Podcasts about tammikuun

Talven siirtoikkuna on sulkeutunut ja on aika tehdä yhteenvetoa sen puheenaiheista.* Tammikuun siirtoikkuna (1:09)* Pohjanpalo Palermoon (53:58)* Fritto Misto (1:07:29)Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen.Jakso nauhoitettu to 6.2.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle 

Millaiset on suomalaiset puolustusvälinemessut? Tammikuun lopussa järjestettiin Messukeskuksessa suuret puolustusvälinemessut. Ukrainan sota, Natoon liittyminen ja suomalainen osaaminen luo tällä alalla kovasti kättä päälle, sillä messut oli isot ja kiinnostusta riitti ympäri maailmaa.Juteltiin alan edustajille, reserviläisille ja ammattisotilaille ja kyseltiin ajatuksia! Miten suomalaisella puolustusvälineteollisuudella menee? Missä menee hyvin, missä voisi parantaa? Mihin ammattilaiset messuilla kiinnittivät huomiota? Mihin Puolustusvoimien edustajat kiinnittivät huomiota? Ja mikä on Savotan uusi Kantamus 40?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Tammikuun 4. päivä 2024 oli ilon päivä papualaiselle Moi-heimolle. He saivat ensimmäistä kertaa käsiinsä omalla äidinkielellään kirjoitetun Raamatun. Takana oli 20 vuoden käännöstyö, joka saavutti täyttymyksensä Open Doorsin tukijoiden lahjoitusten avulla.

Tammikuun siirtoikkuna on sulkeutunut ja on aika vetää yhteen sen keskeisimmät tapahtumat. * Inter-Juventus (1:11)* Tammikuun siirtoikkuna (21:01)* Fritto Misto (1:18:17)Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen.Jakso nauhoitettu ti  6.2.

Kaksi peliviikkoa pelattiin kovalla vauhdilla ja FPL Podcast Suomi on tuttuun tapaan perkaamassa kierrosten kovimmat puheenaiheet. Onko ManU back? Ketkä joukkueet voittivat tammikuun siirtoikkunan? Tapahtuiko FPL:n kannalta mielenkiintoisia siirtoja? Onko mestaruuskamppailu kolmen kauppa? Miten DGW25 vaikuttaa peliin? Mitä tehdä Estupinanille, Zinchenkolle ja Trentille? Tämä ja paljon enemmän tässä jaksossa! Hop in!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan aluksi alkujaan Yhdysvalloissa lanseeratuista sisältövaroituksista (trigger warnings), jotka nousivat tällä viikolla keskusteluun helsinkiläisen Kallion ilmasutaidon lukion opiskelijoiden käyttöön ottamien tunnusten kautta. Jotkut opiskelijat haluavat ennakkovaroituksen sisällöstä, joka saattaa olla ahdistavaa tai vaikeaa käsitellä. Yhdysvalloissa sisältövaroitukset ilmestyivät eliittioppiahjoihin kymmenisen vuotta sitten, ja asiantuntijat ovat syyttäneet niiden pikemminkin lisänneet nuorten ahdistusta kuin vähentäneet sitä. Ovatko sisältövaroitukset ylilyönti vai parantavatko ne oppimiskokemusta ja lisäävät opiskelijoiden turvallisuudentunnetta? Korjaus: Lähetyksessä mainittiin Taideyliopistolle Puheenvuorot-tekstin syksyllä 2022 kirjoittanut dramaturgi Liisa Jokelin, vaikka kysymyksessä on dramaturgi Liila Jokelin. Artisti Mikael Gabriel osallistuu yhdessä virolaisartisti Nublun kanssa Uuden musiikin kilpailuun kappaleella nimeltä Vox Populi. Kappaleen vihjailut salaliittoteorioista ovat herättäneet keskustelua. Ylen musiikkipäällikkö Tapio Hakasen mukaan Mikael Gabrielin kappale ei kuitenkaan vihjaile salaliittoteorioilla. Onko video ja kappale tehty raatilaisten mielestä kieli poskessa - ja missä kulkee yleisemmin ottaen taiteilijan sananvapaus? Professori emeritus Arto Mustajoki korosti Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä -esseessään (Skeptikko 2/2022) venäjän kielessä olevan tarjolla kaksi totuutta: pravda ja istina. Millainen kansakunta syntyy, kun totuus on kahdessa tasossa? Ja voiko tietokirjoja lukemalla lisätä ymmärtämystä Venäjästä? Tammikuun alussa nousi kohu, kun usean sadan ihmisen joukko teki fasistisen tervehdyksen Roomassa. Tällainen joukkotervehdys on vastedes laiton korkeimman oikeuden mukaan. Fasistisen tervehdyksen saa kuitenkin jatkossakin tehdä Italiassa, jos se tehdään muistotilaisuudessa ja voidaan todistaa, ettei tekijöiden tarkoituksena ole elvyttää fasistinen puolue. Benito Mussolini otti fasismi-sanan käyttöön vuonna 1915 oman poliittisen liikkeensä nimityksenä. Mutta mitä fasismi-sana tarkoittaa tänä päivänä? Pohjois-Karjalassa on tehty vääriä ADHD-diagnooseja, koska osaamisessa on puutteita ja sama ongelma koskee koko maata. ADHD:sta on tullut synonyymi lasten ja nuorten mielenterveys- ja käyttäymisongelmille, ja se annetaan lapsille liian helposti. Mitä seurauksia tällä voi olla? Keskustelemassa ovat kirjailija Jarkko Tontti, eläköitynyt oikeustieteen hammaslääkäri Helena Ranta ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Joulukuussa osakkeet usein nousevat ja näin kävi myös loppuvuonna 2023. Korkomarkkinoillakin positiivinen kehitys jatkui ja tuotot muodostuivat lähes yhtä hyviksi kuin osakemarkkinoilla. Kuuntele jaksosta, millaiset ovat sijoitusmarkkinoiden tämänhetkiset näkymät. Äänessä OP Varainhoidon startegi ja salkunhoitaja Harri Kojonen. 

Vuoden 2024 ensimmäisessä jaksossa syvennytään juuri avautuneeseen siirtoikkunaan muutaman eri näkökulman kautta.* Walter Sabatinin paluu (5:31)* AS Roma (18:32)* Decreto crescita (33:42)* Serie A 19.kierros  (1:02:55)* Fritto Misto (1:07:12) Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen.Jakso nauhoitettu to 4.1.

Lahtelaistaustainen kitaristi Olli Siikanen on soittanut uransa aikana tuhansia keikkoja erilaisissa kokoonpanoissa lavoilla, studiossa ja televisiobändeissä. Kulunut vuosi on mennyt pääosin Koop Arposen Flute of Shame -bändin kitaristina.  Vuonna 2024 tarkoituksena on aktivoitua myös oman musiikin merkeissä.  Tiirismaan lukion jälkeen ammattikitaristina työskennellyt Siikanen kertoo Radio Voiman haastattelussa, että ei ole koskaan käyttänyt keikoillaan iPadia nuotteja varten.  – Päätin että keskityn mieluummin opettelemaan kappaleet ennen keikkoja, koska nuotteja pitäisi pystyä lukemaan lavalla huomaamattomasti. Musiikkivarastoni on kuin tennispalloputkilo, kun uusia biisejä tulee niin toisesta päästä tippuu kappaleita pois.    Ura kitaristina on merkittävä, mutta Siikasen mukaan työmyyristä ei yleensä juttuja tehdä ja uran merkittävimmät tv-esiintymiset Enoset-yhtyeen Broadcastersin ohjelmissa sijoittuvat aikaan ennen nettiä.  Tammikuun lopulla Siikanen suuntaan jo neljättä kertaa NAMM show'hun Kaliforniaan Anaheimiin. NAMM tulee sanoista National Association of Music Merchants. Vuosittain järjestettävä tapahtuma on musiikkialan tuotteiden suurtapahtuma.  – Tapahtumaa ei käsitä, jos ei ole käynyt siellä, satatuhatta musiikkialan ihmistä samassa paikassa, Siikanen kuvailee.  Radio Voiman podcastista voit kuunnella Siikasen vuosista Yhdysvalloissa ja samalla selviää, kenen vaatekomerossa Siikanen asui New Yorkissa. Hän kertoo myös kokemuksistaan NAMM Show -tapahtumasta sekä siitä, kenet hän tapasi ensimmäistä kertaa legendaarisen Jyrki-musiikkiohjelman kuvauksissa. Haastattelussa Siikanen kertoo myös hauskan tarinan siitä, kuinka kitara voi mennä rikki pyykkien kuivattamisen seurauksena.  Toimittaja: Eeva Ristkari

Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2018 presidentinvaalien. Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja maailmanpolitiikka on aidosti vaikeassa asennossa. Myös Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut Nato-valtio. Näkyykö ulkopolitiikassa tapahtunut muutos presidentivaalien asetelmissa, ehdokkaiden vaalikampanjoissa tai vaalikeskusteluissa? Mistä asioista presidenttiehdokkaiden ei missään nimessä pitäisi vaalikampanjoissaan vaieta? Mitä jää piiloon, jos presidentinvaaleissa puhe pyörii vain Venäjän ympärillä? Tammikuun 2023 presidentinvaaleja analysoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tammikuun 5. päivä vuonna 2023, 12-vuotias tyttö puukotti pikkuveljeään Zanderia 3 kertaa rintaan. Ainoa syy mitä hän osasi sanoa oli: "it was some demonic shit". April Lyda menetti tuona päivänä sekä poikansa, että tyttärensä sellaisena kun tämä oli ollut. Mitä oikein tapahtui? Instagram: @murhastatulipodcast Sähköposti: murhastatulipodcast@gmail.com Juttuvinkki: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://colwr0e63m4.typeform.com/to/ioksxReZ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: BookBeat BookBeat tarjoaa uusille asiakkaille 45 päivän maksuttoman kokeilun koodilla: murhastatulipodcast Kokeilujakson aikana saat käyttää BookBeatia 30 tuntia maksutta. Tutustu yli 800 000 e- ja äänikirjaan ja valitse suosikkisi. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa. Pääset käyttämään tarjouksen myös tästä linkistä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ https://adtr.co/34p29f⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Lähteet: https://fox2now.com/news/st-charles-man-accused-of-killing-daughters-kitten/ https://www.webmd.com/add-adhd/long-term-risks-adhd-medications https://ojjdp.ojp.gov/sites/g/files/xyckuh176/files/pubs/tryingjuvasadult/states/ok.html https://www.dailymail.co.uk/news/article-12148347/Mom-girl-12-stabbed-brother-says-normal-went-medication.html https://www.the-sun.com/news/8272884/april-lyda-words-daughter-spoke-stabbing-brother/ https://lawandcrime.com/crime/im-supportive-of-her-and-love-her-very-much-mother-of-12-year-old-girl-who-admittedly-killed-her-9-year-old-brother-says-her-daughter-has-been-very-well-behaved-in-lockup/ https://nypost.com/2023/06/01/mom-of-pre-teen-who-allegedly-killed-brother-blames-medication-for-demonic-rage/ https://www.youtube.com/watch?v=FBZVwI2okB4&ab_channel=NewsNation https://www.dailymail.co.uk/news/article-12146861/Stepfather-12-year-old-girl-stabbed-nine-year-old-brother-tortured-killed-cat.html Tunnusmusiikki: Artist- Jaxius Link- https://www.youtube.com/c/Jaxius/feat... Spotify: https://open.spotify.com/artist/019Sg... https://www.instagram.com/jaxiusmusic/ Creative Commons license.

Saksaan paenneen venäläistoimittajan Antonin kouluikäinen poika luuli pitkään, että Putin on synonyymi johtajalle eikä suinkaan henkilön nimi. Lapsi oli elänyt koko elämänsä yhden ja saman johtajan ja järjestelmän maassa, jonka yksi tukijalka on ollut valtion talutusnuorassa oleva lehdistö. Nyt Anton (jonka sukunimeä ei paljasteta turvallisuussyistä) opettelee saksaa, mutta toivoo palaavansa jonain päivänä kotimaahansa. Anton on yksi tuhansista kotimaansa jättäneistä toimittajista. Tammikuun lopussa Putinin hallinto kielsi riippumattoman Meduza-uutissivuston toiminnan, koska "se on turvallisuusuhka Venäjälle". Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa kritisoinut toimittaja Marina Ovsjannikova kertoi aiemmin tässä kuussa pelkäävänsä yhä henkensä puolesta. Mikä merkitys Venäjän ulkopuolelta toimivien uutissivustojen merkitys on, ja millainen tulevaisuus odottaa Venäjää, joka on kitkenyt vapaan lehdistön maasta? Suorassa lähetyksessä Venäjän median tilanteesta ja sen ahdingosta ovat keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, toimittaja Jarmo Koponen ja dosentti Katja Lehtisaari Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tammikuun puolessa välissä nähtiin espoolaisessa Perkkaan koulussa ensi-esityksessä TOTEM-teatterin näytelmä Pussauskoppi. Siinä käsitellään scifikehyksessä ja ala-asteikäisille sovitetussa tyylilajissa toisesta tykkäämistä. Jakson taiteilijavieraana on Pussauskopin ja samaan aikaan myös Tampereen Ahaa-teatterissa ensi-iltansa saaneen, nuorten työpaja-aineistoon osin perustuvan Streak-näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Jonna Wikström. Ohjelman opettaja-ammattilaisena mukana on Perkkaan koulun luokanopettaja Siiri Murto-Ryhänen. Keskustelussa pohditaan teatterin pedagogisia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, koulujen alati liian niukkoja keinoja vastata lasten ja nuorten kasvamisen haasteisiin sekä taiteilijuuden ja opettajuuden kutsumusta.

Nooran minicastissa tällä kertaa suosituksia (katsottavaa ja juotavaa ja kuinka päästä irti instagramista) ja yksi pieni miete. Kiitos että kuuntelette, ens viikkoon

Vuoden ensimmäinen jakso on täällä! Tammikuun aikana saatiin kuulla, että teknologia-ala mullistuu massiivisten irtisanomisten myötä. Niin Google, Amazon kuin Microsoftkin tiedottivat kymmenien tuhansien ihmisten irtisanomisista. Oliko tämä oikeasti aivan pakollista? Kuuntele castilaisten mietteet asiasta. Budjetit puhuttavat myös. The Callisto Protocol maksoi julkaisijalleen 160 miljoonaa dollaria ja jäi myyntitavoitteistaan selvästi. Kenen hanuri kestää tällaista? Mediakornerissa keskustellaan Oscar-ehdokkaista ja Square Enixin uunituoreesta Forspokenista. Miltä meno maistuu? Niko ja Joonatan kertovat ensimietteet muutaman tunnin pelaamisen jälkeen. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan! Tämä jakso on äänitetty 25.1. ja 26.1.2023. Alkubiisi: The Internationale 8Bit Version, by: Der Weltraum Väliaikabiisi: Erätauko theme ja loppubiisi: Old lion, by: Tomi Ruuska Kuuntele jakso Spotifystä! Kysymyksiä voi lähettää: Discordissa kanavalla #podcast-palaute-ja-kysymykset Twitterissä hashtagilla #kysyKonsoliFINiltä Foorumilla ketjussa Kysy KonsoliFINiltä Aikaleimat: 0:00:33 Intro 0:02:35 Työläisen kohtalo on karu – paljon puhetta teknologia-alan jätti-irtisanomisista 0:26:05 Paisuvat budjetit ja mitä niille voisi tehdä? 0:53:10 Mitä vuoden 2023 hittijulkaisut saavat arvosanakseen? Veikkaillaan Metacritic-keskiarvoja! 1:36:30 VÄLIAIKA, KAHVIA JA PULLAA 1:37:15 Oscar-ehdokaskörner! 1:57:10 Mediakörner – katsotut/pelatut 2:42:20 Outro

Viime vuosi oli sijoitusmarkkinoilla monen lihavan vuoden jälkeen heikko. Pääsyy heikkouteen oli keskuspankkien inflaation ryöpsähtämisestä koitunut rahapolitiikan raju kiristäminen. Tämänhetken positiivinen uutinen on se, että Kiinan talouden normalisoituminen tuo nostetta koko globaaliin talouteen. Kuuntele vuoden ensimmäinen Sijoitusnäkymät-jakso, jossa strategi ja salkunhoitaja Harri Kojonen avaa lähitulevaisuuden markkinanäkymiä. 

Valioliiga palaa MM-kisatauolta perinteisellä tapaninpäivän kierroksella. Miten voimasuhteet muuttuivat poikkeuksellisesti keskellä kautta pelattujen MM-kisojen aikana vai muuttuvaitko mitenkään? Kuka hyötyi? Kuka kärsi? Vuoden 2022 vedellessä viimeisiään Valjuraati loi katseita myös tammikuun siirtoikkunaan. Siitä voi odottaa jopa poikkeuksellisen mielenkiintoista. Ketkä hankkivat kärkimiehiä? Entä MM-kisoissa läpilyöneitä tähtiä? Tervetuloa bandwagoniin!

Valjuraati on palannut hävyttömän pitkäksi venyneiltä talviunilta. Tuoreessa jaksossa katsastimme tammikuun siirtoikkunaa, nostoja ja huomioita sieltä täältä. Ainakin Newcastle kiinnosti. Jakson toisessa osassa puitiin Leeds Unitedia, takavuosien suurseuraa, joka on palannut pitkän korpivaelluksen jälkeen takaisin parrasvaloihin. Vaan kuinka pitkäksi aikaa? Romahtaako korttitalo, jos persoonallinen kulttimanageri Marcelo Bielsa nostaa kytkintä? Jaksossa selviää myös, mitä tarkoittaa “tehdä Leedsit”. Kylmän talven keskellä toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleeksi jo ruostumaan päässeeseen bandwagoniin!

Meidän osalta tammikuu on lähtenyt raisun mukavasti liikkeelle: Loppukuusta koimme parikin kimppailua. Kuuntele kuinka niistä nautimme ja mitä uutta koimme!!

* Tammikuun siirtoikkunan yhteenveto (1:01)* Milanon derby (49:16)* Termit tutuiksi (1:09:34)* Fritto Misto (1:19:05)Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen.Jakso nauhoitettu ti 1.2.

Tammikuun viimeisessä Hockey Time -podcastissa on vieraana Naisleijonien olympiajoukkueen lahtelaiskasvatti Ella Viitasuo. Jakson puheenaiheet: Päivän kattaus pähkinänkuoressa. (00:08) Rasti seinään! Naisten jääkiekon olympiavalinnoista puhutaan enemmän miesten. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, on joku sanonut, mutta on tässä Pasi Mustosen ja Noora Rädyn ympärille kehkeytyneessä näytelmässä aika tympeitäkin piirteitä. Mustosella ja Rädyllä on kummallakin peiliin katsomisen paikka. Sakea on soppa, ja vielä sakeammaksi menisi, jos Naisleijonien ykkömolari sairastuisi ja Räty pitäisi oikeasti kutsua kisoihin. Työrauhan puolesta Naisleijonien lähtökohdat eivät ole ihanteelliset. (01:37) Haastattelussa Naisleijonien puolustaja, lahtelaiskasvatti Ella Viitasuo, joka lähti keskiviikkona matkaan kohti uransa toisia olympialaisia. Urheilijalle kyseessä on aivan poikkeuksellinen tapahtuma. "Ei MM-kisoissa ole samanlaista kisakylää, ja lisäksi näkee muidenkin kuin oman lajin huippu-urheilijoita." Joukkueen sisällä on harmiteltu sitä, että Naisleijonien ympärille on kehkeytynyt negatiivista mediamylläkkää. "Ei jäädä vellomaan aikaisempiin uutisiin, niihin emme voi vaikuttaa." (12:40) Miesten olympiajoukkueessa pelaa lahtelaiskasvatti Hannes Björninen sekä neljä muuta entistä Pelicans-pelaajaa. Sen sijaan yksi ex-pelikaani jäi hiukan yllättäen rannalle. Syynäämme läpi Jukka Jalosen valinnat ja hahmottelemme myös kentällisiä. (26:19) Tammikuun kuuntelijakisassa kyseltiin legendaarisimpien Lahdessa pelanneiden maalivahtien perään. Vastauksia tuli kelpo läjä ja hyviä perusteluitakin kuultiin. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden: Jaromir Sindel. (37:41)  Langan päässä kuuntelijan kisan voittajaksi arvottu Jussi, jolta kuulemme väkevät perustelut Sindelin suosiolle. (45:58) Pelicans kohtaa viikonlopun vierastuplassa KooKoon, jolla on lähes kuukauden tauko peleistä, ja Jukurit, jolla kulkee seuran hallituksen eroamisesta huolimatta. Aavistuksen hajanainen on myös Pelicansin lähtötilanne kokoonpanon puolesta. (49:54)

Tammikuun toiseksi viimeisen Hokipodin haastatteluissa JYPistä Pelicansiin siirtynyt hyökkääjä Brad Lambert sekä lahtelaisseuran urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Brad Lambert palasi Pelicansiin. JYP-sopimuksensa purkanut hyökkääjä sai runsaasti vastuuta uransa ensimmäisessä kasvattajaseuransa väreissä pelaamassaan Liiga-ottelussa. (00:08) Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen tekee selkoa Lambertin siirtokuviosta sekä lahtelaisseuran johdon, valmennuksen ja pelaajan välisistä pelisäännöistä. Puhetta myös (Lambertin) mahdollisesta NHL-sopimuksesta saatavasta kasvattajarahakorvausta. (04:38) Ajatukset Laukkasen kommenteista ja Lambertin kolmannesta seuravaihdosta alle kolmen vuoden sisään. Taustakeskusteluissa on esitetty monenlaisia näkemyksiä Bradin isästä Ross Lambertista sekä niin sanotusta "seurashoppailusta". Nähtäväksi jää, miten homma lähtee rokkaamaan Lahdessa ja Tommi Niemelän alaisuudessa. (11:14) Aatu Jämsen pyrki häiriköimään Brad Lambertin haastattelua. Oliko Juhamatti Aaltosella vaikutusta 18-vuotiaan hyökkääjän pelinumerovalintaan? Oulua kohti matkanneesta bussista tavoitettu Lambert on tottunut median paineeseen: "En tiedä, miksi kaikesta tehdään niin iso juttu. Näin se on ja näin se tulee jatkossakin olemaan". Valtaosa agentti-isä Rossiin liittyvistä väitteistä ei pidä Bradin mukaan paikkaansa: "En anna pienten asioiden pyöriä mielessä, vaan keskityn olennaiseen eli jääkiekon pelaamiseen". Hetkellinen pudotus Suomen alle 20-vuotiaiden ykkösmaajoukkueesta sai Lambertin tarttumaan puhelimeen – langan toisessa päässä luuriin vastasi pikkuleijonien päävalmentaja Antti Pennanen. (22:11) Ajatukset Lambertin kypsistä kommenteista. (31:09) SaiPa aloitti tyhjennysmyynnin hyvissä ajoin. Lukuisista poissaoloista kärsivän Pelicansin peli sakkaa tällä hetkellä pahasti. Turhautuminen paistoi olympialaisiin valitun tshekkihyökkääjä Jiri Smejkalin otteissa tiistain tappiollisessa Lukko-pelissä. Torstaina lahtelaisjoukkue metsästää alkaneen kalenterivuoden ensimmäistä pistettään Oulun Raksilassa. Pelicansin edellisestä kolmen pisteen voitosta on kulunut jo kuusi viikkoa. (31:38) Vielä on viikko aikaa osallistua Hokipodin tammikuun kuuntelijakilpailuun! (https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/) (39:24) Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Tammikuun toisen Hokipodin haastattelussa valmentajapaikkaansa kaupitelleen lahtelaisseuran sanavalmis maalivahti Emil Larmi. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Missä kunnossa Liiga-kiekkoilijat palaavat työmaalle koronakaranteenin jälkeen? (00:07) 100 000 eurolla Pelicansin valmentajaksi. Poikkeusolosuhteissa lanseerattu innovatiivinen ja puolihumoristinen tempaus ei juontajien mielestä pyllistä urheilun tai valmentajien ammattikunnan suuntaan. (04:30) Haastattelussa viisi nollapeliä kuluvalla Liiga-kaudella torjunut Pelicans-vahti Emil Larmi. "Lähdin aikoinaan Lahdesta, että pääsin eroon lempinimestä". "Elan" kymmenen päivän koronakaranteeni sisälsi jumppailua ja nikkarointia kotioloissa. Larmin Porschessa ei ole talvirenkaita. (10:32) Isossa kuvassa Larmi on tyytyväinen omaan alkukauteensa. "Kaikenlaistahan tässä on syksyn aikana tapahtunut". Mystisten poissaolojen takaa löytyy useita syitä. Jenkkivuosien joukkuekarusellia ei ole ikävä. Larmin ja Jasper Patrikaisen yhteistyö on sujunut ilman väkivaltaa. (16:00) Mitä Pelicans-torjuja mahtoi kuiskata SaiPa-puolustaja Kalle Maalahdelle joukkueiden edellisessä kohtaamisessa joulukuun lopussa? "Tunnetta voisi näkyä kaukalossa enemmän. Olen ihminen joka elää tunteella myös arjessa." (22:42) Muistutus Hokipodin tammikuun kuuntelijakilpailusta (https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/). Karanteenikaverikseen Emil Larmi hankki höyrysilitysraudan sijaan robotti-imurin. Nuorempana Larmin seinältä löytyi Pelicansin pääomistaja Pasi Nurmisen juliste. Niko Hovinen ja Antti Niemi ovat antaneet vaikutteita 25-vuotiaan lahtelaiskassarin pelinumerovalintoihin. (29:05) Larmi lupaa laittaa viiksensä peliin, mikäli Pelicans juhlii keväällä jääkiekon Suomen mestaruutta. (32:40)

Hyvää uutta vuotta 2022! Taas yksi vuosi on takana ja uusi edessä. OP:n salkunhoitaja ja strategi Harri Kojonen käy läpi ennusteita sijoitusvuodelle 2022, kertaa hieman lähihistoriaa sijoitustuottojen ja korkojen osalta sekä avaa kuuntelijalle tämän hetken varainhoidon allokaation. Sijoitusnäkymät-podcastissa strategi ja salkunhoitaja Harri Kojonen käy läpi kuukausittain globaalien sijoitusmarkkinoiden suuntaa ja tunnelmaa ajavia tapahtumia sekä OP Varainhoidon kulloistakin allokaationäkemystä. Podcast perustuu Sijoitusnäkymät-videosarjaan, jonka voit katsoa OPxSijoittaminen YouTube-kanavalta.

Tammikuun alussa kaikki tarraavat uuteen ja parempaan elämään, aloittavat liikuntaharrastuksen ja jättävät päihteet pois päivittäisestä ruokavaliosta. Juhanin vuosi alkaa myös ”new year, new me” -hengessä, mutta kumpaan suuntaan Oskun fitlife-fatlife jojoilussa mennään?

Vuoden 2022 Hokipodin vieraina ovat Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen ja Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen. Vuosi käyntiin poikkeusoloissa: Pelicans on karanteenissa ja toisella juontajalla on ylävartalovamma. (00:10) Tammikuun kuuntelijakilpailu: Kuka on ollut kaikkien aikojen paras Lahdessa kiekkoja torjunut maalivahti? Vastaa ja voita tuotepalkinto, lisätiedot ja ohjeet: https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/. (02:15) Haastattelussa Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen. Kuinka synkeitä ovat seurojen näkymät kireiden koronarajoitusten keskellä? Kuinka monta ottelusiirtoa Liigan ohjelma vielä kestää ennen kuin on pakko siirtyä laskeskelemaan taas pistekeskiarvoja? MM-kotikisat keväällä ja Pekingin olympialaiset helmikuussa ovat suomalaiselle jääkiekolle tärkeitä näyteikkunoita, joiden yli Liiga ei voi kävellä. (04:05) Liigan toimitusjohtajahausta ei ole aikoihin kuulunut mitään. Nyt kuullaan: valinta on tehty. (17:06) Haastattelussa Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen, jolta kuullaan ajankohtainen tilannekatsaus nykyhetkeen ja tulevaan. Viime vuonna myytiin President VIP -pakettia, tänä vuonna nähdään uusia jippoja. "Pelaajasopimuksia löytyy professori Laukkasen laatikosta aika tuhti nippu." (21:46) Pelicans pelasi välipäivinä kolme ottelua ja oli lähellä luisua tappioputkeen. Kapteeni Miika Roine astui esiin tärkeään aikaan, ja maalivahti Emil Larmi antoi tunteiden leiskua. Pelit jatkuvat karanteenitauon jälkeen ensi keskiviikkona Turussa. (30:36)

Asikkalan, Nastolan, Hollolan ja Orimattilan walk-in-rokotuspisteet ovat auki maanantaista 3.1. lähtien koko tammikuun ajan arkisin kello 8–18. Rokotuspisteiden sijainnit ja aukioloajat löytyvät osoitteesta paijat-sote.fi/ajanvaraus-ja-tietoa-koronarokotuksista. Mikä on tilanne (ruuhka) rokotuspisteillä ja pääsevätkö sinne myös lomailijat? Entä milloin nuorempien lapsien rokotukset starttaavat? Näihin kysymyksiin selvitti vastauksia Radio Voiman Kristoffer Ignatius. Haastattelussa (Päijät Sote) tulosaluejohtaja, avosairaanhoito Kimmo Kuosmanen. Walk-in-rokotukset Trion rokotuspisteellä ti–pe kello 15–19 la kello 8–17 su kello 11–17 loppiaisena 6.1. suljettu Walk-in-rokotukset Kärkölän sote-keskuksessa Walk-in-rokotukset Asikkalassa (Anianpellon koulu, Koulumestarintie 1) ma–pe 3.1.–7.1. kello 8–18 (loppiaisena 6.1. suljettu) Walk-in-rokotukset Hollolassa (Virastotie 1, Sporttimaken entinen tila) maanantaista 3.1. lähtien auki tammikuun ajan arkisin kello 8–18 (loppiaisena 6.1. suljettu) Walk-in-rokotukset Nastolassa (Pekkalantie 5, kunnanviraston entinen tila) maanantaista 3.1. lähtien auki tammikuun ajan arkisin kello 8–18 (loppiaisena 6.1. suljettu) Walk-in-rokotukset Orimattilassa (Kotiseututie 2, neuvolan entinen tila) maanantaista 3.1. lähtien auki tammikuun ajan arkisin kello 8–18 (loppiaisena 6.1. suljettu)

Tervetuloa vuoden vimeisen kerran Nikotellen studioon. Tässä jaksossa summataan KOKO vuosi läpi. Mitä jaksoista jäi kertomatta aikaisemmin ja mitä fiiliksiä salasimme kuulijoilta? Vuosi 2021 oli ilon,surun,epäonnistumisien,onnistumisien,suurien uutisten ja tunteiden vuosi. Paljon tapahtui ja niin kovin lyhyessä ajassa. Jakson lopussa vastaamme teidän mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vuoden paras seksikokemus? Paskin päivä? Miksi Niko erosi? Missä se vitun meikkipussi on? Miten Jennan koulun kävi? Nikon autokoulu? Kuka mies jää vuoteen 2021? Kuka mies toivottaisiin näkevämme vielä vuonna 2022? Nikotellen muuttaa PODME:n puolelle. Eli seuraava jakso jo ensi perjantaina, mutta yksinoikeudella PodMe -applikaatiossa. Spotifyn puolella tullaan käymään Tammikuun lopussa ilmaisjakson kanssa. Osan kanssa nämä on jäähyväiset juuri nyt.. mutta tiedätte että ollaan teitä varten edelleen joka perjantain klo 06.00 ,mutta vaan PodMe:n puolella. Kiitos tästä vuodesta. Se oli ...kaikkea mitä ihminen voi kuvitella vuodeltaan! Kiitos Nikotellen perhe, ootte meille äärettömän tärkeitä

Keskustelijoina vuoden toiseksi viimeisessä lähetyksessä ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtajaa askarruttaa ministeri krista Kiurun edellisillan esiintyminen Ylen A-studiossa: herättikö se luottamusta vai todistimmekö SDP:n aluevaalikampanjan alkua? Taru Tujunen kuuluu niihin, joiden mielestä vaalit ovat ihmisen parasta aikaa.Tammikuun aluevaalien ehdokaslistat jätettiin eilen ja mukana on hänen mukaansa paljon "ammattipoliitikkoja". Syntyykö päällekkäisyydestä intressiristiriitaa ja aikapulaa? Mika Pantzar on lukenut Taideteollisen korkeakoulun historiaaa läpikäyvää Pro Arte Utili – monialainen yhteistyö menestyksen perustana -teosta. Keskustelussa pohditaan, millaista hyötyä korkeakoulut tavoittelevat. Hilkka Olkinuoraa askarruttaa uusi suomalainen jouluperinne, jossa hänen mukaansa paetaan joulua. Mitä silloin paetaan ja miksi? Ritarit kertovat pitävänsä joulussa sen odotuksesta, rosollista, lapsenlapsista ja tekemättömyydestä. Kenen joulua sinä vietät?

Siilinjärveläinen valokuvaaja ja digitaiteilija Antti Karppinen julistettiin hiljattain Euroopan Ammattikuvaajien vuosikilpailun eli FEP Awardsien voittajaksi – täten Antti valittiin siis Euroopan parhaaksi ammattikuvaajaksi. Mukana kilpailussa oli yli 300 ammattikuvaajaa 25 eri maasta. Tammikuun 2021 deadlinen jälkeen tuomaristo kävi läpi lähes 3 000 valokuvaa, mikä onkin vuonna 2010 alkaneen kilpailun ennätysmäärä. Antti on myös kuopiolaisen Alias Creative-tuotantoyhtiön omistaja. Näistä voittoisista tunnelmista, valokuvaamisesta, digitaiteesta ja monesta muusta asiasta aihepiirin ääreltä, kuullaan oheisessa juttutuokiossa lisää. Haastattelijana Sami Turunen.

Käsitellyt aiheet: - Pirlon pelitapa - Keskikentän ongelmat - Tammikuun siirtoikkuna - Odotukset loppukaudelle

No Salah, mo' problems. Liverpoolin maalijyvä löytyi vihdoin, kun Egyptin salahmurhaaja laittoi verkot tötterölle. Siirtoikkunan isoimmat peliliikkeet käydään läpi. Ødegaard? Willian José? Podcastin tulikuumaa fäijöniä voi käydä koppaamassa, mikäli freshille kledjulle on tarvetta (reddyshop.co/fplpodcastsuomi). Kassun parisuhdetilanne paljastetaan yhdessä ensi peliviikkojen parhaimpien differentiaalivalintojen kanssa. Zaha? Barnes? Pereira? Mahrez? Ken on heistä kaikkein kaunein? Tervetuloa!

No Salah, mo' problems. Liverpoolin maalijyvä löytyi vihdoin, kun Egyptin salahmurhaaja laittoi verkot tötterölle. Siirtoikkunan isoimmat peliliikkeet käydään läpi. Ødegaard? Willian José? Podcastin tulikuumaa fäijöniä voi käydä koppaamassa, mikäli freshille kledjulle on tarvetta (reddyshop.co/fplpodcastsuomi). Kassun parisuhdetilanne paljastetaan yhdessä ensi peliviikkojen parhaimpien differentiaalivalintojen kanssa. Zaha? Barnes? Pereira? Mahrez? Ken on heistä kaikkein kaunein? Tervetuloa!

Sporttimeisterit niputtaa Liigan tammikuun topit ja flopit. Mikä vaivaa Oulun Kärppiä? Kuukauden pelaajana haastattelussa loistavaa kautta pelaava Pelicans-kapteeni Hannes Björninen. Lisäksi luvassa myös sukellus Ruotsin SHLn kuulumisiin. Kuulemme muun muassa mikä joukkue voittaakaan runkosarjan.

Tammikuun puolivälissä pakkanen kiristyi etelärannikollakin kahteenkymmeneen asteeseen. Siihen asti laajasti avoimena ollut Suomenlahti alkoi jäätyä. Tuhannet pääkaupunkiseudun asukkaat pääsivät ihailemaan höyryävää merta. Juha Laaksonen kävi myös ihmettelemässä merisavua.

Tammikuun podcastissä Anna Lönnrothin vieraana on Akseli Huhtanen, Fitech verkoston oppimisen muotoilija.   Anna ja Akseli keskustelevat mm. siitä, mitä oppiminen on, mikä mahdollistaa yhdessä oppimisen ja mitkä ovat tulevaisuuden oppimisen trendit.

Jakson aiheet: - Syyskauden pelaaja-arviot 01:20 - Paras XI 37:28 - Tammikuun siirtoikkuna 48:00 - Dybala 1:04:15 - Tulevat pelit 1:18:55

Vuoden viimeinen Karanteenikirjakerho sai vieraakseen Juha Hurmeen. Keskustelu rönsyilee kuten hänen Suomi-kirjansa, lähtökohtanaan suomalainen kulttuurielämä 1800-luvulta alkaen yleisesti ja Kalevala erityisesti, tehden loikkia edestakaisin nykyajan ja menneen välillä. Pohdimme, miten omaksuttu historiallinen tutkimustieto ja lähteisiin perehtyminen muuttuu kirjallisuudeksi ja miten työ teatterissa vaikuttaa Hurmeen tekstintekemiseen. Puhumme siitä, miten "kaikki liittyy kaikkeen", ja kuinka juuri edestakaisin assosiaatioloikkia tekevä teksti voi auttaa meitä hahmottamaan maailmaa, tapahtumaketjuja, ja sitä, miten tähän on tultu. Ja miten tekijän löytämisen riemu välittyy lukijalle ilona. Tästä keskustelusta tuli yksi oman kummallisen vuoteni huippuhetkistä. Toivottavasti se ilo välittyy kuulijallekin! Kiitos kaikille vuoden 2020 vieraille ja kuulijoille! PKK hiljenee loppuvuodeksi, mutta loppiaisen tienoilla saat seuraksesi Vappu Kaarenojan, Aurora Rämön ja Tytöt, ja pääset selvittämään, minne menee Italia (ja Anton Monti) ja miksi Ranska raivoaa (Annastiina Heikkilän seurassa). Tammikuun loppupuolella alkaa Kirjakerhon kevät, ja heti tulee posthumanismia, ihmisiä ja muita eläimiä sekä Anna Järvinen!! Rauhallista joulua! Jakson tarjoaa Teos. Osta Juha Hurmeen Suomi täältä: https://verkkokauppa.teos.fi/epages/Teos.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Teos/Products/9789523630857 Juha Hurmeen kuva Stefan Bremer.

Oletko uuttanut kahvia aina väärin? Tammikuun lopulla uutistoimistot CNN:stä Buzzfeediin julisitivat uuden tiedeartikkelin keksineen espressoon uudestaan! Mutta mistä oikeasti on kysymys? Olemmeko tosiaan uuttaneet aina espresson väärin? Löytyikö herkullisimman shotin salaisuus sittenkin numeroista? Kuka valehtelee? Kuka on hullu? Näihin ja lukuisiin muihin kahvitiedettä koskeviin kysymyksiin pureudutaan jälleen Cappuzinen ammattitaitoisen asiantuntijaraadin toimesta. Mikrofoniin ääniaaltoja tuottavat ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Podcastin äänenlaatua stimuloi ex-barista Tuomas Paavola.

Salah on siivittänyt Kassun hurjaan lentoon, kun taas Frans kiroo Twitter kyselyä, joka sai hänet pitämään Manen. Siirtoikkunan tärkeimmät pelaajat analysoidaan vakuuttavaan malliin. Onko Frans hylännyt sexy footballin? Lopuksi polttaviin yleisökysymyksiin vastataan: Kenellä on helpoin loppukauden otteluohjelma? Ketkä ovat parhaat differentiaalit? Onko aika luopua Lord Lundstramista? Entä Vardy? Kaikki tämä ja enemmän tässä jaksossa.

Salah on siivittänyt Kassun hurjaan lentoon, kun taas Frans kiroo Twitter kyselyä, joka sai hänet pitämään Manen. Siirtoikkunan tärkeimmät pelaajat analysoidaan vakuuttavaan malliin. Onko Frans hylännyt sexy footballin? Lopuksi polttaviin yleisökysymyksiin vastataan: Kenellä on helpoin loppukauden otteluohjelma? Ketkä ovat parhaat differentiaalit? Onko aika luopua Lord Lundstramista? Entä Vardy? Kaikki tämä ja enemmän tässä jaksossa.

Adolfsson: Myrskyvaroitus Fifield: Loistava toveri Kim Jong-un Hepo-oja: Suomea lohikäärmeille Jewell: Löysin sinut McNamara: Katoan yön pimeyteen Obama: Becoming Ropponen & Sutinen: Luiden tie - Gulagin jäljillä Smith: Spice Girls Summers: Sadie

Tammikuun lopulla vietettiin Suomessa pihabongaus tapahtumaa ja sen kunniaksi Luontoretkellä oltiin myös lintuhommissa. Melkeinpä voisi sanoa, että pojat olivat bongaamassa. Juha Laaksonen ja Jarmo Koistinen etsivät harvinaista talvehtijaa, metsähanhea, Lohjan pohjoispuolella, Saukkolantien varrella olevalla Savijärvellä. Miten kävi, oliko lintu paikalla, millainen lintupaikka Savijärvi ylipäätään on? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

80 vuotta sitten talvisodan aikana 23.1. 1940 Suomen työnantajain keskusliiton antoi julistuksen, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Tämä työnantajien ja ammattiyhdistyliikkeen neuvottelema sopimus sai lempiminen "Tammikuun kihlaus". MIkä maksaa? -ohjelmassa puhutaan tänään Tammikuun kihlauksen taustoista ja merkityksestä suomalaiselle työmarkkinapolitiikalle. Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat tohtori Maiju Wuokko ja yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen.

Calciokatsauksen uusi jakso ulkona! Vuosi 2020 alkaa vauhdilla, kun Zlatan on palannut ottamaan takaisin paikkansa Italian kuninkaana. Juontajaparimme eksyy myös vaarallisille vesille, kun yritämme ymmärtää eri pelipaikkojen siirtosummien logiikkaa. Käymme läpi myös menneen ja tulevan Serie A -kierroksen kuumimmat kohtaamiset. 2:05 Tammikuun siirtoikkuna 6:45 Maalivahtien siirtosummat 9:18 Valmentajavaihdokset 15:34 Zlatan IZ Back! 24:00 Viime kierros 31:10 Tuleva tulosveikkaus

Rouheimmat rikokset -sarjan Oulun kirvessurmat -jakso on alunperin julkaistu Rikospaikkaradion toisella kaudella. Tammikuun 14. päivä 2015 oululaiseen Tuiskupubiin astuu mies, joka varoittamatta lyö kirveellä selin istunutta baarimikkoa päähän. Tappaja surmasi toisen miehen pubin eteen. Jaksoa ei suositella alle 16-vuotiaille.

Tammikuun 14. päivä 2015. Kello 17.40 oululaiseen Tuiskupubiin astuu somalimies. Sisällä hän varoittamatta lyö kirveellä selin istunutta baarimikkoa päähän. Tappaja surmasi toisen miehen pubin eteen. Poliisi pääsi pian tekijän jäljille ja paikallisti hänet kerrostaloasuntoon. Jaksoa ei suositella alle 16-vuotiaille.

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Byyrin Penkinlämmittäjät perkaa vuoden ensimmäisessä jaksossa tammikuun siirtoikkunan tähänastisia käänteitä. Lopettaako Gonzalo Higuain Chelsean maalintekovaikeudet? Miksi ihmeessä Barcelona hankki Kevin-Prince Boatengin? Entä mitä tarkoittaa Pohjois-Lontoon kirous? Musiikki: The League – Soundtrack Of Our Summer

Tammikuun tähtitaivas. Tammikuun 2019 taivaan tapahtumiin kuuluvat mm. kvadrantidien tähdenlentoparvi, täydellinen kuunpimennys sekä pyrstötähti Wirtanen. Professori Markku Poutasta haastattelee Anne Liljeström.

Osakemarkkinoiden kevät on kulunut ahneuden ja pelon ristivedossa. Tammikuun hurjan nousun jäljiltä on tultu alas kovaa kyytiä. Sijoitusstrategit Lippo Suominen ja Antti Saari pohtivat, voittaako sijoittajien ahneus lopulta pelon, vai onko luvassa pysyvämpi laskumarkkina.

Tammikuun lopulla metsästetiin koko maassa vilisikaa oikein urakalla. Maa- ja metsätalousministeriö kehotti metsästäjiä panemaan kovat piippuun ja lähtemään villisikametsälle, jotta suomalaisille muodostuisi käsitys villisikakannan laajenemisen mukanaantuomasta vaarasta suomalaiselle sikataloudelle. Muualla Euroopassa siankasvattajat ovat helisemässä, kun villisian myötä leviävä Afrikkalainen sikarutto iskee tuotantolaitoksiin. Esimerkiksi Puolan tilanne on lohduton. Maailman suurin sianlihan kuluttaja ja tuottaja Kiina on pannut Afrikkalaisen sikaruton vuoksi Puolan sianlihantuonnin kokonaan jäihin. Suomeen villisika on tullut Venäjältä ja nyt arvellaan, että meillä on Suomessa noin 3500 eläimen kanta. Vahvimmat esiintymisalueet ovat kaakoisessa Suomessa. Viranomaisten käsityksen mukaan kanta pitäisi saada puolitetuksi, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Villisika on vaikea metsästettävä. Yritys oli hyvä Jaalassa Kouvolan tuntumassa, mutta yhtään sikaa ei saatu nurin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli seuraamassa jahtia metsänlaidassa Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtajan Erkki Pentinniemen kanssa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

#rahapodiLIVE:n ja presidentinvaalien jälkipyykki. Käsittelyssä myös tammikuun megatrendi: Terveydenhuolto ja väestön ikääntyminen. Lisäksi Miikka ja Martin purkavat valtavaa kuulijakysymysten backlogia. 0:00 Tunnelmia #rahapodiLIVE:stä ja presidentinvaaleista 9:10 Tammikuun megatrendi: Terveydenhuolto ja väestön ikääntyminen 19:08 Fees & Money: Miikka Martin puivat kuulijakysymyksiä Jakso julkaistu 1.2.2018 Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnetblogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCcgHKsmue8JJGSRsBgcWhVg Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Tammikuun puolivälissä voimaan astuneen maksupalvelulain sallimien uusien maksupalvelujen syntyminen vie aikaa. Näiden palveluiden avulla kuluttaja .. Lisää >> http://ift.tt/2rLXapF

Tammikuun podcastissa päästään puhuttamaan joulukuun Kuukauden pelaajaa ja aikamoisen paluun tehnyttä Kevin Lankista. Loukkaantuminen ei miestä hidastanut, vaan pikemminkin päinvastoin: kuudesta ottelusta tuloksena viisi voittoa ja jopa kaksi nollapeliä. Haastattelussa saadaan mielenkiintoista tietoa muun muassa Keken vapaa-ajan kiinnostuksen kohteista sekä miksi hän valitsi nimenomaan IFK:n. 

Lomat on pidetty ja nyt on viimeistään aika tarkastella omaa taloutta, jos jouluna tuli elettyä hieman höveliäästi. Tässä meidän vinkit tammikuulle :)

Lautapelit.fi:n päätoimittaja Mikko Saari puhuu Lautapelaajan uutuushyllyn kolmannessa jaksossa uusista ja vanhoista peleistä. Uusista tuttavuuksista käsitellään Menoliput Pohjoismaa ja Eurooppa. Historiaosastolta puhutaan 15 vuoden takaa Carcassonnesta, kymmenen vuoden takaa DVD Sudokusta ja viiden vuoden takaa Santiagosta ja Veikeistä vesipedoista. Tunnusmusiikki: Kevin McLeod: Fretless (remix). incompetech.com, CC BY-SA.

Juttujen otsikot muutosten kourissa – klikkaa ja lue mistä on kysymys! Tammikuun 27. päivää vuonna 2010 vietettiin meillä melkoisten pakkasten kourissa. Helsingissä oli pahimmillaan lähes 28 astetta pakkasta. Lapissa ja merialueilla myrskysi, pohjoisessa satoi noin 20 cm lunta. Samaan aikaan San Franciscossa, Montonen konferenssikeskuksessa pidettiin tietokoneyhtiö Applen Special Event, jossa tuolloin 54-vuotias tietokone- ja talousguru Steve Jobs esitteli uransa huipulla uuden kohutun laitteen: tablettitietokone iPadin. ”iPadillä internetin selauskokemus on uskomaton”, sanoi Jobs hurmioituneelle yleisölle, ”on kuin pitäisi internetiä sylissään”. Eikä Jobs lainkaan liioitellut. Erilaiset tablettitietokoneet ovat kuudessa vuodessa vallanneet etenkin länsimaissa ihmisten olohuoneet, makuuhuoneet, oppilaitokset, kahvilat ja ravintolat. Tablettitietokoneet osoittautuivat käteviksi muun muassa nettilehtien lukemisessa. Ihmiset tottuivat lukemaan lehtensä ilmaiseksi, joten lehdistö joutui yhtäkkiä kilpailemaan pitkittyneen taloudellisen taantuman kurjistamista ilmoitusmarkkinoista paitsi toistensa, myös ylikansallisen hakukonejätin Googlen kanssa. Kiristynyt kilpailu verkossa johti ehkä suurimpaan mullistukseen lehdistön historian aikana: jutun otsikko ei enää aina kertonut uutista, niin kuin aikaisempina vuosisatoina, vaan se pimitti uutisen. Syntyi niin sanottu klikkiotsikko – otsikko, jonka tehtävä on lähempänä klikkausten keräämistä ilmoitusmyyntiosaston iloksi kuin perinteistä tiedonvälitystä. Kaikki eivät kuitenkaan tilanteeseen tyydy. Viime vuonna sosiaalisen median palvelu Facebookissa syntyi sivusto nimeltään Klikinsäästäjä. Mitä Klikinsäästäjä säästää? Sivuston perustaja ja opiskelija Lauri Skön kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Kaisa Kumpula ja Tuula Viitaniemi.

Ohhoh, meinasin jälleen kerran unohtaa! Niinkuin tähän saakka joka vuosi olen unohtanut tuon tärkeän päivämäärän. Ei, kyse ei ole kenenkään minulle tärkeän syntymäpäivästä. Hääpäivästä nyt puhumattakaan. Hääpäivää en voi nimittäin unohtaa, siitä yksinkertaisesta syystä, että olen tatuoinut päivämäärän otsaani. Vitsi, vitsi. Minulla ei ole tatuointeja, eikä tule. Enkä ole vielä tähän ikään mennessä päässyt naimisiin, joten hääpäivää ei tarvitse muistella. Yksinkertaista eikö totta? No minä olen. Kysymys on paljon tärkeämmästä päivästä. Nimittäin - Vuoden Luontokuva -kilpailun viimeisestä kuvien jättöpäivästä, joka tänä vuonna on 1. helmikuuta. Nyt alkaa jo olla kiire. Ei tosin kuvan ottamisella, sillä kisaan voi lähettää vain vuonna 2014 tai 2015 kuvattuja otoksia. Jokainen luontokuvausta vähänkään vakavammin harrastava haaveilee tietenkin Vuoden Luontokuva -kisan voitosta. Ihan varmasti haaveilee. Itse en ole koskaan osallistunut, mutta tunnustan haaveilleeni silti. Vaikea on osallistumatta voittaa, sanoi minulle eräskin ihminen. No mitä sinne kisaan sitten kannattaa lähettää pärjätäkseen. Kävin nopeasti Vuoden Luontokuvat läpi 2000 -luvun alusta saakka. Yllättävän moni voittajakuvista on varsin talvisia. Vuonna 2004 voitto meni Mikkeliin pakkaskuvalla “-34C”. Lumisade tunturissa ja ikkunaan jäätyneet luonnon kristallit ovat niinikään tuoneet himoitun ykkössijan. Toisenlainen talvikuva nousi aavistuksen kiistellyksi voittajaksi vuonna 2008. Kuva oli otettu kaupungissa, kerrostalon 6.krs:n parvekkeelta ja varsin synkässä kuvassa käveli kuvaajan vaimo, tai esittelytekstin mukaan emäntä, sateenvarjo kädessä. Kuvauksen kohdetta valokuvaaja ohjaili kännykällä. “Etelä-Suomen talvi” oli silloin erilainen voittaja. Voisi myös sanoa, että mukavuudenhaluisen luontokuvaajan teos. Perinteisiä lintukuvia ei voittajien joukkoon mahdu montaa. Pari ns. taidekuvaa linnuista on voittajiksi 2000-luvulla päätynyt, hieno kaakkurin lento ja lokkien taidelento lienevät inspiroineet tulevaan kisaan monta ehdokasta. Vai pitäisikö sanoa trendikkäästi nominaattia? Nisäkäskuvat purevat aina. Niinkuin joskus nisäkkäätkin. Vuoden 2011 kettupotretti poiki melkoisen keskustelun aitoudestaan, viime vuoden hirvisiluetti puhututti myös kuvaajan kerrottua kääntäneensä hirvien kulkusuunnan mieleisekseen editointivaiheessa. Vedenalaiskuvalla on ykkössija napattu 2000-luvulla kerran ja onpa kerran otettu pokkarikamerallakin arvostettu Vuoden Luontokuva. Vuoden Luontokuvakisan osallistujamäärä on kasvanut huimaa vauhtia digitalisoitumisen myötä. Vuonna 2006 kilpailuun lähetettiin 5600 kuvaa ja viime vuonna tuplasti enemmän, yli 11500 kuvaa. Kuvamäärä olisi varmasti vielä huikean paljon suurempi, jos kilpailuun osallistuminen olisi ilmaista. Suomessa luontokuvaajia on valtava määrä nykyään, Suomen Luonnonvalokuvaajien yhdistyksessä on jäseniä yli 3000, ainoastaan Yhdysvalloissa on järjestäytyneitä luontokuvaajia enemmän. Ja Suomesta tulee jatkuvasti maailmanluokan luontovalokuvakilpailuissa menestyneitä kuvaajia. Koska meillä on se maailmanluokan luontosuhde. Tammikuun loppuun saakka on aikaa käydä kuvia läpi ja miettiä millä osallistuisi. Ja jos minäkin sitten tänä vuonna pistäisin oman tekeleeni tai peräti muutaman sisään kisaan. Vuoden Luontokuvakilpailu on siitä hieno, että siellä ovat samalla viivalla niin ammattilaiset ja amatöörit. Nyt on siis aika napata, ensin kuvatietokanta ATK:lla auki. Sitten nappaan tuhansien napattujen kuvien joukosta ne helminapsut. Nappaan ne valokuvakilpailun ilmoittaumissivun kautta mukaan kisaan. Sitten palkitsen itseni sinkkumallasjuomalla. Napataanpa naamaan. Koska se on mun luonto.

Lautapelaajan uutuushylly on podcast, jossa Lautapeliopas.fi:n päätoimittaja Mikko Saari esittelee uusia lautapelituttavuuksia. Tässä ensimmäisessä jaksossa käydään läpi tammikuun uutuuspelejä: – Twilight Struggle – Pandemic Legacy – Stratego – Sequence – Trambahn – Crystal Cave – Crazy Lab – Blue Moon Legends Seuraava jakso ilmestyy noin kuukauden päästä.

Monia kirosanoja on vaihdettu hallilla ja internetissä. Niiden aika ei ole nyt, sillä yritämme vieläkin pitää podcastin lapsiystävällisenä. Viikko meni miten meni ja varmasti Miikka ei ainakaan tästä mieltään pahoittanut. Ennen Blues sarjaa istahdimme alas Joonas Raskin kanssa ja saimme mielestämme kauden tähänastisesti parhaan (ainakin pisimmän) haastattelun purkkiin. Nordiksella tuulee ja taivaalla paistaa kuu. Miikka ja Christer. Tervetuloa messiin.

Tammikuun jälkeen Veijolla ja Paulilla on edessään huomattavasti huolettomampi helmikuu. Miksi niin?

Aamun vieraana SVT:n entinen kakkospomo Leif Jakobsson. Hän muutti kaksi ja puoli vuotta sitten takaisin Suomeen ja on nopeasti noussut yhdeksi Suomen taide-elämän tärkeimmistä päättäjistä. Tammikuun alusta Jakobsson on toiminut puheenjohtajana Taiteen keskustoimikunnassa, joka on suomalaisen taidemaailman keskeisin rahanjakolaitos. Hän johtaa myös työryhmää, joka miettii suuntaviivoja Suomen tulevaisuuden taidepolitiikalle. Leif Jakobsson pohtii SR Sisuradion kirjeenvaihtajan Katri Nisulan kanssa suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurielämän eroja.