Podcasts about turkki

Turkkia itsevaltaisin ottein hallitseva presidentti Recep Tayyip Erdoğan kiristää otetaan Turkista. Erdoğanin tärkeimmäksi haastajaksi noussut Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu vangittiin pari viikkoa sitten. Asiantuntija-arvioiden mukaan pidätyksen syyt ovat poliittiset. İmamoğlun vangitsemisen jälkeen sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Turkin isoimmissa mielenosoituksissa vuosikymmeneen. Turkkilaisia ajaa kaduille paitsi pormestarin vangitseminen myös tyytymättömyys Turkin epädemokraattiseen kehitykseen. Turkissa medianvapaus on heikko: toimittajia pidätetään ja yritetään hiljentää oikeusjutuin. Turvassa eivät näytä olevan myöskään ulkomaiset toimittajat. Ruotsalainen toimittaja pidätettiin viikko sitten. Lisäksi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittaja karkotettiin maasta. Turkin medianvapaustilannetta seuraavan järjestön mukaan toimet ovat signaali, että ulkomaisia toimittajia kohdellaan Turkissa jatkossa samoin kuin turkkilaisia. Ruotsalaistoimittajaa syytetään presidentin kunnian loukkaamisesta sekä terroristijärjestöön kuulumisesta. Turkkiin erikoistunut toimittaja Tom Kankkonen arvioi ohjelmassa, miten poikkeuksellisia syytökset ovat. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Turkki on nyt käännekohdassa, jossa Erdoğan uhkaa tehdä maasta suljetun autokratian. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jaakko Rahja ja Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Turkissa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 50.   https://opendoors.fi/maa/turkki/  

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi sekä Iran että Hizbollah ovat hyökänneet ohjuksilla Israeliin ja miten ohjusiskut liittyvät Israelin sotaan Hamasia vastaan Gazassa? Minkälainen voimatasapaino Lähi-idässä on ja minkälaiset suhteet eri valtioilla ja muilla toimijoilla on toisiinsa? Studiossa eversti-luutnantti Juha Mäkelä. Jakso on kuvattu 10.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Iranin 2. ohjusisku (2:00) Israelin Ohjuspuolustus (6:05) Lähi-itä (12:52) Rajat (15:27) Palestiina (17:29) Voimatasapaino (23:01) Libanon (25:47) "Shakkipeli" (28:15) Iran (30:05) Yhdysvallat (34:30) Retoriikka (35:59) Johtajat (40:44) Hakulaiteisku (46:58) Informaatiovaikuttaminen (49:50) Media (55:03) Neuvottelu (57:39) UNIFIL (1:09:28) Etelä-Libanon (1:11:27) Libanonin asevoimat (1:13:01) Hizbollah (1:15:21) Egypti (1:20:19) Jordania (1:31:35) Palestiinan kohtalo (1:34:17) "Pattitilanne" (1:37:47) Länsiranta (1:39:12) Siirtokunnat (1:44:39) Syyria (1:57:06) Suurvallat (2:04:13) Saudi-Arabia (2:06:51) "Arabikatu" (2:07:59) Muslimiveljeskunta (2:11:39) Turkki (2:16:17) Mossad (2:25:31) Suomi (2:27:54) Daavidin linko (2:31:00) Kriisitietoisuus (2:32:24) Nato-jäsenyys (2:34:15) Rauhanturvaaminen (2:36:18) Seuranta

Kenraalimajuri evp. ja kansanedustaja Pekka Toveri arvioi Euroopan puolustuksellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Mm. Suomi, Ruotsi, Baltia, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Kreikka ja Turkki panostavat eri kyvykkyyksiin. Suomen puolustusvoimat on väestöpohjaan suhteutettuna Euroopan parhaita, ellei paras. Yleinen asevelvollisuus on vahvuus vanhenevissa kansantalouksissa. Venäjän toiminta Kalingradissa ja Itämerellä on turvallisuusuhka. Miten erikoistilanteiden erikoismies Pekka Toveri valmistaisi Euroopan parlamenttia Venäjän turvallisuusuhkaan? #neuvottelija Sisäpiirissä Pekka Toveri analysoi kahden Bradley-vaunun toimintaa venäläistä T-90 taistelupanssarivaunua vastaan. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee Euroopassa. Millä mallilla ovat Euroopan ja Kiinan suhteet? Haastateltavana professori Louis Clerc sekä Juha Vuori Turun yliopistosta. Turkki muutti Israel-politiikkaansa. Toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Opiskelijoiden mielenoistusten syitä ja vaikutuksia. Leviävätkö yliopistomielenosoitukset Eurooppaan? Haastateltavana väitöskirjatutkija Mila Seppälä Turun yliopistosta ja tutkija Georg Boldt Helsingin yliopistosta Kevään siitepölykausi, haastateltavana dosentti Annika Saarto. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue jäi kakkoseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen sunnuntaisissa paikallisvaaleissa. Onko vaalitulos käännekohta ja demokratian voitto, vai ajautuuko Turkki sisäpoliittisen valtakamppailun kierteeseen? Turkin paikallisvaalien tulosta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Turkissa, joka on WWL23-vainoraportin sijalla 41.     Turkin oikeusjärjestelmä puolustaa uskonnonvapautta nimellisesti. Kristityt eivät kuitenkaan elä sitä todeksi. Uskonnollinen nationalismi on voimakasta ja aiheuttaa kristityille lisääntyviä paineita. Kansallismielisyys ja islam ovat olennainen osa toinen toistaan. Ketä tahansa ei-muslimia ja erityisesti toista uskontoa avoimesti harjoittavaa pidetään epälojaalina turkkilaisena. Kristittyjä ei sen vuoksi pidetä turkkilaisen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Heillä on vain rajallinen pääsy valtion töihin, mutta myös yksityiset työnantajat syrjivät heitä, varsinkin jos niillä on siteitä maan hallintoon. Koska uskontokunta merkitään edelleen henkilökortteihin – nykyään elektronisen sirun avulla –, kristittyjä työnhakijoita on helppo syrjiä. Viime vuosina Turkin hallitus on kieltänyt ulkomaalaisia kristittyjä turkkilaisine puolisoineen ja lapsineen asettumasta maahan asumaan.   https://opendoors.fi/maa/turkki/  

Onko EU:n laajenemiselle jo kiire, koska vaarana voi olla, EU-ehdokasmaat kyllästyvät odottelemaan jäsenyyttään ja etääntyvät siten EU:sta? Tai onko parempi edetä EU:n laajenemisen suhteen hitaasti, koska kuitenkin ehdokasmaita on paljon ja ne tuovat mahdollisesti tullessaan EU:lle monia muutoksia? EU:n ehdokasmaitahan ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Tosin Turkin kanssa liittymisneuvottelut ovat pysähtyneet. Ja myös Georgia ja Kosovo ovat hakeneet jäsenyyttä. Mutta miten työlästä ehdokasmaiden on muuttua EU-kelpoisiksi? Ja miten EU-ehdokasmaat mahdollisesti tullessaan jäseniksi voivat muuttaa EU:ta? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Ovatko Gazan tapahtumat muuttaneet suhdettamme palestiinalaisiin ja israelilaisiin muuttunut länsimaissa, varsinkin Suomessa? Tunteet ovat pinnassa, myös kannattajien joukoissa. Ruotsin NATO-juna etenee, kun Turkki nosti jalan jarrupolkimelta. Suomella on omakohtaista kokemusta Ruotsin sotilasmahdissa. Vuonna 1809 rakkaat länsinaapurimme juoksivat karkuun niin lujaa, että venäläiset rauhantunnustelijat saivat heidät kiinni vasta Umajassa. Petteri Orposta tulee pian kaikkien aikojen siltarumpupoliitikko. Vähintään neljä miljardia euroa maksava, vartin nykyistä nopeampi junayhteys Turusta Helsinkiin sai 460 miljoonan euron rahoituksen ensivaiheeseensa.
Mitä muuta rahalla voisi tehdä? Itärannikon voisi yhdistää Kotkaan asti. Tai Norjaan voisi rakentaa junayhteyden. Tai sitten voisi rakentaa nopean radan vain Turusta Helsinkiin. USA:n talous jaksaa yllättää. Maan talous kasvoi 4,9 prosenttia kolmannella kvartaalilla verrattuna viime vuoteen. Inflaatio laski 3,7 prosenttiin. Mistä on kyse? Toiko Kiinan-vastaiset taloustappelut tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin?

Turkki ja Venäjä puivat viljadiiliä. Mitä johtajien tapaamiselta voidaan odottaa? Haastateltavana toimittaja Tom Kankkonen  Millaista tukea korkeakouluopiskelijat kaipaavat, jotta opiskelu luistaisi? Opintojen tukemisesta keskustelemassa lehtori Ruut Kaukinen Haaga-Heliasta sekä hallituksen jäsen Etta Helander Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta.  Kenian pääkaupungissa Nairobissa on alkamassa Afrikan maiden ilmastokokous. Kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Millaisia ilmastotoimia Afrikan maissa tehdään? Investoidaanko mantereella vihreään siirtymään. Keskustelemassa väitöskirjatutkija Eva Nilsson, väitöskirjatutkija Hankenista sekä professori Petri Pellikka Helsingin yliopistosta. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajana Kreeta-Maria Kivioja ja Ilkka Lahti. Tuottajana Marija Skara. 

Nato-maat ovat sopineet puolustuksen vahvistamisesta Vilnan huippukokouksessaan. Ukrainan pettymykseksi sille ei herunut Vilnasta selvää Nato-jäsenyysaikataulua. Ruotsi sen sijaan helpottui, kun Turkki lupasi viimein hyväksyä maan Nato-jäsenyyden. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, millaiselta näyttää Nato ja sen Ukraina-suhde Vilnan jälkeen. Lisäksi kuullaan, mitä Suomi ajattelee omasta roolistaan puolustusliitossa. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Matkailun arvioidaan palaavan tänä vuonna pandemiaa edeltäneisiin huippulukemiin vaikeista taloustilanteista huolimatta. Turkki havittelee kohteisiinsa inflaation kurittamia eurooppalaisturisteja. Baltiassa matkailunäkymiä sen sijaan synkistää Ukrainan sodan vähentämä risteilymatkustaminen. Samaan aikaan ilmastonmuutos haastaa kehittämään kestävää matkailua, jonka johtomaaksi Suomi pyrkii. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi matkustamisessa pitää lyhentää lentomatkoja. Ohjelman toimittavat Rain Kooli, Jari Tanskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Miten käy Turkin vaaleissa? Tästä keskustelemme Turkki-asiantuntijan Eyüp Yilmazin kanssa. Säätytalolla hommat jatkuu och somliga blir student!

Hallitusneuvottelujen kohtalonpäivät. Löytyykö kompromisseja ja yhteisymmärrystä seuraavien vuosien suunnasta? Säätytalolta raportoi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Studiossa hallitusneuvotteluista keskustelemassa Helsingin yliopistosta yleisen valtio-opin vanhempi yliopistonlehtori ja politiikan tutkija Emilia Palonen ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki.  Kuinka Ukrainan vastahyökkäys voidaan toteuttaa kohti miinoitettua maata? Ukrainan tilanteesta keskustelemassa everstiluutnantti Rauli Kortet Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta sekä  everstiluutnantti evp. ja tietokirjailija Jarmo Nieminen.  Turkki valmistautuu presidentinvaalien toiseen kierrokseen, Tom Kankkonen raportoi Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Jaakko Parkkinen ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Millaisissa tunnelmissa Turkki valmistautuu vaaliuurnille ? Turkista raportoi ulkomaankirjeenvaihtaja Tom Kankkonen.  Muuttavatko vaalit Turkin suuntaa? Turkin vaaleja, maan demokratian tilaa ja taloutta analysoimassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista sekä Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.  Ranskan presidentti Emmanuel Macron kerää kannatusta kiertueella? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi.  Pelastaako tekoäly terveydenhuollon? Keskustelemassa professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta sekä projektipäällikkö Riikka Siuruainen Laureasta. Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittaja Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Miten Turkin ratifiointipäätös on otettu vastaan Yhdysvalloissa? Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Suomen Nato-jäsenyys vihdoin totta. Vieraana toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office ja tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Ylen suurta vaalitenttiä ja vaalikamppailun loppukiriä arvioimassa toimittajaraati. Studiossa talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Veera Luoma-aho, Helsingin Sanomat, päätoimittaja Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus ja politiikan toimittaja Hannu Tikkala, Yle Uutiset. Kuka on tuttu ääni Ylen Ukraina-raporttien takana? Vieraana toimittaja Maxim Fedorov. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Atte Uusinoka ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Atte Uusinoka ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Alkuvuonna Syyriassa ja Turkissa tapahtuneet maanjäristykset ovat vaatineet yli 50 000 ihmishenkeä. Maihin vastaanotettu kansainvälinen apu ei sekään tuo takaisin menetettyjä läheisiä tai haihduta traumaa. Paitsi että kyseessä on äärimmäinen inhimillinen tragedia, maanjäristykset ovat aiheuttaneet Turkissa tyytymättömyyttä tehottomaan hallintoon. Puheista ja jo parikymmentä vuotta kerätystä maanjäristysverosta huolimatta Erdoganin hallinnon toimet eivät ole vastanneet hätätilaan odotetulla nopeudella ja laajuudella. Turkkilaisilla on edessä myös vaalikevät, jonka alla kansalaisten epäilystä Erdoganin hallintoa kohtaan lisäävät epävakaa talous ja sisäpoliittiset jännitteet. Mitä muutoksia käynnissä oleva tilanne ja tuleva vaalikevät tuovat Turkin sisä- ja ulkopolitiikkaan? Jakson asiantuntijavieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sekä The Ulkopolitistin Lähi-itä ja Afrikka -toimituksen kirjoittaja Niko Järvi. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Annastina Haapasaari.

Olemmeko me Suomessa ymmärtäneet, mitä uhrauksia Nato-jäsenyys oikeastaan tarkoittaa? Tätä pohtii Nato-toimittaja Mika Hentunen, joka ennustaa Suomen pääsevän Natoon vielä tänä vuonna. Suomessa käytävä Nato-keskustelu on keskittynyt Turkin vikurointiin ja aikataulun arvailuun. Vähemmälle on jäänyt puhe siitä, mistä rahat kasvaviin puolustusmenoihin otetaan. Mika uskoo, että Naton rahanjano saattaa vielä yllättää suomalaiset. Edessä on tiukkaa väittelyä. Jenny pohtii, onko Nato rikki, kun se ei saa päätettyä edes omista asioistaan. Turkki horjuttaa jo Naton uskottavuutta, koska se ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Muuttiko maanjäristys Turkin kantaa? Entä voiko jäsenmaata heittää ulos Natosta, jos se on kaikkien muiden kanssa eri mieltä? Mikan mukaan Turkin käytös ottaa monia jo avoimesti päähän. Silti Naton on vaikea tehdä mitään, koska se on luotu päättämään asioista yhdessä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Turkin ja Syyrian alueilla tapahtunut tuhoisa maanjäristys osui myös jo ennestään heikossa asemassa oleviin sotaa omista maista Turkkiin paenneisiin pakolaisiin. Apua lähdettiin välittämään jo samana päivänä Avainmedian kumppaniseurakuntien kautta. Avun välittämisestä ja sen ohjautumisesta eteenpäin on ohjelmassa kertomassa Avainmedian arabi- ja muslimityön johtaja Aaron Ibrahim.

Samaan aikaan kun Turkki jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, se uhittelee myös Kreikalle. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on väläyttänyt jopa sotilastoimia aluevesikiistan vuoksi. Kahden Nato-maan sotilaallinen konflikti olisi puolustusliitolle äärimmäisen epätoivottava kehityskulku. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Turkki asettaa toimillaan oman etunsa Naton edun edelle ja hakee itselleen myönnytyksiä. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Turkissa ja Kreikassa ajatellaan maiden kiristyneistä suhteista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kahden jakson viikko!Viikon varsinaisessa jaksossa Jussin ja Toivon mutusteltavana onkin monen monituista asiaa: ensin keskustellaan vasemmistoliiton vaalikampanjan avausbileistä, sitten jatketaan matkaa tuoreimpiin puoluekannatuslukuihin, jatketaan keskustelemalla Ruotsin ja Turkin Nato-kiistasta, ja lopuksi mennään translain ja työmarkkinaumpisolmun kautta vielä kahden kuukauden päässä siintäviin eduskuntavaaleihin. Tuhtia tavaraa perjantain ratoksi!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa ensi kertaa Olli Seuri. Väittelyä käydään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten Turkki-kiemuroista, kansanedustajien halusta/haluttomuudesta saada viinit ruokakauppoihin ja museokäyntien rahallistamisesta. Kaarina Hazard kutsuu saippuaoopperaksi Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. "Uusissa jaksoissa pääpahiksena on Turkki. Ihailen tapaa, jolla Turkki pelaa tätä peliä. Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia vai mennäänkö Ruotsista huolimatta?" Pekka Seppänen pohtii, nouseeko oppositio viinin voimalla valtaan. Ylen kyselyyn vastanneiden kansanedustajien enemmistö kannattaa alle 15%:n alkoholijuomien tuomista maitokauppoihin. Juha Itkonen kertoo Museoliiton kyselystä, jonka mukaan museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Näin arvioivat museokävijät siis itse. Pekka ei selvästikään pidä aineettomien asioiden rahallistamisesta, Kaarina pitää numeroita trollauksena. Juha Itkonen toimii Taiteen edistämiskeskuksessa Taideneuvoston puheenjohtajana, ja Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Puhe politiikasta pelinä istuu kuin täi tervassa: Sanna Marin (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.) keskustelivat hallituksen pelisäännöistä; uusi turvallisuuspolitiikan virka on ulkopolitiikan valtapeliä; Turkki pelaa Nato-asiassa ihan sikaa! Miksi politiikka nähdään ensisijaisesti pelinä? Jäsentääkö pelipuhe politiikan maailman ymmärrettävään muotoon? Miksi politiikan pelejä pidetään epärehellisinä? Miksi Veikko Vennamo puhui pelin politiikasta? Minkälaisella pelikirjalla presidentti Kekkonen hallitsi politiikan areenaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä aseita länsimaat ovat toimittaneet Ukrainaan ja miten lännen aseapu on vaikuttanut sodan kulkuun? Miksi Turkki ja Unkari eivät vielä ole ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä? Studiossa vieraana sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Jakso on nauhoitettu 20.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Lännen aseapu (11:44) Ukrainaan toimitetut aseet (13:24) Rauhanneuvottelut (15:14) Yhdysvallat (20:26) Emmanuel Macron (23:25) Sodan kustannukset (27:48) Sotarikokset (34:38) Ydinaseet (42:47) Asejärjestelmien testaus (47:27) Maatuskat (48:48) Venäjän liittolaiset (51:46) Panssarivaunut (1:00:57) Hävittäjät (1:04:33) Sotasaalis (1:06:02)Ohjukset (1:07:26) Sotilaat (1:09:12) Wagner (1:12:44) Suurhyökkäys (1:14:37) Valkovenäjä (1:17:29) Suomen Nato-jäsenyys (1:20:57) Ydinvoima ja Rosatom (1:23:45) Turkki ja Erdoğan (1:26:13) Unkari ja Orban (1:30:55) Suomen Venäjän suhteet (1:35:06) Venäjän tulevaisuus (1:39:40) Venäjän ja EU:n kauppasuhteet (1:41:31) Putin

Tämän päivän jaksossa on kaksi teemaa. Ensiksi: Ruotsissa on käynnissä kiihtyvä väkivalta-aalto. Toiseksi: Turkki on hermostunut Ruotsille pahanpäiväisesti, ja viikonloppuna tilanne äityi suorastaan räjähdysherkäksi. Se tarkoittaa, että nyt on pitkä matka siihen, että Turkki suostuisi ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Jussi Sippola.Tämä podcast julkaistiin 24.1.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Yksi mahdollisesti merkittävimmistä tapahtumista Suomen Nato-jäsenyyden suhteen on meneillään torstaiaamuna Suomen aikaa, kun Turkki ja Yhdysvallat istuvat Washingtonissa neuvottelemaan 20 miljardin euroon kaupasta, jossa Turkille myytäisiin F-16-hävittäjiä.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Elina Kervinen.Tämä podcast julkaistiin 19.1.2023.Lue lisää aiheesta:-> USA:n ja Turkin hävittäjäkauppa kietoutuu kiharaiseen vyyhtiin, jonka osa Suomen Nato-jäsenyys on https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009331868.html#hsvisio #hsvisiopodcast #hs-analyysi Lisäksi podcastissa: -> Putinin puheen seuraukset-> Lisää apua Ukrainaan-> SotilastiedustelukatsausLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Teollisuusliitto ilmoitti eilen kolmen päivän lakosta helmikuun alussa ja heti alkavasta ylityökiellosta. Onko edessä lakkosuma ja Saksan palkkamalliako tavoitelllaan? Työmarkkinoiden kehitystä ja ay-liikettä tutkinut professori Tapio Bergholm arvioimassa. Millä ehdoilla ihminen saa korjattua väestötietojärjestelmään merkinnän omasta sukupuolestaan? Translaki on eduskunnan käsittelyssä, saadaanko se voimaan tällä hallituskaudella? Vieraana Trans ry:n puheenjohtaja Valo Vesikauris ja asiantuntija Matti Pihlajamaa Amnestystä. Yhdysvalloissa puhuttaa Turkin ja Yhdysvaltain ulkoministerien tapaaminen, jossa esillä Nato-prosessin etenemiselle tärkeänä pidetty hävittäjäkauppa. Washingtonista raportoi Juri von Bondsdorff. Turkki ja Unkari, miksi maiden Nato-hyväksyntä viipyy, mikä merkitys on sisäpolitiikalla ja ratkaiseeko hävittäjäkauppa asian Turkin osalta, vieraana tutkija Katalin Miklossy Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Kotitalouksien velka on tuplaantunut 20-luvulla, hallituksen esitys velkaantumisen rajaamisesta on Talousvaliokunnan syynissä. Velkakattoa ei saada, mutta niin asunto- kuin taloyhtiölainojen maksuaikaa rajataan ja luotonannon valvontaa lisätään. Toimien purevuutta arvioi osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Miten Turkin vaatimukset nähdään Yhdysvalloissa? Washingtonista raportoi Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen. Uuden puolustusministerin Mikko Savolan (kesk.) pätkäpestin haasteet Nato-keskustelun velloessa. Turkin toiminnasta keskustelemassa myös Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Terrafamelta tulossa kotimaista uraania. Ville Kinnunen raportoi Sotkamosta, haastattelussa Terrafamen tj. Joni Lukkaroinen. Kriittisten metallien tuotannon tulevaisuus. Pääjohtaja Kimmo Tiilikainen, Geologian tutkimuskeskus ja kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio, Teknologiateollisuus ry. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Suomen askeleet kohti Natoa, voidaanko Unkari ja Turkki ohittaa ja saada turvatakuut? Entä miksi esimerkiksi Saksa jarruttaa aseapua Ukrainalle. Vieraana puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Antti Häkkänen ja turvallisuustutkija, prikaantinkenraali evp Juha Pyykönen.  Asuntojen hinnat laskevat ja korot nousevat. Pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta ja toimitusjohtaja Risto Kyhälä Kiinteistömaailmasta keskustelemassa asuntomarkkinoiden näkymistä.  Neljättä koronarokotusta suositellaan yli 60-vuotiaille. Nyt kuitenkin vain osa hyvinvointialueista on varannut itselleen rokotteita. Miten rokotuksissa tasapuolisuus toteutuu ja mikä merkitys tällä on terveysturvallisuudelle? Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n turvallisuus- ja terveysosaston päällikkö Taneli Puumalainen vastaa.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, valmistelijoina Marjo Näkki ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi-podcastissa keskustellaan ulkopolitiikasta, joka on tänä vuonna noussut arvoon arvaamattomaan, koska arvaamattomuus on päivän sana.Turkki on tehnyt viime viikon sunnuntaista lähtien ilmahyökkäyksiä Pohjois-Syyrian ja Pohjoisen Irakin kurdialueille. Lisäksi Iranin kaksi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset naisten oikeuksien puolesta ovat kiihtyneet täysimittaiseksi kansannousuksi. Iranissa viranomaiset ovat vastanneet protesteihin silmittömällä väkivallalla.Jussi ja Toivo keskustelevat tällä viikolla kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalon kanssa sekä Turkin iskuista kurdialueille että Iranin kansannoususta.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi on edennyt poikkeuksellisen nopeasti puolustusliiton jäsenmaissa. Mutta vauhti on nyt hidastunut Turkin vetkutellessa. Pintaan on noussut huolta, että Turkki ratifioisi Suomen, mutta ei Ruotsin hakemusta. Ohjelmassa kuullaan, mitä Turkin mutkistamasta Suomen ja Ruotsin Nato-tiestä ajatellaan Naton päämajassa Brysselissä. Nato-diplomaattien ja -asiantuntijoiden lisäksi ohjelmassa kuullaan turkkilaisasiantuntijan tilannearvio. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Muistuttaako Vladimir Putin historian diktaattoreita, kuten Adolf Hitleriä ja Josif Stalinia? Onko Putinin toiminta ollut ideologista vai reagoivaa ja opportunistista? Miltä Ukrainan sodan lopputulos näyttää ja voiko Ukraina neuvotella rauhasta Putinin kanssa? Voiko Venäjän tappio johtaa Venäjän hajoamiseen? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Jakso on nauhoitettu 4.10.2022. (0:00) Putinismi ja Hitlerismi (5:50) Putinin aatemaailma (7:41) Kuolemankultti (10:01) Venäjän liikekannallepano (12:32) Sodan kannatus Venäjällä (16:00) Putinin kannatus (17:16) Diktaattorien kannatus (19:30) Hitler ja natsiaate (21:25) Opportunismi (22:37) Venäjän propaganda (24:22) Unkari ja Orbán (26:18) Turkki ja Erdoğan (27:38) Vallanhalu ja imperialismi (32:39) Tiedonkulku Putinille (34:17) Ulkoiset uhat ja jatkuva sotatila (38:13) Eskalaatio ja pelottelu (43:40) Putinin narratiivi Ukrainan sodasta (46:22) Ukraina ja suurvaltapolitiikka (52:49) Suomen Nato-jäsenyys (53:59) Voiko Putinin kanssa neuvotella? (57:07) Ukrainan sodan skenaariot (1:02:07) Venäjän hajoaminen (1:05:06) Kaliningrad (1:06:17) Venäläinen kolonialismi (1:08:44) Venäläistämispolitiikka (1:12:29) Etniset puhdistukset (1:13:50) Miten Ukrainan sota päättyy?

iten Ukrainaan voitaisiin saada rauha, ja miltä maailma näyttää sodan jälkeen? Keskustelemassa Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen -kirjan kirjoittajat emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki, emeritusprofessori Pertti Koistinen ja emertitustutkija Unto Vesa. Unto Vesa toivoo, että parhaillaan tehdään salaista diplomatiaa Ukrainan sodan ratkaisemiseksi. Rauhanneuvottelussa voisi olla sovittelijana puolueettomat tahot kuten YK tai Vatikaani tai Turkki. Punamäki on tutkinut trauman seurauksia, ja nostaa esiin, että sodassa traumatisoituneet ihmiset voivat olla tärkeä voimavara rauhanneuvotteluissa. Koistisen mielestä on tärkeää, että rauhantyö aloitetaan jo nyt. "Moni näyttää ajattelevan, että tämä sota ratkaistaan kentällä. Minä sosiaalitieteilijänä ajattelen tästä toisin. On löydettävä keinot kommunikaatiolle", hän sanoo. Voi kestää sukupolvi tai kaksikin sukupolvea ennen kuin sodan traumat ja viholliskuvat laantuvat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pitääkö Suomen muuttaa linjaansa Turkin vaatimusten takia, jotta pääsemme Naton jäseneksi? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhepi tutkija Toni Alaranta ja Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen. "On hyvin epätodennäköistä, että Suomen ja Ruotsin omilla teoilla tämä aukeaisi, koska tähän on rakennettu ansa", Alaranta toteaa. Hän arvioi, että hävittäjäkauppa Yhdysvaltojen kanssa voi riittää Turkin myöntymiseen. Alarannan mukaan myös Turkin vaikea sisäpoliittinen tilanne vaikuttaa siihen, että Erdogan haluaa näyttäytyä kovana neuvottelijana Naton sisällä. Rimpiläinen korostaa, että oikeusprosesseja ei Suomessa ole mahdollista tehdä poliittisen harkinnan perusteella. "Pelivaraa on huomattavan vähän. Lain mukaan mennään", Rimpiläinen toteaa. Miten vaikea tilanne saadaan ratkaistuksi? Voivatko muut Nato-maat, esimerkiksi Yhdysvallat, saada Turkin kääntämään päänsä vai estääkö Turkki Suomen Nato-jäsenyyden? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Rauhallisuus Länsi-Balkanilla ei ole nyt itsestään selvä asia ja EU:nkin on syytä herätä huomaamaan, mitä siellä tapahtuu ja että siellä aletaan jo väsyä odottamaan EU-jäsenyyttä. Alueella on itämässä konflikteja ja samalla Länsi-Balkanista ovat kiinnostuneet Venäjä, Kiina ja Turkki. Samalla EU:ssa voidaan myös miettiä myös sitä, mitä kohtalokkaita seurauksia EU:n kokonaiskehitykselle on ollut ja on tulossa todennäköisesti siitä, että EU laajeni aikoinaan itään päin aika vauhdilla? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalanvastaava dosentti Katalin Miklóssy. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Turkki kääntyi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalle. Suomi ja Ruotsi aloittavat nyt liittymisneuvottelut Natoon. VR on saanut paljon korvaushakemuksia juhannuksen myöhästelyistä. Suomen pölyttäjähyönteisiä tutkitaan.

Naton huippukokoukseen Madridissa kohdistuu Suomen osalta poikkeuksellisen kovia intressejä. Pöydällä on kysymys Turkin takia jumiutuneista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista. Purkautuuko Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusjumi Madridissa? Vaatiiko Turkki Nato-prosessin vastineeksi Suomea ja Ruotsia määrittelemään Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n syyrialaisen sisarpuolueen PYD:n terroristijärjestöksi? Mikä on Turkin minimitavoite? Miten Turkin iltalypsy Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksilla vaikuttaa Turkin asemaan Natossa, tai maan kansainväliseen asemaan ja ulkosuhteisiin laajemmin? Miten Turkin johto näkee Turkin aseman kansainvälisessä politiikassa? Naton Madridin huippukokousta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Huippukokouksen ennakkotunnelmista raportoi Madridista johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Alma Onali keskustelevat Turkista rapotoineen toimittaja Sara Vainion kanssa Turkin toiminnasta Suomen ja Ruotsin Nato-kysymyksessä, ja siitä mitä tuoreet kannatuskyselyt kertovat mahdollisista tulevista hallituskokoonpanoista, sekä skandaalinkäryisestä oikeudenkäynnistä Depp vs. Heard. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Miksi Turkki vastustelee Suomen Nato-jäsenyyttä? Keskustelemassa Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen ja suomenturkkilainen kaupunginvaltuutettu, taloustutkija Ozan Yanar. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kertonut, ettei aio hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkki on esitellyt vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin on lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot. "Näyttää siltä, että Turkki kokee, että heillä on hyvät pelimerkit ja siksi nostavat vaatimuksia keskusteluun", Yanar kommentoi. Hän arvioi, että nyt on Erdoganille otollinen tilanne kääntää katseet pois sisäpolitiikasta, mutta ei usko sen onnistuneen kovin hyvin. "Tämä ei ole suunnattu pelkästään Suomeen ja Ruotsiin vaan myös muille Nato-maille. Turkki vaatii että YPG julistettaisiin terroristijärjestöksi", Leinonen pohtii. Leinonen ja Yanar eivät näe, että Suomella olisi mahdollisuuksia luovuttaa kaikkia Turkin vaatimia henkilöitä ilman oikeuden päätöksiä. Yanar arvioi, että Turkki ei loppuun saakka voi vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan tulee vastaan kun saa joitain tavoitteistaan läpi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen ja Turkin presidentit ovat keskustelleet Suomen Nato-hakemuksesta. Eduskunnan puhemies ei usko, että Turkki estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Maakaasua ei enää tule Venäjältä Suomeen. Suomalaiset solmivat avioliittoja vähemmän kuin ennen. Saksassa on ollut myrsky. Suomessa sää on poutainen.

Tämän viikon podcastissa aiheina Turkin heittämät kapulat Ruotsin ja Suomen tielle, Niinistön vastaanotto Ruotsissa, selvitys lautamiesten roolista oikeudenkäynneissä.

Mihin suuntaan Nato on menossa? Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen. Kun Venäjä valtasi vuonna 2014 Krimin, Nato palautti painopisteensä yhteiseen puolustukseen. Sitä ennen Natolla oli useita operaatioita muun muassa Balkanilla ja Afganistanissa. Onko Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota muuttanut Naton linjaa? Suominen kertoo, että Nato keskittyy nyt "toimintaympäristön vakauttamiseen", keskiössä on omien jäsenmaiden puolustamisessa. Onko Yhdysvalloilla Natossa enemmän valtaa kuin muilla Nato-mailla. Suominen arvioi, että niin sanottu harmaa aika on jäämässä lyhyeksi, koska "todellisuudessa Natolla on jo jonkinlainen poliittinen vastuu hyväksytystä jäsenkandidaatista". Suomen liittyminen Natoon vahvistaisi Pohjoismaista blokkia. Itämerestä muodostuu Naton sisämeri Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä. Natolle Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset tässä aikataulussa on Suomisen mukaan yllättävä asia, koska edes Krimin valtaaminen ei vaikuttanut suomalaisten näkemykseen Natosta. Entä voiko Turkki estää Suomen Nato-jäsenyyden? Periaatteessa kyllä, mutta Suominen ei usko, että tähän käytännössä mennään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen analysoi, miksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ilmoittanut, ettei Turkki aio hyväksyä Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi, mihin Turkki oikein pyrkii ja miten tämä vyyhti lopulta todennäköisesti päättyy. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Pekka Mykkänen. Tämä podcast julkaistiin 18.5.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Sota Ukrainassa on saanut Turkin hakeutumaan rauhanvälittäjän rooliin. Ukrainan ja Venäjän delegaatiot ovat tavanneet Istanbulissa presidentti Recep Tayyip Erdoğanin isännöidessä tulitaukoneuvotteluita. Mitä Turkissa ajatellaan sodasta Ukrainassa? Minkälaiset ovat maan suhteet Ukrainaan ja Venäjään? Minkälaisia taloudellisia, poliittisia tai sotilaallisia intressejä Turkilla on Mustallamerellä? Miten Turkki suhtautuu talouspakotteisiin tai Venäjän energiakaupan jäädyttämiseen? Tukeeko Turkki Suomen tai Ruotsin mahdollista liittymistä Natoon? Minkälainen Nato-maa on Turkki? Turkin suhdetta Ukrainan sotaan analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tämän päivän Turkkia hallitsee johtaja, joka on alkuaikojen uudistajasta nopeasti muuttunut jopa vainoharhaiseksi itsevaltiaaksi. Presidentti Erdoğan hakee vihollisia sisältä ja ulkoa pönkittääkseen omaa suosiotaan ja kerätäkseen kansaa nationalististen aatteidensa taakse. Kurdit saivat kokea Erdoğanin häikäilemättömän politiikan luissaan Turkin hyökätessä Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019. Vieraina Milja Rämö ja Sanna Raita-aho. Jakson juontaa Annastina Haapasaari.