Podcasts about asiantuntijana

Niitä on vain kolme lajia: rusakko, metsäjänis ja kani. Suomen jäniseläimet eivät ehkä hurmaa määrällään, mutta laatu on taattua. Alkuperältään metsäjänis on maassamme vanhin pitkäkorva, ja esiintyy lähes koko Suomessa. Kookkaampi rusakko on selvästi nuorempi tulokas ja levittäytynyt vuosi vuodelta kohti pohjoista. Pienikokoinen kani on taas melkoinen kummajainen. Mistä ja miten se on alun perin maahamme tullut? Soita lähetykseen ja kysy jäniseläimistä tai kerro parhaat tarinasi. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Juontajina studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin historian ensimmäinen live-podcast on nauhoitettu SFOT 2025 -tapahtumassa 7.2.2025 Turussa.Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraina ovat fysioterapeutit Valpuri Seikkula, Marianne Himberg ja Tino Virtanen. Jakson aiheena on liike ja liikkuminen - ja mitä kaikkea se fysioterapeutille voisi tarkoittaa. Asiaan saamme näkökulmia fysioterapian eri sektoreilta, kun teemaa lähestyttiin mm. tules-fysioterapeutin, lantionpohjan fysioterapeutin ja syöpäsairauksiin erikoistuneen fysioterapeutin ajatuksien kautta. Tervetuloa mukaan!Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Tindeq, Kuntoutuskouluttajat, Tukikohta jaRogue Europe.Tindeqtarjoaa podcastin kuuntelijoille -10% alennuksen Tindeq Progressor -dynamometrista koodilla MG10 osoitteessa⁠⁠⁠⁠⁠tindeq.com⁠⁠⁠⁠⁠Kuntoutuskouluttajienajantasaiseen koulutustarjontaan voit  tututustua osoitteessa⁠⁠⁠⁠⁠kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset⁠⁠⁠⁠⁠Tukikohdanpalvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa⁠⁠⁠⁠⁠turuntukikohta.fi ⁠⁠⁠⁠⁠Rogue Fitnesstarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksi

Onko suomalainen maaseutu vuonna 2050 kasvukeskusten asukkaiden huvipuisto? Mikä on pienten kaupunkien kohtalo? Miten maahanmuutto muuttaa Suomea? Tervetuloa monikulttuurilliseen Suomeen, jota suurten kaupunkien kasvukeskukset hallitsevat. Ohjelmassa keskustellaan maasta, jossa kylänraitit tyhjenevät. Asiantuntijana tutkimusjohtaja Timo Aro.

Millaisia urapolkuja oikeushallinnon alalla voi rakentaa, jos tähtäimessä on kansainvälinen työ? Keskustelemme siitä, kuinka globaalit tehtävät voivat sulautua saumattomasti Suomesta käsin tehtävään työhön ja millaisia mahdollisuuksia lyhyet ulkomaanjaksot voivat tarjota ammatilliselle kasvulle ja kehittymiselle. Vierainamme ovat Sini Kumpulainen ja Jutta Tschokkinen. Sini toimii Oikeusministeriössä erityisasiantuntijana, erikoistuen kansainvälisiin ja EU-asioihin. Hänellä on laaja kokemus muun muassa siviilikriisinhallinnasta ja työskentelystä EU-komissiossa. Jutta on syyttäjä ja ylitarkastaja, joka jakaa kokemuksiaan kansainvälisten asioiden tiimissä tehtävästään, jossa hän käsittelee oikeusapupyyntöjä ja tuomittujen luovuttamisia ulkomaille. Lisäksi Jutta on osallistunut Euroopan tuomareiden ja syyttäjien verkoston vaihto-ohjelmaan Italiassa.

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee paraatipaikalta Suomen mantereen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Hangon lintuaseman miehittäjistä mm. Aki Aintila. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte.

Recep Tayyip Erdoğan yrittää aidosti kukistaa terrorismin Turkissa, se on selvää. Samaan aikaan Turkista on kuitenkin kehkeytynyt viime vuosina yksi maailman pahimmista mafiavaltioista, tiivistää Yhdysvaltain ja EU:n rahoittama ajatushautomon raportti. Järjestäytyneen rikollisuuden laajuutta ja sen asemaa mittaava Global Organized Crime Index 2021 pisteyttää Turkin Euroopan valtioista alimmaksi, kirjoittaa Suomen Kuvalehti. Miehestä joka kuunteli kansaa on tainnut tulla mies, jota kansa kuuntelee. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mainetta rasittavat esille nousseet väitteet hänen läheisistä kytköksistä puolisotilaalliseen asejärjestö Sadatiin. Tämän niin sanotun sotilaskonsulttiyrityksen johto koostuu entisistä armeijan upseereista, jotka todistivat uskollisuutensa Erdoğanille auttamalla Erdogania kukistamaan vuoden 2016 vallankaappausyrityksen. Turkin Tasavaltalaisen kansanpuolueen väitteen mukaan Sadatin riveissä taistelee myös hajalle lyödyn terroristijärjestö Isisin entisiä taistelijoita. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Erdoğan pelaa suurvaltasuhteilla kuin kauppias basaarilla, ja että kaikkia hänen toimiaan leimaa vallanhimo. Tulevien vaalien voiton varmistamisessa Erdoğanin käytössä ovat vanhat keinot: vastustajien musertaminen ja lakitekninen kikkailu. Asiantuntijana toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Josef Mengele aloitti sotilasuransa SS-joukoissa vuonna 1938. Hän yleni sotilasarvoltaan kapteeniksi ja palveli lääkärinä Auschwitzin keskitysleirillä 1943-1945. Kiihkein ihmiskokeiden aika ajoittui vuoteen 1944. Mengelen ihmiskokeet ovat osoittautuneet tieteen kannalta täysin hyödyttömiksi, joten kunnianhimoinen Mengele ei palvellut tiedettä, vaan tiede Mengeleä ja hänen hullua vallanhimoaan. Mengelen kädenjäljessä ei ollut Hippokrateen valasta tietoakaan. Mengele ei suojellut elämää, vaan hän tuhosi sitä. Josef Mengele oli natsiaatteen ruumiillistuma, jonka yksi kädenliike saattoi johtaa satojen ihmisten kuolemaan. On arvioitu, että Mengelen ohjeiden seurauksena jopa 400 000 ihmistä tuhottiin tieteen ja ihmisrodun parantamisen nimissä. Natsihallinnon Mengelelle myöntämä toisen luokan rautaristi muuttui brasilialaiseksi puuristiksi vuonna 1979. Josef Mengelen tarina on hyvä muistutus siitä, että ihmisen kykyä pahuuteen ei kannata koskaan aliarvioida. Asiantuntijana filosofi ja kirjailija Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Punakulma ottaa asioista selvää, ja kysyy asiantuntijalta mitä on taktinen äänestäminen ja onko sitä Suomessa. Asiantuntijana on politiikan tutkija Theodora Helimäki. Haastattelemassa Tuomas Saloniemi ja Rami Lindström.

Donald Trump markkinoi itseään pelastajana ja hänen suhteestaan menestysteologiaan keskustellaan Yhdysvalloissa kiivaasti. Kun Trump kertoi lähtevänsä tavoittelemaan republikaanisen puolueen presidenttiehdokkuutta vuoden 2024 vaaleihin, hänen suhteensa menestysteologiaan otti uusia kierroksia. Millainen vaikutus menestysteologialla on Trumpiin? Tiedetään, että Trump on ammentanut poliittisen viestinsä perusainekset pastori Norman Vincent Pealelta, joka tunnettiin nimellä "Jumalan kauppamies". Peale oli paitsi amerikkalainen pastori, supertähti ja miljonääri, niin myös Richard Nixonin perheystävä ja republikaanipresidenttien pitkäaikainen tukija. Trump myös käyttää kieltä, joka on kuin suoraan menestysteologian oppikirjoista. Trump tarjoaa menestystä, voittoja ja voittajia. Edellisen vaalikampanjan aikana Trump lupasi: "Jos minut valitaan, me voitamme niin paljon, että te kyllästytte voittamiseen". Kukapa ei haluaisi olla voittajan puolella? Myös saatanallisilla salaliittoteoreetikoilla on paikka ainakin Trumpin puheissa, joissa myös Yhdysvaltain perustuslaki kyseenalaistetaan. Asiantuntijana teologian tohtori (Ph.D.in Missiology), Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja, kulttitutkija Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Venäläiset etsivät Ukrainasta natseja ja fasisteja. Samaan aikaan venäläinen oikeudenjakaja, judoka ja juristi Vladimir Putin lupaa kansalle demokraattisempaa valtiota ja rustaa jopa 100 uutta lakia päivässä, jotka kiristävät kaikkien venäläisten elämää, samalla kun ne pönkittävät entisestään Putinin omaa asemaa. Putinin tavoite on russismi eli Venäjän johtama euraasialainen imperiumi, jonka olisi lopulta määrä kontrolloida kaikkea ”Lissabonista Vladivostokiin”. Putinin kädenjälki on poikinut käsitteen Putler: pilkkanimi, joka on muodostunut yhdistämällä Putinin alkuosa ja Hitlerin loppuosa. Sana nousi esiin Georgian sodan aikana 2008 ja nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan Putleria käyttävät jo lähes kaikki Putinia vastustavat mielenosoittajat Tokiosta Rioon. Putinin uuden ajan vanhat ideat näyttäytyvät lähinnä maailmanlopun tavoittelulta. Putinilla onkin valmiina pakosuunnitelma, joka kantaa koodinimeä Nooan arkki. Asiantuntijana kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Vladimir Putinin tie Leningradin kujilta tyranniksi. Putinin mukaan hänen nuorena takapihojen jengeissä viettämänsä aika oli hänen elämänsä onnellisinta. Omien sanojensa mukaan siellä pärjäsi ajatuksella ”jos tappelu on väistämätön, on iskettävä ensin”. Putinin idoli oli Neuvostoliiton “James Bond”, vakooja Juri Drozdov. Vladimir Putinin unelma täyttyi kesällä 1975, kun Putin astui KGB:n palvelukseen. Putin kasvoi ja kehittyi Juri Andropovin siipien suojassa, kuten muutkin hänen KGB:n ajoilta tutut kaverinsakin. Andropov oli mies, joka kehitti viime vuosikymmenten vaarallisimman vainoharhan, jonka mukaan Yhdysvallat ja Nato suunnittelivat massiivista yllätysiskua ydinaseilla, joka tuhoaisi Neuvostoliiton. Andropov valjasti vuonna 1981 KGB:n etsimään ympäri maailmaa todisteita ydiniskun suunnittelusta osoittaakseen harhojensa todenperäisyyden. Venäjän ja Kremlin keisari tuntuu kavereineen edelleen etsivän todisteita Andropovin vainoharhan todenperäisyydelle. Asiantuntijana toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Mitäpä olisikaan joulu ilman kalaherkkuja? Maustesilakat, erilaiset mädit, lipeäkala ja graavikalat kuuluvat ehdottomasti joulupöytiin. Mutta miten kalat voi käsitellä ja milloin joulukalat kannattaa hankkia? Entäpä jos kokeilisit tänä jouluna jotain uutta kalaruokareseptiä? Jos jouluna herkuttelee kestävästi kalastetulla kotimaisella kalalla, tekee hyvää myös ympäristölle. Jaa meille hyvät kalaruokavinkkisi ja kysele lisää asiantuntijaltamme. Asiantuntijana on keittiömestari Markus Maulavirta. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Vuonna 1769 syntyneen Napoleon Bonaparten vaikutus maailmanhistoriaan on valtaisa. Napoleon muistetaan erityisesti hänen sotaretkistään ja taisteluistaan, jotka vaikuttavat yhä eri osissa Eurooppaa, Amerikkaa ja Aasiaa.   Napoleon oli ahne ja kyltymätön valloittaja, mutta hän painoi nimensä historiaan myös vahvistamalla lakikokoelman Code Civil, joka tunnetaan myös nimellä Code Napoleon. Se on edelleen tärkeänä osana monien maiden lainsäädäntöä, aina Japania myöten. Napoleon myös organisoi uudelleen Ranskan koulujärjestelmän, kehitti useita tieteenaloja ja rakensi Euroopan ensimmäisen lennätinjärjestelmän. Niin ikään Napoleonin määräyksestä otettiin ensimmäisenä käyttöön joukkorokotukset isorokkoa vastaan. Paitsi että Napoleon rikkoi ja hajotti, hän myös rakensi. Napoleon rakennutti useita kaupunkeja ja sairaaloita. Finanssisektorilla hänet muistetaan Ranskan keskuspankin perustajana. Voidaan tietysti sanoa, että kaikki tämä olisi tapahtunut aikanaan myös ilman Napoleonia - totta, mutta ei varmasti sellaisena kuin me nyt maailman tunnemme.  Asiantuntijana kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Generalissimus Tsiang Kai-sek johti Kiinan tasavaltaa vuosina 1928–1975. Time-lehti teki hänestä vuoden miehen vuonna 1937. Tittelistä huolimatta hän hävisi valtataistelun Mao Zedongin johtamille kommunisteille ja joutui pakenemaan joukkoineen Manner-Kiinasta Taiwanin saarelle vuonna 1949, jonne hän perusti Kiinan tasavallan pakolaishallituksen.  Taiwanin saaren alkuperäisasukkaat saivat karusti kokea isännän vaihtuneen. Tsiangin komennossa Taiwanin viralliseksi kieleksi tuli mandariinikiina, joka oli saaren alkuperäisasukkaille vieras. Myös alkuperäisasukkaiden taloudellinen hyvinvointi heikkeni, kun uudet isännät käyttivät aluksi jopa 85 prosenttia varoista asevarusteluun. Pienellä Taiwanin saarellaan generalissimus Tsiang Kai-sek ei koskaan luopunut vaatimuksestaan hallita koko Kiinaa. Kiinan tasavallan pakolaishallitusta hän hallitsi itsevaltaisena presidenttinä ja kovin ottein aina kuolemaansa vuoteen 1975 saakka.  Asiantuntijana kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Hafiz al-Assad oli häikäilemätön juonittelija, vailla vertaa, jopa Lähi-idän mittakaavassa - sen myöntävät hänen vihollisensakin. Al-Assad oli julma ja häijy mies, joka nousi valtaan Syyriassa verettömällä vallankaappauksella vuonna 1970 ja valittiin presidentiksi seuraavana vuonna yli 99 prosentin kannatuksella. Kannatusta riitti kuolemaan asti eli vuoteen 2000. Hafiz al-Assad loi valtakautensa aikana pelon ilmapiirin: ihmisiä joita al-Assadin arveltiin katsovan karsaasti ei uskallettu edes tervehtiä. Vuonna 1982 Hafiz al-Assad nujersi venäläisopein äärimuslimien lietsoman kansannousun Haman kaupungissa pommittamalla kaupungin lähes maan tasalle. Henkensä menetti arviolta 20 000 ihmistä. Moraaliset kriteerit eivät merkitse maailmanpolitiikassa paljoakaan. Se on näyttänyt myös hänen seuraajansa ja poikansa Bashar al-Assad, joka on isänsä perinnön vanki.   Asiantuntijana filosofi ja kirjailija Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Ibn Saud perusti saudien kuningassuvun, joka nousi valtaan vuonna 1932. Hän oli Saudi-Arabian nykyisen öljyvaurauden luoja, ovela peluri, rohkea ja karismaattinen aavikkosoturi, jolla oli 22 vaimoa.  Ibn Saud kuoli yhtenä maailman rikkaimmista miehistä vuonna 1953. Hänen kuolemasta lähtien Saudi-Arabiaa on hallinnut joku hänen noin 45 pojastaan. Näistä 45 pojasta ja noin 50 tyttärestä on siinnyt tuhansien prinssien ja prinsessojen hovi, niin sanottu absoluuttinen monarkia, jonka viitta ja tikari -kähmintä ovat kuin tositeeveetä parhaimmillaan. Tai pahimmillaan. Kansan osa on olla sivuroolissa, mutta näyttävässä sellaisessa. Vuoden 2022 keväällä Saudi-Arabian sisäministeriö ilmoitti maan teloittaneen 81 ihmistä yhdellä kertaa, joten vain harvoille Saudi-Arabia on taivas maan päällä.  Asiantuntijana toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. Siilejä on myös siirretty etelärannikolla paikasta toiseen. Näin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien siilipopulaatiot saivat alkunsa. Siili on todellinen kulttuurieläin ja monille rakas pihapiirin tuhisija. Siilien elämästä Suomessa ei kuitenkaan tiedetä vielä läheskään kaikkea. Miten ne pärjäävät täällä näin pohjoisessa - pohjoisempana kuin missään muualla? Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Kysy siileistä tai kerro parhaista havainnoistasi. Asiantuntijana studiossa ovat biologian tohtorit Anni Rautio ja Mervi Kunnasranta. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Visuaalinen viestintä vaikuttaa meihin kaikkiin koko ajan. Tutkimusten mukaan visuaalisuus muokkaa yksilön mielipiteitä jopa enemmän kuin kielellinen ilmaisu. Mikä rooli sosiaalisella medialla on informaatiosodassa? Keskustelua mm. sinikeltaisista logoista, fonttien kieltämisestä sekä Hiring for Peace -kampanjasta. Asiantuntijana graafinen suunnittelija Oona Raadelma.

Etelä- Suomessa sammakot ovat jo kutupuuhissa, pohjoisessa ne vasta heräilevät horroksestaan. Kyyt ja rantakäärmeet tulevat koloistaan keräämään kevätauringon lämpöä, ja sisiliskot vipeltävät pälvipaikoilla. Mitä haluat tietää sammakoiden ja matelijoiden kevätpuuhista? Tulevatko sammakot aina samalle lammikolle? Tuntevatko ne toisensa? Ja mitä sitten, jos tuttu lampi onkin kuivunut? Luonto-Suomessa vietetään sammakoiden ja matelijoiden keväistä iltaa. Kysy tai kerro parhaat sammakko- ja matelijahavaintosi. Asiantuntijana kysymyksiin vastaamassa on Jarmo Saarikivi. Toimittajana Vanhankaupunginlahdella on Juha Laaksonen ja studiossa Jyrki Hakanen. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Aurinko kiipeää horisontissa yhä ylemmäksi ja sen lämmittävät säteet saavat maaliskuun tuntumaan jo keväältä. Kaupunkien keskustoissa kura roiskuu ja vesilammikoita kertyy moneen risteykseen. Kerrostalojen välistä kuuluu varpusten ja tiaisten iloinen sirkutus, harmaalokki tekee kierroksia sinisellä taivaalla. Illalla mustarastas aloittaa lumoavan konserttinsa, joka kuuluu vaimeana liikenteen humussa. Luonto-Suomessa otetaan vastaan havaintoja kaupunkien keväästä. Millaisia havaintoja tänä vuonna on jo tehty ja mitä kaikkea vielä voi tulla vastaan. Asiantuntijana on professori Heikki Setälä, toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Runner's High Podcastin jaksossa 62 vastaillaan hierontaan ja lihashuoltoon liittyviin lukijakysymyksiin. Asiantuntijana on juoksuvalmentaja, urheiluhieroja ja uunituoreen High Zone hyvinvointipalvelun uunituore toimitusjohtaja Lasse Karikoski. Studioisäntinä Aki Nummela ja Tero Forsberg.Ai mikä High Zone? Käy tsekkaamassa osoitteesta https://highzone.fi/Muista myös ottaa High Zonen sometilit seurantaan:High Zone Facebookissa: https://www.facebook.com/HighZoneHigh Zone Instagramissa: https://www.instagram.com/highzonefinland/

Hakojölkö, hakokorppunen, harmaakoturi, kinnari, kottonen, mankulainen, motteri, rossi, ryyppö, tirpunen, tolpponen, varppari sekä vilistealainen. Hottiainen, hottinen, krottinen ja rottiainen. Nimilistaa voisi jatkaa pitkään. Varpunen on viihtynyt ihmisasumusten parissa hyvin ja tullut myös meille tutuksi, vaikka ihminen ei aina ole suhtautunut tähän ympärivuotiseen mukavaan lintuystäväämme kovin lämminhenkisesti. Sen pesiä on jopa hävitetty pihapiireistä. Muualla varpusta on osattu arvostaa. Kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumalattaren Afroditen vaunujahan vetivät kyyhkyt ja varpuset. Ja Afroditen poika Amor leikki rakastuneena nimenomaan varpusten kanssa. Kesä 2021 oli varpusille suotuisa. Pesintä onnistui ja nuoria lintuja oli loppukesällä paljon. Mutta pidemmällä aikavälillä varpusilla on ollut vaikeuksia. Mistä alamäki johtuu, voiko varpusia auttaa? Mitä haluat tietää varpusista? Kysy tai kerro mehevimmät tarinasi. Asiantuntijana studiossa on ornitologi Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kun Suomi juhlii itsenäisenä valtiona 104-vuotispäiviään, syntyy helposti mielikuva että kyseessä on itsestään selvä ja looginen historiallinen kaari menneisyydestä tähän päivään. Muistimme ja muistomme kuitenkin tekevät tässä kohdalla meille tepposet. Itsenäisyyden suurena selviytymisihmeenä muistelemme talvisotaa ja kansakunnan uhrautuvaa taistelua ylivoimaista vihollista vastaan. Mutta itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet olivat jo itsessään koettelemus, joista selviäminen itsenäisenä valtiona on lähes yhtä suuri ihme. Vuoden 1918 sisällissota yksin jätti suomalaisiin syvät jäljet, jotka helposti nykyajan katsannossa unohtuvat. Tiedeykkösessä ollaan näiden muistojen jäljillä sekä käydään läpi varhaisen itsenäisyyden hataria askeleita. Asiantuntijana on poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä. Toimittajan on Ville Talola.

Päästyään vallan syrjään kiinni älykäs mielipuoli Iivana Julma nimitti itsensä koko Venäjän tsaariksi vuonna 1547. Tsaari arvonimeä oli Venäjällä käytetty Itä-Rooman keisarista, joten Iivana IV julisti tittelillä visiotaan, jossa Moskova oli Rooman seuraaja ja hän itse Rooman Caesareiden perillinen. Iivana ryhtyi toteuttamaan raakaa strategiaansa raivolla päämääränään luoda Venäjänmaasta uusi Rooman valtakunta. Iivana täytti ympärillään olleet valtatyhjiöt parhaalla mahdollisella tavalla, eli itsellään. Tataarit tapettiin tai pakkosiirrettiin ja moskeijat poltettiin, joten laajentuminen onnistui ilman suurempaa vastarintaa. Nykyään kulttimaineeseen nousseen Iivanan patologisiin mittasuhteisiin yltäneen kostonhimon seurauksena sai alkunsa yksi maailman suurimmista valtioista: Venäjä. Asiantuntijana toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Osittainen auringonpimennys 2021. Koko Suomen alueella näkyy osittainen auringonpimennys 10.6.2021. Mistä auringonpimennyksissä on kyse, mihin kellonaikaan juuri tämä pimennys näkyy, ja miten sitä voi katsella turvallisesti? Asiantuntijana kuullaan professori Markku Poutasta. Haastattelijana toimii Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi). Auringon katselemisesta turvallisesti voi lukea lisää Ursan sivuilta osoitteessa ursa.fi/aurinko.

Markkinointipodcastissa aiheena Googlen viime vuosina tapahtuneet muutokset ja se, miten se vaikuttaa yrityksiin ja miten näyttäytyy käyttäjille. Asiantuntijana podcastissa on Fonectan SEO-asiantuntija Johannes Lindblom, joka kertoo sekä jo tapahtuneista muutoksista että raottaa muutamia lähitulevaisuudessa odotettavia muutoksia. Samalla kun Google on muuttunut, on myös hakukäyttäytymisemme muuttunut. Google vastaa yhä paremmin yhä monimutkaisempiin hakuihin, joten me käyttäjinä myös teemme hakuja monimuotoisemmin. Samalla Googlen kyky hakea tietoa eri lähteistä on kehittynyt, jolloin haut pystyvät yhä paremmin vastaamaan hakijan hakuaikeeseen eli search intentiin.

Joidenkin mielestä se on kurki, kotka tai metso, toiset tykkäävät enemmän karhusta, ilveksestä tai ketusta. Joillekin suosikkieläin voi olla lohi, hauki tai vaikkapa rapu. Myös nokkosperhonen, lehtohepokatti, meduusa, vanamo, mänty ja sinivuokko ovat tunnetusti ihmisten arvostamia lajeja. Mikä on suosikkieläimesi tai kasvisi? Kerro miksi pidät jostain eliölajista erityisesti tai kerro mitä eläintä kaipaat. Asiantuntijana studiossa on Riku Lumiaro. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Mika Saarelainen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Muurahaiset, metsähiiret, ampiaiset, jauhopukit, turkiskuoriaiset, pulut, oravat, sokeritoukat, lutikat. Moniin rakennuksiin hiipii, ryömii, lentää ja hipsuttelee erilaisia kutsumattomia vieraita, joista osa on melko harmittomia, mutta jotkut voivat olla hyvinkin kiusallisia. Miten toimia tällaisten vieraiden kanssa, kannattaako harkita yhteiseloa vai pikemminkin välitöntä eroa? Luonto-Suomen illassa tutustutaan kotien kiusallisiin vieraisiin. Kysy eläimistä joiden kanssa et tule toimeen tai kerro karmaisevimmat tarinasi. Asiantuntijana on tuholaistorjuja Tuukka Kupiainen. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Tutustu sukulaisiisi! Bonobot ja simpanssit ovat lähisukulaisiamme. Asiaa äijäilevistä simpansseista ja bonobohipeistä.Biologisen antropologian dosentti Sonja Koski kertoo lähisukulaistemme valtajärjestelmistä. Kannattaako Kokoomuksen saarnata sosiaalituen väärinkäyttäjistä? Vastasiko Jussi Halla-aho demarien rukouksiin? Taloustutkimus OY:n tutkimusjohtaja Juho Rahkonen analysoi puolueiden linjanmuutoksia. Mutaatiot tulevat. Mitä meidän pitää tietää koronamutaatioista? Asiantuntijana professori Olli Vapalahti.

Tässä jaksossa käymme läpi vapaauinnin tekniikkaa ja siihen liittyviä haasteita. Luvassa paljon vinkkejä tekniikan korjaamisen. Katsomme asiaa myös hieman fysioterapeutin silmin. Asiantuntijana toimii fysioterapeutti ja uinti- sekä triathlon valmentaja Joel "temporeisi" Jokinen ja isäntänä Arttu "tekniikkatohtori" Peltola. https://www.proximafinland.fi/blogi/kestava-vahva-nopea-podcast/vapaauinnin-tekniikka-kestava-vahva-nopea-podcast-proxima-finland/

Radio Novan Yöradio on täällä nyt myös podcastina! Ohjelmaa juontaa Pertti Salovaara apukuskinaan Julius Sorjonen. Asiantuntijana ohjelmassa mukana myös komisario Jyrki Haapala. Yön äänenä Falckin Oona Häkkinen. Yön pimeinä tunteina luvassa on mm. kuulumisia tien päältä, pohdintaa ajankohtaisista aiheista ja tunnelmaa joka on mahdollista vain öisin... Mutta mikä ihme on "purkkiorja"?

Tässä Sales & Marketing Talk Show jaksossa keskustelemme Hennan kanssa: ✔️Minkä takia jokaisen asiantuntijan tulisi olla aktiivinen LinkedInissä? ✔️Mistä löytää aikaa LinkedInin käyttöön? ✔️Mistä aiheista asiantuntijan kannattaa kirjoittaa LinkedIniin? ✔️Mitä työkaluja Henna hyödyntää LinkedInin käytössä?

Tähdenlennot. Mitä tarkalleen ottaen ovat tähdenlennot eli meteorit? Mikä aiheuttaa vuosittain toistuvat tähdenlentoparvet? Tässä Tähtitaivas nyt -podcastin erikoisjaksossa keskitytään tähdenlentoihin, erityisesti tähdenlentoparviin, ja lopuksi puhutaan erityisesti perseidien tähdenlentoparvesta, ja vielä aivan erityisesti vuonna 2020. Asiantuntijana kuullaan Ursan meteoriryhmän vetäjä Jaakko Visuria. Tähdenlennoista utelun suorittaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

  Tässä jaksossa annan viisi käytännön vinkkiä siihen, mitä voit juuri nyt, tänään, tältä istumalta, tehdä oman brändisi asiantuntijana eteen. Iso juttu brändäyksessä on ylittää se oma perfektionistikynnys. Tulla esiin juuri sellaisena kuin olet. Kun sen kynnyksen kerran ylittää, seuraava kerta on jo paljon helpompi.     Tilaa maksuton Brändää osaamisesi -workshop tästä >> Jos et halua kuunnella podcast-jaksoa, lue se tästä: Nyt kun moni meistä tekee töitä siellä keittiön pöydän ääressä, kotisohvalla tai jopa sängyssä. Lapset hyppäävät vähän väliä vieressä ja ehkä päivän aikana ei muista pukeutua saati meikata. Miten ihmeessä tällaisessa tilanteessa, arjen keskellä voisi ajatella brändiä? No itse asiassa tämä on täydellinen tilanne ajatella sitä. Koska juuri nyt meillä kaikilla elämä on muuttunut. Juuri nyt on enemmän kuin koskaan ymmärrystä inhimillisyydelle, luonnollisuudelle ja sille että nyt palataan vähän juurillemme. Brändäyksessä kyse on siitä, että saat ihmiset tutustumaan sinuun, että tulet esiin aitona omana itsenäsi verkossa. Tiedän että monella kuva brändäyksestä on luoda jotain tiettyä mielikuvaa, joka ei välttämättä ole se ihan aito totuus. Mutta älä sinä tee sitä. Brändäyksessä olennaista on auttaa ihmisiä tutustumaan sinuun ja antamaan maistiaisia siitä sun ydinosaamisesta. No nyt kun verkossa kilpailu jatkuvasti kasvaa, aktiivisuus on se mikä ratkaisee. Eli mitä voisit nyt siis heti, saman tien, tehdä oman brändisi eteen? 1. Yksi iso juttu brändäämisessä on kuvamaailma. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja kuvan kautta sinuun pääsee tutustumaan paremmin. Mutta mistä nyt saisi kuvia? Etenkin jos korona-aikana et pääse kuvauksiin tai et halua ottaa kuvia kotona. No se mitä voit nyt tehdä, on lähteä vaikka lapsen tai puolison kanssa kävelylle ja pyydä häntä ottamaan sinusta kännykkäkuvia metsässä, penkillä, minkälaista ympäristöä teillä sitten onkin. Ota kuvissa kasvojesi ympäriltä pois huivit hatut ja lasit, jotta silmäsi ja kasvosi näkyvät. Suosittelen laittamaan meikkiä ennen kävelylle lähtemistä. Valokuvissa sitä kannattaa olla vähän normaalia enemmän. Ellet sitten halua mennä ihan au naturel -linjalla, mikä myös on ihan ok. Sinun ei tarvitse katsoa kameraan, mutta pyydä apulaistasi vaikka näpsimään useita kuvia, ja liiku hitaasti niin saat erilaisia ilmeitä. Kuvia voit käyttää missä vain somekanavassa. Ja okei nämä eivät todellakaan korvaa ammattilaisen ottamia kuvia, mutta myös tällaisia kuvia voi käyttää sosiaalisessa mediassa. Ja se mikä näissä on se juttu, on se että nämä eivät ole selfieitä. Kun teet kuvassa jotain etkä vain poseeraa, niin kuvaankin liittyy jokin tarina. 2. Ota videoita kotona. Teippaa vaikka puhelimesi ikkunaan (näin pääset hyötymään luonnon valosta) ja katso että taustalla ei ole ihan hirveä sotku. Muutaman minuutin videon voi tehdä vaikka päällään seisten, siis kuvainnollisesti. Asiantuntijana keksit varmasti, mitä voisit sanoa. Älä lähde tekemään täydellistä videota, vaan kuvittele että lähetät videon asiakkaallesi, jolle haluat antaa tsemppiä, sparrata häntä ja jakaa jonkin käytännön vinkin. Tai vastaa johonkin useimmin sinulta kysyttyyn kysymykseen. Tärkeintä on, että persoonallisuutesi pääsee esiin ja että vinkkisi on hyödyllinen katsojalle. Mieti tätä nykytilannetta, missä ihmiset juuri nyt ovat, miten voisit omalla osaamisellasi auttaa juuri nyt? Ja jos haluat viedä tätä ajatusta pidemmälle, mieti missä somekanavassa voisit esiintyä videolla säännöllisesti. Jos otat kerralla vaikka 4 parin minuutin videota, sinulla on noin kuukaudeksi videoita julkaistavaksi, jos julkaiset niitä kerran viikossa somekanavallasi. No tiedän, että videoinnin aloittaminen ei ole helppoa. Itse kärsin aivan kamalasta kamerakammosta kun vuonna 2014 aloitin videoiden tekemisen. Nyt olen päässyt kammosta ja pystyn olemaan oma itseni videoilla. Mutta videot ovat huikean hyvä keino brändätä itseään, sillä videoissa saat parhaiten esiin oman intohimosi siihen mitä teet, ihmiset näkevät minkälainen olet ihmisenä, sinun persoonallisuutesi ja olemuksesi. Ja kun saat itsesi esiin, sinulta katoaa kilpailijat. Kyllä, tää kuulostaa rajulta väitteeltä, mutta se on totta. Kun ihmiset tutustuvat sinuun, aitona omana itsenäsi, kun he luovat yhteyden sinuun, kasvaa myös luottamus. Ja sinusta itsestäsi tulee se väline, jolla erotut kilpailussa. Kukaan ei nimittäin voi olla sinä. Vaikka sinulla olisi satoja kilpailijoita, kukaan heistä ei voi olla sinä. Ja väitän, että ne jotka uskaltavat tulla esiin videoilla, uskaltavat tulla esiin, voittavat. Mitä paremmin ihmiset voivat palvelun myyjään luottaa, sitä varmemmin he häneltä ostavat. Ja luottamus syntyy tutustumisen kautta. Joten vakavasti mieti sitä, tai siis heh, älä vakavasti, vaan mieti sitä aktiivisesti, että toisit itsesi videoilla esiin. 3. Erityisesti jos sinulla on lapsia, piiloudu hetkeksi vessaan kännykän kanssa kirjoittamaan someen julkaisua. Vastaa kysymykseen “mitä teit kymmenen vuotta sitten tähän aikaan, ja miten se on muokannut sinusta sellaisen kuin nyt olet?” Kirjoita pieni tarina itsestäsi esimerkiksi LinkedIniin. Jos teet tämän, tägää minut vaikka kommenttiin, olisi kiva lukea tarinasi! Käytä julkaisussa jotain niistä kuvista, jonka lapsesi sinusta otti. Usko vain, ihmisiä kiinnostaa tarinat. Tarina voi olla onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Negatiivisesta tai positiivisesta elämänkokemuksesta. Tuo tarinassasi lukija pimeydestä valoon, jätä hänelle hyvä fiilis. Mitä opit kokemuksestasi? Mitä merkitystä tällä voisi olla omalle kohderyhmällesi? 4.  Onko sinua haastateltu viimeisen vuoden aikana johonkin podcastiin tai lehteen? Esiinnytkö jollain videolla somessa? Youtubessa esimerkiksi? Mistä sinut voi löytää verkossa? Linkitä johonkin haastatteluusi ja kerro siitä jotain. Mitä ajatuksia itselläsi on haastattelusta? Mitä kerrot haastattelussa? Miksi se kannattaisi katsoa tai kuunnella? 5.  No sitten viidentenä: palvelusi. Mitä voisit niistä juuri nyt puhua? Oletko saanut palautetta asiakkaaltasi? Voisitko pyytää palautetta? Mitä jos lähettäisit nyt heti kysymyksen asiakkaillesi, suosittelisiko hän sinun palveluitasi? Tai mikä hänen kokemuksensa on, mitä hyötyä hän on saanut palveluistasi? Se, mitä palveluita tarjoat ja kenelle, miten olet paketoinut palvelusi, luo mielikuvaa sinusta osaajana. Mikä on se ydinjuttu, missä intohimosi on? Mitä haluat yrittäjänä tehdä nyt ja tulevaisuudessa? Minkälaisena osaajana haluat tulla tunnetuksi? Miten haluat että sinua suositellaan eteenpäin? Mikä on se asia missä autat ihmisiä, ja minkälaisia ihmisiä? Mitä ytimekkäämmin saat kerrottua palveluistasi, ilman rönsyilyä, sen parempi. Sen vahvempi brändistäsi kasvaa. Eli mitä selkeämmin ihmiset ymmärtävät sen, mitä teet, sen parempi. Jos teet monenlaista monenlaisille kohderyhmille, sen sekavampi mielikuva osaamisestasi syntyy. Kaikkea kaikille ei koskaan ole hyvä strategia. Jos nyt sulla on sellainen olo että et tiedä mikä on se fokus, se ydin, niin aloita rajaamalla jotain pois. Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka tulet rajaamaan palveluistasi lähivuosina? Mitkä palvelut ovat ytimessä ja mitkä siitä vähän kauempana? Eli tämä viides tehtävänanto nyt taisi hieman rönsytä. Palveluistasi voit puhua monella tavalla, mutta jos nyt tämän päivän tehtäväksi poimisit yhden. Tässä siis tehtävä, konkreettinen sellainen: mieti mikä on ollut mieluisin projektisi tai asiakkaasi viimeisen vuoden aikana. Jos et vielä siitä saanut palautetta, soita nyt heti asiakkaalle. Pyydä häneltä palautetta palvelustasi. Tai kysy puhelimessa, mitä hyötyä hänelle palvelustasi on ollut. Heti sen jälkeen ja pidemmällä tähtäimellä. Kirjoita se ylös ja pyydä lupaa käyttää sitä markkinoinnissasi. Ja julkaise palaute somessa. Jos et saa asiakastasi kiinni niin kerro tarina asiakkuudesta vaikka nimettömänä. Puhu mitä ongelmia asiakkaalla oli ja miten ne ratkaisit ja mikä oli tulos. No tässä oli viisi julkaisuideaa, jotka pystyt toteuttamaan vaikka heti. Mutta jotta et julkaisisi viittä julkaisua nyt heti samana päivänä, mieti josko tekisit nämä julkaisut eri kanavissa, tai josko ajastaisit ne eri päiville. Mieti myös, missä kanavissa asiakkaasi ovat aktiivisimmillaan. Itse suosin somekanavina Facebookia, Linkediniä ja Instagramia. Jokaisessa kanavassa on omat hyvät puolensa. Ja nämä viisi julkaisua sopivat niistä jokaiseen. Paitsi instagramissa videon pituus voi olla maksimissaan 60 sekuntia (ellet tee IGTV:seen jossa videot voivat olla 60 minuuttia. Livenä voit tehdä myös 60 minuutin pituisia videoita). Ja jos teet videoita, kannattaa miettiä, perustaisitko niille Youtube-kanavan. Mutta tässä näin lyhyesti tällä kertaa. Toivottavasti näistä vinkeistä oli sulle hyötyä. Jaa ihmeessä vinkit muillekin!   Tilaa maksuton Brändää osaamisesi -workshop tästä >>

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolosuhteet herättävät meissä ymmärrettävästi kirjon tunteita pelosta ja huolesta syyllisyyteen ja ahdistukseen. Asiantuntijana tässä jaksossa on jo toista kertaa Vahvaradiossa vieraileva kouluttajapsykoterapeutti ja työpsykologi Arto Pietikäinen. Arto auttaa meitä käsittelemään epämiellyttäviä tunteitamme mm. hyväksymis- ja omistautumisterapian keinoin sekä harjoittamaan itsemyötätuntoa ja empatiaa läheisiämme kohtaan tänä epävarmana aikana. Lisäksi keskustelemme miten poikkeukselliset olosuhteet voivat auttaa meitä ehkä pohtimaan arvojamme ja suuntaamaan käytöstämme meille tärkeään suuntaan. Arto Pietikäinen - Joustava mieliMielenterveystalo - koronavirukseen liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminenhannakaisaraninen.comHanskin FacebookHanskin InstagramSound effect: Kinoton

Kettu, naali, susi ja supikoira. Siinä on neljän koiraeläimen kopla, joka ovat monille luonnossa liikkujille jo tuttu, ainakin lehtien palstoilta ja kirjojen kuvista. Ani harva on kuitenkaan kaikkia näitä päässyt luonnossa näkemään. Viides laji, kultasakaali, on toistaiseksi vielä harvinaisempi. Se on havaittu todistettavasti vain muutaman kerran. Mitkä ovat alkuperäisiä, mitkä vieraslajeja ja mitkä tulokkaita? Miten koiraeläimet sopeutuvat Suomen luontoon? Mikä merkitys niillä on ekosysteemissä? Kysy koiraeläimistä tai kerro mehevimmät havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Jos antaa toiselle suuremman lahjan, usein on hyvä miettiä lahjaan liittyviä veroseuraamuksia. Miten voi säästää lahjaveroissa? Entä paljonko veroa menee, jos myy heti saamansa lahjan? Asiantuntijana verojuristi Tero Hämeenaho Veronmaksajista. Toimittaja Satu Alavalkama.

Tällä viikolla käsittelemme kaupunkien energiahuoltoa ja erityisesti kaukolämpöä. Asiantuntijana jaksossamme on tekniikan tohtori Arto Nuorkivi. Minkälaista tietoa kaavoittajat ja kaupunkisuunnittelijat tarvitsisivat energiahuollosta? Entä miksi elokuvissa New Yorkin katujen alta puskee höyryä? Kuuntele, niin tiedät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. 1800-1900-luvun vaihteesta on kirjallisia tietoja, kuinka siilejä siirrettiin etelärannikolla paikasta toiseen. Näin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien siilitkin saivat alkunsa. Kaikki kansalaiset eivät olleet uudesta otuksesta mielissään, kirjatietojen mukaan piikkisiä uudisasukkaita myös teilattiin. Osa ihmisistä jopa pelkäsi siilejä. Myöhemmin siiliä alettiin arvostaa sen sympaattisen olemuksen vuoksi. Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Soita ja kysy siileistä tai kerro parhaista havainnoistasi. Asiantuntijana studiossa on tohtorit Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Mikä tekee hitistä hitin? Heikelän ja Särren hitin anatomiaan pureutuvan trilogian kolmannessa osassa analysoidaan klubihittejä. ”Jos puhutaan oikeasti aidosta musiikista, puhutaan teknosta”, jyrähtää Jussi Heikelä ja johdattaa keskustelun EDM-musan maailmaan. Millainen on hyvä tanssimusahitti? Tehdäänkö elektronista musaa käyttötarkoitus edellä? Asiantuntijana jaksossa suomalaisen DJ-skenen uranuurtaja ja YleX:n musiikkipäällikkö Roberto Rodriguez. Työryhmä: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Mikä yhtiömuodoksi uudelle yritykselle? Miten erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä verotetaan? Asiantuntijana johtava verojuristi Juha Koponen, toimittaja Satu Alavalkama.

Paksuhko, pörröinen, karvainen ja melko värikäs. Lentää melko rauhallisesti ja aika viilleässäkin säässä. Rauhallinen olemukseltaan ja kasvien kannalta erittäin tärkeä. Näillä tuntomerkeillä pitäisi päästä kyseisen eläinryhmän jäljille. Kyse on siis kimalaisista. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä tarkkaillaan pääkaupunkiseudun kimalaiskuningattaria. Asiantuntijana on kimalaisista kirjan kirjoittanut Seppo Parkkinen.

Mitkä terveet elämäntavat?! "Heti kun heräsin - vessaan. Ensimmäinen hörppy kahvia - vessaan. Ennenkun lähen kouluun - vessaan." Tässä jaksossa pohditaan erilaisia elämäntapoja, kun matkassa on mukana myös IBD. Asiantuntijana gastroenterologi Perttu Lahtinen. Suoli suorana on Crohn ja Colitis ry:n podcast-sarja elämästä IBD:n kanssa. Sarjaan äänensä antavat IBD:tä sairastavat Simo ja Henna-Maria, sekä alan asiantuntijat. Tervetuloa mukaan! Sarja on tuotettu yhteistyössä lääkeyhtiö Takedan sekä strategia- ja sisältötoimisto Myy Agencyn kanssa.

EU:n huippukokouksessa Brysselissä on väännetty yömyöhään Brexitin jatkosta. Mitkä ovat viimeisimmät käänteet? Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta selventää. Hallitusneuvottelut jakavat kansaa Virossa. Ulkomaanlehtikatsauksen Tallinnasta toimittaa Risto Vuorinen. Yle julkaisi puoluekannatusmittauksen. Mitä se ennustaa vaalitulokseksi? Pohtimassa politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä, pääkirjoitustoimittaja Susanna Ginman HBL:stä ja johtaja Karina Jutila tutkijayhteisö e2:sta. Kolumnisti Tuukka Tervonen pitää salaliittoteorioita lohdullisina todellisuuten verrattuna. Ruotsissa uutta puhtia saanut Me too -keskustelu käy nyt kuumna kansallisteatteri Dramatenin liepeillä, kertoo kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen Tukholmasta. Eilinen oli tähtitieteen tutkijoille ja harrastajille suuri päivä. Mitä kuva mustasta aukosta merkitsee? Asiantuntijana tohtorikoulutettava Sissi Enestam Aalto-yliopistosta. Pirjo Auvinen juontaa.

Raha liikuttaa maailmaa. Mitenkäs musiikissa? Asiantuntijana musiikin tohtori Markus Mantere, ihmettelijänä Mika Lintu. Käsikirjoitus: Markus Mantere,

Musiikki ja politiikka. Kuinka ne sopivat yhteen? Asiantuntijana musiikin tohtori Markus Mantere, ihmettelijänä Mika Lintu. Käsikirjoitus: Markus Mantere,

Mikä tekee musiikista erityisen suomalaista? Asiantuntijana musiikin tohtori Markus Mantere, ihmettelijänä Mika Lintu. Käsikirjoitus: Markus Mantere,

Miten kasvipohjaiset hiusvärit eroavat perusmarkettien kemikaalikimaroista? Tämä on kysymys, joka Ruohonjuuren asiakkaita toisinaan askarruttaa. Asiantuntijana tässä podcastissa luonnonkosmetiikan moniosaaja Tiia Tyynysniemi. Haastattelu luettavissa myös Ruohonjuuren blogista: https://www.ruohonjuuri.fi/ekotietoa/kasvipohjaiset-hiusvarit-varjaa-hiukset-hoitaen/

Työn piti irrota paikasta, mutta niin ei olekaan käynyt. Onko tämä muuttumassa? Onko toimistoilla tulevaisuutta? Voiko töitä tehdä sängystä? Miten käy työmatkoille, jos tulevaisuudessa työn suorittaa robottiavatar? Tässä jaksossa tutustutaan työtilojen tulevaisuuteen ja keskustellaan siitä, miten työn tekemisen paikka pitäisi valikoitua. Asiantuntijana kuullaan MOWin kapteenia Elmeri Kaukoa ja keskustelua vievät eteenpäin työpäivämuotoilijat Aku Varamäki ja Paula Helle. Tämän jakson tarjoaa MOW, Mothership of Work. Psst! MoW tarjoaa podcastin kuulijoille -50% alennusta kuukausimaksusta kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Etu koskee kaikkia kuukausijäsenyyksiä. Lisäksi kuulijat saavat 10 x Day Passin hintaan 150eur (+alv). Ale Ei koske Day Passejä eikä neukkareita. Tarjous on voimassa 31.5.2019 asti. Edun saat käyttöösi koodilla lausumalla tiskillä ääneen salasanan “Future Proof”.

“Ilman luontoa en voi hyvin. Tiedän monen ajattelevan kanssani samoin. Siksi olen hyvin ahdistunut kaupunkikotimme ympäristön täydennysrakennussuunnitelmista Herttoniemessä”, kertoo helsinkiläinen Maija. Lapsuudella on suuri merkitys siihen syntyykö ihmiselle luontosuhde vai ei. Luontosuhteen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa ympäristö, perhe, elämäntapa ja sanallinen kasvattaminen. Asiantuntijana ohjelmassa on ekoteologian ja ympäristökysymysten tutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Lisäksi ohjelmassa kuullaan ihmisten lähettämiä ajatuksia ja tuntemuksia, joita luonto heissä herättää. Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak. Muut ohjelmassa äänessä olleet henkilöt olivat Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Susanna Vainiola, Tatu Tamminen, Jouni Kenttämies, Salla Matusiak ja Laura Koso.

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Asiantuntijana studiossa on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajana on Juha Laaksonen.

Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä pääsee myös seuraamaan lintujen käyttäytymistä ja voi tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja. Ohjelmassa kuullaan, miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka ja mitä lajeja talvikaudella pihapiirin voi tulla. Asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina Juha Blomberg ja Juha Laaksonen.

Kärppä, lumikko, minkki, hilleri, kettu, supikoira. Suomen luonnossa hiippailee, väijyy ja saalistaa useita eläimiä, jotka tappavat syödäkseen. Pienimmät niistä eivät keskity ainoastaan saalistamiseen vaan ne joutuvat itsekin olemaan alati varuillaan. Luonto-Suomen pienpetoillassa puhutaan nisäkäspedoista sekä kuullaan kohtaamisista näiden karvaturrien kanssa. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.