Podcasts about suomesta

Suomi starttaa mielenkiintoisista asemista viisuhuumaan! Tiistaina 13.5. on Euroviisujen ensimmäinen semifinaali, torstaina 15.5 toinen semifinaali ja lauantaina 17.5. finaali.Mielenkiintoiseksi viikon tekee sen, että periaatteessa Suomella on kaksi edustajaa viisuissa: Erika Vikman Suomen edustajana, sekä KAJ, joka edustaa puolestaan Ruotsia. Molemmat edustajat ovat herättäneet voimakasta kiinnostusta Euroopassa ja lukeutuvat vahvoihin voittajasuosikkeihin.Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Suomen Euroviisuklubin varapuheenjohtaja Kati Wikström, joka iloitsee viisuhurmiosta:-Suomesta on tullut viisujen mahtimaa, jota muutkin maat seuraa. Fanit seuraavat meidän UMK:ta (Uuden Musiikin Kilpailu), mitä kaikkea siellä on tulossa. Suomi on siinä mielessä jännittävä maa - meiltä ei koskaan tiedä, mitä meiltä tulee! Kuuntele koko haastattelu!

Tänään pojat pureutuvat festarikesän polttavimpaan kysymykseen: vessat. Mikä uusi innovaatio helpottaa festarivessojen kaaosta? Ensi viikolla matka vie lahden toiselle puolelle tekemään lähetystä, mutta mitä tuliaisia lähtee mukaan Suomesta?

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitkä ovat Suomen halutuimmat unelmatyöt, onko sulla jäänyt avaimet oveen ja mikä väri puuttuu Suomesta kokonaan? Kuulet myös historian erikoisimman Top 3 listauksen sekä onks Janikan toive liikaa pyydetty.

Kasvusijoituksia ja korkoa | Lymysalo Green | #neuvottelija 322. Invesdor on eurooppalainen sijoitusalusta, joka auttaa yrityksiä keräämään kasvu- ja velkasijoituksia suomalaisilta ja kansainväliseltä sijoittajajoukolta. Mari Lymysalo johtaa Invesdoria. Hänellä on rahoitusalan osaamista Suomesta ja Keski-Euroopasta. Niklas Green vastaa Invesdorin sijoitustoiminnasta ja tukee yrityksiä pääomanhankinnassa. Invesdor mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoituksen. Lisäksi sijoittajat saavat korkotuottoa tarjoamalla yrityksille lainapohjaisia rahoitusinstrumentteja. Kaupallinen yhteistyö Invesdor.00:00 Euroopan pääomamarkkinat, vieraina Mari Lymysalo ja Niklas Green00:36 Samin sijoitus Invesdoriin. Yhdistyminen Finnestin, Kapilendon ja OnePlanetCrowdin kanssa01:09 Kansainvälinen toiminta neljässä maassa ja sijoitusten sekä kohdeyritysten avaaminen laajalle yleisölle01:41 Mari Lymysalon uran alku Translinkin Jari Laurialan kanssa ja siirtyminen startupien rahoitukseen ja konsultointiin02:14 Niklas Greenin tausta konsultointiprojekteissa Kiinan-vaihdoista Invesdorille sijoitusjohtajaksi03:28 Master Englishin WordDive-kauppa Otavan kanssa ja pienten kasvuyhtiöiden rahoittaminen osakeannilla03:59 Kasvurahoituksen rooli pk-yritysten skaalaamisessa ja kehittymisessä yhä isommiksi toimijoiksi04:32 Pääomamarkkin EU-alueella ja mahdollisuus avata rahoituskierrokset useille markkinoille05:03 Suomalaisen sijoittajan pääsy osakeanteihin vaihtovelkakirjoihin ja yrityslainoihin kaikissa Invesdorin toimintamaissa06:03 Korkopohjainen rahoitus sijoittajalle kvartaalikorkoineen ja yrityslainoille tyypillinen amortisoiva rakenne07:04 Bullet-lainan ero amortisoivaan malliin ja yritysten tapa hallita pääoman takaisinmaksua08:33 Esimerkkejä toteutuneista exiteistä kuten Heerosin, Siilin ja Solwersin listautuminen10:51 Friends&Brgrs ja Coinmotion kuluttajamarkkina ja kryptot12:28 Vaikuttavuus/ESG-kriteerien merkitys ja yhtiöiden vastuullisuus16:59 Pankkikentän supistuminen Suomessa. Yrityslainojen tarjonta Invesdorin kautta18:37 Korkojen maksu suoraan sijoittajan tilille ja kuinka salkun voi rakentaa säännöllistä kassavirtaa hakien21:05 Hajautuksen tärkeys sekä kasvurahoituksessa että korkopapereissa ja yksilöllisen sijoitussuunnitelman merkitys22:39 Hollannissa toteutetut mittavat tuulivoimahankkeet bondirahoituksella ja paikallisten sijoittajien osallistaminen24:17 Verkkopohjainen alusta rahoituskierroksille. Uutiskirjeet26:56 Bondikierrosten hinnoittelu – kiinteä hinta ja bookbuilding28:31 Peräkkäisten rahoituskierrosten toteuttaminen Invesdorin alustan kautta30:08 Suunnitelma kauppapaikasta yrityslainoille ja osakkeille likviditeetin parantamiseksi35:48 Yhtiöiden hinnoittelu ja rahoittajien kiinnostus SaaS-malleihin Euroopan markkinoilla38:58 Invesdorin kierrokset www.invesdor.fi#neuvottelija Sisäpiirissä Mari Lymysalo ja Sami keskustelevat Itävallasta ja RanskastaKatso lisäsisällöt ja tuo Samia:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Kuntien rahoista jo 60 prosenttia uppoaa kouluihin ja päiväkoteihin. Vaaleissa puolueilla olisi siis parempi olla ideoita siihen, miten suomalaisnuorten oppimistulokset saadaan nousuun.Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho kutsuvat vieraakseen suureen koulujaksoon opettajan ja tutkijan Leea Lakan. Hän istui väitöskirjaansa varten yhden lukuvuoden ajan ysiluokan takarivissä ja havainnoi, mitä siellä tapahtuu.Lakan mielestä Suomesta puuttuu ”vastuullisen jäpätyksen malli”. Sillä päästäisiin jo pitkälle, hän sanoo.

Arki kuulumisia Italiasta ja Suomesta. Toinen valmistautuu Suomeen tuloon, kun taas toinen haaveilee Italian lomastaa. Jaksossa sukelletaan myös Cervinian karnevaalitunnelmaan – mitä kylällä tapahtuu ja kuka on Dama Bianca? Lisäksi jaamme hiihtolomaviikolle vinkkejä Alpeille ja pohdimme, kannattaako Sisiliaan matkustaa helmi-maaliskuussa. Juttelemme myös Italian ja Suomen eroista – mitkä asiat herättävät eniten huomiota? Tässä jaksossa luvassa lämpöä, lunta ja matkakuumetta!Muista seurata Instassa: @⁠ciaocast_podi

Sunnuntaibrunssin vieraana tanssinopettaja, Helena Ahti-Hallberg. Hallberg kertoo miten hän päätyi tanssin pariin ja mitä tanssi hänelle merkitsee. Hallberg muutti Lontooseen opiskelemaan tanssinopettajaksi juuri lukion päättäneenä. Millaista oli muuttaa pois Suomesta niin nuorena ja mitä tuo aika hänelle opetti. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää hänessä ja mitä hän pelkäsi kasvaessaan? Entä miten eri tanssilajit voivat Suomessa tällä hetkellä?

Politiikkaradion vaalitentissä vieraillut Krisitillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah karsisi Suomesta hyvinvointialueita. "21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Se on meidän kokoiseen maahan liikaa", sanoo Essayah Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Erityisesti Uudenmaan jakamista neljään alueeseen Essayah syyttää poliittiseksi päätökseksi, jossa "silloisista hallituspuolueista jokainen halusi oman mandaattialueensa". Kotikunnassaan Lapinlahdella tapahtuneen mittavan salametsästysrikoksen Essayah tuomitsee jyrkästi, mutta syyttää myös mediaa kotipaikkakuntansa leimaamisesta "punaniskojen takamaaksi". Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Mitä Suomeen valtiovierailulle Tanskan kuningasparille tulisi näyttää Suomesta? Minnalla, Kimmolla ja Novan kuulijoilla on hyviä ideoita vaihtoehtoisen valtiovierailun aktiviteetiksi.Kuuntele Radio Novan Aamua arkisin klo 6-10!

Loputtoman haaveilun ja lukuisten Italian-reissujen jälkeen Riina teki sen, mistä moni vielä unelmoi – hän osti talon italialaisesta pikkukylästä. Kesäasunnosta tuli pysyvä koti ja uuden elämän myötä syntyi myös oma yritys Italiaan. Nyt Riina auttaa muita Italiaan haaveilevia löytämään täydelliset talot, olipa kyseessä loma-asunto tai pysyvä muutto. Lemonhunter yrittäjä Riina ei vain etsi unelmakoteja, vaan voi myös tulla mukaan näytöille tai videoida kohteen suoraan ostajalle.Riina ei kaipaa ihmisiä lukuunottamatta mitään Suomesta - vai saako niin edes sanoa?Seuraa Riinaa Instassa: @lemonhunter.italiaSeuraa CiaoCastia Instassa: @ciaocast_podi

Tämänkertainen kurja juttu on selvittämätön tapaus Suomesta. Kirkkonummen kolmoissurma tapahtui heinäkuun lopulla vuonna 1990 Volsin kylässä. Surmansa saivat Veikko Rytkönen ja Berit Andersson sekä heidän kolmen kuukauden ikäinen tyttövauvansa Jessica.

Alkuhuuto on kirjailija Ossi Nymanin ensimmäinen romaani, joka ei perustu omaan elämään. Toimittaja Torikan mielestä se on Nymanin poliittisin romaani. Keskustelemme kirjan henkilöistä (Faith, Toivo, Marjut), heitä yhdistävästä kaipuusta muutokseen ja sen pelosta, sekä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Tai ainakin seksistä. Toivoa riivaa nostalgia, kaipuu aikaan jota ei luultavasti koskaan ollut. Se on myös valtava poliittinen voimatekijä ympäri maailmaa ja esim. Timo Miettisen mukaan vaara demokratialle. Puhumme mistä henkilöt syntyivät, sankaruudesta ja nukkekodeista. Alkuhuuto on paitsi ajankohtainen kuva pienituloisten, pandemiasta miten kuten palautuneiden Suomesta, myös hauska rakkausromaani. Jolla on jotakin tekemistä lännenelokuvaklassikko Rio Bravon kanssa, ehkä. Ja mahdollisesti ensimmäinen kerta kun romaanihenkilön sisäinen monologi onkin tosi-tv-juontajien sarkastista läpändeerausta! Osta Alkuhuuto Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/alkuhuuto/5210140 Ossi Nymanin kuva Liisa Takala/Teos

Tässä jaksossa Jyri ja Pilvi käyvät läpi tietosuojamaailman mielenkiintoisimpia uutisia Suomesta ja maailmalta. Tässä jaksossa ei kuitenkaan puhuta esim. Nordnet-keissistä; sitä varten voit avata LinkedInin. Sen sijaan keskustelemme mm. siitä, pitäisikö sormenjäljet antaa poliisin käyttöön sekä uudesta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta jonka mukaan verokoneet ovat journalismia ja sillä sipuli.   Käymme myös läpi Deloitte-pseudonymisointi-tapauksen uusimmat käänteet eli Julkisasiamiehen mielipiteen asiaan ja keskustelemme Espanjan tietosuojaviranomaisen tapauksesta liittyen aikuisviihteeseen ja henkilötietojen käsittelyyn sopimuksen nojalla. Lisäksi keskustelemme Spirit Legalin kanteesta entistä Twitteriä ja TikTokia vastaan ja päädymme ylistämään TikTokia (voitte kivittää meitä mieluisasti esim. kahvilla–linkki alla).   Pidämme myös hiljaisen hetken ePrivacyn muistolle. Toivottavasti se kuitenkin osoittautuu feenikslinnuksi eikä krottikalaksi (rauha krottirouvan muistolle).    Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com    

Sifter-rahasto on erikoistunut sijoitusten hylkäämiseen. 65 000 potentiaalisesta sijoituskohteesta siivilöidään salkkuun 25 - 30 kiinnostavinta laatuyhtiötä.”Etsimme syitä olla sijoittamatta. Kysymme: miksi tämä voisi mennä pieleen? Ja jos emme löydä vastausta, niin sitten se todennäköisesti voisi olla ihan hyvä sijoitus”, Sifterin toimitusjohtajaSanteri Korpinen kertoo Karon Grillissä.Seulonnan ensimmäisessä vaiheessa maailman osakemarkkinat pudotetaan Stocksifter-analyysityökalun rouskuteltavaksi. Mekaanisen analyysin myötä yhtiöjoukko putoaa 500:aan Niitä ohjelma tarjoaa analyytikoiden työpöydälle edullisuusjärjestyksessä."Tietyt toimialat, kuten raaka-aineet, pankit ja energia, poistetaan automaattisesti. Samoin poistetaan yhtiöt, joiden velkaantuminen on liian suurta tai joiden pääoman tuotto ei yllä tietylle tasolle," Korpinen kertoo.Pelkästään numeerisesti ja yritysanalyysillä havaittu laadukkuus ei tietenkään riitä, sillä laadustakaan ei kannata maksaa liikaa. Yhtiöt kilpailevat paikasta Sifterin salkussa, ja noustakseen mukaan salkkuun yhtiön täytyy syrjäyttää jokin vanhoista salkkuyhtiöistä.Jaksossa Santeri Korpinen kertoo laatuyhtiöihin sijoittamisesta ja Sifterin osakevalinta- eli poissulkuprosessista. Miksi rahaston salkusta neljännes on sijoitettu puolijohdeyhtiöihin? Ja miksi ostettavaa on löytynyt Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta mutta ei Suomesta?Sifterin YouTube-kanava & yhtiöanalyysivideot: https://www.youtube.com/@sifterfund

Millainen vaikutus on Yhdysvaltain uusilla tulleilla? Keskustelemassa seniorianalyytikko Antti Ilvonen Danske Bank sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kanadasta raportoi kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vierailee Yhdysvalloissa. Millaisia neuvotteluja Israelin ja äärijärjestö Hamasin tulitauosta käydään? Keskustelemassa LÄhi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistolta ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Gazan humanitaarisesta tilanteesta on haastateltavana viestintäpäällikkö Linda Nyholm Lääkärin ilman rajoja -järjestöstä. Kuulemme myös millainen kuva Suomesta on maailmalle välittynyt vuonna 2024. Haastateltavana Ulkoministeriön erityisasiantuntija Meira Pappi. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Onko maailma kuin holtiton vuoristorata? Yhteiset kansainväliset pelisäännöt murenevat. Moni asia askarruttaa, jopa pelottaa. Kuinka Suomi pärjää? Tätä kysytään suorassa lähetyksessä Suomen ulkopolitiikkaa johtavalta tasavallan presidentti Alexander Stubbilta. Studiossa myös Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala, London School of Economicsin tutkija Helja Ossa, professori Hanna Tuominen, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Lisäksi illan aikana kuullaan ihmisten tuntoja Suomesta ja maailmalta. Kaksituntista suoraa keskustelua johdattelevat ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén.

Professori Tuomas Martikaisen mukaan julkisen keskustelun kuva maahanmuuttajista vaatii päivittämistä Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan. Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa. Podcastissa uskontotieteen professori vastaa myös kysymykseen uskonnon merkityksestä.. Pikaosiossa Martikainen ottaa kantaa Afrikan tähteen ja paljastaa näkemyksensä siitä, pitääkö tieteen ykköskielen Suomessa olla suomi vai englanti. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Aleksander Solženitsynin teoksen Ivan Denisovitšin päivä. Kirja kertoo koskettavasti ja puhuttelevasti julmuudesta, jonka keskellä moni joutuu elämään myös tänään. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Ei miellytä ihan kaikkia tämän hetken suosituin sarja, vaikka uutisoinnin perusteella voisi kuvitella toisin. Lisäksi tämänkertaisessa jaksossa vaaditaan asiantuntijaa selittämään ilmastonmuutos ja harmitellaan, kun päättäjät luovat niin tampiomaisia sääntöjä. Sudet ovat saartaneet Lappeenrannan ja lapset liirailee traktoreilla. Vaan keksikö Trump lippalakkiinsa värin Suomesta? Toimittajana Lasse Olkinuora.

Koska ja missä Täränön koulu alkaa? Turistit menevä Norjhaan kesälä ja Suohmeen talvela. Saamekansan tottuuskomisuunin uusi pääsihteeri - työtä häätyy tehhä yhessä. Meänmaa haluaa jäseniä Suomesta kans. Samuel Kyrö - tyytyväinen pyssikuska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Hyvää uutta vuotta Helsingistä ja itäisestä Suomesta! Vuoden pisin podi käsittelee vuoden tärkeimmän Hollywood-kohun, ERITTÄIN tärkeän internetilmiön sekä parhaat uuden vuoden puheet. Lopussa tyhjennetään myös kirja- ja sarjavinkkipajatso. Nämä mainitsemme: TV-sarja: The Diplomat (Netflix) TV-sarja: Obliterated (Netflix) TV-sarja: Black Doves (Netflix) TV-sarja: Sherlock Holmes (BBC, Netflix) TV-sarja: Queen of fucking everything (YLE Areena) Kirja: Aleksei Navalnyi: Patriootti Kirja: Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta Kirja: Janice Hallett: The Mysterious Case of the Alperton Angels Elokuva: Den sista resan Expressenin pääkirjoitus: https://www.expressen.se/ledare/finland-fattar--att-kriget-ar-har/ New York Times -artikkeli Blake Livelysta: https://www.nytimes.com/2024/12/21/business/media/blake-lively-justin-baldoni-it-ends-with-us.html

Jokavuotinen aihe mediassa: Tippaaminen ravintoloissa. Mitä mieltä Juho ja Kentsu on. Lisäks puhutaan hiukan Bacardi Martini Finlandin lähdöstä Suomesta.

Sairaalaverkosta äänestetään tänään. Miksi yöpäivystyksestä muotoitui niin hankala poliittinen vyyhti? Studiossa keskustelemassa Markku Jokisipilä sekä toimitusjohtaja Karina Jutila E2-tutkimuksesta. Puolustusyhteistyötä tekevien JEF-maiden johtajat kokoontuvat Tallinnassa. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi. Tämän vuoden Lucia-neito on saanut osakseen niin paljon rasistisia vihaviestejä. Miksei rasismia saada kitkettyä Suomesta? Keskustelemassa Robin Harms Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä tutkija Shadia Rask. Ruotsia vaivaa poliisipula. Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi. Ahdistuneisuushäiriöt ovat nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla, selviää Kevan tutkimuksessa. Haastateltavana Petra Sohlmann Kevasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Helsingin pörssissä on edelleen vaisua, mutta Yhdysvalloissa listautumismarkkina on vähitellen elpymässä. Varsinaista IPO-ikkunan avautumista ennustetaan ensi keväälle. Mitä silloin on luvassa?Ketsuppipullon purskahtamiseen keräytyy painetta, sillä pääomasijoittajien salkuissa odottaa runsaasti kasvuyhtiöitä, joista osa on salkuissa jo ”yli-ikäisiä”. Jenkkipörssiin voi nousta myös kasvuyhtiöitä Suomesta.Vieraana konsulttiyhtiö Pwc:n Suomen-toimitusjohtaja Kauko Storbacka, toimittajana Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko PeuraTämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki

Noituus ei ole kadonnut Suomesta mihinkään. Tänä päivänä noituuteen liittyy mm. vahvaa feminististä filosofiaa, uskoa muinaisiin kansanparannuskonsteihin sekä pyrkimys muuttaa ihmisen luontosuhdetta. Nykynoita on usein myös kybernoita, joka ammentaa ja välittää noituuttaan sosiaalisen median ja muiden sähköisten foorumien välityksellä. Nykynoidat eivät ole mikään yhtenäinen uskomusten harjoittajaryhmä, vaan heidän välillä on keskinäistä kitkaa ja näkemyseroja. Millaisia kirjouksia ja loitsuja nykynoidan työkalupakkiin kuuluu, ja missä määrin kyseessä on itsensä kehittämisen muoto ja self-help -suuntaus, missä määrin todellista taikuuden etsimistä ja käyttämistä? Mitä nykynoidat tavoittelevat, miksi noituus tuntuu elävän uutta nousukauttaan ajassamme ja kuinka varteenotettavasta ilmiöstä todellisuudessa on kyse? Millaisen kuvan populaarikulttuuri on meille noituudesta antanut, ja onko kuvaan tullut muutos uusien elokuvien, tv-sarjojen ja pakanallisuudesta ammentavan musiikin myötä? Millaisia olivat historian noitavainot, ja mihin ne oikeasti perustuivat? Kulttuuriykkönen saa vieraakseen nykynoita-tietokirjailija Kupariketun, hyvinvointivalmentaja-tietokirjailija Eeva Maria Leinon sekä väitöskirjatutkija-tietokirjailija Aleksi Peuran. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Kekkosta kehään! Musiikiteatteri Kapsäkin Kekkosesta kertova musikaali kertoo Kekkoslovakian omituisista höpöttäjistä. Se on myös ajankuva 70-luvun virallisesta Suomesta. Vieraina studiossa ovat UKK-musiikkinäytelmän käsikirjoittaja Sirpa Kähkönen ja ohjaaja Taru Mäkelä. Keskustelemme mm. vauhdittoman kolmiloikan SM-ennätysmiehen ja takinkääntäjän ydintraumasta. Suomen nuori! Kekkonen ei ole meemi! Kekkonen saattaa nousta haudastaan kesken lähetyksen. Pysy kuulolla.

Cityn Aamussa tänään Samuelin sairastus jatkuu. Jeren suurin idoli on bongattu Suomesta ja mietitään myös naisten smalltalkia toistensa kanssa. Aamussa käydään myös spessukisa ja vuoden seksikkäin mies on valittu, kuuntele tän Aamun läpät tästä!

Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita? Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa. Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa? Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin. Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta? Toimittajana on Pauliina Grym.

Ilveskeskusta 30 vuotta ylläpitänyt Jussi Ristonmaa vastusti ilvesten metsästystä vielä 1990-luvulla kiivaasti. Nyt kun ilveksiä on Suomessa runsaasti, Ristonmaan mielestä niitä voisi rajatusti myös metsästää. Ristonmaan mukaan ilveskanta on hyvällä tasolla, ja sen kanta kasvaa varmasti vielä toistaiseksi, etenkin kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys käytännössä loppui Suomesta vuosi sitten. Rajattomaan kasvuun Ristonmaa ei kuitenkaan usko. Jossain vaiheessa ilveskanta kasvaa niin suureksi, että se kääntyy laskuun. Tallenne on tehty Vaajakoskella 30.8.2024.

Monipuolinen Meri Alarcón oon oktuuperin prufili Meänraatiossa. Veikko ei halunnu lähteä operasuuhnin Tukholhmaan - haki ja sai apua Suomesta. Raha uutheen tutkimuksheen maakonfliktista oon liian pieni, sannoo professor emeritus Henning Johansson. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Julia neuloo islantilaista villapaitaa Sisiliassa ja Johanna nautti alkavasta syksystä Suomessa - nauhoitettiin syyskauden ensimmäinen jakso ja käytiin läpi menneen kesän kuulumisia, mitä tuli tehtyä ja mitkä olivat kohokohtia? Syksyiset kelit ovat saapuneet Sisiliaan ja Cerviniassa on satanut ensilumi! Jaksossa puhutaan syksystä, miltä se näyttää etelässä? Entä pohjoisessa? Koiran kanssa lentäminen on tullut tutuksi Johannalle ja Julia vietti kesän viinitilalla töissä - näistäkin lisää jaksossa! Mainittuna myös: lounas Sukuloiden luona, mökkiloma Dolomiiteilla, tuleva knödel kurssi, italialaisten kiinnostus Suomesta, Salinan saari Sisiliassa... Kuuntele jakso ja hei - muista tilata podcast, saat uudesta jaksosta heti tiedon!

Satunnainen luontomiehemme heräsi lokakuun alussa karvaaseen pettymyksen tunteeseen. Nimittäin eräs eläinlaji on poistumassa Suomesta ja Blomis ei ole sitä käynyt katsomassa, saati ottamassa siitä kuvaa. Ja kuten kaikki tietävät, ottamaton kuva on ikuisesti poissa. Kuusi vuotta siihen olisi ollut aikaa, mutta senkin ajan mainittu henkilö käytti ihan johonkin muuhun ja nyt hiekka tiimalasissa on valumassa loppuun tämän lajin havaitsemisen kannalta. Onneksi elämä jatkuu, mutta aina se ottamaton kuva harmittaa ja näkemätön laji kismittää. Ettei vaan tulisi uniin saakka tämäkin. Oletko sinä nähnyt isopandan eläintarhassa tai jopa livenä luonnossa?

Maanantaina 7.10.2024 tuli kuluneeksi vuosi Hamasin terrori-iskusta Israeliin. Miten tapahtumat ovat vaikuttaneet Gazan alueen kristittyihin ja messiaanisiin seurakuntiin? Miten Avainmedia on voinut auttaa ja mitä Suomesta käsin voidaan tehdä? Muun muassa näihin asioihin annetaan vastaus, kun ohjelmassa on vieraan Avainmedian arabi- ja muslimityön johtaja Aaron Ibrahim.  

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ruotsinsuomalaisten tunteman karaokeisäntä Lauri Kuusisen elämä on ollut mutkikas. Kun naapuri eräänä päivänä yllättäen koputtaa ovelle, Lauri heittäytyy musiikin maailmaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Keväällä 2024 Sveriges Radio Finskan toimittaja tapaa Laurin täpötäydessä karaoketapahtumassa. Lauri kertoo, mikä on johtanut hänet tähän hetkeen. Laurin tarina on kertomus sota-Suomen pojasta, joka musiikin kautta jättää jälkensä ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin.Lauri – resan från krigets fattiga Finland till den svenska karaokescenenLauri Kuusinen är ett välkänt namn på den sverigefinska karaokescenen – men karaokekungens liv har haft många vändningar. När Lauris liv gör en helomvändning 1974, är det också dags för något nytt. En dag får Lauri oväntat besök av en granne och kastas därmed in i musikens värld.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Lauri Kuusinen, Pekka Suutari/Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professoriReportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellsonArkistoäänet/arkivklipp: YLE, Sveriges Radio, “Lost In Translation”-elokuva, Suomen valtioneuvosto, Ruotsin hallitus, Valkoinen talo, BBC ja Ruotsin hoviOhjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.

Millaisia urapolkuja oikeushallinnon alalla voi rakentaa, jos tähtäimessä on kansainvälinen työ? Keskustelemme siitä, kuinka globaalit tehtävät voivat sulautua saumattomasti Suomesta käsin tehtävään työhön ja millaisia mahdollisuuksia lyhyet ulkomaanjaksot voivat tarjota ammatilliselle kasvulle ja kehittymiselle. Vierainamme ovat Sini Kumpulainen ja Jutta Tschokkinen. Sini toimii Oikeusministeriössä erityisasiantuntijana, erikoistuen kansainvälisiin ja EU-asioihin. Hänellä on laaja kokemus muun muassa siviilikriisinhallinnasta ja työskentelystä EU-komissiossa. Jutta on syyttäjä ja ylitarkastaja, joka jakaa kokemuksiaan kansainvälisten asioiden tiimissä tehtävästään, jossa hän käsittelee oikeusapupyyntöjä ja tuomittujen luovuttamisia ulkomaille. Lisäksi Jutta on osallistunut Euroopan tuomareiden ja syyttäjien verkoston vaihto-ohjelmaan Italiassa.

Mitä seurauksia hallituksen kolmen kuukauden työttömyyssäännöllä on? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle, Startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad ja Helsingin yliopiston vararehtori Hanna Snellman. Hallitus sorvaa lakia, jonka mukaan maahanmuuttajan pitää poistua Suomesta jos menettää työnsä eikä löydä uutta kolmessa kuukaudessa. Yli kaksi vuotta Suomessa työskennelleet erityisasiantuntijat ovat kuitenkin saamassa työn etsimiseen kuusi kuukautta. – Kiristykset ovat jo tuoneet jo kolauksen Suomen maineeseen, Helle toteaa. – Huiput eivät tule tai huiput eivät jää, Snellman kiteyttää seuraukset yliopistomaailmassa. – Tämä on pitkällä aikavälillä suuri ongelma Suomen taloudelle, Zad sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suuri kielipoliittinen jakso! Miina pivotoi paperikalenteriin, oli oikeassa paikassa väärään aikaan ja löysi sisäisen Ritvansa. Lottaa kohtasi sarjasuru, mutta onneksi hän on valtakunnan johtava AI-hahmo ja keksi vuoden koukuttavimman kirjan nimen.

Kevään 2024 puoluebarometrissä selvä enemmistö suomalaisista on harvinaisen tyytymätön Orpon hallitukseen. Samassa kyselyssä kansalaiset ovat harvinaisen tyytymättömiä myös opposition edesottamuksiin. Onko kansalaisten mielestä koko politiikan kenttä pielessä? Onko Orpon hallitus historiallisen epäsuosittu, vai suhtautuvatko kansalaiset siihen keskimääräisen kriittisesti? Onko suomalaisten suhde politiikkaan kokonaisuudessaan kyynistynyt? Löytyykö puoluebarometrin tulosten perusteella Suomesta yhtään aidosti suosittua puoluetta? Onko RKP joutunut Orpon hallituksen myötä historiallisen syvään kriisiin? Onko suomalainen politiikka puoluebarometrin perusteella muutoksessa? Vieraana on puoluebarometria toteuttavan Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022. Sodan ensimmäisiä kuukausia seurattiin Suomesta käsin niin uutisista, puheohjelmista kuin sosiaalisesta mediastakin. Kuvat ja videot taistelukentiltä sekä tiedusteluanalyysit sodan etenemisestä ja Ukrainan onnistuneista puolustussuunnitelmista muuttuivat osaksi suomalaisten arkea. Sota pitkittyi ja yhä edelleen ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan. Keskustelu sodan kulusta on herättänyt pohdintaa asiantuntijoissa. Onko sodasta uutisoitu liiankin ruusuisesti? Olisiko Suomessa tilaa myös kriittiselle keskustelulle Ukrainan sodasta? Podcast-jaksossa käsitellään Ukrainan sodan nykytilannetta, tulevaisuutta ja sodan laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Jakson asiantuntijavieraana on Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Kysymys- ja vastausjakso jatkuu. Miten selvitä ruuhkavuosista? Mitkä ovat parhaat matkakohteet? Mitä Lotta ei osaa? Mitä Miina kaipaa Suomesta? Seuraa meitä Instagramissa @backlundlangepodcast Nämä mainitsemme: TV-sarja: Love is Blind Sweden (Netflix) Elokuva: Napoleon

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Venäjä-tutkijan tuoreen arvion mukaan Ukraina voi hävitä sodan Venäjää vastaan. Mitä Stubb tekisi presidenttinä, jos niin käy? Toimittajana on Antti Pilke.

Suomesta on löydetty maailman toiseksi eniten muinaisia loistomiekkoja, enemmmän niitä on vain Norjassa. Suomen alueella vainajat haudattiin maan uumeniin jo rautakaudella, joten monet muinaiset kalmistot pysyivät tietymättömissä lähes tuhat vuotta. Nykyään muinaishautoja löytyy vähän väliä, tuorein on Salon miekkalöytö ja kalmisto. Hautoja löytyy, kun ihmiset kaivelevat pihojaan tai kulkevat metallinpaljastinten kanssa maastossa. Suomen happamassa maaperässä vainajat vaatteineen maatuvat, mutta korut ja miekat säilyvät. Pronssikoristeet suojaavat myös vaatteita maatumiselta, ja siksi Ravattulan Ristimäelle 1200-luvulla haudatun naisen puku saatiin tutkittua kankaita ja värejä myöten. Tiedeykkösessä arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen Turun yliopistosta, kertovat mm. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kaivauksista, mistä löytyi juhlapukeissaan haudattu nainen ja Salon Perttelistä löytyneestä ristiretkiajan loistomiekasta ja muinaiskalmistoista. Toimittaja on Leena Mattila.

Osa linnuista muuttaa säännöllisesti Suomesta etelämmäksi talvehtimaan. Joillain linnuilla liikehdintä taas on epäsäännöllistä. Joinain vuosina esimerkiksi pähkinähakkeja, nakkeleita, taviokuurnia, käpylintuja, tikkoja ja närhiä on runsaasti liikkeellä ja joinain syksyinä niitä näkee vain vähän, jos lainkaan. Tänä syksynä kuusitiaisia on havaittu ennätysmäärin. Luonto-Suomessa puhutaan vaelluslinnuista. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että joinain vuosina lintumassat lähtevät liikkeelle, ja mikä on niiden merkitys eliöyhteisölle? Kysy vaelluslinnuista tai kerro parhaat havaintosi. Studiossa asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin on ornitologi Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, Kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto- Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina lintututkijat Aleksi Lehikoinen ja Nadja Weisshaupt, sekä Oulussa etäyhteyden päässä eläinfysiologi Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Taalerin kanssa. https://www.taaleri.com/ Tuulivoima on kasvanut hurjaa vauhtia Suomessa viimeisten vuosien aikana. Kasvussa merkillepantavaa on myös se, että se tapahtuu markkinaehtoisesti. Suomi on monilla mittareilla yksi maailmaan houkuttelevimpia maita tuulivoimasijoituksille. Mutta mitä me teemme kaikella sillä? Paljon on puhuttu siitä, miten puhdas ja halpa energia johtaisi talouskasvuun, mutta miten? Miltä Suomi vertautuu muihin maihin ja markkinoihin? Ja miten Suomesta voisi tulla tuulivoimaosaamisen johtavia maita? Näistä ja muista keskustelimme Taalerin salkunhoitajan Jenny-Li Holmströmin ja Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen kanssa. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast