Podcasts about kuun

“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja For All Mankindissa. Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy. Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Koskaan aikaisemmin ei kiinnostus Kuuta kohtaan ole ollut näin korkealla. Kuuhun on lähetetty viime vuosina peräti kymmenen luotainta ja laskeutujaa, yksi on parhaillaan matkalla ja tekeillä on yli 30 uutta lentoa Kuun luokse tai sen pinnalle. Ihmiset ovat käyneet Kuussa vain kuusi kertaa, eikä kukaan ole käynyt sen lähelläkään sitten joulukuun 1972. Mistä vuosikymmenien hiljaiselo on oikein johtunut? Nyt Yhdysvaltain vetämä kansainväinen Artemis-hanke on kuitenkin viemässä ihmisiäkin takaisin Kuun pinnalle. Ensimmäinen miehitetty lento on lähdössä joulukuussa 2024. Pienessä aluksessa Kuuta kiertämään lähtevät yhdysvaltalaiset Reid Wiseman, Victor Glover ja Christina Koch sekä kanadalainen Jeremy Hansen.He kertovat tässä Tiedeykkösessä tulevasta lennostaan ja valmistautumisesta siihen. Mukana ohjelmassa on myös saksalaisastronautti Alexander Gerst, joka saattaa hyvinkin olla ensimmäinen eurooppalainen kuulentäjä. Nasan kuualuksesta vastaava johtaja Howard Hu puolestaan kertoo miten viime vuonna tehty koelento sujui ja miten Orion-nimistä kapselia varustetaan tulevia ihmislentoja varten. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Kesäkuu meni markkinoilla rauhallisissa merkeissä sekä osake- että korkomarkkinoiden ollessa kevyessä myötätuulessa. Euroopan keskuspankki nosti jälleen ohjauskorkoaan ja kovistelee edelleen uusilla koronnostoilla inflaation tahdin ollessa edelleen vauhdikas. Kuuntele OP:n strategi ja salkunhoitaja Harri Kojosen tuoreet kuulumiset markkinoilta.

Juhani Siljon runo "Kesäkuun laulu" on ylistys alkavalle kesälle. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Jalmari Laine.

Päivän mietelauseena on Saima Harmajan runo Kesäkuun sade, se on poiminta kokoelmasta Sateen jälkeen, vuodelta 1935. Mietelauseen on valinnut Raili Tuikka. Runon lukee kuuluttaja Juha Salomaa.

Markkinat ovat nyt odottavissa tunnelmissa, kertoo OP:n strategi ja salkunhoitaja Harri Kojonen. Toukokuu on jatkanut huhtikuun tapaan rauhaisaa kulkuaan. Korot ovat korkeammalla kuin vuosiin, mutta vielä niiden vaikutus talouteen ei ole todella näkynyt. Inflaatio on kuitenkin alenemassa, ja korkomarkkinoilla on ollut toiveita korkojen pikaisesta laskemisesta.

Ihminen valmistautuu palaamaan Kuun pinnalle. Sekin on pukeutumiskysymys.

Tänään todistammekin jotain aivan erityistä, nimittäin Kuun Pimeä Puoli-yhtyeen keikkaa liveäänitteenä suoraan yhtyeen treenikseltä! Linkkilöitä: KotisivutFacebookYoutubeSpotify

Katri Valan Kuun alla ja Elämä -runot kokoelmasta Pesäpuu palaa. Wsoy 1924. Kuuluttaja Olli Kari.

Asumiskulut. Suomen Nato-jäsenyys. Ukraina. Kuun tutkiminen. Sääennuste.

Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä Juha Kokkonen ja Oskari Manninen.

Yksi myönteinen viikko vuodessa. Pitäisi opetella kiittämään. Negatiivinen voi olla positiivinen. Positiivisia vaiheita. Uteliaisuus on hyvästä. Jokainen voisi tehdä yhden hyvän teon viikossa. Miten nuoret likat voi olla niin onnellisia? Alapään sanalle korvike. Selkäkipuun apua. Runo. Rakkaimmat tuoksut. Pyöräily on hyödyllistä. Kirjastojen palvelut säilytettävä ennallaan. Kalastusmuistoja. Sananlasku. Heinäkuun aurinko. Ihanaa, kun nurkat kuivuu. Ei tarvitse hautakukkia kastella. Yhteisöllinen Näädänmaa. Kiitos syöpälääkärit, menneet taksisukupolvet, verohallinto ja poliisi. Sopuisa ja naisvoimainen hallitus. Hyvää kesälomaa kansanedustajille! Eläkkeellä oleminen on osa ihmisen elämää. Muutto palvelutaloon. Eläkettä jää säästöön. Tänään oli hyvä päivä. Pitkän iän salaisuus. Saunomisesta. Toimittaja: Laura Haikala Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Osakemarkkinat jatkoivat toukokuussa alamäkeään, joskin elpyen toukokuun loppua kohden. Korkomarkkinoilla pöly alkoi samoin laskea korkojen nousun pysähdyttyä ja yrityslainojen riskilisien kavennuttua. Yhdysvaltojen osalta korkotaso kääntyi jopa laskuun markkinan ryhdyttyä toden teolla pohtimaan taantuman tai laman mahdollisuutta. Inflaatio pysyttelee edelleen korkeana, mutta on todennäköistä, että se rauhoittuu nykyisiltä hyvin korkeilta tasoiltaan kesän edetessä.

Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa -kuunnelmasarja voitti Sokeain kuunnelmapalkinnon 2021. Palkinto jaettiin nyt 55. kerran. Airut-lehden äänijutussa käsikirjoittaja Kati Kaartista ja Armin roolin näytellyttä Minka Kuustosta haastattelee laulaja ja valmentaja Riikka Hänninen. Kuva: Jukka Lintinen / Yle. Tämän äänijutun tekstivastineen voi lukea Airut-verkkolehdestä: airutlehti.fi/tekstivastineet/tekstivastine-sokeain-kuunnelmapalkinto-2021. Lue myös Airut-lehden "Armi Aavikko: Paperinukesta kokonaiseksi ihmiseksi" -artikkeli: airutlehti.fi/2022/airut-2-2022/armi-aavikko-paperinukesta-kokonaiseksi-ihmiseksi.

Vähiin käy ennen kuin loppuu – pimeät yöt, nimittäin. Huhtikuussa pimeät yöt loppuvat maassamme kaikkialta paitsi eteläisimmästä Suomesta. Vielä kuitenkin ehtii tarkkailla yötaivasta. Kuun lopulla iltataivaalla vierailee Merkurius, ja kapeaa kuunsirppiä on nyt kaikkein helpointa havaita. Meteorikauden päättää kuun lopun tähdenlentoparvi Lyridit, joiden emokomeetta johdattaa keskustelun kauas aurinkokunnan ulko-osiin. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Doctorcast es el podcast musical de Dr. Rai en el que semana con semana nos muestra una selección de excelentes canciones para disfrutar a todas horas y cualquier lugar. EL USO DE LAS CANCIONES ES SIN FINES DE LUCRO. Sigue a Kuun Mx en todas sus redes sociales: Facebook: www.facebook.com/KuunMX Instagram: www.instagram.com/kuun.mx Soundcloud: @kuun-salazar Sigue a Dr. Rai en todas sus redes sociales: Facebook: www.facebook.com/DoctorRai Instagram: www.instagram.com/DrRai_ Twitter: twitter.com/DrRai_ Escucha Las Favoritas del Dr. Raí en Spotify: https://open.spotify.com/show/3EENnPhEikxrAEbBNSvfIv?si=d9662f1ec22a44b1 Y mis tracks originales: open.spotify.com/track/72DuKigG9f…qORbGvgsjvJ4ih0Q open.spotify.com/track/2iNG9qp1ER…KLRGWx1QvvgGG4iA Tracklist: Mixed by Dr Rai: 1. Peggy Gou - Starry Night 2. Delicious Inc. - Eau De Chanté (For Men) 3. DJ S.K.T, Iris Gold - 4AM In London (Harry Romero Extended Remix) 4. Take It Back (Kevin McKay Extended Edit) 5. Sr Funkie - Revelation 6. Finiq - Oasis 7. CID - Duro Mixed by Kuun Mx: 1. Onsra - Funky Town 2. MoonDark, DJ Wady, Sean Finn - Pasilda (DJ Kone & Marc Palacios Remix) 3. Sofi Tukker - Drinkee (Vintage Culture & John Summit Extended Mix) 4. Dani Masi; Feria - Muchacho (Original Mix) 5. Dennis Ferrer; DISCIPLES; - Whisper (John Summit Extended Mix) 6. OFFAIAH - Soldier (Club Mix) 7. Dj Chus; David Penn; Caterina - Baila (Dennis Ferrer Bergentine Remix) 8. Sllash & Doppe - African Vibes (Extended Mix) 9. Sr. Funkie - Miedos (Original Mix) (Unrealesed)

Tässä jaksossa keskustelen joogaopettaja Miska Käpin kanssa itämerensuomalaisesta viisausperinteestä. Tutkimme myyttien merkitystä ihmismielelle nykyaikana ja muinaisina aikoina. Keskustelemme myös suomalaisen perinteen kultapaikkauksesta (kintsugi) intialaisen viisausperinteen avulla, sekä pohdimme auringon ja kuun aspekteja joulunajan juhlissa. Saamme myös vinkkejä juhlien viettämiseen suomalaisen perinteen näkökulmasta. Jakson lopussa kuullaan kappaleeni "Kuun ja auringon yhteenkutominen", joka myös yhdistelee intialaista ja suomalaista perinnettä. Kappaleen voi kuunnella myös videon kera osoitteessa https://youtu.be/vtPNa2hTZpM (Sävellys, sovitus, laulu, rummut ja shakuhachi: Ari-Pekka Skarp) --- Send in a voice message: https://anchor.fm/mielen-laboratorio/message

Apollo 11 oli vuonna 1969 tehdyn ensimmäisen miehitetyn kuulennon nimi. Lennon miehistöön kuului lennon komentaja Neil Armstrong, komentomoduuli Columbian pilotti Michael Collins ja kuumoduuli Eaglen ohjaaja Edwin ”Buzz” Aldrin. Ensimmäinen kuulento oli ihmiskunnan historian merkittävimpiä tapahtumia, mutta se alkoi vähitellen kerätä epäilijöitä. Teorioiden alkuunpanijana nähdään yleensä amerikkalainen kirjailija Bill Kaysing, joka julkaisi vuonna 1972 omakustanteisesti teoksen "We Never Went to the Moon: America's 30 Billion Dollar Swindle". Kaysingin esittämät salaliittoteoriat jäivät elämään ja edelleen esimerkiksi vuonna 2019 21% 24-35 -vuotiaista briteistä uskoi kuulentojen olleen huijausta (Opinium Research, UK). Kuvattiinko laskeutuminen Kuun pinnalle studiossa ja miksi Kuussa ei ole käyty enää vuoden 1972 jälkeen?

Marraskuussa 2021 on tarjolla monta todella vaikeasti havaittavaa asiaa! Jupiterin ja Saturnuksen lisäksi taivaalla ovat oppositiossa olevat Uranus ja Ceres. 19.11. tapahtuu hyvin kummallinen kuunpimennys, ja leonidien meteoriparvikin piilottelee Kuun loisteessa. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Lokakuun ensimmäisessä jaksossa Laurin vieraana on Kuun Pimeä Puoli-yhtye, johon tutustumme sekä haastattelun että biisien muodossa.

Nykykäsityksen mukaan oli vain pienestä kiinni, että kuu ja maa törmäsivät toisiinsa yli neljä miljardia vuotta sitten. Nyt maa ja kuu ovat toisilleen kuin vanha aviopari, ne ovat vaikuttaneet toisiinsa koko pitkän yhteisen historiansa ajan. Jos onnekasta törmäystä ei olisi tapahtunut, maapallolla tuskin olisi elämää. Kuu on muokannut olosuhteita maapallolla elämälle suotuisaksi monin eri tavoin. Kuun merkityksestä meille ja maapallolle kertoo geologian dosentti, yli-intendentti Arto Luttinen Helsingin yliopistosta Luomuksesta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Cargotecin sijoittajasuhdepäällikkö Aki Vesikallio ja viestintäpäällikkö Martti Henttunen käyvät läpi 28.7.2021 julkaistua Cargotecin tammi-kesäkuun 2021 puolivuosikatsausta.

Suur-Hollola-ajo on Lahdessa Jokimaan raviradalla vuosittain järjestettävä lämmiveristen ravihevosten suurkilpailu, joka järjestetään perjantaista sunnuntaihin 2-4.7.2021. Kesän suurinta ravipottia tavoittelee Suur-Hollola-Ajossa 30 huippuravuria. Suur-Hollola raveihin rakentuu uusi lasten leikkialue sekä keppihevosrata. Suur-Hollolaan pääsee Lahden keskustasta kätevästi ilmaisella ravibussilla. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti Jokimaan toimitusjohtaja Niko Solkiolle, kuuntele haastattelu: Lisätietoja tapahtumasta

Mikä maksaa? -ohjelman kesäkuun vieras on tänään kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finer. Finnwatch tunnetaan tutkimuksistaan ja raporteistaan, joilla yritykset pyritään saamaan toimimaan vastuullisemmin ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Onnistuuko maailman parantaminen näin?

Kesäkuun vieras: Olli Rehn. Suomen Pankki julkisti tuoreimman talousennusteensa muutama päivä sitten. Millaiset talouskasvun ajat ovat edessämme? Tätä kysytään ohjelmassa Mikä maksaa?, jossa kesäkuun vieraana on tällä kertaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Runot Meren pisar ja Kesäkuun laulu Juhani Siljon runokokoelmasta Maan puoleen. WSOY 1914. Runot on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Heikki Puskala.

Kesäkuun vieraana MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi, jolla on takanaan poikkeuksellinen työvuosi.

Kesäkuun vieras: Tehyn ekonomisti Ralf Sund.

Nasa suunnittelee valloittavansa Kuun uudelleen lähivuosina. Kuusta on löytynyt vettä ja Nokia aikoo rakentaa Kuuhun 4G-verkon. Tietokirjailija ja tiedetoimittaja Markus Hotakainen kirjoittaa kolumnissaan Tähdet ja avaruus -lehdessä, kuinka kieli kehittyy ja Kuun valloituksessa käytetyt sanat ovat saattaneet olla tuttuja jo esi-isillemme. Päivän mietelauseen on valinnut Nina Naakka. Lukijana on Jari Aula.

Mikä maksaa? -ohjelman kesäkuun vieraana tavataan emeritusprofessori Markku Kuisma - yhtiöhistorioiden suomalainen supertähti. Puhetta Kuisman työurasta, kapitalismin nykytilasta ja hyvän yhtiöhistorian kirjoittamisesta. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Kasper ja Mikko kylpevät kuun valossa.

Kesäkuun vieraana on pitkän linjan ekonomisti, työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Puhetta koronan jälkeisestä taloudestamme, taloustieteistä ja Vihriälän työurasta. Myös Vimpelin Veto ja Miekankosken karjalanpiirakat mainitaan.

Oletus on, että iso osa maailmankaikkeuden massasta koostuu pimeästä aineesta. Villissä ideassa oman maailmamme rinnalla kulkee pimeästä aineesta koostuva varjomaailma, joka pitää sisällään tähtiä, planeettoja ja eläviä olentoja. Voisivatko pimeän aineen maailman olennot viestiä meidän kanssamme? Juuso Pekkisen haastateltavana on John Hopkins -yliopistossa työskentelevä kosmologi ja fyysikko Tommi Tenkanen. Minkälaisin laittein ja menetelmin pimeän aineen vaikutus maailmankaikkeuteen voidaan havaita ja miksi kosmologit haluaisivat rakentaa radioteleskoopin Kuun pimeälle puolelle? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Huhtikuu on raha-aiheiden kuukausi Villapaitaseurassa. Kuun ensimmäisessä jaksossa puhuttaa säästäminen. Meri jakaa käytännön vinkkejä siihen, kuinka kulut pysyvät kurissa. Juho pohtii, miksi keskusteluissa toistuu ajatus siitä, että jokaisen pitäisi säästää. Huom. Jakso on äänitetty ennen epidemiaa sekä sosiaalisen eristäytymisen ohjeistusta. Lähteet: Futucast: #61 Martin Paasi | Rahapodi https://open.spotify.com/episode/522xp02azec5t0flDin1vm// Marie Kondo: KonMari (Bazar 2018)

Tämän juttusarjan haastatteluja tehtäessä ei ollut minkäänlaista tietoa siitä, että maailma on sarjan julkaisemisen aikaan pantu säppiin vaarallisen tartuntataudin vuoksi. Koronakriisin keskellä ekologinen jälleenrakennus tuntuu asialta, joka voisi odottaa.Kun pöly laskeutuu, voi asiaa tarkastella myös laajemmin. Korona on paljastanut, miten haavoittuvaisia maailmanlaajuisiin riippuvuuksiin sidotut yhteiskunnat ovat. Samalla se on pakottanut katsomaan lähelle, pieniin, arkisiin ja usein huomaamattomiin asioihin. Läheiset ja kodin ympäristö tulevat lähemmäksi, hyvässä ja pahassa. Lähelläkin on kauneutta, ja yhteisössä voimaa – jopa etäyhteyksin. Toisaalta paikalleen juuttuminen ja tulevan pelko ahdistavat. Korona on myös näyttänyt, että ihmiskunta kykenee ratkomaan suuria ongelmia nopeasti. Sekä politiikassa että makrotaloudessa voidaan tehdä tarvittaessa hyvin suuria päätöksiä. Koronakriisin jälkeen koittaa jälleenrakennuksen hetki. Koulut avautuvat ja yrityksiä nousee jaloilleen. Syntyy myös paljon uutta. Tämä kaikki voi olla ekologista tai vähemmän ekologista, riippuen rakentajien tahdosta.Kriisin jälkeen tulee myös tapahtumien henkisen työstämisen aika. Mitä enemmän kriisin aikana tuhoutuu, sitä enemmän tarvitaan henkistä jälleenrakennusta. Hyvin usein historiassa tämä puoli jälleenrakennuksestaon jäänyt kaikkein pienimpään osaan. Sillä puolestaan on ollut arvaamattomia seurauksia, jotka ovat ulottuneet sukupolvien yli. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeinen henkinen jälleenrakennus on Suomessakin vielä osin kesken. Miten maailmaa rakennetaan uudestaan niin, että sielukin pysyy mukana? Tapio Nykäsen haastateltavina Jälleenrakennus 2.0 -sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa ovat tutkijat Tere Vadén ja Karoliina Lummaa BIOS-tutkimusyksiköstä ja kulttuurihistorian professori Marja Tuominen Lapin yliopistosta.

Helmikuu 2020. Helmikuun jaksossa mietitään perusaiheiden ohella mm. Betelgeuse-tähden himmenemistä, Siriuksen tuikkimista sekä Kuun meille näkyvää pintaa. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Tammikuu 2020. Venus kipuaa korkeammalle iltataivaalla, ja 10.1. illalla nähdään Kuun puolivarjopimennys. Onko viime vuosien tammikuisilla kuunpimennyksillä joku yhteys? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Uusi kuu on voimallista manifestoinnin aikaa jolloin on hyvä unelmoida suuresti ja aloittaa uusia projekteja! Anu kertoo neljästä eri kristallista jotka voivat auttaa sinua luomaan unelma elämäsi. Tämä on tältä erää viimeinen jakso mutta podcast jatkuu edelleen viikoittain englanninkielisenä osoitteessa http://www.crystallinegoddesspodcast.com  Anun kotisivu: http://www.elamankeha.com    

Heinäkuun 20. päivänä juhlitaan ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen 50-vuotispäivää, mutta meneillään oleva uusi ryntäys Kuuhun ei liity mitenkään puolen vuosisadan takaisiin Apollo-lentohin: Kuu on edelleen kiinnostava tutkimuskohde ja pian siellä on myös kaupallista toimintaa. Avaruusjärjestöjen lisäksi kuulentoja suunnittelevat ja tekevät nyt myös yksityiset yritykset. Tiedeykkösessä pohditaan mistä tässä uudessa kuukuumeessa on kysymys. Milloin ihmiset marssivat jälleen Kuun pinnalla? Minne siellä kannattaisi laskeutua ja miksi? Mistä Kuu on peräisin ja mitä sen tutkiminen meille kertoo? Missä Apollo-lentojen perintö näkyy nykyisin? Toimittaja Jari Mäkisen vieraina ohjelmassa ovat tutkijat Jarmo Korteniemi ja Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutista sekä Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström. Kuvassa taiteilijan näkemys tulevaisuuden kuututkijoista. (Kuva: Nasa) Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Tämän viikon jaksossa Teemu Muhonen, Tuija Siltamäki ja Milka Valtanen keskustelevat sotesta, Antti Rinteen komiteoista ja suomalaisen median Trump-fiksaatiosta. Lisäksi luodaan katsaus mätäkuun uutisiin, kuten James Bond -uutisankkaan ja Tekirin kyselyyn vihatuimmista suomalaisista.

Cargotecin sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen ja viestintäpäällikkö Martti Henttunen käyvät läpi 18. heinäkuuta julkistettua Cargotecin tammi–kesäkuun 2019 puolivuosikatsausta. Hanna-Maria haastattelee Inderesin kokenutta analyytikkoa Erkki Vesolaa.

Flagstaff on sympaattinen metsätalous- ja yliopistopaikkakunta Arizonan ylänköalueella. Siellä on puita, rautatie ja maailman parhaiten säilynyt törmäyskraatteri. Etenkin kun sen lähellä on kuumaista tulivuorialuetta, suuri geologian tutkimuslaitos ja tähtitieteellinen observatorio, ei ollut lainkaan ihme, että paikasta muodostui tärkeä paikka Kuun tutkimuksessa ja sinne lentäneiden astronauttien koulutuksessa. Tässä osassa pohditaan myös laajemmin Apollojen tieteellistä antia sekä ihmetellään kuuautoja.

Sarjan viimeinen etappi on hillitty, jopa tylsä pääkaupunki Washington. Sinne on kärrätty suuri määrä Apollo-lentojen historiaa esille Smithsonianin museoihin, joten tämä osa sopii erinomaisesti Apollo 11 -lennon kyytiin hyppäämiseen, seuranneiden lentojen tulosten miettimiseen ja myös koko Apollo-ohjelman tilinpäätöksen tekemiseen. Washington on myös oikea paikka pohtia politiikan vaikutusta Nasan tekemisiin. Aivan lopuksi katsotaan kristallipalloon: milloin ja miten ihminen palaa Kuun pinnalle?

Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua. Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla. Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta. Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. (Kuva Nasa) Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

Miltä näyttää työeläkejärjestelmämme kestävyys? Entä mikä tekee Suvi-Anne Siimekselle kesän?

Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua. Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla. Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma lähetetään ja tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta. Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuvassa Apollo 9:n laukaisu 3.3.1969 Kennedyn avaruusasemalta Floridasta. (Nasa)

Monet joutuvat viettämään joulun pyhät työssä. Niin myös Kansainvälisellä avaruusasemalla olevat astronautit juhlivat joulua ja vuodenvaihdetta kaukana kotoaan. Joulua kuitenkin juhlistetaan avaruudessa, mutta niin juhlitaan myös muita merkkipäiviä – pienet kemut silloin tällöin tuovat vaihtelua muuten varsin monotoniseen työntekoon. Avaruuslentäjät tekevät monenlaista tutkimusta aseman kolmessa eri laboratoriomoduulissa, pitävät jalkapallokentän kokoista asemaa toimintakunnossa ja huolehtivat fyysisestä kunnostaan, joka ilman päivittäisiä kuntoiluhetkiä rappeutuisi nopeasti painottomuudessa. Olennaista avaruusaseman toiminnassa on itse asiassa arki, sillä kun aikanaan ihmiset lähtevät matkoille kohti toisia planeettoja tai tekemään työtä Kuun pinnalla, on avaruusasemalla kerätyt kokemukset pitkistä avaruuslennoista todella tärkeitä. Arjen vastapainona mielialaa kohottavat juhlat ovat tärkeässä osassa. Niinpä kun asemalla on avaruuslentäjiä monista eri maista, juhlitaan kiertoradalla joulun lisäksi myös pakkasukon tulemista, kirsikkapuiden kukkimista ja monia muita kansallisia juhlapäiviä. Millaisia ovat juhlapäivät avaruudessa? Kuinka siellä sujuu arki? Mitä asemalla oikein tehdään? Astronautit ja kosmonautit kertovat ohjelmassa elämästä ja työnteosta maapallon kiertoradalla. Toimittaja Jari Mäkinen (Kuva: Nasa)

Olemme eläneet avaruusaikaa jo yli 60 vuotta, sillä ensimmäinen satelliitti laukaistiin Maata kiertämään lokakuussa 1957. Sitä seurasi kylmän sodan värittämä, kiihkeä 1960-luku, jonka aikana opeteltiin avaruuslentämisen perusteet ja lopulta laskeuduttiin myös Kuun pinnalle. 70-luku toi mukanaan suuren määrän avaruuden arkisia sovelluksia, jotka 80-luvulla muuttuivat tylsän tavallisiksi. Nyt etenkin tietoliikenne-, tiedonvälitys- ja navigaatiosatelliitit ovat niin olennainen osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, ettemme kiinnitä niihin enempää huomiota kuin katujen asfalttiin. Tiedeykkösessä käydään läpi tärkeimmät merkkipaalut ihmiskunnan avaruuden valloituksen historiasta ja katsotaan, missä kaikessa avaruus näkyy nykyisin ympärillämme. Jos olet hukassa kaikkien avaruustoimista kertovien pikku-uutisten seassa, niin tämä ohjelma antaa sinulle koko kuvan siitä, mitä avaruudessa tapahtuu ja miten tähän on tultu. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen Kuva: Astronautti John Glenn menossa kapseliin. Nasa

Kesäkuun vieraana Palvelualojen ammattiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja, jonka ura ay-liikkeessä alkoi teini-ikäisenä lähettinä. Millainen työmarkkinailmapiiri Suomessa vallitsee?

Mikä maksaa? –ohjelman kesäkuun vieraana on tällä viikolla Teknologiateollisuuden uusi työmarkkinajohtaja Minna Helle, joka uuden tehtävän vuoksi jätti valtakunnansovittelijan viran ennen aikaisesti keväällä. Mitä vuodet valtakunnansovittelijana opettivat ja millaiset eväät ne antoivat uuteen tehtävään? Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Suomalaiset asuntomarkkinat ovat jakautuneet kahtia - mikä ratkaisuksi? Entä mikä on Vuokraturvan menestyksen salaisuus? Juho-Pekka Rantalan vieraana on Timo Metsola, Vuokraturvan perustaja ja omistaja.

Kesäkuun vieraana on eduskunnan entinen kamreeri Pertti J. Rosila. Rosila palveli eduskunnan tilitoimistoa kolmen vuosikymmenen ajan. Millaista on eduskunnan rahankäyttö ja miten se vuosien saatossa on muuttunut?

Tässä lyhyessä ja ytimekkäässä podastissa kerron prosesseista joiden avulla saat määritettyä tavoitteet kuntoon. Kuun vaihde on paras aika tarkastella omaa suuntaa ja pitää huoli että menet oikeaan suuntaan! Rakenna visio joka inspiroi sinua etenkin silloin kun tulee haasteita vastaan. Jahtaa unelmiasi. Tomi

Palaamme heinäkuun helteisiin ja kesäiseen Kööpenhaminaan katsomaan Notre Damen kellonsoittaja -musikaalia. Matkalla mietimme musikaalimatkailun syvintä olemusta. Miksi matkalle kannattaa lähteä, onko kielimuuri este, mitä järkeä koko tässä touhussa on? Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Spiikit: Niina Markkanen. Jaksossa kuullaan otteita Fredericia Teaterin Klokkeren fra Notre Dame -musikaalin kappaleesta “Prolog: Klokkerne i Notre Dame”. Äänitiedosto musikaalin lehdistömateriaalipaketista.

Henrik Dettmann on valmentanut Suomen koripallomaajoukkuetta lähes parikymmentä vuotta ja hänellä oli myös viisivuotinen valmennuspesti Saksan maajoukkueessa. Dettamannilla on kokemusta myös talouselämästä. Uransa alkuaikoina hän oli Postipankin markkinointi- ja rahoituspäällikkö. Koripallomenestyksensä myötä Dettmann on ollut kysytty luennoija myös liike-elämän piirissä. Mitä yhteistä on urheiluvalmennuksella ja yritysjohtamisella? Millainen on johtamisen filosofia löytyy Dettmannin valmennusperiaatteiden takaa? Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio on  miljardien mies. Ritakallio on suunnistusta harrastava tohtorismies, jonka käsissä on noin 900 000 suomalaisen työeläkevarat. Miten Ilmarisen 35 miljardin eläkepottia kartutetaan?  Riittävätkö eläkerahat, kun väki elää yhä vanhemmaksi? Ritakallio on viime vuodesta toiminut myös Olympiakomitean puheenjohtajana. Niinpä hän on oikea mies arvioimaan myös sitä, ovatko suomalaisen huippu-urheilun kulta-ajat lopullisesti ohi. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Savossa Vieremällä sijaitseva metsäkonefirma Ponsse Oy menestyy vuodesta toiseen. Yhtiö alihankkijoineen työllistää pienessä kunnassa 750 ihmistä. Ponsse valmistaa hakkuukoneita ja kuormatraktoreita. Yhtiö valittiin tänä vuonna vuoden perheyriykseksi. Pörssiyhtiön liikevaihto on yli 500 miljoonaa euroa. Miltä suomalaisen metsäkoneteollisuuden ja metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää? Kuinka suuri vaikutus uusilla sellu- ja biotuoteinvestoinneilla on Suomen talouteen? Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen loi miljoonaomaisuutensa halpatavarakaupalla. Nyt hän muistelee uransa käännekohtia - ja samalla saa huutia mm. nykyinen ay-liike. Mutta puhutaan ohjelmassa myös taiteen keräilystä.

Mikä on Talouspolitiikan arviointineuvosto ja miten se toimii? Sen kertoo "Mikä maksaa?" -ohjelman ensimmäinen kesäkuun vieras professori Roope Uusitalo.

Maallikkosaarnaaja Maasolalla on takanaan yömiehen tuumaustunti. Kuun valossa mieleen on kirkastunut ihmiskunnan perimmäisin kysymys: onko meille luontevampi yhteislähtö vai väliaikalähtö? Sananen, sapenkatkuinen arkisaarna, sinulle.

Miten luodaan kieli TV-viihdettä varten? Tarkasteltavana Star Trek -kulttisarjasta tuttujen klingonien kieli, vieraana Star Trek -harrastaja ja tietokirjailija Juho Kuorikoski. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Tasan viisikymmentä vuotta sitten, syyskuun kahdeksantena 1966 klo 20.00 yhdysvaltalainen tv-kanava NBC esitti ensimmäisen jakson uudesta sarjasta nimeltään Star Trek. Sarja kertoi avaruusaluksesta päämäärättömällä tähtivaelluksella, joka vie monikulttuurisen miehistön avaruusseikkailusta toiseen. Lopulta kolmannen kauden jälkeen sarja päätettiin vuonna 1969, ja viimeinen jakso esitettiin puolitoista kuukautta ennen kuin Neil Armstrong käveli Kuun pinnalla. Jokin Star Trekissä kuitenkin vetosi suuriin katsojajoukkoihin. Sarjan uusintakierrokset pienillä televisiokanavilla alkoivat kerätä suosiota. Vuonna 1973 New Yorkissa toiseen Star Trek –kokoontumiseen saapui 6000 fania ja seuraavana vuonna väkeä saapui jo 14 000. Tämä huomattiin myös elokuvastudioissa ja viimein vuonna 1979 ilmestyi ensimmäinen Star Trek –elokuva Avaruusmatka. Tuon jälkeen erilaisia televisiosarjoja aiheesta on tehty kuusi ja elokuvia on ilmestynyt kaksitoista – viimeisin viime kesänä. Yhtä ennalta-arvaamaton kuin Star Trekin taival kalliista kulttisuosikista pitkäkestoiseksi saagaksi on sarjassa esiintyvän Klingon-kansan kielen suosio. Tv-sarjassa ulkoavaruuden sotaisat klingonit vain murahtelivat, mutta elokuvaa varten heille luotiin oma kielensä. Kieli ei kuitenkaan jäänyt pelkästään elokuvan henkilöiden käyttöön, vaan fanit ovat ottaneet sen omakseen. Millainen kieli on kyseessä? Kuka klingonin on luonut? Millaista väkeä klingonit ovat? Miten sanotaan ’minä rakastan sinua’ klingoniksi? Star Trek -harrastaja, tietokirjailija Juho Kuorikoski vastaa. Kuva: Flick / Gage Skidmore. CC BY-SA 2.

Vyörypilvi taivaalla on mahtava ja pelottava näky. Pilvi saattaa edetä uhkaavan nopeasti ja tuoda mukanaan sadetta ja salamointia. Siksi kannattaakin hakeutua suojaan. Joskus pilvi voi olla rauhallinenkin. Syyskuun tähtitaivaalla hohtaa Linnunrata, ja illalla näkyvät planeetat Mars ja Saturnus. Kuun puolenvälin tienoilla on Kuun puolivarjopimennys. Revontulia on jo nähty. Vyörypilvistä kertoo ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitoksesta. Professori Markku Poutanen antaa vinkit syyskuun tähtitaivaan tarkkailuun ja kertoo myös, miten tähtiharrastus pannaan käyntiin. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Kun 1500-luvulla Kaarle Viidennen suuressa valtakunnassa luotiin yhtenäistä Eurooppaa, muistutti talouselämä nykyisen EU:n talouselämää. Valtakunta oli globaalisti iso ja merkittävä talousmahti, jonka julkinen talous velkaantui ja syntyi finanssikriisejä. Samaan aikaan valtakunnan eri osat kilpailivat keskenään taloudellisesta menestyksestä. Lisäksi taloudessa opittiin hyötymään aiempaa tehokkaammin tuotannon erikoistumisesta. Aiheesta kertoo dosentti Pekka Valtonen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo. Kuva: YLE / Nina Keski-Korpela

Kuinka paljon Mikael Agricola ja uskonpuhdistus muuttivat suomalaisten elämää ja arkea? Missä määrin keskikaikaiset tavat ja traditiot elivät syrjäisessä ja vähäväkisessä Suomessa vielä keskijaan jälkeen? Kuinka merkittävä uudistaja Agricola Suomen kulttuurille oikein oli? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen ja historian professori Henrik Meinander.

Olut oli jo keskiajan Suomessa tärkeä aine. Se oli samanaikaisesti ruoka, juoma ja lääke. Olutta joi sekä rahvas että sotaväki ja myös kirkonmiehet. Roman Schatzin Maamme-kirjassa syvennytään nyt sekä suomalaisen että keskieurooppalaisen olutkulttuurin juuriin. Vieraina ovat tuoteaktivointipäällikkö Anikó Lehtinen ja tietokirjalija Juha Tahvanainen.

Kesäkuun vieraana on SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly, joka 15-vuotiaana lähti maailmalle pienestä Karijoen kunnasta. Millainen on ollut hänen uransa? Puhetta myös neuvottelemisen ihanuudesta - ja golfin "hole in one" -lyönnistä. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Anne Brunila on valittu vuodesta toiseen Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi. Takana on pitkä ura ekonomistina, valtiovarainministeriön virkamiehenä, mutta myös liike-elämässä. Nykyisin hän toimii professorina Hankenilla, ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa ja istuu suomalaisten suuryritysten hallituksissa. Mitkä ovat Brunilan lääkkeet Suomen nostamiseksi kasvu-uralle? Mikä maksaa –ohjelman kesäkuun vieraana on tällä viikolla professori Anne Brunila. Ja mahtuu mukaan hieman meditaatiotakin.

Suomen Pankki ennusti hiljan, että Suomen talouskasvu on juuttumassa lähivuosiksi yhden prosentin kasvu-uralle. Ovatko edessämme pitkät kitukasvun vuodet? Mikä maksaa? –ohjelman ”Kesäkuun vieraana” on tällä viikolla Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Keitä ovat hyvinvoivan Suomen kaikkein huono-osaisimmat ja millaista heidän elämänsä on? Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari on tutkinut työryhmineen sitä, millaiset ovat elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Juho Saari on Mikä maksaa? –ohjelman ”Kesäkuun vieras”. Saaren kanssa puhutaan myös yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja sen vaikutuksesta päätöksentekoon. Ja paljastetaanpa myös se, millainen on professorin perjantaipullo.

Mikä maksaa? -ohjelmassa kesäkuussa tavataan viisi kertaa kiinnostavia talousihmisiä sarjassa ”Kesäkuun vieras”. Sarjan aloitti tällä viikolla monimiljonääri, investointipankkiiri Ari Lahti, Kuopion Palloseuran pääomistaja ja Guggenheimin tukisäätiön puheenjohtaja. Millainen on ollut hänen tiensä kuopiolaisesta Minna Canthin koulusta talouselämän huipulle ja mitä ne investointipankit ja -pankkiirit oikein puuhailevat - mm. tästä puhuttiin tässä ohjelmassa. Mahtui sekaan toki hieman myös jalkapalloa ja taidetta.

Sään ennustaminen ei ole helppoa saati palkitsevaa puuhaa. Ainakaan, jos tekee sitä työkseen ja varsinkin jos ennuste ja säätila eivät kohtaa. Lähestymme kesää ja nyt on jo saatu lukea ennusteita tulevan suven säästä. Tietokonemallinnukset tuottavat nykyään suhteellisen kuranttia dataa viikon päähän, pisimmissä ennusteissa tarjotaan jopa 15 päivän säätietoja. Ennusteet ovat kyllä suhteellisen hyvin kohdallaan, mitä nyt säät vähän reistaavat. Teknologia, supertietokoneista ja sääsatelliiteista huolimatta, ei tuo siis ratkaisua siihen peruskysymykseen mihin kohtaan suvea kesäloma pitäisi ottaa sen parhaan lomasään saadakseen. Suomalainen sananparsi sanoo:."Jos lehemä puistaa ihtijään paskantaesa, tullee saje." Vaan mistä sen lehemän tänä päivänä enää löytää tehdäkseen ennusteen. “Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.” Niin jos. Milloin viimeeksi muka on vappuna ollut hyvä sää ja suvituuli? Maailma on täynnä itseoppineita sään ennustajia. Niin myös Suomi. Yksi katsoo tulevan sään kahviporoista, toinen ahvenen selkäpiikkien tummuusasteista, kolmas kiusaa sammakoita saman asian takia ja neljäs luottaa tilastotieteeseen. Ja kaikki ovat yhtä oikeassa. Tai väärässä. Ajattelin rusnata omiin tietolähteisiini perustuvan koko kesän sääennusteen. Jos - siis jyrkkä jos - ennusteeni menee nappiin, minut voi tituleerata “Kaiken maailman säädosentiksi”. Siispä nyt kuulolle viimeistään, tässä tulee Blomiksen sääennuste kesälle 2016. Toukokuu jatkuu helatorstain jälkeen sateen merkeissä. Kuun puolivälin jälkeen poutaantuu ja kuukauden loppupuoli vietetään aurinkoisen sään hallitessa suursäätilaa. Lämpötilat nousevat +20C:een. Toki joukkoon mahtuu myös päiviä, jolloin aurinko ei paista risupartaankaan. Koulujen loppumisen juhlapäivänä kesäkuun alkaessa koko maassa paistaa aurinko ja on aivan tyyntä. Kesäkuu on lähteideni mukaan epävakainen, kesän vaihtelevimmat säätilat osuvat juuri kesäkuuhun. Sadetta, poutaa, jopa räntää ja auringonpaistetta. Kaikkea sitä tarjoaa kesäkuu. Entäs sitten juhannus? Kesän kliimaksi ja suomalaisen kansanperinteen kohokohta. Sananlaskun mukaan “Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.” Valitettavasti ennusteeni lupaa sadetta juhannukselle, mutta loppukesän pyhät eivät silti ole sateisia. Ainakaan kaikki. Lämpötilat koko kesäkuun ajan reilusti alle +20C:n. Mutta heinäkuun alku lupaa hyvää. Sateet hellittävät, muttei elohopea kiipeile hellelukemiin kuin satunnaisesti. Luvassa on poutaa, muttei kuumaa. Kunnon terassikelit alkavat heinäkuun puolivälistä, silloin päiväsaikaan rikkoutuu helleraja monasti. Mitä pidemmälle heinäkuu etenee, sitä kuumemmaksi Suomen suvi muuttuu. Loppukuusta on tarjolla jo kolmenkympin ylitystä eikä lämpötila laske öisinkään kuin +20C pintaan. Elokuussa sama meno vaan jatkuu. Satunnaiset sateet helpottavat oloa, sateen sattuessa lämpötilat laskevat väliaikaisesti jopa alle kahdenkympin, palatakseen sään poutaannuttua takaisin helteen puolelle. Helpotusta kuumuuteen tulee vasta koulujen alettua, lähempänä elokuun loppua on vuorossa melkoiset ukkosmyräkät ja sitten viilenee. Ennusteeni perustuu omiin lähteisiini, joita en voi tietosuojan vuoksi paljastaa. Katsotaan loppukesällä kuinka lähelle osuin. Ja tuliko minusta säädosentti. Suomalaisen sananparren mukaan "Onnistunut ennustus muistetaan, epäonnistunut unohdetaan." Sovitaanko näin?

Viikon kolumnisti Markku Huovila ajaa pyörällä takaa verenpunaista palloa ja toisella metsäretkellä maistellaan mitä eteen sattuu. - Luonnonantimet maistuvat sanoina tai makuina lautasella. Kirsi Blombergin ja Pirjo Jurmun suussa sulaa ketunleipä.- Viikon uudissana on halpuuttaa- Eskilstunassa on kuvattu tv-sarjaa, jossa suomen kuvitellaan olevan Ruotsin maan valtakieli ja suomalaisten enemmistönä väestössä. - Vastauslaatikossa mietitään voisko hångla olla kismailla vai pitäisikö vain sanoa honglata. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielinevostosta ovat asialla. Kielipuolena studiossa Merja Laitinen.

Koraanin luentaan johdatteleva keskustelu ja Koraanin luenta. Keskustelijoina ovat Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar ja professori Jaakko Hämeen-Anttila. Toimittajana Juha-Pekka Hotinen. Koraania lukee Pekka Savolainen; luennassa käytetään professori Jaakko Hämeen-Anttilan vuonna 2013 valmistunutta suomennosta. Koraani koostuu 114 suurasta. Luenta jakautuu 60 jaksoon islamilaisen rukouskäytännön mukaisesti. Käytäntöön kuuluu se, että suurat saattavat katketa kesken ja jatkua seuraavassa jaksossa. Areenassa luenta julkaistaan sekä ohjelmittain/jaksoittain että suurittain.