Podcasts about ruuan

Mikä meitä motivoi tekemään asioita lyhyen aikavälin palkinnoilla, ja mikä pitkän aikavälin? Kuinka voit itse vaikuttaa tähän? Miten esimerkiksi dopamiini vaikuttaa asioiden aloittamiseen? (00:00) Jakso alkaa (01:01) Onko motivaatiolla väliä (02:11) Ruuan merkitys jaksamiseen (07:24) Esittelyt (08:07) Mitkä asiat vaikuttaa siihen, ettei saa asioita aikaiseksi (10:31) Asioiden pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin (17:39) Tutki omia tapojasi (25:09) Tunnista, mitkä asiat itsellä toimii (28:10) Vaativuus (29:41) Chattikommenttien lukua (30:56) Huomioi sanavalintasi (32:46) Loppupuhe

Knehtilän tila Hyvinkäällä on irrottautunut ulkoisista, fossiilista lannoitteista ja kierrättää tarvitsemansa ravinteet. Suljetussa ravinnekierrossa ruokaa voidaan tuottaa kestävästi paikallisten resurssien rajoissa. Tällainen agroekologinen symbioosi kuulostaa hienolta, mutta on jossain määrin jopa hyvin perinteinen tapa saada pellolta leipää pöytään. Voiko tällainen symbioosi osaltaan ratkaista maatalouden kestävyysongelmaa? Jotta omavaraisempi ja kestävämpi ruuantuotanto olisi mahdollista, maaseudulle tarvitaan paljon nykyistä enemmän väkeä, koska fossiilisten polttoaineiden tekemä työ pitää korvata jollakin. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijatohtori Kari Koppelmäki sekä Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan elintarviketalouden yliopistonlehtori Toni Ruuska. Toimittajana on Jenni Frilander.

Minkälaista Suomen maatalouspolitiikka oli ennen Euroopan unioniin liittymistä ja miten maatalouspolitiikka on muuttunut jäseneksi tulon myötä? Mistä ruuan hinta muodostuu? Mikä on tuottajien, teollisuuden ja vähittäiskaupan osuus hinnasta? Onko Suomen vähittäiskaupassa liian vähän kilpailua ja millä toimenpiteillä kilpailua voisi lisätä? Studiossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi. Jakso on nauhoitettu 13.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) EU-jäsenyys (7:15) EU:n maatalouspolitiikka (15:35) Tuottajat ja tuet (18:36) Ruuan hinnanmuodostus (22:03) Tuottajien asema (24:00) Raaka-ainepörssit (25:15) Vähittäiskauppa (34:26) Ruuan ALV (38:06) Hinnan nousu (42:22) Ukrainan sota (46:33) Ilmastonmuutos (52:39) Luomu (56:38) Kilpailu

Soppa ja saippua riittää pitkälle. Eikö Me too tullutkaan Suomeen? Ihmeellinen postin kulku. Vaikeasti löydettävä sormenjälki. Mummon lottoaminen päättäjien syynissä. Eivätkö ufot kehity? Vinkki tietokonenörteille. Kukaan ei tunnu viihtyvän enää töissä. Lankamopit pannaan. Keskiluokan katoavat rahat. Sähköyhtiöt riistävät ja ruokakaupat rosvoavat, mutta kyllä asiakaspalvelussa pitää hymyillä. Kampaamojen kaiken maailman vieraskieliset nimet. Harsoparrat ja muut muotiparrat. Tärkeä tiedotus poliitikoille. Arkadianmäki leikkauslistalle. Mummeli kiittää hyväsydämisiä. Kadonnut karting-ajaja. Kyllä härpäke toimii. Toimittajana Johanna Östman. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Tässä jaksossa vuoden 2023 WWF Nuoret Aino, Elisa ja Elsa perehtyvät siihen, kuinka eduskuntavaalit liittyvät kestävämpään ruokavalioon ja mistä eduskunnassa tähän liittyen oikeastaan päätetään? Jaksossa on vieraana WWF Suomen ruoka-asiantuntija Elisa Niemi.

Kaksi vuotta sitten teimme astetta henkilökohtaisemman Olutta ja analytiikkaa -podcastin jakson otsikolla ”Näin laihdutimme analytiikan avulla 37 kg”. Analytiikka-termillä viitattiin mm. Oura-sormuksiin, älykelloihin ja Yazio-sovellukseen, johon kirjataan päivän aikana syödyt ruuat, jotta pysytään kartalla kaloritavoitteesta. Mutta kuinkas kävikään? No eihän siinä kovin hyvin käynyt, mutta nyt on taas ryhtiliikkeen aika ja jaksossa kerromme, miksi kävi kuten kävi ja mitä roolia analytiikka ryhtiliikkeessä nyt näyttelee.

Turkissa on tapahtunut pommi-isku. Ukrainan presidentti on vieraillut Hersonin kaupungissa. Ruuan hinta on noussut. Jalkapallon MM-kilpailut alkavat viikonloppuna. Sää kylmenee.

Erilaiset ateriakorvikkeet ja laihdutusvalmisteet kuuluvat monen naisen keinovalikoimaan, kun halutaan mahdollisimman nopeaa painonpudotusta ”helposti” – aikaa ei turhaan kulu aterioiden suunnitteluun ja valmistamiseen, eikä tylsään ruuan punnitsemiseenkaan. Lisäksi korvikkeethan ovat terveellisiä, kun ne ovat lääkäreiden suunnittelemia, vai kuinka?Miksi sitten ne eivät tunnu toimivan – ainakaan kuuria pidemmällä tähtäimellä, vaan paino tulee nopeasti takaisin ja aina vielä vähän lisää ja vähän nopeammin? Voinko ottaa ne pysyväksi osaksi elämääni ja palata niihin aina kun haluan? Vai edistääkö nopea painonpudotus aktiivisen lihasmassan menetystä ja tilalle tulee aina painon noustessa lisää rasvaa? - Tiinalla on tähän runsaasti näkemystä ja kokemusta: neljän vuoden ja n 200 asiakkaan tulosten perusteella tietoa on kertynyt siitä kenellä ne toimivat ja miksi – ja miksi kannattaa itse ottaa vastuu hyvän ruuan tekemisestä ja nauttimisesta, ja samalla päästä pysyviin tuloksiin painonpudotuksessa.- Se on nimittäin ainoa tapa pysyvää painonpudotukseen! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kesäsatu Tuulessa lämpimän kesän teki lintu kotikoivuun pesän. Sen touhuja aikani katselin, ja samalla kukkapenkkiä kastelin. Muille ruokaa tehdessäin mä pikkupojan kaatuvan näin, kauheaa huutoa kuuntelin, kun veristä haavaa putsasin. Kärpänen pörisi sisään, minä makkaran grilliin lisään. Ruuan jälkeen tiski odottaa, toiset rantaan katoaa… Kimppuuni hyttyset sain ja sisältä hyttysmyrkyn hain. Oli yksi harmi pois tieltä, mutta jo toinen köpötteli sieltä. Tuli ukko rannalta kaloineen: ”Huomenna kalakeittoa tee…” Silloin mulla kiehu kun paholainen sisällä riehu. Ukko hölmönä katseli kun eukko areenalle asteli… Enkä muista viettäneeni toista iltaa yhtä suuremmoista. Ulla-Maija Mantere

Ensimmäinen laboratoriossa kasvatettu hampurilaispihvi tuotettiin vuonna 2013. Viimeistään siitä lähtien tutkijat ja yritykset ovat työskennellyt soluviljellyn ruoan parissa, joka tarjoaa lupaavan vaihtoehdon kestävässä ruokatuotannossa. Jaksossa ruoan tulevaisuudesta ja lihatuotannon korvaamisesta keskustelevat Sanna Lötjönen (HY & BlueAdapt), kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto (HY), sekä Suomen ilmastopaneelin johtaja professori Markku Ollikainen ja isäntämme Mikael Sokero BlueAdaptista. Our GDPR privacy policy was updated on August 8, 2022. Visit acast.com/privacy for more information.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Aiheina ruuan hinta, ruokakriisin uhka ja uusimmat tiedot, jotka muuttavat Suomen maankäyttö on muuttunut päästölähteeksi erityisesti lisääntyneiden hakkuiden takia.  Turkki, Suomi, Ruotsi ja Nato. Toimittaja Risto Mattila, Istanbul. Ihmisoikeudet. Uiguurit ja taliban-hallinto sekä Venäjä. Pääsihteeri Kaari Mattila, Ihmisoikeusliitto, ulkoministeriön Itäisen Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Arto Haapea ja toimittaja Maija Liuhto, Islamabad, Pakistan. Voiko apinarokko tarttua kotieläimiin? Eläintautivirologian vetäjä Tuija Gadd, Ruokavirasto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Veera Sinervo, Matti Konttinen ja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten ruuan huoltovarmuus turvataan? Keskustelemassa Huoltovarmuusorganisaation poolisihteeri Markus Lassheikki ja Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Mitä tapahtuisi sellaisessa skenaariossa, jossa ruuan ja energian tuonti Suomeen vaikeutuisi tai estyisi? Lassheikki ja Kalmari ovat sitä mieltä, että turpeen tuotantoa voisi lisätä ja metsiä hakata nykyistä enemmän. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, minkä takia siitä on haluttu asteittain eroon ja hakkuiden määrät ovat nyt jos Suomessa lähellä kestävän määrän rajaa. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan hakkuiden määrä nousisi jo ensi vuonna yli 80,5 miljoonan kuution, jonka Luonnonvarakeskus on arvioinut kestäväksi hakkuiden määräksi. Kalmari on kuitenkin sitä mieltä, että kriisitilanteessa hakkuita voitaisiin lisätä. Ruuan osalta huoltovarmuus on tällä hetkellä riittävä, mutta riskejä on näkyvissä. "Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä kuluttajan näkökulmasta, mutta ongelmia alkaa näkyä ruuan tuotannossa ja jossain määrin elintarviketeollisuudessa. Koronakriisin ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksen heijastuvat", Lassheikki kertoo. Yksi merkittävä kysymys Suomen ruuantuotannolle on lannoitteiden tuonnin heikkeneminen ja jo moninkertaiseksi kohonnut lannoitteiden hinta. Kalmari kritisoi tilannetta, jossa ruokakaupat "tekevät ennätystuloksia ja viljelijät ovat konkurssin partaalla". Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämä Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso muodostaa L10T elämäntapakokonaisuuden yhdessä seuraavan Uskon askeleita ohjelman kanssa. Nämä kuuntelemalla pääset hyvin liikkeelle, jos haluat tätä elämäntapaa kokeilla ja soveltaa omaan elämääsi. Tämä jakso muodostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa Kansan Raamattuseuran kouluttajat käyvät opetuskeskustelun. Tässä jaksossa käydään läpi johdanto L10T elämäntapaan, näkökulmia siunaamisesta ja anteeksiantamisesta sekä kohtaamisesta ja ruuan siunaamisesta. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen keskustelevat siitä mistä L10T elämäntavassa oikein on kysymys. Matti kertoo, miten hän kuuli tästä ensimmäisen kerran eteläafrikkalaiselta Willem Joubertilta. Willem oli käymässä Suomessa ja piti pari tilaisuutta. Niissä hän kertoi eteläafrikkalaisten rukouksessa saamista oivalluksista Luukkaan evankeliumin äärellä. Löytyi neljä askelta ja näkökulmaa, jotka ovat yksinkertaisuudessaan mullistavia. Mikko otti asiasta koppia ja sopi asioista Willem Joubertin kanssa. Mikko ja Matti ovat innoissaan tästä yksinkertaisesta elämäntavasta. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Virpi Nyman keskustelevat salasiunaamisesta ja anteeksiantamisesta. Salasiunaaminen muuttaa siunaajaa itseään ja samalla olosuhteita, joissa hän elää. Se antaa rauhaa liikenteeseen, jos siellä tapahtuu yllättäviä asioita. Aina kun jokin asia ärsyttää, niin sen voi ymmärtää Jumalan Pyhän Hengen kutsuksi siunata toisia tai ärsyttävää asiaa. Siunaaminen ja anteeksiantaminen ovat kuin saman kolikon kaksi eri puolta. Toisen siunaaminen paljastaa, jos minulla on sopimattomia asioita tai katkeruutta toista kohtaan. Nämä näkökulmat auttavat kristittyä valvomaan, rukoilemaan ja elämään valossa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko Matikainen ja Kristiina Nordman puhuvat kohtaamisesta ja ruuan siunaamisen merkityksestä. Kun salasiunaamme, niin samalla kiinnostumme toisesta ihmisestä. Kristiina sanookin L10T:n olevan hymyilevä elämäntapa. Kuin toista salasiunaa, niin hänestä kiinnostuu ja samalla huulille hiipii pieni hymy. Kohtaamiset voivat olla kestoltaan lyhempiä tai pidempiä. Yhteinen syöminen tai kahvin juominen voivat osaltaan avata hyviä keskusteluja. Ruuan siunaaminen herättää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan ruuasta. Samalla sen äärellä voimme siunata kaikkia niitä, jotka ovat viljelleet, varjelleet, kuljettaneet ja valmistaneet eteemme tulevaa ruokaa. Ruuan siunaaminen ei tuo ruokaa lautaselle lisää, mutta se maustaa sitä kiitollisuudella. Siksi ruokakin maistuu paremmalta.Uskon askeleita ohjelmasarjan seuraavassa jaksossa käydään läpi loput L10T elämäntapaan liittyvät asiat. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Ruuan ja energiahintojen nousu aiheuttavat heijastusvaikutuksia markkinoille ja talouksille ympäri maailmaa. Kiina puolestaan tasapainoilee Venäjän ja lännen välissä. Ukrainan sodan ja energiahintojen nousun vaikutuksia pohtimassa pääekonomisti Tuuli Koivu, ekonomisti Kristian Nummelin sekä pääanalyytikko Jan von Gerich. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Nykyihmisen suhde ruokaan ja kehon kuvaan on harvoin mutkaton eli miten sitä voisi parantaa? Mikä avuksi, jos ruuasta on tullut ystävän ja kumppanin korvike tai jos lapsuudenkodin ruokapöydässä taantuu 15-vuotiaaksi itsekseen? Voiko ruualla lohduttaa itseään tai rakkaitaan ja onko pasta tai leipä oikeasti vaarallista painonhallinnan kannalta? Miten lopettaa jokavuotiset tammi- ja elokuussa alkavat laihdutuskuurit? Haastateltavana on psykoterapeutti Katarina Meskanen, Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Tuulivoima on taloudellisesti tehokkain tapa lisätä sähköntuotantoa. Ford investoi sähköautoihin. Ruuan hinta nousee ensi vuonna. Rahapeliongelma on yleisempi niillä, jotka saavat sosiaalietuuksia. Göteborgissa yli 20 ihmistä on joutunut sairaalaan räjähdyksestä kerrostalossa. Sää.

Raakaruokintaa ja lihaa pidetään aika yleisesti koiralle parhaana mahdollisena tapana ruokkia, ainaki raakaruokinta-scenessä. Raakuus on vain helppouskysymys, ja lihan ravintoarvo on itseasiassa melkoisen vajaa. Silti liha on koiralle hyvää ruokaa ja lihansyöjänä sille lajinomaista ravintoa. Tuossa ei ole ristiriitaa, vaan kyse on siitä, että verrataan vääriä asioita. Sellaisia, jotka eivät liity toisiinsa. Jos koira sairastuu, tai voi huonosti, ruokansa takia, niin se johtuu juuri sen nimenomaisen ruuan ongelmista. Se on eri asia kuin että joku toinen ruoka olisi siksi ravintona erinomaisesti parempaa. Silloin avun tuova ruoka korjaa edellisen ruuan ongelmat. Tuo on aivan eri asia kuin joku mystinen superfood-ajattelu, jossa määrätty ja usein myös erittäin tarkkarajainen ruoka olisi kaikessa ja kaikille automaattisesti parempaa. Koiria on sairastunut raakaruokinnan takia. Tämän ei pitäisi olla mahdollista, jos lihapohjainen raakaruokinta on lääkkeenomaista funktionaalista ruokintaa, joka korjaa kaiken mahdollisen IBD:stä allergioihin, epilepsiaan, käytöshäiriöihin ja koiran hiivaan sekä kaupan päälle karkoittaa sen kuuluisan kupan Töölöstä. Ruuan arvo on vain ja ainostaan sen ravintoarvoissa. Liha antaa proteiineja rasvaa vettä hieman B-vitamiineja minimaalisesti muutamaa mineraalia Tuo ei riitä minkäänlaiseen hyvään ravitsemukseen, kattavasta terveellisyydestä puhumattakaan. Kun sanotaan, että liha on parasta ruokaa koiralle ja suunnattoman terveellistä, niin tarkoitetaan muutamaa asiaa: liha antaa koiralle hyödyllisessä muodossa proteiineja ja rasvaa oikein koostettu raakaruokinta on koiralle useimmiten terveellistä raakaruuan raaka-aineet eivät sairastuta koiraa (liha kun voi tarkoittaa mitä vain) kuivamuonien raaka-aineongelmat ja mahdolliset vajaasaannit voivat sairastuttaa koiran Liha on arvokasta vain antamiensa ravintoaineiden verran. Ei yhtään enempää, ei yhtään vähempää. Jos lihaksi aletaan kutsumaan mahalaukkua, rustoja ja luita, niin taatusti on odotettavissa ongelmia. Nuo tekijät koskevat vain ja ainoastaan liharuokintaa. Koiran ongelmat, jotka johtuvat muista ruuista, eivät liity mitenkään raakaruokintaan, tai edes lihapohjaiseen raakaruokintaan - joka on parempi ja oikeampi termi kuin raakaruokinta. Kuivamuonien ongelmat kertovat vain ja ainoastaan kuivamuonien ongelmista, eivät lihasta suuntaan tai toiseen. Tämä ero on erittäin tärkeä ymmärtää, koska se auttaa ymmärtämään sen mitä voi ja täytyy tehdä, ja mikä on hyödytöntä tai jopa haitallista. Ylipäätään ruoka voi vaikuttaa koiran terveyteen vain kahta tietä: ruuansulatukselle (vatsalaukku ja suolisto) siltä osin millaisia raaka-aineita on käytetty tukihoitona muissa sairauksissa sen mukaan mitä ravintoaineita ruoka antaa Kummassakin tilanteessa ruoka auttaa vain siinä tapauksessa, että sairauteen tai ongelmaan ylipäätään voidaan vaikuttaa ruualla. Useimmiten ei voida, varsinkaan sisäelimien kohdalla, kuten  haimassa maksassa munuaisissa Sappirakko on hieman poikkeus, ja siinä aika ajoin voidaan käyttää ravitsemuksellista tukihoitoa. Sama asia esimerkiksi koiran virtsatiekivien kohdalla - mutta sekin on harvinainen poikkeustilanne. Niveliin ei voida vaikuttaa ruualla. Glukosamiini ravintolisänä voi auttaa, mutta silloin ollaan lääkkeenomaisessa käytössä - glukosamiinia ei saada luontaisesti ruuasta. Sydänongelmiin ei voida vaikuttaa ruualla, vaikka karniitia mielellään annetaan - silloin sekin tulee purkista, koska ruuasta ei saada sellaisia määriä, ei lihastakaan. Spondyloosia ei voida helpottaa ruualla, ei edes lihalla, mutta voidaan toki toivoa, että D-vitamiini, K-vitamiini ja kalsium auttaisivat - ja taas, nekin tulevat lääkkeenomaisesti purkista, ei ruuasta. Voit kokeilla miten hyvin Edam toimii koiralle K-vitamiinin lähteenä. Autan mielelläni korjaamaan siitä aiheutuvan ummetuksen ja suolisto-ongelmat. Erottakaa koko ajan kolme asiaa toisistaan: mitä ruuan ravintoaineet (proteiini, rasva, mineraalit, vitamiinit( voivat tai eivät voi tehdä, ja mistä ne saadaan mitä ruuan raaka-aineet (liha, rustot, pötsi, viljat...) tekevät tai eivät tee ja mistä ruoka koostuu ruuan ongelmat eivät kerro toisen ruuan paremmuudesta, ainoastaan erilaisuudesta Muutoin podcast on tuttua kaffepaussia: eksymisiä, off topikkia, poukkoilua... Mainittiin mm. bully-geeni Meta/KATISKA-foorumi Vilkaise ehtiessä myös webinaari Koiralle lihaa vatsan täydeltä.

Ilmaston lämpeneminen tuottaa kuivuuskausia ja tuhoaa satoja juuri siellä, missä ihmisia asuu miljardeittain. Siinä sivussa liika lämpö sulattaa vuoristojen jäätiköitä ja aiheuttaa ongelmia ruuantuotannolle Euroopassa ja Aasiassa. Vuorten jäätiköt ovat tärkeitä vesitorneja ympäristöilleen, sillä yli miljardi ihmistä saa vetensä jäätiköiden sulavesivirroista riippuvista joista. Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa maailman ravinnontuotantoa kahta kautta, liian kuumuuden lisäksi se kuivattaa viljelmät ja myös joet, joista ennen saatiin kasteluvettä. Viljelyongelmien lisänä on tolkuton ruokahavikki. Vuotuinen ruokahävikki on globaalisti jopa 1/4, ja puolet ruuasta tärvätään länsimaissa, vaikka ihmisiä on alle puolet koko väestöstä. Tiedeykkösen aiheena ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset ravinnontuotantoon, aihetta ovat tutkineet globaalien ruoka-ja vesiasioiden professori Matti Kummu ja tohtorikoulutettava Matias Heino Aaalto-yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Gelawej Viyanille yksi tapa pitää yllä paitsi omaa historiaa ja kultuuria, myös olla kontaktissa eri ihmisten kanssa, on laittaa ruokaa. Sitä samaa, jota hän söi esimerkiksi omassa lapsuudessaan Iranin Kurdistanissa ja jota hän valmistaa myös suositussa "Ripaus kurkumaa" - blogissa. Ruuan avullahan he tutustuivat aikoinaan myös paikallisen perheen kanssa 20 vuotta sitten Hangossa, kun ei heillä muuten ollut minkäänlaista yhteistä kieltä. Tuolloin Gelawej oli 14-vuotias ja saapunut lapsuudenperheensä kanssa kiintiöpakolaisina Turkin kautta Suomeen. Hangossa oli jääkylmää, hän oli yksinäinen eikä perheen lisäksi kukaan puhunut heidän kanssaan samaa kieltä. Kouluakin piti taas käydä muulla kuin omalla äidinkielellä. Täällä se oli suomi tai ruotsi. Iranin Kurdistanissa persia, jota pieni tyttö ei osannut kouluun mennessä sanaakaan. Alueellahan oli nimittäin kurdienemmistö ja se oli myös hänen äidinkielensä. Miltä tuntuu kasvaa osana kansaa, jolla ei ole omaa kotimaata? Missä määrin omaan identitettiin tai ulkopuolisuuden tunteeseen vaikuttaa se, että tietää kuuluvansa niin sanotusti "kiellettyyn kansaan"? Minkälainen olisi se oma kotimaa, johon Gelawej toivoo saavansa vielä joku päivä asettua? Mistä kurdien tilanteessa on oikein kysymys? Miten saada omaan keittiöön niin kutsuttu Lähi-idän twisti? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Tällä viikolla Nora ja Viivi pääsevät jatkamaan aiheessa naimisiinmeno. Mitä hyötyä ja haittoja siitä on? Miten etenkin naisten kannattaa turvata omata tulevaisuus? Nämä mimmit jakavat omia viisauksiaan aiheeseen liittyen, sekä ehkä joitain ei niin fact-checkattuja tietoja.40:35 Selviytyjät osiossa Viivi ja Kasperi saavat vieraakseen ihastuttavan Sara Vannisen! Ruuan määrä vaikuttaa tällä kaudella olevan melko suuri, joten saiko kilpailijat todellista nälkä-kokemusta saarella? Sara myös kertoo, kuinka hänellä oli mahdollisuus varastaa Krisun amuletti - miten tämä tarina päättyi? 

VTT:n tuoreen Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin toisessa jaksossa puhutaan ruokainnovaatioista. Ruuan tulevaisuuden maailmaan kuulijat johdattavat nyhtökauran toinen äiti, Gold&Greenin innovaatiojohtaja Maija Itkonen sekä VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund. Nyhtökauran tulo markkinoille käynnisti kasviproteiinibuumin, joka näkyy ruokaan liittyvässä tutkimuksessa ja innovoinnissa edelleen. Maija Itkonen analysoi VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastissa sitä, miksi nyhtökaurasta tuli niin suosittu tuote ja mikä ruuan ympärillä tapahtuvassa innovoinnissa ja innovaatioiden kaupallistamisessa on tärkeää. Itkonen korostaa pienten, jatkuvien kokeilujen roolia ja rohkeaa visiointia. ”On inspiroivaa, että isoja haasteita voidaan ratkaista. Nyt on se aika, jolloin voidaan tehdä jotain mullistavaa.” Itkonen ja VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund pallottelevat jaksossa myös ajatusta solumaatalouden ja erilaisten kasviproteiinilähteiden yhdistelyn ympärille syntyvistä innovaatioista, jotka voivat käynnistää seuraavan ruokabuumin ja samalla ratkaista ruuantuotannon kestävyyteen liittyviä haasteita. Kuuntele Itkosen ja Nordlundin ajatuksia ruokainnovaatioista ja niiden kaupallistamisesta tuoreesta podcast-jaksosta!

Ruuan verkkokaupassa alkaa Suomessa uusi aikakausi. Vaikka K- ja S-ryhmä ovat panostaneet koronan aikana verkkokauppaan, niin toistaiseksi ne ovat uinuneet poteroissaan, koska aitoa kilpailua ei ole ollut.Viime viikolla norjalainen Oda ilmoitti, että se aloittaa ruuan verkkokaupan Suomessa syksyllä. Eikä se varmasti ole viimeinen ulkomaalainen ruuan verkkokauppa, joka tänne rantautuu.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Juha-Pekka Raeste.Tämä podcast julkaistiin 15.4.2021.Lue lisää aiheesta:

Jaksossa keskustellaan juuri julkaistun Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvityksen tuloksista. Miksi selvitys tehtiin? Mitä tuloksia saatiin esiin? Miksi peruna on hyvä vaihtoehto? Kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi, erot kuitenkin tasoittuvat, kun päästöt suhteutetaan ruuan sisältämään ravitsemukseen.

Ruuan lisukkeet, kirjat, asut, we’ve got you covered. Lisäksi vinkataan ihanin mahdollinen tapa viettää aikaa leikkipuistossa, inspiroiva IG-tili ja keskustelunherättäjä. Muistakaa vinkata myös omia perjantain parhaitanne ja tägätä @perjantainparhaat Instassa! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ruoka on harvoin pelkkää vatsantäytettä. Ruoka esimerkiksi merkitsee ainakin hoivaa kaikkialla maailmassa. Ruuan merkityksissä ja ruokailutavoissa on silti eroja eri puolella maailmaa. Meistä tuntuu itsestään selvältä, että aamulla tarjotaan puuroa ja illansuussa pastaa. Näin eivät vaikkapa fidžisaarelaiset ajattele. Tutkijatohtori Matti Eräsaari korostaa Satu Kivelän haastattelussa, että ruoka voi yhdistää myös tuntemattomia toisiinsa. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia ruoan merkityksestä ihmissuhteisiin. Esimerkiksi nimimerkki Oskari haluaa vaalia yhteisiä ruokailuhetkiä miehensä kanssa. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen. Tuottaja: Anna Simojoki. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Marja Vehkanen, Olga Ketonen, Laura Koso, Tuomas Vauhkonen ja Mikko Kivelä. Musiikki: Epidemic Sound.

Ruokajärjestelmän haavoittuvuus. Miten taata toimivuus ja ruuan riittäminen kriisitilanteessa entistä paremmin? Keskustelemassa yliopistotutkija Ari Paloviita Jyväskylän yliopistosta ja Baltic Sea Action Group -säätiön hallituksen puheenjohtaja, Qvidjan tilan omistaja Saara Kankaanrinta. Pääsiäinen poliisin silmin, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo. Koronatilanne pääsiäisen jälkeen meillä ja muualla, johtaja Tuija Kumpulainen, STM ja  kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski, SPR. Kolumni, Janne Saarikivi: Olisimme voineet varautua uhkiin, jos emme olisi pelänneet pelkojamme. Museoviraston uusi pääjohtaja Tiina Merisalo haastattelussa. Aiheina mm. tulevaisuuden museo ja kulttuuriperintömme suojelu. Mitä museoissa tapahtuu nyt kun ne ovat koronaviruksen takia kiinni. Uusinta: Ruokajärjestelmän haavoittuvuus, yliopistotutkija Ari Paloviita Jyväskylän yliopistosta ja Baltic Sea Action Group -säätiön hallituksen puheenjohtaja, Qvidjan tilan omistaja Saara Kankaanrinta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Hanna Juuti ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Veganismi, ruuan kulutus, maapallon kuormitus, ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet ovat kaikki otsikoissa päivittäin. Jokaiseen näistä liittyy paljon tulenpalavia mielipiteitä, myyttejä ja harhakäsityksiä ja toki myös pitkä lista tutkittuja tosiasioita. Jotta tästä viidakosta saataisiin jotain selvyyttä, pyysin lähetykseen vieraaksi pitkän linjan vegaanin, tolkun ja useamman tutkinnon tutkijatohtorin Markus Vinnarin.

On uhrattava hieman aikaa aiheelle mitä ruoka on. Sekin on, ja täytyykin olla, koiran ruokintaa ohjaava tekijä.

Ruuan luvut, se mikä on ravinnon ravintoarvo koiralle, pitäisi olla vähintään samat kuin mitkä ovat koiran tarpeet. Koira määrää silti mikä on sen aito tarve ruualle. Ehkä tärkeimmät kohdat: ravitsemuksen tunnusluvut kertovat keskimääräisen ylläpitotarpeen koiralle ruuan on annettava enemmän kuin mitä tarve on koira määrää ruuan sairaudet rajoittavat raaka-aineita ravitsemus on pyrkimys optimiin, joka toteutetaan kompromissina reaalitodellisuuden kanssa

Ruuan luvut, se mikä on ravinnon ravintoarvo koiralle, pitäisi olla vähintään samat kuin mitkä ovat koiran tarpeet. Koira määrää silti mikä on sen aito tarve ruualle.

Ruokakippoa itsessään ei voida koskaan ohittaa kun puhutaan koirien ruokinnasta - riippumatta onko aiheena syyt vai käytännön toteutus.

Pellervon talosututkimuksen Pettu-podcastin kolmosjaksossa käsittelemme aihetta, josta jokaisella on varmasti mielipide: ruuan hintaa. Pohdimme, onko ruoka Suomessa kallista, nousevatko hinnat koko ajan – ja mistä ja miten ruuan hinta muodostuu. Jakson aikana saat myös kuulla, miksi ruokakorien mukaan syöminen ei välttämättä ole järkevää puuhaa,  Vastauksia ikiaikaiseen ongelmaan kahvikupin hinnasta vihdoin tarjolla täällä! Ruuan hintaa päivittelemässä ovat tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori, maatalousekonomisti Heini Toikkanen ja viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä. Podcastin muut jaksot löydät täältä.

Mitä yhteistä meillä on kiinalaisten ja intialaisten kanssa? Isälinjassa näkyy aasialainen panostus ja äitilinja vie Intiaan. Ihmiset liikkuivat ennenkin. Geeneistä löytyy musikaalisuuden biologinen pohja ja selitys sille, miksi miksi lääke sopii yhdelle muttei toiselle. Tuhansia vuosia evoluutio on karsinyt ne, joilla ei ollut vaadittavia ominaisuuksia. Ruuan tehokas hyödyntäminen pelasti esivanhemmat nälkävuosina, mutta nyt se lihottaa ja lisää sydäntauteja. Luova ongelmanratkaisukyky pelasti ihmishenkiä kivikaudella. Saman kolikon toinen puoli lisää skitsofreniariskiä, jota sairastaa 1 prosenttii ihmisiskunnasta. Äänessä dosentti Päivi Onkamo ja toimittaja Leena Mattila.

Puhtaus on puoli ruokaa Hädän ja puutteen aikoinakin juhlan kunniaksi on syöty hyvin, kertovat vanhat romanit. Ruoka ja sen puute on jaettu yhdessä ja leirioloissakin on vaalittu puhtautta. Ruuan ja puhtauden merkityksestä arjessa ja juhlassa kertovat Alida Friman, Sandra Nyman, Ida Nyman, Pertti Blomerus ja Taito Lehmusta. Tarinan Naulakeitosta kertoo romaniksi Henry Hedman. Ohjelman on koostanut haastatteluista vuosien varrelta Tuovi Putkonen.

Ruuan jakaminen leipäjonon väelle on luontevaa romaneille ja sopii meille, sanovat vapaaehtoistyötä tekevät Jasmin Nyman ja Soraja Lindgren. Romano miritsissä kuullaan ohjelma Porvoon Vänrikinkadun leipäjonosta. Toimittajana on Tuovi Putkonen.

Kauppaketjut ovat viime aikoina vuoron perään ilmoittaneet alentavansa ruoanhintoja. Kuinka raju hintasota on nyt odotettavissa ja kuka tässä sodassa voittaa? Onko hintojen alennuksilla todellista merkitystä? Näitä kysymyksiä selvittävät tänään Markus Leikola ja Jussi Lähde, joiden vieraina ovat Helsingin yliopiston kuluttajaekononian professori Visa heinonen ja Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Rakennusarkkitehtikoulutus alkaa uudelleen. Homevaurio havaitaan aistinvaraisesti. Ruuan turvallisuus. Potilastarina: sydäninfarkti heilautti kauppiaan elämänarvot uusiksi. Omena vai patukka?