Tähtitaivas nyt

Syyskuu 2022. Miten yötaivaaseen voi tutustua parhaiten? Miten Linnunradan voi löytää? Yötaivaalta löytyvät Saturnus, Jupiter ja Mars. Revontuliakin näkyy taas enemmän, mutta Auringon piristyminen on vasta alussa. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

Kesä 2022. Planeettatilanne piristyy kesän edetessä kohti syksyä. Kesätaivaalle tyypillisiä ilmiöitä ovat sateenkaaret ja valaisevat yöpilvet. Perseidien tähdenlentoparven meteoreja näkyy eniten ennen elokuun puoliväliä. Milloin on kesän paras aika katsoa Kuuta? Miten harvinainen ilmiö kaksoissateenkaari on? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

Vähiin käy ennen kuin loppuu – pimeät yöt, nimittäin. Huhtikuussa pimeät yöt loppuvat maassamme kaikkialta paitsi eteläisimmästä Suomesta. Vielä kuitenkin ehtii tarkkailla yötaivasta. Kuun lopulla iltataivaalla vierailee Merkurius, ja kapeaa kuunsirppiä on nyt kaikkein helpointa havaita. Meteorikauden päättää kuun lopun tähdenlentoparvi Lyridit, joiden emokomeetta johdattaa keskustelun kauas aurinkokunnan ulko-osiin. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Maaliskuussa on kevätpäiväntasaus, mistä alkaa tähtitieteellinen kevät. Missäpäin aurinkokuntaa planeetat kulkevat nyt, kun niitä ei juuri voi taivaalla nähdä? Vaeltaako napapiiri? Miksi ISS pudotetaan lopulta mereen, ja miten aseman voi nähdä nyt itse? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Helmikuu on tilastollisesti hyvää tähtienkatseluaikaa, mutta miksi, ja entä tulevaisuudessa? Pieniä asteroideja viuhuu Maan ohi tämän tästä, mutta mikä lopulta on lähiohitus, ja voiko näitä ohituksia havaita itse? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Vuoden aloittavat Kvadrantidien tähdenlentoparvi sekä iltataivaalle nouseva Merkurius. Valoisa aika alkaa hitaasti lisääntyä. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Joulukuussa 2021 taivaalla saattaa näkyä paljain silminkin (joskin heikosti) komeetta C/2021 A1 (Leonard). Miten sen voisi nähdä? Miksi tähdet tuikkivat, ja Sirius erityisesti? Onnistuisiko Venuksen bongaus taas pitkästä aikaa? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Marraskuussa 2021 on tarjolla monta todella vaikeasti havaittavaa asiaa! Jupiterin ja Saturnuksen lisäksi taivaalla ovat oppositiossa olevat Uranus ja Ceres. 19.11. tapahtuu hyvin kummallinen kuunpimennys, ja leonidien meteoriparvikin piilottelee Kuun loisteessa. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Lokakuussa 2021 taivaalta etsitään Linnunrataa, Merkuriusta, Jupiteria ja Saturnusta. Miten tähtiharrastukseen pääsee kiinni? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Bongaa 100 on Ursan juhlavuoden havaintohaaste. Mistä siinä on kyse, miten siihen osallistutaan, ja vieläkö siihen ehtii mukaan? Jaksossa kuullaan Bongaa 100 -hanketta suunnitelleita Ursan tähtiopas Tuukka Perhoniemeä ja Ursan tiedottaja Anne Liljeströmiä. Bongaa 100 -haasteen sivut löytyvät osoitteesta bongaa100.fi.

Syyskuun 2021 avaa heti 1.9. keskiyön jälkeen normaalisti vaatimaton aurigidien tähdenlentoparvi, jolle ennustetaan tänä vuonna lyhyttä aktiivisuushuippua. Syyskuu on parasta aikaa havaita Linnunrataa, ja taivaalta voi löytää myös Andromedan galaksin. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Mitä tarkalleen ottaen ovat tähdenlennot eli meteorit? Mikä aiheuttaa vuosittain toistuvat tähdenlentoparvet? Tässä Tähtitaivas nyt -podcastin erikoisjaksossa keskitytään tähdenlentoihin, erityisesti tähdenlentoparviin, ja lopuksi puhutaan aivan erityisesti joka vuoden elokuussa nähtävästä perseidien tähdenlentoparvesta. Miten se näkyy vuonna 2021? Jakso on vuodelle 2021 päivitetty versio vuoden 2020 jaksosta, jolloin asiantuntijana kuultiin tuoreeltaan Ursan meteoriryhmän vetäjä Jaakko Visuria. Haastattelijana toimi Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt vuonna 2021 uudelleen Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

Osittainen auringonpimennys 2021. Koko Suomen alueella näkyy osittainen auringonpimennys 10.6.2021. Mistä auringonpimennyksissä on kyse, mihin kellonaikaan juuri tämä pimennys näkyy, ja miten sitä voi katsella turvallisesti? Asiantuntijana kuullaan professori Markku Poutasta. Haastattelijana toimii Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi). Auringon katselemisesta turvallisesti voi lukea lisää Ursan sivuilta osoitteessa ursa.fi/aurinko.

Kesä 2021. Kesän vaaleallakin taivaalla tapahtuu asioita. Planeettatilanne elää toukokuulta elokuulle, ja kirkkaimmat tähdet ovat näkyvissä. Tuleeko tästä kesästä yhtä hyvä valaisevien yöpilvien osalta kuin viime kesästä? Mitä voi löytää päivätaivaalta? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Huhtikuu 2021. Tähtitieteellinen kevät on alkanut, ja pimeät yön alkavat olla vähissä. Aamuyön taivaalla loistavat harvinaiset kesäyön tähdet. Huhtikuussa metsästetään myös ajankohdalle tyypillisiä haloilmiöitä. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Maaliskuu 2021. Valon määrä lisääntyy kevään edetessä, mutta mitä kaikkea säteilyä Auringosta oikein tulee? Millaisia tähtijoukkoja ovat Plejadit ja Hyadit? Miksi nyt on planeettarintamalla niin ankeaa? Entä miksi puolikuu näyttää joskus osoittavan Auringosta vähän sivuun? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Helmikuu 2021. Sata vuotta täyttävä Ursa kutsuu kaikki osallistumaan Bongaa 100 -haasteeseen. Helmikuun talvitaivaalla koreilevat talven kirkkaat tähtikuviot. Mars näkyy iltataivaalla. Helmikuussa on hyvä havaita myös Kuuta, joka näkyy talvisin korkealla taivaalla. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Tammikuu 2021. Ursan juhlavuoden potkaisee käyntiin kvadrantidien tähdenlentoparvi, johon liittyy tähdistö, jota ei enää ole. Planeetoista näkyvät Mars ja Merkurius, ja kaamos päättyy pohjoisimmassakin Lapissa. Miksi suomalaiset ovat niin innokkaita tähtiharrastajia? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Joulukuu 2020. Mars hallitsee yhä iltataivasta, ja kirkas Venus on katoamassa aamutaivaalta Auringon loisteeseen. Jupiter ja Saturnus lähestyvät taivaalla ja ovat talvipäivänseisauksen aikaan 21.12. vain kuuden kaariminuutin päässä toisistaan. Geminidien tähdenlentoja katsellaan 14.12. tienoilla. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Marraskuu 2020. Taivaan valojen seassa seikkailee ihmisperäisiä pisteitä. Millainen on avaruusromutilanne, ja miten uudet kaupalliset nanosatelliittiarmadat vaikuttavat taivaan katseluun? Maan pohjoisissa osissa alkaa kaamos – miksi? – ja Utsjoella näkyy hailakka kuunpimennys. Merkuriuskin kipaisee taivaalla. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Lokakuu 2020. Lokakuussa etsitään taivaalta Pohjantähti, katsotaan taivaalla kahta täysikuuta, bongataan Maan ulkoisen elämän kannalta kiinnostavat Venus ja Mars, tähyillään orionidien tähdenlentoparvea sekä toivotetaan Aurinko tervetulleeksi uudelle magneettiselle jaksolleen. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Syyskuu 2020. Pimeät yöt palaavat koko maahan. Mistä aloittaa taivaan tarkkailu, jos ei ole sitä ikinä tehnyt? Miten löytyvät yötaivaan paljain silmin näkyvät galaksit? Mitä kuuluu Auringon magneettikentälle, ja mitä se merkitsee revontulien näkymiselle eteläisessä Suomessa? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Tähdenlennot. Mitä tarkalleen ottaen ovat tähdenlennot eli meteorit? Mikä aiheuttaa vuosittain toistuvat tähdenlentoparvet? Tässä Tähtitaivas nyt -podcastin erikoisjaksossa keskitytään tähdenlentoihin, erityisesti tähdenlentoparviin, ja lopuksi puhutaan erityisesti perseidien tähdenlentoparvesta, ja vielä aivan erityisesti vuonna 2020. Asiantuntijana kuullaan Ursan meteoriryhmän vetäjä Jaakko Visuria. Tähdenlennoista utelun suorittaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Ruskon ja hämärän värit. Kesä on erinomaista aikaa nauttia erilaisista kultaisista, leimuavan punaista, purppuraisista ja syvän sinisistä sävyistä, joita taivas tarjoaa. Tämä Tähtitaivas nyt -podcastin erikoisjakso käsittelee auringonlaskujen ja -nousujen tiimoilla havaittavia ruskoilmiöitä sekä ruskojen väliin jäävää hämärän aikaa. Oppaana matkalla toimii pitkän linjan taivaskuvaaja Pekka Parviainen. Parviaista jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Kesä 2020. Kesätaivas on vaalea ympäri vuorokauden, mutta kauden rikkautena ovat erityisesti erilaiset ilmakehän ilmiöt kuten valaisevat yöpilvet ja myrskyilmiöt. Joitain tähtiä sentään näkyy, ja Kuu ja planeetat kohtaavat toisiaan taivaalla pitkin kevättä ja kesää. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Kevään taivaalla on kirkastumassa pitkästä aikaa komeetta, C/2019 Y4 (ATLAS). Millaisesta kappaleesta on kyse, millaiset asiat komeettojen kirkastumiseen vaikuttavat ja millaisia kirkastumisennusteita Atlakselle on annettu? Miten Suomen kevättaivaan vaaleneminen vaikuttaa komeetan näkymiseen? Ursan asteroidit ja komeetat -ryhmän mediavastaavaa Veikko Mäkelää jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Huhtikuun alussa käynnistyi perinteinen haloilmiöiden havaintokampanja Halohuhtikuu. Mitä haloilmiöt ovat, ja miten niitä kannattaa havaita - oli sitten luonnossa liikkumassa tai omalla parvekkeella? Miksi juuri huhtikuu on otollista haloaikaa? Ursan ilmakehän optiset ilmiöt -ryhmän vetäjää Juha Ojanperää jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Huhtikuussa taivas vaalenee nopeasti koko maassa ja kevään tähtitaivaalla näkyy vieraan oloisia tähtikuvioita. Lyridien tähdenlentoparvi päättää kevään meteorikauden. Päivätaivaalla näkyy usein haloilmiöitä ja siitepölykehiä. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Maaliskuu 2020 on parasta aikaa havaita Venusta yö- ja päivätaivaalla, sen heittämää varjoa sekä kasvavaa Kuuta ja eläinratavaloa. Mitä kuuluu Auringolle, joko magneettinen aktiivisuus on lähtemässä kasvuun? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Helmikuu 2020. Helmikuun jaksossa mietitään perusaiheiden ohella mm. Betelgeuse-tähden himmenemistä, Siriuksen tuikkimista sekä Kuun meille näkyvää pintaa. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Tammikuu 2020. Venus kipuaa korkeammalle iltataivaalla, ja 10.1. illalla nähdään Kuun puolivarjopimennys. Onko viime vuosien tammikuisilla kuunpimennyksillä joku yhteys? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Joulukuu 2019. Joulukuussa taivaalla nähdään useita planeettojen kohtaamisia. Venus loistaa iltatähtenä. Mitä voidaan sanoa Joulun tähden legendasta tähtitieteen näkökulmasta? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Marraskuu 2019. Marraskuun tapahtumiin kuuluvat mm. leonidien tähdenlentoparvi, joka tunnetaan 33 vuoden välein toistuvista aktiivisuushuipuistaan, sekä tänä vuonna 11.11. tapahtuva harvinaisehko Merkuriuksen ylikulku Auringon editse. Professori Markku Poutasta jututtaa Anne Liljeström.

Lokakuu 2019. Lokakuun tapahtumien ohella pohditaan pyrstötähtiä. Miksei näyttävistä komeetoista olla saatu nauttia nyt moneen vuoteen? Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Syyskuu 2019. Syksyn ensimmäisessä jaksossa etsitään taivaalta Linnunrataa ja muita syvän taivaan kohteita, keskustellaan Plutosta ja veikkaillaan revontulien näkymistä tulevana talvena. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Kesä 2019. Ohjelmassa käsitellään heinäkuun osittainen kuunpimennys, elokuun perseidien tähdenlentoparvi sekä kesätaivaan yleiset ilmiöt. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Huhtikuun tähtitaivas. Kevään viimeisessä jaksossa ihmetellään kummaa kevättaivasta ja tämän vuoden pääsiäisen ajankohtaa sekä puhutaan Halohuhtikuu-haasteesta. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Maaliskuun tähtitaivas. Maaliskuussa 2019 on kevätpäiväntasaus mahdollisine revontulineen ja siirrytään kesäaikaan. Vai pitäisikö sittenkin siirtyä tähtiaikaan? Käsittelyssä myös Jupiterin ja Saturnuksen kuut. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Helmikuun tähtitaivas. Helmikuussa 2019 taivaalta voi koettaa bongata kaksi astetta haastavampaa planeettaa: Merkuriuksen ja Uranuksen. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Tammikuun tähtitaivas. Tammikuun 2019 taivaan tapahtumiin kuuluvat mm. kvadrantidien tähdenlentoparvi, täydellinen kuunpimennys sekä pyrstötähti Wirtanen. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.