Podcasts about suomesta

Tässä jaksossa minulla vieraana suomenopettaja Anna Lindgren. Kysyin Annalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten innostuit Japanista ja japanin kielestä? 3. Millaista oli opiskella japania Helsingissä? 4. Mikä on japanin kielessä helppoa ja vaikeaa? 5. Oletko asunut Japanissa? 6. Mitä teit siellä? 7. Millaista sisältöä teet Instagramiin? 8. Mitä haluaisit kertoa suomalaisille Japanista? 9. Mitä japanilaisia tapoja haluaisit tuoda Suomeen? 10. Missä haluaisit olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Annan tilejä sosiaalisessa mediassa: - Instagram: https://www.instagram.com/finlandtraveltips/ - Tiktok: https://www.tiktok.com/@finlandtraveltips - Youtube: https://www.youtube.com/channel/UC6SY2QKJjsCRuzWUgQ9w3Ww - Annan japaninkielinen blogi Suomesta: http://blog.livedoor.jp/finrandonikite/ - Annan suomenkielinen blogi Japanista: https://japaninmatkaaja.wordpress.com/

Tällä historiallisella päivämäärällä 1947 viimeiset valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta ja presidentti J. K. Paasikivi julisti sotatilan päättyneeksi.

Alhainen syntyvyys ja kaupungistuminen, sote-menojen rahoittaminen ja talouden matalapaine aiheuttavat päänvaivaa Suomen kunnille. Mistä ratkaisuja ongelmiin? Vierainamme kaupunginjohtajat Matti Ruotsalainen Kemistä, Helena Vuopionperä-Kovanen Viitasaarelta ja Pekka Timonen Vantaalta. Monet maat aikovat lähipäivinä tunnustaa Palestiinan valtion. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan asian käsittely hallituksessa on kesken, mutta Ylen tietojen mukaan hallitus ei valmistele tunnustamista. Mikä merkitys Suomen päätöksellä on? Vastaamassa Jean Monnet -professori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. EU:ssa yritetään muodostaa kantaa vuoden 2040 ilmastotavoitteista, mutta neuvottelut jumittavat jäsenmaiden erimielisyyksien takia. EU-kirjeenvaihtajamme Hannele Muilu raportoi Brysselistä. Onko Suomen oma ilmastopolitiikka linjassa EU-tavoitteiden kanssa ja millaisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan? Haastattelussa ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä ja EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Huumeiden yliannostuksista johtuvat kuolemat ovat jyrkässä nousussa Virossa. Tilanteen taustalla ovat synteettiset opioidit, muta maahan kantautuu Suomesta myös muuntohuume alfa-PVP:tä. Tallinnasta raportoi toimittajamme Rain Kooli. Juontaja Mari Sarolahti, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Rasmus Montonen ja Seppo Kivimäki.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Mitä budjettiriihestä ja hallituksen pelisääntökeskustelusta jäi käteen? Politiikan viimeisimpiä käänteitä ruotimassa Ylen politiikan toimittaja Petri Raivio, MTV:n politiikan toimittaja Maria Nykänen ja Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elo. Libyan rannikkovartiosto avasi elokuun lopulla tulen kohti avustusjärjestön pelastusalusta Välimerellä. Avustusjärjestön alus oli matkalla kohti Italiaa mereltä pelastetut siirtolaiset ja pakolaiset kyydissään. Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen kertoo, mistä oli kyse. Millaisin perustein ihmisiä voidaan karkottaa Suomesta? Keskustelemassa Maahanmuuttoviraston valvontaosaston johtaja Tirsa Forsell, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Erna Bodström ja Poliisihallituksen poliisitarkastaja Janne Lepsu. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer isännöivät Pariisissa järjestettävää halukkaiden koalition kokousta. Ranskan-toimittajamme Miina Väisänen kertoo, mihin kokouksella pyritään. Juontaja Mari Sarolahti, toimittaja Janette Leino, tuottaja Annette Blencowe.

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Pyöreän pöydän studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Anu Koivunen nostaa keskusteluun Gazan tilanteen. Helsingin Sanomat uutisoi eilen (29.7.) gallup -kyselyn tuloksena, että hieman alle puolet (48 %) suomalaisista tunnustaisi Palestiinan. Vajaa neljännes vastaajista eli 24 prosenttia katsoi, että Suomen ei pitäisi tunnustaa Palestiinaa. Pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiinan valtio? Miten te olisitte vastanneet kysymykseen ja mitä ajattelette ulkopoliittisen johdon (presidentti Alexander Stubbin) toukokuisesta toteamuksesta, että tunnustetaan sitten kun teolla on tehoa. Olemme kuulleet, että Ranska aikoo tunnustaa ja Iso-Britanniakin miettii. Mitä ajattelette meidän poliittisen johdon toiminnasta tässä asiassa? Mika Pantzar on valinnut aiheeksi Naton puolustusmenot. Nato-maat ovat sopineet puolustusmenojen nostamisesta 5 prosenttiin BKT:sta. Sopimus pitää sisällään 1.5 prosenttia kansallisesti harkittaviin investointeihin/hankkeisiin. Tämä tarkoittaa, että noin neljä miljardia euroa suunnataan "maanpuolustukseen" liittyviin menoihin. Mika pyytää ritareita ideoimaan kohteita, jotka sopisivat tähän löysään kategoriaan. Mitä te tekisitte neljällä "maanpuolustusmiljardilla"? Juha Itkonen ottaa puheeksi Jussi Pullisen Helsingin Sanomiin (27.7.) kirjoittaman kolumnin otsikolla "Journalismin tulee rikkoa sukupolvien siiloja". Pullisen mukaan Beatles, IShowSpeed (Yhdysvaltalainen striimaaja ja rap-artisti) ja sote mahtuvat kaikki uutismediaan, jonka tulisi olla eri sukupolvia yhdistävä tila. Pullinen piirtää tekstissään Suomesta kuvan poikkeuksellisen ikäsiiloutuneena yhteiskuntana. Hän viittaa kirjoituksessaan vuoden alussa julkaistuun E2 Tutkimuksen sukupolvibarometriin. Saatesanoissaan tutkimuksen tekijät kirjoittavat näin: "Suomalaisessa elämäntavassa eri sukupolvet ovat etääntyneet toisistaan. Palvelut, työelämä ja julkinen keskustelu eivät vahvista sukupolvien yhteistyötä, vaan oletuksena on pikemminkin, että ikä ominaisuutena määrittelee paitsi ihmisen tarpeita, myös esimerkiksi arvoja, voimavaroja, osallisuutta ja kiinnostuksen kohteita." Juha tiedustelee raadilta, koetteko te että näin on. Oliko ennen paremmin ja mitä asialle voisi tehdä?

Eikö se ole yhtä tyhjän kanssa käyttää sellaista narua, kun ei se mitään edes peitä. Tämän viikon Kansanradiossa pulssin saa kohoamaan myös ehdotus naisten pyörittämistä haaremeista. Keihäänheittotaito on Suomesta kadonnut ja urheilijat eivät kunniota lippua. Toimittajana Lasse Olkinuora

Koulumatka on kesän kunniaksi parkissa, mutta ei hätää. Antin Kesäkassit -sarja pitää meidät ajan tasalla Antin kuulumisista, ja muistuttaa meitä, mistä suomalaisten kesä on tehty. Tämä ei ole podcast. Tämä on projekti. Henkilökohtainen projekti. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Tuoreita, tämän kesän Antin Kesäkassit -jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella myös Antin Koulumatka -podcastia, ja tuoretta sisältöä Antilta tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Antti Holmasta ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com.

Ukrainan drooni-iskut Venäjälle kuun alussa aiheuttivat miljardien kalustotuhot Venäjän asevoimille. Pommi- ja tutkavalvontakoneisiin kohdistuneet iskut toteutettiin halvoilla, muutaman satasen maksavilla drooneilla. Ukraina on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä merkittäväksi droonivalmistajaksi. Sen tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna jopa kolme miljoonaa droonia. Ohjelmassa käydään Kiovassa tutustumassa yhteen Ukrainan lukuisista droonivalmistajista. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan iskut osoittivat Ukrainalta kekseliäisyyttä ja kyvykkyyttä. Samalla Ukraina näytti venäläisille, että syvälläkään Venäjällä ei olla turvassa drooneilta. Moderni sodankäynti drooneineen edellyttää ketteryyttä ja nopeaa muutoskykyä alan toimijoilta. Suomessa yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta tekee yhteistyötä Digital Defence ekosyysteemiksi. Suomesta löytyy jo maailman huippuosaamista droonin havaitsemis- ja torjuntajärjestelmien valmistamisessa. Sensofusion-yhtiön toimitusjohtaja arvioi ohjelmassa, mihin suuntaan droonit ovat parhaillaan kehittymässä ja kuinka tähän vastata. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tällä kertaa Tuomiolla-podcastissa keskustellaan erikoisvieraan kanssa Mission: Impossiblesta, uudesta Lilo & Stitch -elokuvasta sekä Jalmari Helanderin uudesta pestistä.Olemme ensi viikon tauolla, eli seuraava jakso ilmestyy kesäkuun puolella - silloin aiheena mm. Ballerina ja Karate Kid!

Suomi starttaa mielenkiintoisista asemista viisuhuumaan! Tiistaina 13.5. on Euroviisujen ensimmäinen semifinaali, torstaina 15.5 toinen semifinaali ja lauantaina 17.5. finaali.Mielenkiintoiseksi viikon tekee sen, että periaatteessa Suomella on kaksi edustajaa viisuissa: Erika Vikman Suomen edustajana, sekä KAJ, joka edustaa puolestaan Ruotsia. Molemmat edustajat ovat herättäneet voimakasta kiinnostusta Euroopassa ja lukeutuvat vahvoihin voittajasuosikkeihin.Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Suomen Euroviisuklubin varapuheenjohtaja Kati Wikström, joka iloitsee viisuhurmiosta:-Suomesta on tullut viisujen mahtimaa, jota muutkin maat seuraa. Fanit seuraavat meidän UMK:ta (Uuden Musiikin Kilpailu), mitä kaikkea siellä on tulossa. Suomi on siinä mielessä jännittävä maa - meiltä ei koskaan tiedä, mitä meiltä tulee! Kuuntele koko haastattelu!

Tänään pojat pureutuvat festarikesän polttavimpaan kysymykseen: vessat. Mikä uusi innovaatio helpottaa festarivessojen kaaosta? Ensi viikolla matka vie lahden toiselle puolelle tekemään lähetystä, mutta mitä tuliaisia lähtee mukaan Suomesta?

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitkä ovat Suomen halutuimmat unelmatyöt, onko sulla jäänyt avaimet oveen ja mikä väri puuttuu Suomesta kokonaan? Kuulet myös historian erikoisimman Top 3 listauksen sekä onks Janikan toive liikaa pyydetty.

Kasvusijoituksia ja korkoa | Lymysalo Green | #neuvottelija 322. Invesdor on eurooppalainen sijoitusalusta, joka auttaa yrityksiä keräämään kasvu- ja velkasijoituksia suomalaisilta ja kansainväliseltä sijoittajajoukolta. Mari Lymysalo johtaa Invesdoria. Hänellä on rahoitusalan osaamista Suomesta ja Keski-Euroopasta. Niklas Green vastaa Invesdorin sijoitustoiminnasta ja tukee yrityksiä pääomanhankinnassa. Invesdor mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoituksen. Lisäksi sijoittajat saavat korkotuottoa tarjoamalla yrityksille lainapohjaisia rahoitusinstrumentteja. Kaupallinen yhteistyö Invesdor.00:00 Euroopan pääomamarkkinat, vieraina Mari Lymysalo ja Niklas Green00:36 Samin sijoitus Invesdoriin. Yhdistyminen Finnestin, Kapilendon ja OnePlanetCrowdin kanssa01:09 Kansainvälinen toiminta neljässä maassa ja sijoitusten sekä kohdeyritysten avaaminen laajalle yleisölle01:41 Mari Lymysalon uran alku Translinkin Jari Laurialan kanssa ja siirtyminen startupien rahoitukseen ja konsultointiin02:14 Niklas Greenin tausta konsultointiprojekteissa Kiinan-vaihdoista Invesdorille sijoitusjohtajaksi03:28 Master Englishin WordDive-kauppa Otavan kanssa ja pienten kasvuyhtiöiden rahoittaminen osakeannilla03:59 Kasvurahoituksen rooli pk-yritysten skaalaamisessa ja kehittymisessä yhä isommiksi toimijoiksi04:32 Pääomamarkkin EU-alueella ja mahdollisuus avata rahoituskierrokset useille markkinoille05:03 Suomalaisen sijoittajan pääsy osakeanteihin vaihtovelkakirjoihin ja yrityslainoihin kaikissa Invesdorin toimintamaissa06:03 Korkopohjainen rahoitus sijoittajalle kvartaalikorkoineen ja yrityslainoille tyypillinen amortisoiva rakenne07:04 Bullet-lainan ero amortisoivaan malliin ja yritysten tapa hallita pääoman takaisinmaksua08:33 Esimerkkejä toteutuneista exiteistä kuten Heerosin, Siilin ja Solwersin listautuminen10:51 Friends&Brgrs ja Coinmotion kuluttajamarkkina ja kryptot12:28 Vaikuttavuus/ESG-kriteerien merkitys ja yhtiöiden vastuullisuus16:59 Pankkikentän supistuminen Suomessa. Yrityslainojen tarjonta Invesdorin kautta18:37 Korkojen maksu suoraan sijoittajan tilille ja kuinka salkun voi rakentaa säännöllistä kassavirtaa hakien21:05 Hajautuksen tärkeys sekä kasvurahoituksessa että korkopapereissa ja yksilöllisen sijoitussuunnitelman merkitys22:39 Hollannissa toteutetut mittavat tuulivoimahankkeet bondirahoituksella ja paikallisten sijoittajien osallistaminen24:17 Verkkopohjainen alusta rahoituskierroksille. Uutiskirjeet26:56 Bondikierrosten hinnoittelu – kiinteä hinta ja bookbuilding28:31 Peräkkäisten rahoituskierrosten toteuttaminen Invesdorin alustan kautta30:08 Suunnitelma kauppapaikasta yrityslainoille ja osakkeille likviditeetin parantamiseksi35:48 Yhtiöiden hinnoittelu ja rahoittajien kiinnostus SaaS-malleihin Euroopan markkinoilla38:58 Invesdorin kierrokset www.invesdor.fi#neuvottelija Sisäpiirissä Mari Lymysalo ja Sami keskustelevat Itävallasta ja RanskastaKatso lisäsisällöt ja tuo Samia:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Kuntien rahoista jo 60 prosenttia uppoaa kouluihin ja päiväkoteihin. Vaaleissa puolueilla olisi siis parempi olla ideoita siihen, miten suomalaisnuorten oppimistulokset saadaan nousuun.Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho kutsuvat vieraakseen suureen koulujaksoon opettajan ja tutkijan Leea Lakan. Hän istui väitöskirjaansa varten yhden lukuvuoden ajan ysiluokan takarivissä ja havainnoi, mitä siellä tapahtuu.Lakan mielestä Suomesta puuttuu ”vastuullisen jäpätyksen malli”. Sillä päästäisiin jo pitkälle, hän sanoo.

Arki kuulumisia Italiasta ja Suomesta. Toinen valmistautuu Suomeen tuloon, kun taas toinen haaveilee Italian lomastaa. Jaksossa sukelletaan myös Cervinian karnevaalitunnelmaan – mitä kylällä tapahtuu ja kuka on Dama Bianca? Lisäksi jaamme hiihtolomaviikolle vinkkejä Alpeille ja pohdimme, kannattaako Sisiliaan matkustaa helmi-maaliskuussa. Juttelemme myös Italian ja Suomen eroista – mitkä asiat herättävät eniten huomiota? Tässä jaksossa luvassa lämpöä, lunta ja matkakuumetta!Muista seurata Instassa: @⁠ciaocast_podi

Sunnuntaibrunssin vieraana tanssinopettaja, Helena Ahti-Hallberg. Hallberg kertoo miten hän päätyi tanssin pariin ja mitä tanssi hänelle merkitsee. Hallberg muutti Lontooseen opiskelemaan tanssinopettajaksi juuri lukion päättäneenä. Millaista oli muuttaa pois Suomesta niin nuorena ja mitä tuo aika hänelle opetti. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää hänessä ja mitä hän pelkäsi kasvaessaan? Entä miten eri tanssilajit voivat Suomessa tällä hetkellä?

Politiikkaradion vaalitentissä vieraillut Krisitillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah karsisi Suomesta hyvinvointialueita. "21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Se on meidän kokoiseen maahan liikaa", sanoo Essayah Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Erityisesti Uudenmaan jakamista neljään alueeseen Essayah syyttää poliittiseksi päätökseksi, jossa "silloisista hallituspuolueista jokainen halusi oman mandaattialueensa". Kotikunnassaan Lapinlahdella tapahtuneen mittavan salametsästysrikoksen Essayah tuomitsee jyrkästi, mutta syyttää myös mediaa kotipaikkakuntansa leimaamisesta "punaniskojen takamaaksi". Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Mitä Suomeen valtiovierailulle Tanskan kuningasparille tulisi näyttää Suomesta? Minnalla, Kimmolla ja Novan kuulijoilla on hyviä ideoita vaihtoehtoisen valtiovierailun aktiviteetiksi.Kuuntele Radio Novan Aamua arkisin klo 6-10!

Loputtoman haaveilun ja lukuisten Italian-reissujen jälkeen Riina teki sen, mistä moni vielä unelmoi – hän osti talon italialaisesta pikkukylästä. Kesäasunnosta tuli pysyvä koti ja uuden elämän myötä syntyi myös oma yritys Italiaan. Nyt Riina auttaa muita Italiaan haaveilevia löytämään täydelliset talot, olipa kyseessä loma-asunto tai pysyvä muutto. Lemonhunter yrittäjä Riina ei vain etsi unelmakoteja, vaan voi myös tulla mukaan näytöille tai videoida kohteen suoraan ostajalle.Riina ei kaipaa ihmisiä lukuunottamatta mitään Suomesta - vai saako niin edes sanoa?Seuraa Riinaa Instassa: @lemonhunter.italiaSeuraa CiaoCastia Instassa: @ciaocast_podi

Tämänkertainen kurja juttu on selvittämätön tapaus Suomesta. Kirkkonummen kolmoissurma tapahtui heinäkuun lopulla vuonna 1990 Volsin kylässä. Surmansa saivat Veikko Rytkönen ja Berit Andersson sekä heidän kolmen kuukauden ikäinen tyttövauvansa Jessica.

Alkuhuuto on kirjailija Ossi Nymanin ensimmäinen romaani, joka ei perustu omaan elämään. Toimittaja Torikan mielestä se on Nymanin poliittisin romaani. Keskustelemme kirjan henkilöistä (Faith, Toivo, Marjut), heitä yhdistävästä kaipuusta muutokseen ja sen pelosta, sekä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Tai ainakin seksistä. Toivoa riivaa nostalgia, kaipuu aikaan jota ei luultavasti koskaan ollut. Se on myös valtava poliittinen voimatekijä ympäri maailmaa ja esim. Timo Miettisen mukaan vaara demokratialle. Puhumme mistä henkilöt syntyivät, sankaruudesta ja nukkekodeista. Alkuhuuto on paitsi ajankohtainen kuva pienituloisten, pandemiasta miten kuten palautuneiden Suomesta, myös hauska rakkausromaani. Jolla on jotakin tekemistä lännenelokuvaklassikko Rio Bravon kanssa, ehkä. Ja mahdollisesti ensimmäinen kerta kun romaanihenkilön sisäinen monologi onkin tosi-tv-juontajien sarkastista läpändeerausta! Osta Alkuhuuto Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/alkuhuuto/5210140 Ossi Nymanin kuva Liisa Takala/Teos

Tässä jaksossa Jyri ja Pilvi käyvät läpi tietosuojamaailman mielenkiintoisimpia uutisia Suomesta ja maailmalta. Tässä jaksossa ei kuitenkaan puhuta esim. Nordnet-keissistä; sitä varten voit avata LinkedInin. Sen sijaan keskustelemme mm. siitä, pitäisikö sormenjäljet antaa poliisin käyttöön sekä uudesta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta jonka mukaan verokoneet ovat journalismia ja sillä sipuli.   Käymme myös läpi Deloitte-pseudonymisointi-tapauksen uusimmat käänteet eli Julkisasiamiehen mielipiteen asiaan ja keskustelemme Espanjan tietosuojaviranomaisen tapauksesta liittyen aikuisviihteeseen ja henkilötietojen käsittelyyn sopimuksen nojalla. Lisäksi keskustelemme Spirit Legalin kanteesta entistä Twitteriä ja TikTokia vastaan ja päädymme ylistämään TikTokia (voitte kivittää meitä mieluisasti esim. kahvilla–linkki alla).   Pidämme myös hiljaisen hetken ePrivacyn muistolle. Toivottavasti se kuitenkin osoittautuu feenikslinnuksi eikä krottikalaksi (rauha krottirouvan muistolle).    Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com    

Sifter-rahasto on erikoistunut sijoitusten hylkäämiseen. 65 000 potentiaalisesta sijoituskohteesta siivilöidään salkkuun 25 - 30 kiinnostavinta laatuyhtiötä.”Etsimme syitä olla sijoittamatta. Kysymme: miksi tämä voisi mennä pieleen? Ja jos emme löydä vastausta, niin sitten se todennäköisesti voisi olla ihan hyvä sijoitus”, Sifterin toimitusjohtajaSanteri Korpinen kertoo Karon Grillissä.Seulonnan ensimmäisessä vaiheessa maailman osakemarkkinat pudotetaan Stocksifter-analyysityökalun rouskuteltavaksi. Mekaanisen analyysin myötä yhtiöjoukko putoaa 500:aan Niitä ohjelma tarjoaa analyytikoiden työpöydälle edullisuusjärjestyksessä."Tietyt toimialat, kuten raaka-aineet, pankit ja energia, poistetaan automaattisesti. Samoin poistetaan yhtiöt, joiden velkaantuminen on liian suurta tai joiden pääoman tuotto ei yllä tietylle tasolle," Korpinen kertoo.Pelkästään numeerisesti ja yritysanalyysillä havaittu laadukkuus ei tietenkään riitä, sillä laadustakaan ei kannata maksaa liikaa. Yhtiöt kilpailevat paikasta Sifterin salkussa, ja noustakseen mukaan salkkuun yhtiön täytyy syrjäyttää jokin vanhoista salkkuyhtiöistä.Jaksossa Santeri Korpinen kertoo laatuyhtiöihin sijoittamisesta ja Sifterin osakevalinta- eli poissulkuprosessista. Miksi rahaston salkusta neljännes on sijoitettu puolijohdeyhtiöihin? Ja miksi ostettavaa on löytynyt Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta mutta ei Suomesta?Sifterin YouTube-kanava & yhtiöanalyysivideot: https://www.youtube.com/@sifterfund

Millainen vaikutus on Yhdysvaltain uusilla tulleilla? Keskustelemassa seniorianalyytikko Antti Ilvonen Danske Bank sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kanadasta raportoi kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vierailee Yhdysvalloissa. Millaisia neuvotteluja Israelin ja äärijärjestö Hamasin tulitauosta käydään? Keskustelemassa LÄhi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistolta ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Gazan humanitaarisesta tilanteesta on haastateltavana viestintäpäällikkö Linda Nyholm Lääkärin ilman rajoja -järjestöstä. Kuulemme myös millainen kuva Suomesta on maailmalle välittynyt vuonna 2024. Haastateltavana Ulkoministeriön erityisasiantuntija Meira Pappi. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Onko maailma kuin holtiton vuoristorata? Yhteiset kansainväliset pelisäännöt murenevat. Moni asia askarruttaa, jopa pelottaa. Kuinka Suomi pärjää? Tätä kysytään suorassa lähetyksessä Suomen ulkopolitiikkaa johtavalta tasavallan presidentti Alexander Stubbilta. Studiossa myös Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala, London School of Economicsin tutkija Helja Ossa, professori Hanna Tuominen, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Lisäksi illan aikana kuullaan ihmisten tuntoja Suomesta ja maailmalta. Kaksituntista suoraa keskustelua johdattelevat ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén.

Professori Tuomas Martikaisen mukaan julkisen keskustelun kuva maahanmuuttajista vaatii päivittämistä Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan. Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa. Podcastissa uskontotieteen professori vastaa myös kysymykseen uskonnon merkityksestä.. Pikaosiossa Martikainen ottaa kantaa Afrikan tähteen ja paljastaa näkemyksensä siitä, pitääkö tieteen ykköskielen Suomessa olla suomi vai englanti. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Aleksander Solženitsynin teoksen Ivan Denisovitšin päivä. Kirja kertoo koskettavasti ja puhuttelevasti julmuudesta, jonka keskellä moni joutuu elämään myös tänään. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Ei miellytä ihan kaikkia tämän hetken suosituin sarja, vaikka uutisoinnin perusteella voisi kuvitella toisin. Lisäksi tämänkertaisessa jaksossa vaaditaan asiantuntijaa selittämään ilmastonmuutos ja harmitellaan, kun päättäjät luovat niin tampiomaisia sääntöjä. Sudet ovat saartaneet Lappeenrannan ja lapset liirailee traktoreilla. Vaan keksikö Trump lippalakkiinsa värin Suomesta? Toimittajana Lasse Olkinuora.

Koska ja missä Täränön koulu alkaa? Turistit menevä Norjhaan kesälä ja Suohmeen talvela. Saamekansan tottuuskomisuunin uusi pääsihteeri - työtä häätyy tehhä yhessä. Meänmaa haluaa jäseniä Suomesta kans. Samuel Kyrö - tyytyväinen pyssikuska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Hyvää uutta vuotta Helsingistä ja itäisestä Suomesta! Vuoden pisin podi käsittelee vuoden tärkeimmän Hollywood-kohun, ERITTÄIN tärkeän internetilmiön sekä parhaat uuden vuoden puheet. Lopussa tyhjennetään myös kirja- ja sarjavinkkipajatso. Nämä mainitsemme: TV-sarja: The Diplomat (Netflix) TV-sarja: Obliterated (Netflix) TV-sarja: Black Doves (Netflix) TV-sarja: Sherlock Holmes (BBC, Netflix) TV-sarja: Queen of fucking everything (YLE Areena) Kirja: Aleksei Navalnyi: Patriootti Kirja: Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta Kirja: Janice Hallett: The Mysterious Case of the Alperton Angels Elokuva: Den sista resan Expressenin pääkirjoitus: https://www.expressen.se/ledare/finland-fattar--att-kriget-ar-har/ New York Times -artikkeli Blake Livelysta: https://www.nytimes.com/2024/12/21/business/media/blake-lively-justin-baldoni-it-ends-with-us.html

Jokavuotinen aihe mediassa: Tippaaminen ravintoloissa. Mitä mieltä Juho ja Kentsu on. Lisäks puhutaan hiukan Bacardi Martini Finlandin lähdöstä Suomesta.

Sairaalaverkosta äänestetään tänään. Miksi yöpäivystyksestä muotoitui niin hankala poliittinen vyyhti? Studiossa keskustelemassa Markku Jokisipilä sekä toimitusjohtaja Karina Jutila E2-tutkimuksesta. Puolustusyhteistyötä tekevien JEF-maiden johtajat kokoontuvat Tallinnassa. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi. Tämän vuoden Lucia-neito on saanut osakseen niin paljon rasistisia vihaviestejä. Miksei rasismia saada kitkettyä Suomesta? Keskustelemassa Robin Harms Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä tutkija Shadia Rask. Ruotsia vaivaa poliisipula. Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi. Ahdistuneisuushäiriöt ovat nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla, selviää Kevan tutkimuksessa. Haastateltavana Petra Sohlmann Kevasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Helsingin pörssissä on edelleen vaisua, mutta Yhdysvalloissa listautumismarkkina on vähitellen elpymässä. Varsinaista IPO-ikkunan avautumista ennustetaan ensi keväälle. Mitä silloin on luvassa?Ketsuppipullon purskahtamiseen keräytyy painetta, sillä pääomasijoittajien salkuissa odottaa runsaasti kasvuyhtiöitä, joista osa on salkuissa jo ”yli-ikäisiä”. Jenkkipörssiin voi nousta myös kasvuyhtiöitä Suomesta.Vieraana konsulttiyhtiö Pwc:n Suomen-toimitusjohtaja Kauko Storbacka, toimittajana Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko PeuraTämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä seurauksia hallituksen kolmen kuukauden työttömyyssäännöllä on? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle, Startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad ja Helsingin yliopiston vararehtori Hanna Snellman. Hallitus sorvaa lakia, jonka mukaan maahanmuuttajan pitää poistua Suomesta jos menettää työnsä eikä löydä uutta kolmessa kuukaudessa. Yli kaksi vuotta Suomessa työskennelleet erityisasiantuntijat ovat kuitenkin saamassa työn etsimiseen kuusi kuukautta. – Kiristykset ovat jo tuoneet jo kolauksen Suomen maineeseen, Helle toteaa. – Huiput eivät tule tai huiput eivät jää, Snellman kiteyttää seuraukset yliopistomaailmassa. – Tämä on pitkällä aikavälillä suuri ongelma Suomen taloudelle, Zad sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suuri kielipoliittinen jakso! Miina pivotoi paperikalenteriin, oli oikeassa paikassa väärään aikaan ja löysi sisäisen Ritvansa. Lottaa kohtasi sarjasuru, mutta onneksi hän on valtakunnan johtava AI-hahmo ja keksi vuoden koukuttavimman kirjan nimen.

Kevään 2024 puoluebarometrissä selvä enemmistö suomalaisista on harvinaisen tyytymätön Orpon hallitukseen. Samassa kyselyssä kansalaiset ovat harvinaisen tyytymättömiä myös opposition edesottamuksiin. Onko kansalaisten mielestä koko politiikan kenttä pielessä? Onko Orpon hallitus historiallisen epäsuosittu, vai suhtautuvatko kansalaiset siihen keskimääräisen kriittisesti? Onko suomalaisten suhde politiikkaan kokonaisuudessaan kyynistynyt? Löytyykö puoluebarometrin tulosten perusteella Suomesta yhtään aidosti suosittua puoluetta? Onko RKP joutunut Orpon hallituksen myötä historiallisen syvään kriisiin? Onko suomalainen politiikka puoluebarometrin perusteella muutoksessa? Vieraana on puoluebarometria toteuttavan Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022. Sodan ensimmäisiä kuukausia seurattiin Suomesta käsin niin uutisista, puheohjelmista kuin sosiaalisesta mediastakin. Kuvat ja videot taistelukentiltä sekä tiedusteluanalyysit sodan etenemisestä ja Ukrainan onnistuneista puolustussuunnitelmista muuttuivat osaksi suomalaisten arkea. Sota pitkittyi ja yhä edelleen ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan. Keskustelu sodan kulusta on herättänyt pohdintaa asiantuntijoissa. Onko sodasta uutisoitu liiankin ruusuisesti? Olisiko Suomessa tilaa myös kriittiselle keskustelulle Ukrainan sodasta? Podcast-jaksossa käsitellään Ukrainan sodan nykytilannetta, tulevaisuutta ja sodan laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Jakson asiantuntijavieraana on Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Kysymys- ja vastausjakso jatkuu. Miten selvitä ruuhkavuosista? Mitkä ovat parhaat matkakohteet? Mitä Lotta ei osaa? Mitä Miina kaipaa Suomesta? Seuraa meitä Instagramissa @backlundlangepodcast Nämä mainitsemme: TV-sarja: Love is Blind Sweden (Netflix) Elokuva: Napoleon

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Venäjä-tutkijan tuoreen arvion mukaan Ukraina voi hävitä sodan Venäjää vastaan. Mitä Stubb tekisi presidenttinä, jos niin käy? Toimittajana on Antti Pilke.

Suomesta on löydetty maailman toiseksi eniten muinaisia loistomiekkoja, enemmmän niitä on vain Norjassa. Suomen alueella vainajat haudattiin maan uumeniin jo rautakaudella, joten monet muinaiset kalmistot pysyivät tietymättömissä lähes tuhat vuotta. Nykyään muinaishautoja löytyy vähän väliä, tuorein on Salon miekkalöytö ja kalmisto. Hautoja löytyy, kun ihmiset kaivelevat pihojaan tai kulkevat metallinpaljastinten kanssa maastossa. Suomen happamassa maaperässä vainajat vaatteineen maatuvat, mutta korut ja miekat säilyvät. Pronssikoristeet suojaavat myös vaatteita maatumiselta, ja siksi Ravattulan Ristimäelle 1200-luvulla haudatun naisen puku saatiin tutkittua kankaita ja värejä myöten. Tiedeykkösessä arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen Turun yliopistosta, kertovat mm. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kaivauksista, mistä löytyi juhlapukeissaan haudattu nainen ja Salon Perttelistä löytyneestä ristiretkiajan loistomiekasta ja muinaiskalmistoista. Toimittaja on Leena Mattila.

Osa linnuista muuttaa säännöllisesti Suomesta etelämmäksi talvehtimaan. Joillain linnuilla liikehdintä taas on epäsäännöllistä. Joinain vuosina esimerkiksi pähkinähakkeja, nakkeleita, taviokuurnia, käpylintuja, tikkoja ja närhiä on runsaasti liikkeellä ja joinain syksyinä niitä näkee vain vähän, jos lainkaan. Tänä syksynä kuusitiaisia on havaittu ennätysmäärin. Luonto-Suomessa puhutaan vaelluslinnuista. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että joinain vuosina lintumassat lähtevät liikkeelle, ja mikä on niiden merkitys eliöyhteisölle? Kysy vaelluslinnuista tai kerro parhaat havaintosi. Studiossa asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin on ornitologi Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, Kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto- Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina lintututkijat Aleksi Lehikoinen ja Nadja Weisshaupt, sekä Oulussa etäyhteyden päässä eläinfysiologi Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Taalerin kanssa. https://www.taaleri.com/ Tuulivoima on kasvanut hurjaa vauhtia Suomessa viimeisten vuosien aikana. Kasvussa merkillepantavaa on myös se, että se tapahtuu markkinaehtoisesti. Suomi on monilla mittareilla yksi maailmaan houkuttelevimpia maita tuulivoimasijoituksille. Mutta mitä me teemme kaikella sillä? Paljon on puhuttu siitä, miten puhdas ja halpa energia johtaisi talouskasvuun, mutta miten? Miltä Suomi vertautuu muihin maihin ja markkinoihin? Ja miten Suomesta voisi tulla tuulivoimaosaamisen johtavia maita? Näistä ja muista keskustelimme Taalerin salkunhoitajan Jenny-Li Holmströmin ja Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen kanssa. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast