Podcasts about maaliskuussa

Maaliskuussa tapahtuneiden kahden maanjäristyksen seurauksena Myanmarin kristityt kutsuvat maailmanlaajuista seurakuntaa rukoilemaan yhdessä heidän kanssaan.   https://opendoors.fi/5-tapaa-rukoilla-myanmarin-puolesta/  

Jakso sisältää mainososuuden Liikku Kuntokeskuksen kanssa. Jaksossa vastaan kuulijoiden kysymyksiin.Liikku Kuntokeskus laajenee! Maaliskuussa aukesi uusi kuntokeskus Vallilaan ja tässä kuussa 14.4. Pitäjänmäki saa oman Liikkunsa. Tämän myötä Liikkuja on Suomessa 65. Tsekkaa lähin liikkusi: https://www.liikku.fiHost: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Maaliskuussa lahtelainen Tarja Pölkki julkaisi ilmoituksen Facebookin Lahti-ryhmässä, jossa hän etsi itselleen paikkaa päästä kesämökille.  “Tässä tulee erikoinen ”työnhaku”. Olen eka kertaa elämässäni tilanteessa, että minulla ei ole maata. Ei omaa, eikä vuokrattua. Minulla täytyy olla kosketus maahan tai kuihdun. Sinä, joka et pääse mökillesi ensi kesänä syystä tai toisesta. Tässä sinulle oivallinen pehtoorska. Hoidan kukat, pihat ja nurmikot. Häädän rosvot ja rotat. Vastapainoksi uin rannassasi ja vaan chillaan.” – Halusin tuoda Suomeen Euroopassa tunnetun housekeeping-ilmiön. Sain ilmoitukseeni jopa 18 vastausta, mutta Painovoima ry:n yhteydenotto oli kuitenkin se, mitä halusin tehdä.  Lahden kaupungin omistaman Enonsaaren toimintaa pyörittää saaren vuokrannut Painovoima ry.  Pölkin lisäksi saarella työskentelee muitakin kesätyöntekijöitä.  Pölkki kertoo, että sai määritellä toimenkuvansa hyvin vapaasti, nyt tärkein tehtävä on tehdä Enonsaarta tunnetuksi ja suunnitelmissa on esimerkiksi laittaa saaren luontopolku kuntoon.  Pölkki esittää Radio Voiman haastattelussa kaupungille puutarhaosastolle toiveen, että Enonsaaren Siesta-huvilan Siestan laitettaisiin kuntoon.  – Nyt se piha on kuin perunamaa, vaikka huvilassa on tehty mittava remontti.  Etelä-Suomen Sanomien jutussa aiemmin keväällä Pöllki haaveili kesäkanoista saareen.  – Saaressa on supikoiria, enkä halunnut kanan elämää kontolleni, joten niitä ei nyt tule.  Kuuntele podcast, jossa Pölkki kertoo, miten itse kulkee Enonsaareen ja mitä suunnitelmia hänellä on jo kesälle 2025!  Toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Tarja Pölkin albumi

Ukrainan sota, Nato-jäsenyys ja eduskuntavaalit nostattivat kevään kuluessa otsikoihin moninaisia politiikan sanoja. Tammikuussa politiikassa puhuttiin epeleistä ja Leopardeista. Helmikuussa miehistä, velasta ja käsistä. Maaliskuussa kuohuttivat vaalit ja luksuspalvelut. Huhtikuussa koittivat juhlapuheet ja Nato-jäsenyys. Kesäkuussa räjäyteltiin patoja, liikuttiin juntturasta sopuun ja grillattiin makkaroiden lisäksi poliitikkoja. Mistä sanoista politiikan alkuvuosi muistetaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Maaliskuussa markkinoilla oli hulinaa enemmän kuin vähään aikaan, kun pankkisektorin huolet kiristivät hermoja. Sijoittajien katseet suuntautuvat vähitelleen kohti alkavaa tuloskautta. Miltä näyttää lähitulevaisuus osake- ja korkomarkkinoilla? Kuuntele OP:n strategin ja salkunhoitajan Harri Kojosen kuukauden Sijoitusnäkymät. 

Suomalaiset hiihtäjät kaatoivat Norjan hiihtokuninkaat heidän omissa Holmenkollenin kisoissaan helmikuussa 1922. Ähtärin Anton Collin voitti ensimmäisenä ei-norjalaisena hiihtäjänä perinteikkään 50 km:n hiihdon. Haapaveden Tapani Niku täydensi norjalaisten kauhuksi Suomen menestyksen toisella sijallaan. Kun suomalainen hiihtomaine syttyi Holmenkollenin- voiton myötä, oli toiminnan aika. Vahva urheiluvaikuttaja Lauri Tahko Pihkala teki aloitteen. Pihkala päätoimitti Suomen Urheilulehteä. Hän julkaisi artikkelin Pohjoismaiset yhteishiihdot. Siinä ehdotettiin Lahtea Suomen Holmenkolleniksi. Näin Salpausselän kisojen aloitteesta kertoo lahtiskigames.com - sivusto ja jatkaa edelleen aiheesta- Lahtelaiset kutsuttiin perustamaan kisajärjestäjäorganisaatiota, Lahden Hiihtoseuraa. Maaliskuussa 1922 Lahden Seurahuoneella kuutisenkymmentä lahtelaisvaikuttajaa päätti perustaa hiihtoseuran. Ja seuraavana talvena 1923 kisattaisiin ensimmäiset Salpausselän Hiihdot Salpausselän harjuilla. Salpausselän stadion oli valmis helmikuussa 1923 kaikkien aikojen suomalaiseen hiihtokilpailuun. Ensimmäisen kilpailun ensimmäinen oli hiihtäjämestari Anton Collin, joka voitti 10 km:n matkan. Kireä pakkanen vei katsojaluvut 4 000. Viiteen kilpailuun otti osaa yhteensä 76 suomalaista hiihtäjää. Pääkilpailun, Salpausselän Hiihdon 50 km voitti Tapani Niku, joka ehti syödä Messilässä eväitäkin kesken matkaa. Mäkihyppykilpailun voitti viipurilainen Sulo Usa Jääskeläinen. Salpausselän kisojen tunnelmasta jatkavat Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Maaliskuussa 2010 juuri työstään irtisanottu Arunya Rouch avasi tulen entisellä työpaikallaan Floridassa Tarpon Springsin Publixin myymälässä. Rouch surmasi työkaverinsa Gregory Janowskin, sillä tämä oli kiusannut Rouchia jo pidemmän aikaa. Rouch oli uhkaillut Janowskia jo aiemmin, mikä johti naisen irtisanomiseen juuri tuona päivänä.

Maaliskuussa vuonna 2010 sukulaismies teki katoamisilmoituksen Jari Koskelasta. Miestä ei ollut nähty yli kahteen viikkoon. Poliisi ryhtyi selvittämään löytyisikö Koskelan hämäräperäisistä ja vaietuista bisneksistä avaimia katoamisen selvittämiseksi. Pitkän ja monimutkaisen tutkinnan sekä poliisin kehittämän ovelan juonen jälkeen helsinkiläisen miesjoukon matka nurmijärveläiseen metsään paljasti karmean totuuden.

Vieraana omistajuuden professori Samuli Knüpfer Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Maaliskuussa työssään aloittanut Samuli Knüpfer on tutkinut vuosien ajan kotitalouksien sijoituspäätöksiä, ja niiden vaikutuksia. Hänestä suomalaisten talousosaaminen on ilahduttavan korkealla tasolla, mutta asenteet saattavat estää ihmisiä sijoittamasta ja vaurastumasta. Aalto-yliopiston uuden professuurin tavoitteena on vahvistaa omistajuuden kulttuuria ja omistajaosaamista, liittää omistajuus kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta sekä tuottaa tietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Professuuri on toteutettu lahjoitusvaroin, ja se on pysyvä. Sijoita, hajauta, hyödynnä velkavipua ja pidä kulut kurissa, Knüpfer summaa. Hän sijoitti itse pitkään indeksirahastoihin, kunnes viime vuonna luopui osakeomistuksistaan asunnon oston yhteydessä. Knüpfer aikoo palata osakemarkkinoille ehkä vuoden sisällä, mutta odottaa ensin taloustilanteen normalisoituvan. Mikko Jylhä haastattelee.

Kuusi kuvaa haasteltava Hilkka Kinnunen pysyi syntymäkaupungissaan kunnes oli pakotettu lähtemään ennen neuvostoliittolaisten saapumista. Maaliskuussa 1940 koulu jäi kesken, mutta se jatkui Helsingissä, ja jo 1942 Kinnunen aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa. Syksyllä 1959 Kinnunen perusti operettiteatterin, jossa hän esiintyi usein primadonnana. Toimittaja Vesa Kytöoja.

Maaliskuussa sijoittajat saivat huokaista helpotuksesta osakekurssien nousun myötä, mutta joukkolainojen tuotot jatkoivat miinuksella. Mistä tämä johtuu ja mitä se tarkoittaa jatkon kannalta? Miten Ukrainan sota vaikuttaa yritysten tuloksiin ja talousnäkymiin? Mitä kehittyvillä markkinoilla tapahtuu? Onko Venäjän markkina enää sijoituskohde? Mm. näitä kysymyksiä pohtivat strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari.

Maaliskuussa on kevätpäiväntasaus, mistä alkaa tähtitieteellinen kevät. Missäpäin aurinkokuntaa planeetat kulkevat nyt, kun niitä ei juuri voi taivaalla nähdä? Vaeltaako napapiiri? Miksi ISS pudotetaan lopulta mereen, ja miten aseman voi nähdä nyt itse? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Aikaisemmin musiikkimoguli Ilkka “Ile” Vainio työsti hittejä muille artisteille. Kuppiinkaan hän ei sylkenyt, sillä espanjalaista talouskonjakkia saattoi kulua pahimmillaan parikin pulloa päivässä. Nyt 61-vuotias musiikin monitoimimies on raitistunut. Hän on aloittanut uran esiintyvänä taiteilijana. Hän on myös selättänyt syövän. Ilkka Vainio on tuhansien laulujen mies, kuten oli hänen legendaarinen isänsä Juhakin. Ilen musiikkiura alkoi Helsingin Pitäjänmäen Finnlevyllä – varastomiehen toimista. Ajan mittaan levyjen pakkaaminen vaihtui levyjen tuottamiseen ja hittien sanoittamiseen, jonka meriitteinä mainittakoon 200 kulta- ja platinalevyä sekä yli tuhat sanoitusta muille artisteille. Vainio on kynäillyt värikkään uransa aikana riimejä artisteille, kuten Nylon Beat, Kari Tapio, Kikka, Jope Ruonansuu, Eino Grön, Jari Sillanpää ja jopa Matti Nykänen. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Maaliskuussa 2020 Vainio sairastui syöpään ja häneltä poistettiin leikkauksessa nyrkinkokoinen kasvain. Muun muassa tämän läheltä piti -tilanteen innoittamana Ilkka “Ile” Vainio tekee nykyisin lauluja itselleen – koska häntä huvittaa tehdä niin. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Ritva “Kike” Elomaa on tunnettu treenatusta kropastaan, tarttuvista lauluistaan sekä vahvoista mielipiteistään. Elomaan läpimurtovuosi oli 1981, jolloin hän voitti kaiken voitettavissa olevan kehonrakennuksessa – SM-, EM- ja World Games -kilpailut. Vuosi huipentui silloin vasta toista kertaa jaettuun Ms. Olympia -titteliin. Röntgenhoitajaksi kouluttautunut Elomaa osallistui Ms. Olympia -kilpailuun vielä kahdesti tämän jälkeen, mutta päätti lopettaa kehonrakennuksen vuonna 1985. Samoihin aikoihin ilmestyi hänen ensimmäinen pitkäsoittonsa Hymykuopat. Hän oli aloittanut yhteensä 26 vuotta kestäneen laulajanuransa jo hieman aikaisemmin Junnu Vainion kanssa tehdyllä singlellä Nouseeko jo sullakin / Pokkana ja paikallaan. Elomaa on jo kolmannen kauden kansanedustaja. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2011 perussuomalaisten listoilta Varsinais-Suomen ääniharavana. Jussi Halla-ahon noustua puolueen puheenjohtajaksi kesällä 2017, Elomaa siirtyi uuteen eduskuntaryhmään nimeltä Uusi vaihtoehto, mutta palasi viikon harkinnan jälkeen takaisin perussuomalaisiin. Maaliskuussa 2021 Elomaa kohtasi suuren surun, kun hänen pitkäaikainen puolisonsa, liikemies Kimmo Elomaa kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 68-vuotiaana. Jean Mancini haastatteli Kike Elomaata puhelimitse 25.8.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kannen kuvalähde: Wikipedia / Perussuomalaiset r.p. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kike_Elomaa#/media/Tiedosto:Ritva_Elomaa.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Kuvaa muokattu.

Maaliskuussa ilmestynyt Kenen kaupunki? -pamfletti käsitteli helsinkiläisiä kulttuuriympäristöjä ja kaupunkisuunnittelua. Pamfletti on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, mutta Jussi ja Noora nostavat esiin vielä kaksi tähän asti sivurooliin jäänyttä näkökulmaa: yleiskaavan viitoittamat linjaukset ja toisaalta suomalaisen erityissuhteen historiallisiin ympäristöihin.

Maaliskuussa 2021 Riitta-Liisa Roposesta tuli hiihdon kaikkien aikojen vanhin MM-mitalisti. Kun hän aloitti uransa, lajia häpesi koko Suomi.

Maaliskuussa voi jo kuulla mustarastaan laulavan. Kirjailija Jyrki Vainonen kertoo kohtaamisistaan lintujen kanssa kirjassaan Linnunpöntönrakentaja.

Runner's High täyttää tänään 10 vuotta! Maaliskuussa 2011 alkanut tarina jatkuu, ja tarinoita näiltä vuosilta on myös kertynyt. Studiossa Aki Nummela, Tero Forsberg ja tällä kertaa myös kuulijoiden suursuosikki Tapani "Sika-Tapsa" Virtanen muistelevat menneitä, ja luurin päähän saadaan myös Simo Wannas sekä Tuomo Salonen. Runner’s High:n 10-vuotisen juoksumatkan kunniaksi on aika katsoa myös tulevaisuuteen. Jaksossa julkistetaan syksyllä 2021 käynnistyvä Runner’s High Future -valmennustalli 16-23 -vuotiaille nuorille. Ryhmä on suunnattu juoksijoille ja juoksun harrastajille, joiden tavoitteena on harjoitella ja kilpailla tavoitteellisesti. Ryhmään voi hakea kuka tahansa motivoitunut nuori juoksutaustasta tai seuraedustuksesta riippumatta, ja se on täysin ilmainen. Voit lukea lisää Runner's High Futuresta täältä: https://www.runhigh.fi/runners-high-future/

Asuntosijoittamisen kvartaali on 25 vuotta. Maaliskuussa 2015 Jenni Witikkala haastatteli pari kvartaalia asuntosijoittamista menestyksellä harjoittanutta Antti Arjannetta. Ehdoton jakso jokaiselle aloittelevalle ja kokeneelle asuntosijoittajalle kuunnella, kuinka moni asuntosijoittamisen totuus säilyy kvartaalista toiseen. Ennustamisen ja tulevaisuuden näkemisen vaikeuttakin kuullaan Lahden asuntomarkkinoihin liittyvässä kommentissa. Jakso on nauhoitettu 6 vuotta sitten ja sen jälkeen Lahden junayhteydessä Helsinkiin ei ole tapahtunut mitään muutosta. Markkinatilanne voi vaikeutua, kun liian moni lähtee yhtä aikaa rakentamaan uutta ja päälle vielä käynnistetään ARA-tuettuja kohteita ja sitten vielä lisää ARA-kohteita. Lisätietoa: Jenni Witikkala LKV, LVV, KTM www.jenniwitikkala.fi, puh. 0503076539, email jenni@snooa.fi Flatco on palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti. Uusin päivitys helmikuussa 2021. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitusasuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. Asuntosalkunrakentaja.fi Blogista: "Sijoitusasunto-opas - Näin sijoitat asuntoihin vuonna 2020" Pekka “Asuntosalkunrakentaja” Väänänen osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #24 Asuntosalkenrakentaja ja Asuntopehtoori tiedottivat keskinäisen yhteistyön aloittamisesta Kuukauden tarjous naispuolisille Ostan Asuntoja -kanavien sisältöä kuluttaville: Vauras Asuntosijoittaja - Verkkovalmennus 9.4.-9.5.2020 suljetussa Facebook-ryhmässä valmentajana Terhi Majasalmi*** Kun ilmoittaudut helmikuun 2021 aikana saat Eroon rahahuolista -verkkovalmennuksen (Arvo 97 euroa) kaupan päälle! ***Epäkaupallinen yhteistyö eli saan hyvän mielen, jos tarjouksesta on hyötyä Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua tarjota huolettomia uusia vuokrakoteja Suomen kasvukeskuksissa? Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, joka suunnittelee ja rakentaa tutkitusti* parhaan asiakastyytyväisyyden uusia koteja. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla, ne suunnitellaan toimiviksi ja rakennetaan kunnolla täyttämään sijoitusasunnon omistajien tärkeimmät kriteerit. Huolettomuutta voi halutessaan lisätä ulkoistamalla vuokrauksen luotettavalle yhteistyökumppanille. Ainoastaan avainasiakkaat saavat tiedon asuntosijoittajille suunnatuista erikoistarjouksista. Käy liittymässä helposti osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas.  Lue Peabin sivuilta: Asuntosijoittaminen uudiskohteisiin Video Peabin sivuilta: Asuntosijoittamisen tuotto - Joonas Orava * Peab jo kolmatta neljättä kertaa peräkkäin ykkönen Tuoretta tai ikivihreää tavaraa Ostan Asuntoja -tuuteista: Aloittelevan asuntosijoittajan 3 päivittäistä rutiinia? – YouTube #155 Osta ja pidä -sijoitusasuntosäästämiseen 3 kriteeriä – Blogi #243 Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä Kaupallinen varoitus * Tämä linkki vie Suomea lähimmän Saksan Amazonin sivuille, jonka kielivalinnan voi muuttaa englanniksi ja jota kautta voi kokeilla Audiblea maksutta. Ensimmäinen äänikirja on ilmainen ja kokeilujakso kestää 1 kuukauden, jonka jälkeen kuukausimaksu on 9,95 € sisältäen yhden äänikirjan per kuukausi.  Marko kirjailija Kaarto feat. Jenni From the Block – Ostan Asuntoja Podcast #136 - linkki tarjoukseen 29,70 €

Yhteishaku on jälleen ajankohtainen asia, sillä haku on päällä 23.2-23.3.2021. Yhteishaku on tarkoitettu peruskoulusta tai lukiosta valmistuneille, joilla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa. Mika Aro jututtaa aiheesta Savon ammattiopiston opinto-ohjaaja Kari Rantaa.

Normaalisti marraskuussa Helsingin kaduilla vaeltaisi 25 000 Slush-kävijää. Tänä vuonna sijoittajat ja yritysten perustajat selviävät kuivin kalossein, koska korona vei Slushin verkkoon. Virtuaalitapahtuman sijaan Slushista on tänä vuonna rakennettu kuratoitua yhteisöä, jossa sijoittajat ja yritysten perustajat voivat tutustua, hieroa kauppoja ja luoda kumppanuuksia.   Tässä jaksossa Sami Lampisen vieraaksi saapuu Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen, joka aloitti tehtävässään tänä vuonna. Alku oli hieman erilainen, kuin mitä kukaan meistä osasi kuvitella. Startup-kenttä ei kuitenkaan halvaantunut, vaan moni yritys on lähtenyt uudella innolla ratkomaan uuden ajan ongelmia ja haasteita. Myös rahoituskierrokset ovat edenneet, vaikka osalla startupeista onkin ollut rahoitusvaikeuksia.   Poikkeustila tuo Suomelle myös valtavan mahdollisuuden. Moni piilaaksolainen on ollut tyytymätön elämänlaatuunsa. Nyt kun työ ei ole enää sidottu paikkaan, näyttäytyvät Suomen turvallisuus, puhdas luonto ja yhteiskunnan toimivuus houkuttelevina vaihtoehtoina. Heitä myös houkutellaan aktiivisesti Suomeen.   Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Fluidon myyntijohtajalle Thomas Johanssonille ja puhumme muun muassa tapahtumista. Esimerkiksi Salesforcen Dreamforceen voi tänä vuonna osallistua ilman jetlagia!

24-vuotias Rebecca Coriam sai vuonna 2010 unelmiensa työn, kun hänet palkattiin lastenhoitajaksi Disneyn Wonder-laivalle. Rebecca nautti työtehtävistään, Disneyn risteilyjen tunnelmasta ja uusiin ihmisiin tutustumisesta. Maaliskuussa 2011 Wonder-laiva lähti taas uudelle risteilylle Los Angelesista ja Rebecca valmistautui uuteen työviikkoon. Rebeccan vanhemmat saivat 11. maaliskuuta puhelun laivan kapteenilta, joka kertoi että Rebecca ei ollut ilmestynyt työvuoroonsa eikä häntä löytynyt mistään. Kapteenin ja Disneyn versio on, että hyökyaalto pyyhkäisi Rebecan mereen. Vanhemmat ja jotkut Rebecan työkaverit uskovat kuitenkin, että tapaukseen liittyy jotain muuta.Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/palvelut/rikosuhripaivystys-116-006/ puh. 116 006Raiskauskriisikeskus: https://tukinainen.fi/ puh. 0800–97899Apua lähisuhdeväkivaltaan: https://www.nollalinja.fi/ puh. 080005005Suomen Mielenterveysseura: https://mieli.fi/fi Kriisipuhelin: 09 2525 0111Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLÄHTEET:http://www.rebecca-coriam.com/https://www.internationalcruisevictims.org/index.htmlhttps://www.internationalcruisevictims.org/LatestMemberStories/Rebecca_Coriam.htmlhttps://www.theguardian.com/uk/2011/nov/11/rebecca-coriam-lost-at-seahttps://www.thesun.co.uk/news/4285188/girlfriend-of-missing-disney-cruise-ship-worker-rebecca-coriam-breaks-six-year-silence-to-claim-lover-took-drugs-and-considered-suicide/https://www.liverpoolecho.co.uk/news/liverpool-news/exclusive-liverpool-echo-investigation-rebecca-3350667https://www.mirror.co.uk/news/uk-news/missing-disney-cruise-worker-rebecca-10683859https://www.cheshire-live.co.uk/news/chester-cheshire-news/flip-flops-suggest-rebecca-coriam-11067482https://www.liverpoolecho.co.uk/news/liverpool-news/private-investigator-convinced-criminal-activity-10376368https://www.cruiselawnews.com/2011/11/articles/disappearances/mickey-mouse-games-is-disney-cruise-line-engaged-in-a-coverup-on-the-disney-wonder/https://www.liverpoolecho.co.uk/news/liverpool-news/10-unanswered-questions-over-mystery-17441647https://www.cheshire-live.co.uk/news/chester-cheshire-news/channel-4-probes-case-missing-17859163 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Onko kiihtyvän globalisaation aika ohi? Jääkö ilmastokriisi talouden elvytyksen jalkoihin? Miten käy kaupungistumisen? Maaliskuussa pandemiaksi julistettu koronavirus on asettanut kysymysmerkin monen kehityskaaren perään. Huomisen talous -podcastissa katsotaan tällä kertaa kristallipalloon ja kysytään, onko ”vanhaa normaalia” enää edes olemassa. Tulevaisuuden verhoa meille raottaa erikoisvieras, tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava. Kuuntele Halavan ja Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan mielenkiintoinen keskustelu luovasta tuhosta, digitalisaatiosta, työn murroksesta, ilmastokriisistä ja maailmasta koronan jälkeen. Huomisen talous -podcastia voit kuunnella Spotifyssa, Applen ja Googlen Podcastit -sovelluksissa, Acastissa ja SoundCloudissa.

Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/lDWl50Pyu-8

Repoveden kansallispuistossa Kymenlaaksossa valmistaudutaan täysillä tulevaan kauteen. Tosin kulunut talvikausi on ollut kokonaan lähes lumeton ja retkeilijät ja maastopyöräilijät ovat liikkuneet kansallispuistossa esteettä viimeisten kuukausien aikana. Asko Hauta-aho kävi Repovedellä viime viikolla ja tapasi siellä puistomestarin, joka luottaa kymenlaaksolaiseen maisemaan ja sen vetovoimaan. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pitääkö maaliskuussa heränneistä siileistä olla huolissaan? Ovatko ne liian aikaisin liikkeellä? Onko talvipesä kastunut, löytyykö ravintoa ja millaisia uhkia kevään ensimmäisillä taapertajilla on? Voiko siiliä auttaa, ja onko siihen syytä. Heidi Kinnunen ja Juha Laaksonen ovat Luontoretkellä Espoon Suvisaaristossa tarkastamassa pari päivää aiemmin tehtyä siilihavaintoa. Onko piikkinen kaveri liikkeellä sateisena aamuna? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Maaliskuussa 60 vuotta täyttävä Markus Selin haaveili nuorena miehenä papin urasta, mutta päätyi kirjoittamaan pornolehtiin eroottisia kertomuksia ja monien käänteiden jälkeen viihteen Vennamoksi, Suomen tunnetuimmaksi elokuvatuottajaksi. Ura käynnistyi Renny Harlinin kanssa yhdessä tehdyllä elokuvalla Jäätävä polte (1986), joka jäi aikanaan "raaistavan sisältönsä" ja neuvostovastaisuutensa takia sensuurin kouriin. Selinin perustaman elokuvatuotantoyhtiö Solar Filmsin tuotantoja ovat muun muassa Häjyt (1999), Pahat pojat (2003), Puhdistus (2012), Kätilö (2015), Yösyöttö (2017) ja Olen suomalainen (2019) sekä Vares-, Mielensäpahoittaja- ja Luokkakokous-elokuvat, Lähetyksen juontaa Paulina Grym.

Renny Harlin on Suomen kaikkien aikojen Yhdysvalloissa menestynein elokuvaohjaaja, jonka elokuvat ovat tuottaneet yhteensä yli miljardi dollaria. 1990-luvun alussa Harlin oli Hollywoodin kuumimpia ohjaajia, jonka elokuvissa vilisi megatähtiä Samuel L. Jacksonista Viggo Mortenseniin, Bruce Willisista Geena Davisiin ja Sylvester Stalloneen. Uran alku Yhdysvalloissa oli kuitenkin autotallissa asumista ja nälkärajoilla köyhäilyä. Paluu maitojunalla Suomeen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto, Harlinin oli pakko näyttää itselleen ja muille, että onnistuu. Maaliskuussa 60-vuotta täyttänyt Harlin on nähnyt elokuvabisneksen huiput ja laskut. Viisi vuotta sitten Harlin päätti muuttaa Kiinaan, jossa aukeni kokonaan uusi noste uralle. Miltä Kiinan elokuvateollisuus näyttää ja millaista Hollywoodin alkuajat oikein olivat? Entä millainen suhde Suomeen nykyään on? Juontajana Tuukka Pasanen. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Maaliskuussa järjestetty kansainvälinen ilmastolakko liikutti tuhansia koululaisia ympäri maailmaa. Ilmiö on käsittelyssä Hyvän sään aikana -podcastin uusimmassa jaksossa, joka paneutuu nuorten vaikutusmahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Jakson ovat toimittaneet tamperelaisen Sammon keskuslukion viestintälinjan opiskelijat.Mitä tavallinen nuori voi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Sammon keskuslukion toisen vuoden opiskelijat Palle Pellas, Johannes Siren ja Nea Toijala toimittivat Hyvän sään aikana -podcastin erikoisjakson popcastin nuorten vaikuttamiskeinoista. Popcast käsittelee vaikutusmahdollisuuksia niin tavallisen lukiolaisen kuin aktiivisesti politiikassa mukana olevan nuoren näkökulmasta. Esiin nousevat etenkin ilmastolakot, jotka ovat yleistyneet viime aikoina.”Nuorilla on rajoitetusti vaikutusmahdollisuuksia, ja siksi näen koululakot todella tarpeellisina. Ei toki pidä unohtaa, että päätökset syntyvät muualla kuin kaduilla, mutta mielenosoitukset ovat tärkeitä”, sanoo Suomen nuorisovaltuustojen liiton varapuheenjohtaja Matias Mäkiranta.Sammon keskuslukion opiskelijat jalkautuivat myös Tampereen keskustorille, missä he haastattelivat perjantaisin ilmaston puolesta lakkoilevia aktivisteja. Lisäksi podcastissa kuullaan gallup Sammon keskuslukion opiskelijoilta: olisivatko tamperelaiset nuoret valmiita ilmastolakkoon? Musiikki: Jean Nine Tuotanto: Hyvän sään aikana pop-up-toimitus Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken on saatavilla kaikista hyvin varustelluista kirjakaupoista kautta maan. Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. http://hyvansaanaikana.fi#hyvansaanaikana facebook.com/hyvansaanaikana @hyvansaanaikana (Twitter/Facebook/Instagram).

Maaliskuussa 2019 luettua: Emma Hooper: Koti-ikävän laulut · Jaana Seppänen: Outokuoriaiset · Elizabeth Acevedo: Runoilija X · Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri · Anni Nykänen: Mummo 4 · Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James · Ros Wynne-Jones: Sade lankeaa · Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo · Aino Louhi: Mielikuvitustyttö · Satu Taskinen: Katedraali

Maaliskuun tähtitaivas. Maaliskuussa 2019 on kevätpäiväntasaus mahdollisine revontulineen ja siirrytään kesäaikaan. Vai pitäisikö sittenkin siirtyä tähtiaikaan? Käsittelyssä myös Jupiterin ja Saturnuksen kuut. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Saara Lamberg's film 'Innuendo' won the Cinema Australia Audience award 2017 and The Best Film at the FAFF Los Angeles (2017) and IFF Milan (2018) - Saara Lambergin elokuva 'Innuendo' voitti 'Cinema Australia Audience'-palkinnon 2017 and parhaan elokuvan palkinnon FAFF Los Angeles-festivaalilla 2017 ja parhaan elokuvan palkinnon myös Milanon kansainvälisellä elokuvafestivaalilla 2018

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on yksi Suomen menestyneimmistä yksilöurheilijoista 2010-luvulla sekä seuratuin/fanitetuin urheilija suomalaisen aikuisväestön keskuudessa. Maaliskuussa hän varmisti viimeisessä osakilpailussa Tjumenissa maailmancupin kokonaiskilpailun voiton – kolmatta kertaa urallaan. Etelä-Korean talviolympialaiset päättyivät sen sijaan pettymykseen ensimmäistä olympiamitaliaan tavoitelleelle Mäkäräiselle. Tällä viikolla Mäkäräinen ilmoitti julkisesti jatkavansa uraansa ainakin vuoden. Millä osa-alueella 35-vuotias urheilija haluaa edelleen tulla paremmaksi? Oliko Mäkäräinen omasta mielestään viime kauden paras naisten ampumahiihtäjä? Entä miten hän nyt suhtautuu Pyeongchangin pettymykseen tai väitteisiin siitä ettei "pää ole kestänyt" olympialaisissa kilpailtaessa?

Maaliskuussa julkaistiin Raine Haikaraisen kirjoittama elämäkerta Mystinen maestro - Seppo A. Teinosen pitkä pyhiinvaellus. Vuonna 1995 kuollut Teinonen oli jättänyt lähtemättömän jäljen yliopistoteologiaan ja useampaan kuin yhteen teologisukupolveen. Millainen oli dogmatiikan professorin Seppo A. Teinosen teologinen perintö kirkon näkökulmasta? Samuli Suonpää tapasi sosiaalietiikan professorin ja kirkolliskokousedustajan Jaana Hallamaan ja kysyi, millaista jälkeä Seppo A. Teinosen teologia on kirkossa tehnyt. Kuva: Timo Hormio

27.3.2018. Jaksossa käydään läpi Enigman eli Asmodee Nordicin uutuuspelejä keväältä. Azul on jo kohta kaupoissa, lisäksi tulossa on Unlock 3, Happy Salmon ja Diamant.

Suomalaisten metsäsuhdetta on selvitelty oikein urkalla. Maaliskuussa julkistettiin mittava tutkimus, jonka tulosten mukaan yli 80 prosentille suomalaisista metsä on tärkeä elementti. Vain pari prosenttia Suomen kansalaisista suhtautuu metsään välinpitämättömästi. Entinen Suomen Gallup, eli nykyinen Kantar TNS on tutkinut suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja löytänyt monia mielenkiintoisia piirteitä todellisuudesta, joka osaltaan romuttaa yleisesti ylläpidettyjä stereotypioita. Yksi esimerkki tällaisesta on uskomus siitä, että suomalainen viihtyy metsässä pääosin yksin tai koiransa kanssa. Selvityksestä käy myös ilmi, että yhteisenä piirteenä suomalaisten metsäsuhteelle on se, että liki kaikki haluavat toimia luonnon hyväksi. Tällaista metsäsuhdetutkimusta ei Suomessa, eikä tiettävästi muuallakaan, ole aiemmin tehty. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli seuraamassa tutkimuksen julkistustilaisuutta ja haastatteli sen päätteeksi tutkimuspäällikkö Anna Rautiota. Kuva: Asko Hauta-aho

Saara Aalto kutsui idolinsa lavalle kilpailuun, jossa valitaan Suomen euroviisukappale. Lisää >> http://ift.tt/2DQbcfl

Seiväshyppääjä Saga Andersson paransi halliennätyksensä lukemiin 437, kun hän voitti alle 19-vuotiaiden naisten kilpailun Helsingissä.Maaliskuussa .. Lisää >> http://ift.tt/2rPwJiM

Maaliskuussa 1917 Venäjän tsaari Nikolai II luopui vallasta ja väliaikainen hallitus otti itselleen sekä keisarin, hallituksen että parlamentin valtaoikeudet. Tsaarin eroa edelsivät suuret mielenosoitukset ja sotilaiden kapinointi.  Usko tsaarivaltaan romahti lopullisesti kun sotilaat avasivat tulen mielenosoittajia vastaan 11. maaliskuuta. Maaliskuun vallankumous johti sekasortoon, joka mahdollisti boshevikkien vallankaappauksen ja myöhemmin myös Suomen itsenäistymisen. Miksi Venäjä ei kyennyt luomaan itsevaltiuden tilalle demokraattista järjestelmää? Kuinka kahden vallankumouksen vuosi 1917 vaikuttaa Nyky-Venäjän politiikkaan ja historiakäsitykseen? Vieraina ovat entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Heikki Talvitie ja toimittaja Leonid Laakso.

Elämme valtavan työelämän muutoksen keskellä, mutta silti se saattaa olla vasta alkua. Eräs työelämää tulevaisuudessa muuttava voima on tekoäly ja sen mukanaan tuomat älykkäät koneet. Maaliskuussa 2016 AlphaGo niminen tekoäly voitti go-pelissä maailman ehkä taitavimman go-pelaajan ja jo vuonna 2011 IBM:n Watson kukisti Jeopardy-tietovisassa parhaat ihmispelaajat. Entäs kun tämänkaltaiset sovellukset tulevat todella työelämään? Mitä sitten tapahtuu? Millainen sellainen maailma oikein olisi? Studiossa siheessa ovat keskustelemassa dosentti Osmo Kuusi, tutkija Julia Jousilahti ja toimittaja Seppo Heikkinen.