Podcasts about suomea

Valtiovarainministeriö muutti suuntaa ja siunasi hallituksen puoliväliriihen täyskäännöksen. Sen takia Suomea uhkaa entistä enemmän EU:n tarkkailuluokalle joutuminen. Uusien tietojen mukaan ministeriön arvio, että yhteisöveroale maksaisi itseään takaisin, ei perustu minkäänlaisiin laskelmiin. Ministeriö muutti myös arviotaan veroalen vaikutuksista positiivisempaan suuntaan. Tanssiiko ministeriö hallituksen pillin mukaan? Miten valtiovarainministeriö perustelee toimintaansa? Vastaamassa valtiovarainministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen. Toimittajana on Antti Pilke.

Mikä on rauhan vastakohta? Entä mikä on synonyymi pellon kääntämiselle? Tällä viikolla oli pitkästä aikaa täysi kisaviikko sanaselityspelin parissa. Kahvimukien perään soitettiin jälleen ympäri Suomea ja studioon saatiin soittoa myös ''noppa-asiantuntija'' Heidiltä. Lisäksi yhdeksän oikean vastauksen raja paukahti rikki jopa kahdesti! Hieno viikko siis jälleen!Ota osaa Radio Novan Aamun sanaselityspeliin arkisin klo 08!

Tässä jaksossa puhutaan Orpon hallituksen talous- ja veropoliittisista päätöksistä, joita saatiin kuulla keskiviikkona kehysriihestä.Naamiot on riisuttu, vain luokkataistelun kylmät kasvot näkyvät. Viekö hallitus siis Suomea oikeaan suuntaan, vai tietääkö hallitus enää itsekään, mitä se haluaa?Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä: https://ku.fi/tilaa/

Pääkallon podcastien audiohenkilökuva-sarjassa tämän viikon vieraana on Nokian KrP:n laitahyökkääjä Valtteri Viitakoski, 28. Viitakosken salibandyuran alku oli erikoinen, sillä se lähti oikeastaan suoraan MM-tasolta. Liigaura starttasi pari vuotta myöhemmin KrP:ssa, joten ex-jääkiekkoilijan kehityskäyrä on ollut nopea. Miten ekvään 2023 finaalitappio on vaikuttanut KrP:ssa? Entä mitä tapahtui kaudella 2024-25 ja miksi se lässähti puolivälierätappioon? Minkälainen urheilija Viitakoski on, entä persoona joukkueen sisällä? Miten kuuluisan jääkiekkoilijaisän Vesa Viitakosken aura on vaikuttanut omalla uralla? Viitakoski kertoo myös sairastumisestaan, hänellä todettiin burkittin lymfooma 6-vuotiaana. Se on tuonut ainakin perspektiiviä elämään. Entä miltä Kanadan maajoukkueen tulevaisuus näyttää? Entä miltä kansainvälisen liiton päätökset näyttävät lajin pikkumaan perspektiivistä? Nämä seikat selviävät henkilöhaastattelusta. Viimeinen kuulutus (ilmoittautumisaika päättyy 16.4.) Mainos: Onko Sinun työpaikkasi Suomen mestari vuosimallia 2025? Ilmoittautuminen turnaukseen on käynnissä: tyopaikkasalibandysm.fi Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 53 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö: - Ilveksen mies - onko vielä jääkiekkoilijan identiteetti? - Salibandyssa suoraan MM-tasolle Liigaura - Liigaura lähti nopeasti ja hyvin liikkeelle, mutta mitä opittavaa oli? - Sveitsin reissun opit - KrP:n menestysvuodet 2021-23 - jäikö keväästä 2023 traumoja? - Kausi 2024-25: mikä meni pieleen, oliko joukkueen sisällä levottomuuksia ja onko asioita käyty jo läpi? Pelaaja - Pelaajakehitys noin kymmenessä vuodessa - Minkälaisen roolin ottaa joukkueen sisällä? - Huipu-urheilija isän rooli urheilu-uralla ja muiden odotukset - Vaikuttaako uraan se, että ei voi edustaa Suomea? - Kanadan salibandyn haasteet ja tulevaisuus - Kehittyykö Kanada ollenkaan? Mielipiteet - Optimaalinen määrä otteluita liigassa - Onko kiekossa jotain sellaista mitä toisit salibandyyn? - MM-kisat neljän vuoden välein: hyvä vai huono? - Ärsyttävin vastustaja kulmapeleissä? Ihminen - Vakava sairaus - mikä on tilanne nykyisellään? - Maailman kansalaisuus - Harrastukset - Suosituksia: musiikki, elokuva, tv-sarja, seurattava pelaaja liigassa, joka ei ole niin tuttu? - Uran loppusuunitelmat

Terminen kevät on alkanut useassa paikassa ympäri Suomea, ja se tarkoittaa sitä että PBC:n väellä alkaa olemaan sitä kuuluisaa kevättä rinnassa. Tämä ilmenee tästä uusimmasta jaksosta oikeinkin hyvin, sillä kööri kokoontuu kasaan puhumaan pehmeitä mm. Slitterheadista, Donkey Kongista (1994), Trauma Centeristä, pääosiollisen verran uudesta Monster Hunterista ja ties mistä muusta kivasta. Kuuntele jakso ja aloita […]

Suomi polkee paikallaan vailla suuntavaistoa, koska on seonnut juotuaan liian monta kulausta sosialismin lähteestä. Jos mielimme muutosta, meidän tulee vaihtaa tapaa, jolla tarkastelemme moniongelmaista Suomea. Porttikielto Marxille, ehdottaa 23 minuuttia.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Neuvotteluklubi Perintövero | Vanhala-Harmanen Valkonen Tupamäki | #neuvottelija 306. Neuvotteluklubi on Minna Vanhala-Harmanen, Ville Valkonen Binga Tupamäki ja Sami Miettinen.Oikeistohallituksen kirjaus perintöveron muuttamiseksi luovutusvoittoveroksi on suosittu joka puolella Suomea. Perheyritysten liitto tutki Suomen omituisen perintöveron haitallista vaikutusta kasvuun ja löysi mm. 5 miljardia turhaa tuottamatonta kassaa, jota yritykset pitävät varautuakseen yllättäviin kuolemantapauksiin. Perintöveron epäreilu ennakkomaksu Suomessa on ajanut myös 19 miljoonaa euroa perintöveroa ulosottoon.Neuvotteluklubi pohtii vielä kerran, miten verouudistus saataisiin hyväksytettyä ennen kuin on liian myöhäistä tämän hallituskauden aikana. Klubi myös ilkikurisesti ehdottaa joka puoluelle sopivan teeman sen kannattamiseen!#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee mitä perheyritykset ja perheomistajien yhteisöt tekevätHuom! Kamera 2 sammui selittämättömästi. Sen jälkeen kuvaa on kierrätetty luupilla. Sami pahoittelee vikaa (ja kiroaa huonoa onneaan).

Jakso 216. Koko kansan rakastama, monitaitoinen viihdyttäjä Heikki Silvennoinen jätti jälkensä suomalaiseen musiikkiin ja nauratti lama-Suomea menestyneessä Kummeli-sketsisarjassa. Naurattajan takaa löytyi kuitenkin tummia sävyjä, joista vastikään menehtynyt Silvennoinen avautui viime vuosina. MUSAMUSAssa tutustutaan Silvennoisen elämään ja uraan – musiikin siivittämänä tietysti.

KUUNTELE JA VOITA! Tällä viikolla podcastiin on piilotettu piilosana. Bongaa tästä jaksosta keskiviikon piilosana ja soita Radio Novan studioon numeroon 0 108 0 6000 torstain aamuna klo 9 jälkeen. Oikealla vastauksella voit voittaa Bluetooth-kuulokkeet!Onko parinvaihtoristeily kehittynyt viime vuodesta ja miten Suomea on maailman medioissa huomioitu? Lisäksi tiedossa mm. Top 3 villieläimet ja Minna kalakeiton maistelua.

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomea kohtasi suru-uutinen, kun tieto marsalkka Mannerheimin menehtymisestä kantautui Suomeen. Sosiaalisen median alusta Facebook on niin ikään perustettu tällä päivämäärällä, muistatko, minä vuonna?

Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään viikon ajankohtaiset kulttuurin ja median ilmiöt ja arvokysymykset raadin kanssa. Mukana tällä kertaa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Toimittaja on Reetta Arvila. Ensimmäisenä aiheena paneudutaan Kalle Palanderin Gämblers Cast -podcastissa esittämiin alatyylisiin ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin naisurheilijoista. Palanderin ja Aleksi Valavuoren keskustelut naisurheilijasta herättivät kuluneella viikolla suurta huomiota ja kovaa arvostelua mediassa. Miten tällaiset puheet yhä edelleen löytävät tiensä julkisuuteen, ja mitä se kertoo kulttuuristamme? Palanderin Yle-kommenttaatorin ura päättyi siihen ja raati pohtii, oliko sanktio oikein mitoitettu. Viikolla vietettiin Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 80-vuotismuistopäivää. Miten holokaustin muistaminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa, ja miksi on tärkeää muistaa oikein? Keskustelussa käsitellään myös holokaustikasvatuksen merkitystä uusille sukupolville ja pohditaan, ovatko nämä opetukset menneet perille ja kauanko tätä opetusta tarvitaan. Elon Musk on kehottanut saksalaisia karistamaan menneisyyden painolastit ja siirtymään eteenpäin. Mitä vaaroja tällaisissa puheissa piilee, ja kuinka pitkälle muistimme riittää, kun holokaustin merkitystä yritetään vähätellä? Ekonomisti Heikki Pursiainen avaa keskustelun suomalaisten koulujen tulosten alamäestä. Miksi peruskouluista on niin vähän systemaattisesti kerättyä tietoa niiden merkitykseen nähden, ja kuinka tämä vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen? Eihän voi kehittää jos ei ole tietoja? Viime aikoina presidentti on edustanut Suomea muun muassa Tanskan pääministerin keittiössä, Itämeren Nato-maiden kokouksessa sekä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Onko Suomessa yhteistoimintakriisi, ja venyttääkö presidentti valtaoikeuksiaan? Millainen on lautaskiistan kulttuuri? Kiinalainen startup-yhtiö on julkaissut tekoälysovelluksen, joka on suorituskyvyltään samalla tasolla kuin OpenAI:n ChatGPT, mutta huomattavasti halvemmalla. Millaisia vaikutuksia tällä on tekoälykehitykseen, pörssikursseihin ja maailman tekoälyherruuteen. Miksi ei yllätä jos tuoreempi tekoäly ei kuluta yhtä paljon energiaa ja on halvempi?

Kaapelit katkeilevat Itämerellä, Trump kiristää jopa liittolaisiaan ja meillä ihmetellään, miksi Stubb edustaa Suomea yksin tärkeissä kokouksissa ja Orpo on poissa. Ulkopolitiikan veteraanit ruotivat Politiikkaradiossa kriisien täyttämää aikaa ja valtiojohdon vallanjakoa. Studiossa entiset ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd.) ja Timo Soini (ex-ps, ex-sin) sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pitkäaikainen johtaja, ex-ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kaikki muistavat, että 1960-luvulla purettiin suuri osa suomalaisesta rakennusperinnöstä. Nyt on käynnissä vielä suurempi purkuaalto, ja se vain kiihtyy. Rakennusten purkaminen tulee kuitenkin lähes aina kalliimmaksi kuin vanhan korjaaminen, ja lisäksi purkaminen kiihdyttää jyrkästi ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumisongelmaa. Kulttuuriykkösen studiossa purkamisesta keskustelevat purkamista vastustavan liikeen perustaja Paula Homila, korjausrakentamiseen perehtynyt Pekka Saatsi, prof. Matti Kuittinen sekä Helsingin Vuosaaren uutta asemakaavaa valmistellut arkkitehti Petri Leppälä. Toimittajana on Jonni Roos.

Vedetäänkö meitä taas höplästä? Pääsemmekö maksamaan miljardilaskun muiden maiden puolesta?

Helsingin kaupunki – Suomen pahin tietomurto on yhä selvittämättä Vappuna 2024 Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistuu koko Suomea järkyttänyt tietomurto, jonka uhriksi joutuu ainakin 96 700 oppijaa huoltajineen sekä 37 315 kaupungin työntekijää. Tässä jaksossa käymme läpi, mitä Suomen tähän saakka pahimmasta tietomurrosta tiedetään – ja mitä siitä opittiin. Peter Nymanin vieraana kyberturvallisuuden dosentti ja kansanedustaja Jarno Limnéll sekä DNA:n kyberturvallisuuden kehityspäällikkö Katariina Kannus.

Miten bayesilainen tilastotiede auttoi löytämään kadonneen lentokoneen? Vuonna 2009 kadonnut Air Francen lento 447 löytyi vasta, kun tilastotieteilijät tulivat apuun. Nykyisin bayesiläistä tilastotiedettä käytetään monenlaisissa ilmiöissä, joihin liittyy paljon epävarmuutta; niin hirvien lukumäärien arvioinnissa eri puolilla Suomea kuin satelliiteilla tehtävissä kaukokartoituksissa. Mikä tekee tästä menetelmästä niin tehokkaan? Miten se eroaa perinteisestä tilastotieteestä ja miksi sen käyttö on viime vuosikymmeninä jatkuvasti yleistynyt? Haastateltavina lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana Mari Heikkilä.

Neuvotteluklubi | Punavihreä kupla puhkeaa | #neuvottelija 296. Neuvotteluklubi on Jarkko Tontti, Seida Sohrabi ja Otto Juote. Jarkko Tontti kohautti Suomea esseellään Punavihreä kupla puhkeaa. Rudi Dutschke muotoili vuonna 1967 vasemmiston strategian: Pitkä marssi instituutioiden läpi. Punavihreä kupla on onnistunut, asemat on miehitetty ja naisitettu. Vasemmisto on määrittänyt yhteiskunnallisen agendan, hyväksyttyjen keskusteluaiheiden Overtonin ikkunan ja uuskielen niin hyvin että amerikkalaiset äänestäjät kyllästyivät kaasuvalotukseen. Suomessa herääminen on hädintuskin alkanut. Vasemmistuneet instituutiot vastustavat suunnanmuutosta, kunnes keisarilla ei olekaan enää vaatteita ja kolumnistiksi pääsee taas yksi vaarallinen oikeistolainenkin. #neuvottelija Sisäpiirissä Tampereen clasulaiset Jarkko ja Sami järjestävät luokkakokouksen Jarkon kirjan hengessä. Seida Vaasan Lyseon lukiosta osallistuu bileisiin. #neuvottelija Sami Miettinen

✨ Kuntavaalit -podcast: vaalit@puhemedia.fi Miten Vapauden liitto uudistaisi Suomea, mistä puolue leikkaisi ja miten se uudistaisi eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmää? Studiossa Vapauden Liiton puheenjohtaja Ossi Tiihonen. Jakso on kuvattu 3.1.2025. ℹ️ LÄHTEET "KHO:n päätös: https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1705667946364.html ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kuulumiset (5:02) Gallupit (9:03) Valtamedia (13:04) Eläkejärjestelmä (23:17) YEL (29:41) Orpon halitus (32:36) Deep State (42:12) Trumpin voitto (44:46) Nato ja Ukraina (51:56) Puolustusvoimilta leikkaaminen (57:05) Koulutus (1:04:38) Tekoäly (1:17:53) Kunta- ja aluevaalit (1:24:05) Perustuslain rikkominen (1:32:41) Hyvinvointialueet (1:36:25) Terveydenhuolto (1:42:38) Ufot ja kuulennot

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Virtanen on tehnyt pitkän uran journalistina Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Talouselämässä. Aloitimme pohtimalla sitä, miten Matista tuli Matti. Virtanen on parhaillaan kirjoittamassa kirjaa pietarinsuomalaisista isovanhemmistaan Venäjän sisällissodan melskeissä. Mutta miten maantieteen ja taloustieteen opiskelijasta tuli toimittaja? 1980-luvulla Virtanen oli perustamassa Suomeen Skepsis ry:tä, joka yhä jakaa vuosittan Huuhaa-palkinnon pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa kunnostautuneelle. Kuka sen sai tänä vuonna? Vuonna 2019 Virtanen julkaisi tietokirjan Ilmastopaniikki. Hoito-opas, joka herätti paljon keskustelua. Hän toivoi suomalaiseen ilmastokeskusteluun maailmanlopun lietsonnan sijaan malttia ja järkeä, enemmän harmaan sävyjä. Virtasen toinen tietokirja Ääripäät: Miten identiteettipolitiikka hajottaa Suomea? käsitteli myös aikakauden kuumia puheenaiheita, identiteettipolitiikkaa ja erityisesti woke-ideologiaa. Onko woken aika ohi vai onko pahin vielä edessä? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Kiitos OVV, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, Naapurikodit ja Vuokraovi. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. - Myös e-kirjana!   Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331   Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus opiskelusta ja valmennuksista Sam Laakso tuli kolmannen kerran vierailulle. Osassa 2 jatketaan Euroopan keskuspankin kyvystä ennustaa ja keinojen toimivuudesta vaikuttaa talouskasvuun Asuntojen markkinahinnoista ja kassavirroista Asuntojen epälikviydestä Suomen näivettymisen uhasta Kulttuurien vaikutuksesta ymmärtämisen vaikeuteen Valtioiden velkaantumisen jatkumisesta kurjuuden kiihdyttäjänä Eurooppalaisen tiedon hankkimisen vaikeudesta Based -yrityksen kasvuajatuksesta Viikko sitten Osassa 1 aiheina oli: kumpi on vahvistunut euro vai kulta kierrossa olevan rahan määrän vaikutuksesta sen arvoon hajauttamisen merkityksestä varallisuuden säilyttämisessä yli sukupolven tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta suhteessa historian tulkitsemiseen kullan lähihistoriasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kullan roolista asuntosijoittajan hajautuksessa talouden näkymistä USA:sta, Kiinasta, EU:sta ja Ukrainasta alaspäin kohti Suomea inflaatiosta ja hintojen noususta Based on yritys, jota Sam on ollut perustamassa. Sam Laakso X, LinkedIn Aikaisemmat vierailut: Sam “kulta ei ole sijoitus” Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #214 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287 OVV-yrittäjä Porissa Satu Vahamäki – Ostan Asuntoja Podcast #314  Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa.Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi.Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Kiitos sijoitusasunnot.com, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, Naapurikodit ja Treco. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. - Myös e-kirjana!   Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331   Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus opiskelusta ja valmennuksista Sam Laakso tuli kolmannen kerran vierailulle. Tällä kertaa aiheina oli ainakin: kumpi on vahvistunut euro vai kulta kierrossa olevan rahan määrän vaikutuksesta sen arvoon hajauttamisen merkityksestä varallisuuden säilyttämisessä yli sukupolven tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta suhteessa historian tulkitsemiseen kullan lähihistoriasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kullan roolista asuntosijoittajan hajautuksessa talouden näkymistä USA:sta, Kiinasta, EU:sta ja Ukrainasta alaspäin kohti Suomea inflaatiosta ja hintojen noususta Based on yritys, jota Sam on ollut perustamassa.  Aikaisemmat vierailut: Sam “kulta ei ole sijoitus” Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #214 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Ota Sijoitusasunnot.com seurantaan Instassa Sijoitusasunnot.com Blogissa: Sijoitusasunnot henkilökohtaisesti vai yritykselle? Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa.Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi.Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Oletko ammattimainen asuntosijoittaja? Treco tarjoaa tulosperusteista ja kokonaisvaltaista asuntovarallisuuden hoitoa sekä neuvonantoa kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä. Treco.fi Viikottain ilmestyvästä blogista hyvä kirjoitus: Asuntojen hintakehitys, vai ehkä sittenkin myyntiajat ja kauppamäärät? Libanonin kautta asuntosijoittajaksi Nikodemus Nousiainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #295 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Nostavatko Nato-maat puolustusbudjettejaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta? Kuinka Nato-maat asemoivat itseään suhteessa Ukrainaan? Millaisia linjauksia pääsihteeri Mark Rutte tuoreessa puheessaan kertoi? Natosta keskustelemassa tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Ukrainasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Sotilaslentokenttien lähellä sijaitsevien asuntojen vuokrasopimuksia on irtisanottu useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Rovaniemeltä raportoi toimittaja Emilia Saukkonen. Opittiinko korkeista koroista jotain? Korkojen laskun myötä asuntokauppa vauhdittuu, mutta osataanko kaupoilla tarkkailla oikeita asioita taloyhtiöistä? Haastateltavana toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Isännöintiliistosta ja pääekonomisti Juho Keskinen Suomen hypoteekkiyhdistyksestä. Millainen on avun tarve Syyriassa? Juontajana Aki Laine. Toimittajina Atte Uusinoka ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara

Taistelut Syyriassa puhkesivat, mitä siitä seuraa Lähi-idälle? Syyriassa kapinallisten joukot ovat ottaneet haltuunsa suuria osia Aleppon kaupungista ja maan hallinto on vastannut iskuilla yhteistyössä Venäjän kanssa. Keskustelemme studiossa siitä, mitä hyökkäys tarkoittaa Lähi-idän vakaudelle. Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä. Georgiassa hallitusta vastustavat mielenosoitukset ovat levinneet jo pääkaupunki Tbilisin ulkopuolelle. Mielenosoittajat vastustavat hallituksen päätöstä lykätä neuvotteluja EU-jäsenyydestä. Toimittajamme Antti Kuronen raportoi. Naton ulkoministerit kokoontuvat tänään ja huomenna Brysselissä. Kokouksen yksi keskeisistä kysymyksista on Ukrainan tukeminen ja tilanne Yhdysvaltain vallanvaihdoksen jälkeen. Kokousta seuraa paikan päällä Nato-kirjeevaihtajamme Maria Stenroos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tuoreet tiedot lasten ja nuorten lihavuudesta. Lasten ja nuorten ylipaino on huolestuttanut tutkijoita jo pitkään. Keväällä Suomessa aletaan tehdä systemaattisesti lasten ja nuorten lihavuusleikkauksia osassa Suomen yliopistosairaaloita. MIllainen ongelmat lasten ja nuorten ylipaino on ja millä tavoilla sitä voidaan hoitaa? Keskustelemassa kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori Paulina Salminen. Teollisuusliiton organisoimat lakot käynnistyvät tiistaina. Ensimmäisenä päivänä lakot koskevat 24 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimittaja Jarmo Nuotio vierailee Kajaanissa Sartorius Biohitin tehtaalla toimipisteellä. Lähetyksen juontaa Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Cityn Aamussa tänään soiteltiin suun lisäksi hanuria - taas. Samuel kertoi uudesta addiktiostaan sekä puolisonsa tempauksesta, joka sai naapurit mahdollisesti helisemään. Suomea päästiin myös jälleen onnittelemaan loistavasta suorituksesta. Lisäksi Jere kertoi, mikä asia muistuttaa häntä narkkiluolasta, joten kuuntele tän Aamun läpät tästä!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Väitämme olevamme eläinrakkaita. Samalla tuemme (pelkästään Suomessa) kymmenien miljoonien eläinten vuosittaista kärsimystä ja kuolemaa hirvittävissä olosuhteissa omilla, arkisilla valinnoillamme. Mistä tässä on kyse?Benjamin Pitkänen lienee Suomen tunnetuin vegaani- ja eläinoikeusaktivisti. Hän kiertää Suomea puhumassa eläinten valtavasta kärsimyksestä, jota me, tavalliset kansalaiset osittain tietämättämmekin tuemme. Valtaville massatuotantoeläintiloille ei juuri päästetä ketään kuvaamaan tai katsomaan, mutta Benjamin ja Pavel Tahkovuori ovat kirjassaan haastatelleet monia ihmisiä, jotka kertovat nimettöminä omia silminnäkijähavaintojaan. Kirjan nimi on Rakkaat eläimet, joita syömme. Puhumme jaksossa esimerkiksi veganismin herättämistä tunteista, tuotantoeläinten nykytilanteesta Suomessa, eläinlääkäreiden mielenterveydestä ja tavallisen kansalaisen kuluttajavalinnoista. Benjaminkin oli pitkään sekasyöjä, ja käsittelemme myös hänen siirtymää vegaaniuteen.Muita aiheita: - Miksi olla vegaani? - Minkälaista on toimia aktivistina? - Miten ihmisen ruokaostospäätöksiin vaikutetaan; mikä saa meidät ostamaan?- Lainmukaiset tuotantoeläinkäytännöt Suomessa.- Myötätuntoväsymys ja sen vaikutukset. Benjamin liikuttuu puhuessaan eläinten tilanteesta ja pui nyrkkiä ilmaan. Tarkoituksena ei ole kritisoida ihmisiä, vaan auttaa eläimiä. * Emme käy jaksossa väittelyä veganismin filosofisista pohjaoletuksista tai muista syvällisyyksistä, kuten rajatapauksista tai vastaesimerkeistä. Jaksossa ei tule "puolesta/vastaan" -asetelmaa. Jos haluat perehtyä tällaiseen väittelyyn, suosittelen Ed Wintersin ja Alex O'Connorin materiaaleja Youtubessa ja muualla.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Onko suomalainen maaseutu vuonna 2050 kasvukeskusten asukkaiden huvipuisto? Mikä on pienten kaupunkien kohtalo? Miten maahanmuutto muuttaa Suomea? Tervetuloa monikulttuurilliseen Suomeen, jota suurten kaupunkien kasvukeskukset hallitsevat. Ohjelmassa keskustellaan maasta, jossa kylänraitit tyhjenevät. Asiantuntijana tutkimusjohtaja Timo Aro.

Minna ja Kimmo jatkoivat jälleen Mustanaamio-jatkokertomusta, sekä kävivät läpi paikallisherkkujen lempinimiä! Minna listasi TOP-3 osiossa suosikki Disney-prinsessansa, oletko samaa mieltä Minnan kanssa, vai löytyykö omista suosikeistasi joitain muita prinsessoja? Missä päin Suomea viihdytään eniten kotona, ja Kimmo on kohdannut aamuhämärässä pullomiehen!

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen aloitteesta vietetään perjantaina 11.10. YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää ympäri maailmaa sekä Suomea. Annika Mikkonen, Planin nuori vapaaehtoinen aktiivi tyttöjen päivän kampanjatiimistä sekä Maiju Tuomainen, kansalaisyhteiskunnan asiantuntija. He molemmat ovat isossa roolissa tyttöjen päivän organisoinnissa Planilla. Annika ja Maiju kertovat, mistä tyttöjen päivä on saanut alkunsa, miksi sitä vietetään ja mikä on tämän vuoden tyttöjen päivän teema! 17-vuotias Annika kertoi myös miksi haluaa toimia vapaaehtoisena kampanjassa sekä mikä asiaan inspiroi sekä mitä Lahdessa sekä ympäri Suomea tapahtuu tyttöjen päivän tienoilla perjantaina 11.10. ! -Tuomo

Elokapinan saa tämän viikon Kansanradiossa täyslaidallisen. Tosin mahtuu joukkoon yksi eduskuntatalon maalaamista puolustavakin. Hoitavatko robotit tulevaisuudessa mummoja? Miksi rikolliset voivat mennä oikeuden eteen huppu päässä? Ja saako kohta kippurahäntää ruokakaupasta? Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja paikalla kolmen tunnin ajan heti ohjelman jälkeen. 

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä. Politiikkaradio pureutuu taloustilanteeseen ekonomistien kanssa. Voiko Suomea odottaa EU-maiden kovin kohtalo ja uudet lisäsopeutukset? Kyse on siitä, että EU:n taloussäännöt voivat iskeä Suomeen voimakkaimmin. Hakiko hallitus EU:lta selkänojaa leikkauksilleen? Studiossa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kiinalainen verkkokauppa-alusta Temu valloittaa Suomea vauhdilla - ja jälki on rumaa. Mutta jos sama krääsä kärrätään joka tapauksessa Kiinasta, mitä väliä on sillä, ostaako sen halvemmalla Temusta vai kalliimmalla marketista? Tässä jaksossa Anniina ja Koko vastaavat kahdeksaan väitteeseen Temusta. Kuulijoille paljastetaan myös, kumpi Hikipajan juontajista on shoppaillut Temussa, mitä sieltä tuli tilattua ja millainen ostokokemus oli. Linkit: Eetin artikkeli: Suomalaisten suosima Temu painii vastuuttomuudessa omassa sarjassaan Kaupan liitto: Muotikauppa ultrapikamuodin aikakaudella-tutkimus

Näyttelijäkonkari Martti Suosalon Sirkus Suosalo kiertää Suomea ohjelmistossaan muun muassa elokuussa ensi-iltaan tullut Starman. Ympäristötoimittaja Juha Kauppisen kirjoittamassa, Raila Leppäkosken ohjaamassa ja Suosalon yksin näyttelemässä esityksessä käsitellään ihmisen monitasoista suhdetta käynnissä olevaan luontokatoon. Podcastin vieraana Martti Suosalo, joka kertoo näytelmän taustoista, taiteilijan kutsumuksestaan ja teatterin yhteiskunnallisuudesta.

Matti Röngän uusi romaani "Onnen kaukoranta" vie lukijan 1970-1980-luvun iskelmä-Suomeen, keskittyen tanssilavakulttuuriin ja viihdealan kulisseihin. Kirjassa seurataan savolaispojan, Rissasen Ramin, matkaa maalaiskylästä pääkaupunkiseudulle ammattimuusikoksi. Rönkä taltioi menneen maailman Suomea, pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja kirjoittaa samalla tarkasti laulamisen anatomiasta ja ihmisäänen kauneudesta soittimena. Pitkään Ylen uutisissa työskennellyt ja TV-uutisankkurin työstä vuoden 2024 alussa eläköitynyt Matti Rönkä kommentoi toimittajan pyynnöstä myös Ylen rahoituskohua ja keskustelua Ylen DEI-yhdenvertaisuuskoulutuksista, tuoden samalla esiin näkemyksiään media-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miksi perussuomalaisten kannatus laski? Haastattelussa valtio-opin erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta, väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja sosiaalipsykologian yliopistolehtori Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistosta. Perussuomalaisten kannatus laski europarlamenttivaaleissa 7,6 prosenttiin. Edellisissä europarlamenttivaaleissa puolueen kannatus oli 13,8 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli samaa luokaa kuin edellisissä vaaleissa. Karimäki arvioi, että moni perussuomalaisten kannattaja jäi kotiin. Helimäki korostaa, että EU:n vastustus ja Suomen irtauttaminen EU:sta on aiemmin ollut perussuomalaisten ydinkysymys. Nyt perussuomalaiset eivät enää halua viedä Suomea pois EU:sta, mikä on saattanut syödä kannatusta. Hakoköngäs pitää sosiaalisen media kampanjointia perussuomalaisille tärkeäksi, mutta tällä kertaa se ei ollut kovin onnistunutta. Miksi vilkas maahanmuuttokeskustelu mediassa ei nostanut perussuomalaisten kannatusta? Äänestivätkö ihmiset perussuomalaisten hallituspolitiikkaa vastaan? Tekeekö puolue nyt linjaansa korjausta tai puolueen johtoon muutoksia vaalitappion takia? Toimittajana on Linda Pelkonen. Lähetys äänitetty 19.6.2024.

Älkää nousko seisomaan, ettette tule ammutuksi. Näin varoitettiin yleisöä vuoden 1973 euroviisuissa, jolloin Israel oli ensimmäistä kertaa mukana. Tuolloin uutta olivat myös näkyvästi aseistautuneet vartijat. Syynä olivat edellisvuoden tapahtumat: Münchenin olympialaisissa palestiinalaisterroristit olivat surmanneet 11 israelilaisurheilijaa. Nyt Israel sotii Gazassa, minkä vuoksi viisutunnelma on erityisen jännittynyt. Kilpailukaupungissa Malmössä on sekä suuri palestiinalaisvähemmistö että israelilaisyhteisö, ja paikalle odotetaan mielenosoittajia. Politiikkaa onkin mahdoton rajata ulos euroviisuista, sanoo viisuihin perehtynyt ulkomaantoimittaja Satu Helin. Mutta miten maailmanpolitiikka vaikuttaa viisujen pistetilastoon? Mitkä maat suosivat toisiaan ja miten konfliktit näkyvät pisteiden jaossa? Ketä Suomi äänestää ja kuka äänestää Suomea? Satu on tutkinut pistedataa viime vuosikymmeniltä, ja löydöksiä on perkaamassa myös Ylen euroviisutoimittaja Ville Vedenpää. Villeä ei ole helppo yllättää, sillä data osoittaa monta viisukliseetä todeksi. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja ennakkotilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA ja loppuhinnan voit vähentää pääomatuloista verotuksessa. Tilaa tästä. Käytä tämän kerran tiistaiaudiota vain omiin tarkoituksiin pohtien, mitä itse ajattelit ja teit, jos kuulit näitä juttuja 3-4 vuotta sitten. Kuuntele loppuun asti ja varaudu vastaamaan, oliko meillä asuntosijoittajilla kupla. Tämä ei ole tarkoitettu jälkiviisasteluksi. Kuplan määritelmäksi voisi ajatella sellaista tilannetta asuntomarkkinoilla, joissa asuntojen hinnat nousevat nopeasti yli niiden arvojen. Mitä se sitten tarkottaa? No se voisi tarkottaa sitä, että asuntosijoittajat ostaa tänään sijoitusasuntoja vain sillä perusteella, että he uskovat, että huomenna niiden hinta on korkeampi. En tässä pyri mihinkään tieteelliseen tarkasteluun, vaan näitä voi jokainen kuuntelija pohtia itse, kun asiat on vielä tuoreessa muistissa. Asiat saattaa näyttää hyvin erilaisilta eri puolilla Suomea eli joku markkina saattoi siellä operoivan mielestä olla ihan selvässä kuplassa, kun toisen markkinalla ei ollut läheskään niin paljon kuplan merkkejä. Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2024 – Blogi #405 Asuntosijoittajan ja vuokranantajan 2023 veroilmoitus OmaVerossa – Blogi #406 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Marko Kaarto ja uusi kirja – Ostan Asuntoja Podcast #297 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

YHTEISTYÖSSÄ: Nextory Kokeile 45 päivää ilmaiseksi! Tarjous koskee uusia asiakkaita: http://www.nextory.fi/taakka45 Melkoisen pitkän tovin on SMC:n dekki kolissut, kaikuen Helsingin lähiöiden viestiä pitkin Suomea. Tammikuussa, Viimeinen vihellys -kiertueen päättyessä loppuunmyytyihin Tavastian keikkoihin, kolina on vaimennut. ”SMC ei kuole koskaan”, sanotaan, mutta jätetään spekulaatiot sikseen ja annetaan Avionin Prinssin, Eräkoiran, Respektorin ja Junon kertoa itse bändin värikkäistä vaiheista. Niitä nimittäin riittää..

Tasavallan presidentti Alexander Stubb allekirjoitti Ukrainassa sopimuksen Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta. Mihin presidentti Stubb kytki Suomen? Onko kyseessä Suomen ja Ukrainan välinen yhteisymmärrysasiakirja, vai sitova sopimus? Onko sopimus pelkkää symboliikkaa, vai velvoittaako se Suomea poliittisesti? Solmiko Stubb sopimuksen, jolla Ukraina voittaa sodan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Gazassa yli viisi kuukautta jatkunut sota on ajanut siviilit nälänhädän partaalle. Avustusjärjestöjen mukaan Israel tarkoituksellisesti vaikeuttaisi avun perillemenoa. Avustusrekkoja pääsi helmikuussa Gazaan keskimäärin sata päivässä, kun tarve olisi 500–600 rekalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään humanitaarisen avustustyön asiantuntijoilta, miten onnistuu avustustyö politisoituneissa konflikteissa. Norjalaisen Norwegian Refugee Council -avustusjärjestön johtaja Jan Egeland arvostelee Suomea ja Ruotsia YK:n alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahoittamisen keskeyttämisestä. Hänestä Suomi ja Ruotsi peesasivat päätöksessä Yhdysvaltoja ja uskoivat kritiikittä Israelia. Israelin mukaan UNRWA:n työntekijöistä 12 olisi osallistunut Hamasin lokakuiseen terrorihyökkäykseen. Suomi päätti maaliskuussa, että meneillään olevista selvityksistä on saatu riittävästi tietoa tuen jatkamiseksi. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Räähkä, espanjantauti, aasialainen, hongkongilainen, sikainfluenssa ja korona. Kas siinä ohjelman anti tänään. Suomea ja maailmaa on kohdannut kuusi pandemiaa, kun luvusta jätetään huonommin luokiteltavissa olevat rutto- ja muut epidemiat. Näiden pandemioiden taustalla on ollut luonnossa syntynyt uudenlainen virus. Valt. tri Jari Hanski kertoo näistä kiertolaisista ja mitä niistä on opittu, mitä puolestaan unohdettu. On mielenkiintoinen ristiriita, kuinka pandemioita koko ajan pelätään ja odotetaan, mutta samaan aikaan ne toistuvat melkein samanlaisissa muodoissa.

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Presidenttitentit ovat takana, vaalikampanjat vetelevät viimeisiään ja kansa käy presidentinvaaleihin. Kuka yhdeksästä presidenttiehdokkaasta on ollut iskulauseensa mittainen presidenttikandidaatti? Onko Haavisto etsinyt yhteistä Suomea? Onko Stubb toiminut yhdistävänä tekijänä? Onko Halla-aho hakeutunut turvalliseen tilaan? Onko Rehn ollut vakaa kuin kallio? Onko Andersson esiintynyt koko kansan presidentinä? Oliko Essayah parasta Suomelle? Johtiko Harkimo, oliko Aaltola rohkea? Jättikö Jutta – jotta ketään ei jätetä – Urpilainen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen listaa suurimmaksi Venäjää koskevaksi virheekseen aiemman uskonsa siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään edistämään Venäjällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Urpilaiselta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä myös kommenteista, joita hän antoi samoihin aikoihin kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Valtiovarainministerinä ollut Urpilainen totesi Kalevan mukaan 15.3., että Venäjän vastaisten talouspakotteiden käyttöönottoa pitäisi välttää viimeiseen asti. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti hiljattain, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle. Tutkijoilta on kuultu viime päivinä jopa arvioita, että Suomea ja Natoa voisi uhata sotilaallinen konflikti jo lähivuosina. Urpilaisen mukaan on tärkeää pitää pää kylmänä. EU-komissaarin tehtävistään virkavapaalla olevan Urpilaisen mukaan pahimpia uhka-arvioita ei pidetä todennäköisinä myöskään EU:ssa. Tentissä on aiheena myös se, yrittääkö SDP tehdä presidentinvaaleista oikeisto-vasemmistokamppailun ja yrittääkö Urpilainen erottua muista sisäpolitiikalla. Ohjelma on nauhoitettu aamulla 20.12. Toimittajana on Antti Pilke.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) ajaisi presidenttinä Suomea kasvattamaan voimakkaasti puolustusbudjettiaan sekä voimistamaan omaa ase- ja ammustuotantoa. Aaltolan mukaan Naton vaatima puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ei Suomelle Venäjän rajanaapurina riitä. – Ehdottomasti yli kolmeen prosenttiin. Puola on neljässä ja Puolassa ajatellaan tämä asia aikalailla oikein, sanoo Aaltola Politiikkaradion presidenttitentissä. Aaltola kasvattaisi puolustusbudjettia valtion velasta huolimatta. – On helpompi maksaa asioista euroissa kun sitten vuosikymmenen päässä ruumissäkeissä. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että sota ei ole leikin asia ja se itse sotiminen maksaa paljon enemmän kuin sen ennaltaehkäiseminen. Aaltola uskoo varustautumisen ja sotatalouden olevan myös piristysruiske Suomen taloudelle. – Aseet ja ammukset menevät Euroopassa tällä hetkellä hyvinkin kaupaksi. (Ase)varastoja ei kannata tyhjentää, niitä kannattaa täyttää. Miksi Mika Aaltola pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheita puhtaana roskana? Näkeekö Aaltola, että sodan uhka olisi leviämässä myös Nato-maihin ja Suomeen? Mitä Aaltola tarkoittaa vaatiessaan Suomelle sukupolvitehtäväksi laittaa “ruista ranteeseen”? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa käsitellään hallituksen yhdenvertaisuustiedonantoa, Amazonin sademetsää ja Suomea melkein piinannutta Lahja-myrskyä. Studiossa Joona Aaltonen, Matilda Jokinen ja Joakim Westrén-Doll . Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu hallituksen tiedonantotyön käynnistymisestä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009769826.html, Juttu yhdenvertaisuusvaltuutetun kommenteista: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009772584.html, Juttu, jossa tutkijat kommentoivat hallituksen rasisminvastaista työtä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009740295.html, Juttu Amazonin sademetsien suojelua koskeneesta kokouksesta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009772251.html, Juttu myrskyn aiheuttamista tuhoista Suomessa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009770080.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa. HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/uutisraporttipod.

Tänään matkataan ihanimpiin kesämummoloihin! Esitellään jaksossa meidän mummoturneen päätähdet ja reissataan ympäri Suomea upeiden nostalgiareseptien luo. Puhutaan Pepin omenapitkosta, Leilan lapskoussista, ja muista ihanista perinneherkuista: lusikkaleivistä, savukalasta ja elämämme parhaasta kurkkusalaatista. Fiilistellään mummoloiden kotoisaa tunnelmaa, pohditaan pitkän parisuhteen salaisuuksia ja jaetaan omat rakkaimmat ruokamuistot isovanhempien kanssa. Inspiroidutaan raparperista, listataan mökkijääkaapin kulmakivet ja paljastetaan vinkit täydelliseen pannukakkuun sekä unelmarapeisiin räiskäleisiin. Puhutaan myös Petran mama-showereista ja viilin salaisesta ainesosasta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä vuosikumppanimme Valion kanssa.

Puukerrostalojen rakentamiseen odotetaan lähivuosina läpimurtoa. Isoja kohteita on noussut eri puolelle Suomea, mutta valtavirtaa se ei vielä ole. Halua puurakentamiseen on, sillä se on ekologisempaa ja nopeampaa verrattuna betoniin. Millaista suurimittakaavainen teollinen puurakentaminen on käytännössä? Tukea puurakentamiseen otetaan puutieteestä. Kuinka puusta muokataan säätä ja kulutusta kestävää materiaalia? Toimittaja:Minna Korhonen Haastateltavat: rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä ja puutieteiden professori Lauri Rautkari Aalto yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta