Podcasts about raskasta

Raastotuolit on tuplattu ja vieraina istuu Michaela ja Juuso Without Warning yhtyeestä. Raskasta ja elektronista soundia yhdistelevä yhtye on kehittänyt yhtyeen ympärille tekoälyyn liittyvän loren, jota he sisällyttävät musiikkiinsa ja esiintymisiinsä. Bändin Spotify: https://open.spotify.com/artist/4t91G6AzXhhZXQkbpZX7Fe?si=hFsdhuesRYaVy-v4VEhSiQBändin viralliset nettisivut:https://www.withoutwarningofficial.com/

Pate Mustajärvi oli Popedan ruorissa 46 vuotta. Paten viimeinen keikka Popedan keulilla oli viime syyskuussa Tampereen Ratinassa. Patelta julkaistiin äskettäin Ratinaan se päättyi -kirja. Kirja pohjautuu Mustajärven päiväkirja- ja kalenterimerkintöihin miehen viimeisen Popeda-keikkakesän ajalta. Merkintöjä värittävät muistelot 46 vuotta kestäneen bändiuran varrelta. Kirjasta, Popedasta, Paten soolourasta ja tulevan syksyn kiertueesta kertoo maestro itse Anssi Saarelaisen haastattelussa. Kommentoipa Pate myös Olli Hermannin valintaa Popedan solistiksi.

Vankilassa toimiminen on valtavan positiivinen asia, mutta toisinaan kaiken nähdyn ja kuullun suodattaminen tyhjentää takin täysin. Podcastini neljännessä jaksossa astutaan sisälle siihen aiemmista jaksoista tuttuun, vanhaan käytöstä poistettuun selliin, ja kohtaamisiini vankien kanssa. 

Miksi kukaan haluaa esiintyä laulajana? Minkälaista on laulajan arki nykyajan rock- ja metallikentällä? Tekeekö keikkailemalla tiliä vai elävätkö muusikot kädestä suuhun? Muun muassa ”Raskasta”-projektien tiimoilta Suomea kiertävät Tommi ”Tuple” Salmela, Juha-Pekka ”JP” Leppäluoto ja Toni ”Antony” Parviainen summaavat Henri Laukalle mitä on olla keikkaileva laulaja nykysuomessa.

Puutavara-autoilijan arkeen Koillismaalla kuuluvat raskas kalusto, vaikeat ajo-olosuhteet ja joskus toista metriä lunta. Mitä ala vaatii kalustolta ja kuljettajalta? Sauli Tauriainen kertoo, millaista on ajaa puutavaraa nuorena miehenä ja nyt oman yrityksen luotsaajana. Scanian Ratin takana -podcastin toimittaa Jose Riikonen.

Ayọ̀bámi Adébáyọ̀: Älä mene pois (Atena 2018, suom. Heli Naski) Voimakas perhedraama 1980-luvun Nigeriasta. Lapsettomuus johtaa nuoren avioparin epätoivon partaalle, kun sukulaiset odottavat parilta lapsia ja yrittävät ystävällisesti ratkaista asiaa muun muassa tuomalla perheeseen uuden vaimon. Raskasta parisuhdedraamaa värittää 1980-luvun Nigerian levottomuudet. Älä mene pois GoodReadsissa: https://www.goodreads.com/book/show/36677566-l-mene-pois

Monille linnuille talvi on raskasta aikaa. Ruokaa pitää löytää lyhyen valoisan päivän aikana riittävästi että energia riittää kylmän talviyön läpi. Miten linnut selviävät pakkasesta? Kerro muistojasi lintujen talvenvietosta tai kysele aiheesta. Kysymyksiin vastaamassa on Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtola, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Saara Turusen esikoisteoksessa on kritiikin kohteena kotimaa. Mitä tehdä, kun oma kulttuuri ei miellytäkään? Kun äidin ohjeita on melkein pakko jättää noudattamatta ja kun on vaikea olla tavallinen? Saara Turunen voitti vuoden 2015 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.Rakkaudenhirviö-kirja herättää Koukun lukupiirissä keskustelua muutoksen mahdoillisuudesta, kun ympäristön säännöt ovat kuin pakkopaita. Lukupiiriläiset mittaavat kirjan myötä kansallista lämpötilaa ja testaavat omia arvojaan.Lukupiirissä mukana: Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttajana Kai Rauhansalo.Hän (Saara Turunen) kyseenalaistaa suomalaista hiljaisuutta.Lämpö on Suomessa syvällä ja vaikeaa nähdä.Sä et saa näyttää iloa.Teini-ikäiset tehtävä on vähän kyseenalaistaakin.Vuoden 2010 suomalainen on erilainen kuin 1910-luvun suomalainen.Pääkaupungeissa ei enää olla oman maan muotin mukaisia.Raskasta kirjassa oli uskonnollisuus. Siitä ei annettu erikoisen mairittelevaa kuvaa.Omasta mielestäni olen avoin, mutta tää mieletön halaaminen on ihan älytöntä.Ihmisten keskenäinen lämpö. Me ollaan hävittämässä sitä.Kirjoita vaa lisää Saara Turunen, minä käyn kyllä hakemassa.Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Jouluna joululaulut saavat ihmiset itkemään – toiset ilosta ja toiset surusta. Etenkin nuoriso ja nuoret aikuiset arvostelevat usein lasten ja aikuisten intoa iänikuiseen joulumusiikkiin. Ei siis ihme, että kitaristi Erkka Korhosen vuodesta 2004 vetämä Raskasta joulua –hanke on kerännyt vuosi vuodelta yhä suuremmat yleisöt konsertteihinsa. Katsotaanpa, mitä joululauluja nuorison hevisankarit yleisölleen laulavat: Turussa vuosi sitten keikka jyrähti käyntiin kappaleella Me käymme joulun viettohon, kohta soivat Konsta Jylhän joululaulu, Oi jouluyö, Nisse-polkka, Sylvian joululaulu, Valkea joulu ja monet muut tutut joulun lauluklassikot, kunnes varsinaisen setin päättää Petteri Punakuono. Näyttää tutulta lauluvalikoimalta. Nisse-polkkaa ja Petteri Punakuonoa nyt ei Suomen lähetysseuran järjestämissä Kauneimmat joululaulut –tilaisuuksissa lauleta, mutta muuten suuri osa lauluista soi niin heviareenoilla kuin Suomen kirkoissa. Vaihtoehtoista nuorten heviurhojen ja –valkyrioiden konserteissa on lähinnä muoto, samat kappaleet soitetaan siellä hevirokiksi sovitettuna. Tuntuu siltä, että tuo klassisten joululaulujen nippu on meissä todella syvällä. Miten tuo nippu on muodostunut? Missä tutut joululaulut on tehty? Kuka ne on tehnyt? Onko kaikki saanut alkunsa lauluista, joissa kerrotaan poikalapsen syntymästä? Joululaulujen tutkija, kuoromies ja Sibelius-akatemian takavuosien kirkkomusiikin professori Reijo Pajamo kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Omaishoito on rakasta ja raskasta työtä Pikkutakit nurkkaan - JOY levyttää rokkia! Kylläisyys on monen tekijän summa Juoksu auttaa työssäjaksamisessa.