Podcasts about varsinkin

Tällä kertaa arvostelussa A24 (no ainakin heidän levittämä) wrestling elokuva The Iron Claw, joka tuli juuri Prime Videoon.  En ole mikään iso wrestling fani (enää). Olen kyllä aikanani katsonut WWE:n menoa ja meininkiä viikottain ja nykyään seuraan satunnaisesti matseja sieltä täältä tai lyhyitä koosteita.  Eli kyllä tämä leffa kiinnosti jonkin verran. Varsinkin kuin ei wrestling leffoja ole niin paljoa ja ne aiemmatkin olen tainnut nähdä. Ja koska tämä on myös elämänkerta leffa, joka kertoo tositarinan Von Erichin veljeksistä tai oikeastaan koko heidän paini perheestä.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Mikä on sinun suosikki urheilu leffa? Seuraatko tai oletko seurannut wrestlingiä?

Uusin Apinoiden planeetta leffa oli tullut Disney+ joten vihdoin oli aika katsastaa se ja tietenkin kertoa mietteet.  Pidän todella paljon edellisestä trilogiasta, mutta silti tämän teatterikierros jäi itseltä väliin. Joten ei muuta kuin Disney+ tulille.  Tarina sijoittuu useita sukupolvia edellisetkin leffojen jälkeen, joten asetelma kiinnosti kovasti. Mutta toimiiko tämä vielä? Varsinkin kun edellisten leffojen kiistaton kuningas Andy Serkis ei ole mukana. No mietteitä mm. siitä arvostelussa.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Vieläkö Apina meno toimii? Haluatko nähdä lisää? Mikä on sinun suosikkisi kaikista Apinoiden planeetta leffoista? 

Suomalainen kevättulva syntyy yleensä lumien sulamisvesistä ja jääpadoista. Muina aikoina tulvan todennäköisesti aiheuttaa runsas sade. Varsinkin kevät on tulva-aikaa ja tuolloin vesien virtaamat kasvavat. Mitä hyötyä ja mitä haittaa tulvista on? Kuinka vesiä säännöstellään ja miten tulvia pyritään estämään ennakolta? Millaisia vaikutuksia tulvivalla on ympäristöön, maaperään, vesistöihin, eliöihin ja eläimiin? Ja kuinka tulvat näkyvät esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä asuville ihmisille? Luonto-Suomen Tulvaillassa kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Suomen ympäristökeskuksesta johtava hydrologi Noora Veijalainen ja ryhmäpäällikkö Jari Uusikivi. Lähetyksen juontavat Olli Koski ja Juha Blomberg.

Kadonneiden asioiden löytyminen on iloinen asia! Varsinkin, jos ne ovat olennaiset väännössä lakkoilevien liittojen suorittamaa tihutyötä vastaan. Heikelä ja Koskelo hivelevät 23 minuuttia.

Helmikuussa julkaistiin kiusaamisesta ja ratkaisuista kertova kirja Vahingossa huitaisin, läpällä heitin – Vastuut, oikeudet ja ratkaisut koulukiusaamistilanteessa. Kirjoittajat luokanopettaja Merja Rastas ja Tuki ja neuvontakeskus Valopilkussa hankevastaavana toimiva Tina Holmberg-Kalenius kertoivat keskiviikkona Radio Voimalla kirjan toimivan apuna kaikille heille, jotka työskentelevät tavalla tai toisella kiusaamisasioiden kanssa. Miksi kiusaamistilanteita ei osata ratkaista? - Iso osa on varmasti sitä, että aikuisella ei ole aikaa ja he kokevat, että aikaa pitää laittaa kaikkeen muuhun. Kiusaamistilanteet vain jäävät sinne. Itsekin olen joutunut jättämään avustajan tekemään luokan kanssa muita hommia, kun minä puutun kiusaamiseen, pohti Rastas. Hän arvelei, että moni opettaja ei tee samalla tavalla. - He keskittyvät luokkaan ja jättävät kiusaamisen sinne taustalle, vaikka siihen pitäisi puuttua heti. Tilanteet vaativat Rastaan mukaan paljon myös jälkityötä ja erilaisia palavereita. - No ovat isoja asioita puuttua. Monella saattaa olla myös huoli siitä, että he eivät tiedä, mitä oikeasti tehdä. He voivat pelätä saavansa aikaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä. Holmberg-Kalenius ohjeistaa tekemään aina rikosilmoituksen, jos kyseessä on fyysinen väkivalta. - Varsinkin jos kiusaamista on ollut jo jonkun aikaa ja se muuttuu koko ajan fyysisemmäksi. Kun kyse on siitä, että on oikeasti fyysistä väkivaltaa, jossa satutetaan tai rikotaan ja varastetaan tavaroita, on kyseessä rikos. Ne asiat, jotka ovat rikoksia aikuisten keskuudessa, mikseivät ne olisi sitä lasten keskuudessa, Holmberg-Kalenius painottaa. Moniammatillisessa kirjoittajaryhmässä oli mukana myös Nina Kaituri. Kuuntele koko haastattelu.

Tunteet kulkevat mukanamme eri tilanteisiin. Varsinkin voimakkaat ja ahdistavat tunteet tarttuvat helposti ja nopeasti. Koemme näitä esimerkiksi muutostilanteissa. Onneksi myös turvallisuuden tunteita voi tartuttaa.Psykologi Nina Lyytisen vieraana tunnetartunnoista erityisesti hankalia tunteita herättävissä muutos-ja kriisitilanteissa keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Anna Peltola. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024).Empatian avulla voimme asettua toisen ihmisen asemaan. Koemme heijastuksia toisten tunteista. Luemme sanatonta viestintää. Voimme rauhoittaa itseämme ja siten myös luoda turvaa toiselle. Nina ja Anna pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunta on? - Miksi tunteet tarttuvat? - Kuinka vastavuoroista tunnetartunta on? - Miten tunnetartunta ilmenee muutos- ja kriisitilanteissa? - Miten tunteita voi säädellä ja johtaa muutostilanteissa? - Miten omia tunteita voi säädellä?Lisätietoja:Tilaa Anna Peltolan kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024).Anna Peltola LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Lue Anna Peltolan haastattelu (HS 19.2.2024 – €): Tartunnan voima.Anna Peltola oli vieraana myös jaksossa 112. Tunnetartunta.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä:10. Tunteet työelämässä.85. Vaikeat tunteet työelämässä.140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Päijät-Hämeen vuoden 2023 sairaanhoitajaksi valittu Sanna Vitikainen lähetti keskiviikkona Radio Voimalla terveisiä terveydenhuollosta vastaaville päättäjille. - Toivon, ettei tulla toistamaan niitä 90-luvun lama-ajan virheitä. Silloin kovasti vähennettiin lasten ja nuorten palveluista rahoja. Valitettavasti nyt tässä kohdassa näyttää omiin silmiini siltä, että taas ollaan lähdössä siihen suuntaan. Jos jostakin pitää budjettia kiristää, niin toivon, ettei se olisi lapset ja nuoret. Vitikainen työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa. Hänen mukaansa nuoret ovat tavallisesti hyvin motivoituneita. - Vaikka heillä on haasteita, he lähtevät niitä omien kykyjensä mukaan ratkomaan. Varsinkin kun nuori tulee meidän palvelumme piiriin, on siellä useimmiten jo kipinä itsellä. Kuuntele haastattelusta myös, miten vuoden sairaanhoitaja päätyi ammatinvaihdoksen kautta uuteen ammattiinsa, kenelle hän suosittelee sairaanhoitajan työtä ja millaisena hän näkee lähitulevaisuuden ammatissaan.

Kuuntele tämä jakso aina kun tarvitset rohkaisua unelmiesi toteuttamiseen. Varsinkin silloin, kun kriitikot kritisoi ja epäilijät epäilee ja kun kukaan ei tue sun unelmaa. Tässä jaksossa muistutan sua siitä, kuinka sun juttu on sun juttu ja epäilijät on niitä jotka ei itse uskalla ja kuinka kukaan ei voi edes nähdä sun unelmaa niin kuin sä näet ja siksi sun kannattaa lopettaa hyväksynnän ja tuen hakeminen sun unelmaan muilta, kuunnella sun sydäntä ja antaa mennä

Kottarainen on ollut vuosia yksi suomalaisten suosikkilinnuista. Varsinkin vanhemman ikäluokan ihmisille kottarainen on hyvinkin tuttu ja edelleen odotettu kesäasukas pihapiirissä. Juha Laaksosen luontoretkellä pohditaan, miten kottaraisilla nykyään menee ja millaisia muistoja lintuharrastaja Urpo Koposella on kottaraisista.

Tällä kertaa harvinaista kyllä, arvostelussa lyhyt elokuva. Miksi? No koska ohjaaja Wes Anderson teki sellaisen.  Katselin pari vuotta sitten lähes kaikki Wes Anderson leffat ja minusta kasvoi eräänlainen fani, joten kun kuulin että tällainen on tulossa Netflixiin, odotin sitä innolla. Varsinkin kun pääosassa nähdään itse Benedict Cumberbatch.  Oletko nähnyt tämän? Tai aiotko katsoa? Mitä mieltä, jos olet jo nähnyt? Mikä on sinun suosikki Wes Anderson leffa? Entä mikä on Cumberbatchin paras rooli? 

Kalastuksessa luotaimet ja tekniikka on helpottanut huomattavasti kalojen ja etenkin kalapaikkojen löytämistä. Varsinkin jigikalastuksen kasvattaessa suosiotaan, on peruslähtökohtana se, ettei ”tyhjää paikkaa” kannata heittää. Kaikuluotain on monessa erinomainen apuväline kalastajalle, mutta sen käyttö vaatii hiukan harjaantumista. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi perusteita kaikuluotaimista, ja niiden käytöstä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry:n puheenjohtaja päätyi reilut 7 vuotta sitten koiravalinnassaan itäsiperianlaikaan. Kyseessä on varsinainen monitoimikoira, jota voi käyttää jopa linnun puusta haukkumiseen. Varsinkin länninsiperanlaikaa on käytetty myös linnustuksessa, mutta Viljarannan itäsiperianlaika on erikoistunut hirvi- ja karhujahteihin. Tallenne on äänitetty Kouvolassa 9.8.2023

Puhdas siirtymä oikean suuntainen, mutta riittämätön sanaparfymointi. Esimerkiksi tulovero on yhteiskunnan jäsenmaksu. Pääomavero on suojelumaksu: yhteiskunta järjestää väkivaltakoneiston suojelemaan omaisuutta. Suojelumaksujen kerääminen voitaisiin toki ulkoistaa Sisiliaan. Siellä on organisaatio, joka osaa kerätä maksuja tehokkaasti. Samalla saataisin työperäistä maahanmuuttoa. Nyt kun Orpo porukoineen pohtii säästöjä, niin vankeinhoitohan voitaisiin ulkoistaa Venäjälle. Tuomiovalta Suomessa, rangaistukset itärajan takana, siellä on muun muassa sopivia suolakaivoksia. Tämä tuottaisi monenlaisia säästöjä. Varsinkin pikkurikollisuus varmasti vähenisi. Tuloverojen tuloerojen kasvattajien tulisi käydä tulisi viettää aikaa Meksikossa. Siellä hieman pidempään asuva alkaa kummasti pohtia hieman syvällisemmin, kuinka pienet tuloerot ja hyvinvointiyhteiskunta ovat itse asiassa ihan jees. Mainittakoon, että maailman kaupunkien murhatilastoissa TopTen-joukossa melkein kaikki ovat meksikolaisia. Nykykustannustasolla Venäjä voi jatkaa ajan tappiin. Mutta droonit toivat muistutuksen sodasta myös moskovalaisille. Ne ovat äärimmäisen kiusallisia Putinille. Venäjä voittaa tai häviää sotansa kotirintamalla.
 Jäämeren-radasta puhutaan taas. Entä, jos tehtäisiin siitä puhdas NATO-hanke ja pyydetään rahat isommilta malta?

Nato-jäsenyyden myötä Suomelle avautui väylä Nato-maiden asemarkkinoille. Varsinkin korkean teknologian avaruusstartupit aikovat hyötyä siitä maksimaalisesti.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Elina Lappalainen.Tämä podcast julkaistiin 17.5.2023.Lue lisää aiheesta:-> https://www.hs.fi/visio/art-2000009579256.html#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

- Terveisiä kosteen viikonlopun jäljiltä tulevaisuuteen - Miten julkkis-ehdokkaille kävi vaaleissa? - Rikollisuus hyötyy Suomen huonosta koulumenestyksestä? Mitä ihmettä? - Epäsuositut mielipiteet - Mitä polttareissa kuuluu tehdä? Varsinkin, jos kyseessä on Jere Jääskeläisen polttarit?

Superkreisit vauvakaveruksemme Vuokko ja Keke menevät kirjastoon. Siitä ei voi seurata mitään kovin järkevää. Varsinkin, kun käytössä on 3D-tulostin. Tämä jakso sisältää sekoilua, vaippojen viuhumista, historiaa sekä kuolaa.

- Tarviiko talouspaperia käyttää vain kerran viikossa? Ja mikä päivä se on? - Minkälainen aamu Mika Lintilällä oli? - Faktat minkälainen on paras leipä. - Kuinka paljon turhaa tietoa on Cityn Aamussa? - Miten toimia, jos ajat eläinkolarin? Varsinkin, jos kyseessä on hiiri?

Tämän jakson aiheena ovat muinaiset joogatekstit ja niiden lukeminen. Vanhojen tekstien lähestyminen ei ole ihan niin yksinkertainen asia kun voisi kuvitella. Varsinkin ne jotka ovat joogateksteihin jo tutustuneet ymmärtävät ongelman laadun. Mitä kaikkea lukijan tulisi ottaa huomioon? Onko tämä tehtävä täysin toivoton vai löytyykö siihen jotain apuja? Muun muassa näihin kysymyksiin saamme tässä jaksossa vastauksia - laita heti kuunteluun! ----- Joogaradio on Shakta Joogakoulun podcast jossa Joogaopettajat Otto Kronqvist ja Pete Ruikka puhuvat joogasta arjen tasolla. Miten aloittaa shaktajooga? https://shakta.fi/ensikertalaiselle/ Ilmoittaudu tunneille Kalasataman joogakoululle: https://shakta.fi/aikataulut/ Shakta Online -palvelu - suoritusvapaata joogaa netissä: https://shakta.fi/online-jooga/ Seuraa meitä somessa: https://www.facebook.com/ShaktaJoogakoulu/ https://www.instagram.com/shaktagram/

Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen neuvoi torstaina Radio Voimalla uusia koiranomistajia käymään uuden vuoden aattona koiran kanssa pidemmällä lenkillä jo päivällä. - On tärkeää, että koiralla on riittävän hyvä talutin tai valjaat, ettei se varmasti pääse karkaamaan, jos se pelästyy jotain. Suonisen mielestä aattona on ehdottoman tärkeää keskittyä ulkona liikkuessa koko ajan koiraan. - Varsinkin, jos on uusi koiranomistaja, eikä tiedä, miten oma koira reagoi. Missään nimessä ei katsella kännykkään tai touhuta jotain muuta, vaan keskitytään siihen koiraan. Jos kovat äänet pelottavat koiraa, on sille hyvä luoda mahdollisimman rauhallinen ja turvallinen ympäristö sisällä ollessa. - Jos kuuluu pauketta, ei hätkähdetä sitä itse, tai näytetä siltä, että pelätään. Koira osaa lukea ihmistä todella hyvin. Musiikin tai television auki pitäminen voivat rauhoittaa koiraa. - Välkkyvät valot voivat myös haitata. Silloin kannattaa vetää verhot ikkunoiden eteen tai pistää sälekaihtimet kiinni, ettei välkettä tule kovin paljon. Jos uutta vuotta vietetään koiran kanssa, kannattaa ihmistenkin ottaa Suonisen mukaan rauhallisesti ja jättää juhlimiset toiseen kertaan. - Keskitytään siihen, että koiralla on hyvä olla ja se tietää, että siinä on turvalliset ihmiset apuna.

Porvoon Akilles Bandy ei kumarrellut Kamppareita, vaikka se onkin tämän kauden ennakkosuosikki uudeksi mestariksi ja moni on nimennyt Akilleen kauden jumboksi. Akilles pelasi erinomaisen kotipelin Porvoon Pallokentän tekojäällä ja nappasi voiton mikkeliläisistä 4–3 (2–1) lukemin. 17-vuotias Filip Svennas iski ensimmäisen maalinsa Bandyliigassa. – Kyllähän ensimmäinen maali tuntuu tosi kivalta, ei käy kieltäminen. Varsinkin, kun voitimme Kampparit kotikentällä, olihan tämä tosi mahtavaa, Svennas totesi ottelun jälkeen.

Talvellakin voi juosta. Tämän ovat huomanneet kaikkien alojen asiantuntijat Timo ja Pietu. Jaksossa jaetaan omat huomiot talvikeleille ja fiilistellään pakkaskelien ihanuuksia. Jakson juontaa Timo Väistö ja Pietu Oikarinen Millaisia varusteita ja millaisilla pakkasrajoilla pelataan? Millaiset on parhaat talvipolut. Varsinkin nastakengät jakaa keskustelijat jopa niin, että yhteydet pettää ja show saa outoja käänteitä. Miltä jakso kuulosti? Tule keskustelemaan kanssamme instagramiin @juostenkahville ja etsi jakso 45. Palaute ja jaksojen jakaminen on aina mukavaa. Kiitos kun kuuntelit ja mukavia lenkkejä! #juostenkahville #juoksupodcast

Stratovarius saapuu esiintymään ensimmäistä kertaa Möysän Musaklubille tulevana maanantaina 5. joulukuuta. Yhtyeen keulahahmo Timo Kotipelto mietti Radio Voimalla perjantaina miten kummalliseksi aika on mennyt. - Sähkölaskuja kauhistellaan sähkölattian lämmittäjinä, katsotaan tuosta alkuvuodesta, että miten itse kukin selviää. Kotipelto odottaa kovasti huhtikuun puolessa välissä starttaavaa pitkää Etelä-Amerikan kiertuetta. - Siellä on festareita ja omia keikkoja. Viimeksi olimme siellä vuonna 2019. Siellä oli tosi hyvä meininki silloin ja nyt menemme uuden levymme kanssa. Stressi on asia, jonka Kotipelto tahtoisi karistaa harteiltaan pois. - Kuulun siihen ihmisjoukkoon, joka stressaa aivan liikaa typeristä asioista. Jos voisin, vähentäisin turhaa sterssaamista sekä ammattiasioissa, että siviilipuolella. Mielenrauhaa toivoisin kaikille muille, mutta varsinkin itselleni. Ja toki saisi tuo Idän kaveri lopettaa pelleilynsä Ukrainassa, onhan tuo kummallista toimintaa. Laulaja ei tunnustaudu jouluihmiseksi, mutta on kuitenkin laittanut jouluvaloja pihaan. - Ledejä. Katsoin, että ei kai nämä nyt niin paljon sähköä vie. Kun tietää, että ne merkitsee joillekin muille ihmisille vielä enemmän, niin kiva on niihin panostaakin. Kuuntele haastattelu.

Tästä on maarätty Yk-ssa, lapsen oikeudet vain helposti unohtuvat tuskassa. Lasten pahaa oloa ovat lisänneet pandemia, sota ja ilmastokriisi, eikä turvallisuutta lisää, jos loppuu riisi, tai rahaa ei riitä ruokaan ja vaatteisiin, säästäminen kohdistuu helposti lasten tarpeisiin. Tänä vuonna teemana on lasten turvallisuus, uusi uhka on kuitenkin lapsiin kohdistuva seksuaalisuus: Varsinkin tytöt ovat siitä huolissaan, eihän kenenkään toisen kehoon kajota saa. Tämä on hyvä muistaa jokaisen, niin lapsen, kuin myös aikuisen. Lapsissa on tulevaisuus, löytyykö aikuisilta joustavuus, pitää lapsista hyvää huolta, ettei turvaa joudu hakemaan vaikka suolta. Ulla-Maija Mantere

Gastropub Myllyn yrittäjä ja Suomen keittiömestareiden puheenjohtaja Markku Ojala kertoi Minni Salmiselle Radio Voiman iltapäivässä kotiruokasuosikeistaan. - Kaalikääryleistä ja läskisoosista tykkään. Lapsuuden muistoja tulee siitä, kun söin mummolassa kielestä tehtyä kastiketta. Ojala kertoi myös Gastropub Myllyn ja Suomen sekä Päijät-Hämeen keittiömestareiden kuulumiset ja toivoi, että alueen asukkaat muistaisivat käydä vuodenvaihteen jälkeen ulkona syömässä. - Tammikuu on omien epäilysteni mukaan alaan liittyen kaikkien aikojen hiljaisin. Toivoisin, että ihmiset kävisivät ulkona syömässä ja varsinkin ostaisivat kotimaisia tuotteita kaupasta, Ojala muistuttaa. (Kuva: gastropubmylly.fi)

Lahdessa Hirsimetsäntiellä toimiva Valinta-rengas on vaihtanut nyt noin 70 prosenttia rengashotellinsa talvirenkaista. – Kolme viikkoa on ollut hyvin töitä. Nyt vapaita aikoja löytyy keskiviikolta, Valinta-Rengas oy:n myymäläesimies Janne Mäkelä kertoo Radio Voiman haastattelussa. Mäkelän mukaan tilanne on hyvä, kun autoilijat ovat olleet ajoissa liikenteessä. – Mustaa jäätähän voi olla jo, vaikka päivisin on ollut lämmintä. Mäkelän mukaan rengaspula näkyy erityisesti erikoisrenkaissa, kun rengasvalmistajat ovat siirtäneet tuotantoaan pois Venäjältä. – Varsinkin sähköautoissa pitää olla tarkkana, kun autolla on akun vuoksi enemmän massaa, ja se pitää ottaa huomioon rengasvalinnassa. Kuuntele haastattelu, jossa Mäkelä kertoo, miksi Lahden keskustassa autoilevan kannattaa olla talvisin tarkkana.

Yrittäjänä toimiva Mauri Hassinen oppi hyvin nuorena, että ansaitseminen ei tarkoita aina fyysistä työtä, sillä tienata voi myös myymällä tavaraa. ”Varsinkin isä kannusti minua kaupan alalle”, sanoo Mauri Hassinen, joka pitää Turussa kirpputoria ja toimii huutokauppameklarina. Elämässään Hassinen on saavuttanut unelmansa vaimosta, lapsista, autosta ja talosta merenrannalla, mutta yrittäjän työtään hän ei jätä. Toimittaja Rita Trötschkes.

Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Tänään jatkuu kuuntelijoiden paljon toivoma ”Miksi tanssin?”- sarja ja jaksomme vieraaksi saapui tuore tanssiharrastaja, Harri Nieminen. Miten kamppailulajivalmentaja päätti aloittaa juuri tanssin harrastamisen? Minkälaisia fiiliksiä hänellä oli, kun hän ensimmäisen kerran astui tanssisaliin? Miten Harrin mielestä kamppailijat voisi hyödyntää tanssia, jotta kehittyisi paremmaksi kamppailijaksi ja toisinpäin? Mitä vinkkejä hänellä olisi aikuisille ihmisille, joilla ei ole mitään aiempaa tanssikokemusta ja jotka haluaisivat aloittaa tanssiharrastuksen? Varsinkin jos sulla on ollut haaveissa aloittaa tanssi ilman minkäänlaista tanssikokemusta, tämä jakso on enemmän kuin sulle. Jotain sun lempparijuomista kupposeen, luontoon kävelylle tai imuri sauhuamaan ja jakso playlle! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Sähkön hinnan moninkertaistuminen teki hallituksen budjettineuvotteluista sähköriihen. Varsinkin taloaan sähköllä lämmittäviä voivat uhata jättimäiset sähkölaskut. Politiikkaradio pureutui siihen, miten pitkälle hallituksen päätökset voivat hillitä sähkön hinnannousua. Ketä erityisesti autetaan? Miksi tehdään päätöksiä, joita asiantuntijat moittivat? Lisääntyvätkö yötyöt? Keskustelemassa ovat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Politiikkaradion uusi juontaja Antti Pilke. Ohjelma on nauhoitettu torstaiaamupäivänä, jolloin budjettiriihi oli vielä meneillään.

Tässä pilottijaksossa kuulet miksi tämä podcast on syntynyt ja miksi henkinen valmentautuminen on kaikille niin tärkeää. Jokaisessa soolojaksossa vastaan johonkin usein kysyttyyn kysymykseen. Tässä jaksossa opit mm. 5 + 1 syytä kehittää henkistä valmentautumista 1. Hyvä itsetuntemus. Henkisen valmistautumisen aikana urheilija oppii tuntemaan itsensä paremmin eli itsetuntemus syvenee ja ymmärrys itsestä kasvaa. Hyvä itsetuntemus on henkisen vahvuuden ytimessä. Se on kilpailuetu, ei pelkästään urheilussa vaan koko elämässä. 2. Vastoinkäymisten käsittely ja vaikeuksista yli pääseminen. Yksi henkisen valmistautumisen eduista on se, että urheilija osaa käsitellä vaikkapa menneitä epäonnistumisia, jotta ne eivät häiritse tässä hetkessä. Lisäksi se auttaa käsittelemään tulevaan suuntautuvaa epäonnistumisen pelkoa, jotta sekään ei vaikuta nykyhetkessä. 3. Omien tunteiden säätely. Henkisen valmennuksen avulla urheilija oppii säätelemään omia tunteita, sekä luomaan, säätelemään ja vaihtelemaan tunnetiloja aina tarvittaessa ja tilanteen mukaan. Taito säädellä omia tunteita voi vaikuttaa suoraan esimerkiksi vireystilaan ja fiilikseen kilpailutilanteessa. 4. Paineiden kanssa eläminen ja niiden käsitteleminen. Ulkopuolelta tulevat paineet ja odotukset, jotka muuttuvat herkästi sisäisiksi paineiksi, tulevat ihan joka tuutista ja kasvavat jatkuvasti. Henkisen valmistautumisen myötä urheilija oppii elämään paineiden kanssa niin, etteivät ne häiritse omaa suoritusta. 5. Omasta tekemisestä nauttiminen ja ilon löytäminen. Varsinkin urheilu-uran alussa syy tekemiseen voi liittyä usein siihen, että urheilu on kivaa ja mukana on kavereita. Jossain vaiheessa urheileminen voi muuttua vakavaksi johtuen esimerkiksi ulkoa tulevista paineista, odotuksista, epäonnistumisista tai tunteesta, että on pakko onnistua. Henkisen valmistautumisen avulla urheilijan on mahdollista löytää se sama ilo kuin uran alussa ja ikään kuin sallia itselleen uudelleen urheilusta nauttiminen. + 1. “Se, joka on parhaiten valmistautunut, on kisassa vahvimmillaan”, sanoi kerran entinen valmentajani Franz. Tällä tarkoitettiin paitsi fyysistä valmistautumista, eli teknistä, taktista ja taitopuolta, niin ennen kaikkea henkistä valmistautumista. Kun henkinen puoli on vahva, silloin tuntee, että tulkoon mitä vaan, minä kyllä selviän tästä. Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle www.henkisestivahva.fi, josta löydät huikeaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan minut tilillä @henkisestivahvaurheilija, niin näen mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa!

Isa on Tampereella asuva 29 vuotias opiskelija, joka on kiinnostunut neurokemiasta ja ukulelen soittamisesta. Isa teki vuosia töitä ravintola-alalla, kunnes tajusi etteivät raadolliset työtunnit ja -olosuhteet ole oikea tapa luoda onnea. Long story short: raha kiinnosti, paskan vastaanottaminen asiakkailta ei. Isan mielenkiinto seksityöhön heräsi, kun taloudelliset vaikeudet ravintola-alalta poistumisen jälkeen ottivat pahemman kerran päähän. Seksityön plussapuolista puhuttaessa, Isa nostaakin ensimmäisenä esiin rahan helppouden. Mutta mitä on seksityö Suomessa ja ketkä sitä ostavat? Kutsuin Isan Piritorin studiolle avartamaan näkemyksiään hänen ja kollegoidensa tilasta Suomessa. Miksi seksityöllä on niin vahva stigma ja kuinka siitä pääsisi eroon? Varsinkin, kun ottaa huomioon kysynnän määrän Suomen markkinoilla. Keskustelimme läpi Isan kokemuksia, seksityön plussia ja miinuksia, asiakaskunnan tarpeita ja mm. monogamian tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen tunnetuimpiin konemusiikin tekijöihin lukeutuva DJ Proteus on kirjoittanut omaelämäkerran Proteus – 26 Years of Techno Riot (Rebel Hell Entertainment, 2021) Omakustanteena ilmestyneestä kirjasta otettu 600 kappaleen painos on loppuunmyyty. Kirja on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Proteus saapuu Lahden pääkirjastoon kirjailijavieraaksi keskiviikkona 9. maaliskuuta kello 18. Vierailulla keskustellaan Proteuksen kirjasta, urasta muusikkona ja esiintyjänä sekä musiikkialasta. “Kirjassa on yksi kokonainen kappale Lahdesta. Olen nyt ottanut lisäpainoksen kirjasta ja se tulee maaliskuun lopulla”, Harri ”Proteus” Andersson kertoo Radio Voiman haastattelussa. Proteus kertoo soittaneensa Lahdessa satoja keikkoja ja suhde kaupunkiin on läheinen. Isä asuu Lahdessa ja äiti Padasjoella. “Varsinkin 2000-luvun alussa Lahdessa oli paljon konemusiikintapahtumia ja hyviä bileitä.” Uraansa päättävä raskaan konemusiikin soittamiseen keskittynyt Proteus on Suomen tunnetuimpia konemusiikkiartisteja, jota on kutsuttu Skandinavian parhaiten tunnetuksi hard dance -DJ:ksi ja hänet on myös äänestetty kahteen kertaan maailman parhaaksi hard dance DJ:ksi. Muun muassa. sähkökitaraa ja kosketinsoittimia soittava Proteus on tehnyt yhteistyötä yli genrerajojen suomalaisten industrial- ja metallikokoonpanojen, kuten Apocalyptican ja Turmion Kätilöiden kanssa. Kirjailijavierailua voi seurata paikan päällä kirjastossa koronarajoitusten sallimissa rajoissa. Tapahtuma myös striimataan, eli sitä voi seurata suorana Lahden kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla youtube.com/lahdenkirjasto

Jakson vieraana meillä on jo entuudestaan tuttu valmentaja ja hevosalan monitoimiyrittäjä Håkan ”Hockus” Wahlman. Tässä jaksossa paneudutaan syvemmin mm. hevosen rakenteeseen ja kykyyn taipua. Lisäksi Hockus kertoo mitä kaikkea voidaan tehdä, sekä korjata ohjasajolla. Jos et ole vielä kuunnellut meidän ensimmäistä jaksoa, Ohjissa maastakäsin, niin suosittelemme kuuntelemaan sen ennen tätä jaksoa. Varsinkin jos haluat kokonaisvaltaisemman kuvan ohjasajosta sekä sen monista mahdollisuuksista. Miten ja mitä kannattaa tehdä kun tekee ohjasajoharjoitteita? Pystyykö hevonen taipumaan koko vartalosta? Tiedätkö miten hevosen pitäisi liikkua tai entä miten se pystyy liikkumaan? Tässä jaksossa kuulet vastauksen näihin sekä paljon muuta. Hyviä kuunteluhetkiä! Lisää Hockuksesta löydät @ohjissa Instagram sivuilta.

Juhani “Tami” Tamminen. Tuskin muuta tarvitsee sanoa. Kiekkoleijona ja Turun oma Solkungen on vieraillut kahtena aikaisempanakin keväänä Jean Mancini -podcastissä. Miksi tämä vuosi tekisi jatkumoon poikkeuksen? Varsinkin näin historiallisen upeina kiekkoaikoina, kun Leijonat nappasivat ensimmäisen olympiakultansa Pekingissä 20.2.2022. Mikä olisikaan parempi hetki ottaa jälleen yhteyttä entiseen leijonakapteeniin ja antaa Lion #79:n tiivistää miesten jääkiekkomaajoukkueen kehityskertomus alun vaikeuksista huikeaan menestykseen. Jean Mancini haastatteli Juhani Tammista 25.2.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kuvalähteet: Eurotam (kuvaa muokattu) ja Suomen jääkiekkoliitto (logoa käytetty Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltain tekijänoikeuslain fair use -oikeuden nojalla. Logon käyttö ei merkitse suhdetta Jean Mancinin ja logon omistavan yrityksen tai yhteisön välillä. Logo ja sen mahdollisesti esittämä tavaramerkki ovat omistajansa omaisuutta.)

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Santeri Kiiveri. Kiiveri kuuluu Suomen kapeaan, mutta terävään kärkiurheilijoiden joukkoon maaliskuussa käytävissä Pekingin paralympialaisissa. Santeri Kiiveri syntyi maaliskuussa 2000, ja syntymästään asti hän on kärsinyt olkahermopunoksen syntyvauriosta oikeassa kädessään. Kiiveri ei ole antanut vaurion häiritä elämäänsä, ja jo nuorella iällä hän on noussut maailman parhaiden para-alppihiihtäjien joukkoon. - Jo ala-asteen lopulla pärjäsin kovatasoisissa aluekisoissa vammattomien puolella, kun käsien merkitys oli lyhyillä kepeillä lähinnä tasapainottava. Silloin tajusin, että tähän lajiin voisi panostaa kunnolla. Siinä vaiheessa itselläni ei ollut vielä hajuakaan mistään parakisoista – kunhan vain kilpailtiin, kun se oli kivaa. Ala-asteella lähdin jo ensimmäistä kertaa treenaamaan Itävallan jäätikölle, Kiiveri muistelee. PyeongChangissa 2018 Kiiveristä tuli ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt suomalaisurheilija paralympialaisissa. Heti ensimmäisissä paralympialaisissaan Kiiveri sijoittui pujottelussa neljänneksi, ja menestyspotentiaali on vankka myös Pekingissä – sekä torstaina käynnistyvissä MM-kisoissa Lillehammerissa. Uransa toistaiseksi parhaana saavutuksena Kiiveri pitää pujottelun maailmancupin kokonaisvoittoa 2019-2020. Suorituksen arvoa nostaa se, että alkuvuodesta 2019 Kiiveri koki harjoitustilanteessa dramaattisia – lähes fataaleja – hetkiä, jotka pitivät hänet pitkään rinteestä poissa. - Pyörryin kesken laskun, ja hengitystiet menivät umpeen. Olen kiitollinen valmentajalleni, että hän tajusi vetää kielen pois – muuten en olisi varmaan tässä puhumassa. Se oli aikamoinen stoppi. Sitten olin tutkimuksissa pari kuukautta. Mitään vakavampaa ei löytynyt, mutta kyllä tuollainen pysäyttää itseni lisäksi myös läheiset, Kiiveri kertaa kauhunhetkiään. Paralympialajien lajiryhmävastaava Kimmo Mustonen kuvaa Kiiveriä näin: - Santerin suhteellisen nopea kehitys para-alpin huipulle pohjautuu hänen pitkästä harjoittelu- ja kilpailutaustastaan vammattomien kanssa, kannustavista ja aktiivisesti mukana olevista vanhemmista, Rukan alppilukiosta ja sitä kautta hedelmällisestä yhteistyöstä valmentaja Roman Rozmanin kanssa. Pitkäjänteistä työtä korostava Kiiveri allekirjoittaa näkemyksen. - Erittäin hyvin kiteytetty ja palasteltu. Noista se koostuu. Varsinkin vanhempien tuki on ollut sellaista, että aina on autettu. Jos yksi asia täytyisi valita, en varmasti olisi tässä tilanteessa, jos vanhempiani ei olisi yhtään kiinnostanut. Sillä on päästy koko hommassa liikkeelle.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa säädetään linssejä asiakkaan näkökulmalle. Voisiko sieltä suunnalta löytää helppoja ja halpoja tapoja kasvattaa tulosta? Varsinkin jos ripottelee kauniin kakun päälle vielä vähän vau-efektiä. Valitettavasti vieläkin ihan vain hommansa asiallisesti hoitamalla voi erottua edukseen Yrittäjäkin on monessa paikassa asiakkaana, kyllä me tiedämme millaista se on Uskoisitko, että tyytyväinen asiakas ostaa yleensä uudelleen Toimiva asiakaskokemus maistuu myös työntekijöille Kuka kertoo sinusta ja mitä Vau-efekti ei ole kallis spektaakkeli Mikä on prosessia ja mikä vau-efektiä – aina ei tiedä Jääkylmä sijaisauto ja termarissa kahvia Miksi omat kokemukset asiakkaana eivät vaikuta omaan toimintaan? Ota selvää, millaista sinulta on ostaa

Kun sanotaan että ”strategiana asiakaskokemus”, mitä se edes tarkoittaa? Ainakin sitä, että kun ennen keskityttiin lähinnä siihen, mitä sisältöä milloinkin oli teossa, nyt pitäisi miettiä myös, miten voitaisiin auttaa ihmisiä ne löytämään ja miksi ylipäätään niitä kukaan kuluttaisi. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten asiakaskokemus pitäisi mediassa määritellä ja jos siitä mielii kilpailuetua, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Varsinkin, kun tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi on tunkua muualtakin, kuten vastuullisuuden saralta.

Jaksossa keskustellaan sarjayrittäjä Peter Vesterbackan kanssa siitä, miten infrastruktuuriprojektehin liittyy aina paljon mielenkiintoa. Varsinkin, mikäli niitä tehdään kahden eri maan välillä ja projektin taustalla on myös kiinalaista rahaa ja yhtenä kumppanina kiinalainen valtionyhtiö. Mitä Tallinnan tunnelihankkeelle kuuluu tällä hetkellä? Onko kiristyvä kauppapoliittinen tilanne niin lännessä kuin kiinassakin aiheuttanut uusia riskejä projektin edistämiselle? Kuinka vauhdittaa entisestään Suomen koulutusvientiä? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Varsinkin kalliimpia ja bisneskriittisiä hankintoja tehdessä on tärkeää selvittää pohjia myöten, mikä tarjolla olevista tuotteista on paras juuri sinun yrityksellesi. Myyntiedustajana työskentelevä Aleksander Elomaa toivoisi ostajien haastavan myyjiä enemmän, jotta tuotteista tulisi mahdollisimman hyvin kaikki olennaiset asiat esiin. Aleksanderia haastattelee Ani Rumpu.

Sallinen & Virkki ennakoivat lohkovaiheen päätösottelut. Luvassa on hieno futispäivä ja kaikista otteluista kuitenkin löytyy pelattavaa. Varsinkin päivän iltaottelut ovat futiksen juhlaa.

Tänään me puhutaan alihankinnasta, työn tekemisen tavoista ja työsuhteista tulevaisuudessa. Keskustellaan hiukan myös rakenteiden ongelmista ja julkisen puolen kilpailutuksista. Varsinkin alihankkimisesta kiinnostuneille erityisen hyvä jakso. Sekä jos toimit rakennusalalla, niin tästä varmasti myös paljon ajatuksia arkeen siellä puolella toimiville.  Vieraana Pasi Huumarsalo. Tutustu hänen toimintaan lisää https://cleor.fi/   Osallistu keskusteluun tägäämällä @johanneslaine ja mikäli haluat lisää ilmaista inspiraatiota niin suuntaa osoitteeseen https://www.johanneslaine.fi/  

Tällä kertaa Tanssistudio-podcastissa pohditaan, voiko taiteen nimissä tehdä mitä vaan. Mitä sä vastaisit tähän kysymykseen? Taiteella on aina muutettu maailmaa sekä paljastastettu ja kannustettu kyseenalaistamaan esimerkiksi vallitsevia valtarakenteita. Varsinkin viime aikoina taiteen kentällä on käyty moniäänistä keskustelua muun muassa vaikuttavan taiteen teemoista. Miten taide määritellään? Minkälaisia erilaisia taidekäsityksiä on olemassa? Voiko mikä tahansa olla taidetta? Onko taiteella tehtävää? Onko olemassa aihetta, josta ei voisi tehdä tanssiteosta tai onko olemassa asioita, joita tanssiteoksessa ei voisi tehdä? Kummalla on isompi vastuu - itse taitelijalla vai taiteen tulkitsijalla? Jakso on kysymyksiä, pohdiskelua ja vastauksia täynnä. Are you ready? Ps. Hienoinen disclaimer tähän väliin: kuten monien jaksojemme kohdalla, ei tämäkään jakso ole poikkeus tunteiden herättämisen suhteen. Taide pohdituttaa ja sen kohdalla täytyy muistaa, että kyse on useimmiten mielipiteistä. Me tuodaan esille meidän omia mielipiteitä ja sä saat tottakai olla asioista eri mieltä! Pps. Mitä tekemistä Lil Nas X:n MONTERO-kappaleella mahtaa olla tämän jakson kanssa? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Hiirihaukka Vaarantunut laji – hiirihaukka, lähes uhanalainen, raukka. Etsii turhaan pesäpuuta, vanhaa tukevaa kuusta, talousmetsät eivät kelpaa, vanhan pesäpuun hiirihaukalle olemme velkaa. Varsinkin alalaji itäinen on kokenut lähes romahduksen. Vaan vanhan kuusen mistä löydän? Urbaanimpana lintuna kanahaukka putsaa pöydän. Ulla-Maija Mantere

Suomessa katsotaan väestöön nähden paljon pornoa. Pornhub.com sivusto listasi Suomen 38. eniten pornoa katsovaksi kansaksi. Perspektiivin valossa Suomi on sijalla 116, kun vertaillaan maailman valtioiden asukaslukuja Suomessa 11 vuotias lapsi - sukupuolesta riippumatta - on nähnyt tai katsonut pornoa lähes sadan prosentin todennäköisyydellä. Pääasiallinen syy on älypuhelimien käyttö. Porno ei ole häviämässä mihinkään - päinvastoin Piritorin studio tarkastelee huhtikuussa lähemmin aihetta PORNO. Ensimmäisessä osassa tutustumme Jennin a.k.a Nancy Bomberin uraan alalla. Jennin tarina kattaa mm. esiintymistä suomalaisissa pornoelokuvissa, mutta myös BDSM -dominana toimimista. Tänä päivänä seksuaalineuvojan opintoja suorittava Jenni ihmettelee, miksi porno on yhteiskunnassamme niin tabu aihe. Varsinkin, kun miettii pornon saatavuuden helppoutta, mutta myös hänen työkokemustaan aina kameran edessä esiintymisestä yritysjohtajien alistamiseen Vaasankadulla.

Ensimmäisen tehdasvalmisteisen moottorikelkan hankki Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961. Jo seuraavana talvena Kaldoaivin paliskunnan poromiehet Heikki Länsman, Hilmar Holmberg ja Niiles Länsman kumppaneineen hankkivat moottorikelkat ja kokeilivat niiden hyödyntämistä poronhoidossa. Kelkka osoittautui oivaksi kapineeksi porojen paimentamisessa, ja muutaman vuoden sisällä kelkkoja hankittiin ympäri poronhoitoaluetta. 60-luvun puolivälissä kelkkoja oli käytössä jo neljättäsataa. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin kelkka on poronhoitajille ehkä keskeisin työväline. Varsinkin pohjoisessa, jossa poroja paimennetaan läpi talven tunturissa, istutaan kelkan päällä vähintään riittävästi. Poronhoitaja ajaa talven aikana kaikilla kelkoillaan usein 15 000 km, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Työkalut käyvät siis tutuksi, eikä ole yhdentekevää, millaisia niiden ominaisuudet ovat. Peltipailakka-podcastin viidennessä jaksossa tutustutaan kelkan käyttöön poronhoidossa. Tapio Nykäsen haastateltavana on poronhoitaja Nils-Johan Labba Käsivarren paliskunnasta.

Koirien syömistä murehditaan määrällisesti useimmin. Johtunee siitä, että tapoja ruokkia koira on lähes yhtä montaa kuin on koiranomistajia. Mutta jos ihmetellään päivittäisten arkiasioiden yksittäistä asiaa, niin ykköseksi - tai ainakin kärkikahinoihin - nousee kysymykset koiran juomisesta. Ne keskittyvät aina äärilaitoihin: miksi koira juo liian vähän tai miksi koira juo liikaa. Oikeastaan koskaan liian vähän tai harvoin juominen ei ole aito ongelma, mutta liian paljon juominen onkin yleensä merkki jostain ongelmasta. Koirien nestesaanti tapahtuu kolmea kautta: ruuasta juomalla aineenvaihdunna kautta rasvaa poltettaessa energiaksi Koiran tarpeeksi ilmoitettu 0,5 dl/kg ei tarkoita koiran juomismäärää. Se kertoo koiran tyypillisen nestetarpeen eräällä tavalla neutraalissa olosuhteissa normaalilla painolla koiran syödessä ylläpitotason kuivamuonaa kaksi kertaa päivässä turvotettuna pieneen määrään vettä. Ruoka pitäisi olla ensisijainen tapa saada nestettä ja juomisella katetaan mahdollinen kohonnut tarve. Metabolinen vesi on vähäisin määrällisellä merkityksellä, mutta koiran fysiologiassa aktiivisilla matalan rasvaprosentin koirilla akuutissa tarpeessa hyvinkin merkityksellinen - jo pelkästään siksi, että se on nopein tapa. Myös koiran ruumiinrakenne vaikuttaa myös koiran nestetarpeeseen. Koiran ruuan koostumus taasen säätelee paljonko ja kuinka nopeasti vesi saadaan koiran käyttöön. Yleensä nesteytys, tai jopa perustason nestesaanti, kannattaa aina toteuttaa ruuan kautta. Lihan määrää ei voida kalorien takia nostaa päättömästi, mutta esimerkiksi myös piimä pakottaa vedensaannin ruuansulatuksen kautta  Juomismurheet näyttäisivät jakautuvan ruokintatapojen mukaan: kuivamuonaa käyttävät ihmettelevät liiallista juomista koiraan raakaruokkivat murehtivat, kun koira ei juo Tuo kuvaakin sitä merkitystä, joka ruualla on koiran nestesaantiin ja sitä kautta janontunteeseen. Kuivamuoniin liittyviä kysymyksiä on enemmän, koska suurin osa ruokkii kuivamuonilla. Siksi myös kysymykset liiasta juomisesta nousevat useimmin näkyviin, jolloin se alkaa vahvistamaan käsitystä, että liiallinen juominen on merkki vakavasta ongelmasta. Useimmiten ei ole, mutta toki huolta lisää sekin, että juominen voi olla myös merkki munuaisten vajaatoiminnasta tai koiran diabeteksestä. Turvottamattoman kuivamuona syöminen ei muuten aiheuta jotain hallitsematonta turpoamista vatsassa. Se alkaa sulamaan aivan kuin kaikki muukin ruoka. Kuivamuonan sulamisajan hitaus verrattuna lihaan johtuu kahdesta syystä: kuivamuonien raaka-ainekoostumuksesta kuivamuonat ovat kovaa ruokaa Se, että iso määrä kuivamuonaa aiheuttaa janon, johtuu yhdestä ja vain yhdestä syystä. Se on turvotettunakin kuivempaa kuin liha. Tarkoittaa sitä, että silloin koiralta jää vajaaksi tärkein tapa saada nestettä, eli syömisen kautta. Jos omistaja syö keittoa, niin siitä ei tule sen kummallisempi jano. Sen sijaan paketillinen näkkileipää aiheuttaa janontunteen, eikä se liity mitenkään siihen, että näkkileipä alkaisi jotenkin mystisesti turpoamaan vatsassa. Se johtuu vain siitä, että ei saada ruuan mukana nestettä. Raakaruokinnassa koirat vähentävät usein juomistaan huomattavastikin. Se johtuu siitä, että lihasta on 60 - 80 % vettä. Kilo lihaa antaa silloin 6 - 8 dl vettä ja se näkyy suoraan juomisessa. Ei ole tarvetta juoda, koska osa saatu ruuasta vettä, eikä vaan ole jano. Kun valokeilaan nousee omistajan  mielestä liian vähäinen juominen, niin käytännössä aina kyseessä on täydellinen epäluottamus koiran janontunteeseen. Koira juo kun sillä on jano ja on juomatta, jos ei ole jano. Omistajan oma juominen, joko janoonsa tai uskottaessa jatkuvam tissuttelun terveysvaikutuksiin, on omistajan asia, eikä sitä saa heijastaa koiriin. Koirat, joilla on jokin perussairaus, ovat eriasia. Silloin sairaus voi vaatia ylimääräistä nestettä, joko ruuassa tai juotettuna. Virtsatiekivet (tai tutummin lyhenettynä virtsakivet) ovat tyypillinen esimerkki. Silloinkaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, että koira itsessään tarvitsisi enemmän nestettä, vaan että liian suurta nestemäärää käytetään tukihoitona. Urheilevien koirien puolella ylijuottaminen on vahva tapa, josta olisi syytä päästä eroon. Varsinkin agility on tunnettu ylijuottamisesta. Suurelle määrälle nestettä ei ole mitään tarvetta eikä perustetta, mutta sillä saadaan helposti elektrolyyttivaje aikaiseksi, varsinkin kaliumista. Kuten aina, niin tämäkään ei ole täysin mustavalkoinen asia. Osa koirista tarvitsee hiukan nestetankkausta, varsinkin jos ne käyttävät paljon ja taukoamattomasti ääntään. Pidempien matkojen valjakkokoiria on pakko juottaa, koska läähätys ja pitkäkestoinen rasitus kuluttaa nestettä. Mutta on ymmärrettävä, että nuo ovat poikkeuksia, eivät koko harrastavaa koirakantaa ohjaavia. Podcast: Koiran (yli)juottaminen Juomisen riittävyyttä tai liiallisuutta on mahdotonta laittaa yksinkertaiseen sääntöön. Sitä voi kuitenkin arvioida virtsan värin ja määrän kautta koira virtsaa huomattavan usein, paljon ja virtsa on väritöntä, niin koira on juonut liikaa (tai sillä on terveydellinen ongelma, kuten urheilevilla ylirasitus) koira virtsaa harvoin, vähän ja huomattavan tummaa, niin koira on saanut nestettä aivan liian vähän, ja on kuivumassa Kummassakin tapauksessa satunnainen ei tarkoita yhtään mitään. Ne muuttuvat merkeiksi jostain ongelmasta vasta ollessaan jatkuvia tai toistuvia. Huomaa: Jos koiran elämässä ja ruokinnassa ei ole muuttunut mikään, mutta juominen lisääntyy yhtä äkkiä, niin siinä kannattaa olla hieman hereillä. Ylipäätään koiran selittämättömästi muuttunut käytös ihan minkä tahansa asian suhteen on aina merkki jostain ongelmasta - tai ongelman ratkeamisesta, jos muutos on positiivinen. Huomattavasti lisääntynyt juominen on kivun sijaistoiminta Jos kyseessä on narttu, jolla on kiima loppunut alle 2 kk aiemmin, niin kohtutulehduksen riski on otettava vakavasti huomioon

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Henri Ruoste. Keskiviikkona Suomen joukkueeseen Tokion olympiakisoihin nimetty Ruoste tavoittelee maailman huippua kouluratsastuksessa – lajissa, jossa arki on jatkuvaa tasapainoilua urheilullisen potentiaalin maksimoinnin ja elannon hankkimisen välillä. Yksi Henri Ruosteen urheilu-uran unelmista täyttyi keskiviikkona, kun Suomen Olympiakomitean hallitus löi sinetin hänen valinnalleen Tokion olympiakisoihin. Ruosteen laji on kouluratsastus, jossa Suomi sai edustuksen mukaan viimeksi Lontoossa 2012. - Olin Riossa valmentajana, ja sain kokea muun muassa avajaisseremonian. Se on jotain käsittämätöntä kävellä sisään sinne areenaan. Tietenkin urheilun takia sinne mennään, ja sen takia jokainen urheilija tekee joka päivä töitä ja haluaa olla aina parempi kuin edellisenä päivänä, Ruoste iloitsee. Helmikuussa 29 vuotta täyttänyt Ruoste on tehnyt uransa pitkälti ulkomailla, sillä hän lähti Saksaan jo vuonna 2001. Välissä tie vei Englantiin, josta Ruoste palasi nykyiseen kotimaahansa Saksaan kymmenen vuotta sitten. Siellä Ruosteella on talliyritys, joka keskittyy hevosten kouluttamisen, myynnin ja kilpailuttamisen ohella valmentamiseen. - Muutto tänne tapahtui urheilullisista ja liiketoiminnallisista syistä. Englanti on vähän syrjässä, jos puhutaan hevoskauppabisneksen rakentamisesta. Se keskittyy pitkälti akselille Saksa, Hollanti, Tanska. Ne ovat keskeiset maat, kun Keski-Euroopan isot lentokentät ovat ajomatkan päässä monista talleista. Sitä kautta tällä alueella on myös eniten kilpailua, Ruoste avaa. Ratsastus onkin olympialajien joukossa hyvin poikkeava: kulut lajissa ovat massiiviset, ja tasapainoilu kilpailumenestyksen ja elannon hankkimisen välillä asettaa urheilijan haastaviin valintatilanteisiin. OlympiaCastin vieraana Ruoste avaa tätä dilemmaa ja ratsastajan arkea sekä lajin ominaispiirteitä laajemminkin. - Varsinkin alussa itsensä elättäminen tarkoitti aina parhaan hevosen myymistä, jolloin se on aina urheilusta pois. Jalansijan löytäminen vie aikaa. Hevosen löytäminen, ostaminen ja kouluttaminen kestää monta vuotta. Sen myyminen tarkoittaa sitä, että voi ostaa kaksi tai kolme hevosta lisää – ja taas kouluttaa ja myydä ne eteenpäin. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan, Ruoste kertoo arjestaan. - Eläinten kanssa ei ole mitään takuita, että se menee aina oikein. Kun eläintä kouluttaa, se on hidas prosessi. Eläinhän yrittää aina tehdä sen mukaan, mitä se on oppinut olevan oikein. Kun asioita yrittää tehdä eri tavalla, jotkut oppivat nopeammin ja jotkut hitaammin. Se tuo sen mielenkiinnon ja koko haasteen tähän lajiin ja liiketoimintaan. Se myös mahdollistaa urheilemiseni. Kun Tokion olympiakarsinnat lähestyivät, Ruoste teki päätöksen heilauttaa vaakaa enemmän urheilullisen puolen suuntaan. Se päätös kannatti, sillä olympiapaikka irtosi vuoden kestäneestä karsintaikkunasta Rossetti-nimisen ratsun kanssa. Tokion lähestyessä nuorempi ratsu Kontestro DB on noussut haastamaan Rossettin asemaa Ruosteen ykköshevosena.

Yrittäjyys - voi ihanuus ja kauheus! Varsinkin kun maailma muuttuu ja vastuu on sinun. Mutta minusta 'yrittäjyys' on paljon isompi asia kuin vain pelkkä "työsuhteen muoto". Se on minusta asenne ja suhtautuminen, jonka meistä jokaisen tulisi omaksua. Aiheesta viisauksiaan jakaa paljon kokenut sarjayrittäjä, ihailemani Mika Mäkeläinen. **Diippii shittii - tunteet työelämässä on Camilla Tuomisen samannimisen radio-ohjelman remasteroitu comeback. Hänellä oli ohjelmassaan vieraana suomen eturivin asiantuntijoita, joista jokaisen kanssa keskustellaan yhdestä teemasta josta ei meidän mielestä puhuta tarpeeksi. Camilla (KTM, psykologian perusopinnot) on tunnekouluttaja, kirjailija ja vuoden business vaikuttaja. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut kolme tunteiden johtamista työelämässä käsittelevää kirjaa ja viimeisin: "Tunteet ei kuulu työpaikalle" (Otava) ilmestyi 09/2020. Lisätietoa: www.camillatuominen.com.**

Heviosaston ensimmäisessä podcast-jaksossa muistellaan lämmöllä muun muassa Eddie Van Halenia ja Kirkaa. Varsinkin vielä elävien kirjoissa olevien heviveteraanien, kuten Rob Halfordin, Iron Maidenin sekä AC/DC:n tuoreissa edesottamuksissa riitti ruotimista. Pääpihvissä keskityttiin kertaamaan mitä mielenkiintoisia albumeita karanteenivuosi on tuonut tullessaan. Melodisen ja progressiivisen metallin osalta vuosi on ollut antoisa, joten Artulla ja Laurilla oli aiheesta paljon sanottavaa.Jaksossa mainittuja tärppejä:Jakson Spotify-soittolista: https://open.spotify.com/playlist/11isCKiJlg126GNvd52nzs Ozzy Osbourne Moskovassa: https://www.youtube.com/watch?v=eePDXSsDF-k Blue Öyster Cult: The Alchemist: https://www.youtube.com/watch?v=j4TFfTSUbto Heviosasto eri kanavissa, laita seurantaan:Web: https://www.heviosasto.fi Facebook: https://www.facebook.com/heviosasto.podcast/YouTube: http://www.youtube.com/channel/UCgOR9u2QMKNm_GHhtVzEa3QInstagram: https://www.instagram.com/heviosasto1/Spotify: https://open.spotify.com/user/oousjsb25sm4876iqqgcf932g Muistathan:Anna meille palautetta, ehdota jaksoaiheita tai vinkkaa hyvästä bändistä meille joko somessa tai sähköpostitse toimitus@heviosasto.fiArvioithan podcastimme käyttämässäsi podcast palvelussa, se auttaa levittämään metallin ilosanomaa!Tämän jakson löydät myös sivuiltamme: https://www.heviosasto.fi/podcast/jakso-001-vuoden-2020-kiinnostavimmat-metallilevyt-so-far/Jaksossa käytetyt musiikit:Self-Decieved by XTaKeRuX is licensed under a Attribution LicenseSource: https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/Demonized/Self-DecievedEdits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade out

Eropodin tuotantokauden viimeisessä jaksossa vietetään joulua. Varsinkin vast'ikään eronneille joulun aika voi olla haastavaa aikaa. Moni asia voi ahdistaa: Ehkä joulunvietosta ei olla sovittu ex-puolisoiden tai uusperheiden kesken. Ehkä tämä on ensimmäinen joulu ilman lapsia. Ehkä joulu ilman ydinperhettä ahdistaa. Joulu eron jälkeen voi olla myös vapauttava kokemus. Eropodin Aina ja Iina antavat vinkkejä ahdistuksen helpotukseen ja kertovat omia joulukokemuksiaan ja -suunnitelmiaan.