Podcasts about luonto

Luonto tarjoaa tutkitusti monia hyötyjä mielelle ja keholle. Mutta voiko luonnon terveysvaikutuksia saavuttaa “menemättä metsään”? Mitä on virtuaalinen luontokokemus, ja miksi luonto täytyy joskus viedä ihmisen luo – eikä toisinpäin?Jaksossa Kukunorin Markus Raivio ja LUKEn tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen tarkastelevat luonnon mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä uusimman tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden valossa. Keskustelu avaa lupaavia näkymiä tulevaisuuteen, jossa luonnon terveyshyödyt saadaan entistä helpommin kaikkien ulottuville ja osaksi yhteiskunnan toimintoja, kuten mielenterveys- ja vanhustyötä, työelämää ja kaupunkisuunnittelua. Samalla jakso kutsuu kuulijan pohtimaan henkilökohtaista luontosuhdetta: Miksi jokaisen meistä kannattaisi vahvistaa yhteyttään luontoon – ja samalla itseensä?—Liisa Tyrväinen on metsätieteilijä, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimusprofessori ja yksi Suomen johtavista luontohyvinvoinnin asiantuntijoista. Hän on perehtynyt muun muassa suomalaisten luontokokemuksiin, virtuaali- ja lähiluonnon terveysvaikutuksiin sekä osallistunut kansallisen luontoterveysohjelman valmisteluun.Tutustu Liisan tutkimukseen ja jaksossa esiin nousseeseen Viikin VirtuLabiin:https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/liisa-tyrvainen/julkaisuthttps://www.luke.fi/fi/tutkimus/tutkimusinfrastruktuurit/virtulab-tutkimusta-virtuaaliluonnosta

Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä? Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa? Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin. Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Katsele, kuuntele kevättä -suorassa lähetyksessä mukana ovat Asko Hauta-aho, Pirkka-Pekka Petelius ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho

Koe ja kuule kotimaan luonto Kittilässä syntyneen taiteilijan Reidar Särestöniemen syntymästä on kulunut sata vuotta. Helsingin Kuusisaaressa, Didrichenin taidemuseossa, on parhaillaan sen kunniaksi juhlanäyttely. Taiteilijan teokset henkivät vahvasti lappilaista luontoa, eri vuodenaikoja ja luonnonsuojelua. Luontoretkellä Juhat Roiha ja Laaksonen suuntaavat taidenäyttelyyn ihmettelemään värikylläisiä luontoa pursuavia töitä. Ja ihasteltavaa tuntuu riittävän.

Tässä jaksossa Havuhatun vieraaksi saapuu shamaaniviulisti Tuomas Rounakari. Hän on muusikko, tutkija ja tarinankantaja, joka on kulkenut polkua kohti esi-isien ääntä niin arktisten alkuperäiskansojen parissa kuin suomalaisen mytologian ytimen äärellä. Keskustelemme siitä, miten musiikista voi tulla enemmän kuin sävelten sarja. Voiko musiikki olla rituaali, rukous tai jopa parantava voima? Millaisia viestejä ja näkyjä voi kantautua viulunjousen mukana? Miten esiintyminen muuttuu ihmisen kasvaessa lapsuudesta aikuisuuteen? Jaksossa pohditaan myös esiintyjän roolia rituaalissa, kehon ja soittimen välistä yhteyttä sekä intuitiivisen luovuuden tilaa, jossa tekijä on yhtä teoksen kanssa. Tuomaksen verkkosivut: https://rounakari.com/ Sipoonjoen perinnesauna: https://saunotus.fi/ Terve Löyly -saunottajakoulutus: https://saunakoulutus.fi/ Sauna Healer Training: https://saunahealer.com/

⭐ Nettisivut helposti: https://virtula.fi Studiossa Rahapodin entinen juontaja, kokoomuksen kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Martin Paasi. Jakso on kuvattu 7.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Raha (2:58) Kirkkonummi (9:50) Kaksikielisyys (14:59) Erilaisuus (20:25) "Ankkalampi" (29:34) Koulu (41:51) Levottomuus (59:25) Helsinki (1:01:38) Isä (1:11:59) Uteliaisuus (1:17:51) Väittely (1:22:09) Vanhempien ero (1:24:48) Purjehdus (1:29:45) Luonto (1:38:01) Pitkäpaasi (1:40:26) Horisontti (1:44:10) Nöyryys (1:48:16) Opiskelu (1:57:02) Työura (2:08:27) Nordnet (2:14:32) Rahapodi (2:31:26) Politiikka (2:34:10) Kokoomus (2:36:21) Ryhmäkuri (2:45:23) Eduskunta

Charleston Home and Design Radio Show Feed

Valkoinen lumi peittää maiseman ja nyt on aika jälleen lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin lumihiutaleiden tanssia voi seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä. Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Tiistaina 7. tammikuuta pohditaan talven merkitystä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ilmaston lämpenemisen vauhti on niin kova, että eliölajeilla on vaikeuksia pysyä ympäristön muutosten perässä. Millaisia murroksia Suomen luonnossa on jo tapahtunut ja mitä selviytymiskeinoja eri lajeilla on muutosten keskellä? Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoisen ja ilmastonmuutosekologian dosentti, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maria Hällforsin teksti "Miten Suomen luonto sopeutuu muuttuvaan ilmastoon?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Eletään kaamoksen aikaa, ja Lapin luonto on peittynyt lumen alle. Pohjoisen talvet ovat kuitenkin muuttumassa. Mitä se tarkoittaa luonnon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi retkeilyyn? Entä muuttuvatko vesistöt ja kuinka käy kalastuksen? Keskustelemassa ovat luonnon ja hyvinvoinnin asiantuntija, Utsjoen kunnan hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi sekä Suomen kalakirjaston johtaja Ari Savikko. Toimittajina Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Millaisia muutoksia Suomen luonnossa tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa? Pystymmekö vaikuttamaan luontomme tilaan? Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi ja ekologian professori Toni Laaksonen keskustelevat suomalaisessa luonnossa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan? Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/O5De0DuZB_Y

Kevät on yrttien ja syötävien kasvien kulta-aikaa, jolloin metsissä käy kuhina, kun retki- ja kotikokit keräävät luonnonantimia lautasille. Puutarhoissa alkaa kuokkiminen ja pitkin kesää kerätään satoa. Luonto tarjoaa meille loppukesään vielä mustikat ja puolukat, mutta onko ihanuus ohitse, kun suvi taipuu syksyyn? Hyönteiskokki Topi Kairenius on retkeilijä ja hyvin perehtynyt luonnosta saataviin aineksiin. Hän onkin juuri oikea henkilö vastaamaan retkeilytoimittaja Joppe Rannan kysymykseen: onko luonnon ruokapuoti auki vielä näin syksylläkin?

Kolarinsaari on kylä ja saari Muonionjoessa Kolarin kunnassa. Alueella on myös mielenkiintoinen historia. Juha Laaksonen kävi tutustumassa Kolarinsaareen luonnonvarakeskusen tutkijan Mikko Jokisen kanssa.

Syksyinen luonto herättää monenlaisia tunteita: lintujen muutolle lähtö tuntuu haikealta, ruskan värit ilahduttavat ja lisääntyvä pimeys voi jopa masentaa. Luonnossa liikkuminen ympäri vuoden synnyttää tunteita laidasta laitaan - ja tutkitusti tukee mielen hyvinvointia. Millaisia tunteita herättää kävely lähimetsässä? Entä meren aaltojen pauhun kuuntelu? Ilahduttaako oravien seuraaminen? Onko rakkaan puun kaataminen tehnyt sinut surulliseksi? Kerro meille oma kokemuksesi tai kysy luonnon herättämistä tunteista. Studiossa ovat neurologian erikoislääkäri ja planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri sekä ympäristötunnetutkija Panu Pihkala. Lähetyksen juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Olli Koski / Yle

Lastenkirjailija Reetta Niemelä on kirjoittanut pienille lapsille kirjoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Lähes kaikissa niissä luonto ja eläimet ovat keskeisessä roolissa. Miten hän itse kiinnostui luonnosta, ja ovatko lapset hänen mielestään edelleen kiinnostuneita eläimistä. Minna Pyykkö tapasi raisiolaisen lastenkirjailijan Helsingissä Lauttasaaren kirjastossa.

Tässä jaksossa meillä on inspiroivaa seuraa nimittäin liikunnan ilosanomaa somessa jakava Susanna Ylinen tuli keskustelemaan Heikin kanssa siitä, miten ruuhkavuosien keskellä voi löytää aikaa ja energiaa säännölliseen liikkumiseen. Susanna Ylinen on 24 tunnin hiihdon maailmanennätysnainen, valmentaja, tietokirjailija, puhuja, ja neljän lapsen äiti, ja lisäksi terveystieteiden ja filosofian maisteri (biologia). Tilastot kertovat karua kieltä: vain 46 % yli 20-vuotiaista miehistä ja 38 % naisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti, ja yli puolet meistä liikkuu liian vähän. Miksi näin on? Jaksossa käsittelemme liikunnan esteitä ja pohdimme sitä, kuinka näitä esteitä voisi ylittää.Susanna jakaa omat vinkkinsä siitä, miten hän löytää aikaa liikunnalle yrittäjänä, tavoitteellisena urheilijana ja neljän lapsen äitinä, ja miten jokainen voi löytää itsestänsä liikkujan - ei jatkuvasti itseään haastamalla vaan mukavuusalueen kautta ja sitä laajentamalla. Puhumme myös siitä, miten tunnistaa, milloin liikuntaa on liikaa ja mistä sen voi tietää, ja myös Susannan maTämä jakso tarjoaa arvokkaita näkökulmia ja konkreettisia vinkkejä kaikille, jotka haluavat lisätä liikuntaa arkeensa, mutta kamppailevat ajan tai motivaation puutteen kanssa.Täällä lisää Susannasta:https://www.suksee.com/Instagram Susanna uusi kirja:Lapsiperheen retkiopas - Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

”Luonto kutsuu” on monimerkityksellinen sanonta. Tänään sillä kuvataan hetkeä, jolloin retkeilijän yllättää hätä ja hän joutuu etsimään paikkaa luonnollisilla tarpeilleen. On tuurista kiinni, onko lähellä kansallispuiston tai retkeilykohteen palvelurakenteeseen kuuluva käymälä vai joutuuko kulkija turvautumaan kyykkykakkaamiseen. Mitä säännöt sanovat kakkaamisesta kansallispuistossa ja miten tähän toimenpiteeseen kannattaa valmistautua? Onko sillä merkitystä minne tarpeensa tekee ja pitääkö omat jätöksensä kuljettaa pois metsästä? Tämä kaikki selviää nyt, kun kakkajuttuja on kertomassa Metsähallituksen luontopalveluiden eteläisen Suomen tiimivastaava Liisa Neuvonen. Häntä kävi Nuuksion kansallispuistossa haastattelemassa retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka heti kärkeen uteli Metsähallituksen maastokäymälöiden lukumäärää.

Miksi ihminen kuvittelee edelleen olevansa luomakunnan huipulla? Onko ihmislajilla liian hyvä itsetunto ja mitä siitä seuraa? Kirjailija Anni Kytömäen uusin teos Mirabilis on oikeastaan koukuttava seikkailukertomus, mutta samalla jälleen vahva puheenvuoro ihmisen ja muiden lajien suhteesta. Myös meidän ihmisten luonnosta, sen tuhovoimasta ja samalla myös hauraudesta. Mirabilis kuljettaa lukijansa 1860-luvun nälkävuosista Venäjän Kaukoitään Amurinmaalle siirtolaisten yhteisöön ja takaisin. Historia, kehitys, luokkakysymykset ja naisen asema risteilevät suuremman kehyksen sisällä. Samalla kun hyväksikäytämme ja tuhoamme muita lajeja, Kytömäen teos näyttää, kuinka haavoittuva ihminen on paitsi lajina, niin myös yksilönä. Kytömäen tuotannossa luonto totisesti puhuu ihmiselle - joskus kuoreensa sulkeutuneen raakun hiljaisuudella tai tapettavan turkishylkeen tuskan huudoilla. Kirjailijan työn lisäksi Anni Kytömäki on myös pitkän linjan luonnonsuojelija ja tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana Pentti Linkolan perustamassa Luonnonperintösäätiössä. Kulttuuriykkösessä keskustellaan kirjailija Anni Kytömäen kanssa ihmislajin moraalista ja myös siitä surusta, jota jotkut meistä tuntevat omasta erillisyydestämme suhteessa muihin lajeihin. Puhumme myös kaunokirjallisuuden keinoista tavoittaa luontoa meissä ja perkaamme lisäksi erityiseksi väitettyä suomalaisten luontosuhdetta sekä sen käytännön toteutuksia luontokadon, avohakkuiden ja raakkujen tuhonnan kaltaisten uutisten keskellä. Kulttuuriykkösen toimittajana on Leena Peltokangas.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle? Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

10 tuntia rauhoittavaa aaltojen ääntä ja meren kohinaa, joka auttaa sinua rentoutumaan, nukahtamaan ja saavuttamaan syvemmän unen. Ota siis hyvä asento, sulje silmät ja rentoudu. Kauniita unia!

Miten luonto vaikuttaa ihmismieleen? Voiko luonnosta olla apua terapiatyössä? Entä miten voidaan huomioida samalla myös luonnon hyvinvointi? Minna Pyykkö jutteli tästä kaikesta ja Luonnostaan toimiva- hankkeesta Tampereella sorsapuistossa tutkijatohtori, psykoterapeutti Kirsi Salosen kanssa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Millainen luontoretki syntyy, kun Juha Laaksonen tapaa Simpeleellä taksia ajavan Jouni Nevalaisen, joka alkaa yllättäen kesken matkan kertoa, että hän on innokas luontokuvaaja, ja ottaa valokuvia vain pokkarikameralla. No aikataulut ja reitit muuttuvat välittömästi ja siirrytään salaiselle käärmepaikalle vaihtamaan luontokokemuksia. Luonto antaa ja paljon, näin Nevalainen perustelee harrastustaan.

Sarjamme päätösjaksossa meillä on vieraana Minna Opas, uskontotieteen yliopistolehtori Turun yliopistosta. Aiheenamme on yhteenkuuluvuus luonnon kanssa ja pääsemme kuulemaan muun muassa kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten tämä näkyy Perun sademetsän alkuperäiskansojen elämässä. Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

Neljännessä jaksossa pohdimme luontoa huolehtijuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Riittääkö pelkkä vapaaehtoisuuten perustuva metsien suojelu pysäyttämään luontokadon? Entä miten me jo toimimme luontokadon pysäyttämiseksi, ja mitä voisimme vielä tehdä paremmin? Kuuntele siis 4. jakso ja saatat saada vinkkejä myös oman arkesi muuttamiseksi biodiversiteettiystävällisemmäksi! Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

Kolmannessa jaksossa aiheenamme on IPBES:n luontoa koskevista maailmankuvista toinen eli terveys ja yhteenkuuluvuus. Tätä jaksoa varten toteutimme gallupin, joten pääsemme kertomaan myös kuuntelijoidemme kokemuksia! Niiden lisäksi kerromme omia ajatuksiamme luonnon tarjoamiin terveyshyötyihin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyen. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

"Olen metsässä. Olen yksin. On kesä." Näin kuvailee kirjailija Eeva Kilpi ympäristöä, joka on ollut hänen työskentelylleen tyypillinen ja myös välttämätön. Kirjailija Eeva Kilpi on ollut luonnon puolustajana aivan etujoukoissa. Miten luonto vaikuttaa Kilven teoksissa ja millainen on hänen kuvaamansa luonto? Millainen merkitys Eeva Kilven rakkaalla kesäpaikalla Piskolalla tai lapsuuden Karjalalla on hänen kirjoissaan? 96-vuotiaan kirjailijan rohkeat kannanotot yhtäältä ympäristönsuojelun ja toisaalta naisen vapauden puolesta ovat avanneet tietä monille. Eeva Kilven luonnosta keskustellaan Kulttuuriykkösessä keväällä ilmestyneen Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä -kirjan kirjoittajan Anna-Riikka Carlsonin ja kirjailija, biologi Juha Kauppisen kanssa. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Luonto on puhjennut kukkaan, kaikkialla vihertää. Linnut pesivät täyttä häkää ja uusi sukupolvi lintuja, nisäkkäitä ja hyönteisiä aloittaa elämää. Kesä on täällä! Mutta ovatko nämä kesän merkit etuajassa? Miten aikaistuminen näkyy luonnossa ja miten eri lajit sopeutuvat yhä nopeammin saapuvaan lämpöön? Tästä keskustellaan Luonto-Suomessa. Osallistu lähetykseen ja kerro kokemuksesi. Mikä on varma kesän merkki? Ja miten olet huomannut sen muuttuneen? Kuulijoiden kysymyksiin vastaamassa studiossa biologi Panu Halme. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Maija Salminen.

Nuotio räiskyy grillikodassa ja opiskelijat täyttävät ohrarieskaa karitsan lihasta tehdyllä rosvopaistilla. Tilanne voisi olla kuin mistä tahansa suomalaisesta luontokohteesta, mutta Itäväylän katkeamattoman autojonon humina rikkoo illuusion. Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikassa Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa opiskelevat Petra Savolainen ja Raine Leppinen valmistautuvat maastoruokailunäyttöön ja tarjoilevat maistiaisia Metsäradion toimittajalle. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto valmentaa monipuolisesti luontoalan tehtäviin ja esimerkiksi luonto-ohjaajan tehtäviä voivat olla erilaiset ohjaus- ja neuvontatehtävät, luonto-ohjelmapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä ympäristönhoitoon liittyvät tehtävät viher- ja ulkoilualueilla. Helsingin Roihuvuoressa opiskelijoiden kanssa kotaan on tullut myös Stadin ammattiopiston opettaja Tero Ruokovaara. Rosvopaistia maistelee ja opiskelijoiden tunnelmia kyselee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kymmenen tuntia tasaista sateen ääntä auttaa rentoutumaan, rauhoittumaan ja nukahtamaan paremmin! Myrskyinen sateen ropina peittää alleen kaiken ylimääräisen, ja auttaa aivojasi päästämään irti - joten se on loistava apu univaikeuksiin ja keskittymiseen.

Tämän viikon jaksossa Anni Keski-Heikkilä, Anna-Sofia Berner ja Petja Pelli keskustelevat kuukauden päässä häämöttävien eurovaalien lähtöasetelmista ja vaaliteemoista, Haminan akkutehdashankkeen aiheuttamista riistiriidoista rahojen ja luonnon välillä sekä tällä viikolla kisattavien Euroviisujen vakavista tunnelmista ja Suomen edustajasta.

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius. Studiossa juontajana on Markus Turunen.

Tässä jaksossa otetaan muutaman vuoden tauon jälkeen uusintakatsaus pitkän linjan hyvinvointiammattilaisen kanssa hyvinvointitrendeihin, somekeskusteluun ja muihin päivänpolttaviin teemoihin. Jaksossa jutellaan mm. onko hyvinvointikeskustelu mennyt osin vähän liian vakavaksi ja miten saataisiin enemmän rentoutta ja hyväntuulisuutta mukaan? Mistä välillä tulikivenkatkuiset keskustelut sosiaalisessa mediassa johtuvat? Minkälaisia hyvinvointitrendejä on ollut, on nyt ja mitä tulevaisuus ehkä tuo tullessaan? Onko laihduttaminen tabu vai voiko siitä puhua? Miksi moni ei saa tehtyä niitä asioita hyvinvoinnilleen, joita tietävät, että pitäisi tehdä? Miksi elämäntapamuutoksen tekeminen on niin vaikeaa? Onko luonnosta apua meille ihmisille ja hyvinvoinnille? Jos voisi tehdä vain yhden hyvinvointiteon, mikä se kannattaa olla? Näistä ja muista hyvinvointialan teemoista kanssani jaksossa puhumassa monen kuulijan toivevieras Kukka Laakso. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Kukka Laakso - Verkkosivu: https://alku.fi/ - Verkkosivu: https://kukkalaakso.com/ - IG: https://www.instagram.com/kukkalaakso/ - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/5O9zlfwQo0vk6stjXCuzYE?si=60848a409f714750

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji korppi kuuluu radiossa ja Yle Areenassa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Luonto-Suomessa pohditaan talven merkitystä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja suorassa lähetyksessä jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho

Pysy reitillä - Osa 9 - Jumalan luonne ja luonto - Juan Gomez by Suhe Seurakunta

Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi. Mitä tiedämme Suomen luonnon ja lajien tilasta juuri nyt? Keskustelemassa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Keskustelun juontaa Mikko Jalo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomen luonto voi? -tapahtumassa 31.10.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/JrqcoYH8EIc Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Luonto valmistautuu talveen. Syksy on sadonkorjuun ja hyvästijätön aikaa. Myös kuolemaa kuvataan usein viikate kädessään. Historiantutkija Jyrki Nissi keskustelee toimittaja Pasi Heikuran kanssa kuoleman vertauskuvista. Ohjelmassa poimitaan myös kivet pullasta ja esitellään Kotuksen kuukauden sana. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa alkuun pohdintaa, onko Ruotsi olla vielä ylivoimaine isoveli. Ruben Stiller sanoo, että edesmennyt Martti Ahtisaari oli kunnioitettu mies ja syystäkin, mutta aina ei ole ollut näin. Ahtisaarta kohdeltiin Stillerin mielestä mediassa kovakätisesti, esim. Ylen satiiriohjelma Iltalypsyssä. – Miksi häntä pilkattiin mutta muut ovat päässeet helpommalla? Kaarina Hazard on kiinnostunut kansalaispulssikyselystä, jonka mukaan luottamus tuomioistuimiin on vähentynyt. – Nähdäänkö käräjäoikeuden tuomio vain mielipiteenä mielipiteiden joukossa? Taru Tujunen halua puhua luonnosta, koska ilveksen metsästystä varten on annettu 300 kaatolupaa kannanhoidollisista syistä. – Ketä varten luonto on olemassa?

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistetään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Olisiko jo aika rajoittaa rakentamista? Oletko huolissasi kaupunkiluonnon tilasta, mitä haluat tietää siitä? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueilla Suomessa tehnyt? Kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä, Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Suora lähetys Helsingin Lauttasaaren kartanolta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla rohkea? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa Seppo Pöllänen ja Jari Heikkinen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Matti Ylönen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Puutarhaharrastus on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari –lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro, Sami Kiema ja Juha Laaksonen tutkailevat suorassa lähetyksessä alkavaa kesää. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija Espoossa: Petri Hårdh Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Ensimmäiset leskenlehdet saattavat koristaa maata Etelä-Suomessa ja kuukauden kuluttua lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Markus Turunen. Äänisuunnittelija: Matti Littunen / Yle

Rooman valtakunta levisi laajalle ja kesti pitkään. Tunnemme eri lähteistä tutkijoiden ansiosta roomalaisten arkea ja elämää. Mutta nyt lähteet saavatkin vastata uuteen kysymykseen: miten antiikin ihmiset suhtautuivat luontoon? Oliko se vain ihana paikka, jossa hoidettiin terveyttä ja filosofoitiin vai pitikö sitä pelätä? Toisaalta antiikin Rooman vilskeestä haluttiin jo tuolloin maaseudulle luonnon rauhaan. Valtakunnan laajentuminen pohjoiseen toi roomalaisten ulottuville kosteat maat ja synkät metsät. Luonto piti kesyttää ja saada resurssit käyttöön ison valtakunnan tarpeisiin. Myös ensimmäisiä kriittisiä arvioita luonnonvarojen käytöstä antoi Naturalis Historia -tekstin kirjoittanut Plinius. Antiikin ihmisten suhteesta luontoon kertovat Suomen Rooman instituutin johtaja Ria Berg sekä Suomen Ateenan -instituutin tutkijaopettaja Antti Lampinen. Berg on tutkinut erityisesti Rooman keisariajan esinekulttuuria ja Lampinen puolestaan liikkuu tutkimuksissaan sekä kreikan että latinan kielen ja kirjallisuuden välillä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit hiipivät liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Kilpisaaren laavulla ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Markus Turunen. Kysy ruuanvalmistuksesta tai kerro oma tapasi tehdä evästä haastavissa retkioloissa. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Asko Hauta-aho

Sienet, nuo herkulliset ja ihmeelliset metsiemme eliöt, ovat pääroolissa Luonto-Suomessa. Mistä sieniä kannattaa etsiä? Entä kuinka säilöä sieniherkut talteen? Oletko tehnyt jonkun yllättävän sienilöydön? Mitkä ovat parhaat sienestysvinkit aloittelijoille? Näitä ja muita kysymyksiä voit esittää sieniasiantuntijoillemme. Kysymyksiin vastaavat museomestari Pertti Salo Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja sienineuvoja Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martoista. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Kesällä monenlajiset pörriäiset ahkeroivat metsissä, pelloilla ja puutarhoissamme tarjoamassa pölytyspalvelujaan. Hyönteismaailman pörinä ja surina on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt ja pölyttäjien maailmanlaajuinen ahdinko tarvitsee huomiotamme. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli, istuttaa ketokukkia tai vaihtaa hyönteismyrkyt biologiseen torjuntaan? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä sekä mehiläistarhaajien ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Studiossa kysymyksiin vastaavat luontoasiantuntija Jani Järvi ja erikoistutkija Marjaana Toivonen. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana on Olli Ihamäki ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle