Podcasts about millaisia

Otatko aina pienet lapset mukaan vessaan? Miksi isät käyvät vessassa ilman lapsia, mutta äidit eivät? Millaisia vessareissuja Suvilla ja Eskolla on ollut lapsiin ja kumppaneihin liittyen?Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Nelli Matula kertoo Sunnuntaibrunssissa, miten hän päätyi artistiuralle ja mistä hän saa inspiraatiota biiseihinsä. Esko ja Nelli keskustelevat myös perfektionismista, suorittamisesta, onnistumisista sekä itsetunnosta. Nelli puhuu avoimesti myös parantumattomasta geneettisestä immuunivaje sairaudestaan, joka vei hänet pitkälle sairauslomalle. Millaisia asioita sairauden myötä on joutunut käymään läpi ja millainen henkinen matka se on ollut. Matula kertoo myös UMK-matkastaan sekä unelmistaan. Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Kouluissa opetetaan antiikin historiaa, joka on perinteisesti hyvin miehinen. Me tunnemme kuitenkin nimeltään antiikin jumalattaret kuten Afroditen, Heran ja Artemiksen. Uusimmassa antiikin tutkimuksessa on keskitytty enemmän naisten historiaan. Mitä uutta tietoa naisnäkökulmasta käsin on löytynyt antiikin hyvin miehisestä ja sankaruuteen keskittyvästä tutkimuksesta? Mitä uusi suomalainen antiikintutkimus nostaa esille naisten kohdalla? Mitkä ovat ne uudet kulmat suomalaisessa antiikin naistutkimuksessa? Malin Grahn-Wilder on tutkinut antiikin alkuperäistekstejä ja lähestynyt niitä feministisillä metodeilla. Millaisia yllättäviä havaintoja hän on tehnyt tutkiessaan kolmen merkittävän naisen Diotiman, Hipparkhian ja Marcian elämää? Marja-Leena Hänninen on tutkinut naisten asemaa roomalaisessa uskonnossa. Mitä tiedetään naisten asemasta mysteerikulteissa? Elina Pyy on tutkinut sukupuolta ja väkivaltaa antiikin mytologiassa. Kreikkalaisia myyttejä leimaa seksuaalinen väkivalta, millä tavalla se eroaa aikamme väkivallasta? Vieraina ovat antiikintutkijat Malin Grahn-Wilder, Marja-Leena Hänninen ja Elina Pyy. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jos tapailukumppanisi ei pidä eläimistä, jäisitkö suhteeseen vai lähtisitkö lätkimään? Tässä tapauksessa käytetään sanaa "kuvottaa" ja tuo nostattaa studiossa karvat pystyyn. Eikö sanonta menekin niin, että eläinten vihaajat ovat "psykopaatteja"? Millaisia eläinihmisiä Esko ja Ile ovat?Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Tutkimukset osoittavat psykedeelien kiistattomat hyödyt mielenterveysongelmien hoidossa, mutta miksi niistä ei puhuta enemmän? Miksi keskustelu kulkee usein vain kahdella äärilaidalla – täydellisen hypen ja tiukan kiellon välillä? Vieraana studiossa on Aleksi Hupli, valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri sekä yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on vuosia perehtynyt tajusteisiin – aineisiin, jotka voivat muuttaa ihmisen tietoisuutta ja kokemusta itsestään. Tässä jaksossa katsomme pintaa syvemmälle: mitä tajusteet oikeastaan ovat, mitä menneisyys kertoo tutkimuksen unohtuneista vaiheista ja mitä meidän tulisi kysyä psykedeeleistä vuonna 2025, jotta keskustelu ei jäisi vain pinnalliseksi trendiksi. Pohdimme, miksi vaikeat kokemukset voivat opettaa enemmän kuin helpot, ja kysymme, voiko ihminen todella parantua ilman, että luopuu hallinnasta. Millaisia lupauksia psilosybiini ja muut yhdisteet antavat mielenterveyden hoidossa, ja mitä riskejä liittyy siihen, että hoitomuodoista tulee kaupallistettua ja kontrolloitua? Entä mikä on yksilön vastuu, kun digiyhteisöt ja bioliberalismi luovat paineen jatkuvaan itsensä kehittämiseen? Keskustelu kulkee tieteen ja mystiikan, filosofian ja yhteiskunnallisten rakenteiden rajapinnoilla. Tämä ei ole vain jakso psykedeeleistä, vaan matka siihen, miten ymmärrämme ihmisyyttä, parantumista ja rajoja, jotka usein määrittelevät meitä enemmän kuin itse kokemukset.

Ehtiikö huippusuunnistaja tarkkailla luontoa suunnistaessaan? Millaisia muistoja suunnistaja Minna Kaupilla on lapsuuden luontokesistä ja isän kanssa tehdyistä linturetkistä? Minna Pyykkö vieraili Heinolassa Kaupin perheen kesäkodissa Santarannassa juttelemassa luonnosta, linnuista ja linturunoista. Minna Kauppi on yhtenä linturunotuomarina lukenut Ylen Sanoita linnunlaulu- linturunokilpailuun tulleita runoja ja valinnut niistä omia suosikkejaan.

Uusi japanilainen elokuva tulee kovaa vauhtia myös Suomen valtavirtaan. Laajaan elokuvateatterilevitykseen loppukesään tulleet Junichi Yasudan ohjaama A Samurai in Time sekä Kiyoshi Kurosawan ohjaama Cloud ovat molemmat arvostettuja ja palkittuja uutuusteoksia. Millaista japanilainen moderni elokuva on? Miten se vertautuu perinteiseen japanilaiseen elokuvaan à la Akira Kurosawa tai Yasujiro Ozu? Mitkä ovat tämän hetken kovimmat elokuvantekijät Japanista? Millaisia teemoja ne käsittelevät ja millaisia rajoja ne rikkovat? Miten japanilainen elokuva vertautuu länsimaiseen elokuvaperinteeseen? Tarkastelussa myös japanilaisen elokuvan kaksijakoisuus, joka vaikuttaa vahvasti länsimaiseen käsitykseemme koko maan elokuvatuotannosta. Tarjolla myös leffasuosituksia sekä vihjeitä japanilaisen elokuvan parempaan ymmärtämiseen. Vieraina japanilaista elokuvaa maahantuovan TabiCinen Petteri Uusitalo, Helsinki Cine Aasian taiteellinen johtaja Eija Niskanen sekä elokuvatoimittaja ja japanologi Viktoria Murskaja. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Millaisia askeleita nyt otetaan kohti Ukrainan rauhaa? Mitä Trump ja Putin sopivat tapaamisessaan, ja voiko Putinin sanaan luottaa? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) ja valiokunnan jäsenet Antti Kaikkonen (kesk.) sekä Veronika Honkasalo (vas.). Kaikkonen arvioi, että Putiniin on vaikea luottaa, ja juuri sen takia ”Ukrainan turvatakuissa on työstämistä”. Honkasalo pohtii, että Putin voi vaatia myös ”omia kieroja turvatakuitaan” vastineeksi rauhasta Ukrainassa. Vikman korostaa, että kestävän rauhan taakse tarvitaan riittävä sotilaallinen voima, ”turvatakuut jossa tiivis transatlanttinen yhteistyö”. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten väkivalta, laiminlyönti tai perheen vakavat ristiriidat, voivat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja heikentää stressinsäätelykykyä. Ne voivat haitata lapsen kokonaiskehitystä, kuten tunnesäätelyä, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Pitkittynyt turvattomuus lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykologian tohtori Taina Laajasalo. Nina ja Taina keskustelevat siitä, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa meihin aikuisena. Tainan tutkimuksen erityisalueena ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä ovat yleisimpiä haitallisia lapsuuden kokemuksia? - Miten lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia tutkitaan? - Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsuuden haitallisilla kokemuksilla voi olla ihmiselle?. - Miten yhteiskunnassa ennaltaehkäistä haitallisten kokemusten vaikutuksia? - Voiko toipumista tapahtua aikuisena ja mistä eheyttävä kokemus rakentuu?Lisätietoja:Taina Laajasalon esittely THL:n sivuilla.Tainan jaksossa mainitsemia tutkimuksia ja muuta tietoaACElife-tutkimusprojektin verkkosivut. ACE-kokemukset suomalaislapsilla: Laajasalo, T., Ellonen, N., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2025). Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90(3), 217-229.Luotettavan läsnäolevan aikuisen merkityksestä:Bellis, M. A., Hardcastle, K., Ford, K., Hughes, K., Ashton, K., Quigg, Z., & Butler, N. (2017). Does continuous trusted adult support in childhood impart life-course resilience against adverse childhood experiences-a retrospective study on adult health-harming behaviours and mental well-being. BMC psychiatry, 17(1), 110.Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneiden lasten aivokuvantamistutkimuksessa havaituista muutoksista:McCrory, E. J., De Brito, S. A., Sebastian, C. L., Mechelli, A., Bird, G., Kelly, P. A., & Viding, E. (2011). Heightened neural reactivity to threat in child victims of family violence. Current Biology, 21(23), R947-R948.David Finkelhorin tutkimus:Finkelhor, D., Turner, H., & LaSelva, D. (2021). Receipt of behavioral health services among US children and youth with adverse childhood experiences or mental health symptoms. JAMA network open, 4(3), e211435-e211435.ACE-THL mittari: Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen - tutkimus (THL)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä.Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Janne Lehtonen tunnetaan urastaan erikoisjoukkosotilaana ja esiintymisestään Erikoisjoukot -ohjelmassa. Sunnuntaibrunssissa hän kertoo kirjastaan Erikoisjoukoissa – Janne Lehtosen tarina sekä siitä, millaista on ollut kohdata ja käsitellä sotilasuran vaikeimpia hetkiä. Millaisia jälkiä vaativa työ on jättänyt? Entä mitä pelko hänelle merkitsee? Lehtonen avaa myös julkisuuden raadollista puolta ja kertoo, miten parisuhteessa koettujen vaikeiden asioiden jälkeen suhteen voi rakentaa uudelleen.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Joutomailla, kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja taapertajia on myös paljon. Ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueella tehnyt? Mitä haluat tietää kaupunkiluonnosta? Soita ja kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina ovat Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Olli Aimola. Äänisuunnittelija Jarno Valkonen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Joel Peltonen / Yle

Kaupallisessa yhteistyössä: S360Mainonnan tuloksellisuuden mittaaminen on noussut vuoden 2025 kuumimmaksi puheenaiheeksi digimarkkinoinnin kentällä – eikä syyttä. Tässä IAB Insider -podcastin jaksossa sukelletaan syvälle Marketing Mix Modelingin (MMM) maailmaan, erityisesti Googlen Meridian-ratkaisun näkökulmasta. Vieraana ovat asiantuntijat Hermanni Nurila ja Reetta Peltola toimistosta S360, jotka jakavat kokemuksiaan ja oppejaan MMM:n käytöstä suomalaisissa yrityksissä.Jaksossa saat vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin:Mitä Marketing Mix Modeling tarkoittaa ja miksi se on ajankohtaisempi kuin koskaan?Mikä on Googlen Meridian ja miten se eroaa muista MMM-työkaluista?Voiko yritys ottaa työkalun käyttöön itsenäisesti vai tarvitaanko kumppani?Minkälaista dataa Meridian vaatii ja kuinka usein mallinnuksia tulisi tehdä?Millaisia konkreettisia päätöksiä yritykset tekevät analytiikan pohjalta?Lisäksi pohditaan tekoälyn roolia MMM-projekteissa: miten AI tukee analyytikoita ja mitä uusia osaamisia markkinointitiimeiltä vaaditaan tulevaisuudessa.Tämä jakso on must-listening kaikille, jotka haluavat kehittää datalähtöistä markkinointia ja ymmärtää, miten tuloksellisuutta mitataan tehokkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Ilmastonmuutos on saanut tutkijat pohtimaan kauneuskäsitysten kestävyyttä. Maisema kertoo siitä, miten sitä käytetään, ja millaista toimintaa, esimerkiksi ruuantuotantoa sen lähellä harjoitetaan. Millaista on kestävä kauneus maalaismaisemassa? Millaisia arvoja maisemassa voi nähdä, ja millaisia merkityksiä esimerkiksi puilla on nähty olevan. Keskustelemassa ovat esteettisestä kestävyydestä kirjoittanut tutkija Sanna Lehtinen, puiden kulttuurihistoriasta kirjoittanut Reetta Ranta ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Robotisaatio kehittyy isoin harppauksin. Esimerkiksi Kiinassa ihmisten kaltaiset robotit osallistuvat juoksukilpailuihin ja pelaavat toisiaan vastaan jalkapalloa. Robotit ovat tulleet jo palvelualalle mm. lähettien muodossa, ja niitä kehitetään hoivan tueksi sekä psykologeiksi että vanhusten hoitoon. Tekoäly kertoo meille jo netin hakutuloksia pyytämättäkin, ja optimointiin tähtäävät algoritmit päättävät puolestamme, mitä näemme sosiaalisen median ja verkkoselauksen syötteissä. Robotiikkaa ja tekoälyä käytetään myös sotateollisuudessa, ja monet sci-fi -tarinoiden synkätkin maalailut ovat lähempänä todellisuutta kuin moni uskalsi vieä vuosikymmeniä sitten kuvitellakaan. Millaiseen maailmaan olemme astumassa tai jo astuneet robotisaation myötä? Miten robotit tulevat muuttamaan keskinäistä kanssakäymistämme? Onko tekoälyn ja robotiikan myötä yksinäisyys menneisyytä, kuten Facebookin luoja Mark Zuckerberg väittää? Millaisia robotisaation tuomat muutokset kulttuurillemme tulevat olemaan? Missä määrin populaarikulttuurin ja kirjallisuuden luomat tulevaisuudenkuvaukset roboteista ovat pitäneet paikkansa, ja miten ne ovat vaikuttaneet siihen, miten robotteja ja robotisaatiota on kehitetty? Kulttuuriykkösen vieraina aiheesta keskustelemassa Oulun yliopiston soveltavan etiikan dosentti Susanne Uusitalo sekä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tässä Väkevä elämä -jaksossa keskustellaan vieraan kanssa miten olla henkisesti vahva ja onnistua silloin kun se on erityisen tärkeää. Käydään läpi mm. miksi ja miten h-hetki on erittäin kehollinen kokemus? Auttaako jännittämiseen altistus- ja siedätyshoito ja meneekö jännitys kokonaan koskaan pois? Millaisia h-hetkiä ihmisen elämässä voi tulla ja miksi niissä saatetaan jäätyä kokonaan? Miten suunnittelu ja kompetenssi auttavat jännitykseen ja tärkeällä hetkellä onnistumiseen? Miten käsitellä väkisinkin vastaan tulevia epäonnistumisia? Tarvitseeko onnistumiseen ja kehittymiseen epämukavuusaluetta? Mitkä asiat yhdistävät niitä ihmisiä, jotka ovat onnistuneet ylittämään itsensä tärkeällä hetkellä? Miten itseluottamukseen vaikuttavat itsekritiikki, virheiden tekeminen ja epäonnistumiset? Syntyykö oikeanlainen mindset tekemisen vai pohtimisen tuloksena? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä henkisen suorituskyvyn valmentaja ja puhuja Sanna Kämäräisen kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiSanna Kämäräinen- Kotisivu: https://sannakamarainen.fi/- Kotisivu: https://www.henkisestivahva.fi/- IG: https://www.instagram.com/sannakamarainen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/sanna-k%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4inen-409a9b12a/- Podcast: https://open.spotify.com/show/1HIdfOfibnOjuK82tA3zLZ?si=3e3f2aeaa0ca4471

Nyt heittäydytään tuhmiksi! Jennin ja Joonaksen kanssa keskustelemassa aiheesta on seksuaalineuvoja ja erotiikkatuotteiden verkkokauppias Elli Vesala @https://kissingbooth.fi/ Millaisia tiloja, tunteita, aistimuksia ja dynamiikkoja kinkyilyyn voi liittyä? Onko kinkyily välineurheilua? Millainen nautinto kipu on?Entä millainen on kinky-katse? Miksi outous saatetaan kokea vaarallisena? Miten lähteä parisuhteessa toteuttamaan omia kinkejä? Ja miten tärkeää onkaan sanoittaa asioita. Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast - Jatketaan keskustelua siellä!

Hyttyskarkote vaikeuttaa kuulijan parisuhdetta etenkin mökillä - toinen ei halua itikoita, toinen ei halua tukehtua biologiseen aseeseen. Vai voisiko Off-hyttyssavu olla uusi romantiikan tuoksu? Millaisia hajusteihmisiä Suvi ja Esko ovat? Mitä vinkkejä kuulijat antavat?Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Vain muutaman lajin nisäkäsnaarailla on samanlainen menopaussi kuin naisilla. Suurin osa lajeista ei elä tultuaan hedelmättömiksi. Miten evoluutio selittää vaihdevuosien syyn? Siitä on kolme teoriaa. Onko menopaussi muodonmuutos matriarkaksi? Menopaussissa naishormoni estrogeeni alkaa vähentyä. Sen tasot alkavat alentua jo 35 vuotiaana. MIllaisia vaikutuksia sillä on mieleen ja kehoon? Miksi vaihdevuosia hävetään, vaikka niillä on jopa yhteiskunnallista potentiaalia? Asiantuntijoina evoluutiobiologi Mirkka Lahdenperä ja gynekologi Leena Väisälä. Toimittajana Minna Korhonen.

Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen | Miten ihmisen oikeuksia rajoitetaan hänen joutuessaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, ja mitä oikeusturvakeinoja hänellä on käytössään? Millaisia pulmia pakkohoitotilanteisiin liittyy?   Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen   Ohjeet muistutuksen tai kantelun tekemiseen (Valvira)  Kantelu oikeusasiamiehelle Hallinto-oikeus, sähköinen asiointipalvelu Jaksossa mainittu oikeusasiamiehen päätöstä koskeva kirjoitus […] The post Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen appeared first on Astetta parempi elämä.

Kesä on luonnonkukkien kulta-aikaa. Metsänpohja täyttyy toinen toistaan värikkäämmillä kukilla, ja luonnossa liikkuja saa nauttia vihreän eri sävyistä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Aku Korhonen. Lähetyksen juontavat Mikko Jalo ja Juha Blomberg. Kuva: Tarja Saariniemi / Yle

Kanava äänitetty vuoden 2024 Kansanlähetyspäiviltä. Puhumassa Laura Järvinen.Vuoden 2025 ohjelman löydät täältä: https://kansanlahetyspaivat.fi

Nato-maat kokoontuvat tänään huippukokoukseen Alankomaiden Haagiin. Tärkeimpänä tavoitteena on puolustusmenojen noston hyväksyminen. Miten yhtenäiseltä Nato näyttää? Kirjeenvaihtajamme raportti kokouspaikalta ja keskustelemassa Rinna Kullaa ja Iro Särkkä. Yhdysvaltain liittyminen Israelin rinnalle iskuihin Irania vastaan jakaa myös presidentti Trumpin kannattajia. Millaisia seurauksia iskuilla voi olla sisäpoliittisesti? Vieraanamme Benita Heiskanen. Piipahdamme myös Porissa, jossa alkaa keskustelutapahtuma Suomi-areena. Juontaja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Juhannuksen kunniaksi studioon saapuvat politiikan veteraanit Esko Aho ja Ben Zyskowicz. Mitä neuvoja he antavat 18-vuotiaalle nuorelle, joka suunnittelee tulevaisuuttaan? Millaisia nuoria olivat 18- vuotiaat Ben ja Esko? Puhumme myös suomettumisen sukupolvikokemuksesta. Miksi Z- ja Y-sukupolven kannattaa tutustua suomettuneen Suomen historiaan?

C.S. Lewis kirjoitti noin 80 vuotta sitten kirjan, joka on hämmästyttävän tarkka kuvaus nykyajan keskeisistä ilmiöistä. Ihmisyyden tuho (Abolition of Man) on tänä keväänä suomennettu ensi kertaa, ja jaksossa käsitellään teoksen teemoja. Tilaa kirja täältä: https://perussanoma.fi/product/ihmisyyden-tuho/

ADHD-diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosina. Tunnistetaanko häiriö nykyään paremmin, vai onko kasvun taustalla jotain muuta?Mielen puolikkaiden uudessa jaksossa keskustellaan kasvatustieteen lehtori Juho Honkasillan kanssa ADHD:sta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jaksossa puhutaan sosiaalisen median vaikutuksista ADHD:sta käytävään keskusteluun, neuropsykiatrisen kielen yleistymisestä sekä siitä, mitä vaikutuksia diagnooseilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Järjestön perustehtävänä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.0:00 Esittely01:55 Miten Juho Honkasilta kiinnostui ADHD:n tutkimisesta?3:51 Millaisia kokemuksia vanhemmilla on tuen saamisesta ADHD-oireiselle lapselle?9:12 Mistä ADHD-diagnoosien määrän kasvu johtuu?13:18 Onko mielekästä luokitella ihmiset neurotyypillisiin ja -epätyypillisiin?19:53 Mikä merkitys yksilölle on ADHD-diagnoosin saamisella?25:55 Miten sosiaalinen media vaikuttaa käsityksiin ADHD:sta?27:15 Mitä ADHD-lääkityksellä varsinaisesti lääkitään? 31:28 Mikä vaikutus tuotteistamisella on ADHD-puheeseen sosiaalisessa mediassa?33:05 Voiko ADHD:sta käydä kriittistä keskustelua?35:29 Miten nepsy-kielen yleistyminen arjessa vaikuttaa erilaisuuden ymmärrykseen?38:41 Voiko ADHD-diagnoosi olla haitaksi, jos se alkaa määrittää liikaa identiteettiä?43:59 Miten voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa lapset saavat haasteisiinsa tukea myös ilman diagnoosia?

Miten käki onnistuu munimaan leppälinnun kolopesään? Millaisia ovat loispesinnän haasteet? Minna Pyykkö kävi Ruokolahdella käkitutkija Jarkko Rutilan ja lintuharrastaja käkikuvaaja Juha Haikolan kanssa juttelemassa käen ihmeellisestä elämästä. Ohjelman lopuksi kuultiin muutamia parhaillaan käynnissä olevaan Sanoita linnunlaulu-. linturunokilpailuun tulleista runoista.

Tässä jaksossa Jenni ja Joonas pureutuvat aiheeseen, josta ei kovin paljon vielä tänäkään päivänä keskustella... Miesten anus-stimulaatioon.Miksi miesten seksuaalisuus ja nautinto typistetään usein neljääntoista senttimetriin? Millaisia nautinnon tasoja mies voikaan saavuttaa , jos löytää oman peppunsa? Käydään läpi anuksen anatomiaa, hygieniaa, sekä erilaisia tapoja harjoittaa anus-stimulaatiota.Miten ja MIKSI tähän kaikkeen liittyy homofobia? Ja mitä mies saa olla? Päivän mantra: Anaali-stimulaatio ei katso seksuaalista suuntautumista.Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja jatketaan keskustelua siellä!

Kuulijoiden keskuudessa yksi toivotuimmista vieraista saapui Väkevä elämä -mikrofonin ääreen ja juteltiin kotitreenistä ja hyvään kuntoon pääsemisestä. Kävimme läpi mm. miten kovaan kuntoon kotitreenillä voi päästä, miten kovaa, pitkään ja usein pitää treenata, jotta saa voimaa ja lihasta? Millaisia väärinymmärryksiä kotitreeniin monella liittyy? Mikä yhdistää 40-50v+ naisia, jotka ovat hyvässä kunnossa vaikka elämässä on monta liikkuvaa palikkaa pyöritettävänä? Miten rakennetaan hyvää kuntoa ja energistä arkea tukevat rutiinit? Miten kannattaa yhdistellä koti-, sali- ja ulkotreeniä? Mitä tarkoittaa, että koskaan ei ole myöhäistä aloittaa? Mitä hyötyä treeni, lihaskunto ja hyvät elintavat ovat tuoneet vieraan elämään? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii opettaja, bloggaaja, sosiaalisen median vaikuttaja ja personal trainer Anna Saivosalmi.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAnna Saivosalmi- IG: https://www.instagram.com/ansaivo/- Fitclub: https://www.fitclubfinland.fi/fi/valmentajat/anna-saivosalmi

Millaista on kiivetä yli 8000 metriin vaarallisissa olosuhteissa? Jaksossa vieraanani on vuorikiipeilijä ja digitaalisen markkinoinnin yrittäjä Anni Penttilä. Keskustelemme Annin kanssa vuorikiipeilystä, itsensä ylittämisestä, tiimityöstä, unelmista ja paljon muusta. Annin tavoitteena on kiivetä maailman kaikki 14 yli 8000 metristä vuorta. Hän on nyt projektinsa puolivälissä. Anni on keväällä huiputtanut Annapurna-vuoren Himalajalla, minkä kokemuksista kuulemme jaksossa lisää.Miten mieli pysyy kasassa äärimmäisissä olosuhteissa ja vaarassa? Mikä on ollut Annin kiipeilyuran pelottavin hetki? Entä miten hän sopeutuu takaisin tavalliseen arkeen pitkien matkojen jälkeen?Anni on lähdössä viikon päästä matkalle Pakistaniin K2-vuorelle. Voit seurata Annin jännittävää matkaa somessa ja blogissa vuorenvarmaa.fi.Kuuntele ja inspiroidu!00:00 Intro00:35 Annin esittely01:20 Annin kunnianhimoinen projekti01:50 Yrittäjyys ja vuorikiipeily 04:12 Mistä kiipeily on lähtenyt liikkeelle?11:10 Mount Everest14:00 Olosuhteet16:02 Kiipeämisen psykologia, roolit ja ryhmädynamiikka18:48 Kiipeämisen prosessi20:30 Epäonnistuminen23:14 Mikä kiipeilyssä on vaikeinta, mikä helppoa?25:41 Mikä on kiipeilyn merkitys Annille?29:20 Miten kamppailla omien ajatusten kanssa vaarallisissa tilanteissa?34:10 Millaisia keskusteluja Anni käy läheisten kanssa kiipeilyyn liittyen?35:37 Tiimin ja yhteistyön merkitys43:30 Miten suhde unelmiin on muuttunut matkan varrella?45:25 Millaista on yhdistää yrittäjyys ja vuorikiipeily46:25 Kyllästyttääkö normaali elämä?47:45 K2 ja Broad Peak52:36 Mikä on ollut pelottavin hetki?55:21 Sukupuolen merkitys ja kohtelu59:15 Unelmien merkitys elämässä1:02:00 Mistä Anni unelmoi nyt?1:03:40 Miksi Anni haluaa kiivetä ilman lisähappea?

Vuonna 2008 Ulrika Björkstam oli Meksikossa, kun lentokone syöksyi keskelle kaupunkia. Hän loukkaantui vakavasti onnettomuudessa, joka muutti hänen elämänsä pysyvästi. Millaisia muistikuvia hänellä on tapahtuneesta? Miten pitkä kuntoutuminen vaikutti mieleen ja kuinka valtavasta tragediasta voi selvitä? Ulrika kertoo myös, miten kokemus vaikutti perhesuhteisiin. Entä miltä tuntui, kun ihmiset saattoivat tuijottaa onnettomuuden seurauksena muuttunutta ulkonäköä? Jaksossa Ulrika kertoo myös hetkestä, jolloin hän tunsi viimein päässeensä takaisin jaloilleen, sekä siitä, mitä onnellisuus hänelle nykyään merkitsee.

Toukokuussa metsät, suot, pellot ja rantataniityt ovat taas täynnä muuttolintujen ääniä ja varsinkin aamuisin konsertti on huikaiseva. Millaisia ääniä kuuluu juuri nyt? Kukkuuko käki, suurraako kehrääjän rukki ja kirskuvatko tervapääskyt? Luonto-Suomen teemaillassa Muuttolintujen kevät pohditaan lintujen suunnistamisen taitoja, aikatauluja ja lähes uskomattomalta tuntuvia matkoja. Millaisia lintuhavaintoja sinä olet tehnyt ja mikä lintujen kevätmuutossa kiehtoo? Kerro meille tai kysy kevään muuttolinnuista. Asiantuntijoina Espoossa Suomenojan lintualtaalla on Aleksi Lehikoinen ja Aki Aintila. Toimittajana on Juha Laaksonen. Pasilan studiossa juontajana Paavo Häikiö. Äänisuunnittelija Petri Hårdh. Kuva: Olli Koski / Yle

Tämä jakso sai sytykkeensä muutamasta viestinvaihdosta, jossa pohdin vieraiden kanssa miten voisimme tuoda näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia suomalaisiakin vaivaaviin suorituskulttuuriin sekä burnout-ahdistusepidemiaan sekä pohtia mistä syntyy yksilön inhimillinen huippusuorituskyky. Jaksossa käydään läpi mm. mitä suorittamisen tunne ylipäätään on, mistä se syntyy ja mitä sille voi tehdä? Onko kaikki totaalisen rikki, miksi kaikki tuntuu uupuvan ja mitä ongelmien selättämiselle voi tehdä? Onko tämä pelkkä somekeskustelun illuusio vai mitä ihmisten arjessa oikeasti tapahtuu? Mitä kokonaiskuormitukselle voi tehdä yksilö itse ja myös työnantaja? Mitä on inhimillinen tehokkuus ja mistä se syntyy? Miten elintavat ja fyysinen kunto vaikuttaa siihen, että miten työtä, arkea ja perhe-elämää jaksaa hyvällä vireellä? Millaisia erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia on työelämässä eri ikäluokilla? Miten elää hyvää elämää ja suoriutua arjen vastuista hyvin jos tarkkaavaisuuden kanssa on haasteita (ADT, ADHD, jne.)? Näitä ja muita aihepiirin kysymyksiä pohdin yhdessä psyykkisen ja fyysisen suorituskyvyn valmentaja Heikki Huovisen ja psykologi ja traumapsykoterapeutti Hanna Markukselan kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiHeikki Huovinen ja Hanna Markuksela- HPA IG: https://www.instagram.com/higherperformanceacademy/- Suorituskyvyn ytimessä -podcast: https://open.spotify.com/show/7pN53RJdSsAnnfCY08G9MI?si=db8f73d99bc24534- Vireysvalmentaja-koulutus: https://hannamarkuksela.mykajabi.com/koulutusilmoittautuminen-vireysvalmentaja- Verkkosivu: https://www.higherperformanceacademy.com/- Hanna IG: https://www.instagram.com/hannamarkuksela/- Heikki IG: https://www.instagram.com/heikkihuovinencoach/

Tämän jakson vieras vinkattiin saatteella "pyydä tää vieraaksi jos haluat tietää miten erikoisjoukoissa oikeasti treenataan." Käymme vieraan kanssa jaksossa läpi mm. miten erikoisjoukoissa oikeasti treenataan? Jos tulisin valmennukseen vieraan salille, mitä kaikkea alettaisiin tehdä? Miten lepääminen tulisi suhteuttaa treenaamiseen? Millaisia arvovalintoja voi joutua tekemään kun laittaa esim. perheen ja hyvinvoinnin työuran edelle? Miten vahvistaa mieltä jotta se jaksaa kuormaa, painetta ja elämää? Millainen on toimiva kokonaisuus fysiikassa? Mitä vieras ajattelee ihmisten valmentamisesta, auttamisesta ja kohtaamisesta? Mitä ovat toimintakyvyn eri lajit, kuten sosiaalinen, psyykkinen ja eettinen? Mitä tehdä kun pitää yllättäen etsiä uralle ja elämälle uusi suunta? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii entinen erikoisjoukkomies, yrittäjä ja valmentaja Juuso Aho.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJuuso Aho- Juuso Aho IG: https://www.instagram.com/coachaho/- Boxinbox: https://www.boxinbox.fi/- IG: https://www.instagram.com/boxinbox.hml/- Tora Tactical Fitness: https://www.tacticalfitness.fi/- IG: https://www.instagram.com/toratacticalfitness/

Tässä jaksossa Havuhatun vieraaksi saapuu shamaaniviulisti Tuomas Rounakari. Hän on muusikko, tutkija ja tarinankantaja, joka on kulkenut polkua kohti esi-isien ääntä niin arktisten alkuperäiskansojen parissa kuin suomalaisen mytologian ytimen äärellä. Keskustelemme siitä, miten musiikista voi tulla enemmän kuin sävelten sarja. Voiko musiikki olla rituaali, rukous tai jopa parantava voima? Millaisia viestejä ja näkyjä voi kantautua viulunjousen mukana? Miten esiintyminen muuttuu ihmisen kasvaessa lapsuudesta aikuisuuteen? Jaksossa pohditaan myös esiintyjän roolia rituaalissa, kehon ja soittimen välistä yhteyttä sekä intuitiivisen luovuuden tilaa, jossa tekijä on yhtä teoksen kanssa. Tuomaksen verkkosivut: https://rounakari.com/ Sipoonjoen perinnesauna: https://saunotus.fi/ Terve Löyly -saunottajakoulutus: https://saunakoulutus.fi/ Sauna Healer Training: https://saunahealer.com/

Syömmekö ihmiskuntana luonnon tyhjiin? Tämä tulee mieleen, kun lukee uutisia ruoan ympäristövaikutuksista. Olemme niistä tietoisia, mutta jatkamme silti kestämätöntä elämäntapaamme. Kaupat ovat yltäkylläisiä ja tehdasmainen ruoantuotanto tuhoaa metsiä, vesistöjä, ilmaa ja eläinlajeja. Miten pysäytämme tuhoisan noidankehän? Mitä me suomalaiset syömme ja millaisia muutoksia eri ruokatuotteiden kulutuksessa on tapahtunut? Miten uusissa ravitsemussuosituksissa on huomioitu kestävyys? Millaisia ratkaisuja tiede tarjoaa kestävään ruokamurrokseen? Haastateltavina: Elintarvike ja ravitsemustieteiden professori Maijaliisa Erkkola ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Minna Kaljonen. Toimittajana Minna Korhonen.

Millaisia seurauksia Trumpin tullipäätöksellä on? Keskustelemassa Timo Vuorio EK:sta, Markku Lehmus Suomen pankista ja Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Sunnuntaibrunssissa Vappu Pimiä kertoo, millaisia ajatuksia ja haaveita hänellä oli uran alussa ja mistä kaikki aikoinaan lähti. Mitkä ovat olleet Pimiän uran käännekohtia, entä miten hän on käsitellyt pettymyksiä? Millaisia negatiivisia asioita julkisuus on tuonut tullessaan ja mitä puolestaan hänen lapsensa ajattelevat vanhempien julkisuudesta. Vappu kertoo myös mitä hän ajattelee ikääntymisestä ja sen tuomista haasteista.

Tänään minulla on vieraana muusikko Aija Puurtinen. Aija laulaa Jyväskylä Sinfonian ja Kipinät-kuoron solistina Karl Jenkinsin Stabat Mater -pääsiäiskonsertissa 16.4. Odotan innolla, että tapaan Aijan parin viikon kuluttua Jyväskylässä! Kuva: Lemonworks Löydätkö haastattelusta vastaukset näihin kysymyksiin? 1. Mitä Aija tekee työkseen? 2. Millaisia neuvoja Aija antaa niille, jotka haaveilevat muusikon urasta? 3. Miten muusikon ammatti on muuttunut vuosien varrella? 4. Mitä UMK (Uuden musiikin kilpailu) ja Euroviisut liittyvät Aijan elämään? 5. Mitä Aija sanoo Karl Jenkinsin Stabat Mater -teoksesta? Blogissani on pieni suomi-englanti-sanasto: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2025/03/aija-puurtinen.html ▪ Honey B and the T-Bones: https://www.hbtb.net/ ▪ Honey B and the T-Bones Instagramissa: https://www.instagram.com/honeybtbones/ ▪ Aija Puurtinen Instagramissa: https://www.instagram.com/aijapuurtinen/ ▪ Aija Puurtinen & Brooklynin satu Instagramissa: https://www.instagram.com/aijapuurtinen_brooklyninsatu/ ▪ Aija Puurtinen Facebookissa: https://www.facebook.com/aija.puurtinen?locale=fi_FI ▪ Honey B & T-Bones Facebookissa: https://www.facebook.com/honeybtbones ▪ Brooklynin satu Facebookissa: https://www.facebook.com/brooklyninsatu ▪ Karl Jenkinsin Stabat Mater Jyväskylässä 16.4.2025: https://www.lippu.fi/artist/jyvaeskylae-sinfonia/jyvaeskylae-sinfonia-paeaesiaeiskonsertti-3765628/

Tänään minulla on vieraana Miina Kakko, joka opettaa suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa. Kysymyksiä jaksosta: 1. Missä Miina asuu? 2. Kenelle kotoutumiskoulutus on tarkoitettu? 3. Millainen on tyypillinen päivä kotoutumiskoulutuksessa? 4. Kuinka suurta ryhmää Miina opettaa? 5. Millaista opetusmateriaalia Miina käyttää? 6. Kuinka monta moduulia kotoutumiskoulutuksessa on? 7. Miten kotoutumiskoulutus eroaa Miinan edellisistä työpaikoista? 8. Millaisia työharjoittelujaksoja Miinan opiskelijoilla on? 9. Millaiselle opettajalle kotoutumiskoulutuksessa opettaminen sopii? 10. Mitä selkokirjoja Miina on käyttänyt opetuksessaan? 11. Kuinka Miina on itse edistänyt kotoutumistaan Helsinkiin? Mielenkiintoisia linkkejä: - Jutan juttuja Helsingistä: https://open.spotify.com/show/1ipe4yroQj5WaC60wGFbh7 - Kotoutumislain sanasto: https://kotoutuminen.fi/koto24-sanasto - Suomen kielen moduulit: https://helao.fi/wp-content/uploads/2022/04/SUKIMO-suomen-kielen-moduulit.pdf - Kotoutumiskoulutus Opetushallituksen sivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotoutumiskoulutus

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja lähimetsien suojeluun yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Miksi lähimetsiä on tärkeää suojella? Millaisia ekosysteemejä metsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro omasta lähimetsästä tai kysy asiantuntijoilta. Nuuksion metsästudiossa ovat Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen ja tutkimusjohtaja Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja äänitekniikasta vastaa Tommi Slotte. Pasilan studiossa Paavo Häikiö.

Tämä jakso sai alkunsa ex tempore -hengessä automatkalla jakson vieraan kanssa. Ajellessamme keskustelimme siitä miten monen hyvinvointi lähtee modernissa maailmassa aluksi mietoon alamäkeen, joka myöhemmin taittuu kunnon syöksykierteeksi. Miten tämän viheliäisen kehityksen saa pysäytettyä ja voitua hyvin? Jaksossa keskustelemme mm. mistä hyvinvoinnin syöksykierre usein alkaa? Miksi sen katkaiseminen on niin vaikeaa? Mistä johtuu, että moni syöksykierteen katkaisu ja hyvin alkanut elintapamuutos kestää vain 2-3 viikkoa? Mistä saa voimavaroja muutoksen tekemiseen? Pitääkö nykyään tehdä kaikkea epänormaalia koska elämä ei ole enää usein normaalia? Onko rehellisyys itselleen avain onnistumiseen? Millaisia vaikeita päätöksiä joskus pitää tehdä, jotta onnistuu? Näitä ja muita teeman kysymyksiä puidaan yhdessä vaimoni, yhtiökumppanini, valmentaja ja tietokirjailija Kaisa Jaakkolan kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiKaisa Jaakkola- BB-valmennus: https://www.kaisajaakkola.com/balance-bloom-kevat-2025/- Kotisivut: https://www.kaisajaakkola.com/- IG: https://www.instagram.com/kaisaj- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/kaisa-jaakkola-1963561/

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, eikä työelämä ole poikkeus. Työpaikoilla voidaan kokea ulkopuolelle jättämistä eli työpaikkaostrakismia, jossa yksilö suljetaan yhteisön ulkopuolelle ilman sanoja tai selityksiä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehtimättömyytenä, toisen puheen sivuuttamisena, poispäin kääntymisenä tai muilla tavoilla huomiotta jättämisenä. Työpaikkaostrakismi on henkisesti raskasta sen kohteeksi joutuneelle ja vahingollista koko työyhteisölle, heikentäen yhteistyötä, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on yhteiskuntatieteiden tohtori, Sirpa Manninen. Sirpa väitteli vuonna 2024 aiheesta Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Nina ja Sirpa keskustelevat työelämässä koetusta yksinäisyydestä ja ostrakismista.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Mitä ostrakismi tarkoittaa?- Mitkä ovat yleisimmät syyt siihen, että työntekijä joutuu ostrakismin kohteeksi?- Millaisia vaikutuksia ostrakismilla on työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin?- Mitä yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä ostrakismin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fiLisätietojaSirpa Manninen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sirpa-manninen-ostrakon/Sirpa Mannisen kotisivut : www.ostrakon.fiSirpa Mannisen väitöskirja: Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Itä-Suomen yliopisto, 14.6.2024.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa Suomessa ja miesten kohdalla se voi olla erityisen haastavaa. Monille on jo nuorena iskostettu ajatus, että vahvuus tarkoittaa pärjäämistä yksin, mikä voi vaikeuttaa tunteiden näyttämistä ja avun hakemista. Todellista vahvuutta on kuitenkin uskaltaa avautua ja pyytää tukea.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jäbät ja tunteet yhteisö- ja kumppanuusvastaava Joni Härkönen. Nina ja Joni keskustelevat miesten yksinäisyydestä sekä keinoista, joilla sitä voisi vähentää.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Millaisia tekijöitä on miesten yksinäisyyden taustalla? - Mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa siihen, että miehet kokevat yksinäisyyttä, mutta eivät välttämättä hae apua? - Mitä keinoja miesten kokemaan yksinäisyyden vähentämiseen on?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksiLisätietoja:Joni Härkönen on Jäbät ja tunteet -yhteisö ja kumppanuusvastaava. Jäbät ja tunteet toimintaan ja sisältöihin löydät näiden linkkien kautta:Jäbächat on turvallinen keskustelukanava kaikille jäbille: Jäbächat.Jäbien Conversation Club tapahtumat löydät täältä. Jäbät ja tunteet Instagram: @jabatjatunteetJäbät & Tunteet -podcast Spotifyssä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Loppuuko kaakao lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vuoksi kuten on väitetty? Millaisia innovaatioita laboratorioissa on kehitelty luonnonvaraisen kaakaon ja suklaan korvikkeiksi? Miten kaakaota kasvatetaan soluista laboratoriossa? Miten rukiista saadaan suklaan kaltaista? Millaiset olosuhteet kaakaopuu vaatii menestyäkseen ja miksi ilmastonmuutos uhkaa sitä ja monia muita trooppisia ruokakasveja? Haasteltavat: tuotekehitysjohtaja Heli Anttila Fazerin Makeisista, professori Matti Kummu Aalto yliopistosta, tutkija Amanda Lillberg VTT:n kasvibioteknologian yksiköstä. Toimittajana Minna Korhonen.

Vammaisten retkeilyillassa lähdemme nauttimaan aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten kanssa Suomen luonnosta. Kuinka aloittaa esteetön liikkuminen luonnossa? Miten oma vammaisuus vaikuttaa retkeilyyn? Millaisia apuvälineitä on esimerkiksi tarjolla? Vammaisten retkeilyyn liittyviin kysymyksiin ovat studiossa vastaamassa asiantuntija Miika Honkanen Suomen ladusta ja kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää Kehitysvammaliitosta. Voit kertoa meille myös oman retkeilytarinasi. Ohjelman juontavat Mikko "Peltsi" Peltola ja Paavo Häikiö. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Vainoaminen on tuskallinen kokemus, joka vie sen kohteena olevalta henkilöltä kontrollin omaan elämään ja rikkoo hänen turvallisuudentunteensa. Vainoaminen on traumatisoiva väkivallan muoto, joka voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Se on äärimmäisen raskasta vainoamisen kohteeksi joutuneille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat vainoamisesta ja sen psykologista vaikutuksista vainoamisen kohteeksi joutuneelle. Rikoslain mukainen rikos vainoaminen on silloin, kun henkilö toistuvasti häiritsee toista esimerkiksi uhkailemalla, seuraamalla, tarkkailemalla, ottamalla yhteyttä tai muilla vastaavilla tavoilla, jotka ovat omiaan aiheuttamaan pelkoa ja ahdistusta vainotussa.** Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään vainoamista eri muodoissaan. **Helinä ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä: - Mistä vainoamisessa on kyse? - Kuinka yleistä vainoaminen on Suomessa? - Mitkä ovat yleisimmät vainoamisen muodot? - Mitä tekijöitä vainoamisen taustalla voi olla? - Kellä on riski joutua vainotuksi? - Millaisia psyykkisiä vaikutuksia vainoamisella on sen kohteeksi joutuneelle? - Miten vainottu voi suojata omaa terveyttään? Lisätietoja:Voisit olla myös kiinnostunut näistä jaksoista: - 86. Lähisuhdeväkivalta. - 8. Narsismi parisuhteessa.Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, työnohjaaja (STOry), EMDR-työnohjaaja, oikeuspsykologian ja työpsykologian erikoispsykologi, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa 10 vuoden ajan 2000-2010 (vuosina 2002-2008 Suomen Akatemian tutkijana).Helinän yrityksen Mielenjuuren verkkosivut.Helinä Häkkänen: 100 kysymystä narsimista. (Otava 2023, äänikirja). Tietoa vainoamisesta löydät Poliisin sivuilta.Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea. Naisten Linjan tukipalveluista löydät tietoa verkosta. Miessakit ry:n Lyömätön linja.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Millaisia kemiallisiia ilmiöitä leipomisessa tapahtuu? Kuinka sitko syntyy ja miksi taikina kohoaa? Miten hiiva, sokerit, rasva ja jauhot reagoivat toisiinsa, kun sitä tarkastelee molekyylitasolla? Miksi hapanjuurileivän leipominen vaatii niin hitaan ja monimutkaisen prosessin? Reseptit eivät ole tuulesta tempaistuja, vaan niiden taustalla on paljon kiehtovaa kemiaa. Haastateltavina elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta ja Marttaliiton asiantuntija, kotitalousopettaja Katri Pellikka. Toimittajana Minna Korhonen.