Podcasts about oppaana

Tässä jaksossa paneudumme tietokirjailija Matti Rautaniemen kanssa feminiiniseen ja maskuliiniseen magiaan, sekä erityisesti Jungin ajatteluun Animasta ja Animuksesta - sisäisestä naisesta/miehestä. Keskustelun teemoja ovat mm:Miten rakastuminen ensi silmäyksellä liittyy Animaan ja millaisten vaiheiden kautta Anima kehittyy? Mitä ovat Anima ja Animus, ja mikä on niiden merkitys ihmisen kasvun kannalta? Millainen opas Anima on ja mikä on se päämäärä, jota kohti se meitä johdattaa?

Vikasietotila jatkaa Twitterin jälkeisen mikroblogi(!)maailman kartoittamista. Sitten viime jakson Threads on tullut myös suomalaisten käyttäjien saataville ja varjoissa kuiskitaan federaatiosta. Oppaana matkalla toimii Roni ”Rolle” Laukkarinen, joka on hommassa keskivertoa pätevämpi mm. siksi, että hän pyörittää omaa Mastodon-instanssia nimeltä Mementomori.social.Käsittelemme muun muassa sitä, miksi Threads (1:50) tuntuu samaan aikaan sekä tylsältä että hyvin kummalliselta kurkistukselta aivan toisenlaisten ihmisten internetiin, miksi Rolle päätyi perustamaan oman Mastodon-palvelimen (17:54) sekä pohdimme Blueskyn protokollan vahvuuksia sekä aktiivisuuseroja Threadsiin verrattuna (30:22).Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitRollen vinkki on BeeperPanun vinkki on TypelitKarin lukuvinkki on Ralph Naderin kynätMateriaalit‎Decoder with Nilay Patel: Federation is the future of social media, says Bluesky CEO Jay Graber di Apple PodcastsThreads on Mastodon and The Bright Future of the FediverseData Suggests Threads Is Seeing More Daily Users in the US Than XGhost is federating over ActivityPub to become part of the world's largest publishing network.Newsletter platform Ghost adopts ActivityPub to ‘bring back the open web'Threads has entered the fediverseCan ActivityPub save the internet?How Threads will integrate with the FediverseLari Lohikoski: Tämähän on mahtavaa: jos haluat että Bluesky-postauksiasi voi seurata myös Mastodonista ja muista Fediverse-palveluista (Threads myös tulossa) käsin, yksinkertaisesti seuraa tiliä @ap.brid.gy ! Sama toimii myös toisin päin.Mikko Husari: Jotenkin en itse ole innostunut tuosta bsky-bridge-hommasta. Lähinnä siksi, että se ei ole aitoa federointia vaan perustuu yhteen instanssiin jota on kustomoitu kopioimaan viestejä verkkojen välillä.Threads and the Fediverse – A Smarter Battle Plan to Protect the Open Social WebLearn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Vikasietotila jatkaa Twitterin jälkeisen mikroblogi(!)maailman kartoittamista. Sitten viime jakson Threads on tullut myös suomalaisten käyttäjien saataville ja varjoissa kuiskitaan federaatiosta. Oppaana matkalla toimii Roni ”Rolle” Laukkarinen, joka on hommassa keskivertoa pätevämpi mm. siksi, että hän pyörittää omaa Mastodon-instanssia nimeltä Mementomori.social. Käsittelemme muun muassa sitä, miksi Threads (1:50) tuntuu samaan aikaan sekä tylsältä että hyvin kummalliselta kurkistukselta aivan toisenlaisten ihmisten internetiin, miksi Rolle päätyi perustamaan oman Mastodon-palvelimen (17:54) sekä pohdimme Blueskyn protokollan vahvuuksia sekä aktiivisuuseroja Threadsiin verrattuna (30:22). Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta. Vinkit Rollen vinkki on Beeper Panun vinkki on Typelit Karin lukuvinkki on Ralph Naderin kynät Materiaalit ‎Decoder with Nilay Patel: Federation is the future of social media, says Bluesky CEO Jay Graber di Apple Podcasts Threads on Mastodon and The Bright Future of the Fediverse Data Suggests Threads Is Seeing More Daily Users in the US Than X Ghost is federating over ActivityPub to become part of the world's largest publishing network. Newsletter platform Ghost adopts ActivityPub to ‘bring back the open web' Threads has entered the fediverse Can ActivityPub save the internet? How Threads will integrate with the Fediverse Lari Lohikoski: Tämähän on mahtavaa: jos haluat että Bluesky-postauksiasi voi seurata myös Mastodonista ja muista Fediverse-palveluista (Threads myös tulossa) käsin, yksinkertaisesti seuraa tiliä @ap.brid.gy ! Sama toimii myös toisin päin. Mikko Husari: Jotenkin en itse ole innostunut tuosta bsky-bridge-hommasta. Lähinnä siksi, että se ei ole aitoa federointia vaan perustuu yhteen instanssiin jota on kustomoitu kopioimaan viestejä verkkojen välillä. Threads and the Fediverse – A Smarter Battle Plan to Protect the Open Social Web

Minna Pyykkö kävi ennen juhannusta viikon vaelluksella Paistunturissa. Retkelle lähdettiin Utsjoen kirkonkylän eteläpuolelta Mantojärven rannasta. Sieltä vaellettiin länteen jokivarsia pitkin, paljakoita ylittäen, soita kierrellen, ja reissu päättyi lopulta Tenojokilaakson Nuvvukseen. Oppaana ja retkiseurana hänellä oli kokenut eräretkeilijä Raija Hentman. Tässä ohjelmassa palataan vaelluksen tunnelmiin.

Opastelun ihmeellinen maailma ei todellakaan ole aina pelkkää auringossa loikoilua. Jaksossa menetetään hermot, melkein tukehdutaan lihaan ja tehdään muutama paljastus tv:n kulisseista. Anna-Kaisan tennishame saa kyytiä pervon toimesta ja Anne-Mari avaa jälleen traumojenruukkuaan. Kiinnittäkää turvavyönne ja valmistautukaa kyntöön! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/anna-kaisa-saarenp/message

Nyt alkavat säät viilentyä ihan kunnolla. Kyyt ovat siirtyneet tai ovat viimeistään näihin aikoihin siirtymässä eteläisimmässäkin Suomessa talvipesiinsä. Syyskuussa oli vielä muutamia lähes kesäisen lämpimiä päiviä, jolloin toimittajamme Anna-Kaisa Brenner kävi Turun puolessa katsastamassa, löytyisikö talvipesien läheltä jo kyykäärmeitä. Oppaana hänellä oli kyyasiantuntija Toni Beckman, joka tuntee hyvin alueen kyyesiintymät.

Kulttuuriykkösessä tutustutaan Tamminiemen kiinnostavimpiin esineisiin ja tarkastellaan, miten ne olivat osaltaan luomassa kuvaa sekä aikansa suomalaisesta huippumuotoilusta että presidenttipari Kekkosesta. Oppaana ovat taidehistorioitsija Katja Weiland-Särmälä ja Kansallismuseon intendentti Mikko Teräsvirta. Urho ja Sylvi Kekkonen arvostivat suomalaista designia, ja tämä näkyy myös Tamminiemessä, joka on täynnä etenkin 1970-luvun kuumimpien suomalaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden tuotantoa. Tämä tyyli kiinnostaa tänään uusia sisustajia. Kekkoset uudistivat Tamminiemen sisustusta kahteen otteeseen, ja etenkin 1970-luvulla Timo Sarpanevan johdolla tehty uudistus näkyy museokävijöille: talosta löytyy muun muassa Yrjö Kukkapuron Saturnus, Eero Aarnion ikoninen pallotuoli, Alvar Aallon Artekia, Wirkkalan ja Sarpanevan taidelasia sekä Essi Renvallin kullattu pronssireliefi. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Modernin jazzin klassikko, maailman eniten myydyin jazzlevy Miles Davisin Kind of Blue käydään miltei nuotti nuotilta läpi tässä jaksossa. Oppaana jazzvaikuttaja Matti Nives.

Se on komea valkoinen, suurikokoinen perhonen, jolla on takasiivissä mustakehäiset punaiset, keskeltä valkeat silmätäplät. Se on harvinainen ja monien mielestä Suomen sykähdyttävin perhonen. Sen nimi on tuttu jo lapsuudesta: apollo. Luontoretkellä lähdetään bongaamaan apolloa Lohjan seudulta. Oppaana on Marcus Wikman ja retkikavereina Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen.

Päheet museot -teemaviikko täyttää Päijät-Hämeen alueen museot tapahtumilla ja toiminnalla. Ohjelmassa on elämyksiä moneen makuun: opastuksia, musiikkia, kävelykierroksia, taiteilijatapaamisia, avoimia ovia sekä tietenkin tekemistä lapsille ja koko perheelle. Yksi mielenkiintoisista paikoista on Hämeenkosken Kotiseutumuseo, missä järjestetään torstaina 8.7. Lukkarin kierros Koskenkylässä. Kyläkävely Koskenkylän maisemissa sisältäen muun muassa Hämeenkosken neljän kirkon, lukkarin virka-asunnon ja Myllykyläksi kutsutun koskialueen historiaa. Oppaana toimii sukututkimuksen ja paikallishistorian harrastaja Pauli Helén. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti Paulille ja tiedusteli lisää historiaa täynnä olevasta kierroksesta. Päheet museot viikko: Lukkarin kierros Koskenkylässä Päheet museot – Museoviikko Päijät-Hämeessä Kuva: Hämeenkosken Kotiseutumuseo

Minna Pyykkö lähti äitienpäivän kasviretkelle Muolaansuolle Espooseen. Suo on niin pieni, että harva on siitä kuullut. Pieniä ovat kyllä monet suokasvitkin. Oppaana kasviretkellä oli kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Kevät on hienoa suoretkiaikaa, mutta Jouko Rikkinen vihtyy soilla myös keskikesällä, kun hyttysiä on eniten- ja paljain jaloin!

Koko ajan joku laite piippaa, koko ajan pitää kommunikoida. Elämä on pitkä nettipalaveri. Syökö digiähky sieluasi? Aivotutkija Katri Saarikivi analysoi loputtomien fiidien ja piippausten aiheuttamaa stressiä. Painoivatko muut Pohjoismaat paniikkinappulaa kun ne hyllyttivät Astra Zenecan rokotteen? Oppitunti suhteellisuudentajusta. Oppaana ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä. Sauli Niinistö saa närkästyä mutta Sanna Marinin on oltava hyvällä tuulella? Miten poliitikkojen karaktääriä luetaan? Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala kertoo miten asiat ovat muuttuneet matkalla Jutta Urpilaisen verkkosukkakohusta tähän päivään.

Retkiradion lauantaissa kurkistetaan eteläisen Suomen kansallispuistoihin ja muihin luontokohteisiin. Oppaana toimii Joel Heino Metsähallituksen luontopalveluista. Lähetyksessä käydään läpi sääntöviidakkoa ja annetaan vinkkejä kansallispuistokävijöille. Ajankohtaisissa selaillaan Erä-lehteä ja luodaan silmäys Retkelle-kirjaan. Eväshetkessä maistellaan mettäkakkoa ja väliin soitellaan äänilevyjä. Metsäpoluille kuulijoita johdattelevat Anikó ja Joppe.

Sata vuotta sitten eriskummallinen norjalaisfyysikko Kristian Birkeland käkki mökissään Haldde -vuoren huipulla. Poromiehet olivat kertoneet hänelle, että revontulia voi koskettaa käsillään. Birkeland ei onnistunut saamaan niitä käsiinsä, mutta hän keräsi talvisen taivaan valoista paljon lisätietoa. Hän selitti miten revontulet syntyvät ja kehitti laitteen, jonka avulla niitä pystyttiin tekemään Maan päällä. Norjan pohjoisosiin sijoittuva tarina revontulitutkimuksen historiasta on kiinnostava ja jännittävä. Siinä tehdään paitsi tiedettä, niin myös työnnetään lastenvaunuja 900 metrin korkeudessa, vedetään nenästä Natsi-Saksan sotilaita ja ihmetellään liikkuvia valopisteitä puutappien avulla kasatun hirsimökin sisällä. Yhä edelleen samoilla seuduilla katsotaan taivaalle, mutta nyt pelkkien revontulten seuraamisen sijaan tavoitteena on ymmärtää avaruussäätä sekä sen oikkuja. Oppaana revontulitutkimuksen historiaan toimii Tromssan yliopiston "Revontulitalon" johtaja Per-Helge Nylund ja toimittajana tarinaa ihmettelee Jari Mäkinen.

Tiedeykkösessä sukelletaan shakin maailmaan. Oppaana on kilpashakkia yli 45 vuotta pelannut shakkimestari, Suomen shakkiliiton puheenjohtaja Asko Hentunen. Jos haluaa kilpashakissa huipulle, vitsa on väännettävä nuorena. Maailman kärkeen kivutaan jo 14-15-vuotiaana. Vaikka shakkia pidetään matemaattisesti lahjakkaiden lajina, tutkimusten mukaan parhaiten pärjäävät taiteelliset ja luovat ihmiset. Kuulemme myös, miten shakkia pelaavat tietokoneet ovat kehittyneet. Jyväskylän yliopiston tutkija, shakista väitöskirjan tehnyt yliopistonopettaja Jorma Kyppö kertoo, miten päätyi kehittämään moniulotteisen shakin — ja mitä tekemistä sillä voi olla esimerkiksi Lähi-idän kriisin kanssa. Keskustelemme myös shakkiin liittyvistä matemaattisista pulmista, joita voi yrittää ratkoa omaksi ilokseen tai kaverien kanssa kisaillen. Toimittaja on Mari Heikkilä. (Kuva: AOP / Ismo Pekkarinen)

Ruskon ja hämärän värit. Kesä on erinomaista aikaa nauttia erilaisista kultaisista, leimuavan punaista, purppuraisista ja syvän sinisistä sävyistä, joita taivas tarjoaa. Tämä Tähtitaivas nyt -podcastin erikoisjakso käsittelee auringonlaskujen ja -nousujen tiimoilla havaittavia ruskoilmiöitä sekä ruskojen väliin jäävää hämärän aikaa. Oppaana matkalla toimii pitkän linjan taivaskuvaaja Pekka Parviainen. Parviaista jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Helsingin Lauttasaaren edustalla uinuu salainen pieni saari, jolla on erikoinen nimi Skinnbyxan eli Nahkahousut. Nimi juontunee siitä, että veneveistämön miehet kulkivat aikoinaan saareen nahkahousuissa. Luontoretkellä Juha Laaksosen lähtee tutustumaan tämän idyllisen saaren linnustoon. Oppaana on verstasta saaressa pitävä veneveistäjä Juha Tiira. Vanhat punaiset puiset rakennukset tarjoavat yllättäviä pesimäpaikkoja linnuille ja monista on tullut Tiiralle hyvinkin tuttuja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Teknologia-Suomi 2020 // Millaista on matkustaa bussissa, jossa ei ole lainkaan kuljettajaa? Mullistuva teknologia -osion vierailujaksossa juontaja Sallamaari Muhonen istahtaa robottibussin kyytiin Helsingin Kalasatamassa. Oppaana toimii innovaatiojohtaja Oscar Nissin Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymästä. Hän kertoo, missä nyt mennään autonomisen liikenteen kehityksessä Suomessa ja maailmalla – olipa kyse sitten robottiautoista tai ilmateitä kulkevista droneista. Hyppää kyytiin! Tutustu myös vuoden 2020 kiinnostavimpiin teknologiatrendeihin: www.dna.fi/trendit2020

Lihavuus, masennus, suolistosairaudet, verisuonitaudit ja niin edelleen. Mitä enemmän tutkimuksia kertyy, sitä enemmän näyttää siltä, että suolistomikrobit vaikuttavat lähes tautiin kuin tautiin. Ne ovat viime vuosien kuuma tutkimusaihe. Mutta millaisia otuksia meidän suolistossamme majailee ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Tästä keskustelemme Tiedeykkösessä Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Satu Pekkalan kanssa. Pekkala tutkii, miten liikunta muokkaa suolistomikrobistoa ja miten bakteerit ovat yhteydessä suolistosyöpiin. Puhumme myös suoliston yhteydestä aivoihin sekä keinoista, joilla mikrobistoa voitaisiin muokata niin, että esimerkiksi kilot karisevat tai suolistotulehdukset helpottavat. Luvassa on myös vinkkejä siitä, mitä kannattaisi tehdä, jotta suolistoasukkimme voisivat mahdollisimman hyvin. Käymme myös laboratoriossa katsomassa, miten suolistomikrobeja tutkitaan. Oppaana on erikoislaboratoriomestari Hanne Tähti. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuva Shutterstock

Oulangan kansallispuistossa luonnon monimuotoisuus yllättää kulkijan. Täällä korkeat kalliot vaihtuvat suoksi ja pehmeät hiekkarannat reheviksi lehdoiksi. Löytyykö Oulangalta kenties Suomen lajirikkain luonto? Tutustu Oulangan kansallispuiston pieniin suuriin aarteisiin. Oppaana suojelubiolgi Tiina "sammaltaja - Laitinen. Ulkoruokinnassa-podcastin toimittaa Sini Salmirinne.

Arjen keskellä ei välttämättä huomaa kaupungin kauneutta, monia yksityiskohtia ja historian kerrostumia. Ja sitä, miten paljon eläinten kuvia kaupunkien kiviseinistä löytyykään. Niitä on monessa Suomen kaupungissa, kuten Turussa, Tampereella, tai Kuopiossa, jossa esimerkiksi Kauppahallin porttia reunustavat suuret sammakot. Minna Pyykkö lähti eläinretkelle Helsinkiin katselemaan kiviseinien, porttien ja katonharjojen eläinveistoksia. Oppaana hänellä oli arkkitehtuurihistorian professori Aino Niskanen, joka on yhdessä Annukka Pietilän kanssa ollut jo pitkään kiinnostunut kaupungin eläinhahmoista. Mitä kaikkia eläimiä seinistä löytyikään? Ohjelma on uusinta joulukuulta 2017. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Noin kymmenen kilometriä Vaasan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärden sai alkunsa meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka kraateri on vuosimiljoonien aikana ollut meren pinnan alla ja täyttynyt sedimenteistä, se on edelleen yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista. Ilmasta katsottuna Söderfjärdenin liki kuusi kilometriä halkaisijaltaan olevan peltoaukean pyöreä muoto näkyy erityisen selvästi. Luontoretkellä palataan ajassa kauas menneisyyteen. Millaisia vaiheita tämä monille lintuharrastajille syksyisistä kurjista tuttu alue on käynyt läpi. Oppaana on Helena Nygård ja retkikaverina Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten välittää empatiaa ja tunnetietoa digitaalisessa ympäristössä? Tutkija Katri Saarikiven ryhmä selvittää Helsingin yliopistossa neurotieteen keinoin, miten tunnetietoa voi mitata ja kuinka sen välittymistä voi parantaa vuorovaikutusteknologioissa. Kun tunteet saadaan valjastettua mukaan yhteiseen ongelmanratkaisuun, niin työnteko sujuu paremmin. Etäyhteydet, lisätty ja keinotodellisuus muuttavat työelämää paljon. Voiko nk. tunnehiha tarjota yhden tavan välittää tunteita etäpalaverissa? Toimittaja Teija Peltoniemi osallistui työpajaan, jossa rakennettiin tunnehihaa ja kokeiltiin sen käyttöä. Oppaana pajassa oli tutkija Valtteri Wikström. Hän tekee väitöstyötä siitä, voivatko tunneteknologiat auttaa tunnetiedon välittymistä internetissä. Mikä on ihmisen rooli digitaalisen työn maailmassa? Aivotutkija Katri Saarikivi on toiveikas. -Työ on ihmisten tapa olla vuorovaikutuksissa toistemme kanssa. Meillä on aina ollut tarve ratkoa muiden pulmia, ja siihen on kehitetty työkaluja. Nyt työkalut ovat digitaalisia, sanoo psykologi Saarikivi. Projektissa ovat mukana Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Kuva. Shutterstock

Metsässä olisi talvella hiljaista ilman tiaisia ja tikkoja. Pirjo Koskinen pääsi kaupunkimetsään, missä nakuttelee kaikki Suomessa talvehtivat tikkalajit. Oppaana talvisessa tikkametsässä on Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Saimovaara. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Arjen keskellä ei välttämättä huomaa kaupungin kauneutta, monia yksityiskohtia ja historian kerrostumia. Ja sitä, miten paljon eläinten kuvia kaupunkien kiviseinistä löytyykään. Niitä on monessa Suomen kaupungissa, kuten Turussa, Tampereella, tai Kuopiossa, jossa esimerkiksi Kauppahallin porttia reunustavat suuret sammakot. Minna Pyykkö lähti eläinretkelle Helsinkiin katselemaan kiviseinien, porttien ja katonharjojen eläinveistoksia. Oppaana hänellä oli arkkitehtuurihistorian professori Aino Niskanen, joka on yhdessä Annukka Pietilän kanssa ollut jo pitkään kiinnostunut kaupungin eläinhahmoista. Mitä kaikkia eläimiä seinistä löytyikään? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miltä näyttää kun harjusinisiipikoiraat taistelevat? Mihin perhoset menevät kuollessaan? Miksi kangasajuruoho on niille niin tärkeä? Miten kranaatinheittimillä suojellaan perhosia? Minna Pyykkö kävi Satakunnassa Säkylässä etsimässä erästä Suomen uhanalaisinta perhoslajia harjusinisiipeä. Oppaana retkellä on everstiluutnantti luonto- opas Erkki Kallio. Kuva: Erkki Kallio

Miksi suomalainen uskoo kummituksiin? Mitä kummitukset ovat ja miten Katajanokan vanhassa vankilassa kummittelee? Miksi Kaivopuisto on varsinainen kummituskeskittymä? Oppaana ja asiantuntijana on "Aavetaloja ja ihmiskohtaloita" -teoksen kirjoittaja Mauri Karvonen. Lisäksi kuulemme kummitusjuttuja tutkinutta folkloristiikan yliopistonlehtoria Kirsi Hännistä sekä kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemeä, joka kerää parhaillaan suomalaisten yliluonnollisia kokemuksia sotavuosilta. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Sana "tantra” herättää voimakkaita mielikuvia. Toisille siitä tulevat mieleen tunteja kestävät seksimaratonit, toisille musta magia ja oudot rituaalit. Mutta mitä tantra oikeastaan on? Oppaana perinteisen tantran maailmaan toimii toinen Maailmanpuun isännistä, shakta-perinteeseen perehtynyt Miska Käppi. Onko tantrassa sittenkään kyse "henkisestä... Lue lisää →

Vanhat, perinteiset myllyt ovat katoavaa kansanperinnettä. Kaukana ovat ne ajat, kun maatiloilta tultiin sankoin joukoin omien jyväsäkkien kanssa jauhattamaan jauhoja. Joitakin kymmeniä sitkeitä yrittäjiä on kuitenkin vielä olemassa ja ai, että kuinka tuoreista, huolella jauhetuista jauhoista saa hyvää lämpimäistä aikaiseksi! Reetta Arvila on Porvoossa Strömsbergin myllyllä. Ensimmäinen yllätys tulee vastaan heti kättelyssä: vanhasta myllystä lähtee hillitön melu, kun jauhoja tehdään. Oppaana ovat isä ja poika, Matti ja Joni Hannula.

Toivottamana vilukissana ja arkajalkana tunnetulle Sanna Pirkkalaiselle ajatus pari asteisesta vedestä on aina ollut kauhistus. Hän päätti voittaa pelkonsa ja pulahtaa avantoon Hollolan Vähä-Tiilijärvessä. Oppaana toimi Hollolan avantouimareiden puheenjohtaja Elina Ala-Sankola. Elina Ala-Sankolalle avantouinnin aloittaminen oli niin merkittävä tapahtuma, että päivämääräkin on vielä kristallinkirkkaana mielessä. - Ryhtyminen oli mielessäni pitkään, mutta 17.2.98 se tapahtui. Lainasin tutulta kopin avaimen ja siitä se lähti. Syyskuusta - huhtikuun loppuun on uintikausi ja tämän vuoden tammikuussa uintikertoja oli 19. Miksi juuri avantouinti? Elina Ala-Sankola perustelee hyvin laajasti harrastuksensa mielekkyyttä. - Avanto pitää stressin loitolla ja piristää. Harrastuksen parissa Hollolassa on mukavia ihmisiä. Tämä kuuluu kiinteästi talvielämääni. Tyyni, kuiva pakkassää on paras uintisää. Kun avantouinnin noviisi Pirkkalainen oli perehdytetty lajin saloihin, oli aika ottaa härkää sarvista ja suorittaa pulahdus hyiseen Vähä-Tiilijärveen. Avantoneitsyyden jälkeen Sannan ensikommentit olivat: "Ai taivas kun se oli kivaa, yhden pienen uimaliikkeenkin otin. Pahinta oli kun kylmyys tunki jalkoihin, siksi tossut ovat tarpeelliset. Käyn nyt niin ylikierroksilla."

Odd Fellows on mystinen veljeskunta, jonka juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Tämä "ihmisrakkauden, suvaitsevaisuuden ja välittämisen järjestö" saapui Suomeen tasan 90 vuotta sitten. Kyseessä on jäsentensä henkiseen kehitykseen tähtäävä initiatorinen järjestö, mutta tämä tarkoittaa? Mitä ovat loosit, kolmas aste ja veljeskuntatyö? Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva tutustuvat Odd Fellow`sien Kauniaisten temppeliin. Oppaana on suursire Rabbe Strann. Lisäksi vapaamuurareiden saloista ja valoista väitellyt Reijo Ahtokari kertoo vapaamuurareista ja julkisuudesta.