaan vanhoja vääryyksiä. Se voi loppujen lopuksi osoittautua mahdottomaksi. Aiheeseen on perehtynyt syvällisesti yleisen historian dos. Janne Lahti.

Lahden kaupunki ja Apulandia -kahvila-museo järjestävät Hennalan kaupunginosajuhlan lauantaina 20. syyskuuta. Tapahtuma juhlistaa Hennalan 10. vuotta kaupunginosana kasarmitoiminnan päättymisen jälkeen.Apulannan rumpali Sipe Santapukki tietää kahden lapsen isänä, että sopivia lastentapahtumia ei ole liikaa. – Välillä niitä saa ihan hakemalla hakea. Siksi järjestämme näitä tapahtumia itse, Sipe valaisee.Rumpali on mielissään isän roolista ja kertoo nauttivansa jälkikasvun kuljettamisesta harrastuksiin.– Se on parasta mitä elämässä on, kun kuskaa poikaa futis- tai lätkätreeneihin ja tyttöä voimistelusaleille. Juomapullojen täyttämisessä ollaan elämän ytimessä, Sipe hehkuttaa.Radio Voiman Iltapäivän Jani Nivalan haastattelussa puhutaan lisäksi Apulannan ja Sinfonia Lahden stadionkeikasta ja Sipen soolotuotannon työstämisestä. Edellinen varsinainen "Sipe" -niminen sooloalbumi näki päivänvalon vuonna 2002.– Tuleva soololevyni perustuu viisi vuotta sitten esitettyyn Ukkonen -orkesteriteokseen. 3-4 biisiä pitäisi vielä saattaa valmiiksi, mutta Apulannan sinfoniakiireet ja muut perheenisän velvollisuudet ovat vieneet aikaa.Korona katkaisi Sipen soololevyn tekemisen vuonna 2020 ja mies kertoo menneensä jopa hieman lukkoon pandemian aikana.–  Tulevalla levyllä on loistavia kappaleita ja tulossa on aika ainutlaatuinenkin taideteoskokonaisuus, joka ansaitsisi julkaisun. Kyse on vaan siitä, että se pitäisi nyt tehdä valmiiksi, Santapukki kertoo.Podcastissä on asiaa myös Sipe Santapukin suuren ja aikaa vievän Santaranta -rakennusprojektin etenemisestä.

Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi. Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun. Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, laulan koko sydämestäni enkä vaikene. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän nyt ja aina.Ps. 30:3–6, 12–13Seurassasi on Kirsi Jokela

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaa on seurannut kohua siitä, saako ministeri olla humalassa julkisella paikalla niin sanotusti työaikana. Kukaan ei kysy, mitä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja pääministeri Petteri Orpon käytös Ruisrock-festivaalilla kertoo heidän suhtautumisestaan suomalaiseen popmusiikkin. Olisivatko samat ministerit voineet käyttäytyä samoin Savonlinnan oopperajuhlilla yleisön joukossa tai Musiikkitalossa RSO:n konsertissa, kysyy Vilkkumaa.  Ruben Stiller haluaa puhua valkoisesta katseesta. Ruben on lukenut Helsingin Sanomien esseen otsikolla "Minä valitsen toisin". Esseen kirjoittaja Ndéla Fayen mielestä valkoinen katse määrittää yhä sitä, mitä pidämme arvokkaana kirjallisuutena. Siksi hän on päättänyt olla lukematta vapaa-ajallaan valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja. Ruben kysyy raadilta, mitä ajattelette tällaisesta boikotista, jossa ei lueta esim. valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja, koska ne edustavat tiettyä valtarakennetta. Petja Kopperoinen kertoo lasten uimataidon laskeneen kovaa tahtia viimeisen 10 vuoden aikana. Tänä päivänä vain alle puolet kuudesluokkalaisista osaa uida, kun vielä kymmenen vuotta sitten luku oli 76%. Tällä viikolla Yle uutisoi, että uimataito on vaarassa muuttua vain varakkaiden etuoikeudeksi, koska uimakoulujen hinnat ovat korkeat ja halpoihin opetuksiin eivät mahdu läheskään kaikki halukkaat. Uimataito lukeutuu perustaitoihin kuten lukeminenkin. Myös lukutaidossa on nähtävissä samanlainen ilmiö, korkeampien yhteiskuntaluokkien lapset osaavat lukea paremmin, kun taas alempien yhteiskuntaluokkien lapsien lukutaito heikentyy. Pitääkö tässä huolestua, että perustaidot painuvat unholaan ja jäävät vain rikkaiden etuoikeudeksi? Miten tämän kehityksen suunnan saisi muutettua ja kenen vastuulla muutos oikein on?

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Siksi, että pelkäämme loukkaavamme, tulevamme väärinymmärretyiksi – tai torjutuiksi. Mutta juuri epäsuoruus ruokkii väärinkäsityksiä, kasvattaa jännitteitä ja etäännyttää meitä toisistamme. Kun jätämme sanomatta, annamme tilaa oletuksille. Ja oletukset harvoin osuvat oikeaan. Suoruus ei tarkoita tylyyttä – se tarkoittaa rehellisyyttä, yhteyden ottamista ja vastuuta omista sanoista. Siinä on usein epämukavuutta, mutta myös vapaus ja selkeys, joka kantaa pitkälle (00:00) Intro ja pohjustus (03:00) Opitut mallit ja konfliktit (09:00) Lapsuuden vaikutus ja suojelu (15:21) Väärinymmärrysten pelko ja kommunikaatio (22:06) Rehellinen viestintä (31:09) Sosiaalisen paineen vaikutus (40:42) Outro

Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.Joh. 16: 13-14Seurassasi on Kirsi Jokela

Leo Nyqvist kiinnostui väkivaltatyöstä työskennellessään aikanaan oikeuspsykiatrisessa yksikössä, jossa tehtiin mielentilatutkimuksia. Perheväkivallan ehkäisemisestä tuli Leolle tuolloin sydämenasia. Yhteistyö pohjoismaisten toimijoiden kanssa ohjasi väkivaltatyön muotoutumista Suomessa. Myös moniammatillisuuden ja monitoimijaisen työn kehittäminen on ollut Leolle erittäin tärkeää, jotta väkivaltatyö on muodostunut vaikuttavaksi toimintamalliksi.  - Monitoimijainen, traumainformoitu työote on äärettömän tärkeä osa väkivaltatyötä. Traumatietoista ajattelua tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää väkivallan ja esimerkiksi lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen periytyminen. Erittäin usein väkivallan tekijä on itse kokenut väkivaltaa ensin, jo omassa lapsuudessaan, Leo sanoo.  -Erityisesti perheväkivallan ehkäisemiseksi ja karsimiseksi tarvittaisiin varhaista, kokonaisvaltaista tukea perheille, hän jatkaa.  Leo puhuu jaksossa koskettavasti auttajan emotionaalisesta kuormittumisesta. Kun työntekijä kuulee kertomuksia väkivallasta ja väkivaltatilanteista, osa traumaattista tarinaa “tarttuu” myös työntekijään ja vaikuttaa sekundaarisen, toissijaisen traumatisoitumisen kautta työntekijän hermojärjestelmään. Siksi traumainformoitu työote ja traumatietoisuus on niin tärkeää. Jopa yksi, riittävän raskas traumaattinen asiakascase voi saada aikaan sen, että työntekijä jättää työnsä. Tärkein, yksittäinen työntekijää vahvistava työtapa työpaikoilla on se, että työorganisaation, esihenkilöiden ja työnohjauksen ovet ovat auki työntekijälle puhua ja purkaa kokemustaan. Kukaan ammattilainen ei saa ajatella, että hän olisi niin taitava, kokenut tai osaava, että häneen ei ihmisten kipeät kokemukset vaikuta.  Leon artikkeleita löytyy täältä:  https://www.utu.fi/fi/ihmiset/leo-nyqvist Leon suosittelemia materiaaleja:  GUSTAV SCHULMAN:  Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys: https://www.perhejaverkostokeskus.fi/tiedostot/20/Schulman%20-%20Vakivalta%20ja%20sietamattomien.pdf

Suomen pitkän YYA-kauden jälkeen käännyttiin länteen, mutta kuin huomaamatta Venäjä säilytti erityismerkityksensä mm. tiedustelun saralla. Kreml hyväksyi EU:n mutta torjui jyrkästi Naton. Suomi toimi eräänlaisena Kremlin äänenä Brysselissä, sillä ajan poliitikoilla oli vanhastaan siteitä Venäjän tiedustelupalveluihin - ne eivät olleet kaikki kadonneet. Siksi voi tulkita, että Suomi teki läntistä politiikkaa mutta oli aina myös varuillaan Venäjän intresseistä. Tätä erityisasemaa Alpo Rusi pääsi tarkkailemaan niin Martti Ahtisaaren kanslian kuin arkistomateriaalinkin kautta.

Kerromme kuusi esimerkkiä, miten tukijoidemme lahjoitukset ja rukoukset saavat kirkon kasvamaan ja vahvistumaan Keski-Aasiassa. Kristittyjen parissa tehtävä työ voi olla vaarallista Keski-Aasiassa. Siksi puhumme työstämme laajemmalla alueella kuin työstä tietyssä maassa. Alueen tarkentaminen olisi liian riskialtista.

Kateus voi saada meidät tavoittelemaan asioita, joita emme oikeasti halua. Siksi on tärkeää pysähtyä tutkimaan, mikä todella tekee ihmisen onnelliseksi.Älä myöskään anna toisten kritiikin vaikuttaa itseesi liikaa. Jos et kysyisi joltakulta neuvoa muutenkaan, ei hänen arvostelunsa ole merkityksellistä.

Tiesitkö että:Tarvittiin 2–3 sotilasta tai lottaa työskentelemään kulissien takana, että yksi kaukopartiomies pystyi hoitamaan tehtävänsä. Auringonpilkut ja kosmiset tuulet häiritsevät joskus kaukopartiomiesten radioyhteyksiä.Kaukopartiomiesten joukossa oli myös neuvostoliittolaisia loikkareita ja entisiä sotavankeja.Ei mekään! Siksi tässä jaksossa vieraaksi tulee Suomen ehkä kovin kaukopartioiden tutkija, Mikko Porvali.Jos pidit jaksosta, podcastia voi tukea rahallisesti ostamalla meille kahvikupposet osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

Suorituksen johtaminen on kokemuksemme mukaan kuumin johtamisen teema juuri nyt. Siksi tartummekin siihen! Nyt ei puhuta kuitenkaan siitä pölyisestä ja tehottomasta tavoitejohtamisesta, vaan modernista suorituksen johtamisesta ja onnistumisen johtamisesta. Siis sellaisesta johtamisesta, joka mahdollistaa kestävän onnistumisen muuttuvassakin toimintaympäristössä. Taneli Rantalan vieraana aiheesta studiossa keskustelemassa kokenut johtaja ja johtamisen valmentaja Jouni Eronen, joka on auttanut lukuisia organisaatioita suorituksen johtamisen kehittämisessä.Keskustelussa käymme konkreettisesti läpi miten yksilö ja organisaatio voivat kehittää omaa suorituksen johtamistaan, jotta siitä hyötyisi niin esihenkilö, johdettava kuin myös organisaatio. Käymme myös läpi suorituksen johtamisen yleisimmät sudenkuopat ja niiden ylittämisen salat!Lataa tästä ilmaiseksi jaksossa mainittu "Modernin suorituksen johtaminen -opas": https://lifted.fi/materiaalit/moderni-suorituksen-johtaminen-opas/Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jari Sarasvuo podcastin kauden päätösjaksossa puhutaan kostamisesta, katkeruudesta ja anteeksiannosta. Ihmisellä on perusluonteinen tarve kokea sosiaalinen maailmamme vakaaksi ja oikeudenmukaiseksi. Siksi hyvästä teosta on seurattava hyvä teko, pahasta paha. Kosto ei kuitenkaan ole oikeasti suloinen – monin tutkimuksin on osoitettu, että kostajat voivat jälkikäteen huonommin kuin ne, joilla ei ollut tilaisuutta kostaa. Tämän jakson myötä Jari Sarasvuo podcast jää määrittelemättömän pituiselle tauolle. Oikein hyvää kesää kaikille! Tutustu ja tilaa Fight Club: https://fightclub.fi Ilmoittaudu maksuttomaan verkkovalmennukseeni 30.6.2024: https://trainershouse.fi/jarinpelkovalmennus

Kaiken takana on happi. Ilman tätä kaasua emme saisi energiaa ja menehtyisimme aika pian. Tavallisesti happeen kiinnittää huomiota vain liikunnassa tai sopeutumisessa vuoriston ilmanalaan. Mutta happi liittyy elimistössä kaikkeen. Se sitoutuu punasoluissa hemoglobiiniin. Erytropoetiini eli EPO lisää punasolujen muodostumista, joten ei ihme, että jotkut huippu-urheilijat ovat piikittäneet itseensä EPOa. Hapen puute on elimistölle niin vaarallista, että se on monen taudin takana: sydän- ja verisuonisairauksissa, syöpätaudeissa, diabeteksessa, munuaisten vajaatoiminnassa ja vaikkapa haavan paranemisessa. Anemiakin voi johtaa hapenpuutteeseen. Aivot pärjäävät muutamia sekunteja ilman happea; siksi hapenpuutteen ajatellaan olevan yksi tekijä myös neurologisten sairauksien, esim. MS-taudin, synnyssä. Tupakan savun häkä korvaa happea hemoblobiinissa. Siksi tapa raunioittaa keuhkoja. Hapen säätelyn monimutkainen toiminta elimistössä selvisi vasta 2000-luvulla. Nämä tutkimukset johtivatkin Nobel-palkintoon vuonna 2019. Yksi palkituista oli munuaislääkäri Sir Peter Ratcliffe, jonka laboratoriossa Oxfordin yliopistossa syöpätautien professori Panu Jaakkola Turun yliopistosta työskenteli vuosituhannen vaihteessa. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi heidät Turussa.

Kiire tarkoittaa aikapainetta, joka pyrkii päättämään valinnoistamme. Siksi tärkeistä asioista pitää tehdä kiireellisiä, jotta ne ensisijaistuisivat ja syrjäyttäisivät turhat asiat. Se, joka kykenee tekemään kiireen alla keskittyneesti, yleensä voittaa. Sen sijaan, että kiire olisi vain haitta, kiire kannattaa nähdä virtana, joka tuottaa ihmiselle enemmän ja parempia vaihtoehtoja. Tutustu ja hae mukaan Paskareissu-valmennusohjelmaan: trainershouse.fi/paskareissu24

Jakson kaupallinen yhteistyö: Sähkö tulee töpselistä-podcast, https://open.spotify.com/show/7bA1vh7z3ApPxAHSs0L3Ga?si=ykuIWTC5ST2tRxY_m2e6iA Tässä jaksossa keskustelemme unesta, sekä hyvästä ja huonosta sellaisesta, Helsingin yliopistossa työskentelevän unitutkijan Anu-Katriina Pesosen kanssa. Anu-Katriina on ennenkin esiintynyt mediassa ja kritisoinut liian perfektionistista ja hektistä ”unikulttuuria”. Miksi? Mitkä asiat todella vaikuttavat yöuniin? Ja mitä unien aikana oikeastaan tapahtuu? --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kukaan meistä ei halua kaatua, vaan pysyä pystyssä. Siksi tasapainoon on syytä kiinnittää huomiota. Sitä voikin kutsua 6. aistiksi. Tasapainon säätely kehossa on todella monisyinen kokonaisuus: informaatiota aivoihin välittyy kolmen eri järjestelmän kautta: silmien, sisäkorvan tasapainoelimen sekä asento- ja liikeaistin eli proprioseption kautta. ”Tasapaino on kuin puhdas ilma, siihen ei kiinnitä huomioita ennen kuin siinä kokee hankaluuksia”, sanoo neurotieteilijä Hanna Poikonen Sveitsin teknillisestä korkeakoulusta ETH:sta. Hän tietää, mitkä aivojen osat ovat keskiössä tasapainossa. Miten muisti ja tasapaino liittyvät toisiinsa? Tasapaino riippuu tiedollisista taidoista, kehon koostumuksesta, lihasten kunnosta sekä vireystilasta. Sairaudet voivat heikentää tasapainon ylläpitoa. Näistä kertoo väitoskirjatutkija Kim Lesch Itä-Suomen yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tuotekehitimme taustaääniä ja Lotta keksi, että sellainen naputus olisi kivaa vaihtelua koirien ulinalle. Siksi tässä jaksossa Lotan taustalla naputtaa, Miinan ei. Jännittää audiokokeilu jäänee viimeiseksi ja olette nyt varoitettuja. Aiheet vaihtelevat taas Miinan joulukuusitraumoista koulutuspolitiikkaan ja soveltuvuuskokeisiin. On myös käyty teatterissa ja joulumarkkinoilla. Näistä puhuttiin: Rebecca F. Kuang: Yellowface ReThinking with Adam Grant Adam Grant: Hidden Potential: The Science of Achieving Greater Things Sheryl Sandberg & Adam Grant: Option B: Facing Adversity, Building Resilience, and Finding Joy Venetsian aaveet (A Haunting in Venice) Hiirenloukku (Helsingin kaupunginteatteri)

Olemme viime vuosina, etenkin viime vuotena, keskittyneet paljon historiaan, politiikkaan ja sotaan. Vaikuttaa siltä, että pidätte siitä. Siksi päätin tehdä jakson, yhdessä Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa, Israelin-Palestiinan konfliktista. Aihe on iso, vaikea ja monimutkainen, mutta Hannun vastauksien avulla tästä jaksosta saa paljon irti. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit ry.Hyvä johtaja arvostaa toisia. Hänellä on kyky olla läsnä: kohdata ja kuunnella ihmisiä. Johtajuuteen liittyy myös epävarmuuksia ja huolia. Miten sovitan työn ja muun elämän? Kuinka pidän huolta omasta ja johdettavieni hyvinvoinnista?Tämän jakson aiheena on johtajuuteen liittyvät epävarmuudet ja huolet - ja miten niistä huolimatta voi olla hyvä johtaja.Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Suomen Ekonomien Urapalvelut -yksikön johtaja Suvi Eriksson.Suvi ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Millainen on hyvä ihmisten johtaja? - Voiko ja saako johtaja olla epävarma? - Millaisia huolia ja pelkoja johtamiseen liittyy? - Millaista hyötyä tai haittaa empatiasta voi olla johtajalle? - Mitä johtaja tarvitsee, jotta hän voi menestyä tehtävässään?Lisätietoja:Suvi ”kaikkea voi oppia” Erikssonilla on yli 15 vuoden asiantuntijaura koulutus- ja osaamispolitiikassa. Suvin omassa osaamisessa tapahtui isoja oivalluksia, kun hän siirtyi keväällä 2020 vetämään Suomen Ekonomien uravalmentajien tiimiä. Kun johtaa asiantuntijoita, joiden arkityöstä ei itsellä ole kokemusta, on pakko jättää mikromanageeraus ja keskittyä mahdollistamaan tiimiläisten työtä. Ihmisten johtaminen on keskiössä Suvin johtamisajattelussa.Suvi Eriksson LinkedIn:ssa. Suvin podcastissa mainitsema selvitys löytyy täältä. Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista esihenkilöille voit lukea täällä. Suomen Ekonomit on kauppatieteilijöiden palvelu- ja etujärjestö, paremman työelämän tekijä ja kestävän talouden puolesta puhuja. Kestävä kasvu lähtee osaavista ja hyvinvoivista ihmisistä. Siksi edistämme muun muassa oikeudenmukaista palkkausta, hyvää johtamiskulttuuria, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja työelämän tasa-arvoa.Lisää tavoitteistamme voit lukea verkkosivuiltamme. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaikki tietää, että liikunta on hyväksi meille ihmisille. Siksi herääkin kysymys, että miksi niin moni vauvasta vaariin jumiutuu paikalleen? Millaista liikuntaa me ihmiset kaivataan? Miten kovaa tai usein kannattaisi treenata? Millaisilla nyrkkisäännöillä liikunnasta saa ympärivuotisen uuden harrastuksen? Voiko ihminen olla liian vanha liikkumaan? Mikä on hyvä asenne liikuntaa kohtaan: armottomuus, armollisuus vai jotain siltä väliltä? Miten motivoida itsensä liikkumaan silloin kun ei täysillä huvita? Miksi perusasiat treenissä, liikunnassa ja aktiivisuudessa on tärkeitä?  Näitä ja muita liikkumattomuuden ja liikkumisen suuria kysymyksiä pohditaan yhdessä tanssipedagogi, jooga- ja pilatesopettaja sekä kehonhuolto- ja kehonhallintalajien asiantuntija Fatima Witickin kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Fatima Witick - Kotisivu: https://www.fatimawitick.com/ - IG: https://www.instagram.com/fatimawitick/ - FB: https://www.facebook.com/fatima.witick/ - TikTok: https://www.tiktok.com/@fatimawitick

Tuottaako tehtäviin ryhtyminen vaikeuksia? Onnistuuko työtehtävän jatkaminen keskeytyksen jälkeen? Tällaista kysytään Työssä muistaminen -kysymysarjassa. Sen on kehittänyt Työterveyslaitos, joka on tutkinut työikäisten muistiongelmia. Noin 400 000 työikäistä sanoo kärsivänsä muistin ja tiedollisten taitojen ongelmista. Työelämän tiedon käsittelyvaatimukset ovat kasvaneet paljon. Nämä tulokset selviävät Tiedeykkösessä. Aivojen hyvinvointi on aktiivisen ja itsenäisen elämän keskeinen asia. Siksi on syytä puhua aivoterveydestä, jotta pärjäämme töissä, kotona ja harrastuksissa. Elintavat ovat keskeisessä roolissa aivoterveydessä, mutta uusiakin tekijöitä tiede on löytänyt. Haastateltavana professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista ja neuropsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Auringosta virtaa koko ajan avaruuteen sähköisesti varattuja hiukkasia, jotka maapallon magneettikenttä ohjaa lähelle napa-alueita etelässä ja pohjoisessa. Toisinaan Aurinko roihauttaa kohti Maata suuren hiukkaspilven, joka saa aikaan geomagneettisen myrskyn: taivas loimuaa revontulia täynnä ja maapallon magneettikenttä heilahtelee hurjasti. Äärimmillään sähköverkot romahtavat, satelliitit ovat vaikeuksissa ja tietoliikenne takkuaa. Avaruusmyrsky vaikuttaa myös GPS-satelliittipaikannuksen tarkkuuteen. Kilpisjärvellä sijaitsee Suomen suurin radioteleskooppi KAIRA, jonka päätarkoitus on sondata ionosfääriä Lapin päällä ja testata uudenlaista radiotekniikkaa. 80 - 400 kilometrin korkeudessa oleva ionosfääri on ilmakehän kerros, joka ottaa vastaan nuo Auringon iskut. Siksi sen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää ja kiinnostavaa. KAIRAlla seurataankin reaaliajassa ionosfääriä ja muodostetaan siitä kuva radiotaajuuksilla. Jari Mäkinen vieraili sekä Kilpisjärven, Skibotnin että Tromssan tutkimusasemilla ja jututti KAIRA-hankkeen vetäjää Antti Keroa sekä EISCAT 3D:n suunnittelussa mukava olevaa Tromssan arktisen yliopiston tutkijaa Juha Vieristä. Jutussa mainittu KAIRAn reaaliaikainen kuva ionosfääristä on nähtävissä osoitteessa https://www.sgo.fi/~djm45/kmd/kaira_allsky_0.png

Ihmistä kiinnostaa planeetta Maan puolustus mahdollisia törmääviä asteroideja kohtaan. Siksi jo parin vuosikymmenen ajan on tutkittu, miten Maata puolustetaan. Ensimmäinen kunnon testi tuli päätökseen 29. syyskuuta, kun NASAn DART-luotain törmäsi kaksoisasteroidi Didymoksen kuuhun Dimorphokseen. Miten luotain löytää 11 miljoonan kilometrin päässä olevan kohteen? Kuu on läpimitaltaan vain 160 metriä. Kuinka iskusta saadaan kuvia, kun luotain tuhoutuu törmäyksessä? Entä mikä merkitys on asteroidin pinnalla itse törmäykseen? Sitähän me emme voi ennakkoon tietää. NASAn ja John Hopkins yliopiston tutkimusryhmä on kansainvälinen ja mukana ovat yliopistotutkijat Antti Penttilä ja Tomas Kohout. Muutama päivä törmäyksen he osaavat kertoa, että isku onnistui. Toimittaja on Teija Peltoniemi.