Podcasts about etenkin

Metsärahastot ovat olleet nollakorkoajoista asti merkittäviä metsätilojen ostajia. Sijoittajat ovat lapioineet rahaa avoimiin metsärahastoihin, jotka ovat joutuneet ostamaan tiloja - pahojen kielten mukaan tuotto-odotuksista välittämättä. Metsärahastojen tuotot ovat pysyneet erinomaisina korkojen noususta huolimatta. Selityksen antaa raakapuun voimakkaasti noussut hinta, mitä puolestaan selittää Venältä tuodun puun poistuminen markkinoilta. Etenkin kuitupuun hinta on noussut hurjasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kun historialliset tuotot ovat säilyneet mallikkaina, sijoittajat eivät ole vetäneet pääomiaan pois avoimista metsärahastoista - suljetuista se ei niin vaan onnistuisikaan. Rahastoraportilla listatuista kolmesta suomalaisiin metsätiloihin sijoittavasta rahastosta lunastettiin viime vuonna yhteensä vain nelisen miljoonaa euroa. Jos seiniin sijoittaviin kiinteistörahastoihin kohdistuvat pelot laajenisivat metsärahastoihin ja niihin alkaisi kohdistua merkittäviä lunastuksia, metsärahastot saattaisivat muuttua metsätilojen netto-ostajista nettomyyjiksi. Sen vaikutuksia voi arvailla vaikka lukemalla taloustieteen oppikirjasta kysyntää ja tarjontaa käsittelevän luvun. Metsärahastoilla on pussukoissaan keinoja lunastusten varalle. Ensinnäkin niillä on pitkät lunastusajat, vähimmilläänkin puoli vuotta. Toiseksi rahastot saavat tulovifrtaa puunmyynnistä. Kolmanneksi rahastot voivat tarpeen tullen velkaantua nykyisestään. Karon Grillin monologijaksossa käsitellään avoimia metsärahastoja OP-Metsänomistaja, S-Pankki Metsä ja UB Metsä. #metsärahasto #metsäsijoittaminen #kiinteistörahastot #arvonmääritys

Renault 5 on kerännyt enakkotilauksia ja hössötystä ympärilleen heti mallin julkistamisen jälkeen. Etenkin ranskalaiset ovat myytyjä. Pienet sähkömallit kiinnostavat ostajia kaikkialla. Renault 5 on pieni, mutta myös edullinen. Miltä tuntuu alle 30 000 euron lilliputti?

Podcast palaa tauolta viidennen tuotantokauden jaksoin! Tässä jaksossa juttelemme Eläinopisto Faunan eläintenkouluttajien Nina Ehrströmin ja Sanja Martikaisen kanssa koiran omistamisen välillä jopa musertavalta tuntuvasta suorituspaineiden taakasta. Etenkin sosiaalisen median luoma kuva täydellisistä koiranomistajista saa meidät helposti tuntemaan itsemme riittämättömiksi tavalla, joka pahimmillaan voi johtaa uupumiseen saakka. Mutta mistä tietää mikä on riittävästi, ja miten päästä eroon takaraivossa kolkuttelevasta tunteesta, että koiran kanssa pitäisi aina tehdä enemmän ja paremmin? // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Facebook: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ riivatturakki.fi Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Politiikassa akateemiset tittelit ovat perinteisesti olleet kovaa valuuttaa. Etenkin presidentiltä on odotettu akateemisia ansioita aina tohtoriksi saakka. Jopa kansanmiehenä tunnettu Timo Soini brändäsi itsensä taannoin maisterisjätkäksi. Ovatko professorit tätä nykyä kadonneet politiikasta? Onko tasavallan presidentti Alexander Stubb aito professorismies, vai tuiki tavallinen johtaja? Minkälaisilla titteleillä politiikassa pärjää? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kun ystävä kuolee, tekee siitä mieli kertoa muillekin. Jakaa tuskan, kertoa kaipuusta, ottaa osaa omaisten suruun. Mutta jokin tekee siitä myös hirvittävän vaikeaa ja johtaa helposti väärältä tuntuviin julkituloihin. Vikasietotila vakavoituu aiheen äärelle pohtimaan, miksi näin on. Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden ekstra. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Vinkit Panun softasuositus on SimpleMind Ollin lukusuositus on Jenny Diskin In Gratitude Materiaalit Facebook's ‘On This Day' Brings Bad Memories Back to Life

Eräopas sekä moninkertainen vaelluskaverini Petteri Veijonen antaa alottelijoille vinkkejä talvivaellukselle. Etenkin kun kyseessä on talvivaellus, kannattaa turhimmat kantapäänkautta oppimiset jättää pois. Petteri tekee ohjattuja vaelluksia wildadventuresnorth.fi yrityksensä kautta. Olen lähdössä Petterin asiakasryhmän matkaan hiihtovaelluksella Urho Kekkosen kansallispuistoon. Tässä jaksossa keskustelemme tulevasta vaelluksesta. Loppupuolella tulee taas vinkkejä myös kesävaelluksiin.  https://www.youtube.com/@sakkeraappana https://www.instagram.com/sakkeraappana/ https://www.facebook.com/profile.php?id=100064004742199

Jonathan Swift (1667 - 1745)Translated by Antonio Manuel (1900 - 1930) Tämä on Jonathan Swiftin kirjoittama ja Samuli Suomalaisen kääntämä versio kirjasta "Gulliverin matkat kaukaisilla mailla". Se on suunnattu nuorille ja sisältää vain kaksi ensimmäistä osaa, kun täydessä versiossa osia on neljä. Ensimmäisessä osassa Gulliver-niminen matkamies haaksirikkoutuu mini-ihmisten asuttamaan maahan, jonka nimi on Lilliput. Toisessa osassa hän puolestaan joutuu seikkailuihin jättiläisten valtakuntaan Brobdingnagiin. Etenkin ensimmäisistä osista tehtyjen lasten kuvakirjojen myötä Gulliverin retket mielletään usein lastensaduksi, mutta se on alun perin tarkoitettu satiiriksi hallitsijoista, politiikasta ja ihmisluonnosta. --- Support this podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/librivox1/support

Maailma on suunniteltu “normaaleille” ja kun siitä normaalista poikkeaa riittävästi, saa herkästi hankalan leiman. Leimat istuvat yleensä tiukassa ja uusiutuvat sitkeästi pienimmästäkin todistusaineistosta. Etenkin, kun piirit ovat pienet eikä internet unohda. Miten hankalan maine syntyy ja millaista sen kanssa on elää? Kokemuksistaan tulee kertomaan ohjelmistokehittäjä Christian Nikkanen, joka tulee pääasiassa toimeen kaikkien kanssa. Mutta niistä muutamista poikkeuksista onkin sitten kertynyt kasa hiiltyneitä siltoja.

Siinä missä Suomen Leijona-maajoukkueen kohtaloihin yhtyy koko kansa - ymmärtääpä se pelistä jotakin tai ei - todellinen fani valvoo läpi vuoden, pelistä toiseen oman joukkueensa edesottamuksia ja elää niissä mukana. Tosifani saa pinnistellä hallitakseen tunteitaan, kun hän seuraa kannattamansa joukkueen suoriutumista ja jännittää sen puolesta. Useimmissa ihmisissä oman kylän joukkue herättää sympatioita ja tsemppausta, mutta arjen normaalin soljumisen kannalta joukkueen suorituksilla ei ole heihin vaikutusta. Miksi kuitenkin monet, kaikin tavoin rationaalisesti käyttäytyvät ihmiset käyttävät enimmän aikansa ja rahansa ja uhraavat mielenrauhansa seuratakseen suosikkijoukkuettaan? Etenkin, kun ylivoimaiselle enemmistölle kannattajista jää loppujen lopuksi käteen pettymys siitä, että oma joukkue ei tänäkään vuonna voittanut mestaruutta. Fanituksen sosiologiaa, psykologoiaa, uskollisuutta ja masokismia avaavat Kulttuuriykkösessä pastori, HIFK:n mies Jan Ahonen ja tutkija, tietetokirjailija Sami Kolamo. Ville Talola juontaa.

Laadukas käännöskirjallisuus on ahtaalla, kun kotimainen kirjallisuus ja viihde ovat vallanneet yhä enemmän tilaa. Etenkin äänikirjojen kuuntelussa korostuvat kepeämpi viihdekirjallisuus ja dekkarit. Käännöskirjallisuudella on kuitenkin suuri merkitys maamme sivistykselle ja kirjallisuudelle. Monet kotimaiset kirjailijat inspiroituvat juuri maailmakirjallisuudesta. Suomentajien työ on korvaamatonta, sillä vain harvalla kielitaito riittää nyanssien ja tasojen ymmärtämiseen. Millainen on käännöskirjallisuuden tila tällä hetkellä ja kannattaako laatukirjallisuutta suomentaa? Studiossa asiasta keskustelevat Siltala kustantamosta kustantaja Touko Siltala, suomentaja Lotta Toivanen ja Tammen käännöskirjallisuuden kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Konsta Hietanen nähdään levynjulkaisukeikalla Lahdessa, Möysän Musaklubilla perjantaina 12. toukokuuta. Monipuolinen muusikko ja näyttelijä kertoi Radio Voimalla keskiviikkona tehneensä aikoinaan paljon sijaisopettajan töitä Lahdessa ja painottaneensa nuorille sitä, että kaikilla ihmisillä on lahjoja ja vahvuuksia. - Ne ovat joillain oudompia ja toisilla selkeämpiä. Jokainen on monessa asiassa hyvä. Sitten meillä on heikkouksia. Konsta kehottaa kaikkia viemään tavoittelemiaan asioita rohkeasti eteen päin. - Nuorilla ja kaikilla tulee pettymyksiä ja epäonnistumisia. Sitten jos rupeaa jossain onnistumaan, niin tulee kateellisia ja haukkujia. Paljon tulee seiniä vastaan, kun alat jossain asiassa kehittymään. Kateushan se oikein perisynti siinä. Viestini on, että meiltä kaikilta löytyy lahjoja ja vahvuuksia paljon. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Konsta on suunnitellut tai jättänyt suunnittelematta kesäksi, miten hän muistaa äitiä sekä vaimoa äitienpäivänä ja millainen suunnitelma hänellä on itselleen pihassa odottavaan trampoliiniin liittyen:

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista uutisten viikkoa. Tämä teema kuuluu myös tämänkertaisessa nälänsiirto jaksossa, kun Savon Sanomien toimituspäällikkö Heikki Toivanen saapui Johannes Tepon jututettavaksi. Heikin nälänsiirtokeinoksi paljastui Meksikolainen Körpäkkä. Sangen eksoottinen nimi, eikö? Meksikolainen Körpäkkä Pilko porkkanat (ihan pieneksi), sipuli ja chili. Kuullota runsaassa öljyssä isossa pannussa. Lisää riisi ja kuullota myös sitä. Mausta paistos kanaliemellä ja taco-mausteella. Lisää vesi ja jätä hautumaan kannen alla. Pilko kananfileet sopivan kokoiseksi, paista ja mausta meksikolaisittain. Kun riisi on kypsää, lisää kanat myös isoon pannuun, ja körpäkkä on valmis tarjoilua varten. Lisää annoksen päälle iso lusikallinen taco-maustettua turkinjukurttia raikastamaan ja viilentämään kuuma körpäkkä. ¡Que aproveche! Körpäkän jäljillä Heikki Toivaselle sana "Körpäkkä" merkitsee kiireisessä kotikeittiössä tehtyä paistosta, missä ainesosat vaihtelevat ruokakomeron sisällön mukaan. Kyseinen ruokasana oli Johannes Tepolle ennenkuulematon termi, joten teimme selvitystyötä sanan alkuperästä. "Sana körpäkkä kuulostaa todellakin siltä, että sillä voisi hyvin olla ikää jo monta miespolvea. Toisin kuitenkin on: sana on nykyisen ikäpolven aikaansaannoksia. Jäljet johtavat Pohjois-Karjalaan. Joensuulainen keittiömestari Tarmo Wasenius on mies ruoan ja sen nimen takana. 1980-luvun lopulla olivat pohjoiskarjalaiset esittelemässä maakuntaansa Helsingin Senaatintorilla. Tarjolla oli myös monia paikallisia ruokia, ja nälkäisiä vieraita riitti. Usean työntäyteisen päivän jälkeen tuli tarve tehdä jotain uutta: syntyi ”uuskarjalainen perinneruoka”, joka nimettiin körpäkäksi. Waseniuksen mukaan siinä on ”sopivasti ä:tä, ö:tä ja r:ää”. Körpäkkä on pannulla paistettava ruoka, jonka pääainekset olivat alkuaan liha ja kasvikset. Sittemmin reseptit ovat kirjavoituneet, ja nykyisin sitä tehdään kalastakin. Etenkin ruoan nimestä tulee mieleen unkarilainen lihamuhennos pörkölt, ja Wasenius myöntääkin yhdennäköisyyden. Unkarilaiset vain käyttävät enemmän paprikaa. Nykyisin körpäkkä on levinnyt kotiseudultaan eri puolille maata, ja helppotekoisena sitä markkinoidaan etenkin eräruokana." (Lähde: Kielikello, Kirsti Aapala)

Mitä luovempaa aivotyötä tekee, sitä merkittävämpää on se, milloin ja millaisissa olosuhteissa työhön tarttuu. Etenkin jos sattuu olemaan toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija, ohjelmistokehittäjä sekä musa- ja äänipuolen tekijä samassa paketissa. Silloin asioiden aikaansaaminen muuttuu keskeisen tärkeäksi taidoksi. Miten tämän kaiken ehtii tehdä normaalin työajan puitteissa? Aiheesta kertomaan saapuu Fakiirimedian Hape Haavikko.Jakson muistiinpanotHapen muut työt: Fakiiriaudio ja MatkailukarttaHapen bändit: The Spyro ja Brooke LogansCal Newport: Deep WorkDaniel Pink: WhenAlan Cooper, Robert Reimann, David Cronin, Christopher Noessel: About FaceTrello

Koodatessa ja töissä muutenkaan ei aina lähde. Etenkin uutta opetellessa on tärkeää olla myös armollinen itsellensä ja löytää asioita joita voi edistää myös kun se vaikeampi tekeminen ei ole mahdollista.

Etenkin joulun alla Suomessa kulutetaan paljon riisiä. Riisi voitaisiin kuitenkin monessa kohden korvata myös paikallisilla tuotteilla. Esimerkiksi kuorimalla paikallista lähituotettua ohraa ja kauraa, saadaan aikaan riisin veroinen tuote. Näiden tuotteiden hiilijalanjälki on noin kolmasosa tuontiriisiin verrattuna. Näitä tuotteita valmistaa ja myy paikallinen Siilin Mylly, joka on aloittanut toimintansa jo vuonna 1951. Tarkemmin Siilin Myllyn historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen saamme tutustua seuraavassa, kun Savon Aaltojen studiovieraaksi saapui aiheesta keskustelemaan Siilin Myllyn yrittäjä Jukka Ruotsalainen. Haastattelijana: Sami Turunen

Konsta Hietanen lähtee elämänsä ensimmäiselle joulukiertueelle ja kiertue saavuttaa Lahden Ristinkirkon 10. joulukuuta. - Tämä on pitkäaikainen haaveeni, jonka pääsen nyt toteuttamaan. Tämä olisi ihana jatkumo ja perinne heittää nämä joulukonsertit joka vuosi, jotta pystyisin esittämään näitä niin sanotusti aikuisten biisejä edes kerran vuodessa. Usko joulun taikaan -konserttikiertueelle Konsta toivoo yleisön tulevan rauhassa ja uskoen joulun taikaan. - Olen aina rakastanut joulua ja jotenkin se on tarttunut minusta ja vaimostani koko meidän perheeseemme. Joulu on meille tärkeätä aikaa. Konsta kertoo pilke silmäkulmassa omien lastensa kuuntelevan ihan outoa musiikkia. - Yritän aina välillä pistää heille autoon jotain niin, että kuunnelkaa nyt tätä. Lapseni kuuntelevat paljon soundimusiikkia, mutta toisaalta sieltä löytyy heitäkin, jotka kuuntelevat mollisaundisia pianoballadejakin ja vanhan liiton rokkia. Joulun odotukseen liittyvät touhut Hietasen perheessä jakaantuvat perheenjäsenten kesken omalla painollaan. - Vaimo tekee kaiken. Siellä askarrellaan joululahjoja. Itse en ole kyllä ollut mukana. Kovasti siellä on antamisen iloa. Lapset saavat tehdä lahjoja ystävilleen, kummitädeilleen ja -sedilleen. Kämppäämme tulee myös sisälle ja ulos kaikennäköisiä jouluvaloja. Sitä työnjakoa voisi vähän kyllä miettiä, Konsta pohtii hymyillen. Konsta aikoo pysyä Lahdessa, vaikka kiertääkin paljon Suomea ja tekee paljon Helsingin alueella töitä. - En ole täältä mihinkään muuttamassa. Tämä on sijainnillisesti kiva ja myös kiva lapsikaupunki. Täällä on ihana luonto ja aktiviteetit perheelle. Toki soisin kaupunkiimme enemmän positiivisuutta ja rohkeutta, vähän sellaista hullunrohkeutta, sekä ihmisten välistä rohkeaa kanssakäymistä.

Ruuhkavuosien raha-asiat eivät ole ydinfysiikkaa, vaan sitäkin tärkeämpää. Etenkin nyt, kun inflaatio ja nousevat kustannukset kiristävät kotitalouksien kukkaronnyörejä. Kuinka pitää kasassa palapeli, jossa yhdistyy perhe-elämä, talous sekä oma hyvinvointi? Tässä jaksossa vilkkaimpia ruuhkavuosia elävä sijoituspäällikkö Riina Kinnunen kertoo omat vinkkinsä, millä keinoin voi varmistaa perheen raha-asiat kiireisen elämän keskellä ja ehkä myös sivussa vähän vaurastua.

Kun käyrät näyttävät kaakkoon, aletaan leikata, ja usein punakynä alkaa raapia ensimmäisenä rivejä pois markkinoinnista. Se on kuulkaas kauhea virhe! Jottei puolueettomuuttamme asiassa kyseenalaistettaisi, on meillä myös perustelut väitteellemme. Bronxcastissa Rookien suunnittelija-artut Laakkonen ja Käyhkö listaavat viisi syytä, miksi fiksu yritys markkinoi myös taantumassa - ja miten. Koska olemme kiteyttämisen mestareita, jakso on pituudeltaan alle 20 minuuttia. Eli tämä ehtii kuunnella hyvin autossa kaupan parkkipaikalla puolison suorittaessa asiointitoimenpiteitä.

Brändisi on se, mistä sinut tunnistetaan. Mutta tarvitseeko minullakin olla henkilöbrändi? Ei välttämättä. Mutta ehdottomasti, miksi ei. Etenkin, jos olet yrittäjä tai yrittäjäksi haaveileva. Niin tai olet työnhaussa ja pyrit erottumaan työnhakijoiden joukosta. Tai haluat sometähdeksi tai videokuningattareksi. Henkilöbrändin hiomisesta ei ole sinulle varmasti lainkaan haittaa. Tässä jaksossa istahdetaan henkilöbrändäyksen äärelle yhdessä Evianna Sipilän kanssa ja tehdään läpileikkaus henkilöbrändin syntymiseen arvojen ja minuuden sekä työelämän ristipaineiden kautta.

Lucifer and the Biscuit Hammer on Satoshi Mizukamin sarja, jossa kohtalon valitsemat sankarit joutuvat supervoimineen käymään taistoon pysäyttääkseen Maan tuhoa suunnittelevan maagin, ja samalla kasvetaan ihmisinä. Ajankohtaisina aiheina puhumme Yu-Gi-Oh!:n tekijä Kazuki Takahashin kuolemasta sekä siitä, miten eurooppalainen mangakustantaja Kaze brändätään uudestaan nimen Crunchyroll alle. Lukujonossa on arkifantasiaa edustava Ruri Dragon, jossa päähenkilön kouluelämää alkaa hämmentää se, että hänen lohikäärmeisänsä verenperintö alkaa aiheuttaa fyysisiä muutoksia. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Animurot-podcastin jakso 20 08:17 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: ESITTELY - Lucifer and the Biscuit Hammer - Maaretin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 1/2015 (kuva) - Maaretin Sivujen tekijät -artikkeli Mizukamista Anime-lehdessä 6/2018 (PDF) - Muita Satoshi Mizukamin käännettyjä teoksia: - Spirit Circle - Maaretin arvostelu Anime-lehdessä 2/2015 (kuva) - World End Solte - Planet With (anime Crunchyrollissa) - Keksivasara (kuva) - Maailma kaipaa pelastusta (kuva) - …Mutta Samidarella on muita suunnitelmia (kuva) 14:05 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: MAAILMA, TYYLI JA TUNNELMA - Domain Control -voimakentät (kuva) - Taisteluiden välissä on iso huomio sillä, miten arki jatkuu: kokoonnutaan istumaan iltaa ja käydään raamenilla ja syödään aamupalaa aamulenkin jälkeen (kuva) - Prinsessa Anima valitsee myyttiset petoritarit (yksisarvinen, lohikäärme ja hraesvelgr) alkuperäisten petoritarien joukosta ja päivittää heidät voimakkaammiksi (kuva) - Animus joutuu noudattamaan sääntöjä, koska Anima yrittää estää häntä tuhoamasta maailmaa (kuva) 23:28 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: AIKUISTUMISEN TEEMA - Mitä on aikuisuus? (kuva) 27:29 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: YLIMÄÄRÄISET LANGANPÄTKÄT - Samidaren alushousujen jatkuva esittely on vähän hassua, koska häntä ei kuitenkaan seksualisoida, vaan katsotaan ihaillen (kuva) 36:46 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: HAHMOT JA HAHMOKERRONTA - Kaikki petoritarit neljännen omnibus-pokkarin kannessa (kuva) - Anima, Samidare ja Animus voivat kutsua petoritareita unimaailmaan (kuva) 46:23 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: LISKORITARI YUUHI - Viholliset puukottavat vatsaan, ystävät puukottavat selkään t: isoisä (kuva) - Näytät itkevältä lapselta (kuva) - Pelasta isoisäni ;___; (kuva) - Milloin tulet käymään? ;___; (kuva) 52:23 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: NOI JA SAMIDARE - Sairaus varjostaa Samidarea (kuva) 56:19 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: KORPPIRITARI MIKAZUKI Yuuhia ja Mikazukia peilataan paljon keskenään (kuva) 59:20 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: PÖLLÖRITARI TAIYO - Taiyo ei ole ihan varma kenen puolella pitäisi olla (kuva) 01:01:42 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: ANIMUS JA GOLEMIT - Animus on vanhanaikaisen tuntuinen mutta tehokkaan karmiva pahis (kuva) - Jakso 62, jossa puhuimme Saiyukista ja sen pahis Ukokusta, jota Animus muistuttaa - FLCL:n Blues Drive Monster -kohtaus (YouTube) - Fate/stay night on katsottuna: poninhäntäinen keihäsjäbä yrittää estää kiipeämästä portaita (kuva) - Pelottavat golem-möllit ovat alussa aika pieniä ja yksinkertaisia, mutta loppua kohti suurempia ja monimutkaisempia (kuva) - Muodonmuuttaja-golem Maimakterion (kuva) - Lintsispiraaliranskis (kuva) - Maimakterionin hyvästit (kuva) 01:08:34 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: TAIDE JA VISUAALINEN KERRONTA - Mielenkiintoisen näköisiä taisteluita (kuva) - …Joskin jatkuva pöksyjen vilauttelu ei tuo niihin mitään lisää (kuva) - Taiyon ja pikkugolemin käsirysy (kuva) - Dance Dark ei ole kovin kaunis hevonen (kuva) - Kerroksellista kerrontaa (kuva) 01:13:48 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: JULKAISUT - Sarja Seven Seasin sivustolla - Sarja Crunchyroll Manga -palvelussa - Etenkin alussa on mukana oudon kömpelöitä japanilaisuuksia (kuva) - …Mutta myöhemmin sitten ei (kuva) - Petoritarien suurieleinen puhetapa on yleensä käännetty hyvin (kuva) - …Mutta joskus taas kömpelömmin (kuva) - Joskus on ihan hyvää ladontaa (kuva) - …Joskus taas vähemmän hyvää, riippuen ilmeisesti siitä mikä lasketaan “ääniefektiksi“ ja mikä “dialogiksi“ (kuva) 01:22:50 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: ANIME - Animesovitus Crunchyrollissa - Ei ole kaunis tuotanto - Hahmotaiteesta ja ykkösjakson kohtauksista kasattu surullinen tilapäinen OP (Youtube) - Kenjiroo Tsuda - Äänijälki-podcastin jakso 21, jossa Maaret oli vieraana puhumassa IDOLiSH7-animesta ja jossa puhuttiin Tsudan äänirooleista - Tsuda päähenkilön isänä sarjassa Ao-chan Can't Study (Youtube) 01:36:16 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: SPOILERIOSIO - Sankari (kuva) - PTSD-kohtaus (kuva) - Menetyksen käsittelyä (kuva) - Seivästys (kuva) - Kaikkien rakastama (kuva) - Epätyypillistä käytöstä (kuva) - Animuksen ja Animan taustatarina (kuva) - Animus menettää hermonsa (kuva) - Pata kattilaa soimaa (kuva) - Kukaan ei saa tulla tielleni (kuva) - Milloin aloin arvata totuuden? (kuva) - Sanoit että pystyn lentämään korkeammalle (kuva) - Kauneimmat jäähyväiset ;___; (kuva) 01:58:50 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMER: YHTEENVETO 02:02:07 – KAZUKI TAKAHASHIN KUOLEMA - ANN:n uutinen Kazuki Takahashin kuolemasta - Helsingin Sanomien uutinen Kazuki Takahashin kuolemasta - Yu-Gi-Oh!, joka toimi 90-luvun alkupuoliskolla siltana Shonen Jump -lehden 90-luvun puolivälissä päättyneiden hittisarjojen (Yu Yu Hakusho, Dragon Ball ja Slam Dunk) ja tulevien, vasta 90-luvun lopulla alkavien hittisarjojen välillä (One Piece ja Naruto) - ANN:n uutinen Crayon Shin-chanin tekijä Yoshito Usuin kuolemasta - After School Dice Club 02:13:46 – KAZÉ MANGA UUDELLEENBRÄNDÄTÄÄN CRUNCHYROLLIKSI - Crunchyroll: ANNONCE : Kazé devient Crunchyroll - Jakso 26, jossa puhuimme siitä, miten Crunchyroll osti enemmistöomistuksen Viz Media Europesta - Jakso 64, jossa puhuimme ohimennen siitä miten Sony keskittää jatkossa kaikki animelisenssit Crunchyrolliin - Jakso 66, jossa puhuimme Ranskan mangamarkkinasta vuonna 2021 02:22:34 – HAMPAANKOLOSSA: KEN AKAMATSU PÄÄSI PARLAMENTTIIN - Jakso 63, jossa puhuimme Ken Akamatsun siirtymisestä mangan tekemisestä politiikkaan - ANN:n uutinen Akamatsun vaalituloksesta - Otakupoliitikko Taro Yamada pääsi parlamenttiin 2019 - Akamatsun vaaliteemoja (kuva) - Usagi-chan Wants to Hang Out -verenluovutuskampanjakohu - Tawawa on Monday -mangan sanomalehtimainoskohu - Watson Watches -kirjoitus, jossa animea vähän katsonut Watson kertoo kokeneensa Free-animen epämiellyttyvästi alaikäisiä seksualisoivaksi - Epämääräisesti kirjoitettuja Twitter-ketjuja, joissa kauhistellaan Akamatsun poliittisia aikeita perustelematta kovin hyvin mikä niissä on vialla 02:30:02 – HAMPAANKOLOSSA: SOL PRESSIN KONKURSSI - Jakso 63 & jakso 64 & jakso 65, joissa puhuimme aiemmin Sol Pressin tilanteesta - Kodanshan K Lanove Books -julkaisubrändi 02:33:28 – KUULIJAKOMMENTTI: HUPS 02:34:24 – KUULIJAKOMMENTTI: MY LOVE MIX-UP - Jakso 69, jossa puhuimme My Love Storystä ja sivusimme samalla saman piirtäjän uudempaa sarjaa My Love Mix-Up - Sunohara, päähenkilön paras kaveri Clannadissa 02:38:29 – KUULIJAKOMMENTTI: ARVOSTELUT - Petterin mainitsema Ya Boy Kongming! -sarjan arvostelu - VampireNaomin Nina the Starry Bride -arvostelu 02:45:41 – KUULIJAKOMMENTTI: MUSIIKKI - Saukki ja pikkuoravat (YouTube) - Mikan faijan BMW (YouTube) - Burnout Syndromesin Good Morning World (YouTube) -Fear, and Loathing in Las Vegas - GARNiDELiA (YouTube) - Man with a Mission (YouTube) - Survive Said the Prophet (YouTube) - Bump of Chicken (YouTube) - Bradio (YouTube) - Granrodeo (YouTube) - Spyair (YouTube) - Unison Square Garden (YouTube) - OLDCODEX (YouTube) - Kishida Kyodan & Akeboshi Rockets (YouTube) - Konomi Suzuki (YouTube) - Sumire Uesaka (YouTube) - Kalafina (YouTube) - Yoasobi (YouTube) - Maaretin noloin ja paras biisisuositus Red Night Vampire (YouTube) 02:54:14 – LUKUJONOSSA: RURI DRAGON - Ruri Dragon Manga Plus -palvelussa - Suosiota on näemmä riittänyt - Äiti teeskentelee, ettei yllättynyt yhtään (kuva) - Opettaja ottaa asian rennosti, koulukaverit on vain uteliaita (kuva) - Ennakkoluuloja on itse kullakin (kuva) - Petterin Desucon-luento Mitä japanilaiset ajattelevat ulkomaalaisista (YouTube) - Opettajan vastaus kysymykseen “onko minulla edes oikeus olla täällä“ (kuva) 03:03:49 – LOPETUS

Eduskunnassa esitetään joka vuosi valtavat määrät kysymyksiä. Etenkin ministereiltä kysellään paljon mitä erilaisimmista asioista. Eduskunnan kyselytunnin lisäksi kansanedustajat esittävät hurjat määrät myös kirjallisia kysymyksiä. Ovatko kansanedustajien eduskunnassa esittämät kysymykset aitoja kysymyksiä aidoista ongelmista? Käytetäänkö kysymyksiä poliittisiin hyökkäyksiin, tai julkiseen profiloitumiseen? Mistä kansanedustajat kyselevät? Mitkä kysymykset kansanedustajia askarruttavat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Joskus tuotetta on järkevää kehittää jos sen nimeäminen on vaikkapa tulkittavissa loukkaavaksi jotain ihmisryhmää kohtaan, mutta onko aina kehitettävä tuotteita ja palveluita jos asiakkaat olisivat ja tyytyväisiä entiseenkin? Etenkin jos tavoite ei ole tehdä tuotteesta itsestään rikkoutuvaa.

Joskus tuotetta on järkevää kehittää jos sen nimeäminen on vaikkapa tulkittavissa loukkaavaksi jotain ihmisryhmää kohtaan, mutta onko aina kehitettävä tuotteita ja palveluita jos asiakkaat olisivat ja tyytyväisiä entiseenkin? Etenkin jos tavoite ei ole tehdä tuotteesta itsestään rikkoutuvaa.

Pörssikurssit menevät ylös ja alas. Vauhti voi olla joskus hurjaa ja kurssien heilunta nostaa monella sijoittajalla hikikarpalot otsalle. Etenkin viime aikoina, jolloin ees taas -liikettä on ollut normaalia enemmän. Pandemia aiheutti niin syvän alamäen, että joku olisi saattanut sanoa sitä jopa romahdukseksi. Tässä jaksossa pohditaan, miten pörssien liikkeissä pysyy mukana ja mikä niitä kursseja useimmiten heiluttaa.

Tänään puhutaan silmänypärysalueesta. Tämä ohut ja herkkä alue on erittäin altis mm. turvotukseen. Etenkin aamuisin meitä voi tuijottaa peilistä varsin turvonneet katseet. Voidaanko tälle ilmiölle mitään? Sen saat selville, kun kuuntelet, mitä Mari Salokannel PR-Cosmeticilta on mieltä aiheesta. Mari osaa kertoa lukuisat syyt turvotuksen taustalla. Mutta ei hätää; kuulet yhtä lailla konstit ja keinot tämän haasteen taltuttamiseen! Apua löytyy kyllä ja etenkin dermalogicalla on vastaus tähän! dermalogican uusin tuote; Awaken Peptide Eye Gel on suunnattu juuri tähän ongelmaan. Kuuntele ihmeessä ja ota vinkit talteen! Huomenna voi peilistä katsoa ihan erinäköiset, heränneet silmät ja silmänalukset! Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuillamme: https://www.rakastuihoosipodcast.com #silmänymärysalue, #silmänympärysiho, #silmänympärysihonturvotus, #turvonneetsilmänaluset, #turvotus, #juonteet, #tummatsilmänympärykset, #dermalogica, #awakenpeptideeyegel, #silmänympärysgeeli, #silmänympärysnaamio, #stresspositiveeyelift, #aamuherätys, #stressi, #unenpuute, #uv-säteily, #suola, #ihonrakenne, #hieronta, #rakastuihoosi, #rakastuihoosipodcast, #sannastyle, #sannastyleverkkokauppa

Arkkitehti Wivi Lönn ja kauppaneuvos Hanna Parviainen tapasivat vuonna 1911 ja vaikuttivat toistensa elämään kuolemaansa saakka. Yhteisiin vuosiin mahtuu paljon: töitä, laajaa matkailua ja rakkauttakin. He olivat monin tavoin vastakohtaisia elämänasenteeltaan, mutta kenties molemminpuolinen vetovoima perustui tähänkin. Etenkin he edustivat uutta, modernia Eurooppaa ja naisten asemaa siinä. Leena Virtanen on tutkinut heidän tarinaansa, ja hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Wellness fitness... Siinä vasta vaativa fysiikkalaji onkin, sillä kilpailijan täytyy olla lavalla sekä kunnossa että omata oikeasti lihasmassaa - ja paljon. Etenkin jaloissa!Tällä kertaa vieraana on Sena Coban keskustelemassa wellness fitnessistä ja fitness-urheilusta yleensä. Senan onnistunut kisakausi on päättynyt äskettäin MM-5. sijaan. Sena kertoo rehellisest mm. siitä, kuinka kisakuntoon pääseminen ei ole aina itsestäänselvää tai helppoa, kuinka vanhat epäonnistumisen kokemukset voivat vaikuttaa tekemiseen jatkossa ja kuinka oma visio siitä, miltä lavalla haluaa näyttää kannattaa säilyttää, vaikka kuka sanoisi ja mitä. Tästä tuli hyvä jakso! Kannattaa kuunnella ja tutustua salaperäiseen suljetun instatilin takana olevaan Senaan hieman paremmin :)Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@helsinki.fiIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse? Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian professori Sirpa Wrede. Siirtolaistaustaiset ovat tässä erityisen haavoittuvia. Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että tulija ei koskaan ole pelkkä työntekijä vaan ihminen, jolla on monenlaisia haaveita ja pyrkimyksiä. Onko ihmisellä mahdollisuus elää omannäköistä elämää vielä vanhanakin?  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Kirjoittanut ja lukenut Suvi Auvinen. Elämme armottomuuden aikaa. Etenkin lohduttomat ilmastouutiset aiheuttavat kiistelyä siitä, kenen syytä tämä kaikki on. Julkisessa keskustelussa etsimme syyllisiä ja unohdamme armon. Mutta mitä armollinen ilmastokeskustelu voisi olla – ja tarvitaanko sitä?

Etenkin ensimmäisen koiran omistajaa vaivaa usein tunne riittämättömyydestä. Mitä pitäisi osata? Ketä kuunnella? Miten voi hahmottaa kokonaiskuvan koiran kouluttamisessa? Miten löytää vinkkiviidakosta toimivat neuvot itselle ja omalle koiralle? Puhutaan meidän omista kokemuksista ja pureudutaan kaikkeen aiheeseen liittyvään. Studiossa Elli Kinnunen ja Ninja Korpelin. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Jutta Zilliacus on Suomen kulttuurisen ja poliittisen elämän arvostettu veteraani. Virolaiseen emigranttiperheeseen Helsingissä vuonna 1925 syntynyt Jutta oli teini-ikäinen kokiessaan talvisodan pommitusten kauhut. Sibelius-Akatemian opintojen jälkeen hän päätyi avioliiton kautta suomenruotsalaiseen kulttuurisukuun ja ryhtyi tekemään toimittajan töitä, 1960-luvulla myös Yleisradiossa. Myöhemmin politiikka vei Zilliacuksen mukaansa kolmeksi vuosikymmeneksi. Kansanedustajana hän vaikutti vuoteen 1987 saakka. Etenkin viime vuosikymmeninä Zilliacus on pyrkinyt pitämään yllä elävää suhdetta Viroon ja virolaisuuteen.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan jalkapallosta – tarkemmin sanottuna toimenpiteistä, joilla huippupelaajien kasvamista urheilijoina ja ihmisenä etenkin kriittisessä toisen asteen nivelvaiheessa tuetaan. Keskustelemassa ovat Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala sekä Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka. Jalkapallossa merkittävä kilpailutekijä maajoukkuetasolle on se, että pelaajia saadaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyviin ammattilaisseuroihin ja -liigoihin. Etenkin miesten puolella ammattilaisuus tarkoittaa myös merkittäviä tulovirtoja, joten oleellisin vaihe tukea pelaajia ei ole enää ammattilaisvaiheessa, vaan nivelvaiheessa matkalla sinne ammattilaisuuteen. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä Suomessa? Pelkistettynä se tarkoittaa sitä, että lahjakkaimpien nuorten pelaajien nuoruusvaihetta pyritään tukemaan, jotta heille mahdollistetaan huippupelaajaksi kasvaminen urheilun ehdoilla – samaan aikaan kuitenkin koulutusväylät vastuullisesti huomioiden. Päästään kolminaisuuteen, jossa ovat mukana Suomen Palloliitto, Suomen Olympiakomitean koordinoima urheiluakatemiaverkosto ja pelaajien seurat. Kokonaisuutta ovat OlympiaCastissa avaamassa entinen Veikkausliiga-pelaaja, nykyään urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka sekä Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala. - On äärimmäisen tärkeää, että me teemme yhteistyötä. Ylipäätään yhteistyö on suomalaisen urheilun voima. On tosi tärkeää, että jalkapallossa otamme kaiken tuen, mikä on mahdollista. Urheiluakatemioissa on paljon sellaista osaamista, jota Palloliiton ja seurojen kannattaa käyttää suomalaisen futiksen hyväksi – ei kahta sanaa siitä, Rantala sanoo. - Lähtökohta on se, että järjestelmämme on lukioissa tai ammattioppilaitoksissa niin joustava, että urheilu määrittää arkea. Sen ympärille rakennetaan muut tärkeät asiat – kuten toisen asteen opiskelu. Urheilun ehdoilla mennään, mutta niin vastuullisesti, että siihen arkeen pystytään yhdistämään opinnot toisella asteella, Parikka avaa filosofiaa urheiluakatemiaohjelman näkökulmasta. Kumpikin vieras oli aikanaan lukioikäisenä urheiluakatemiatoiminnan vaikutuspiirissä pelaajana. Rantala toimi myös valmentajana Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 2007-2013, jolloin hänen urheiluakatemiavalmennusryhmässään oli yli kymmenen nykyistä maajoukkuepelaajaa. Nykyisin akatemialta tuleva valmennusresurssi suunnataan suoraan seuroihin. - Tärkeintä kokonaisuudessa on se, että pelaajan näkökulmasta ei ole olemassa erillistä urheiluakatemiaa ja seuraa ja vaikka maajoukkuetta. Nämä kaikki muodostavat sen arjen kokonaisuuden. Ne eivät ole irrallaan, vaan ne soljuvat siellä hyvässä yhteistyössä. Siitä syntyy se kokonaisuus ja pelaajan arki, Rantala korostaa. Kun katsoo nykyistä miesten maajoukkuetta, valtaosa Huuhkajien pelaajista on seuloutunut ammattilaiseksi suomalaista akatemiareittiä pitkin. 2020-luvulla mahdollisuudet ovat vielä moninkertaiset verrattuna esimerkiksi vuonna 1986 syntyneen Parikan lukioaikoihin. - Minä kävin urheilulukion ja pelasin Suomessa. Minulla oli jo joitain pelikavereita, jotka lähtivät 16-vuotiaina Eurooppaan isoihin jalkapallo-organisaatioihin. Silloin heidän koulunkäyntinsä jäi, ja heistä esimerkiksi Tim Sparv on kertonut julkisestikin tehneensä vasta viime vuosina lukio-opintoja, Parikka pohjustaa. - Nykyään meillä on ympäri Eurooppaa paljon nuoria pelaajia, jotka sieltä käsin pystyvät hoitamaan toisen asteen opintoja. Siinä urheiluakatemioiden ja -oppilaitosten rooli on tosi keskeinen. Esimerkiksi opinto-ohjaajat tekevät tosi hyvää työtä, jotta se on mahdollista. Nykyajan teknologia mahdollistaa sen, että lukio on mahdollista suorittaa käymättä ikinä fyysisesti siinä lukion rakennuksessa.

Erilaisista identiteeteistä näyttää tulleen politiikassa kiistakapuloita. Etenkin sosiaalisessa mediassa suhtautuminen feminismiin, seksuaalivähemmistöihin, ihonväriin, kieleen, uskontoon näyttää jakavan suomalaisia eri leireihin. Yhdysvalloissa tilanne näyttää vieläkin kärjistyneemmältä. Onko identiteettipolitiikka hajoittamassa Suomea? Vai heiluuko maamme poliittinen kenttä vain koska somessa joukko aktivisteja miekkailee erilaisilla identiteettipoliittisilla kiistoilla? Vieraana on Ääripäät-kirjan kirjoittaja, toimittaja Matti Virtanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä yrittäjä, valmentaja Seija Milicevicin kanssa johtamisesta. Työyhteisössä tarvitaan moninaisuutta ja ikä on vain yksi asia muiden eroavuuksien joukossa. Nuoret ovat iso potentiaali työelämässä, mutta onko me osattu ottaa nuoret mukaan heidän omien ominaisuuksien kanssa? Nuoret voivat olla myös hyvin epävarmoja, itsetunto voi rakoilla herkästi, ja nuorilla on paljon herkkyyttä: kokea asioita, aistia tunnelmaa. Nuorilla on myös ajantasaista tietoa moneen asiaan. Uuden työntekijän kohdalla on aina uuden alku. Etenkin nuorten kanssa työelämän alussa tärkeä miettiä johtajan itse, että mitä itse ajattelee nuorista ja mahdolliset ennakkoasenteet nuoriin. Samaa voi keskustella myös työyhteisössä. Ihminen, joka sattuu olemaan iältään nuori, mutta hänellä on todennäköisesti jotain meille uutta, vaikka hän onkin nuori. Uteliaisuus ihmistä kohtaan on tärkeää. Usein, kun uusi työntekijä aloittaa, niin keskitytään työtehtäviin, järjestelmiin sen sijaan, että keskityttäisiin siihen mitä uusi työntekijä odottaa, mitkä hänen toiveensa ja tarpeensa ovat; millainen hän on ihmisenä. Ainakin osa nuorista toivoo, että esimies kohtaisi heidät enempi ystävänä kuin ylhäältäpäin. Yhä enemmän on kyse siitä, että millaisella mielellä ihmiset työtä tekevät ja millainen fiilis on. Se vaikuttaa suoraan tuloksiin ihan tutkimustenkin mukaan. Ihmisten johtaminen tarkoittaa, että ollaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa eli kuunnellaan ihmisten ajatuksia. Enemmän kuunnellaan kuin puhutaan. Sitä kautta saadaan selville se, mitkä asiat ovat tärkeitä. Se on myös investointia tulevaan. Nuoret ovat menossa tulevaisuuteen, työuran lopulla olevat eivät. Siksi on tärkeä varmistaa, että nuoret ovat mahdollisimman valmiita. Nuoret ja varmasti iso osa vanhemmistakin haluaa olla osa jotain suurempaa, oleellista ketjua. Nuoret ovat arvosuuntautuneita. Heille ei enää riitä, että arvot ovat vain sanahelinää, vaan niiden tulee näkyä ja olla totta. On myös tärkeä sanoittaa strategisia missioita ja muita tavoitteita mahdollisimman konkreettisiksi; tällöin niihin on helpompi myös sitoutua. Tällöin jokainen on osaltaan myös vastuussa siitä, että tavoitteet ja erilaiset arvolupauksetkin toteutuvat kaikkien asiakkaiden kohdalla. Nuorilla on opittavaa vielä monissa työelämään liittyvissä asioissa, koska he eivät ole olleet mukana siinä vielä. On olemassa tiettyjä pääteemoja, jotka jokaisen meistä tulee tai on mahdollista ottaa työelämässä haltuun: kuuliaisuus, ahkeruus, osaaminen, aloitteellisuus, luovuus ja intohimo. Usein kehittyminen jää niin nuorilla kuin kokeneemmillakin ensimmäiseen kolmeen. Kolmea viimeistä on tärkeä ruokkia, ja niissä ratkaisee todella paljon johtamistapa ja työyhteisössä olevat suhteet. Vinkkejä johtajalle: Kiinnostu nuoresta muutenkin kuin työntekijänä. Kuuntele. Ole reilu. Ole mieluummin mahdollistaja kuin kutistaja. Ole kanssakulkija, auttaja, tukija ja rohkaisija. Älä monimutkaista asioita. Teksti: Mirva Leppälä

Alkuvuoden lisääntynyt aurinko herättää kotipuutarhureiden viherpeukalot talvihorroksesta. Suomen lyhyt kasvukausi ulkona tarkoittaa useille harrastelijoille siementen kasvattelua kotioloissa, vaikka maata peittää vielä lumi pitkän aikaa. Mistään pienestä porukasta ei ole kysymys, sillä puutarha on kasvattanut hurjaa tahtia suosiotaan jo ennen Korona-aikaa. Yhä useampi on kiinnostunut kasvattamaan omaa ruokaa parvekkeella, takapihoilla ja omilla palstoillaan. Radio Voiman Kristoffer Ignatius sai puhelimen päähän Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uskin. Puutarha-ala on hurjan suosittu harrastus, joka toimii myös terapeuttisena - Etenkin nuorille on tullut hyvin tärkeäksi tietää ruoan alkuperä ja mistä se on tullut. Sitä kautta viljely on kasvanut ja laajentunut valtavasti. Viime vuosi oli sellainen hulabaloo koko puutarha-alalle. Se oli ainoita paikkoja ja harrastuksia, mitä pystyi harrastamaan ilman lähikontaktia toisten ihmisten kanssa. - Sellaiset kasvit, jotka vaativat pitkän kasvukauden täytyy saada jo äkkiä multaan, Katja Uski hoputtaa. Tällaisia ovat muun muassa latva-artisokka, erilaiset yrtit, monet kukkivat kasvit, chilit, paprikat ja munakoiso. - Vuodesta toiseen kestosuosikki on tomaatti ja chili, Katja kertoo. Kevätaurinko herättelee kotoa myös viherkasvit. Samalla aurinko voi herätellä mahdollisesti kodin tuholaisia mullistaan, joita Katja Uski kehoittaa tarkkailemaan yllätysten varalta. Kuuntele koko haastattelu! Hyötykasviyhdistys Päijät-Hämeen alueosasto Hyötykasviyhdistys

Joudumme kenties vielä pitkään elämään maskien kanssa ja Sanna on huomannut sellaisen ilmiön, että monet eivät tohdi meikata ollenkaan tai jättävät maskialueen meikkaamatta. Yleisimmin maskialue jätetään meikkaamatta, koska pelätään meikin aiheuttavan epäpuhtauksia ja näppyjä. Tähän Sannalla on täydellinen ratkaisu; jane iredale:n meikkipohjat ja mineraalimeikit. Etenkin jane iredale:n Amazing base – irtopohjat ja puristepohjat antavat ihon hengittää, eivätkä tuki ihohuokosia. Niistä löytyy myös antioksidantteja tukemaan ja suojaamaan ihon toimintoja ja uv-suoja spf 15 – 20! Näitä voi siis käyttää turvallisesti myös maskin alla. Nyt kannattaa panostaa silmämeikkiin ja kulmiin, jotka siis näkyvät eniten. Saat loistavat vinkit, miten saat kerättyä katseet näihin kasvojen osiin ja miten saat ne pysymään hyvin, maskin käytöstä huolimatta. Jaksossa keskustellaan myös huulista ja niiden hoidosta. Etenkin nyt talvella huulet kuivuvat ja rohtuvat ja maskinkäyttö vain lisää ongelmaa. Tähänkin Sannalta löytyy mahtava ratkaisu! Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuilla: https://www.rakastuihoosipodcast.com

Uusi sarja alkaa tammikuussa 2021! Tämä podcast on kiinnostunut teknologiasta – mutta myös ihan kaikesta muusta. Etenkin ihmisistä. Se kysyy, mitä teknologia voi opettaa meille elämästä, ihmissuhteista ja itsestämme sekä miten teknologia voi muuttaa maailmaa. Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen podcastin juontaa Risto Sarvas.

Radio Voiman Kristoffer ignatius pirautti Päällikkötonttu Olli Ojalalle, joka johtaa tiiminsä kanssa Juhlapuu yritystä Hollolassa. Päijät-Hämeen lisäksi Juhlapuu myy joulukuusia laajalti Etelä-Suomessa. Joulukuusien sesonki on käynnissä parhaillaan ja kuusia on myynnissä jouluaattoon saakka. Pitkät perinteet omaavan Juhlapuu Oy: n periaate on aina ollut myydä vain suomalaisia joulukuusia. Etenkin tänä vuonna kuluttajat ovat halunneet valita kotimaisia kuusia jouluksi ja tukea näin kotimaista ja paikallista yrittämistä. Kuuntele haastattelu, missä selviää miten kuusi säilyy hengissä kotona ilman neulasten karistamista. Kaiken lähtökohta on vesi, mutta mitä joulukuusiammattilainen kertoo sokeripaloita, Fairysta ja ilman kostuttamisesta? Ovatko ne tarpeen vai täyttä urbaanilegendaa? Juhlapuu kotisivut Kuuntele koko haastattelu:

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä psykologi, tietokirjailija ja yritysvalmentaja Karoliina Mellasen kanssa johtamisesta. Nuoret sukupolvet ovat ainakin osin johdettavina erilaisia kuin vanhemmat sukupolvet. Selittyy jo sillä, että maailmakin on aivan erilainen kuin aiemmin. Esihenkilönkään ei tarvitse olla superihminen, vaikka odotukset ovat korkeat. Usein esihenkilö onkin kahden välissä eli työntekijöiden ja johdon välissä. Tässä onkin tärkeää, että huolehtii ensin omasta jaksamisestaan ja kyvystä olla läsnä, joka usein heikentyy, jos on kiirettä ja stressiä. Tärkeää myös keskustella siitä mitä esihenkilön tehtäviin kuuluu. Rooliepäselvyydet ovat hyvin yleisiä syitä ilmapiiriongelmiin, joten siksikin ne ovat tärkeitä kirkastaa. Organisaation on toki myös tärkeä kertoa mitä esihenkilöltä odotetaan. Erityisesti mielenterveysongelmiin suhtautuminen voi olla vaikeaa ja oikeanlaisten työkalujen tunnistaminen voi olla todella vaikeaa. Joskus voi käydä myös niin, että esihenkilö jää liikaakin pohtimaan työntekijän ongelmia sen sijaan, että ohjaisi työntekijän joissain asioissa suoraan työterveyteen. Virtuaalikokoukset ovat haastavia kuulumisten kuulemiseen siksikin, että silloin on käytössä vain ääni eikä välttämättä nähdä mikroilmeitä ja muita. Lisäksi tarvitaan aikaa siihen, että on aikaa paitsi kysyä, myös kuulla vastaus. Voisikin ottaa käyttöön myös säännölliset tilannekatsauspalaverit, jotka voi olla tosi lyhyitäkin. On myös tärkeä laittaa ylös asioita, jotta muistaa ne. Toki huomioiden tietoturva eli keksiä jokin sopiva koodi tms. kullekin henkilölle, että henkilöllisyys ei paljastu, vaikka muistiinpanot jostain syystä katoaisivat. On sanottu, että jos yli 50 % esihenkilön työajasta menee muuhun kuin johtamiseen, niin silloin ei voida sanoa, että johtaminen on aidosti prioriteetti. Kytevät asiat onkin tärkeä saada sammutettua ennen kuin ne roihahtavat. Se riski kasvaa etenkin etätyössä. Siksikin kuulumisten vaihtaminen on tärkeää. Nuorille yhteisöllisyys työssä vaikuttaa olevan selkeästi tärkeää ja siksi odotukset ovatkin isot, kun halutaan, että ollaan muutakin kuin kollegoja. Puhutaan myös työystävyydestä. Kiireen esilletuomista ei enää arvosteta eli tärkeä olisi, etteivät esihenkilöt ainakaan omalla esimerkillään osoita, että on ok tehdä töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Tärkeää joskus antaa muutaman junan ajaa seinään. Haitallinen joustavuus tarkoittaa mm. sitä, että työntekijät joustavat ja tekevät aina kaikkensa ja joskus paikkaavat myös johtamista. Tämä saa näyttää kaiken näyttämään johdolle niin, että kaikki sujuu eikä ole mitään hätää. Työelämän tärkein taito tuleekin olemaan priorisointi. On tärkeä päättää mitä tehdään. Ja mitä ei tehdä. Työelämän alkuun on nuorille hyvä saada mielenkiintoisia tehtäviä ja kehittymisen mahdollisuuksia. Tätä kautta saadaan myös merkityksellisyyttä. Nuoret usein viihtyvät juuri sellaisissa organisaatioissa missä voi edetä sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Uutta voi tulla työtehtävien laajenemisesta, uuden opettelusta, työnkierrosta, vastuiden laajenemisesta jne. Etenkin nuoret kokevat tärkeänä oppia koko ajan uutta, joka voi olla tietysti joskus vaikea toteuttaa työssä koko ajan. On kuitenkin tärkeää, että kehittymisen mahdollisuuksista puhutaan ääneen. Yksi pahin nuorempien pelko on usein paikoilleen jämähtäminen ja juuri siksi tärkeä käydä keskustelua etenemismahdollisuuksista. Asioita pitää myös toistaa usein, koska tietoa on niin paljon. Esihenkilöiden työkalupakista on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa löytyä kyky kohdata ihmisiä ja siksi puhutaankin inhimillisyydestä tehokkuudesta, joka mahdollistaa pitkän aika välin tehokkuuden. Ihmistaidot ylipäätään olennaisia eli miten työtä hallitaan niin, että se ei ala tuomaan meistä huonoja piirteitä esiin. Vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja itsensä johtamisen tukeminen ovat esihenkilön tärkeitä tehtäviä. Teksti: Mirva Leppälä

Freelancerin arki, itselleen työskentely, on herättänyt kysymyksiä MarkkinointiKollektiivin yhteisössä. Tähän MarkkinointiRadion jaksoon lähdimme selvittämään vastauksia joihinkin itsensä työllistämiseen liittyviin kysymyksiin. Vieraaksi saapuu Mika Lindholm (Ukko.fi) jakamaan vinkkejä jokaiselle, joka pohtii voisiko osana omaa urapolkua olla freelancerin arki. Mikan vinkit sopivat myös jo freelancerina toimiville - jaksossa muistutetaan muun muassa tarkkuudesta sopimusten laatimisessa. Mika jakaa myös ajatuksia itsensä hinnoittelusta ja oman osaamisensa tuotteistamisesta. Eikä asioita kaunistella: jos tekee duunia itselleen, kannattaa tehdä asioita, joista nauttii. Etenkin alussa tehtävää on nimittäin paljon, Mika muistuttaa kuulijoita. Kiitos jakson mahdollistamisesta kumppanillemme DigiMaMalle!

Freelancerin arki, itselleen työskentely, on herättänyt kysymyksiä MarkkinointiKollektiivin yhteisössä. Tähän MarkkinointiRadion jaksoon lähdimme selvittämään vastauksia joihinkin itsensä työllistämiseen liittyviin kysymyksiin. Vieraaksi saapuu Mika Lindholm (Ukko.fi) jakamaan vinkkejä jokaiselle, joka pohtii voisiko osana omaa urapolkua olla freelancerin arki. Mikan vinkit sopivat myös jo freelancerina toimiville - jaksossa muistutetaan muun muassa tarkkuudesta sopimusten laatimisessa. Mika jakaa myös ajatuksia itsensä hinnoittelusta ja oman osaamisensa tuotteistamisesta. Eikä asioita kaunistella: jos tekee duunia itselleen, kannattaa tehdä asioita, joista nauttii. Etenkin alussa tehtävää on nimittäin paljon, Mika muistuttaa kuulijoita. Kiitos jakson mahdollistamisesta kumppanillemme DigiMaMalle!

Kommentoi | Twitter | Instagram–––- Rising Sun- Sean Connery weeaboona- Indiana Jones ja viimeinen ristiretki05:13 – Hampaankolossa: Patriootti Moriarty- Jakso 36, jossa puhuimme Patriootti Moriartysta- ANN:n This Week in Anime -keskustelu Patriootti Moriartysta- Manga Mavericks -podcastin jakso Patriootti Moriartysta10:23 – Kuulijakommentteja- ANN: Moriarty the Patriot Manga's 'The Final Problem' Arc Reaches Climax in 14th Volume- Jakso 35, jossa puhuimme A Silent Voicesta- Jakso 34, jossa puhuimme Silver Spoonista- Jakso 37, jossa puhuimme BL:stä ja yurista18:32 – Mangaka Izumi Matsumoto kuoli- ANN: Kimagure Orange Road's Creator Izumi Matsumoto Passes Away- Kimagure Orange Road- Superperhe 1, Superperhe 2 (kuva)- ANN: Traveling Whimsical Roads with Izumi Matsumoto- House of 1000 Manga: Kimagure Orange Road24:43 – Tokyo Babylon saa TV-animesovituksen- ANN: CLAMP's Tokyo Babylon Manga Gets TV Anime in 2021 by GoHands- Promovideo (YouTube)- Tokyo Babylon- GoHands-studion tuotokset näyttävät yleensä suunnilleen tältä (YouTube)- X, Tokyo Babylonin jatko-osa31:15 – Manga Plus -palvelun globaali suosio- ANN: Shueisha Editor Reveals Top Countries for Manga Plus Service- Manga Plus -palvelua eniten käyttävät maat:1: USA2: Thaimaa3: Indonesia4: Meksiko5: Filippiinit6: Espanja7: Malesia8: Brasilia9: Peru10: Saksa11: Italia12: Argentiina13: Chile14: Kolumbia15: Ranska16: Intia17: Kanada18: UK19: Vietnam20: Singapore- Jakso 32, jossa puhuimme Kodanshan ulkomaanoikeusosaston haastattelusta- Jakso 6, jossa puhuimme Spy x Familysta- Jakso 35, jossa puhuimme Kaiju No. 8:sta- Jakso 28, jossa puhuimme Ki-oon-kustantamon Ahmed Agnen haastattelusta- Miksei vieläkään ole olemassa mangan Crunchyrollia?38:31 – Tokyo Tarareba Girls: Aluksi- Tokyo Tarareba Girls- Princess Jellyfish- Tokyo Tarareba Girls Kodansha Comicsin nettisivuilla- Näytelty TV-sarja tehtiin vuonna 2017- TV-sarjan traileri (YouTube)- Ovatko päähenkilöt sinkkuja vielä nelikymppisinäkin, kun vuoden 2020 olympialaiset koittavat? (kuva)- Petterin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 4/2017 (kuva)42:28 – Tokyo Tarareba Girls: Esittely- Sarjassa näkyvät usein vuoden 1964 olympialaisista muistuttavat Gorinbashi-silta ja Villa Olympia -rakennus Harajukussa (Google Maps)- Päähenkilöt juovat nykyään Koyukin isän izakayassa hienojen paikkojen sijaan (kuva)- Kagitani ärsyyntyy päähenkilöiden kaakatukseen ja haukkuu heitä jossittelijanaisiksi (kuva)- Maksa ja turskanmaiti heräävät eroon lautasella ja alkavat jossitella myös (kuva)- Kyllä, tältä turskanmaiti näyttää48:20 – Tokyo Tarareba Girls: Onko Akiko Higashimura feministi?- Japanilaisten naisten kolme hetkeä mennä naimisiin (kuva)- Päähenkilöt olivat koko kaksikymppisyytensä sitä mieltä, että eivät VIELÄ halua naimisiin (kuva)- Kyllä sitä ennen pitkää alkaa kaduttaa, sanoo Higashimura jälkikirjoituksessa (kuva)- Vuonna 2015 Higashimura joutui valitusten vuoksi lopettamaan kesken sarjansa, jossa hän irvaili kotitöitä tekeville miehille - Jälkikirjoitusmangoissa Higashimura kuvaa, miten inspiraatio sarjaan syntyi hänen tuntemistaan jossittelijanaisista (kuva)- Jälkikirjoitusmangoissa Higashimura kuvaa, miten kamalan samastuttavana kaikki hänen kaverinsa sarjaa pitävät (kuva)- Bonusmangassa maksa ja maiti antavat ihmissuhdeneuvoja oikeisiin lukijakirjeisiin (kuva)- In Clothes Called Fat- Idän lumo: Lihavuus on jokaisen omaa syytä01:00:28 – Tokyo Tarareba Girls: Kagitani- Miehet eivät enää juokse auttamaan, kun kolmikymppiset naiset kompuroivat humalassa (kuva)- Rahan käyttäminen hienoihin lounaisiin on tuhlausta, sanoo Higashimura (kuva)01:10:35 – Tokyo Tarareba Girls: Yleisesti- Jakso 27, jossa puhuimme avioliiton roolista japanilaisessa yhteiskunnassa- Todella upeeta- The Full-Time Wife Escapist- Petterin arvostelu The Full-Time Wife Escapistista Anime-lehdessä 4/2017 (kuva)- Puhetta länsimaisista elokuvista ja TV-sarjoista (kuva)- Rinko miettii, että ei me sentään sellaisia olla kuin sinkkunaiset amerikkalaisissa sarjoissa (kuva)01:18:51 – Tokyo Tarareba Girls: Rinko- Rinkon tapaama leffabaaria pitävä jäbä Okuda pitää elokuvista, mutta on raskasta seuraa (kuva)- Rinkolle on viimeinen niitti se, että Okuda ei arvosta TV-sarjoja, mutta The Dark Night on mestariteos (kuva)01:24:18 – Tokyo Tarareba Girls: Kaori, Koyuki ja muut hahmot- Kaorin ex-poikaystävä saa Kaorin elättelemään toivoa siitä, että hänestä voisi ehkä tulla taas jotain muuta kuin toinen nainen (kuva)- …Mutta todellisuus on karu (kuva)- Koyuki aloittaa suhteen naimisissa olevan salarymanin kanssa (kuva)- …Ja myös rakastajattaren elämä on karua (kuva)- …Etenkin jos ahnehtii liikaa (kuva)- Rinkon avustaja Mami on sarjan ainoa henkilö, jolla on elämänhallinta kunnossa ja hommat hanskassa (kuva)01:35:15 – Tokyo Tarareba Girls: Spoileriosio (pokkarin 7 lopusta)- Hayasaka olisi täydellinen vaihtoehto kaiken aiemman koetun jälkeen (kuva)- …Mutta sarja on sitä mieltä, että tämä on ehdottomasti väärä ratkaisu (kuva)- Aggretsukon kakkoskausi01:48:15 – Tokyo Tarareba Girls Returns- Tokyo Tarareba Girls Returns- Tokyo Tarareba Girls: Season 201:50:42 – Tokyo Tarareba Girls: Yhteenveto01:52:33 – Lukujonossa: Riisiä tiskin alta- Riisiä tiskin alta- Jakso 5, jossa Petteri puhui kirjasta Melkein geisha - Jakso 16, jossa Petteri puhui kirjasta Japani pintaa syvemmältä- Aina tulee vähän pyöriteltyä silmiä, kun tämäntyylisissä kirjoissa yritetään sanoa jotain mangasta- Arvostelu Kirjavinkit.fi:ssä- Arvostelu Kirjojen keskellä -blogissa02:01:20 – Lukujonossa: BL Metamorphosis- BL Metamorphosis- Samat mielenkiinnonkohteet voivat yhdistää hyvinkin erilaisia ihmisiä (kuva)02:11:40 – Lopetus

Akiko Higashimuran Tokyo Tarareba Girls kertoo kolmesta 33-vuotiaasta uranaisesta, jotka kipuilevat miessuhteiden, avioitumispaineiden ja työongelmien puristuksissa. Ajankohtaisina aiheina puhumme Kimagure Orange Roadin tekijä Izumi Matsumoton kuolemasta, Tokyo Babylonin tulevasta uudesta animesovituksesta sekä Manga Plus -palvelun globaalista menestyksestä. Lukujonossa tutustumme Liisa Karvisen tietokirjaan Riisiä tiskin alta sekä varsin epätodennäköisestä ikäeroystävyydestä kertovaan sarjaan BL Metamorphosis. ––– Kommentoi | Twitter | Instagram ––– - Rising Sun - Sean Connery weeaboona - Indiana Jones ja viimeinen ristiretki 05:13 – HAMPAANKOLOSSA: PATRIOOTTI MORIARTY - Jakso 36, jossa puhuimme Patriootti Moriartysta - ANN:n This Week in Anime -keskustelu Patriootti Moriartysta - Manga Mavericks -podcastin jakso Patriootti Moriartysta 10:23 – KUULIJAKOMMENTTEJA - ANN: Moriarty the Patriot Manga's 'The Final Problem' Arc Reaches Climax in 14th Volume - Jakso 35, jossa puhuimme A Silent Voicesta - Jakso 34, jossa puhuimme Silver Spoonista - Jakso 37, jossa puhuimme BL:stä ja yurista 18:32 – MANGAKA IZUMI MATSUMOTO KUOLI - ANN: Kimagure Orange Road's Creator Izumi Matsumoto Passes Away - Kimagure Orange Road - Superperhe 1, Superperhe 2 (kuva) - ANN: Traveling Whimsical Roads with Izumi Matsumoto - House of 1000 Manga: Kimagure Orange Road 24:43 – TOKYO BABYLON SAA TV-ANIMESOVITUKSEN - ANN: CLAMP's Tokyo Babylon Manga Gets TV Anime in 2021 by GoHands - Promovideo (YouTube) - Tokyo Babylon - GoHands-studion tuotokset näyttävät yleensä suunnilleen tältä (YouTube) - X, Tokyo Babylonin jatko-osa 31:15 – MANGA PLUS -PALVELUN GLOBAALI SUOSIO - ANN: Shueisha Editor Reveals Top Countries for Manga Plus Service - Manga Plus -palvelua eniten käyttävät maat: USA Thaimaa Indonesia Meksiko Filippiinit Espanja Malesia Brasilia Peru Saksa Italia Argentiina Chile Kolumbia Ranska Intia Kanada UK Vietnam Singapore - Jakso 32, jossa puhuimme Kodanshan ulkomaanoikeusosaston haastattelusta - Jakso 6, jossa puhuimme Spy x Familysta - Jakso 35, jossa puhuimme Kaiju No. 8:sta - Jakso 28, jossa puhuimme Ki-oon-kustantamon Ahmed Agnen haastattelusta - Miksei vieläkään ole olemassa mangan Crunchyrollia? 38:31 – TOKYO TARAREBA GIRLS: ALUKSI - Tokyo Tarareba Girls - Princess Jellyfish - Tokyo Tarareba Girls Kodansha Comicsin nettisivuilla - Näytelty TV-sarja tehtiin vuonna 2017 - TV-sarjan traileri (YouTube) - Ovatko päähenkilöt sinkkuja vielä nelikymppisinäkin, kun vuoden 2020 olympialaiset koittavat? (kuva) - Petterin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 4/2017 (kuva) 42:28 – TOKYO TARAREBA GIRLS: ESITTELY - Sarjassa näkyvät usein vuoden 1964 olympialaisista muistuttavat Gorinbashi-silta ja Villa Olympia -rakennus Harajukussa (Google Maps) - Päähenkilöt juovat nykyään Koyukin isän izakayassa hienojen paikkojen sijaan (kuva) - Kagitani ärsyyntyy päähenkilöiden kaakatukseen ja haukkuu heitä jossittelijanaisiksi (kuva) - Maksa ja turskanmaiti heräävät eroon lautasella ja alkavat jossitella myös (kuva) - Kyllä, tältä turskanmaiti näyttää 48:20 – TOKYO TARAREBA GIRLS: ONKO AKIKO HIGASHIMURA FEMINISTI? - Japanilaisten naisten kolme hetkeä mennä naimisiin (kuva) - Päähenkilöt olivat koko kaksikymppisyytensä sitä mieltä, että eivät VIELÄ halua naimisiin (kuva) - Kyllä sitä ennen pitkää alkaa kaduttaa, sanoo Higashimura jälkikirjoituksessa (kuva) - Vuonna 2015 Higashimura joutui valitusten vuoksi lopettamaan kesken sarjansa, jossa hän irvaili kotitöitä tekeville miehille - Jälkikirjoitusmangoissa Higashimura kuvaa, miten inspiraatio sarjaan syntyi hänen tuntemistaan jossittelijanaisista (kuva) - Jälkikirjoitusmangoissa Higashimura kuvaa, miten kamalan samastuttavana kaikki hänen kaverinsa sarjaa pitävät (kuva) - Bonusmangassa maksa ja maiti antavat ihmissuhdeneuvoja oikeisiin lukijakirjeisiin (kuva) - In Clothes Called Fat - Idän lumo: Lihavuus on jokaisen omaa syytä 01:00:28 – TOKYO TARAREBA GIRLS: KAGITANI - Miehet eivät enää juokse auttamaan, kun kolmikymppiset naiset kompuroivat humalassa (kuva) - Rahan käyttäminen hienoihin lounaisiin on tuhlausta, sanoo Higashimura (kuva) 01:10:35 – TOKYO TARAREBA GIRLS: YLEISESTI - Jakso 27, jossa puhuimme avioliiton roolista japanilaisessa yhteiskunnassa - Todella upeeta - The Full-Time Wife Escapist - Petterin arvostelu The Full-Time Wife Escapistista Anime-lehdessä 4/2017 (kuva) - Puhetta länsimaisista elokuvista ja TV-sarjoista (kuva) - Rinko miettii, että ei me sentään sellaisia olla kuin sinkkunaiset amerikkalaisissa sarjoissa (kuva) 01:18:51 – TOKYO TARAREBA GIRLS: RINKO - Rinkon tapaama leffabaaria pitävä jäbä Okuda pitää elokuvista, mutta on raskasta seuraa (kuva) - Rinkolle on viimeinen niitti se, että Okuda ei arvosta TV-sarjoja, mutta The Dark Night on mestariteos (kuva) 01:24:18 – TOKYO TARAREBA GIRLS: KAORI, KOYUKI JA MUUT HAHMOT - Kaorin ex-poikaystävä saa Kaorin elättelemään toivoa siitä, että hänestä voisi ehkä tulla taas jotain muuta kuin toinen nainen (kuva) - …Mutta todellisuus on karu (kuva) - Koyuki aloittaa suhteen naimisissa olevan salarymanin kanssa (kuva) - …Ja myös rakastajattaren elämä on karua (kuva) - …Etenkin jos ahnehtii liikaa (kuva) - Rinkon avustaja Mami on sarjan ainoa henkilö, jolla on elämänhallinta kunnossa ja hommat hanskassa (kuva) 01:35:15 – TOKYO TARAREBA GIRLS: SPOILERIOSIO (POKKARIN 7 LOPUSTA) - Hayasaka olisi täydellinen vaihtoehto kaiken aiemman koetun jälkeen (kuva) - …Mutta sarja on sitä mieltä, että tämä on ehdottomasti väärä ratkaisu (kuva) - Aggretsukon kakkoskausi 01:48:15 – TOKYO TARAREBA GIRLS RETURNS - Tokyo Tarareba Girls Returns - Tokyo Tarareba Girls: Season 2 01:50:42 – TOKYO TARAREBA GIRLS: YHTEENVETO 01:52:33 – LUKUJONOSSA: RIISIÄ TISKIN ALTA - Riisiä tiskin alta - Jakso 5, jossa Petteri puhui kirjasta Melkein geisha - Jakso 16, jossa Petteri puhui kirjasta Japani pintaa syvemmältä - Aina tulee vähän pyöriteltyä silmiä, kun tämäntyylisissä kirjoissa yritetään sanoa jotain mangasta - Arvostelu Kirjavinkit.fi:ssä - Arvostelu Kirjojen keskellä -blogissa 02:01:20 – LUKUJONOSSA: BL METAMORPHOSIS - BL Metamorphosis - Samat mielenkiinnonkohteet voivat yhdistää hyvinkin erilaisia ihmisiä (kuva) 02:11:40 – LOPETUS

Kristityksi kääntyneen hindun katsotaan Nepalissa hylänneen esivanhempiensa uskon. Siksi häneen kohdistuu kovempaa painetta kuin muihin kristittyihin. Etenkin protestanttisiin seurakuntiin liittyviä käännynnäisiä painostavat niin perhe, ystävät, lähiyhteisö kuin paikalliset viranomaisetkin. Katoliset tai ulkomaalaisten muodostamat seurakunnat kohtaavat ongelmia vähemmän. Radikaalin hindulaisuuden edustajat käyttävät aika ajoin hyväkseen Nepalin poliittisesti epävakaata tilannetta hyökkäämällä kristittyjä vastaan. Yleensä heitä ei rangaista tästä. https://opendoors.fi/nepal/

Historiallisena pidetty YK:n naistenoikeuksien kokous oli Pekingissä 25 vuotta sitten. Tasa-arvo on edennyt, mutta samalla sitä haastaa kansainvälinen konservatiivisten maiden blokki. Etenkin seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen törmää usein vastarintaan. Ohjelman toimittavat Ulriikka Myöhänen, Jenna Vehviläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni:Pekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

  Tänään jatketaan podcastin sarjaa “Ilmaisen näkyvyyden 4 ässää” toisella jaksolla. Viimeksi sarja alkoi introjaksolla. Näitä jaksoja voit ihan hyvin kuunnella yksittäisinäkin, et mitenkään putoa kärryiltä vaikket kuuntelisi näitä kronologisesti.   Kuuntele jakso tästä:   Jos et halua kuunnella, voit lukea tästä sisällön:   Tänään on aiheena sisältömarkkinointi, joka oli näistä neljästä ässästä ensimmäinen. Seuraavat ässät olivat somemarkkinointi, seo eli hakukoneoptimointi ja sähköpostimarkkinointi. Nämä kolme seuraavaa jaksoa tulevat olemaan siis siitä, miten eri kanavissa: sosiaalisessa mediassa, Googlessa ja sähköpostissa, saa ilmaista näkyvyyttä. Sisältömarkkinointi ei ole uusi keksintö. Sitä on tehty jo kauan esimerkiksi aikakauslehdissä. Niissä mainostaja voi julkaista informatiivisen ja hyödyllisen sisältöartikkelin, kuitenkin sillä twistillä, että sen kautta promotaan markkinoijan tuotetta. Tai ajatusta sen takana. Ja asiakaslehdet, esimerkiksi pankkien ja vakuutusyhtiöiden lehdet, joissa esitellään rahansäästövinkkejä tai kodin turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Ja siis vanhin tällainen lehti on perustettu jo vuonna 1895. Siis 125 vuotta sitten! Nämä ovat ihan perusesimerkkejä siitä, mitä sisältömarkkinointi perinteisimmillään on. Verkossa sisältömarkkinointi on ollut The-juttu reilusti yli kymmenen vuotta. Verkossa sisältömarkkinoinnin sydän on blogi. Mutta se miten blogi toteutetaan, voi saada erilaisia muotoja. Se voi olla video, podcast tai sitten vain tekstimuodossa. Koska blogeja on jo niin paljon, moni varmasti miettii, kannattaako sellaista enää tehdä. No jos vertaat sitä vaikka somekanaviin, kotisivuihin tai näyteikkunoihin, niin varmasti voit olla kanssani samaa mieltä, että sellainen kannattaa jokaisella yrityksellä olla. Mutta. Iso mutta. Älä tee siitä samanlaista kuin jollain toisella on. Se, mitä kirjoitat blogiisi on ratkaisevaa. Se kenelle kohdistat blogisi, on ratkaisevaa. Kukaan ei jaksa lukea blogia, jos sen aihe ei suoraan puhuttele häntä. Voin sanoa itsekin näin monesta blogista. Kyse ei ole pelkästään aiheesta, vaan jos kirjoitustyyli ei miellytä, kirjoittajan persoona ei miellytä, tai sitten tiedon taso, jolla blogissa kirjoitetaan, on liian kevyt. Toisin sanoen, jos se ei anna minulle mitään uutta ja toistaa jo vanhaa tiedossa olevaa asiaa, se ei yksinkertaisesti kiinnosta. Näin voin sanoa monesta aikakauslehtiartikkelista. Ne ovat liian pintaraapaisuja ja kohdistettu liian laajalle yleisölle. Ja persoonaan liittyen, jos blogissa ei olla mitään mieltä, ei kerrota kokemuksista, tai kirjoittaja ei tuo millään tavalla itseään esiin, jää mielikuva blogista oikeastaan liian laimeaksi. Hajuttomaksi. Mauttomaksi. Kaipaan siis sisältöihin sitä, että ne on kirjoitettu juuri minulle, minun elämäntilanteessa olevalle ihmiselle, tosi tarkasti kohdistettuna. Minulle pitää tulla fiilis, että tämä kirjoittaja lukee ajatuksiani. Ja se on se taso, jolla sisältömarkkinoinnissa pitäisi ajatella. Ei se, että tuotetaan vaan jotain kaikkia miellyttävää sisältöä, vaan että pistetään oma itse likoon sisältöön. Otetaan kantaa rohkeasti tai tuodaan omia elämänkokemuksia esiin. No elämänkokemuksista puheenollen, kun itse perustin ensimmäisen blogini yrityksen sivuille, tein juuri tämän virheen. Eli en kohdistanut, vaan puhuin markkinoinnista yleisellä tasolla vähän kaikille. Toki minulla oli mielipiteitä, mutta en ollut rajannut blogin lukijakuntaa millään tavalla. “Kaikki jotka tarvitsevat mainospalveluita” oli rajaukseni. Välillä kirjoitin yrittäjille, välillä vähän isommille yrityksille. Se oli selkeä virhe, eikä blogi siitä syystä, tai ehkä syitä oli muitakin, mutta blogi ei siis lähtenyt käyntiin. Eli en saanut sillä paljonkaan ilmaista näkyvyyttä Kun taas seuraava blogi, Mamaonbis-blogi, jonka perustisn 2013 oli tarkasti kohdistettu yrittäjä-äideille, jollainen itsekin olin. Eli pienten lasten äiti, joka samalla kun hoitaa lapsia, haluaa tehdä intohimotyötään, toteuttaa ideoitaan, saada asioita aikaan. Mamaonbis-blogi lähtikin hyvin käyntiin. Moni lukija kertoi, että vaikka hänellä ei normaalisti ole aikaa lukea blogeja, mutta mamaonbis-blogin hän lukevat, koska se on kohdistettu JUURI hänelle. Ja se on nyt sisältömarkkinoinnin ydin. Se, että kohdistat sisällön juuri hänelle. Kuka hän sitten on? Ja mistä asioista hän janoaa tietoa, koskien sinun palveluitasi? Ne ovat asioita, joita kannattaa miettiä. Mutta jatketaan tästä. Eli sisältömarkkinoinnin sydän on blogi, tai vlogi tai podcast. Kaikki kuitenkin kannattaa muuten tosiaan julkaista myös tekstimuodossa, koska google hakee tekstejä verkosta. Puhutaan tästä hakukoneoptimoinnista lisää osassa 24. Mutta sisältömarkkinointia teet myös muissa kanavissa. Somessa ja sähköpostissa. Sisältömarkkinoinnin tehtävä on tuoda esiin sinun osaamisesi. Se mitä mieltä olet asioista ja minkälaisia kokemuksia sinulla siitä on. Ja kun teet sisältömarkkinointia, eli jaat hyödyllistä tietoa ihmisille omasta asiantuntemuksestasi, autat ihmisiä ratkaisemaan ongelmiaan ja pääsemään tavoitteisiinsa, niin samalla annat omasta osaamisestasi maistiaisia. Se on vähän niinkuin jos olet katsonut ravintolakehittäjien tositeeveetä, niin uutta konseptia lähdetään markkinoimaan jakamalla paikallisille maistiaisia kadulle. Siis seisomaan kadulle tarjottimien ja pienten makupalojen kanssa. Ja kutsutaan syömään ravintolaan. No tää sama on mitä itse teet. Sun ravintola on sun palvelut, sali, valmennuspaikka, konsultointi-skype, verkkokurssi, mitä palveluita sitten myytkin. Niistä jaat pieniä makupaloja blogissa, somessa, sähköpostitse ja vaikka ilmaisissa videokoulutuksissa. Liidimagneeteissa, jos se terminä on tuttu sinulle. En sitä nyt lähde tarkemmin avaamaan, puhun siitä sitten tämän sarjan viidennessä osassa eli podcastin jaksossa 25 kun puhutaan sähköpostimarkkinoinnista. Mutta sisältömarkkinoinnin tavoitteena on saada siis kohderyhmän jäsen kokeilemaan palveluasi. Muistan, kun myin markkinointipalveluita, ja törmäsin usein ihmisiin, jotka kokivat, että bloggaaminen on jotain kivaa ja hauskaa jota voi tehdä jos aikaa on. Mutta sitähän ei koskaan ollut, koska piti niitä oikeitakin töitä tehdä. Ja sitten mietittiin, miten löydettäisiin verkosta uusia asiakkaita. Sisältömarkkinointi on varmasti yksi haastavimmista asioista joillekin perinteistä markkinointia opiskelleille sisäistää. Siis itsekin olen juuri perinteistä markkinointia opiskellut, ja vasta vuonna 2013 tajusin oikeastaan tarkemmin, mitä se on. Minkälaisen ajatusmallin muutoksen se vaatii. Muutos siis siitä ajatuksesta, että markkinointi olisi niinsanottua push-markkinointia, jossa vaan tykitetään mainostoistoja jokaiseen kanavaan, tavoitellaan massoja ja lasketaan rahoja. Sisältömarkkinoinnissa pitää lähteä liikkeelle ihan toisesta asenteesta. Etenkin kun tavoitellaan ilmaista näkyvyyttä. Sisältömarkkinoinnissa tavoite on auttaa ihmisiä, tarjota pyyteettömästi apuaan, mutta juuri tuossa maistiaismielessä, kuten aiemmin kerroin. Se mielen muutos on myös se, että ei voi odottaa, että jokainen ilmaisen maistiaisen ottanut heti tilaisi maksullisen palvelun. Se ei välttämättä tapahdu heti. Mutta kun tuo ihminen oikeasti ja todella tarvitsee apuasi, hän tietää kehen olla yhteydessä. Sisältömarkkinoinnin avulla pysyt hänen mielessään ja nostat omaa brändiäsi osaajana jatkuvasti. Ja miten sisältömarkkinoinnin avulla siis saa ilmaista näkyvyyttä? Kun sä teet sitä blogissa, somessa ja sähköpostissa, saat samalla liikennettä kotisivuillesi, kun siis blogi on kotisivuillasi. Ja kun optimoit artikkelit, saat niitä näkyviin myös googlessa. Sisältömarkkinointi on se avain, jonka kautta saat ilmaista näkyvyyttä eri kanavissa. Sen kautta saat syyn lähestyä sähköpostilla yleisöäsi ja sen kautta saat puheenaiheita someen. No nyt kun sisältömarkkinointi on ollut jo yli 10 vuotta The-juttu verkossa, niin muutoksiahan väistämättä tulee. Kun informaatiotulva kasvaa, blogeja putkahtaa kuin sieniä sateella, ja kiinnostavaa sisältöä on aivan liikaa, niin ihmisille tulee ähky. Olet varmasti itsekin aika ähkyssä tästä digimarkkinointisisällöstä. Silloin erityisesti täytyy kohdistaa sisältö entistä tarkemmin ja täytyy miettiä vielä tarkemmin, mikä on se ydin siinä sisällössä, siinä koko yrityksen sisältökonseptin kokonaisuudessa, jota tuottaa verkkoon. Mikä on sun missio yrittäjänä, mitä on sun arvot, miten voisit tuoda enemmän tarinoita itsestäsi esiin? Kun sisällön määrä verkossa kasvaa, niin yhä suurempi merkitys on nyt ja jatkossa sillä, kuka sitä sisältöä tuottaa. Kuka sinä olet? Miksi teet sitä mitä teet? Ja miten voisit sitouttaa oman lukijakuntasi, sun oman yleisön, ne sun kaikista ihanimmat potentiaalisimmat unelma-asiakkaat!? Sulle on varmasti tuttu sanonta se, että ihmiset eivät muista mitä sanoit vaan he muistavat, miltä sait heidät tuntemaan. Siksi mun seinällä lukee isoin kirjaimin “Inspire someone today”, koska se on se sisältömarkkinoinnin juttu. Saada aikaan innostusta, inspiraatiota, motivaatiota, tehdä jotain mikä parantaa omaa elämää. Saa aikaan positiivisia tunteita ja positiivista muutosta. Se juttu miksi mä olen yrittäjänä ei ole se, että saisin mun palveluita myytyä. Vaan se, että pystyn auttamaan yrittäjiä selviytymään kaikesta markkinointijargonista ja yrittäjyyskoulutuksista voittajina. Että yrittäjät näkisivät, mikä on se punainen lanka. Haluan oikeasti ammentaa mun 20 vuoden kokemuksesta markkinoinnissa ja mainonnassa, että yrittäjät, joiden ammattitaito on jossain muualla ihan yhtä hyvä kun mulla markkinoinnissa, näkisivät, että mikä on se juttu miten markkinointia voi tehdä sydämellä, jalat maassa, maksamatta järjettömiä summia sen tekemisestä ja ehkä ihan turhasta työstä, jos oma strategia ei ole ihan selvillä. Mun pointti on siis se, että sisältömarkkinointi ei ole jotain ylimääräistä, jotain turhaa tai jopa jo vanhanaikaista joka ei johtaisi myyntiin, koska sen avulla sä pystyt moninkertaistamaan sun myynnin, kunhan tiedät, mitä teet. Ja sun pitää löytää se oma tapasi tehdä sitä. Eli ei kangistuta tässäkään vanhoihin kaavoihin, vaan otetaan maalaisjärki käyttöön. Mistä sun asiakkaat oikeasti haluaa sulta kuulla? Ne ei varmasti halua kuulla sitä samaa mitä muilta, joten mitä uutta ainutlaatuista sulla olisi annettavana. Ja älä säikähdä, ei sun tarvitse mitään huikeita suorituksia tän eteen tehdä. Kyse on siitä, että pistät itsesi, sydämesi, likoon sisältömarkkinoinnissa. Toimit rohkeasti ja itsevarmasti. Luotat sun omaan osaamiseen ja sun mielipiteisiin. Ihmiset haluaa oikeasti kuulla sun näkemyksen, ei niitä perusjuttuja, vaan sen mitä mieltä SÄ ITSE olet asiasta, peilaten sun kokemukseen ja osaamiseen. Ja tietysti arvoihin. Mikä on se sinun ainutlaatuinen kokonaisuutesi, joka koostuu eri koulutuksista, kokemuksista, mielipiteistä, arvoista, ja missiosta. Sinä olet ainutlaatuinen, sinua ei ole toista, olit millainen hyvänsä, olet upea, mahtava, loistava, persoonallinen, sinun pitää vaan uskoa itseesi ja siihen, että sinusta tykätään just sellaisena kuin olet. Näistä asioista puhun muuten enemmän vielä Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaarissa 17.9. klo 12.30 johon voit ilmaiseksi ilmoittautua tästä >> Ja sisältömarkkinoinnista olen puhunut aiemminkin podcastissa. Käy kuuntelemassa ainakin nää kaksi jaksoa, eli jakso 10 Älä tyrkytä mulle ja jakso 15 tee markkinointia omalla tyylilläsi, älä niinkuin käsketään. Mutta iso kiitos, että kuuntelit (luit) tämän jakson. Tästä jatketaan seuraavalla kerralla siitä miten sosiaalisessa mediassa saa ilmaista näkyvyyttä. 

Oikeanlaista sparrausta oikealla tasolla. Toisessa jaksossa lähdetään syventymään kokonaishyvinvoinnista työn rooliin. Kuinka esimerkiksi työnhakemisessa voi kiinnittää huomiota siihen, että tuleva työpaikka tuottaa hyvinvointia. Tähän liittyy periaatteellisella tasolla vahvasti myös se, että työhaastattelu terminä tulisi muuttaa. Kyse on loppupeleissä molemminpuolisen sopivuuden löytymisestä, eli kaksisuuntaisesta keskustelusta. Miten nämä kaksi osapuolta sopivat yhteen. Yksi oleellinen tekijä omassa hyvinvoinnissa, ja ylipäätään itselle tärkeissä aiheissa on se, että asioista pitää pystyä keskustelemaan oikealla tasolla. Käytännössä tämä meinaa sitä, että aiheesta pitää puhua sellaisen ihmisen kanssa jolla on asiasta omaa kokemusta tai asiantuntemusta. Silloin se keskustelu oikeasti pureutuu tarpeeksi syvälle ja antaa vastinpintaa omille ajatuksille. Mikäli tämmöinen keskustelukumppani puuttuu, niin se vilpitön tuki ”väärällä” tasolla saattaa turhauttaa tai tuntua jopa negatiiviselta. Kokea itsensä väärinymmärretyksi tai vähätellyksi. Perheet ja läheiset ovat yleisesti tärkeä voimavara kaikkeen. Vähättelemättä yhtään heidän tuen merkitystään, läheiset eivät kuitenkaan aina ole parhaita mahdollisia keskustelukumppaneita itselle tärkeisiin asioihin ja valintoihin. Etenkin jos heillä ei ole sitä omakohtaista kokemusta tai asiaan liittyvää osaamista. Näkökanta voi, hyvin luonnollisestikin, sumentua, eli katsotaan sitä tilannetta liikaa omasta näkökulmasta ja vaikutuksesta itseen. Hyvä ja ymmärtävä keskustelukumppani on kullan arvoinen. Sillä voi olla iso merkitys siihen miten seuraava matka omassa elämässä alkaa.

Kevään 2020 olemme eläneet korona-aikaa, joka on ollut meille itse kullekin hyvin erikoista aikaa. Etenkin voisin väittää, että heille, jotka ovat kuuluneet ikäryhmään 70+. Onko yli terveiden ja hyväkuntoisten seitsenkymppisten ohjeistuksen mukainen etäännyttäminen koko yhteiskunnasta ollut oikea vai totaalisen väärä ratkaisu ja minkälaisia vaikutuksia asialla kenties on ollut ja tulee tulevaisuudessa olemaan. Keskustelemassa Keskustan perhevapaalla oleva kansanedustaja Annika Saarikko ja Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Tervetuloa siis kuulolle, keskustelua luotsaa Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä KTM, projektipäällikkö Hanna Hauvalan kanssa johtamisesta pelialalla. Hanna toimii projektipäällikkönä Sustainable Digi&Game Ecosystem – hankkeessa: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/sustainable-digigame-ecosystem/etusivu/ Peliala on hyvin intohimokärjellä menevää ja siellä johdetaankin nimenomaan intohimoa. Keski-ikä on varsin matala. Sen lisäksi pelien tekijät ovat hyvin luovia ja monen harrastuksenakin on pelaaminen, joten työn tekeminen on hyvin kokonaisvaltaista. Lisäksi uuden jatkuva oppiminen on aivan välttämättömyys. Pelialan vetovoima on kova ja sillä alalla myös pysytään ja se onkin hyvin vahvasti yhteisöllinen ala. Itsensä johtaminen on yksi tärkeä keino varmistaa, ettei intohimoisesti työhönsä suhtautuva uuvu. Pelien kehittäminen tapahtuu tiimeissä, joten myös tiimeissä seurataan jaksamista. Tiimit ovatkin pelialalla todella tärkeitä ja yhteisöllisyys tulee esille myös sitä myöten. Peliala on vahvasti teknologia ja IT-painotteista, mutta ennen kaikkea se on ihmisala. Jokainen tekee osansa peliin, jolloin tiimityön on toimittava. Deadlinet ovat usein todella tiukkoja, joten päämäärän on oltava hyvin selkeä. Jokaisella on oma osaamisensa ja roolinsa. Alalta löytyy pelikoodareiden lisäksi monia muita ammattilaisia, mm. graafisen ja musiikkialan ammattilaisia sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, sillä peliala on ammattimaista liiketoimintaa. Tarvitaan siis monenlaista erityisosaamista. Kaikkien osaaminen ja panos on merkittävää, jolloin vuoropuhelu on todella tärkeää. Pelialojen yritykset ovat hyvin monimuotoisia ja työntekijät ovat monista eri kulttuuritaustoista. Peliala toimiikin hyvänä tiimityön simulaationa. Pelialalla yleisesti projekteissa on projektin vetäjä, joka kuitenkin usein voi myös olla varsinainen pelin operatiivinen tekijä. Palautetta tulee pelialalla päivittäin tiimin sisällä hyvinkin aktiivisesti. Palautetta saadaan lisäksi JAMKin opetusoloissa opetushenkilökunnalta kuin myös pelialan yrityksiltä, jotka toimivat samoissa tiloissa Digi & Game Centerissä. Pelialalla yleisesti palautetta saadaan kuitenkin myös pelaajilta. Onkin sanottu, että loppukäyttäjä ja pelinkehittäjä pelialalla ovat lähempänä toisiaan kuin missään muualla. Peliä myös aktiivisesti kehitetään yhdessä pelaajien kanssa. Palautetta tulee siis monesta eri suunnista, eri näkökulmista ja tiheällä rytmillä. Toki tulee myös kriittistä palautetta, koska kaikkia ideoita ei voi toteuttaa. Kriittisen palautteen vastaanottaminen onkin tärkeää opetella ja harjoitellakin. Pelialalta voi siirtää ja hyödyntää elementtejä johtamiseen myös muualle. Etenkin seuraavien osalta pelialalla on varmasti annettavaa: tavoitteiden asettaminen, työn haastavuus ja merkityksellisyys, roolitus, palaute ja palkitseminen. Teksti: Mirva Leppälä

  Tässä jaksossa annan viisi käytännön vinkkiä siihen, mitä voit juuri nyt, tänään, tältä istumalta, tehdä oman brändisi asiantuntijana eteen. Iso juttu brändäyksessä on ylittää se oma perfektionistikynnys. Tulla esiin juuri sellaisena kuin olet. Kun sen kynnyksen kerran ylittää, seuraava kerta on jo paljon helpompi.     Tilaa maksuton Brändää osaamisesi -workshop tästä >> Jos et halua kuunnella podcast-jaksoa, lue se tästä: Nyt kun moni meistä tekee töitä siellä keittiön pöydän ääressä, kotisohvalla tai jopa sängyssä. Lapset hyppäävät vähän väliä vieressä ja ehkä päivän aikana ei muista pukeutua saati meikata. Miten ihmeessä tällaisessa tilanteessa, arjen keskellä voisi ajatella brändiä? No itse asiassa tämä on täydellinen tilanne ajatella sitä. Koska juuri nyt meillä kaikilla elämä on muuttunut. Juuri nyt on enemmän kuin koskaan ymmärrystä inhimillisyydelle, luonnollisuudelle ja sille että nyt palataan vähän juurillemme. Brändäyksessä kyse on siitä, että saat ihmiset tutustumaan sinuun, että tulet esiin aitona omana itsenäsi verkossa. Tiedän että monella kuva brändäyksestä on luoda jotain tiettyä mielikuvaa, joka ei välttämättä ole se ihan aito totuus. Mutta älä sinä tee sitä. Brändäyksessä olennaista on auttaa ihmisiä tutustumaan sinuun ja antamaan maistiaisia siitä sun ydinosaamisesta. No nyt kun verkossa kilpailu jatkuvasti kasvaa, aktiivisuus on se mikä ratkaisee. Eli mitä voisit nyt siis heti, saman tien, tehdä oman brändisi eteen? 1. Yksi iso juttu brändäämisessä on kuvamaailma. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja kuvan kautta sinuun pääsee tutustumaan paremmin. Mutta mistä nyt saisi kuvia? Etenkin jos korona-aikana et pääse kuvauksiin tai et halua ottaa kuvia kotona. No se mitä voit nyt tehdä, on lähteä vaikka lapsen tai puolison kanssa kävelylle ja pyydä häntä ottamaan sinusta kännykkäkuvia metsässä, penkillä, minkälaista ympäristöä teillä sitten onkin. Ota kuvissa kasvojesi ympäriltä pois huivit hatut ja lasit, jotta silmäsi ja kasvosi näkyvät. Suosittelen laittamaan meikkiä ennen kävelylle lähtemistä. Valokuvissa sitä kannattaa olla vähän normaalia enemmän. Ellet sitten halua mennä ihan au naturel -linjalla, mikä myös on ihan ok. Sinun ei tarvitse katsoa kameraan, mutta pyydä apulaistasi vaikka näpsimään useita kuvia, ja liiku hitaasti niin saat erilaisia ilmeitä. Kuvia voit käyttää missä vain somekanavassa. Ja okei nämä eivät todellakaan korvaa ammattilaisen ottamia kuvia, mutta myös tällaisia kuvia voi käyttää sosiaalisessa mediassa. Ja se mikä näissä on se juttu, on se että nämä eivät ole selfieitä. Kun teet kuvassa jotain etkä vain poseeraa, niin kuvaankin liittyy jokin tarina. 2. Ota videoita kotona. Teippaa vaikka puhelimesi ikkunaan (näin pääset hyötymään luonnon valosta) ja katso että taustalla ei ole ihan hirveä sotku. Muutaman minuutin videon voi tehdä vaikka päällään seisten, siis kuvainnollisesti. Asiantuntijana keksit varmasti, mitä voisit sanoa. Älä lähde tekemään täydellistä videota, vaan kuvittele että lähetät videon asiakkaallesi, jolle haluat antaa tsemppiä, sparrata häntä ja jakaa jonkin käytännön vinkin. Tai vastaa johonkin useimmin sinulta kysyttyyn kysymykseen. Tärkeintä on, että persoonallisuutesi pääsee esiin ja että vinkkisi on hyödyllinen katsojalle. Mieti tätä nykytilannetta, missä ihmiset juuri nyt ovat, miten voisit omalla osaamisellasi auttaa juuri nyt? Ja jos haluat viedä tätä ajatusta pidemmälle, mieti missä somekanavassa voisit esiintyä videolla säännöllisesti. Jos otat kerralla vaikka 4 parin minuutin videota, sinulla on noin kuukaudeksi videoita julkaistavaksi, jos julkaiset niitä kerran viikossa somekanavallasi. No tiedän, että videoinnin aloittaminen ei ole helppoa. Itse kärsin aivan kamalasta kamerakammosta kun vuonna 2014 aloitin videoiden tekemisen. Nyt olen päässyt kammosta ja pystyn olemaan oma itseni videoilla. Mutta videot ovat huikean hyvä keino brändätä itseään, sillä videoissa saat parhaiten esiin oman intohimosi siihen mitä teet, ihmiset näkevät minkälainen olet ihmisenä, sinun persoonallisuutesi ja olemuksesi. Ja kun saat itsesi esiin, sinulta katoaa kilpailijat. Kyllä, tää kuulostaa rajulta väitteeltä, mutta se on totta. Kun ihmiset tutustuvat sinuun, aitona omana itsenäsi, kun he luovat yhteyden sinuun, kasvaa myös luottamus. Ja sinusta itsestäsi tulee se väline, jolla erotut kilpailussa. Kukaan ei nimittäin voi olla sinä. Vaikka sinulla olisi satoja kilpailijoita, kukaan heistä ei voi olla sinä. Ja väitän, että ne jotka uskaltavat tulla esiin videoilla, uskaltavat tulla esiin, voittavat. Mitä paremmin ihmiset voivat palvelun myyjään luottaa, sitä varmemmin he häneltä ostavat. Ja luottamus syntyy tutustumisen kautta. Joten vakavasti mieti sitä, tai siis heh, älä vakavasti, vaan mieti sitä aktiivisesti, että toisit itsesi videoilla esiin. 3. Erityisesti jos sinulla on lapsia, piiloudu hetkeksi vessaan kännykän kanssa kirjoittamaan someen julkaisua. Vastaa kysymykseen “mitä teit kymmenen vuotta sitten tähän aikaan, ja miten se on muokannut sinusta sellaisen kuin nyt olet?” Kirjoita pieni tarina itsestäsi esimerkiksi LinkedIniin. Jos teet tämän, tägää minut vaikka kommenttiin, olisi kiva lukea tarinasi! Käytä julkaisussa jotain niistä kuvista, jonka lapsesi sinusta otti. Usko vain, ihmisiä kiinnostaa tarinat. Tarina voi olla onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Negatiivisesta tai positiivisesta elämänkokemuksesta. Tuo tarinassasi lukija pimeydestä valoon, jätä hänelle hyvä fiilis. Mitä opit kokemuksestasi? Mitä merkitystä tällä voisi olla omalle kohderyhmällesi? 4.  Onko sinua haastateltu viimeisen vuoden aikana johonkin podcastiin tai lehteen? Esiinnytkö jollain videolla somessa? Youtubessa esimerkiksi? Mistä sinut voi löytää verkossa? Linkitä johonkin haastatteluusi ja kerro siitä jotain. Mitä ajatuksia itselläsi on haastattelusta? Mitä kerrot haastattelussa? Miksi se kannattaisi katsoa tai kuunnella? 5.  No sitten viidentenä: palvelusi. Mitä voisit niistä juuri nyt puhua? Oletko saanut palautetta asiakkaaltasi? Voisitko pyytää palautetta? Mitä jos lähettäisit nyt heti kysymyksen asiakkaillesi, suosittelisiko hän sinun palveluitasi? Tai mikä hänen kokemuksensa on, mitä hyötyä hän on saanut palveluistasi? Se, mitä palveluita tarjoat ja kenelle, miten olet paketoinut palvelusi, luo mielikuvaa sinusta osaajana. Mikä on se ydinjuttu, missä intohimosi on? Mitä haluat yrittäjänä tehdä nyt ja tulevaisuudessa? Minkälaisena osaajana haluat tulla tunnetuksi? Miten haluat että sinua suositellaan eteenpäin? Mikä on se asia missä autat ihmisiä, ja minkälaisia ihmisiä? Mitä ytimekkäämmin saat kerrottua palveluistasi, ilman rönsyilyä, sen parempi. Sen vahvempi brändistäsi kasvaa. Eli mitä selkeämmin ihmiset ymmärtävät sen, mitä teet, sen parempi. Jos teet monenlaista monenlaisille kohderyhmille, sen sekavampi mielikuva osaamisestasi syntyy. Kaikkea kaikille ei koskaan ole hyvä strategia. Jos nyt sulla on sellainen olo että et tiedä mikä on se fokus, se ydin, niin aloita rajaamalla jotain pois. Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka tulet rajaamaan palveluistasi lähivuosina? Mitkä palvelut ovat ytimessä ja mitkä siitä vähän kauempana? Eli tämä viides tehtävänanto nyt taisi hieman rönsytä. Palveluistasi voit puhua monella tavalla, mutta jos nyt tämän päivän tehtäväksi poimisit yhden. Tässä siis tehtävä, konkreettinen sellainen: mieti mikä on ollut mieluisin projektisi tai asiakkaasi viimeisen vuoden aikana. Jos et vielä siitä saanut palautetta, soita nyt heti asiakkaalle. Pyydä häneltä palautetta palvelustasi. Tai kysy puhelimessa, mitä hyötyä hänelle palvelustasi on ollut. Heti sen jälkeen ja pidemmällä tähtäimellä. Kirjoita se ylös ja pyydä lupaa käyttää sitä markkinoinnissasi. Ja julkaise palaute somessa. Jos et saa asiakastasi kiinni niin kerro tarina asiakkuudesta vaikka nimettömänä. Puhu mitä ongelmia asiakkaalla oli ja miten ne ratkaisit ja mikä oli tulos. No tässä oli viisi julkaisuideaa, jotka pystyt toteuttamaan vaikka heti. Mutta jotta et julkaisisi viittä julkaisua nyt heti samana päivänä, mieti josko tekisit nämä julkaisut eri kanavissa, tai josko ajastaisit ne eri päiville. Mieti myös, missä kanavissa asiakkaasi ovat aktiivisimmillaan. Itse suosin somekanavina Facebookia, Linkediniä ja Instagramia. Jokaisessa kanavassa on omat hyvät puolensa. Ja nämä viisi julkaisua sopivat niistä jokaiseen. Paitsi instagramissa videon pituus voi olla maksimissaan 60 sekuntia (ellet tee IGTV:seen jossa videot voivat olla 60 minuuttia. Livenä voit tehdä myös 60 minuutin pituisia videoita). Ja jos teet videoita, kannattaa miettiä, perustaisitko niille Youtube-kanavan. Mutta tässä näin lyhyesti tällä kertaa. Toivottavasti näistä vinkeistä oli sulle hyötyä. Jaa ihmeessä vinkit muillekin!   Tilaa maksuton Brändää osaamisesi -workshop tästä >>

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä KTT, johtamisen yliopettajan Marianne Ekosen kanssa johtamisesta ja merkityksellisyydestä. Ennen ura nähtiin ulkoisesti mittavilla asioilla, nykyisin sitä määritellään enemmän sisäisesti. Uudet sukupolvet tuovat rohkeammin esille merkityksellisyyden tärkeyttä ja uskaltavat tehdä erilaisia ratkaisuja myös uran näkökulmasta. Tämä mahdollista myös siksi, että maailma on - ainakin tähän asti ollut - aivan eri tavalla auki. Nykyään ei enää tarvitse valita yhtä tiettyä uraa, vaan saatetaan lähteä aivan eri uralle ja vielä aika nopeastikin. Muutoksen ei tarvitse kuitenkaan olla aina radikaali. Omassa työssäkin voi muuttaa asioita. Myös johtaja voi tukea työntekijöiden tuntemaa työn merkityksellisyyttä monin eri tavoin ja sitä myös kannattaa tehdä, sillä merkityksellisyyden, positiivisen hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on osoitettu tutkimuksissa. Kuitenkin toki myös niin, että merkityksellisyyden ei tarvitse olla iso, valtava ja tai jonkun muun vastuulla oleva asia, vaan jokainen voi siihen vaikuttaa itse. Työn muokkaaminen merkityksellisyyden näkökulmasta on mahdollista vain sellaisille ihmisille, jotka uskovat, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa myös itse merkityksellisyyden kokemukseen. Tärkeää ottaa itse vastuuta ja olla aktiivinen, jotta saa lisää mielekkäitä työtehtäviä. Kun halutaan lisätä merkityksellisyyden kokemusta, on työn muokkaamisessa tunnistettavissa kolme olennaista teemaa: 1)muokataan työtehtäviä 2) muokataan ihmissuhteita 3)vaihdetaan näkökulmia Merkityksellisyys on esim. usein sitä parempi mitä useampia taitoja voi hyödyntää ja jos voi työn kautta vaikuttaa positiivisella tavalla muihin. Myös työtehtäviin vaikuttamisen mahdollisuus lisää merkityksellisyyttä. Myös muiden ihmisten auttaminen voi tuoda ison merkityksellisyyden tunteen työhön. Puhutaankin High Quality Connections – ihmissuhteista eli korkealaatuisista ihmissuhteista. Ne perustuvat luottamukseen ja arvostukseen ja sen kaltaiset suhteet antavat lisää energiaa ja elinvoimaa. Tällöin riittää jo lyhytkin tapaaminen. Tämän kaltaisia suhteita tarvitaan lisää työyhteisöön. Ihmiset, jotka ovat pidemmällä henkisessä kehityksessä, tunnistaa usein siitä, että heillä ei ole suoranaista pätemisen tarvetta, vaan he enemmänkin huomaavat muiden taidot ja osaamisen. Ja antavat tunnustusta. Tämä tärkeä johtajan ominaisuus. Arvostuksen kulttuurin olisi toki tärkeä olla aina kaksisuuntaista, jotta myös johtaja saa kiitosta ja arvostusta. Sen kautta hän jaksaa jatkaa työyhteisön hyvinvoinnin tukemista ja rakentamista. Tärkeä myös miettiä, että mikä tarkoitus milläkin ihmisellä on oman työn kannalta. Myös johtajan tärkeä pohtia omaa rooliaan suhteessa työntekijöihin. Samoin jokaisen työntekijän tärkeä miettiä myös omaa toimintaansa eli millaista ilmapiiriä itse kukanenkin luo ja tuo. On tärkeä tunnistaa missä on oman mielenkiinnon kohde. Osa pystyy tunnistamaan ja tuomaan esille tätä paremmin, mutta kaikki eivät. Ja siksikin johtajalta tarvitaan vuorovaikutusta ja alaisten tuntemista. Tärkeää tietää myös se, että mikä on työntekijän tavoite tulevaisuudessa ja vaikkapa ko. organisaatiossa. Etenkin jos työyhteisössä näkyy tyytymättömyyttä, niin on todella tärkeää käydä merkityksellisyyteen liittyvää keskustelua, koska tyytymättömyys usein liittyy juuri siihen, että ei tunne työtehtäviään merkitykselliseksi. Nuorin sukupolvi eli Z-sukupolvi ei välttämättä vielä näe työtehtäviään isommassa merkityksessä, vaan he usein tarkastelevat vielä omaa kehittymistä ja mihin itse haluaisi tulevaisuudessa kehittyä. Heille oli myös tärkeää, että työpaikassa on kavereita ja tuntee kuuluvansa työyhteisöön. Y-sukupolvella sen sijaan näkyy jo isompi merkitys eli se, että haluaa olla tarpeellinen muille ihmisille ja haluaa esim. olla mukana kestävässä kehityksessä. Samansuuntaisia löytyy vanhemmista eli X-sukupolven edustajista. Teksti: Mirva Leppälä

Etkö Keksi Kysyttävää? Siinä tapauksessa tämän verkkosivuston sinäkin haluat tietää. Ana on tänään tavallistakin aktiivisemmalla tuulella paaston ja kahvin lipityksen ansiosta. Mutta ei se mitään, Tuna saa silti kertoa taannoisen Prahan reissunsa kuulumiset. EuroSTAR konferenssi on testausalan place to be, siellä on koulukuntaan katsomatta "kaikki". Vuoden 2019 konferenssin kohokohtia oli Tunan mielestä Michael Boltonin (ei edelleenkään se laulaja) tutoriaali, jossa guru puhui mm. tiedon hankkimisesta ja kysymysten kysymisestä. Erityisesti jälkimmäinen on monelle yllättävänkin vaikeaa. Etenkin kiinnostavien kysymysten kysyminen. Bolton kehotti käyttämään esimerkiksi mindmappiä, Ana hyödyntää työskentelykysymyksiä, joita hän kirjaa ylös testauksen edetessä. Jos kysymysten keksiminen aiheuttaa päänvaivaa, Ana paljastaa videolla parikin timanttista keinoa, joilla tuskaa voi helpottaa. Yksi niistä on ehdottoman suositeltava verkkosivusto, joka taikoo täsmällisiä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta. Kannattaa siis katsoa jo senkin takia! Ja poikia kun ollaan niin tietysti Tunan aivan kaikkein mieleenpainuvin puheenvuoro EuroSTARissa koski lentosimulaattorin testausta. Ai että, saadappa joskus ikioma lentosimulaattori testaukseen Kuinka jännittävää se olisikaan, katso Tunan kuvaus videolta! Loppuhuipennuksena AamuQAQA tarjoilee vielä tiukkaa asiaa testausautomaation opiskelusta. Miksi se on tärkeää ja miten se kannattaa aloittaa. Aina ei nimittäin tarvitse tähdätä heti täydellisyyteen. "Mieluummin vähän kuin täydellistä", kuten Tuna referoi erästä gurua. Ja jos et jo ole aamuQAQA-listalla, LIITY SISÄPIIRIIN osoitteessa

Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta on esitetty monta tulkintaa. Mihin Länsi-Rooma kaatui? Tuhosivatko sen roomalaiset itse vai barbaarit? Etenkin kun roomalaiset olivat ulkoistaneet sotavoimansa barbaareille ja Rooman laki koski kaikkia kansalaisia. Barbaareista oli tullut roomalaisia valloitusten myötä. Kaikki muukalaiset olivat antiikin Roomassa barbaareita. Keitä he oikeasti olivat? Kun yksi nimi barbaari voi tarkoittaa yli sataa eri kulttuuria. Historioitsija Maijastina Kahlos on perehtynyt uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen Rooman valtakunnasta. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Etkä dissaile itteäs.Ja jos joku sanoo että pystyt ni pystyt.Jos taas joku sanoo että et pysty, ni sepä nyt vaan on väärässä. Pystytpäs. Vaikka se hiekottaja olisit ihan ite. Etenkin hupsua ihan vääntämällä vääntää sitä vastaan että vois vaan mennä ja tehdä. Kas kun ihan vaan voi. Jos se menee päin mäntyä, sit se menee. … Jatka lukemista "Anna mennä vaan."

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Matti Hirvasen kanssa erityisesti koronaviruksen aiheuttaman nopean muutostilanteen vaikutuksista johtamiseen ja työn tekemiseen. Matti Hirvanen toimii Humapissa ja on työskennellyt yhteistyökulttuurin kehittäjänä jo vuodesta 2008 lähtien ja ollut mukana kehittämässä yli 100 organisaation yhteistyökulttuuria. Muutostilanteessa on tärkeä muistaa, että viisaus löytyy omasta yhteisöstä ja verkostosta. Johtajan on hyvä tunnustaa oma inhimillisyys ja hakea kollektiivista viisautta, sillä kukaan ei oikeasti tiedä mitä tuleman pitää. Kun työ äkillisesti siirtyy virtuaaliseksi, niin on tärkeä muistaa kannatella yhteisöllisyyttä. Ja miettiä kuinka pidetään yhteisöllisyyden tunteesta ja yhteisöllisyydestä huolta myös vallitsevassa muutostilanteessa. Tämä tärkeää etenkin silloin kun ihmiset eivät voi olla fyysisesti lähellä toisiaan. Siksi äkillisen muutostilanteen myötä voi joissain organisaatioissa tapahtua pakollisen digiloikan lisäksi myös johtamisen ja työn tekemisen iso muutos. Muutoksen aiheuttama paine on erilainen eri organisaatiossa. Osassa mietitään ja toteutetaan lomautuksia, osassa enempi työn tekemisen muutoksen hallittua ohjaamista ja johtamista etänä. Kaikissa organisaatioissa ei siis muutoksen aiheuttama paine ole välttämättä niin suuri, mutta esimerkiksi matkustamisen radikaali vähentyminen ja suoranainen loppuminen on iso muutos joka tapauksessa. Kaikkien työarki muuttuu siis joka tapauksessa jollain tapaa. Etenkin äkillisesti tuleva koronaviruksen kaltaisen syyn aiheuttama muutos työn tekemisen tavassa pakottaa nopeasti muuttamaan työn tekemisen tapoja. Usein ensin tapahtuu sisäänpäin kääntyminen, jonka aikana yritetään jäsentää mitä on tapahtumassa. Mutta samaan aikaan seurataan tiiviisti uutisia ja ulkopuolista maailmaa. Alkuhämmennyksen jälkeen on varmasti mahdollisuus uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja sekä uusien työn tekemisen tapojen löytymiselle. Johtamisessa tullaan sen eteen, että mitä etäältä johtaminen itse kullekin tarkoittaa. Tilanne voi ja jo onkin synnyttänyt myös hyviä, luovia ratkaisuja nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Digikolmiloikka eli pakollinen siirtyminen digiaikaan voi esimerkiksi auttaa ottamaan tehokkaasti käyttöön jo aiemmin osittain käytössä olevia kanavia. Äkillinen muutos ei siis välttämättä johda lamaantumiseen, vaan ihmisistä löytyykin valtavaa luovaa potentiaalia. Kun kriisitilanteet koskettavat kaikkia, voikin olla helppo kokeilla uusia asioita. Johtamisessa olennaista on varmistaa, että on rakenteita, rytmitystä ja rutiineja sekä etäältä työskentelemiseen, mutta myös vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Tiimin sisäisille palavereille voidaan esimerkiksi määritellä selkeästi eri tavoitteita: osan tavoite on oppimisessa, osan taas keskinäisessä, kevyessä kuulumisten vaihdossa. Kevyt kuulumisten vaihto tuottaa usein myös uutta. Kriisi- tai muutostilanteissa läpinäkyvyys on tärkeää ja oleellista myös jollain tavoin selvittää mitä itse kukin tarvitsee – ihmiset reagoivat eri tavalla muutostilanteisiin. Vuorovaikutus voisi osaltaan muuttua myös arkipäiväisemmäksi, sillä kukaan ei aidosti tiedä miten lähiajan linjaukset muuttavat asioita. Jatkuva ja arkipäiväinen vuorovaikutus on noussutkin esiin yhtenä toiveena nuorilta sukupolvilta työelämän ja johtamisen kehittämisessä. Siltä osin muutostilanne voi luonnostaan viedä kulttuuria siihen suuntaan. Joissain tapauksissa voidaan huomata, että virtuaalinen toteutus toimiikin paremmin kuin perinteinen lähitoteutus. Virtuaalinen toteuttaminen voi myös jossain määrin tasapäistää osallistuja. Yhteinen aika voi etäyhteyden kautta olla tehokkaammin käytössä, etenkin jos siihen on yhdistetty chat, jota kautta voi hiljaisemmatkin osallistua. Digitaaliset työtilat mahdollistavat hieman eri asioita kuin kasvokkain tapahtuva ja voivat olla joissain kohdin parempia. Teksti: Mirva Leppälä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suosio on Lännen Median selvityksen mukaan selvästi korkeampi kuin edeltäjä Antti Rinteen (sd.) hallituksen suosio. Mistä tämä johtuu? Vieraana politiikan toimittajat Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Toimittajana Linda Pelkonen. Etenkin naiset ovat erityisen tyytyväisiä nykyiseen hallitukseen. 73 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä kertoi olevansa tyytyväisiä Marinin hallitukseen. Nurmi nostaa, että hallitus on vienyt muutoksia kysymyksiin, jotka ovat etenkin naisille tärkeitä, kuten koulutus ja päivähoito. Alastalo vertaa Marinin hallitusta Sipilän hallitukseen. "Kun muistellaan Sipilän hallituksen trioa, tämä kontrasti aika iso kun katsoo tätä viisikkoa. Ymmärrän sen, että moni nainen on tyytyväinen, varsinkin kun on tapahtunut se muutos, että on vähemmän konservatiivista ja vähemmän oikeistolaista politiikkaa," hän toteaa. Entä miksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) marssi ulos Kesärannasta? Onko kyse performanssista vai jostain suuremmasta? Keskustakonkari Seppo Kääriäinen sanoi viime viikolla, että keskustalla on puoli vuotta aikaa saada aikaan tuloksia. Miten vakavaa kädenvääntöä keskusta käy vihreiden kanssa? Politiikkaradion Areena-jatkoilla pohditaan kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostamaa "oikeisto-oppositiota". Onko kokoomus lipumassa lähemmäs perussuomalaisia? Miksi ex-ministeri Antti Häkkänen kieltäytyi haastamasta istuvaa puheenjohtajaa Petteri Orpoa? "Kokoomuksessa on vähän maaseudun kokoomus, joka on konservatiivisempi ja sitten kaupungissa on toista," Alastalo pohtii. Nurmi puolestaan nostaa esiin esimerkin Ruotsista.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Hermanni Hyytiälän kanssa johtamisesta, sen muutoksesta ja nuorten sukupolvien vaikutuksesta siihen. Hermanni Hyytiälä on toiminut pitkään johdon ja toimii johtavana konsulttina Goforella. Hän on erikoistunut organisaatioiden kyvykkyyden parantamiseen auttamalla päättäjiä tekemään parempia asioita – ei vanhoja asioita paremmin. Johtamisen ja organisoituneen yhteistyön murros On tärkeä puhua paitsi johtamisen muutoksesta, myös organisoituneen yhteistyön murroksesta. On muitakin tapoja harjoittaa ja organisoida yhteistyötä kuin johtamiseen perustuva. Onkin todettu, että valtarakenteisiin pohjautuvalle tavalle ei ole tieteellistä pohjaa vaan se pohjaa hyvin pitkälti ihmiskunnan traditioihin (uskonto, armeija). Lapsesta ja nuoresta ihmisestä poiketen, aikuinen ihminen ei tarvitse elämässä auktoriteettia. Muutosta johtamisessa ja yhteistyön organisoitumisessa on ensin näkynyt toimialoilla, missä yhteistyö on oleellinen työntapa ja aloilla missä ei ole rajoitteita vanhoista toimintamalleista. Verkostomaiseen vuorovaikutukseen liittyvä tapa organisoitua toimii kuitenkin monella alalla. Toki ei voida ajatella, että tietty malli toimisi kaikkialla. Ajatus siitä, että kaikille samaa, samalla tavalla ja samanaikaisesti on mahdoton nykyajan kompleksissa maailmassa. Tekemällä paremmin -ajattelu on sivistynyttä hulluutta Tekemällä paremmin on niin sanottua sivistynyttä hullutta. Paremmin tekemisen sijaan tarvitaan todellista poisoppimista. Oppimista pois perusoletuksista ja niiden kyseenalaistamista. Lähijohtamisessa täytyy olla läsnä ja kuunnella; tunnistaa sitä mikä kussakin hetkessä on olennaista. Oleellista on tunneyhteyden saavuttaminen Johtamisessa ja vanhemmuudessa on paljon samaa: perustoimintaedellytysten luominen ja pelisäännöt sekä turvallisten tunneyhteyden luominen, joista jälkimmäinen usein unohtuu. Etenkin nuorten johtamisessa tärkeää on juuri tunneyhteyden saavuttaminen. Se on hyvin erilaista kuin perinteisessä kovassa talousjohtamisessa, jota edelleenkin arvostetaan. Usein painotetaan tulosvastuuta, joka liitetään suoraan rahaan ja lukuihin. Olennaista olisi kuitenkin muistaa, että lukujen takana on aina ihminen. Poisoppiminen välttämätöntä, mutta pelottavaa Yleisesti voidaan todeta, että työelämässä ja organisaatioissa on ollut samat haasteet ja sama ihmiskäsitys viimeiset 50 vuotta, joten tarvetta uudistumiseen on. Usein toiminta ja järjestelmät perustuvat oletukseen, että ihminen on laiska eikä osaa ottaa vastuuta, vaan tarvitsee kontrollia. Tämä ei kuitenkaan perustu mihinkään todelliseen saatikka tieteelliseen havaintoon. Siksi meidän täytyy uskaltaa tehdä toisin ja olla uteliaita. Puhutaan vahvistusharhasta, joka tarkoittaa, että ihminen automaattisesti poimii todellisuutta vain niitä, mitkä sopivat hänen uskomusjärjestelmäänsä. Ja siksi ajan saatossa ihmisen mieli suppiloituu ja entisestään havaitaan enemmän vain niitä asioita, mitkä tukevat aiempia uskomuksia. Olisi tärkeä tietoisesti havainnoida, kyseenalaistaa ja muistaa, että se mikä on todennäköistä ei ole aina totta. Tilannekohtainen organisoituminen korostuu Ei ole yhtä oikeaa tapaa organisoitua ja tehdä yhteistyötä, vaan tilannekohtainen organisoituminen korostuu koko ajan enemmän. Samassa organisaatiossakin voi olla ja täytyykin olla erilaisia tapoja, koska tilanteet, toimijat ja tarpeet ovat erilaisia. Tärkeä muistaa, että pitää oppia hahmottamaan muutosta eri tavoin, jolloin oppimisen mahdollistaminen tärkeää. Sitä on oleellista saada tehdä omassa tahdissa, jotta muutos voi aidosti vaikuttaa. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä dosentti Pirkko-Liisa Vesterisen kanssa nuorten johtamisesta. Pirkko-Liisa Vesterinen on toiminut pitkään johdon ja työyhteisöjen valmentaja Management Institute of Finlandissa (MIF). Pirkko-Liisa on toiminut myös lehtorina AMK:ssa sekä kunnanjohtajana. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori. Hänen osaamisalueeseensa kuuluvat muun muassa johtamisen ja työyhteisöjen monipuolinen kehittäminen. Pirkko-Liisa on kirjoittanut mm. vuonna 2011 ilmestyneen Y-sukupolvi työ(elämä)ssä -kirjan. Nuorilla on erilaiset pelisäännöt, jotka voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisina toimintatapoina yllättäin – esimerkiksi työvuoron peruminen viime hetkessä tai joustavuuden tarpeella monissa eri kohdin. Muutos on kuitenkin todellinen ja johtamisen täytyy siihen reagoida. Nuorten erilaisuus selittyy samalla tavoin kuin muidenkin sukupolvissa olevat ominaispiirteet, sillä jokainen sukupolvi on oman aikansa tuote ja siihen vaikuttaa isosti ympäristö. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet digitaalisten välineiden ja kanavien käyttäjiä, he ovat myös tottuneet saamaan palautetta ja toimimaan ryhmässä jo nuoresta pitäen. Lisäksi he ovat tottuneita kaiken – niin työelämän kuin vapaa-ajan – jatkuvaan muuttumiseen eikä takeita esimerkiksi pysyvistä työpaikoista ole. Samoin heillä on lähtökohtaisesti ollut monenlaisia valinnan mahdollisuuksia. Nuoremmilla raha ei useinkaan ole merkityksellisyyttä työhön tuova tekijä. Digitaalista muutosta ja sen vaikutusta voidaan verrata jopa ilmastonmuutokseen, niin isosta asiasta on kyse. Vesterinen on perehtynyt aiheeseen myös aivotoiminnan muutoksen näkökulmasta. Digitaalisuuteen tottunut yksilö tarvitsee paljon aistiärsykkeitä ja on usein lyhytjänteinen. Tämän lisäksi kaivataan paljon palautetta, mutta toisaalta löytyy kykyä käsitellä tehokkaasti tietoa. Jossain määrin huolestuttavaa voi olla se, että digitaalisuuteen tottuneella on usein alhainen empatiakyky. Empatiakyky on oleellinen taito työyhteisössä, jolloin esimiehen tai johtajan rooli voisikin muuntautua enemmän vuorovaikutusta edistäväksi. Pelillistäminen toimii heidän kanssaan hyvin, joten sen hyödyntäminen tärkeä huomioida, kun mietitään nuorten sukupolvien kanssa työskennellessä. Digitaalisuuteen tottuneilla persoonallisuus jää toisinaan pinnallisemmaksi, kun se ei pääse kehittymään näytön kautta toimiessa. Osa piirteistä liittyy ylipäätään digitaaliseen kehitykseen eikä välttämättä ole sukupolvisidonnainen asia. Olennaista nuorten sukupolvien johtamisessa on vuorovaikutus – toisten ymmärtäminen. Jokainen sukupolvi on omalla tavallaan edellistä parempi. Nuoremmat sukupolvet ovat oppineet ryhmätyöskentelyyn ja projektimainen työskentely on heille myös ominaista ja he kaipaavat jatkuvaa vuorovaikutteisuutta. Työhaastattelutilanteessa roolit voivat kääntyä jopa toisin päin, kun nuoremmat sukupolvet alkavat haastatella potentiaalista työnantajaa. Joustava toiminta ja tekniikan käyttö ovat äärettömän sujuvaa, joka nopeuttaa monia asioita. Nuoret ovat myös oppineet arvioimaan toisiansa, jota olisi hyvä hyödyntää myös työyhteisössä. Etenkin lähiesimiesten päätehtävä on juuri henkilöstöjohtaminen. Tärkeä kysyä yksilöiltä itseään, opetella käyttämään uusia viestintävälineitä, aikaa varata kuunteluun ja ideoista keskusteluun. Edistää yhteistyötä ja kannustaa innovaatioihin ja antaa tilaa muille. Lisäksi tärkeä säilyttää avoimuus ottaa vastaan mielipiteitä, keskustella tavoitteista ja tarpeista ja ottaa jokainen vakavasti. Yksi hyvä avaava kysymys myös merkityksellisyyden sanoittamisessa on ”Miksi minä olen työyhteisössäni tärkeä”. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Etätyö on nykyisin paljon helpompaa, kun töitä ei tarvitse tehdä jatkuvasti kasvotusten toimistossa. Se helpottaisi monien kaamosoireita talvella, jos työnantajan kanssa voi sopia pidemmästä ajasta ulkomailla tai vaikkapa vaihtaa osan kesälomasta talvella vietettäväksi. Etenkin talvi auringossa houkuttelee monia suomalaisia. Talvi on pitkä ja kaamos rasittaa, jolloin moni toivoo pääsevänsä jonnekin. Sanna haastatteli matkabloggaaja Gia Forsman-Härköstä, joka sai omalta työnantajaltaan mahdollisuuden lähteä Espanjaan etätöihin. Mitä kaikkea etätöihin lähteminen vaatii nelihenkiseltä perheeltä ennen lähtöä? Miten etätyö tulee vaikuttamaan omaan hyvinvointiin? Minkälaisia odotuksia Gialla on etätyöstä? For information regarding your data privacy, visit acast.com/privacy See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tässä jaksossa puhun, miten menetelmäni toimivat, kun väkeä pitää saada KIVIJALKAMYYMÄLÄÄN sähköpostilla? Etenkin kun se liike on toisella puolella palloa? No, asiakkaani ilmoitti keissin jälkeen näin: ”Se 11 päivän sähköpostimarkkinointikampanja meni tosi hyvin. Myynti kasvoi 12 000 dollaria samassa ajassa viime vuoteen verrattuna. Olemme siitä tosi tyytyväisiä!!” Kaiken lisäksi he voivat käyttää samaa copya uudelleen niin kauan kuin se tuottaa. Kuuntele podcast niin esittelen koko keissin. Lisää vinkkejä tällaisten tulosten tekemiseen saat täältä:

Keskustelemme voimaharjoittelusta CrossFitissä sekä ketogeenisestä ruokavaliosta. Kysymykset: "Moro! Olen reilun vuoden verran harrastanut ristiinkuntoilua ja voimatasot käytännössä junnanneet paikallaan koko tämän ajan, toki tekniikat parantuneet jonkin verran yms. Etenkin kyykkyyn kaipaisin lisää rautaa. Treenaan tällä hetkellä 3-4 kertaa viikkoon ja salin ohjelmointi ei juuri palvele voimatasojen kasvua, salin vaihto ei ainakaan tällä hetkellä ole vaihtoehto koska valmentajat ja porukka on huippuja. Eli millä tavalla yhdistäisitte maksimivoima treenin ainakin metcon painotteisemmilla jaksoilla, ennen vai jälkeen treenin vai omana treeninään? Mikä toistomäärä ja intensiteetti viikkotasolla riittää ylläpitoon ja mitä vaaditaan kehittymiseen jne. Ja tottakai kaikki riippuu kaikesta yms mutta jos oletus on että uni, ruuat, stressi yms on kohtuullisen hyvin hallussa. Myös Antin näkemys kiinnostaa siitä mikä on "riittävä" takakyykky crossfittiä ajatellen. Myös PRI treenien perusteet kiinnostaisi ja mistä voi opiskella aiheesta. - Roni" "Moro! Kysymys podiin: ketogeeninen ruokavalio treenaajan näkökulmasta -mitä mieltä? Jos jo asiasta puhuttu, niin vinkkaatteko jakson numeron? Lähinnä kiinnostaa ketoosissa hiilariasia, yleensä hiilareita pidetään treenaajalle tärkeinä ja kuitenkin monet paljon treenaavat näyttävät suosivan ketogeenista ruokavaliota. Eli kannattaako esim. pätkäpaastotyyppinen osittainen ketoosi vai mitä mieltä? Lähinnä kiinnostaa kuntosaliharjoittelun näkökulmasta kun tavoitteena on lihaskasvu. - Nina" Koodilla "palauduparemmin" saat 50 euroa alennusta Oura-älysormuksesta. Lue lisää Ourasta täältä: https://ouraring.com/partners/Lepopaiva/ Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion (https://www.floatkallio.fi/) kanssa.

Tässä jaksossa esittelen 3 hyvää copywriting-kirjaa jotka kannattaa lukea, jos haluaisit kirjoittaa paremmin ja myydä enemmän. Olen poiminut nämä satojen mainonnan kirjojen joukosta. Kuuntele niin ymmärrät miksi. Etenkin copywritereiden kannattaa tsekata. Lisää neuvoja hyvän copyn kirjoittamiseen saat copykoulussa: timojappinen.fi/jep

Tässä jaksossa kerron miten esimerkiksi eräs tunnettu asiakkaani tuplasi myyntinsä erittäin vaativassa laihdutusbisneksessä, missä kisa on veristä. Etenkin 10 % ... 20 % ... jopa 50 % kasvu myynnissä on usein mahdollista melko pienillä muutoksilla. Kuuntele niin ymmärrät miten. Lisää neuvoja myynnin kasvuun saat copykoulussa: timojappinen.fi/jep

Flagstaff on sympaattinen metsätalous- ja yliopistopaikkakunta Arizonan ylänköalueella. Siellä on puita, rautatie ja maailman parhaiten säilynyt törmäyskraatteri. Etenkin kun sen lähellä on kuumaista tulivuorialuetta, suuri geologian tutkimuslaitos ja tähtitieteellinen observatorio, ei ollut lainkaan ihme, että paikasta muodostui tärkeä paikka Kuun tutkimuksessa ja sinne lentäneiden astronauttien koulutuksessa. Tässä osassa pohditaan myös laajemmin Apollojen tieteellistä antia sekä ihmetellään kuuautoja.

033 | Etenkin 2000-luvun puolessa välissä nuoria villinnyt virtuaalihotelli Habbo mahdollisti omien huoneiden sisustamisen, monipuolisten minipelien pelaamisen sekä uusien ystävien saamisen, mutta myös kaikenlaisen hämäräbisneksen, kuten tuolarihuijaukset, ovipeeloilun sekä virtuaaliseksin(?). Habbosta sekä parhaista Black Mirror -jaksoista on mukana kokemuksiaan jakamassa myös Janita! Tervetuloa Triplahyppy-podcastin pariin! Habbo – 1:52 Black Mirror – 47:37 Kysymyksiä, kommentteja tai aihe-ehdotuksia? Instagram: tuplahyppy Twitter: tuplahyppy Email: tuplahyppy@gmail.com Uusi jakso joka tiistai!

Miltä kuulostaa evoluution käsite elottomien mineraalien kohdalla? Yleensä evoluutio merkitsee uusien eliölajien kehittymistä varhaisemmista elämänmuodoista. Mutta nyt puhutaankin kivien maailmasta? Käsitteen loi yhdysvaltalainen mineralogi Robert Hazen tutkimusryhmänsä kanssa. Aurinkokunnan alussa miljardeja vuosia sitten mineraaleja oli kymmeniä, mutta planeettojen tiivistymisen myötä mineraalien määrä alkoi kasvaa. Etenkin graniittien syntyminen, laattatektoniikka ja hapellisen elämän kehittyminen saivat aikaan uusia mineraaleja. Varsinkin meidän kaltaisen elämän muodostuminen tuotti yli 2 500 uutta mineraalia. Geologi Kari Kinnunen sanookin, että elämää ei olisi ilman kiviä ja mineraaleja eikä maapallolla olisi näin rikasta mineraalilajistoa. Nyt mineraaleja on löydetty noin 5000. Mistä mineraalievoluutiossa on kysymys? Siitä kertoo kolme geologia Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta, Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Kari Kinnunen. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuvassa on kvartsimineraali ametisti Pelkosenniemeltä. Mineraalin kiderakenne näkyy kuvassa hyvin. Koru- tai jalokivinä käytetyt mineraalit syntyivät jo varhaisissa vaiheissa.

Afrikan väestö kaksinkertaistuu. Löytyykö uusille afrikkalaisille töitä ja hidastuuko väestönkasvu vaurastumisen myötä, niin kuin muualla maailmassa on käynyt? Vastaamassa taloustieteen professori Pertti Haaparanta Aalto yliopistosta.

Kun asiantuntija kouluttaa tai on puhumassa jossain tilaisuudessa, menee hän monesti substanssi edellä pyrkien antamaan kuulijoilleen mahdollisimman paljon tietoa, ja huomaa vasta jälkikäteen, että hän unohti myydä. Etenkin kun asiantuntija haluaa vilpittömästä auttaa, tulee hänelle helposti tunne, että myynti hoituu jotenkin esityksen lopuksi, mutta jotta sen muistaisi oikeasti tehdä, tulisi myyminen rakentaa jo esityksen sisään. Loyalisticin Antti Pietilä ja hänen vieraansa Peter Sandeen antavat 3+1 yksinkertaista keinoa sisältävän polun siihen, miten tämän voi tehdä uskottavuuttaan menettämättä. Tsekkaa myös Loyalisticin ja Peter Sandeenin blogit: https://blog.loyalistic.com/fi/ https://www.petersandeen.com/articles/

Tuli jo vierotusoireita kun kerkesin viikon olla puhumatta niin pyysin voisinko please sanoa muutaman sanan Biohakkerin stressikirjan julkkareissa... no ei Teemu Arina tuli päätöskeikallani kysymään josko voisin tulla pitämään vieraspuheenvuoron ja sehän passasi. Tahti oli kiertueella hyvinkin intensiivinen ja haasteita tuli. Etenkin jaksamisen kanssa ja vireyden ylläpitämisen kanssa oli välillä todella suuria haasteita! Tässä n.20 min puheessani puhun stressistä, siihen suhtautumisesta, laivan upotuksesta ja tietenkin unelmien jahtaamisesta. Lopussa vastaan muutamaan yleisön esittämään kysymykseen myös. Kuuntele ja laita feedbäkkiä mitä ajatuksia heräsi. Inspiroivaa päivää. Tomi

Vapaa-ajankalastus on perinteisesti ollut yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista. Kalastusharrastus elää edelleen, muuta kalastajamäärät ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Etenkin satunnainen onkiminen on vähentynyt selvästi. Äänessä ovat järjestöpäällikkö Olli Saari Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä ja yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta. Juhani Siljon sata vuotta sitten tehdyn Vastavirtaan runon tulkitsee Luken rapututkija Esa Erkamo. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Minkälainen oli Maan geologia noin 50 - 2 miljoonaa vuotta sitten? Mitä oli Suomessa, entä Itä-Aasiassa? Mikä merkitys tiedolla on tähän päivään ja tuleviin ilmastoennusteisiin? Pohjois-Kiinan geologiaa tutkivat Anu Kaakinen ja Joonas Wasiljeff Helsingin yliopistosta. Kaakinen lähti ensimmäisen kerran tutkimaan Kiinan geologiaa parikymmentä vuotta sitten. Nyt takana on viisi kohdetta ja uusia tulossa. Hän tutkii lössiylängön miljoonia vuosia vanhoja kerrostumia ja monsuuni sääilmiötä. Lössialue ja monsuunisateet ovat tärkeitä maanviljelykselle. 150 metriä paksujen lössikerrostumien alla on hienojakoista punaista savea. Suomen geologiaa voi verrata kirjaan, jossa on jäljellä vain etu- ja takakansi. Ikivanhan kallioperän päällä lepää pääasiassa jääkauden jälkeisiä nuoria kerrostumia. Sisus puuttuu, ja sitä löytyy muun muassa Itä-Aasiasta. Siellä mantereiset kerrostumat avaavat ilmaston muutoksia ja niiden seurauksia. Alueelta on löytynyt paljon fossiileja, jotka kertovat kymmenien miljoonien vuosien takaisesta kasvillisuudesta ja eläinten ravinnosta. Etenkin punaisesta savesta löytyy varhaisen hevoseläimen, Hipparion fossiileja. Myös kädellisen, tietynlaisen apinan, poskihammas valaisee alueen historiaa. Mutta löytyykö alueelta lohikäärmeen fossiileja? Joonas Wasiljeff puolestaan pyrkii rakentamaan geologista aikasarjaa noin 34 miljoonan vuoden taakse. Tässä vaiheessa ilmasto viileni dramaattisesti noin 5-7 C°, mikä näkyi selvästi kasvillisuudessa ja eläimistössä. Miksi aavikoituminen ja kuivuminen lähti käyntiin? Avaako se ymmärrystä meidän tulevasta ilmastonmuutoksesta? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Anu Kaakinen Kuvateksti: Pohjois-Kiinan paksut tuulen kerrostamat lössin ja punaisen saven kerrostumat ovat tärkeitä mantereisten ympäristönmuutosten arkistoja, jotka syntyivät maailmanlaajuisen viilenemisen ja Aasian sisäosien kuivumisen seurauksena. Kuvassa punaisen saven kerrostumia Baodessa, Pohjois-Kiinassa.

Pitkä päivä, kotona 01 am ja halusin jakaa muutamia ajatuksia kanssasi. Etenkin siitä miten SINÄKIN voit ottaa sen ensimmäisen askeleen kohti unelmiasi. Liian moni ei uskalla tehdä sitä peliliikettä vaan tyytyy turvallisuuteen. Sinä sen sijaan olet unelmien jahtaaja ja USKALLAT poistua mukavuusalueeltasi saavuttaaksesi unelmasi. Kuuntele, opi ja inspiroidu. Mukavaa päivää. Jahtaa unelmiasi. Tomi

Nykyään kaikilla tuntuu olevan kiire. Etenkin työelämässä tuntuvat vaatimukset kasvaneen, mutta sama ilmiö liittyy myös vapaa-aikaamme: erilaisia harrastuksia ja aktiviteettejä on kertynyt tämän päivän ihmisille sen verran, etteivät tunnit vuorokaudessa tahdo riittää. Moni kaipaa kiireettömiä aikoja, jolloin oli luppoaikaa tavata ystäviä, käydä eväsretkillä tai laiskotella muuten vain. Vieraana ovat suomalaisten ajankäyttöä selvittänyt Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen sekä psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Milja ja Eemeli Utusella on yhteinen harrastus, espoolainen Yhteisöteatteri Jäänsärkijät. Milja sanoo, että teatteriharrastus on hyvä tapa purkaa omia tuntemuksia. Eemeli komppaa ja toteaa, että joskus on tarve päästä lomalle itsestään ja teatteri antaa siihen mahdollisuuden. Myös Milja sanoo, että tykkää harvoin esittää henkilöä, joka muistuttaa häntä itseään. Ammatikseen ei kumpikaan haluaisi teatteria tehdä. Yhteisöteatteri Jäänsärkijät on 20-vuotisen olemassaolonsa aikana tarjonnut mahdollisuuden matalan kynnyksen teatteriharrastukseen. Teatteriin ei ole pääsykokeita ja tuotantoja tehdään pitkälti yhdessä. Aviopari Utusella teatterin asioiden ruotiminen jatkuu myös kotona. Pari naurahtaakin, että he käyvät töissä rentoutumassa. Etenkin ensi-iltojen lähestyessä teatterin asiat tuppaavat viemään yöunetkin. Siitä huolimatta molemmat kokevat saavansa harrastuksesta energiaa. Toimittajana Paula Jokimies.

Tällä viikolla on tullut kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin kerrotaan naulanneen teesinsä Wittenbergin kirkon seinään. Reformaatio järkytti kirkkoa ja yhteiskuntia. Etenkin pohjoismaisen hyvinvointivaltion on sanottu versovan reformaation perinnöstä. Mikä lopulta on luterilaisuuden vaikutus arkeen ja asenteisiin tämän päivän Suomessa? Reformaation merkityksestä ovat keskustelemassa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari, sosiaalipsykologi ja arvotutkija Anneli Portman sekä kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Japanilaiset kellomerkit toivat digitaaliset rannekello markkinoille 1970-luvulla. Etenkin suomalaiset innostuivat japanilaisista kelloista. Sittemmin viisarikellot ovat tehneet vahvan paluun, mutta uusi älyteknologia kasvattaa myös digitaalisten rannekellojen suosioita. Äänessä mekaanisiin rannekelloihin ja kellobrändeihin perehtynyt, Kellomies-kirjan ja verkkosivuston luonut Joona Vuorenpää sekä Casion kelloihin erikoistunut Ilari Kaario, hän on yksi japanilaisiin kelloihin erikoistuneen Seikoholisti-verkkojulkaisun kirjoittajista. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Luonnonsuojelualueittemme suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Etenkin metsäisissä kansallispuistoissamme vierailee entistä enemmän kävijöitä. Mutta miten niiden suojelumääräyksiä ja käyttömahdollisuuksia olisi tarpeellista kehittää. Esillä on ollut, pitäisikö vaikkapa hirvieläinten metsästys sallia eteläisissä puistoissamme. Pohjois-Suomen suurissa kansallispuistoissa se on jo mahdollista. Miten tämän asian näkee Jukka Pekka Flander. Hän on ympäristöneuvos, joka keskeisesti vastaa Ympäristöministeriössä valtion maiden luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen suunnittelusta. Flanderin tapasi alkusyksyn pääkaupunkiseudun metsämaastossa toimittaja Riku Cajander. Kuva: Riku Cajander

Tällä kerralla Tuplaturinoissa iskettiin juttua peloista ja etenkin niiden vaikutuksesta sosiaalisen median tekemisiimme – ja tekemättä jättämisiin. Entä jos siellä mokaa? - Pelko on rakennettu meihin sisään: evoluutio on suosinut varovaisuutta - Kaikkein pahinta on olla huomion keskipisteenä - Todella ison mokan tekeminen vaatii yleensä poikkeuksellisen tilanteen - Jos siemailet, älä someta - Oikeanlainen reagointi negatiiviseen palautteeseen kääntää tilanteen voitoksesi - Huomiota ei ole helppo saada - Some kuuluu elinpiiriimme. Siellä täytyy pärjätä aivan kuten aikoinaan ihmisen oli pakko sopeutua elämään villieläinten ja muun luonnon seassa

Kirjasta Maailman kylillä ihmisiä tapaamassa, Otava 1936. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Helsinkiläisten isoisomummujen nuoruusvuodet taisivat olla hurjia, kiihkeitä ja aika suruttomiakin. 1920-luvula, kieltolain aikaan, haettiin vauhtia ilonpitoon viinanhuuruisista salakapakoista tai apteekkien hyvin varustelluista samppanjakellareista. Helsingistä tuli kiinteämmin osa Eurooppaa ja kaikkialla länsimaissa nuoriso ahnehti 1920-luvulla samaa kansainvälistä populaarikulttuuria, samaa muotia, tanssia ja musiikkia sekä samaa humalaa ja ekstaasia. Juuri tietoisuus yhteisestä huumauksesta loi maailmanlaajuisuuden tunteen. Nuoret tungeksivat kaupunkiin työnhakuun, nuorisokulttuuri löi leimansa katukuvaan. Tarjolla oli tanssia, kevyttä musiikkia, kahviloita, tupakkaa, polkkatukkia ja jätkäjoukkioita. Seurusteltiin, koeteltiin rajoja ja kokeiltiin huumeita. Nuorten ajatukset sekä näkyivät että kuuluivat, kun he ottivat Helsinkiä, Suomea ja koko maailmaa haltuun. Hameenhelma lyheni 1920-luvun aikana nilkasta polven tasalle. Tanssiravintolat uhkasivat sukupuolisiveellisyyttä. Etenkin nuoret neidot olivat vaarassa suistua turmioon. Muoti antoi naisten kokea omaa ruumiillisuuttaan ja testata viehätysvoimaansa. Ihmisjoukoissa vaeltavat nimettömät yksilöt tutkivat itseään ja hakivat suurkaupunkielämyksiä kuluttamalla ja nautiskelemalla. Muoti yhdisti ja erotti. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on filosofian tohtori ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä, jonka tuore teos Suruton kaupunki 1920-luvun iloinen Helsinki, loihtii eteemme suruttoman 1920-luvun ja kertoo elävästi, kuinka kaiken ilottelun lomassa kokaiini ja moderni maailma saapuivat Helsinkiin.

Minulla on kana kynittävänä lintujen kanssa. Mielestäni ihmisen yleissivistykseen kuuluu tuntea ympäristön asukit ja näihin kuuluvat myös Suomen linnut peukaloisesta merikotkaan. Lintujahan ei aina näe kauhean hyvin, ne ovat useimmiten huutelemassa puskista, ja jos jonkun joskus näkeekin, se näyttää puun latvassa taivasta vasten yhtä mustalta kuin kaikki muutkin. Niinpä helpompaa olisi opetella tuntemaan linnut niiden laulun perusteella. Muutkin kuin tavallisimmat, jotka oppi jo lapsena maalla. Etenkin keväisin tämä opiskelu olisi helppoa, kun lirkuttelevia lintulajeja ei vielä ole pensaikossa kymmenittäin rääkymässä yhtä aikaa. Mutta hommasta ei tule mitään. Olen kokeillut kaikkea. Kuuntelen kotona linnunlaululevyä ja koetan yhdistää oppimani siihen, mitä kuulen luonnossa. Aina kun kuulen luonnossa jonkun poikkeavan laulun, koetan opetella hyräilemään sen, jotta voisin kotona etsiä lintulevyltä oikean tirpan. Nyt minulla on jopa kännykän mp3-soittimessa yksi levyllinen lintujen laulua, mutta tuskaa sirkuttelujen erottaminen on vieläkin. Tämä kyvyttömyys oppia tuntemaan lauluja on sitäkin tuskallisempi, kun muuten pidän itseäni musikaalisena ihmisenä. Kunnes taannoin tajusin vihdoinkin totuuden lintujen laulusta. Linnut eivät laula. Linnut puhuvat. Kaikki linnut puhuvat omilla kielillään ja ihmiset vain luulevat sitä laulamiseksi. Tästä syystä en opi niiden piipityksiä, minullahan on aina ollut huonohko kielipää. Nyt kun olemme todistaneet tämän faktan tieteellisesti, nousee kysymys: mitä linnut puhuvat? Riittääkö 'titityy' tosiaankin kommunikaatioksi talitintin koko elämän tarpeisiin? Entä miksi kottarainen taas livertelee, viheltelee ja naksuttelee niin, ettei kuulija aina perässä pysy? Onko sillä enemmän asioita ilmaistavanaan kuin talitiaisella? Turun yliopiston ekologian dosentti Esa Lehikoinen on tutkinut lintujen puhetta, kysykäämme häneltä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012 ja sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

Jouluna joululaulut saavat ihmiset itkemään – toiset ilosta ja toiset surusta. Etenkin nuoriso ja nuoret aikuiset arvostelevat usein lasten ja aikuisten intoa iänikuiseen joulumusiikkiin. Ei siis ihme, että kitaristi Erkka Korhosen vuodesta 2004 vetämä Raskasta joulua –hanke on kerännyt vuosi vuodelta yhä suuremmat yleisöt konsertteihinsa. Katsotaanpa, mitä joululauluja nuorison hevisankarit yleisölleen laulavat: Turussa vuosi sitten keikka jyrähti käyntiin kappaleella Me käymme joulun viettohon, kohta soivat Konsta Jylhän joululaulu, Oi jouluyö, Nisse-polkka, Sylvian joululaulu, Valkea joulu ja monet muut tutut joulun lauluklassikot, kunnes varsinaisen setin päättää Petteri Punakuono. Näyttää tutulta lauluvalikoimalta. Nisse-polkkaa ja Petteri Punakuonoa nyt ei Suomen lähetysseuran järjestämissä Kauneimmat joululaulut –tilaisuuksissa lauleta, mutta muuten suuri osa lauluista soi niin heviareenoilla kuin Suomen kirkoissa. Vaihtoehtoista nuorten heviurhojen ja –valkyrioiden konserteissa on lähinnä muoto, samat kappaleet soitetaan siellä hevirokiksi sovitettuna. Tuntuu siltä, että tuo klassisten joululaulujen nippu on meissä todella syvällä. Miten tuo nippu on muodostunut? Missä tutut joululaulut on tehty? Kuka ne on tehnyt? Onko kaikki saanut alkunsa lauluista, joissa kerrotaan poikalapsen syntymästä? Joululaulujen tutkija, kuoromies ja Sibelius-akatemian takavuosien kirkkomusiikin professori Reijo Pajamo kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Tohtorinväitöskirjan tekeminen on työlästä puuhaa ja into ja ja voimat saattavat loppua kesken. Etenkin naiset luovuttavat miehiä helpommin ja keskeyttävät akateemisen uransa. Korkeakouluvirasto on selvittänyt opintojen keskeyttämisen syitä ja päätynyt siihen että keskeyttämisen taustalla ovat usein sosiaaliset syyt. Iris Honkala haastattelee Södertörnin korkeakoulun mediatekniikan professori Mauri Kaipaista, joka ohjaa väitöskirjojen tekijöitä.

HessunKahjola is Back! Ja entistäkin ehompana…jos se mitenkään on enään edes mahdollista. Tämänkertaisessa vauhti-illassa ja lomaltapaluuspektaakkelissa käsittelemme yhtä ja toista. Etenkin sitä toista. Agendalla kyytiä saavat mm. – MuX on mesenaatti! – Lomat oli ja meni – Jethro Tull oli Tampereella ja LOISTAVA. Videoita keikasta mm. HeKa-Tubessa – HeKa on kuin Rosso! – Helsingissä, seiskabeessä ... Lue lisääHessunKahvila #121