Podcasts about ihmisten

Autistinen mieli | Kurimo | #neuvottelija 326. Puheenaiheen juontaja Rami Kurimo luotaa autismia, aspergeria ja ADHD-diagnoosejaan henkilökohtaisessa jaksossa. Neuvottelija-kanavan ensimmäisessä yli 2 tunnin keskustelussa Rami ja Sami vertaavat mielen mallejaan mm. Baron-Cohenin, Kahnemanin ja Pricen viitekehikoilla systemisointi-hengessä, välillään lähinnä kognitiivista empatiaa!00:00 Ramin muisto vanhasta YouTube-videosta autismista ja aspregeristä 02:04 Miten Rami kesti kolme tuntia Sazonovia "pintaraapaisuna" 03:41 Raskas Devon Pricen kirja maskatusta autismista. Palantirin kirjasuositus. Lepakon maailma 06:40 Sosiaalinen maski normimaailmassa selviytymisen työkaluna 10:14 Daniel Kahnemanin dualismi - hidas ja nopea päätöksenteko Ramin kokemuksena 13:20 Teiniajan epävarmuus ja kokeva vs. muistava mieli 16:54 Kehollinen tunne päätöksenteossa - perhoset muodostelmassa 19:52 NLP, Richard Bandler, aistit ja tunteiden ketjutus 23:35 Simon Baron-Cohenin dualismi - muiden mielien olemassaolo ja systematisointi 26:55 Divergentti ajattelu, aistikanavien puutteet ja kokemuksen ekstrapolointi 30:26 Homunculukset, sisäinen monologi ja itsemyötätunto 33:32 Innostus ja puheliaisuus vuorovaikutuksen haasteena 37:15 Kognitiivinen ja affektiivinen empatia 40:40 High functioning autismi vs. rajummat tapaukset 47:29 Tyttöjen ahdistus, sukupuolidysforia. Jonathan Haidt 50:52 Systemisointi-teoria (Simon Baron-Cohen). Vuorovaikutuksen älyllistäminen 54:38 Erikoisen käytöksen sosiaalinen sietokynnys 57:40 Diagnoosit, identiteetti ja muutoskyky 01:01:12 ADHD:n ja Aspergerin päällekkäisyys ja erot 01:04:31 Diagnoosien historiasta ja muutoksista 01:08:18 Diagnoosiin samaistumisen rajoitukset 01:11:22 Elämäntilanteet ja jungilainen kehitys kohti tasapainoa 01:15:23 Neurotyyppien välinen kirjo ja kommunikaatio 01:18:41 Faktan korjaamisen sosiaalinen riski 01:25:12 Diagnoosi ja palaute ihmissuhteista 01:28:24 Perheen sisäiset erot ja yhteensopivuus 01:32:11 Kirjaimellinen tulkinta ja spektrin vaihtelu 01:35:26 Sukupuolitettu huumori ja spektrin käytös 01:39:03 Musiikki tunnekanavana ja kehon reaktiot 01:42:24 Harjoittelemattomat tilanteet ja väärinymmärrykset 01:46:03 Tekoälyn rooli itseymmärryksessä 01:49:30 Itseanalyysi ja Clauden ja muiden tekoälyjen käyttö 01:53:16 Systeemiajattelu ja soveltaminen käytännössä 01:56:16 Ihmisten ja koneiden vuorovaikutus #neuvottelija Sisäpiirissä Rami kertoo Puheenaiheen 50,000 Youtube-tilaajan ylityksestä ja Puhemedian kuulumisia Tue Samia ja katso sisäpiirijaksot https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Kuinka paljon erilaisia tapoja on kertoa ihmisille Jeesuksesta,jotta evankeliumi menisi maailman ääriin asti? Onko Suomessa hengellistä avoimuutta? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Mikko Tiira. 

Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen on parhaillaan kolmipäiväisellä vierailulla Lahden seurakuntayhtymässä. Piispa kertoi Radio Voimalla vuonna 2023 alkaneen kautensa olleen tähän mennessä vauhdikas.- Työ on ollut mielenkiintoista, mielekästä ja monipuolista, piispa sanoi. Mitkä ovat olleet haastavimpia ja vaikeimpia asioita piispan työssä?- Tällä hetkellä itseäni murehdituttaa eniten tietynlainen polarisaatio. Tuntuu, että ihmisten sanat kovenevat. Omia leirejä rankennetaan tai ainakin niiden ympärille koitetaan rakentaa korkeampia aitoja. Se vaivaa tietysti koko meidän yhteiskuntaamme ja koko maailmaa.Kuuntele koko haastattelu.

Kysymykset tietoisuudesta, tunteista ja uskomuksista ovat nousseet tekoälykeskustelun kuumiksi aiheiksi. Milloin ja millä perusteella kone tai tietojärjestelmä on tietoinen toimija? Miten tätä asiaa voidaan mitata? Voimmeko toisaalta mitata tai määrittää edes ihmisten tietoisuutta? Kysymys kääntyy tekoälyn tarkastelun kautta ihmisiin ja inhimillisen vuorovaikutuksen perusteisiiin. Miten inhimillinen vuorovaikutus muuttuu, kun arjessamme on mukana tekoälytoimija, joka muistuttaa yhä enemmän ja erottumattomasti ihmistä? Mikä ihmisyydessä on luovuttamatonta ja ainutlaatuista? Voiko kone koskaan tunnistaa esimerkiksi häpeää tai elämän rajallisuutta? Lähetyksessä ovat mukana aihetta käsittelevän Ihmisyyden rajoilla -teoksen kirjoittajat Pekka Sauri ja Johanna Kukka, tekoälyn etiikkaan perehtynyt tutkijatohtori Taina Kalliokoski sekä tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Toimittajana on Ville Talola.

George Orwell kuvaa teoksessaan Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945) vertauskuvallisten eläinhahmojen kautta kuinka Stalin korruptoi Leninin idealistisen perinnön Neuvostolliton totalitarismiksi. Klassikko tarjoaa yhtä lailla nykyhetkessä ajankohtaisia lähtökohtia inhimillisen valtapelin, laumakäyttäytymisen ja propagandistisen manipulaation ymmärtämiseen.Michael Baranin Kansallisteatteriin sovittamassa versiossa faabeli on käännetty ympäri, ja Orwellin tarinaa lavalla kertovat ihimisvangit voi  tulkita elinkautistaan lusiviksi tuotantoeläimiksi. Kevään ensimmäisessä podcastin jaksossa vieraana ovat esityksen näyttelijä Wenla Reimaluoto sekä sen puku- ja lavastesuunnittelusta vastaava Tarja Simone, jotka kertovat omasta suhteestaan näytelmään ja esityksen toteutukseen.

1920-luvun väkivaltainen ja syntinen Helsinki herää henkiin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittamassa Björk -dekkarisarjassa. Nyt kirjailija on suunnannut katseensa kauemmaksi. Taiteellisia kullankeltaisia maisemia, tuttuja kansallistaiteestamme, vie lukijan uusimmassa Synnyinmaa-sarjassa vielä kauemmaksi Suomen historiassa. Sarastus on sarjan ensimmäinen osa. Romaanin nimi symboloi myös uuden ajan alkua. Kirjassa kohtaamme köyhän torpan pojan ja hänen rakkautensa, vauraan talon tyttären, Briitan. Briitta on kiinnostava henkilö, hän on yllättävän moderni ja vapautunut tuon ajan naiseksi, miksi Hämeen-Anttila halusi luoda hänestä noin empansipoituneen? Onko tämä uutta että annetaan vahvempi ääni tänään myös historian naisille fiktiossa? Aikakausi on 1850-luku ja Häme. Mikä tässä ajassa kiinnosti Virpi Hämeen-Anttilaa juuri nyt? Kirjan loppusanoissa hän pyytää anteeksi paikkakunnan asukkailta, hän on viettänyt 23 vuotta kirjan seuduilla. Mikä merkitys Hämeellä on kirjailijalle? Miten Hämeen-Anttila kuvailee 1800-luvun lopun sääty-yhteiskuntaa? Millainen maamme oli sillon Venäjän vallan aikana? Romaanin ensimmäisessä osassa hän kuvaa Krimin sodan vaikutusta suomalaisiin. Virpi Hämeen-Anttila kuvaa myös miten Suomi muuttuu, rautatietä aloitetaan suunnittelemaan ja Cygnaeus lähtee ulkomaille tutustumaan kansakoululaitokseen. Oliko tämä uuden sivistysmaan syntyaikoja? Toisessa osassa Myöhäinen kevät kirjailija kuvaa ankaraa talvea ja kovia katovuosia. Kuvaukset Helsingistä ja sen älymystöstä ja eliitistä kertovat ajasta josta Suomi ponnisti ylöspäin. Ohjelman vieraana on kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pohjois- Suomessa eletään parhaillaan suurten muutosten keskellä. Ilmasto, luonto, asukkaat ja työmahdollisuudet muuttuvat. Ihmisten mielenmaisema muuttuu kuitenkin paljon hitaammin kuin ympäröivä maailma, ja se näkyy heidän arvostuksissaan, unelmissaan ja peloissaan. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Jokinen on perehtynyt Ylä- Lapissa asuvien luontosuhteeseen ja siihen miten se heijastuu myös luontokonflikteihin. Minna Pyykkö tapasi hänet Kolarissa Muoniojoen rannassa.

Tutkija Meri Kytö: Äänen rooli kaupunkisuunnittelussa on liian vähäinen – miellyttäviä kuunteluympäristöjä pitää luoda aktiivisesti Äänellisen kulttuurin ja kaupunkitilan tutkimukseen erikoistunut Meri Kytö sanoo, että kaupunkisuunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota äänen merkitykseen. Melulainsäädäntö estää pahimmat ylilyönnit, mutta äänimaisemista pitäisi tietoisemmin luoda toimivia kuunteluympäristöjä. Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Meri Kytö korostaa, että onnistunut ääniympäristö on ennakoitava ja siinä on hyvä toimia. Kytö johtaa Kuultava tulevaisuus -projektia, joka kerää ihmisten muistoja tärkeistä äänellisistä ympäristöistä. Suomalaisten äänimaisemahavainnoista koottu arkisto on mittava ja tutkijan mukaan maailman luokassa ainutlaatuinen. Uusimmassa, huhtikuun 2025 loppuun asti jatkuvassa keruussa ihmisiä pyydetään myös kuvittelemaan tulevaisuuden äänimaisemia. Tutkija luonnehtii suomalaista ääniympäristöä monimuotoiseksi. Ihmisten muistoissa korostuvat luonnonäänet, erilaisten harrastusympäristöjen äänet mutta myös yhteisölliset maamerkit, kuten koko kylän elämää kymmeniä vuosia rytmittäneet tehtaan pillit. Turussa tutkijan oma suosikki on Aurajokiranta, jossa voi kuulla veden solinaa, pyöräilyn ääniä ja kirkonkelloja, jotka tuovat historiallista tunnelmaa kaupunkiin. Meri Kytö korostaa musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtajana hän arvioi musiikintutkimuksen aseman haasteelliseksi: rahoituksen ja resurssien niukkuus uhkaa alan kehitystä, vaikka tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista. Podcastissa Meri Kytö tarjoaa kirjasuosituksena Emily Wilsonin englanninkielisen version Odysseia-klassikosta. Upea englanninnos, The Odyssey sai tutkijan innostumaan aiemmin etäiseksi kokemastaan teoksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Oletko tarkistanut, kuinka monta pistettä tai palautetta sinulle on eri palveluissa annettu? Minna ja Kimmo pääsivät maistamaan Spritessa liotettuja viinikumeja ja Minna on ollut kuukkahattutätinä kaupassa. Luovuttavatko myös eläimet verta? Mustanaamion seikkailut jatkuvat jälleen!

Mikä on tässä ajassa parhain tapa ja paikka kohdata ihmisiä? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Tommi Malmi. 

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta. Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!

Tässä podcatissa pureudumme ikäihmisten kotipalvelutyöhön. Ikäihmisten kotipalvelutyö puhuttaa nykyisen paljon, koska kentältä löytyy monenlaisia toimijoita. Kuulemme millaisia ratkaisuja haasteisiin voidaan löytää. Kuulemme myös onnistumisia. Tekijät: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Arja Kuntonen, yrittäjä, Omataito Oy. Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisuaika ja -paikka: 23.8.2024, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja/tilaaja: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=1ffb46f6-0d38-4e40-8e11-b19400947301

Television vuodet 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin piirtyvät monen muistissa YYA-Suomen kautta ja suomettumisen kautta. Elokuussa julkaistavan Anu Koivusen, Janne Zareffin, Laura Saarenmaan ja Mari Pajalan kirjoittamassa tietokirjassa Kulttuuritelevision aika 1975-1985 aikakauden televisiosta piirtyy kuitenkin huomattavasti moniulotteisempi kuva. Televisiolla oli oma roolinsa ulkopoliittisten linjausten vahvistajana, mutta voimakkaimmin televisio hahmottuu ohjelmapolitiikan kokonaisuuden kautta, jossa näkyy suunnitelmallinen pyrkimys monipuoliseen sisistävään, viihdyttävään ja kasvattavaan sisältöön. Usein kaupalliseksi mielletty Mainos-tv liittyi omalta osaltaan tähän samaan linjaukseen. Nykykatsannossa on ehkäpä vaikea hahmottaa television suurta valtaa mediavälineenä. Ihmisten totuttua jo vuosikymmenten ajan siihen, että ohjelmia voi tallentaa ja nykyisen suoratoiston maailmassa katsoa ylipäätään silloin kun huvittaa, helposti unohtuu, että lineaarisessa ohjelmavirrassa ohjelmat tulivat ja menivät, eikä näkemättä jäänyttä alkua tai loppua voinut mistään katsoa uudelleen. Ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa. Kulttuuritelevision ajasta kaikkineen ovat keskustelemassa tutkijat Anu Koivunen, Mari Pajala sekä Janne Zareff. Ville Talola on toimittajana.

Kansanradiossa puhutaan tällä kertaa paljon marjoista. Lisäksi ruoka on myös teemana. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että makaroni ei ole ruokaa. Niin ja yhden soittajan mukaan Amerikasta ei ole tullut mitään hyvää Suomeen. Kertoopa vielä eräs kansalainen ukkomiesten olevan pahimpia saalistajia. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Joskus ihmiset saivat palkkaa siitä, että he kuljettivat jäätä kylmäkaappeihin tai kävivät koputtelemassa kepeillä ikkunoihin aamuisin, että väki ymmärsi herätä tehdastöihin. Sittemmin molemmat tarpeet on korvattu koneellisilla vaihtoehdoilla – joko jääkaapeilla ja pakastimilla tai herätyskelloilla ja kännyköillä. Samoin pellot kynnettiin eläin- ja ihmisvoimalla, paikasta toiseen liikuttiin ilman polttomoottorin apua, ja tietoa etsittiin kirjoista informaatikkojen voimin, ei suinkaan Googlesta. Nämä kehitysaskeleet ovat edellyttäneet sitä, että ihmiset keksivät uudelleen, mikä on ihmiselle mielekästä työtä. Mitä enemmän työtä korvataan joko automaation tai tekoälyn avulla, sitä luovemmin täytyy tarkastella sitä, mikä on inhimillisen työn rooli tulevaisuudessa. Ihmisten tekemä työ on aina muuttunut, ja tulee luultavasti aina muuttumaan – kysymys on vain siitä, mikä osa työstä poistuu, ja mikä osa kehittyy.

Sanotaan, että IT työskentelijöiltä vaaditaan joskus työtä kuin kokonaiselta IT-osastolta. Myyjillä ja markkinoijilla taitaa olla aika samat paikat mitä enemmän aiheeseen yritää sukeltaa. (00:00) Jakso alkaa (00:19) Aiheen pohjustus (04:02) Asiakashankinta ja myyminen (08:36) Mitä tiedät siitä, mitä ostat (10:54) Markkinointi Koodersilla (14:21) Miten Ida hoitaisi koodin myymisen (19:12) Ulosmyynnin ongelmat Koodersilla (23:55) Ihmisten auttaminen on siistiä (26:08) Mitä myyjän täytyisi osata Koodersilla (29:53) Minkälaista myynti tai asiakashankinta voisi olla (34:08) Loppupuhe

Ihminen kirjoittaa omaa tarinaansa muistojensa ja kokemuksiensa perusteella. Voiko tähän tarinaan kuitenkaan aina luottaa? (00:00) Intro (00:19) Miikan ajatukset aiheesta (01:30) Esittelyt (02:50) Oma tarina värittyy (05:56) Minäkuva (09:42) Ihmisarvo määräytyy tekojen perusteella (15:07) Idan pohdinnat aiheesta (17:23) Oma ja muiden versio tarinasta (21:14) Ihmisten oma juttu (30:15) Oman tarinan kirjoittaminen (33:39) Core memory (37:37) Loppupuhe

Kansanradiossa on tämän nuorten pääsiäistoiveen lisäksi mukana monia muitakin aiheita. Eräs toivoi kaikkien huumeiden vapauttamista ja toinen kaipaa pankkeihin käyttöhuoneita. Onnistuiko se korkkiuudistus kuitenkaan, ainakin yksi kuulija on saanut siitä tarpeekseen. Miten ihmeessä korppi ja pöllö mahtuvat radiovastaanottimeen, ihmettelee eräs kissa! Kansanradio toivottaa hyvää pääsiäisen aikaa! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Venäjällä käytiin presidentinvaalit, joissa vaalivoitto oli varmistettu nykyiselle presidentille Vladimir Putinille. Millainen oli opposition vaaliviikonloppu? Vieraina väitöskirjatutkija Eemil Mitikka, Aleksanteri-instituutti ja erikoistutkija Veera Laine, Ulkoministeriö Miten Ukrainassa on reagoitu Venäjän niin kutsuttujen presidentinvaalien tulokseen? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Kiistelty rajalaki nytkähti eteenpäin. Millaista polemiikkia poikkeuslaista odotetaan eduskunnassa? Vieraina sisäministeri Mari Rantanen, ps sekä kansanedustajat Merja Kyllönen, vas ja Eva Biaudet, rkp. Ihmisten kokemuksia ja rohkeutta puuttua kokemaansa rasismiin on nyt tutkittu. Puhelimessa rasisminvastaisen toiminnan koordinaattori Sanna Saarto, SPR.  Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Mikko Haapanen ja Mira Stenström. Tuottaja Hanna Juuti.

9. syyskuuta 1948 Korean demokraattinen kansantasavalta, tuttavallisemmin Pohjois-Korea, julistautui itsenäiseksi valtioksi Kim Il-Sungin johtamana. Pohjois-Korean talous alkoi naapurien runsaasta tuesta huolimatta supistua, kunnes 90-luvulle tultaessa tottelevainen kansakunta alkoi kollektiivisesti nähdä nälkää. Ihmisten elämä oli selviytymistä päivästä toiseen. Pohjois-Korean nälänhätä koskee noin vuosia 1994-1998, minä aikana jopa 3,5 miljoonaa ihmistä on saattanut kuolla nälkään. Podcastia voi nyt myös tukea ostamalla kahvikupposen osoitteesta: https://www.buymeacoffee.com/katastrofinkaava Sisältövaroitukset: nälkäkuolema, lasten kuolema Lähteitä: Suljettu maa: Elämää Pohjois-Koreassa, Barbara Demick, 2013 https://www.bbc.com/news/world-asia-pacific-11244825 https://globalis.fi/maa/pohjois-korea https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/tiikeriportti_-_pohjois-korea-1.pdf https://www.asianstudies.org/publications/eaa/archives/north-koreas-1990s-famine-in-historical-perspective/

Meidän yhteiskunta tekee ihmisistä aina vaan lihavampia.Ihmisten keskittymiskyky alkaa olla koetuksella ihan toden teolla. Lisäksi joka hommaan löytyy nykyään joku äppi tai muu teknologinen ratkaisu, joka tekee asioista vaivattomampaa, ettei meidän varmasti tarvitse edes yrittää tehdä mitään itse.Kuinka pitkälle suuret elintarvikefirmat ovat valmiita menemään, jotta he saavat meille laboratorioissa tehtyä, epäterveellistä höttöä myydyksi? Kiitos kun tulit kuulolle.Palaute, jaksotoiveet sekä mahdolliseen yhteistyöhön liittyvät yhteydenotot Email: hieman@obeesi.fi Instagram: @hiemanobeesi

Radio Novan Aamussa vaaditaan muutosta, sekä Kimmo pääsee kertomaan faktoja ja myöntää olevansa herkkis. Ihmisten työmatkojen pituus aiheuttaa suorastaan viestiryöpyn studioon ja Minna miettii syntisiä asioita, mutta mitä? Kuuntele Iltapalat tästä!

Seppo Saario on vain hieman liioitellen mies, joka toi osakesijoittamisen Suomeen. Vuoden 1973 alussa ilmestyi Saarion ensimmäinen sijoituskirja Pörssiosakkeet sijoituskohteena. Sijoitusraamatuksi nimitetty Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ilmestyi vuonna 1984. Saarion sijoitusklassikkoon kuuluvat sata ikivihreää pörssivihjettä. Mikä niistä on Seppo Saarion mielestä tärkein? Entä onko nyt hyvä aika ostaa vai myydä osakkeita? Karon Grillin erikoispitkässä jaksossa käsitellään Saarion elämää, uraa ja sijoitusperiaatteita. Ennen kuin Saario jäi pois palkkatöistä hän toimi suomalaisen liike-elämän palveluksessa. Mitä sijoittajan kannalta olennaista hän oppi omalta työuraltaan? ”Kaikki on ihmisistä kiinni, ihmisten motivaatiosta. Johtajan merkitys on valtavan suuri. Ihmisten merkitys ja heidän motivoiminen on avainasemassa”, Saario sanoo. Toinen oppi: ”Miljoonan euron tienaaminen teollisuudessa on todella vaikeaa ja kunnioitettavaa. Sijoitusmarkkinoilla miljoonat ja miljardit hyppelevät koko ajan, mutta raaka työ teollisuudessa on aika kovaa.” Marinadi-osiossa puhutaan aktiivisista rahastoista. Miksi Nordeakin tarjoaa niitä, vaikka akateeminen tutkimus suosittelee passiivista indeksisijoittamista? ”Passiiviset toimivat tietyillä markkinoilla. Yhdysvallat, Euroopan osakemarkkina, aika kivasti. Kehittyvät markkinat ei niin hyvin, korkomarkkinat – aika heikosti”, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi suomalaisiin pienyhtiöihin ei löydy indeksirahastoja. Eronen nostaa esiin rahastojen kulujen suhteen aktiivisuuteen. Hän kertoo myös, mikä on varma tapa hävitä rahastosijoituksilla. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #pörssi Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

My Hero Academia on Kohei Horikoshin supersankarisarja, jossa harjoitetaan henkilökohtaista kasvua ja käsitellään yhteiskuntarauhan haurautta. Käymme läpi Mangakartan vuoden 2023. Lukujonossa ovat seinenromanssi A Side Character's Love Story ja shoujoromanssi A Condition Called Love. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (01:20) – MY HERO ACADEMIA: ESITTELY - My Hero Academia - One for All – voima, jonka voi siirtää (kuva) (07:28) – MY HERO ACADEMIA: ASENTEET JA RAKENNE - Maaretin blogipostaus shounenmangasta vuodelta 2009 - Jakso 50, jossa puhuimme Kuroshitsujista ja sen rakenteesta - Jujutsu Kaisen - Petterin lyhyt esittely sarjasta Anime-lehdessä 2/2015 (kuva) (17:31) – MY HERO ACADEMIA: MAAILMANRAKENNUS JA TEEMAT - One Piece - JoJo's Bizarre Adventure - Pahisliitto (kuva) - Aivopesuvoimaa ajatellaan heti pahisvoimana (kuva) - Eri oikut soveltuvat paremmin tai huonommin eri asioihin, ja voivat olla myös vaarallisia (kuva) - Dark Angel - Pahisliiton toimien tarkoituksena on heikentää suuren yleisön sankarikuvaa (kuva) - Oikut vahvistuvat sukupolvi sukupolvelta (kuva) - Maaretin Desucon-luento “Teemat animen ja mangan silmin” (YouTube) - Jakso 41, jossa puhuimme Dr. Stonesta - Jakso 60, jossa puhuimme Death Notesta - Supersankaruus on duunia (kuva) - Ihmisten pelastaminen on sankaruuden ytimessä (kuva) - Tiger & Bunny - Captain America: Civil War - Petterin twiitti siitä, että joidenkin mielestä HeroAcan maailma on dystopinen, koska neuvolat ylläpitävät oikkurekisteriä (38:57) – MY HERO ACADEMIA: MAAILMANRAKENNUS JA OIKUT - Oikkuja ja niiden käyttämistä voi kehittää (kuva) - Puhekuplapäinen sankarioppilas Manga Fukidashi - Fumikage Tokoyamin oikku Dark Shadow'lla on oma tietoisuus, ja jostain syystä Tokoyamin pää on korpin pää??? - Gran Torino (52:04) – MY HERO ACADEMIA: HAHMOKERRONTA - Lukujen välissä olevat nippelitiedot tutustuttavat hahmoihin vaivihkaa (kuva) - Undead Unluck - Mineta on sarjan paskin hahmo (kuva) - Jänissankari Mirko (kuva) (01:02:52) – MY HERO ACADEMIA: MIDORIYA JA ALL MIGHT - Izuku Midoriya on analyyttinen ja huomioi tilanteita (kuva) - Aluksi Midoriya ei pysty käyttämään One for All -voimaansa rikkomatta itseään, joten hän keskittää voiman yhteen sormeen (kuva) - Myöhemmin hän alkaa keksiä uudenlaisia tapoja levittää ja rajoittaa voimaansa ja saa siitä käyttökelpoisemman (kuva) - Kädet eivät kestä enää montaa pirstoutumista (kuva) - Deku-puu - All Mightin hahmodesign-muodonmuutosten humoristisuuden taustalla vilkkuu surumielisiä sävyjä (kuva) (01:19:01) – MY HERO ACADEMIA: RÄJÄHDYSPOIKA BAKUGOO - Katsuki Bakugoo on muita alaspäin katsova räyhäpoika (kuva) - Petterin Desucon-luento “Koulukiusaaminen Japanissa” (YouTube) - Bakugoon traaginen taustarina: hän ei tarvitse apua oikuttomalta nyhvöltä, ja saa avuntarjoamisesta ikuisen alemmuuskompleksin (kuva) - Paras kansi, jossa Bakugoo on kasvanut niin paljon, että voi vihdoin tarttua hänelle tarjottuun käteen - Urheilufestivaalin turnauksessa Bakugoo on ainoa, joka ottaa Urarakan tosissaan, kun muut näkevät tämän vain hentoisena tyttönä (kuva) (01:26:29) – MY HERO ACADEMIA: TODOROKIN PERHE - Shooto Todoroki on sairaan OP (kuva) - Tulisankari Endeavor on ihailtu mutta pelätty (kuva) - Todorokin armoton kasvatus johti katkeraan vihaan isää kohtaan (kuva) - Endeavor yrittää korjata välit perheensä kanssa (kuva) (01:34:15) – MY HERO ACADEMIA: MUITA HAHMOMAININTOJA - Ochako Uraraka haluaa sankariksi tukeakseen perheensä hankalaa taloudellista tilannetta (kuva) - Uraraka ihailee Midoriyaa (kuva) - Eijiroo Kirishima on reipas ja rempseä kiva poika, joka kamppailee muuttaakseen itsensä (kuva) - UA:n sankariluokka 1-A:n oppilaat (kuva) (01:41:07) – MY HERO ACADEMIA: TYYLI JA VISUAALIT - Taistelukohtauksissa sekoitetaan erilaisia supervoimia varsin näyttävästi ja selkeästi (kuva) - Barrage, Kohei Horikoshin edellinen sarja - Petterin arvostelu Barragesta Anime-lehdessä 4/2013 (kuva) - Jakso 84, jossa puhuimme Fullmetal Alchemistista ja sen hahmodesigntyylistä - Koko aukeaman sivusommitelma, joka koostuu keskitaitoksen yli menevistä ruuduista (kuva) - Söpöjä komediakohtia (kuva) - Gran Torinon supervauhti jättää puhekuplatkin taakseen (kuva) - Sankarintappaja Stain näyttää hahmolta amerikkalaisista underground-sarjakuvista (kuva) - Neljännen seinän rikkomista: Bakugoo puree puhekuplaa (kuva) (01:49:48) – MY HERO ACADEMIA: JULKAISU (02:01:42) – MY HERO ACADEMIA: ANIMESOVITUS - Animesovitus Crunchyrollissa - Animesovitus näyttää ja kuulostaa pääasiassa tosi hyvältä - etenkin toimintakohtauksissa musiikki pauhaa ja hahmot karjuvat intohimolla: - Midoriya vs Todoroki (YouTube) - Midoriya vs Bakugoo (YouTube) (02:08:48) – MY HERO ACADEMIA: SPINOFF-SARJA VIGILANTES - My Hero Academia: Vigilantes (02:12:42) – MY HERO ACADEMIA: SPOILERIOSIO (POKKARIT 11-25) - One for Allin synty (kuva) - All for One (kuva) - Aikakauden päätös (kuva) - Bakugoon tunnetyö vaatii turpaanvetoa (kuva) - Midoriyan tunnetyö vaatii haleja (kuva) - Edellisten käyttäjien sielut (kuva) - Uusi voima yllättää (kuva) (02:25:55) – MY HERO ACADEMIA: SUPERSPOILERIOSIO (POKKARIT 26-33) - Tiedän että olet mukava veikko (kuva) - Hawks vs Twice (kuva) - Todellinen henkilöllisyys (kuva) - Kun toivo loppuu mutta velvollisuus ajaa (kuva) - Groomaan tästä kivasti itselleni lapsisotilaan (kuva) - Animen OP 12 (YouTube; puhuttu metafora löytyy alkaen yhden minuutin kohdalta) - Tomura Shigaraki (kuva) (02:50:48) – MY HERO ACADEMIA: YHTEENVETO (02:53:33) – MANGAKARTAN VUOSI 2023 - Mangakartta nyt myös YouTubessa - Jakso 82, jossa puhuimme kuulijakommenttiosiossa siitä, millaista on ongelmallisten tekijöiden teoksista tykkääminen - Vuoden suosikkipääaiheet: - Nana & Kaoru (jakso 80) - How Do We Relationship? (jakso 81) - I Want to Hold Aono-kun So Badly I Could Die (jakso 92) - Ogeretsu Tanaka (jakso 88) - Vuoden suosikkilukujonot: - Devilman (jakso 89) - Smoking Behind the Supermarket with You (jakso 83) - Vuoden suosikkiajankohtaiset: - Sangatsu Mangan myynti H-Townille (jakso 81) - Shonen Sunday -lehden entisen päätoimittajan haastattelu (jakso 87) - Uudet manganlukupalvelut K Manga ja Viz Manga (jakso 85) sekä Manga Plussan uusi kuukausimaksutilaus (jakso 91) - Ranskan mangapromovideot (jakso 78) - Japanilaiset oppivat anteista ja proshippaajista (jakso 82) - Bigolas Dickolas Wolfwood ja Tällä tavalla hävitään aikasota (jakso 85) (03:32:56) – KUULIJAKOMMENTTI: EMMA - Emma (03:35:17) – LUKUJONOSSA: A SIDE CHARACTER'S LOVE STORY - A Side Character's Love Story - Sarja Bookwalkerissa - Jakso 24, jossa puhuimme sarjasta Arte, joka ilmestyy samassa lehdessä (03:43:30) – LUKUJONOSSA: A CONDITION CALLED LOVE - A Condition Called Love - Bloom Into You - Wake up, Sleeping Beauty (03:52:37) – LOPETUS

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Tässä jaksossa kuulet voimasta joka oikein käytettynä vahvistaa sinua ja tuo elämääsi hyvää ja ihmeitä. Opit ihmisten voimasta ja siitä, miten itse käytät ihmisten voimaa niin, että se tekee elämästäsi parempaa. Ihmisissä ympärillämme on valtavasti voimaa joka vaikuttaa meihin. Voima on suuri ja omannäköisen elämän kannalta on tärkeää että sen voiman ymmärtää ja ottaa käyttöön oikein. Ihmisten taikavoima voi nimittäin vaikuttaa meidän elämään ohjaten meitä löytämään itsemme koko ajan paremmin ja oivaltamaan itsestämme ja siitä mitä haluamme. Ihmisten taikavoima voi tuoda elämäämme paljon, paljon hyvää. Mutta ottaaksemme sen käyttöön, on meidän itse tehtävä jotain, tässä jaksossa kerron kaikesta siitä enemmän. Kuuntele tämä jakso, ota käyttöön ihmisten taikavoima ja tee elämästäsi omannäköistä. Elämää, joka saa sinut sädehtimään. Elämää, jossa sinä voit hyvin. 

Mitä tribalismi on ja millä tavoin tribalismi näkyy modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa? Mikä tekee ihmisestä uteliaan ja onko uteliaisuudella jokin yhteys autismin kirjoon? Ovatko toimittajat kohdelleet Elokapinaa ja Convoy Finlandia tasapuolisesti ja miksi jotkut suomalaiset eivät luota Yleen? Millä tavoin "oman heimon" löytäminen vaikuttaa ihmisen identiteettiin ja millä keinoilla ihmiset viestivät ulospäin tiettyyn heimoon kuulumista? Studiossa Ylen toimittaja Jaakko Keso. Jakso on kuvattu 9.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tribalismi (2:44) Yle Kioski (4:10) Videoblogit (6:39) Vice (8:43) Lapsuuden haaveammatit (11:58) Uteliaisuus (15:48) Autismi (21:16) Lautakulttuuri (22:41) Ihmisten kohtaaminen (26:36) Dokumenttien tekeminen (33:55) Mindfulness (35:54) Convoy Finland (38:39) Elokapina (43:44) Yle (45:52) Helsinki-keskeisyys (48:43) Itsereflektio (53:36) Heimo ja identiteetti (57:58) Media (1:04:39) Jonathan Haidt (1:06:42) "Oma heimo" (1:11:06) Estetiikka (1:15:30) Mielikuvat (1:19:39) Podcast (1:22:24) Läpinäkyvyys

Vieraana koko jääkiekkokansan tietämä ja rakastama Ilveksen huoltaja legenda Lasse Laukkanen. Jaksossa käydään läpi huoltajan työn ja itse pelin kehitystä läpi vuosikymmenien. Hyvää isänpäivää! 00:56 Osa-aika eläke 01:52 Huoltaja uran alku 09:03 1972 mestaruus 10:49 Vuonna 85 13:43 Raha muuttaa kiekkoa 15:57 Nuoret kaukalossa 18:07 Päätoimiseksi huoltajaksi 23.10 Nykypäivän Ilves 24:47 Ihmisten ympäröimä Laukkanen Ilmianna Näkymättömiä sankareita! Jos tunnet ihmiset kuka elää ja hengittää jääkiekkoa erilaisissa tehtävissä tai laji on hänelle elämäntapa, anna hänet ilmi sähköpostiosoitteeseen elmeri.lindqvist@jatkoaika.com

Ihmisten mieliä ei voi voittaa puolelleen pommittamalla. Se tarkoittaa, että vaikka Israel saisi äärijärjestö Hamasin tuhottua Gazassa, jäljelle jäisi sille äärimmäisen vihamielinen kansa. Nekin gazalaiset, jotka eivät tue Hamasia nyt, muistaisivat, ketkä pommittivat kodit hajalle. Näin pohtivat ulkomaantoimittaja Vilma Romsi ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joka tunkee mukaan Lähi-itä jaksoon pyytämättä mutta ei yllätyksenä. Israelin maahyökkäys Gazaan näyttää juuri nyt vääjäämättömältä. Vilma on viettänyt aikaa sekä Israelissa että Länsirannalla, ja saa selittää juurta jaksain, millaista arkea alueella eletään. Jenny uskoo, että perusasioiden ymmärtäminen auttaa tulevien uutisten seuraamisessa. Iida haluaa mukaan, koska Yhdysvaltain rooli tulevissa tapahtumissa on keskeinen. Maa on Israelin suurin tukija ja saattaa pian olla sotilaitaan myöten kiinni Lähi-idän kriisissä. Sodassa kuolisi tuhansittain siviilejä. Minkä hinnan Yhdysvallat on valmis maksamaan? Synkkyyden keskellä pohditaan, millä tavalla sotauutisia olisi helpompi sietää. Tarvitaanko enemmän tunnetta vai tietoa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Let them. Jos joku tekee ikävästi, anna tapahtua. Jos joku jättää sinut ulkopuolelle, anna tapahtua. - Meillä on tapana murehtia muiden ihmisten huonosta käytöksestä ja syyllistyä siitä itse. Mitäs jos antaa muiden vaan käyttäytyä huonosti ja ottaa siitä opiksi?

Lapsille, nuorille ja eläkeläisille on raamattuopetusta messujen lisäksi, mutta miksi aikuisille ei ole?Ihmisten raamattutietämys on heikentynyt ja samalla raamattuopetusta tarjotaan yhä vähemmän ja vähemmän. Nuorteniltojen jälkeen on aikuisille laihasti raamattuopetusta, vaikka se on siinäkin vaiheessa ihan yhtä tärkeää. Mistä tämä johtuu ja mikä neuvoksi?

Kriisit ovat ennakoimattomia, yllätyksellisiä tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan kärsimystä melkein kaikille meistä. Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema, oma tai läheisen äkillinen sairastuminen, uhka-ja väkivaltatilanteet, onnettomuudet, ero parisuhteessa ja irtisanominen.Tämän jakson aiheena on kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on työterveyspsykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja organisaatiokonsultti Atte Varis. Hän on Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja, jonka puitteissa hän johtaa akuutin kriisityön suuronnettomuustilanteita.Äkilliset kriisit järkyttävät ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. On luonnollista että reagoimme niihin. Ihmisten kyvyissä sietää ja tavoissa reagoida kriiseihin on sekä yksilöllisiä eroja että samankaltaisuutta. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi reagointiin vaikuttaa tapahtuman luonne ja voimakkuus. Tässä jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä - Mitä äkillinen kriisi tarkoittaa psykologiassa? - Miten eri tavoin reagoimme äkillisiin kriiseihin? - Millaiset tekijät vaikuttavat reaktioiden voimakkuuteen ja kestoon? - Millaista tukea ja kriisityötä akuuteissa kriiseissä on tarjolla? - Mikä auttaa kriiseistä ja suuronnettomuuksista selviämistä? - Miten läheiset voivat tukea kriisin kokenutta? - Miten pitää huolta itsestä kriisin keskellä?Lisätietoja: Atte Variksen verkkosivut: www.crowsolutions.fiAtte Variksen haastattelu SPR:n psykologien valmiusryhmästä Psykologi-lehdessä (27.12.2019). SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus. Lue SPR:n valmiustyöstä Suomessa.SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista. SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Radio Novan Iltapäivässä Esko ja BESS. Kaverin puolesta kyselen -osiossa pohditaan turhia lupauksia ja BESS sekä Esko myöntävät molemmat sortuvansa näihin. Ihmisten pakkomielteet puhuttavat studiossa ja BESS kertoo kotonaan vallitsevasta tiukasta juustosäännöstä. Mysteeriääni -kisassa potissa 320 €, mutta kuinka käy Heidin, joka on satavarma arvauksestaan. Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit ry.Hyvä johtaja arvostaa toisia. Hänellä on kyky olla läsnä: kohdata ja kuunnella ihmisiä. Johtajuuteen liittyy myös epävarmuuksia ja huolia. Miten sovitan työn ja muun elämän? Kuinka pidän huolta omasta ja johdettavieni hyvinvoinnista?Tämän jakson aiheena on johtajuuteen liittyvät epävarmuudet ja huolet - ja miten niistä huolimatta voi olla hyvä johtaja.Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Suomen Ekonomien Urapalvelut -yksikön johtaja Suvi Eriksson.Suvi ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Millainen on hyvä ihmisten johtaja? - Voiko ja saako johtaja olla epävarma? - Millaisia huolia ja pelkoja johtamiseen liittyy? - Millaista hyötyä tai haittaa empatiasta voi olla johtajalle? - Mitä johtaja tarvitsee, jotta hän voi menestyä tehtävässään?Lisätietoja:Suvi ”kaikkea voi oppia” Erikssonilla on yli 15 vuoden asiantuntijaura koulutus- ja osaamispolitiikassa. Suvin omassa osaamisessa tapahtui isoja oivalluksia, kun hän siirtyi keväällä 2020 vetämään Suomen Ekonomien uravalmentajien tiimiä. Kun johtaa asiantuntijoita, joiden arkityöstä ei itsellä ole kokemusta, on pakko jättää mikromanageeraus ja keskittyä mahdollistamaan tiimiläisten työtä. Ihmisten johtaminen on keskiössä Suvin johtamisajattelussa.Suvi Eriksson LinkedIn:ssa. Suvin podcastissa mainitsema selvitys löytyy täältä. Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista esihenkilöille voit lukea täällä. Suomen Ekonomit on kauppatieteilijöiden palvelu- ja etujärjestö, paremman työelämän tekijä ja kestävän talouden puolesta puhuja. Kestävä kasvu lähtee osaavista ja hyvinvoivista ihmisistä. Siksi edistämme muun muassa oikeudenmukaista palkkausta, hyvää johtamiskulttuuria, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja työelämän tasa-arvoa.Lisää tavoitteistamme voit lukea verkkosivuiltamme. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ihmisten äänen tulee kuulua kaupungeissa ja niiden kehityksessä. Tarvitsemme kohtaamispaikkoja; turvallista tilaa, jossa olla vapaasti ja yllättyä. Keskustelua kaupunkimuotoilusta ja kaupunkilaisia varten luoduista, yhteisöjä aktivoivista digitaalisista alustoista sekä myös ihan fyysisistä paikoista, ainakin Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliin asettuvasta Alusta paviljongista. Vieraana kaupunkimuotoilijat Saara-Sisko Jäämie ja Päivi Vartiainen sekä arkkitehdit Maiju Suomi ja Elina Koivisto.

Riihimäen kaupungin nuoret kesäoppaat Christine Ta ja Aino-Liisa Mämmelä kertoivat Radio Voimalla torstaina kohdanneensa kesätyössään monenlaisia ihmisiä, niin riihimäkeläisiä kuin kaupunkiin vierailemaan tulleita. - Kaikista ihaninta on ollut tavata puheliaita vanhempia rouvia. He voivat kertoa meille ihan mistä vain asioista, Christine kuvailee - Ensimmäisenä päivänä meille tuli yksi rouva kertomaan koko elämäntarinansa, me vain kuuntelimme ja se oli meistä hauskaa, jatkoi Aino-Liisa. Millaiset asiat kesäoppaan työssä ovat yllättäneet? - Se kun tapasimme ihmisiä, jotka eivät puhu suomea, mutta puhumme heille englantia niillä taidoilla, joita meillä on ja hyvin se meni. Kuuntele koko haastattelu ja kesäoppaiden vinkit Riihimäeltä turisteille ja alueen omille asukkaille.

Podi on palannut kesätauolta! Kolmas tuotantokausi aloitetaan toiveaiheen äärellä, nimittäin syventymällä Eläinopisto Faunan kouluttajien Nina Ehrströmin ja Sanja Martikaisen kanssa koiran ihmispelkoon. Mistä vieraiden ihmisten pelko voi johtua ja mitä sille voi tehdä? Mitä vinkkejä Ninalla ja Sanjalla on pelon työstämiseen? Tässä jaksossa jaamme myös omakohtaisia kokemuksiamme ihmispelkoisen koiran kanssa elämisestä. Instagram: ⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠ ⁠⁠ Tiktok: ⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠ Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta. Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja yllättää ritarit ja siteeraa runoilija Arvo Turtiaista. Hämmennyksestä herää kysymys: Tultiinko me oikeaan ohjelmaan? Pekka Seppänen haluaa puhua myrkyistä: sokerista, suolasta ja rasvasta. Pitäisikö nämä saada verolle?  Keskustelussa laitettiin "kaikki" verolle ja laillistettiin nuuskakin, jotta siitäkin saisi perittyä veroa. Maija Vilkkumaa ihastui, kun New York Times -lehdessä sama kriitikko kirjoitti Pablo Picassosta sekä rakastavassa että vihaavassa hengessä. Picasso on joissain piireissä canceloitu. Cäncelöinti kääntyy suomeksi vaientamisena tai tuomitsemisena. – Onko mahdollista päästä tuohtumuksen toiselle puolelle? kysyy Maija. Pekka ei tiedä, kenellä taiteilijalla on Vastuullisuus-sertifikaatti henkilökohtaisessa elämässään. Juha tunnustaa, että hänessä on herännyt primitiivinen canceloinnin pelko, vaikka nykyisin kriteerein hänellä ei ole luurankoja kaapissa. Juha Itkosella on kuohuttava aihe, ihmisten tyhmyys. Hän on lukenut Tiede-lehdestä Flynnin ilmiöstä, jonka mukaan ihmiset tyhmistyvät kaikkialla maailmassa. Jutun mukaan älykkyys kasvoi pitkään – huipentuen Juhan syntymävuonna 1975 –, mutta sen jälkeen mittausten tulokset ovat huonontuneet. Pekka väittää, että kyse on mittareista. Jyväskylän Ylioppilaslehdestä löytyy lisää tulta keskusteluun.

Jaksossa keskustellaan ikäihmisten perhehoidosta. Mitä työ perhehoitajana sisältää ja millainen koulutus työhön täytyy olla? Millaista on kun ikäihmiset asuvat omassa kodissa? Jaksossa pureudutaan myös yksityisen ammatillisen perhehehoitoyrittämisen näkökulmaan: miten perhehoitajan työ tukee esimerkiksi matkailu- ja maatalousyrittäjyyttä ja millaisiin riskeihin ammatikseen perhehoitajan työtä kotonaan tekevän täytyy varautua? Leader Pohjoisin Lappi ry:n kaikkien edellisten hankkeiden ja nyt päättyvän hankkeen tukemana on syntynyt toimeksiantosuhteisia perhekoteja ympäri Lappia ja yksi ammatillinen Savukoskelle. Yhteensä perhekoteja on vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä 13. Useissa kunnissa on myös ikäihmisten omissa kodeissa kulkevia kiertäviä perhehoitajia. Jaksossa hankkeen projektipäällikkö Tuulikki Ahola kertoo tarkemmin hankkeen toimista, tuloksista ja opeista, sekä ääneen pääsevät Perhekoti Väikkölästä Satu ja Ari Filppa ja Korvatunturin kotikonnusta Maria ja Jarmo Pekkala. He kertovat arjestaan ikäihmisten kanssa, mikä heitä motivoi työssä ja miten ovat varautuneet riskeihin yritystoiminnan näkökulmasta. Jokaisessa perhekodissa on omat mausteensa, mutta myös paljon samaa. He tarjoavat niin kokoaikaista perhehoitoa kuin lyhyitä jaksoja, joissa ikäihmiset pääsevät elämään kodinomaista arkea tuetusti. Heidän perhekodit tarjoavat mahdollisuuksia saapua hoitoon itsemaksavana asiakkaana ympäri Suomea lyhyeksikin aikaa. Esimerkiksi omaishoitaja voi pitää lomaa Lapissa kun omainen on kotihoidossa samassa pihapiirissä! Seuraa Korvatunturin kotikonnun arkea: https://www.korvatunturinkotikontu.fi/ https://www.facebook.com/korvatunturinkotikontu/ Ammatillista ikäihmisten perhehoitoa Savukoskella: https://www.youtube.com/watch?v=thuC6vKPa6s&t=37s   Ikäihmisten perhehoitoa pohjoiseen (sis. Satun ja Arin haastattelun): https://youtu.be/bS5ZR9Std7M  Ikäihmisten perhehoidosta työtä Lappiin: https://www.youtube.com/watch?v=n7dgxtaoycs&t=331s   Ikäihmisten perhehoitoa saa tehdä kotona: https://www.youtube.com/watch?v=BlC8C4r6EZA   Hankkeen kotisivut, joista löydät tietoa ja oppaita: https://www.pohjoisinlappi.fi/perhehoitoa-ja-palveluyrittajyytta/  

Päivän jaksossa pohditaan nuorison pahoinvointia ja puhutaan Kodak Brownieista. Ari on käynyt Virossa!

Yleisön pyynnöstä Kansan Filmiradion erikoisjakso josta Jaaksin osuudet on poistettu kokonaan! Päivän jaksossa pohditaan nuorison pahoinvointia ja puhutaan Kodak Brownieista. Ari on käynyt Virossa!

Asiantuntijatyö on muuttanut toimistoista väljempiin ja joustavampiin ympäristöihin. Ihmisten koteihin, joustaviin työtiloihin ja työhön muutenkin paremmin sopiviin paikkoihin. Paluuta vuoden 2017 työelämään ei ole, ja hyvä niin. Kuuntele H. Asselmoilasen uusin jakso, niin asia tulee sinullekin ilmeiseksi.

Koronatartuntoja on paljon. Vauvoja syntyi vähemmän kuin koskaan ennen tilastoinnin aikana. Ihmisten arvioivat talouden kehittyvän huonosti. Sää on pilvinen.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo palaa perhevapaalta töihin. Hän on ottamassa ympäristö- ja ilmastoministerin salkun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on mullistanut maailman ja Suomen tilanteen: edessä on ruoka- ja energiakriisi. Vihreät esittää, että alle 1700 euroa tienaaville maksettaisiin energiarahaa. Ohisalon mielestä perustulo olisi hyvä ratkaisu pidemmällä aikataululla. Hän on huolissaan erityisesti lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä. Venäjän energiasta on Ohisalon mielestä irtauduttava nopeasti, vaikka se olisi vaikeaa. "Mitä suurempi riippuvuus meillä on fossiilisista tuontilannoitteista tai tuontienergiasta, sitä enemmän kiristysruuvia meitä kohtaan voidaan käyttää muualta maailmasta. Kyse ei ole vain Putinin Venäjästä, vaan usein muista hallinnoista, jotka rahoittavat omaa sotapolitiikkaansa tällä fossiilienergialla", hän sanoo. Vihreiden kannatus on laskenut ja on viimeisimmässä Ylen kannatusmittauksessa 9,4 prosenttia. Miksi puolueen kannatus laahaa? Hallituskausi on ollut vaikea koronan takia ja Euroopassa on sota. Ihmisten fokus on Ohisalon mukaan näissä kriiseissä, jolloin vihreiden on ollut vaikea saada ilmastokriisi politiikan keskiöön. Ohisalo lähtee viemään vihreitä vaaleihin "isolla tulevaisuusvisiolla". Tavoitteena on turvallisuus ja hyvinvointi sekä luonto. Mutta ovatko hallituksen ilmastopäätökset olleet riittävällä tasolla? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vii­meis­tään ko­ro­na­pan­de­mia on he­rät­tä­nyt mei­dät huo­maa­maan, että ih­mis­ten, eläin­ten ja koko eko­sys­tee­min ter­veyt­tä ei voi kä­si­tel­lä toi­sis­taan eril­li­si­nä asioi­na. Vi­ruk­set ei­vät tun­ne val­tioi­den ei­vät­kä eliö­la­jien ra­jo­ja. Maa­pal­lon elä­mä on ver­kos­to, jos­sa kaik­ki vai­kut­taa kaik­keen. Tiedekulman Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjan avauskeskustelussa ruoditaan terveyteen vaikuttavia yllättäviäkin kytköksiä ja pohditaan, millaista rajat ylittävää yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkominen jatkossa vaatii. Keskustelemassa ovat Planetary Health -lääkäri Hanna Haveri, immunologian professori Seppo Meri ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta. Tapahtuman juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5E-ogNMUWq8 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.3.2022.

Ihmisten tunteita herättävät ja mielipiteitä repivät teemat näyttävät määrittelevän poliittisen kentän agendat ja keskustelun julkisuudessa. Onko politiikka yksinkertaistunut? Miten puolueet ovat reagoineet politiikan julkisuuden muutokseen? Miksi puolueet eivät saa kansaa liikkeelle? Entä haikailevatko jotkut paluusta menneeseen? Haloo, politiikka! -keskustelussa politiikan muutosta ja aluevaaleja analysoivat väitöskirjatutkija Veikko Isotalo, toimittaja Marko Junkkari ja yliopistotutkija Jenni Karimäki. Juontajana on Jari Hanska. Ohjelmassa esiintyvä Ehdokkaat arvokartalla -grafiikka löytyy täältä: https://drive.google.com/file/d/1HVhQC92kOuDB069BN8ltShd05USvK29N/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/ZAS3DKvyH40 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.2.2022.

Koronaviruksen vaitukset ulottuvat yhteiskunnan joka kolkkaan. Mikroskooppisen pieni olio näkyy päivittäin otsikoissa, katukuvassa, talousluvuissa ja ihmisten olohuoneissa. Ei ole ketään, jota pandemia ei koskisi, ja jonka elämä ei olisi muuttunut viimeisen parin vuoden aikana enemmän tai vähemmän radikaalisti. Nyt alkaa kolmas koronavuosi, virus on muuntunut, ja pandemia jyllää eksponentiaalisesti. Mutta miten me muunnumme? Mitä me tästä koettelemuksesta opimme ja kuinka me sopeudumme uuteen maailmaan? Millaisia henkisiä vasta-aineita kehitämme? Ihmisten ja yhteiskunnan jaksamisesta kolmannen koronavuoden kynnyksellä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen.ja viestintäyrittäjä Harri Saukkomaa.