Podcasts about miten suomen

Nato nostaa Suomen puolustusmenot tappiin. Miten Suomen kannattaa varauta tämän kuun lopun Nato -kokoukseen? Paljonko jäsenmaiden pitää kasvattaa puolustusbudjettejaan? Näistä keskustelemassa kansanedustajat Hanna Holopainen (vihr), Mika Kari (sd) ja Jarmo Limnell (kok). Parinkymmenen minuutin jälkeen kuullaan, kuinka Suomen tapahtumakesä pääseen vauhtiin tulevana viikonloppuna? Toisessa keskustelussa arvioidaan Suomen ruokaturvaa; riittääkö meillä ruokaa ja ruoantuottajia tulevaisuudessakin? Vieraina Csaba Jansik Luonnonrakeskuksesta, Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta ja yhteys myös viljelijä Anne-Mari Tarkkioon. Toimittajana on Linda Vettanen.

Mistä EU:n huippukokouksessa päätettiin? EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo tuoreet uutiset Brysselistä. Miten Suomen kasvavat puolustusmenot rahoitetaan? Vieraina kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Miten suuri ongelma ovat hoivakotien väkivallanteot? Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän ylioppistosta. Lähetyksessä mukana myös Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist. Lauantaina Suomessa sammutetaan jälleen valot tunniksi. Maailman luonnonsäätiön WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä kertoo, miksi Earth Hour -tempausta vielä tarvitaan. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajina Iiris Korteniemi ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvaltain ja Venäjän johtajat ovat sopineet, että neuvottelut Ukrainan sodan päättämiseksi aloitetaan heti. Presidentti Donald Trump kertoi eilen keskustelleensa puhelimessa Venäjän ja Ukrainan presidenttien kanssa. Miten Suomen tulisi suhtautua alkaviin rauhanneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Jarmo Lindberg (kok.) ja Jani Kokko (sd.). Lähetyksessä kuullaan myös Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroosin raportti Brysselistä. Hallituksen Suomen Akatemiaa koskeva lakiesitys on saanut tutkijat takajaloilleen. Lakiesityksen mukaan Suomen Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Tieteen vapaudesta ovat keskustelemassa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antti Pajala ja oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta. Miten lapsen hoivaan liittyvät ihanteet ja käytännöt vaikuttavat somalitaustaisten äitien työllistymiseen? Puhelimessa E2 Tutkimuksen väitöskirjatutkija Eija Eronen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

(0:29) Puhemies jakaa puheenvuoroja ja mielipiteitä (11:35) Miten Suomen metsät on päästölähde ja Ruotsin ei? (22:51) Tulleja ja aluevaatimuksia viuhuu

Ilmaston lämpenemisen vauhti on niin kova, että eliölajeilla on vaikeuksia pysyä ympäristön muutosten perässä. Millaisia murroksia Suomen luonnossa on jo tapahtunut ja mitä selviytymiskeinoja eri lajeilla on muutosten keskellä? Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoisen ja ilmastonmuutosekologian dosentti, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maria Hällforsin teksti "Miten Suomen luonto sopeutuu muuttuvaan ilmastoon?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html

Suomen ja Saksan välisessä tietoliikennekaapelisse sekä Liettuan ja Ruotsin välisessä merikaapelissa on havaittu vaurioita. Vauriokohtien lähellä o liikkunut kiinalainen rahtialus, mutta viranomaiset eivät ole vahvistaneet laivan mahdollista yhteyttä vaurioihin. Mitä voimme päätellä siitä oliko kyseessä vahinko vai sabotaasi? Miten Suomen pitää nyt reagoida? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.), ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja ulkoasiain valiokunnan jäsen, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Monesti on kuullut sanottavan, ettei Suomessa voi rikastua – tai ainakaan se ei ole helppoa. Syyksi nimitetään useimmiten korkeaa verotusastetta sekä matalaa palkkatasoa.   Millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla on vaurastua? Miten Suomen lainsäädäntö ja verotus vaikuttavat yksityishenkilöiden vaurastumisen mahdollisuuksiin? Entä millaista politiikkaa tarvitaan, että mahdollisuudet paranisivat ja hyvinvointivaltio olisi reilu jokaiselle?  Tässä jaksossa sukelletaan syvälle suomalaisten vaurastumisen mahdollisuuksiin ja taloudelliseen ympäristöön, kun Jasmin ja Kaisa saavat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtajan Arno Ahosniemen.   Jaksossa Arno jakaa Jasminin ja Kaisan kanssa näkemyksiään suomalaisesta vaurastumisen kulttuurista. Miksi raha on monille meistä niin herkkä aihe ja mistä se johtuu? Entä millaisia eroja suomalaisessa lainsäädännössä sekä vaurastumisen kulttuurissa on muihin maihin verrattuna? Entä mitä Jasmin, Kaisa ja Arno ajattelevat erilaisista veroista, kuten perintöverosta tai kiinteistöverosta, ja niihin kaavailluista muutoksista?  Kuuntele herättelevä jakso ja jaa omat ajatuksesi somessa! Tägää mukaan #taloudellinenmielenrauha @kivipeltokaisa @jasminhamid ja @danskebank niin jatketaan keskustelua! 

Kestääkö Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittinen linja riippumatta siitä kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi? Haastattelussa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kamala Harrisin ulkopoliittisen linjan on arvioitu jatkavan Joe Bidenin linjaa, mutta Trumpin politiikka saattaisi merkitä täyskäännöstä Ukrainassa. Miten Suomen pitäisi toimia, jos Trump voittaa vaalit? Holopainen ja Linnainmäki pitävät riskinä, että Trump sopii Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa Ukrainan yli. Täysin mahdotonta ei ole myöskään, että muiden pienempien valtioiden kuten Suomen asioista päätetään suurvaltojen johtajien kesken, jos Trump valitaan. Holopainen ja Linnainmäki pitävät tärkeänä, että Suomi panostaa puolustukseen entistä enemmän riippumatta siitä kumpi ehdokkaista päätyy Valkoiseen taloon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Miten kuopiolainen kokoomusnuori päätyi opiskelemaan filosofiaa Tampereelle? Mitä on liberalismi ja mitä se ei ole? Mitä eroa on sanalla liberaali Euroopassa ja Yhdysvalloissa? Pitkän uran kärkipoliitikkojen avustajana tehnyt Romakkaniemi kertoi harmaiden eminenssien vallasta ja siitä, mikä erottaa poliitikon taustavaikuttajasta. Entä mikä on Euroopan unionin tulevaisuus? Onko Euroopalla mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuudessa vai tuleeko meistä pelkkä ulkoilmamuseo, kun Yhdysvallat ja Kiina porskuttavat ohitsemme? Mikä on mennyt pieleen Unkarissa ja miksi? Juho jakoi myös taloustietoa runoilijalle: Mitä Keskuskauppakamari oikein tekee ja kuka sen maksaa? Miten Suomen surkeassa jamassa oleva talous saadaan kuntoon? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Nuorten suosimasta chat-palvelusta on paljastunut ongelmia. Ylen MOT-toimitus selvitti palkitun, lasten perustaman Apua Nuorille -chatin taustoja. Haastateltavana toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen. Millaisin eväin tuoreet mepit lähtevät Brysseliin? Miten Suomen etua ajetaan, jos muiden eu-maiden huolet ovat toisaalla? Haastateltavana mepit Mika Aaltola (kok.), Maria Guzenina (sdp.) ja Maria Ohisalo (vihr.). Ukrainan jälleenrakennuksesta keskustellaan Berliinissä. Mitä tässä vaiheessa voidaan tehdä, kun sota vielä jatkuu? Haastateltavana Ukrainan jälleenrakentamisen suurlähettiläs Antti Vänskä. Kauppojen hyllyillä on nyt myytävävä vahvoja oluita ja siidereitä. Muuttuuko suomalainen juomakulttuuri) Haastateltavana tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä ja A-klinikkasäätiö toimitusjohtaja Hannu Jouhki. Vähittäiskaupan näkemyksistä kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Seppo Kivimäki, Lotta Lautala, Linda Vettanen. Tuottajana Marija Skara.

Miten Suomen pölyttäjillä menee? Sitä selvitetään nyt parhaillaan, ja avuksi toivotaan kaikkia pölyttäjistä kiinnostuneita. Minna Pyykkö lähti seuraamaan tutkija Ida- Maria Huikkosen pölyttäjäkartoituspäivää Mäntsälään. Päivä oli lämmin, ja niitty oli täynnä pientä elämää.

Toivo on saanut tällä kertaa studioon vieraaksi Vasemmisto-opiskelijoiden eli Vasopin puheenjohtaja Nea Hakalan. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten Orpon hallituksen leikkaukset vaikuttavat opiskelijoiden elämään ja siitä, saako toimeentulon epävarmuus todella opiskelijat valmistumaan vikkelämmin.Yleisestikin Nean kanssa riittää juttua siitä, mikä ylipäänsä on koulutuksen tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Onko koulun tehtävä ratkoa kaikkia ongelmia? Miten Suomen koulutusjärjestelmää pitäisi kehittää?Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Milttonin vaaliteltan tässä jaksossa sukelletaan eurovaalien vaaliasetelmiin Suomessa. Miten Suomen 15 meppipaikkaa jakautuvat, ja mitä tulos merkitsee kotimaan valtasuhteille? Katri Makkosen ja Ville Blåfieldin vieraina Jussi Kekkonen, Milja Henttonen ja Sauli Hievanen. Milttonin vaaliteltta -podcastissa perataan vaalien ilmiöt ja puheenaiheet kolmena tiistaina kohti uuden europarlamentin valintaa. vaaliteltta@miltton.com

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailu Virossa käynnistyy. Miten Suomen ja Baltian maiden yhteistyö sujuu tilanteessa, jossa ilkeyksiä ilmaantuu Itämeren alueella? Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Keskustelemassa tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittinen instituutti ja Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö Katja Kalamäki, ulkoministeriö. Millaista keskustelua Suomen metsistä käydään tulevissa europarlamenttivaaleissa? Vieraina tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luonnonvarakeskus ja väitöskirjatutkija Teemu Harrinkari, Helsingin yliopisto. Miten pyyhkii vanhalla talousveturilla Japanilla nyt? Tokiosta raportoi Heikki Valkama. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Jos talous kuulostaa kuivalta, tämä jakso on sulle! Paketoimme  20 minuuttiin tärkeimmät asiat, jotka meidän jokaisen tulisi tietää taloudesta juuri nyt. Miten Suomen taloudella menee? Nousevatko korot? Lakkaako hintojen nousu? Millaista kehitystä asuntomarkkinoilla on näkyvissä?Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Studiossa Susan Orfinskij.

Miten Suomen pitää valmistautua Donald Trumpin mahdolliseen presidenttikauteen? Kuinka hyvin kykenemme ennustamaan liittolaisemme poliittista kehitystä? Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä on puhunut suunnitelma B:stä: Suomen on varauduttava Trumpin mahdolliseen voittoon. Mitä suunnitelma B sisältää ja millaiseen riskiarvioon se perustuu? Tervetuloa mahdollisen tulevaisuuden äärelle! Sisältövaroitus: Ohjelma saattaa sisältää myös optimismia. Mauno Koiviston sanoin: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Alexander Stubbin (kok.) presidenttikausi alkaa ulkopoliittisesti vaikeana aikana. Kylmän sodan jälkeinen aika on päättynyt, Euroopassa on sota ja ulkopolitiikka on muutoksessa. Miten Suomen ulkopolitiikka muuttuu uuden presidentin myötä Jatkuuko Sauli Niinistön ulkopoliittinen linja, vaikka Niinistön aikakausi päättyy? Suomen ulkopolitiikan muutosta arvioivat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miten Suomen meriarkeologia alkaa ja minkälainen sen matka seikkailusta tieteeksi on ollut? Minna Pyykkö jutteli aiheesta merihistorioitsija Aaro Saharin kanssa. Ohjelmassa kuultiin myös lyhyitä otteita Kaarle Nordenstrengin radio- ohjelmasta "Ruotsinsalmen meritaistelu 170 vuotta sitten" vuodelta 1960.

Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi. Mitä tiedämme Suomen luonnon ja lajien tilasta juuri nyt? Keskustelemassa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Keskustelun juontaa Mikko Jalo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomen luonto voi? -tapahtumassa 31.10.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/JrqcoYH8EIc Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Itärajalla on taas tavanomaisesta poikkeavaa liikennettä, joka on tulkittavissa Venäjän kiusaksi. Miten Suomen tulee huolehtia, että Itäraja pitää? Entä minkälaisin askelmerkein presidenttiehdokas Olli Rehn huolehtisi Suomen puolustuskyvystä tulevaisuudessakin ja miten Timo Soini sai tyynen konkaripoliitikon hermostumaan?Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

"On hämmästyttävää, miten monessa yhteiskunnallisessa asiassa ja romanien aseman edistämisen pyrkimyksessä Romano missio on ollut mukana". toteaa Pia Kara, joka on kirjoittanut Romano mission pian julkaistavan toimintahistoriikin. Romano mission arkistoja on avattu kaksivaiheisessa prosessissa, jossa Kara ensin järjesti yhdistyksen yli satavuotisen arkiston, joka sitten luovutettiin osaksi Kansallisarkistoa. Prosessin toinen vaihe on ollut tällä hetkellä painettavana olevan toimintahistoriikin kirjoittaminen. Miten Suomen vanhin romanijärjestö on muuttunut historiansa aikana ja mitkä ovat sen työn kärjet ennen ja nyt? Toimittaja Jaakko Laakso haastatteli järjestön historiaan perehtynyttä Pia Karaa.

Mitä ajatuksia Hamasin terrori-iskut herättivät Israelissa asuneessa suomenjuutalaisessa? Minkälainen Israelin sisäpoliittinen tilanne on ja mitä israelilaiset ajattelevat Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja palestiinalaishallinnosta? Miksi Israel on rakentanut siirtokuntia ja minkälaiset suhteet Israelin nykyhallinnolla on Länsirannalla valtaa pitävän Fatahin kanssa? Miten Suomen media on käsitellyt Israelin–Palestiinan konfliktia ja miltä konfliktin tulevaisuus näyttää? Studiossa toimittaja Dennis Mitzner. Jakso on kuvattu 20.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Terrori-isku (4:39) Israelin arki (10:47) Israelin sisäpolitiikka (16:57) Benjamin Netanjahu (27:51) Siirtokunnat (40:20) Fatah (43:29) Antisemitismi (50:14) Suomen media (1:03:53) Konfliktin tulevaisuus

Minkälaiset sopimukset määrittelevät ydinaseiden käyttöä maailmassa? Ovatko sopimukset reiluja ja kuka ne on luonut? Kuinka korkealla ydinaseiden käyttökynnys tällä hetkellä on ja voisiko Venäjä käyttää ydinasetta? Miten Suomen ulkopolitiikka ja ulkoministeriön rooli ulkopolitiikassa on kehittynyt 1970-luvulta tähän päivään? Miksi poliittisuus on vähentynyt virkamiesten keskuudessa ja onko tehokkuusajattelu korvannut poliittisen ajattelun? Millaista oli elämä suurlähettiläänä Israelissa? Miten Israelin ja Palestiinan välinen konflikti heijastuu sekä maailmanpolitiikkaan että juutalaisten ja muslimien väliseen suhteeseen? Studiossa suurlähettiläs Pasi Patokallio. Jakso on kuvattu 5.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Minä, aseet ja maailma (2:36) Kauhun tasapaino (7:50) Ydinaseilla uhkailu (10:49) Ydinaseiden uhka 2023 (16:34) Donald Trump (18:38) "Meille muttei muille" (22:33) Suomen ulkopolitiikka (26:37) 1970-luvun poliittisuus (29:37) Ministeriöiden rakenne (33:45) Diplomaattiuran kierto (40:29) Suurlähettiläänä Israelissa (45:25) Israelin ja Palestiinan konflikti (52:02) Mossad (55:57) Muslimit ja juutalaiset (1:04:27) Australia (1:09:47) Business Finland (1:12:10) Nokia (1:13:10) Kanada (1:16:50) Vinkit diplomaattiuralle

Miten Suomen verotusta tulisi kehittää? Mitä hyötyjä ja haittoja eri veroilla on? Olisiko valtion tuloveron pudottaminen nollaan realistista ja vaatisiko tuloverosta luopuminen muiden verojen korottamista?Studiossa liberaalipuolueen puheenjohtaja Lassi Kivinen. Jakso on nauhoitettu 11.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Liberaalipuolue (4:48) Verotus (11:42) Tulovero nollaan (24:38) Kilpailukyky (27:51) Yhteisövero (28:55) Ylikansalliset verot (31:44) EU (38:34) 9 mrd leikattavaa (39:50) Suomen velkaantuminen (43:43) Kansalaisten varallisuus (46:15) Eläkejärjestelmä (51:47) Eläkeyhtiöt (54:59) Hallitusohjelma (58:42) Työehtosopimukset (1:02:38) Politiikka

Miksi Juha Mäenpää poistettiin Provinssi-festivaaleilta? Saako tapahtumajärjestäjä itse valita kutsuvieraansa? Mikä on mielipiteen perusteella tapahtuvaa syrjintää? Miten Suomen nykyinen lainsäädäntö rajoittaa sananvapautta ja viestintää sosiaalisessa mediassa? Mikä on maalittamista ja onko maalittaminen ylipäätään juridisesti mielekäs termi? Studiossa oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Jakso on nauhoitettu 7.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Oikeus ja tuomioistuimet (1:56) Mäenpää ja Provinssi (8:59) Tutkintapyyntö (15:15) Lahja (17:37) Yhdenvertaisuus (19:50) Syrjintä (23:33) Asiamies (25:30) Asianajaja ja lupalakimies (28:47) Juristien arvomaailma (33:14) Tarinankerronta ja tuomiot (36:00) Mielipiteenvapaus (39:47) Arvot (44:58) Sananvapaus (47:13) Maalittaminen (59:16) Junnila (1:04:43) Empatiatesti (1:08:31) Lainsäädäntö (1:17:33) Vapaus ja vastuu (1:22:56) Tekoäly ja sosiaalinen media

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain ensi vuoden presidentinvaalit vaikuttavat edelliskerran uusinnalta. Donald Trump on republikaanien vahvin ehdokas eikä demokraattipuolueesta ole ilmaantunut Bidenin haastajaa. Miten Trumpin voitto vaikuttaisi sotaan Ukrainassa? Miten Suomen ja Euroopan asema muuttuisi? Johtaisiko sisäpoliittinen jakautuminen Yhdysvallat kaaokseen? – Ohjelmassa keskustellaan myös presidentti Niinistöön kohdistuneesta kritiikistä. Viivästyikö Nato-jäsenyys siksi, että ulkopoliittinen johto ja kansalaiset tuijottivat toisiaan? Vieraana Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Kun Sanna Marin häipyy, hänen tähtensä häipyy ja Suomen rooli himmenee. Näin ennustaa politiikantoimittaja, EU-tuntija Maria Stenroos, joka saa vastata Jennyn kysymyksiin Suomen ulkopoliittisesta suunnasta. Marin oli politiikan supertähti, joka tunnettiin maailmalla. Miten Suomen käy, kun hän on poissa? Marian mukaan Marin teki suomalaisittain jotain poikkeuksellista sanoessaan asiat niin kuin ne ovat. Hän ei puhunut ulkopolitiikan salakieltä, ja siksi häntä kuunneltiin maailmalla. Jenny pohtii, tapahtuuko Suomen ulkopolitiikassa käänne, jos kokoomusjohtaja Petteri Orpo saa hallituksen kasaan perussuomalaisten kanssa. Marian mukaan luvassa voi olla keskittyminen turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen lähialueisiin maailmaa syleilevän demarijohtoisen hallituksen jälkeen. EU on Petteri Orpolle tuttu pelikenttä. Maria muistelee, kuinka Orpo oli sisäministerinä päättämässä pakolaisten sijoittamisesta Välimereltä Euroopan maihin. Orpo äänesti tyhjää koska perussuomalaisten paine oli niin kova. Enteileekö tämä tulevaa? Keskusteluun lyödään vielä lopuksi Nato-kortti: puolueet halusivat Natoon yksissä tuumin, mutta voiko sotilasliitosta syntyä uudelle eduskunnalle kiistanaihe? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Olympiakomitea Tutkimusnäyttö ja arjen kenttäkokeet osoittavat, että kun ihminen liikkuu säännöllisesti, monipuolisesti ja itselle mielekkäällä tavalla, hyötyjä niin keholle ja mielelle tulee ovista ja ikkunoista. Nämä samat mittarit osoittavat, että liikunnan määrä ja laatu ovat ajautuneet alamäkeen ja näiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn näkyvät huolestuttavalla tavalla lapsesta ikäihmisiin ja kaikkialla siinä välissä.  Tilanne on siis varsin nihkeä mutta kaikkea muuta kuin toivoton ja Väkevä elämä -podcastille tutussa hengessä pyrimme löytämään sekä uusia ajatuksia että konkreettisia toimia, joilla ongelma korjataan sellaisessa mittakaavassa, että kansan hyvinvointi saadaan turvattua. Jaksossa pohditaan mm. miksi liikunta ylipäätään on niin tärkeää ja miksi siihen pitäisi ohjata euroja, palstatilaa ja resursseja?  Mitkä ovat yleisimmät syyt sille, että ihmiset eivät modernissa maailmassa liiku riittävästi? Miten löydetään mielekäs tapa liikkua lapsille ja nuorille? Entä huippu-urheilu ja seuratoiminta, mitä näille kannattaisi tehdä? Jos rahaa ja resursseja olisi riittävästi, mitkä olisi kaikkein tärkeimmät toimet, jotta liikunta lähtisi isossa mittakaavassa oikeaan suuntaan?  Näitä ja muita päivän teeman kysymyksiä pohditaan entisen 10-ottelijan ja Suomen Olympiakomitean Liike ja liikunnallinen elämäntapa -johtajan Petri Keskitalon kanssa. Linkit: - Manifesti: www.olympiakomitea.fi/eduskuntavaalit - Liikuntaehdokkaat: www.olympiakomitea.fik/liikuntaehdokkaat

Pienessä saaressa elää joukko metsämyyriä, miten ne siellä pärjäävät, alkaako keväällä lisääntyminen vai voiko kanta kadota talven aikana kokonaan? Miten Suomen myyräkannat vaihtelevat? Missä ne ovat nousussa ja missä laskussa? Entä ovatko myyräsyklit mahdollisesti palautumassa? Tällaisia asioita Tammisaaressa Baggössa pohtivat Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen.

Gorilla Capitalin Petri Lehmuskoski keskustelee kamelisijoittamisesta, jossa haetaan mm. kannattavuutta, vahvaa asiakaspitoa, monipuolista tiimiä ja joustavuutta. Petri vertaa mallin etuja ja tuottoja ns. yksisarvissijoittamiseen ja pääomasijoittamiseen. 00:00 Intro HBR: Kamelisijoittaminen. Problem solution, product market ja scaling fit 00:21 Petri Lehmuskoski – Gorilla Capital, Turun Tietokseskus 01:26 Miten Suomen enkelisijoitusyhdistys FiBAN, Vigo-kiihdyttämöiden vaikutus ja ja Gorilla Capital 03:20 Samin enkelisijoitusfilosofia, mm. nojaaminen esim. Open Oceanin sijoituksiin 04:00 Gorilla Capital vs. Vendep ja Lifeline. Kamelisijoittaminen vs yksisarvisiin sijoittaminen 11:20 Suomalaisyritykset eivät osaa eivätkä halua tehdä yrityskauppoja, suomalaisten vähäinen varallisuus 12:50 Asiakasosaamisen merkitys 14:20 Kanssasijoittajat ovat tärkeitä, sijoituskohteiden arviointi ja exit-potentiaali 16:20 Sijoittajien dokumentit ja sijoitusprosessit, due diligence 18:00 Kamelisijoittamisen tuotto ja VC-sijoittamisen matala palauttamisaste, miten näiden sijoitusten tuotot ja riskit eroavat 21:20 Yrittäjyyden optimi-ikä on melko korkea. Nuorten menestyjien takana on usein kokenut tiimi: case Apple 23:50 Hallituksen pitää osata tukea yritystä oikeassa kasvuvaiheessa 25:20 Strateginen ja taktinen avustaminen. Raportointi, MVIR eli Minimum Viable Investor Reporting. Kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen mittaus 16:20 Kasvuyrityksen tiimi ja oikea fokus. Ongelmat ratkeavat kellolla, eivät rahalla 25:20 Problem solution, product market ja scaling fit 29:20 Kansainvälistyminen 36:00 Outro #neuvottelijat #neuvottelija #sijoittaminen #kamelisijoittaminen #vc #enkelisijoittaminen Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Talouden kasvunäkymät ovat piristyneet alkuvuonna, ja ohjauskorot näyttävätkin nousevan euroalueella liki neljään ja Yhdysvalloissa kuuteen prosenttiin. Suomessa asuntolainojen ja valtion velan verrattain lyhyt koron kiinnitys sekä rakennusinvestointien suuri osuus tekevät taloudesta muuta euroaluetta korkoherkemmän. Miten Suomen talous kestää korkojen nousun? Ruotsin keskuspankki puolestaan tasapainottelee kotitalouksien kasvavien korkomenojen ja heikkenevän valuutan välillä. Muun muassa näistä aiheista ovat keskustelemassa pääanalyytikko Jan von Gerich sekä ekonomistit Kristian Nummelin ja Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Yhdysvaltain preisdentti Joe Biden matkaa Puolaan vierailulle, mitä Euroopan-reissulta odotetaan? Suorassa toimittaja Juri von Bonsdorff. Ukrainan tilanteen päivitys viikonlopulta, Münchenin turvallisuuskonferenssin jällkimainingit ja Putinin tuleva puhe kansakunnalle. Studiossa Ilmari Käihkö ja Tuomas Forsberg. Viro uudistaa varusmiespalvelustaan, asiasta raportoi toimittaja Rain Kooli. Miten Suomen työmarkkinamalli toimii ja missä mennään AKT:n lakkojen kanssa. Vieraana EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström.

Puolustusvoimain entisen komentajan Ari Puheloisen mukaan Ukrainan sodan suuri yllätys Venäjän kannalta oli maan joutuminen kahden rintaman sotaan. Puheloisen mukaan hyökätessään Ukrainaan Venäjä oli varautunut yhden rintaman sotaan, mutta joutuikin kahden rintaman sotaan, eli taloudelliseen sotaan lännen kanssa. "En olisi yhtään yllättynyt, jos Venäjä olisi pitänyt tätä yhden rintaman kuviota varmana", sanoo Puheloinen Politiikkaradiossa. Puheloisen mukaan taloudellinen sota "on pannut Venäjän improvisoimaan". Miten Venäjä muuttuneessa tilanteessa toimii? Lisääkö Venäjän eristäminen maan arvaamattomuutta? Miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa Pohjois-Euroopan ja Itämeren strategista tilannetta? Mitä tarkoittaa sotilaallinen suunnittelu poliittisessa ympäristössä? Onko eduskunnan puolustuselonteoissa vedetty oikeat johtopäätökset Venäjästä? Vieraana on Sotilas ja työmies -muistelmakirjan kirjoittanut Puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut perheen, suvun ja ystävien piirissä? Mitä oli sukutyö, mihin aatelisväki pukeutui ja minkälaisia esineitä heidän kodeistaan löytyi? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian dosentti Ulla Ijäs. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää →

Noin 300 000 Suomen kansalaista asuu ulkomailla. 2010-luvulla pois muuttaneita oli enemmän kuin palanneita, mutta koronan ja Britannian EU-eron myötä tilanne kääntyi ainakin hetkeksi. Keitä ovat nämä ulkosuomalaiset? Miten Suomen ulkopuolella asuvat suomalaiset hoitavat yhteyksiään kotimaahan, millaisia palveluita heille on tarjolla ja kuinka helppoa on palata takaisin Suomeen? Roman Schatzin vieraina ovat Suomi-Seuran asiantuntija Jenny Orphanou ja Fiskars Groupin viestintäjohtaja Kati Kaskeala.

Miten Suomen venäjänkieliset suhtautuvat Venäjän sotilaalliseen toimintaan Ukrainassa? Keskustelemassa entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen ja Helsingin kaupungin turistiopas ja kielenopettaja Tatiana Heikkinen. Cultura-säätiön kyselytutkimukseen vastanneista 18 prosenttia kertoi pitävänsä Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa oikeutettuna. Heikkinen ja Koponen pohtivat, mistä tämä voi johtua. Heikkinen on huolissaan siitä, että moni venäjänkielinen uskoo Venäjän propagandaan. Koponen kertoo olevansa positiivisesti yllättynyt, että yli 80 prosenttia kokee, että voi puhua vapaasti Suomessa ja suurin osa ei ole kokenut syrjintää tai vihapuhetta. Huolestuttavana hän pitää sitä, että suuri osa venäjänkielisistä kokee, että heille annetaan harhaanjohtavaa tietoa Venäjän suunnalta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Suomen talous selviää kriiseistä? Ensi vuoden budjettilinjauksia ruotimassa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja Mikael Collan. Mitä energiahinnoille voi vielä tehdä? Myös hallituksen sähkötukipaketti syynissä. Vieraana elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Miksi kunnat ostavat potilas- ja palkanmaksutietojärjestelmiä, jotka eivät näytä toimivan, mutta joihin uppoaa jopa satoja miljoonia verorahaa? Haastattelussa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta. Lähetyksen juontaa Marja Ala-Kokko. Lähetystä ovat valmistelleet Atte Uusinoka, Veera Sinervo ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Millaisia pykäliä lakiin tarvitaan rajaturvallisuuden varmistamiseksi? Keskustelemassa kansanedustajat Hanna Huttunen (kesk.), Inka Hopsu (vihr.) ja Ben Zyskowicz (kok.). Eduskunta on muuttamassa lainsäädäntöä liittyen rajaturvallisuuteen, mutta aivan yksimielisiä ei olla siitä, miten paljon lainsäädäntöä pitäisi kiristää. Perussuomalaiset on uhannut, että puolue torppaa valmiuslain uudistuksen etenemisen, jos rajavartiolakiin ei saada riittäviä mahdollisuuksia turvapaikanhaun keskeyttämiseen tarvittaessa. Huttunen korostaa, että lainsäädäntö pitää saada ajoissa kuntoon, eikä nyt pitäisi politikoida tällä asialla. Hallintovaliokunta antoi eilen lausunnon valmiuslain muuttamisesta, mutta otti samalla kantaa rajavartiolain tulevaan sisältöön. Rajan sulkemiseen liittyviä säännöksiä vaaditaan rajavartiolakiin, josta hallintovaliokunta tekee pykälät valmiiksi hiovan mietinnön. Sekä valmiuslain että rajavartiolain käsittely on edelleen eduskunnassa kesken. Molemmilla pyritään varautumaan muun muassa uusiin, turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäviin hybridiuhkiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että valmiuslain kiireelliseen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, joten lakiuudistukseen tarvitaan myös opposition tuki. Pitääkö hallituksella olla mahdollisuus sulkea koko itäraja kriisitilanteessa? Hopsun mukaan pitäisi myös selvittää, miten rajanylityspaikkoja sulkiessa kuitenkin turvataan mahdollisuus turvapaikan hakuun. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus turvapaikkaan. Zyskowiczin mielestä ei pitäisi ottaa Suomeen tuhansia ihmisiä Venäjän vaikutusoperaation kohteena, vaan pitää tunnistaa, että kriisitilanteessa itäraja voidaan sulkea, ja jättää auki vain esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän turvapaikanhakupiste pidettäisiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi Supo eli suojelupoliisi epäili Alpo Rusia 20 vuotta sitten kytköksistä Stasiin eli Itä-Saksan salaiseen poliisiin? Minkälainen prosessi Supon esitutkinta oli? Mitä seurauksia Rusiin kohdistetuilla Stasi-epäilyillä oli ja mikä lopulta puhdisti Rusin nimen? Minkälaista sisäistä valtakamppailua SDP kävi Martti Ahtisaaren presidenttikauden aikana ja liittyikö tämä valtakamppailu Rusiin kohdistuneisiin epäilyihin? Minkälainen organisaatio Stasi oli ja minkälainen yhteys Stasilla oli KGB:n eli Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuspoliisin kanssa? Miten Stasi liittyy suomalaiseen Nato-keskusteluun? Millä tavalla Suomen Nato-kanta on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja millä keinoilla Suomen Nato-kantaan on pyritty vaikuttamaan ulkoa päin? Minkälainen rooli KGB:lla on ollut Venäjän kehityksessä Neuvostoliiton loppuajoista tähän päivään? Mikä oli KGB:n ja NKP:n eli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen välinen yhteys ja mikä merkitys KGB:llä oli Suomen kommunistisen puolueen rahoittamisessa? Miten Suomen liittyminen Euroopan unioniin vaikutti Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin ja mikä merkitys Venäjä-lobbareilla on ollut sekä Suomen kauppasuhteiden että ulkopoliittisen linjan muodostamisessa? Mitkä maat muodostavat Natoon liittymisen myötä Suomen tärkeimmän turvallisuusyhteisön? Mikä Suomessa on ollut median ja poliittisen vallan välinen suhde ja onko hallituksilla ollut niin kutsuttuja hovitoimituksia? Mikä Tiitisen lista on, mikä merkitys listalla on ja miksi sitä ei ole vielä julkaistu? Studiossa vieraana valtiotieteiden tohtori, professori Vytautas Magnus -yliopistossa ja entinen suurlähettiläs Alpo Rusi. Jakso on nauhoitettu 12.5.2022.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 95. jaksossa vieraanani on Inkaliisa Vihonen, joka toimii monikielisyyden ja kääntämisen asiantuntijana Euroopan komission käännöspalvelussa. Keskustelen Inkaliisan kanssa EU-kääntämisen alkuajoista ja nykytilanteesta. Miten Inkaliisa päätyi aikoinaan EU-uralle? Millainen haaste suomalaisille kääntäjille oli jo ennen liittymistä kääntää lainsäädäntötekstit ranskasta suomeksi? Miten Suomen liittyminen unioniin on muuttanut kääntäjien ja tulkkien tarvetta? Miksi ranskankielisten lähdetekstien määrä on vähentynyt EU:ssa? Miten EU-kieli on vaikuttanut suomen kieleen? Millaista on EU-kääntäjän arki nykyään? Mitä vinkkejä Inkaliisa antaa niille, jotka haaveilevat kieliasiantuntijan urasta EU:ssa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Viileä ja varautunut, suorastaan erittäin cool. Sellainen on Suomi, jos uskoo eurooppalaista mediaa. Tämän kevään jutuissa suomalaiset nähdään maanpuolustusintoilijoina, jotka varautuvat uhkaan itärajan takana. Suomi on otsikoissa kaikkialla, mutta vastaako uutisjuttujen antama kuva todellisuutta? Miten Suomen nopea marssi sotilasliitto Naton porteille nähdään muualla Euroopassa? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen mukaan Suomi on onnistunut brändäämään itsensä sotilasliiton mallikokelaaksi, jolla on Natolle paljon annettavaa. Media on ylistänyt Suomen armeijaa, yhtenäisyyttä ja sitä, kuinka Nato-hakemuskin lähetettiin kansan tahdosta. Suomi-kuva on tarkentunut mutta samalla ehkä yksipuolistunut – välillä jopa vääristynyt. Luvassa on hitusen isänmaallinen jakso, josta tulee kiusallinen vasta lopussa. Suvi kertoo liikuttuneensa Berliinin metrossa kuunnellessaan saksalaista podcastia, jonka aiheena oli Suomi. Nyt hän saa selittää, miksi. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ensin oli koronakriisi, nyt on Ukrainan sota. Ja sitten on vielä inflaatio ja ilmastomuutos. Matkailuala on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut kokemaan kovia. Mutta kesä tulee, ja odotamme toivorikkaina alkavaa loma- ja matkailukautta. Miten Suomen matkailuala jaksaa? Miten se on sopeutunut jatkuviin vaikeuksiin? Millaista uutta tarjontaa on kehitetty ja millaisia uusia asiakasryhmiä saadaan esimerksiksi venäläisten turistien tilalle? Roman Schatzin vieraina ovat Visit Finlandin vastuullisen matkailun asiantuntija Virpi Aittokoski ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Komu.

Miksi Suomen tulee liittyä puolustusliitto Natoon? Miksi liittyminen ei kannattaisi? Miten Suomen turvallisuus ja ulkopolitiikka muuttuvat Nato-jäsenyyden myötä? Keskustelemassa kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Matias Mäkynen (sd.) ja Antti Häkkänen (kok.). Veronika Honkasalo vastustaa Suomen liittymistä Natoon. "Pitkällä aikavälillä globaalisti tarkasteltuna tämä lisää jännittteitä maailmassa. Allekirjoitamme Naton myötä tällainen ydinasejärjestelmä, tekee ydinaseriisunnasta vaikeampaa ja lisää aseellista voimapolitiikkaa", Honkasalo perustelee kantaansa. Mäkysen mukaan Nato-jäsenyys "varmistaa rauhan jatkumisen Suomessa. Pidäke, jota ikävä kyllä joudutaan rakentamaan, on tarpeellinen, jotta Suomeen ei kohdistuisi aggressioita tilanteessa jossa Venäjä on valmis käyttämään jopa sotilaallista voimaa ajaakseen poliittisia tavoitteita". Häkkänen toteaa, että "Nato-jäsenyys lisää rauhan edellytyksiä myös pohjolassa". Hän muistuttaa millaista puolueettomuuspolitiikkaa tehtiin sata vuotta sitten epäonnisin seurauksin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat eilen, että Suomen ulkopoliittinen johto lähettää Nato-hakemuksen sen jälkeen kun sitä on käsitelty eduskunnassa. Vain kymmenkunta kansanedustajaa on vastustamassa Nato-hakemusta, joten lopputulos on odotettavissa. Voiko Suomen Nato-jäsenyydelle kuitenkin tulla vielä mutkia matkaan vai onko reitti jo täysin selvä? Entä miten varmistetaan turvallisuus aikana, jolloin Naton turvatakuita ei vielä ole? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Euroopan turvallisuusratkaisu muuttuu Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä? Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäisi muuttaa vastaamaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) sekä Heidi Hautala (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Ukrainasta raportoi Antti Kuronen. Sodan tilanne juuri nyt. Sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, Maanpuolustuskorkeakoulu. Pohjoismainen puolustusyhteistyö, mitä Tanskassa ajatellaan? Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola.  Miten Suomen turvallisuus taataan? Käännetäänkö katseet Natoon, Pohjoismaihin, Yhdysvaltoihin, Eurooppaan vai näihin kaikkiin? Kansanedustajaraadissa Leena Meri (ps), Suna Kymäläinen (sd) ja Anders Adlercreutz (rkp). Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Katariina Lahtonen ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Kaikki Uusiksi -podcastissa puhutaan tällä viikolla taloudesta, politiikasta ja poliittisesta taloudesta! Toivon kanssa talouden ilmiöistä keskustelee SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen, jonka mielestä talouspolitiikkaa ei voi enää tehdä ottamatta huomioon ilmastoa. Miksi Annin mielestä on investoitava nyt hyvinvointiin? Mistä puhumme, kun puhumme budjettikehyksistä? Miksi Toivon mielestä talous on yhteiskunnan tärkein osa-alue? Miten Suomen taloudella tosiasiassa menee? Näitä kysymyksiä pyöritellään Kaikki Uusiksi -podcastin uusimmassa jaksossa!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Miten Suomen metsät ovat muuttuneet vuosisatojen mittaan? Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkkönen on perehtynyt näin muutoksiin ja kertoi aiheesta Suomen vanhimman tieteellisen seuran Societas pro fauna et flora fennican 200- vuotisjuhlissa Ritarihuoneella Helsingissä. Minna Pyykkö jututti häntä tilaisuuden jälkeen.

''Kun mietin niitä vuosia, tulee mieleen kiire. On hiki, vähän itkettää ja reppu painaa selässä. Koko ajan tulee viestiä, mut halutaan joka paikkaan, seuraajat, opettajat ja opiskelukaverit: tuntuu, että olen pyörremyrskyn keskellä.'' Miten Suomen kärkivaikuttaja Miisa Rotola-Pukkila on löytänyt tänä päivänä rauhan ja tasapainon arkeensa? Tässä jaksossa keskustelemme kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, lempeydestä ja itsensä kuuntelemisesta. Miten Miisa haluaa nykyään määritellä itsensä? Entä kuinka seistä omien rajojen takana ja pitää kiinni vapaapäivistä hektisen arjen keskellä? Inspis-tuoteperheen lanseerannut Miisa kertoo, että arki on hänen lempiteemansa. Ota hyvä asento, kuppi kuumaa ja tuu mukaan keskusteluun, jossa parannetaan maailmaa yhdessä Rohkaisuryyppy x mmiisas tahdissa.

Maailmalla on seurattu järkyttyneinä, kuinka naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeudet ovat taas vaarassa Afganistanissa. Mitä talebanien valtaannousu voi pahimmillaan tarkoittaa? Miten Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi toimia? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo. Mietimme myös, miksi Viestejä miehiltä -sometili on tarpeellinen ja miten muun muassa eri tavoin ilmenevä röyhkeys on saanut naiset ja vähemmistöt kautta aikain etsimään omia tiloja ja yhteisöjä. Miksi on tärkeää haaveilla feminististä utopioista – ja voisivatko ne olla joskus muutakin kuin utopioita? Suuri feministi kertoo, mitä kuuluu kurdien rakentamalle Rojavan itsehallinto- ja demokratiakokeilulle, jota on kutsuttu myös feministiseksi utopiaksi.

Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta. Ihmiset pakenevat Afganistanista ja Valko-Venäjän diktaattori lähettää siirtolaisia yli Baltian-maiden rajojen. Miten Suomen sisäministeri näkee kansainvälisen tilanteen. Ulkomaanlehtikatsaus. Ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Sitran selvitys Suomen kyvystä päästä ilmastotavoitteisiin. Mariko Landström, asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Haiti maanjäristyksen jälkeen. Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti. Kolumni. Riku Siivonen: Somevaikuttajat tekevät meistä kovaäänisiä lampaita. Uusinta. Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta.  Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Akseli Innanen, Carolus Manninen ja Sanna Savikko. Tuottajana Tarja Oinonen.

Olisiko EU:n syytä tukea enemmän metsätaloutta jäsenmaissaan, sen sijaan että se keskittyy niin vahvasti säätelemään niiden metsien ympäristöasioita? Ja olisiko sen syytä hidastaa vauhtia metsiä koskevien säädösten uudistamisessa? Entä pyrkiikö EU säätelemään liian yksityiskohtaisesti sitä, miten jäsenmaissa metsiä hoidetaan? Ja mitä EU:n metsäpolitiikka merkitsee Suomen metsille? Haastateltavana on luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone

Miten Suomeen rekrytoidaan maailman parhaat osaajat? Miten Suomen tulisi valmistautua työelämän muutoksiin, jotta Suomi pysyy houkuttelevana kohteena yrityksille ja työntekijöille? Mitä kehitettävää virkamieskulttuurissa on ja miten Suomesta tehdään maailman toimivin valtio vuoteen 2030 mennessä? Studiossa vieraina F-Securen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sekä valtionvarainministeri Matti Vanhanen. Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 17.2.2021. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

SUOMI-KORIS (6:08) – Valmentajien ulosajot – Korisliigan runkosarja lähenee loppuaan. Mitkä joukkueet Vmäk ja Särre veikkaavat playoffseihin? NBA (23:56) – MVP Race: Onko Embiid matkalla palkintoon vai joudutaanko se antamaan LeBronille? – Rocketsin voittoputki ja mahalasku – Lauri Markkasen alkukausi: Ollaanko hyvässä vai huonossa tilanteessa? – Idän ja lännen yhä säilynyt tasoero. MUUT SARJAT (55:19) - Miten Suomen naisten maajoukkue saadaan voittamaan otteluita?

Miten Suomen ja EU:n pitäisi reagoida venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitsemiseen? Miltä näyttää Venäjän tulevaisuus? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Eva Biaudet (r.), entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Niikko (ps.). Venäjällä on pidätetty noin 5000 Navalnyin puolesta mieltään osoittanutta ihmistä. Biaudet kertoo ottaneensa osaa Venäjän vastaisiin mielenosoituksiin. "On tärkeää näyttää, että kansalaiset Suomessa seuraa, mitä Venäjällä tapahtuu", Biaudet toteaa. Tuomioja, Niikko ja Biaudet ovat eri mieltä niiden sanktioiden kovuudesta, joita Venäjää kohtaan tulisi asettaa. Esimerkiksi Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream -kaasuputken perumista on väläytelty. Tuomioja ei pidä Nord Streamin perumista järkevänä. Biaudet kannattaa erityisesti henkilöpakotteita. "On todella keskeistä, että Suomi ja EU pitää kiinni siitä, että oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa. Se ei ole toisen maan asioihin sotkeutumista. Myös Venäjä on sitoutunut kansainvälisiin normeihin", Biaudet sanoo. Miltä näyttää presidentti Vladimir Putinin tulevaisuus? Kuinka pahasti kahtiajakautunut Venäjän kansa on? Niikko korostaa, että suuri osa venäläisistä edelleen kannattaa Putinia, mutta on paljon etenkin nuoria, jotka eivät kannata Putinin politiikkaa. Niikko korostaa, että Suomen etu on säilyttää diplomaattiset välit Venäjään. Putinin johtamistyyli on muuttunut yhä tiukemmaksi. "On merkkejä siitä että, hän (Putin) olisi jollain lailla irtautumassa reaalimaailmasta. Se on hyvin vaarallinen tilanne, koska silloin ihminen muuttuu hyvin arvaamattomaksi. Se voi myös johtaa, että tulee palatsivallankaappaustilanne, jossa hänet syrjäytetään ja tilalle tulee joku samasta valtapiiristä", Tuomioja arvioi. Syksyllä Venäjällä on duuman vaalit. "Juuri mikään oppositiopuolueista ei ole yltänyt duumaan. Navalnyin tapaus voi muuttaa kehitystä, että oppositio pyrkii yhtenäisemmäksi", Niikko sanoo. Tuomiojan mielestä todellinen pelin muutos olisi jos valtapuolueelta riistettäisiin enemmistö. Toimittajana on Linda Pelkonen.

"Ilmastonmuutoksesta on tullut kaikkeen vaikuttava näkymätön käsi." Miten Suomen ja Euroopan edistyksellisten tulisi suhtautua tähän ja miten koronapandemiasta noustaan kohti kestävää tulevaisuutta? Näistä teemoista keskustelevat Sorsa-säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen hankevastaavan Samuli Sinisalon kanssa SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ja SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen. Keskustelu pohjautuu samannimiseen Matthias Jobeliuksen julkaisuun, joka on luettavissa https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/12/KSS_Jobelius2_Web.pdf Koronatilanteen vuoksi äänitykset tehdään etänä, pahoittelemme tästä johtuvaa epätasaisuutta äänenlaadussa.

Tesla on yksi historian isoimpia lisäyksiä S&P 500 -indeksiin. Yli 400 miljardin dollarin markkina-arvollaan Tesla rymisee heittämällä indeksin suurimpien yhtiöiden kärkipäähän. Martin ja Miikka pohtivat tuoreimmassa #rahapodi-jaksossa, mitä tämä tarkoittaa indeksiin sijoittavien rahastojen ja rahastosäästäjien kannalta. Jakson kuumana perunana myös vinkit autoiluun ja autoilun verotukseen. Kannattaako sähköauto hankkia? Hakisiko Volvon Ruotsista? Miten Suomen autokanta voidaan uudistaa tekemällä pieniä muutoksia autoveroon? Kuuntele #rahapodi 223 ja liiku fiksummin! 0:00 Tesla S&P 500 -indeksiin 21:41 Autoilu Suomessa 42:50 Ehdotus valtiolle 52:31 Fees & Money; Miksi yritys maksaa/ei maksa osinkoa? Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Miten Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet? Haastateltavana entinen oikeusministeri ja Lapin läänin maaherra Hannele Pokka (kesk.). Pokka kertoo matkoistaan Venäjälle uudessa kirjassaan Arkangelista itään - matkoja kuvernöörien Venäjällä. Kun Neuvostoliitto hajosi, rajat aukesivat ja oli mahdollista liikkua pitkin Siperiaa, Pokka kertoo. Arktinen yhteistyö on tärkeää, koska arktinen alue lämpenee ja jäätiköt sulavat nopeammin kuin muut alueet maailmassa. Venäjällä Jakutian alue oli huolissaan ilmastonmuutoksen 2000-luvun alussa, koska ilmasto lämpeni huolestuttavasti alueella. "Tosiasiassa Venäjä on ollut ilmastonmuutosasioissa aikamoinen vapaamatkustaja. Neuvostoliiton jälkeen päästöt laskivat, joten heille jäi tilaa saastuttaa. Tavallisille venäläisille myöskään ilmastonmuutos ole yleinen puheenaihe", Pokka kertoo. Pokka arvioi, että Venäjän pitää tulevaisuudessa ottaa ilmastonmuutos vakavammin, ja kuunnella Jakutialaisten huolia. Matkallaan Murmanskissa Pokka tapasi apulaispormestari Vladimir Putinin. Pokka kirjoittaa Putinista: "pieni, väritön mies joka ei puhunut sanaakaan". Hän ei olisi tuolloin arvannut, että Putinista tulisi vielä presidentti. Ovatko Suomen ja Euroopan toiveet Venäjän länsimaalaistumisesta ja demokratisoitumisesta olleet turhia? Miltä Venäjän tulevaisuus näyttää? Entä miltä tuntui olla 26-vuotias kansanedustaja 1970-luvulla? Pokka kertoo joutuneensa kohtaamaan sovinismia. Keskustan kannatus rypee nykyisin noin 10 prosentin Nouseeko keskusta-puolue vielä entisiin lukemiinsa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi Ruotsi ei ole ottanut käyttöönsä euroa ja miten todennäköistä on, että se vielä joskus aikoo liittyä euromaiden joukkoon? Miksi Ruotsissa keskustelu EU-asioista ei ole kovin vilkasta? Miten Suomen ja Ruotsin suhtautuminen EU:hun on eronnut ja eroaa toisistaan, ja millaista keskustelua ennen Ruotsin liittymistä EU:hun vuonna 1995 liittymisestä Ruotsissa käytiin? Haastateltavana on Mikko Majander, joka on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti ja joka työskentelee tutkijana ajatushautomo Magmassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Viestinnän ala on saanut koronakriisissä kolhuja, mutta toisaalta viestinnän merkitys ja sen näkyvyys ovat koronan vanavedessä kasvaneet. Viestintätoimistojen arki muuttui kertaheitolla, kun asiakkaat joutuivat reagoimaan äkillisesti muuttuneisiin markkinoihin. Miten Suomen suurin viestintätoimisto Miltton koki koronan ja miten he näkevät koronan vaikuttaneen viestinnän alaan? Tästä Tiedotusosastolla on haastateltavana Milttonin viestintä- ja markkinointijohtaja Maria Vaismaa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Miltä tuntuu olla nuori pääministeri kun Suomi ajautui historialliseen lamaan 1990-luvulla? Olisiko jotain voinut tehdä toisin? Mitä 90-luvun lamasta opittiin? Haasatateltavana entinen pääministeri Esko Aho. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset perehtyisivät kunnolla, mitä 1990-luvulla todella tapahtui. Hänen mukaansa tuohon aikaan liittyy useita vääriä käsityksiä. Ahon mielestä nykyisessä johtamiskulttuurissa on pahiten vialla, että pohditaan vain vanhoja virheitä, mutta unohdetaan onnistumiset. "Me usein ajattelemme, että hyvä päättäjä valmistautuu tulevaisuuteen kehittelemällä visioita ja menneisyydestä pitää oppia virheistä. Todellisuudessa pitäisi olla juuri päinvastoin," Aho pohtii. Toinen ongelma johtamisessa on kärsivällisyyden puute. Hän pohtii myös koronan hoitoa. "Jos ajatellaan mustia joutsenia, ne tulevat äkkiä, arvaamatta ja jälkikäteen löydämme niille hyvän selityksen. Ei korona ollut kovin suuri yllätys loppujen lopuksi. Kyllä siihen oltaisiin voitu varautua paremmin", Aho kertoo. Miten Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet? Ahon mielestä Suomella voi olla erilainen linja Venäjän suhteen kuin muilla EU-mailla. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Miten Suomen työmarkkinajärjestelmää pitäisi uudistaa? Mitä Suomi voi oppia Tanskalta ja muilta pohjoismailta? Miten parantaa työelämän tasa-arvoa? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana demareiden europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

Miten Suomen matkailualalla menee? Vieraana MaRan toimitusjohtaja| SalkunRakentaja-podi | Jakso 42 by SalkunRakentaja

Miten Suomen yläosastaan levenevä väestöpyramidi vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja asumiseen? Ikääntynyt väestö on yhä terveempää ja heitä on yhä enemmän: vuonna 2030 meillä on jo lähes puoli miljoonaa yli 80-vuotiasta. Harmaantuvan kaupungin arvoitusta saapuu Nooran ja Jussin kanssa ratkomaan arkkitehti ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ira Verma.

Kevään taivaalla on kirkastumassa pitkästä aikaa komeetta, C/2019 Y4 (ATLAS). Millaisesta kappaleesta on kyse, millaiset asiat komeettojen kirkastumiseen vaikuttavat ja millaisia kirkastumisennusteita Atlakselle on annettu? Miten Suomen kevättaivaan vaaleneminen vaikuttaa komeetan näkymiseen? Ursan asteroidit ja komeetat -ryhmän mediavastaavaa Veikko Mäkelää jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen.

Nykyisessä maailmantilanteessa on kiinnostavaa kysyä, millainen kriisitoimija Suomen evankelisluterilainen kirkko on ja mitä me voimme siltä tämän meneillään olevan koronapandemian aikana odottaa? Nykyhetken lisäksi Horisontti kääntää katseensa myös historiaan. Löytyisikö menneisyydestä joitain sen kaltaisia kriisitilanteen käytänteitä, joiden opit kantaisivat vielä tänäkin päivänä? Keskustelemassa ovat kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara, arkkipiispa Tapio Luoma ja Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva. Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala.

Miksi juuri nyt olisi järkevää panostaa runsaasti lisää rahaa terveydenhoitoon ja korona-tilanteen hoitoon? Mitä lisärahalla vielä voitaisiin tehdä? Ja olisiko tulevaisuudessa EU-maissa ja siis myös Suomessa syytä valmistautua uusiin äkillisiin isoihin epidemioihin niin että sairaaloissa olisi olemassa valmius hoitaa ne asianmukaisesti ja nopeammin? Silloin ei jouduttaisi yhteiskunnan toiminnan kannalta raskaisiin toimenpiteisiin isojen epidemioiden aikoina siitä syystä, ettei terveydenhoidon kapasiteetti kestä tilannetta. Ja miltä koronavirustilannne näyttää EU:ssa ja miltä se EU:ssa näyttään etenkin Suomen esimerkin valossa? Haastateltavana on HUSin eli Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Haastattelu on tehty torstaina 19.3. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten Suomen ja Euroopan taloudet saadaan kestämään koronaisku?  Työelämäprofessori ja ekonomisti Vesa Vihriälä, Helsingin yliopisto ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen, Helsingin yliopisto. Ranskassa järeitä toimia koronaa vastaan? Toimittaja Annastiina Heikkilä, Pariisi. Pysähtyykö virus sulkemalla "kaikki"? Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husin tulehduskeskuksesta ja professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Rakennusalan suhdanne heikkenemässä ja koronasta lisää vauhtia alamäkeen. Toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ja elinkeinopoliittinen johtaja Anu Kärkkäinen, Rakennusteollisuus ry sekä konkurssiin menneen rakennusyhtiön asiakas Ritva Isteri. Kolumni Heikki Hiilamo. Maailma ei ole entisensä koronan jälkeen. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Atte Uusinoka, Jukka Vanninen ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Soihdunkantajat goes koripallo. Puhelinvieraana Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat Ry:n puheenjohtaja Risto Virtanen. Miten Suomen oloissa poikkeuksellinen kannattajailmiö rakennettiin?

Mikä tuhosi kuminapellon? Miten Suomen metsät tällä hetkellä voivat, kuinka paljon metsätalous on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt ja mitä tulevaisuuden näkymiä on odotettavissa? Miten eduskuntavaalit sekä tulevat EU-vaalit vaikuttavat metsätalouteen ja metsänomistajaan? Mitä toimenpiteitä järjestö tekee hallitusohjelmatavoitteiden saavuttamiseksi? Milloin puuta kannattaa ostaa, mitä vinkkejä vieraat antavat puun myyntiä miettivälle ja mikä käy kaupan juuri nyt? Nämä ja paljon muuta asiaa metsää kuhisevassa jaksossa, jossa mukana MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.

Minkälaiset suhteet Suomella nykyisin on muihin valtioihin ja minkälaisten suhteiden vaaliminen on kannattavaa? Kuinka puolueettomia olemme ja ketkä ovat tärkeimpiä liittolaisiamme? Miten Suomen tulisi asemoida itsensä maailmassa? Näitä asioita pohtivat Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Risto E. J. Penttilä ja Piraattipuolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Miten Suomen luonnon eliöt pärjäävät? Onko luonnon monimuotoisuus vähenemässä Suomessakin? Miten sitä voidaan tutkia? Ovatko pölyttäjät vähentyneet meillä? Miksi haarapääskyjä ei enää näy niin paljon kuin ennen? Onko keväässä vähemmän linnunlaulua? Miten vaikea on huomata, että lajit vähenevät? Entä mitkä ovat parhaat niksit joilla monimuotoisuutta voi lisätä omassa lähipiirissään? Ja miksi se on tärkeää? Luonto-Suomen studiossa olivat asiantuntijoina ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

#rahapodi-vieraana Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Kuuntele, miten Halla-aho johtaa joukkonsa vaalivoittoon ja hallitsee Suomi-neidon kirstua tulevana valtionvarainministerinä. Mitä valtiontaloudesta pitäisi leikata rajusti ja mihin aiotaan panostaa? Maksaako maahanmuutto Suomelle, vai saako Suomi sittenkin sijoituksensa takaisin korkoineen? Miten Suomen kestävyysvaje tilkitään ja pitääkö alhaisesta syntyvyydestä huolestua? Mikä on Perussuomalaisten suhde kansankapitalismiin ja saako osakesäästötili Halla-ahon varauksettoman tuen? Entä sijoittaako Halla-aho itse tikittävän eläkepommin varalle? 00:43 Eduskuntavaalit 2019. Perussuomalaiset kirivät Vihreiden ja Keskustan ohi? 14:18 Maahanmuutto: uhka vai mahdollisuus? 47:55 Veikkauksen rooli 56:28 Osakesäästötili 57:05 Kuulijakysymyksiä Jakso nauhoitettu 21.2.2019 ja julkaistu 22.2.2019. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Mitä oikeastaan tarkoittaa puhtaus kun puhutaan kotimaisista kasvihuonevihanneksista? Miten Suomen talvi vaikuttaa puhtauteen? Miksi viljelyasiantuntijat karttavat tuontivihanneksia? Mitä biologinen torjunta käytännössä tarkoittaa? Miksi ja milloin muovipakkaus on hyväksi? Aiheesta keskustelemassa toimittaja Anu Pirhosen kanssa kasvihuoneviljelyn asiantuntijat Niina Kangas ja Lassi Remes.

Tämä vuosi on EU:ssa erityinen: keväällä on vaalit, uusi komissio aloittaa tehtävässään ja on aika päättää seuraavan viiden vuoden agenda. Suomi heiluttaa puheenjohtajan nuijaa EU:n ministerineuvostossa sekä tärkeässä EU:n korkean tason kilpailun ja kasvun työryhmässä. Miten Suomen kannattaa käyttää sille avautuva vaikuttamisen ikkuna? Vieraina jaksossa johtaja Janne Känkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.

"Suomen talouden ennustaminen on hirvittävän helppoa", toteaa OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. Miten Suomen taloutta ennustetaan ja miksi taviksen pitäisi olla kiinnostunut asiasta? Miltä työllisyystilanne näyttää ensi vuonna, mitä bruttokansantuote tarkoittaa ja mitä merkitystä sillä on tavallisen ihmisen taloudelle? Podcastissa Ida-Liina Huurtelan ja Tuomas Rajalan haastateltavina ovat OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ja ekonomisti Henna Mikkonen.

Mitä tekemistä luokalla on feminismin kanssa? Miten tosi-tv liittyy yhteiskuntaluokkaan? Mikä menestysfeminismissä hiertää? Entä onko feminismi lähtökohtaisesti vasemmistolaista ja vasemmistolaisuus feminismistä? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelemme 12.6.2018 Turun Panimoravintola Koulussa äänitetyssä livepodcastissa, joka on nyt kuultavissa myös Radio Helsingin kautta. Mian ja Taijan vieraana livelähetyksessä myös opettaja, tutkija ja Bluestocking-blogistaan palkittu feministibloggaaja Minja Koskela. Tilaisuuden järjestivät: Annan piiri, Varsinais-Suomen vasemmistonaiset, Etelä-Turun Vasemmisto sekä Tulenkantajanaiset. Aiheeseen liittyvää lisälukemista: Jessa Crispin (2017) Why I Am Not a Feminist: A Feminist Manifesto. Melville House Publishing. Geoffrey Evans & James Tilley (2017) The New Politics of Class. The Political Exclusion of the British Working Class. Oxford University Press. Anna Kontula (2016) Luokkalaki. Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa. Into Kustannus. Annette Lareau (2003) Unequal Childhoods. Class, Race, and Family Life. University of California Press. Beverley Skeggs (2014) Elävä luokka. Vastapaino. Saara Turunen (2018) Sivuhenkilö. Tammi.

Tällä kertaa HR4:n työelämäradiossa keskustellaan työelämän muutoksesta työmarkkinoiden näkökulmasta.  Mitkä ovat Suomen työmarkkinoiden suurimmat haasteet tällä hetkellä? Miten haasteisiin päättäjätasolla tulisi reagoida ja jos ei reagoida, niin miten markkinat reagoivat? Miten Suomen työmarkkinoita tulisi uudistaa? Aiheesta työelämäradiossa keskustelevat Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ja HR4:n tutkimusliiketoiminnan vetäjä Teemu Putto.  Mikäli työelämän muutos kutkuttaa sinua, HR4 työelämäradio ja tämä jakso on sinua varten!

EVVK eli Eduskunta, Valtionvelka, Veikkaus ja Kansanedustajat. #rahapodissa ollaan taas keksitty kuningasidea. Miten Suomen valtionvelka saadaan kuitattua kertaheitolla? Entä mitä #rahapodi-miehet ovat suunnitelleet tämän kesän Suomi Areenaa varten? Martin ja Miikka sukeltavat myös kuulijapalautteen sekaan. 0:00 Miten Suomen valtionvelka saadaan kuitattua? 8:40 Pori & Suomi Areena 12:23 Fees & Money Jakso julkaistu 5.4.2018 Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnetblogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCcgHKsmue8JJGSRsBgcWhVg Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Suomen talouteen vakiintui sotien jälkeen perinteinen, valtiokeskeinen kasvutapa. Vuosituhannen lopulla yritystemme monikansallistuminen alkoi murentaa vanhaa kasvutapaa - mutta mitä olemme saaneet tilalle? Vieraana tutkija, valtiontieteiden tohtori Pekka Sauramo.

Miten suomen kieli on muuttunut sadassa vuodessa? Saako nykykielen puhuja selvää itsenäisyysjulistuksesta? Mitkä muutokset ovat lisänneet suomen yleiskielen suosiota? Kysytään suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkiseltä.

Viimeisen sadan vuoden aikana Suomi on muun muassa kokenut neljä sotaa, useita talouskriisejä ja talousihmeitä, suuria maailmanpoliittisia mullistuksia ja suuria muuttoliikkeitä maan sisällä ja rajojen yli. Mitä meillä on edessämme seuraavan sadan vuoden aikana? Miten Suomen tarina jatkuu? Kuinka paljon tiedämme jo nyt tulevaisuudestamme? Roman Schatzin  vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja ajatuspaja Demoksen toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

Miten Suomen nuoriso suhtautuu sijoittamiseen ja säästämiseen? Nuoret Osakesäästäjät –järjestön Jamilla Heiskanen ja Raoul Lehtonen vierailevat #rahapodissa. Paljon puhetta taloudesta, eläkkeistä ja sijoittamisesta nuoren näkökulmasta.

Miten Suomen akatemian kirjaston kokoelmalle kävi Turun palossa vuonna 1827? Kirjahistorian tutkija Anna Perälä tietää mitä kokoelmassa oli ennen paloa ja mitkä kirjat pelastuivat tuholta. Osa harvinaisista niteistä katosi iäksi. Mitä seurauksia palosta oli Suomen akatemialle? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Mahadura&Özberkan tapaavat kolme kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Mohammedin, joka odottaa neljättä turvapaikkapäätöstä. Mohammed nukkuu joka yö eri paikassa, välillä jopa kadulla, sillä pelkää poliisin ottavan hänet säilöön ja lähettävän takaisin Irakiin. Irakin armeijasta paennut Mohammed sanoo, että Irakissa häntä odottaisi varma kuolema. Miten käy Mohammedin, jos hän saa neljännen kielteisen turvapaikkapäätöksen? Onko Mohammedin kohtalona pakkopalautus, vapaaehtoinen paluu vai paperittomuus? Mahadura&Özberkan puhuvat paperittomuudesta eli laittomasta maassa oleskelusta. Keitä ovat paperittomat ja kuinka paljon heitä tulee olemaan Suomessa? Millaista on paperittoman elämä? Mitä siitä seuraa, jos Suomeen syntyy jopa satojen paperittomien varjoyhteiskunta? Lähetyksessä tullaan pohtimaan, mitä turvapaikanhakijoiden auttamisen kriminalisointi voi tarkoittaa, miksi afganistanilainen perhe haettiin mellakkapoliisien voimin vastaanottokeskuksesta ja mitä virkavallan vastustamisesta voi seurata. Vieraana studiossa ovat Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen, Ylikomisario Jari Taponen sekä Turun kaupunginvaltuutettu ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Berhan Ahmadi.

Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä ajetaan hallitusten ohjeiden mukaisesti Suomen etuja EU:n päätöksenteossa ja välitetään EU-asioista asioista tietoa Suomeen. Tällä hetkellä Brysselin päässä etenkin pakolaistilanne vaatii paljon huomiota, mutta miltä EU:n asiat muuten Brysselissä näyttävät. Haastateltavana on suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros, joka on Suomen pysyvä edustaja EU:ssa. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Kookas hirvisonni on Suomen painavin eläin. Sillä voi olla massaa yli 500 kiloa ja suuri eläin syö paljon. Kesällä tuoreiden versojen sekä suo- ja vesikasvien kulutus on jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Miten Suomen hirvikanta nykyään voi, miten hirviaidat ovat vaikuttaneet hirvien liikkeisiin, miksi hirvet ovat vuosisatoja olleet suomalaisille tärkeitä eläimiä? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Tuire Nygren ja Heikki Willamo, toimittajina Minna Pyykkö ja Petri Rinne.

Moni haluaa, että tuhkat ripotellaan aikanaan metsään. Kansanedustaja haluaisi ripotella metsään jo nyt - ja vielä elossa olevia ihmisiä! Kotimaassa on jo monta päivää ihasteltu kansanedustaja Susanna Kosken reseptiä nuorten miestemme toimettomuuteen. Kansanedustaja tiesi, että metsässä on paljon tekemätöntä työtä, ei tarvitse kuin junan ikkunasta katsoa. Siitä tekemään. Nuoret ovat valitettavasti fiksuja. He tietävät, että motivaatio on piilossa puun ja kuoren välissä. Samassa paikassa on myös nila, puun pehmeä solukko, johon motivaatio ajan saatossa liukenee. Kaikessa tässä hepulissa unohtuu, että kyse on vakavasta asiasta. Miten Suomen huoltosuhde saadaan paremmaksi, verotuloja kassaan ja miten saadaan se iso joukko kotiin jääneitä nuoria miehiä ymmärtämään jotain yhteiskunnallisen ansaintalogiikan päälle. Pitäisikö nuoret miehet päästää metsään? Poliittinen broileri ei siellä selviytyisi, mutta hieman villimpi otus saattaisi. Ainakin työn pitäisi olla tuottavaa. Risusavotta on enemmän vapaa-ajalle kuuluvaa toimintaa, johon vanhemmat vielä täysi-ikäisenkin pakottavat. Varmasti kansanedustajakin tarkoitti kunnon tukkien kaatamista ja luonnollista karsintaa. Ja joku pilaa aina kaiken! Ammattilaiset eivät tietenkään kouluttamattomia julleja metsään päästäisi. Yksityismetsätalouden työnantajien puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo metsätöiden olevan nykyään ammattilaisten itsenäistä työtä ilman valvovia esimiehiä. Ammattitaidoton saa lyhyessä ajassa paljon tuhoa aikaan. Puuliiton mies säestää Husqvarnalla. Muutenkin metsurien keski-ikä on noussut. Juuri valmistuneet nuoret metsurit ovat alalla vain muutaman vuoden, koska työ on kuulemma henkisesti ja fyysisesti rankkaa ja yksinäistä. Poliitikoilta tulee niin vähän laadukasta mahlaa, kuin rikkinäisestä pipetistä, että vielä en teilaisi kokoomuslaisen nuoren kansanedustajan neronleimausta. Kansallinen kokeilu voisi tulla kyseeseen. Kaikki nuoret miehet, joilla opinnot jäävät kesken ja energiajuoma kasvaa käteen, kuljetettaisiin määräajaksi metsään. Ehdotan puolta vuotta, mutta nokkela kansanedustaja näkee isomman kuvan kuin minä ja näkisi mielellään varmaan kollit havujen siimeksessä ainakin pari vuotta. Tai siis olisi näkemättä. Nimittäin maailmalla, meilläkin, joutilaat parikymppiset miehet ovat se kallein aines. Heillä on tuskastumisgeneraattorin kehittämää voimaa ja konepellin alla luontainen kuohunta. He saattavat ajaa liian kovaa ja lyödä vastaantulijaa. Jos nämä saataisiin metsään, olisivat poissa muusta pahanteosta. Osa poimisi kansanedustajan liisteisessä unessa poroille jäkälää ja brittiläinen lihava turisti saisi Jouluna ratsastaa pullealla porolla. Toiset tallentaisivat kännykameroilla viimeisiä aarniometsiämme tulevien sukupolvien iloksi. En tiedä miten ruumiillinen työ saa tulevaisuudessa nuoret julperomme innostumaan. Hiki ja luonto ovat monelle kännykän kasvatille luonnottoman tuntuisia asioita. Maallamme on edessään ihania haasteita. Meidän täytyy olla realisteja ja kehittää yhteiskunnan kannalta ihan uudet tuottavuus- ja ansaintamallit. Mielikuvitusta ei ole enää varaa kahlita. Puiden sijasta pitää nähdä seuraavat jatkojalosteet. Siksi tervehdinkin suurella ilolla uutista, jonka mukaan tulevana Jouluna meidän kinkkurasvamme saavat uuden elämän biodieselinä ja mäski vieläpä lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tunnen lähipiirissäni veijareita, jotka paistavat jo nyt kaksi joulukinkkua. Nyt he paistavat varmasti kolmannen ja syövät itsensä lähelle kuolemaa. Ja nauttivat ajatuksesta, että kaikella tällä sulaneella laardilla Suomi lähtee väkisinkin nousuun! Lisää ideoita tarvitaan. Kyyneleet voidaan pullottaa, niin kuin nais-kisu laulussa jo suosittaa. Työtehoseuran entinen aktiivi oli ehdottanut siemennesteen keräämistä tapettiliisteriksi, mutta hieno idea kuulemma torpattiin viime hetkellä tasa-arvon vastaisena. Maallikkosaarnaaja Maasola

Antti Sipinen on joogaopettaja, joka tunnetaan myös Joogafestival-tapahtuman taustajoukoista. Miten syntyi ajatus tapahtumasta, joka kokoaa yhteen Suomen monenkirjavan joogaväen? Miten Suomen joogakenttä on muuttunut viime vuosikymmeninä ja miltä sen nykytila ja tulevaisuus näyttävät? Miten jooga eroaa liikunnasta ja mitä henkisyydellä... Lue lisää →

Pakolaisten tulo itärajan ylitse hiertää nyt Suomen ja Venäjän suhteita. Millainen uhka Venäjä on Suomelle? Kuinka puolustusvoimia kehitetään tulevien vuosikymmenien aikana? Miten Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön suunnitelmat etenevät? Haastateltavana puolustusministeri Jussi Niinistö. Toimittajina Markus Leikola ja Jussi Lähde.

Berliinin muurin murtuminen ja Schengenin sopimus viitoittivat tietä entistä vapaampaan ja rajattomampaan Eurooppaan. Nyt Euroopan rajoja pannaan taas uudestaan kiinni ja valvontaa lisätään. Miten Suomen rajoja valvotaan nyt ja tulevaisuudessa? Mikä merkitys maantieteellisillä rajoilla on globaalissa ja digitalisoituvassa maailmassa? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Juha Pohjonen ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Ilkka Laitinen.

Suomen ulkomaankauppa on lähes täysin merikuljetusten varassa. Millainen on Suomen nykyinen kauppalaivasto ja niten pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa? Ja vieläkö tulevaisuudessa kauppalaivat purjetivat Suomen lipun alla? Näitä kysymyksiä pohditaan tänään Mikä maksaa? –ohjelmassa. Vieraina ovat Suomen varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widen ja merenkulun talouteen perehtynyt johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Huoltovarmuuskeskuksesta. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Liikemies Tapani Koivunen virui kolme vuotta seitsemässä eri vankilassa Yhdysvalloissa. Millaista vankila-aika oli? Miksi Koivunen ylipäätään joutui amerikkalaiseen vankilaan? Koivunen on tavallinen maatilan poika Virroilta, laskuvarjojääkäri, MBA, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, joka asui 15 vuotta Yhdysvalloissa. 21. syyskuuta 2009 hän oli palaamassa lomalta Suomesta, kun hänet otettiin säilöön Chicagon lentokentällä ja pidettiin vangittuna Alameda Countyn vankilassa Oaklandissa viisi kuukautta. Häntä syytettiin muun muassa salaliitosta petokseen ja rahanpesuun. Tästä alkoi miehen taistelu Yhdysvaltain oikeusjärjestelmää vastaan. Kun tuomio oli julistettu, Koivusen asianajaja ehdotti maasta pakoa. - Se oli yllättävä ehdotus. Hän sanoi, että pakene, mä autan sua, Koivunen kertoo. Miten Suomen valtio auttaa ulkomailla rikosten takia pulaan joutuneita? Vastuuvirkamies Ari Rale Ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä kertoo tästä ja Valtiokonttorin lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen taas siitä, millaisia korvauksia syyttömänä vangittu saa. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Kylmän sodan jälkeen kuviteltiin, että etupiirit ovat kadonneet. Nyt tiedämme, että näin ei ole. Suurvaltojen etupiiriajattelulla on vuosisataiset perinteet. Miten Suomen asema on muokkautunut etupiirien puristuksessa? Kalle Haatasen vieraana on valtiotieteen tohtori Alpo Rusi.

Kookas hirvisonni on Suomen painavin eläin. Sillä voi olla massaa yli 500 kiloa. Suuri eläin syö paljon. Kesällä tuoreiden versojen sekä suo- ja vesikasvien kulutus on jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Syksyllä ruohovartisten kasvien lakastuttua hirven ruokavalio muuttuu varpuvoittoiseksi. Mustikka, puolukka ja kanerva tulevat tärkeiksi. Talvella hirven eineeksi jäävät vain puut ja pensaat. Miten Suomen hirvikanta nykyään voi, miten hirviaidat ovat vaikuttaneet hirvien liikkeisiin, miksi hirvet ovat vuosisatoja olleet suomalaisille tärkeitä eläimiä? Asiantuntijoina studiossa ovat Tuire Nygren ja Heikki Willamo, toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.