Podcasts about suomea

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi alkaa! Kauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään kansainvälistä luonnonsuojelua erityisesti Suomen näkökulmasta. Yksi Suomen keskeisimmistä kansainvälisen luonnonsuojelun instituutioista on Euroopan unioni. Kollektiivinen, velvoittava luonnonsuojelu tehokas tapa suojella luontoa ja hidastaa ilmastonmuutosta. On parempi, että valtiot velvoitetaan toimimaan luonnon puolesta, sen sijaan, että ne tekisivät päätöksiä erillään toisistaan. Toisaalta tammikuussa 2026 nähtiin, kuinka Brysselissä tehdyt päätökset vaikuttivat suoraan pohjolan karvajalkoihin. Keväällä 2025 susi vaihtui EU:n papereissa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi, ja muutamia kuukausia myöhemmin pyssyjä kaiveltiin kaapista ympäri Suomea. Alkuvuoden 2026 saalis oli lähes sata sutta. Miten EU säätelee luonnonsuojelua, entä mitä tapahtuu jos maat eivät seuraa EU:n direktiivejä ja asetuksia? Entä miksi juuri susi on suurten tunteiden eläin? Jaksossa vieraina Petteri Tolvanen, WWF Suomen ohjelmajohtaja, sekä Katja Holmala, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja johtaja. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros, ja sen on tuottanut Olli Puumala. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltusta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta haastattelee Jussi Häkkilä.

Suvin stressilevelit ovat nousussa ranskalaisen vaihto-oppilaan vuoksi - kuka kokkaa tai esittelee Suomea vieraalle? UMK-artisti Etta teki hirvittävän teon - onko tässä vuosisadan pahin moka? Millaisia salaisuuksien pitäjiä Esko ja Suvi ovat sekä mitä kaikkea tyhmää urpot lemmikit tekevät? Laulaja Taylor Swiftin voima osoittautuu jälleen rajattomaksi - mikä tempaus on tällä kertaa levinnyt maailmanlaajuiseksi? Lisäksi iikon viimeinen KPK sisältää turhauttavaa ajattelua työllistymisestä.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viih dettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Kalevala: Kullervon tarina -elokuva saa pian ensi-iltansa. Kyseessä kansalliseepoksen keskeisimmän veljesriidan ja kostotarinan inspiroima elokuva, jonka on ohjannut Antti J. Jokinen. Jokisen ja näyttelijänä paremmin tunnetun Jorma Tommilan käsikirjoittama leffa sijoittuu 1100-luvun Karjalaan, missä perheettömäksi jäänyt kylänpäällikkö Untamo päättää tappaa katkeruuksissaan oman veljensä Kalervon, joka johtaa viereistä kylää. Untamo ottaa Kalervon ainoan pojan Kullervon omakseen ja aikoo kasvattaa hänestä Karjalan tulevan kuninkaan. Kullervo kärsii jälkitraumaattisista oireista, ja muut kyläiset pelkäävät väkivaltaista ja äkkipikaista poikaa, joka ei sopeudu kyläläisten joukkoon. Kullervosta tehdään syntipukki, ja hänet karkoitetaan seppä Ilmariselle orjaksi. Kullervo on sitkeä, arvaamaton ja väkivahva, ja Untamo pelkää pojan pääsevän totuuden äärelle ja janoavansa kostoa kasvatti-isälleen. Millä tavalla Kalevalan sivujuonena pidetty tarina kääntyy itsenäiseksi elokuvaksi, joka on sekoitus historiallista Suomea kristinuskon ja kansanuskon paineessa, kevyttä fantasiaa sekä kansalliseepoksen tarinakokonaisuutta? Kullervosta ovat tehneet omat versionsa mm. Aleksis Kivi, Paavo Haavikko sekä J.R.R. Tolkien. Mihin Antti J. Jokisen versio asettuu, ja mitä referenssejä tai esikuvia Karjalan metsissä kuvatulla varsin modernilla Hollywood-tyylillä toteutetulla elokuva on? Aloittaako Kullervo Kalevala-elokuvien sarjan, ja millainen sampo Suomen kansalliseepos on ollut ja voisi olla elokuvien ja muiden kulttuurituotteiden suhteen? Miksei sitä ole jo hyödynnetty tämän tehokkaammin? Kulttuuriykkösen vieraina Antti J. Jokisen lisäksi Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen sekä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Peruskoululaisten valtakunnalliset Move-mittaukset julkaistaan. Missä kunnossa suomalaiset lapset ja nuoret ovat? Keskustelemassa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) sekä UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Mitä kuuluu asuntomarkkinoille? Puhelimessa Hypon pääekonomisti Juho Keskinen. Kreikan valtiontalous on tällä hetkellä useilla mittareilla Suomea paremmalla raiteella. Kreikan-toimittaja Sara Saure kertoo, miten Kreikassa on onnistuttu. Onko Euroopan vanha jako vauraan pohjoisen ja köyhän etelän välillä historiaa? Keskustelemassa talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta ja rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päällikkö Markku Lehmus Suomen Pankista. Iso osa kuntien opetusbudjetista valuu kiinteistöihin. Haastattelussa Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anna Nevalainen ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.

Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT on paljastanut, että konsulttiyritykset markkinoivat Suomea harhaanjohtavasti ulkomaalaisille opiskelijoille. Heille saatetaan väittää, että Suomessa saa helposti töitä. Monet opiskelijat ovatkin ajautuneet toimeentulovaikeuksiin. Tiedonhankinnan tuloksista kertoo tutkiva toimittaja Eero Mäntymaa. Oppilaitosten näkökulmaa asiaan tuo Satakunnan ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Jari Multisilta ja poliitikoista keskusteluun osallistuvat kansanedustajat, sivistysvaliokunnan jäsenet Mia Laiho (kok.) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänestää tänään Länsiradan rahoittamiseen osallistumisesta. Erityisen kiinnostavan asiasta tekee se, että viime viikolla Kirkkonummen kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto ei hyväksyisi valtion ja kuntien neuvottelemaa Länsirata Oy:n osakassopimusta eikä siihen liittyviä rahoitussitoumuksia. Haastattelussa Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tony Björk (r.). Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä teknologian käyttöä vanhustenhoidossa. Teknologian käytön lisäämisen myötä hyvinvointialueilta on ollut tarkoitus leikata 50 miljoonaa euroa. Viime viikolla kuitenkin ilmeni, että tämä leikkaus ei ehdi ensi vuoden budjettiin. Miten säästöjä voidaan jatkossa toteuttaa tinkimättä ikäihmisten oikeuksista? Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma sekä hankepäällikkö Patrik Hujanen Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Vantaalla on tehty suomen ensimmäinen uuden luonnonsuojelulain mukainen luontohaittojen hyvitys, eli niin sanottu ekologinen kompensaatio. Se tarkoittaa, että luonnolle aiheutuva haitta korvataan täysimääräisesti toisaalla. Toimittaja Petteri Juutin haastattelussa Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Ville Selonen. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Rasmus Montonen, Anssi Väisänen ja Tommy Fränti.

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa.Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle.Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa?Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Pasi Heikura haastattelee tiedetoimittaja Topias Haikalaa kielistä, joita nykyisen Suomen alueella on puhuttu vuosituhansia sitten. Ohjelmassa myös heitellään lapsia ja pesuvesiä ja tutkitaan sorkkaeläimen kavioita. Lopuksi paljastetaan kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.

Nyt puhuvat moititun raportin tekijä, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö ja raporttia arvostellut ekonomisti. Kyse on myrskystä, joka nousi Valtiontalouden tarkastusviraston tekemisistä. Viraston raporttia on arvosteltu Sanna Marinin hallituksen menolisäysten liioittelusta. Oikoiko virasto mutkia? Pitäisikö raporttia oikaista? Entä kenen syytä on, että Suomea uhkaa nyt EU:n tarkkailuluokka? Aiheesta ovat keskustelemassa raportin tekijä, vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö Valtiontalouden tarkastusvirastosta, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sekä ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivolaa haastattelee Jussi Häkkilä.Asunnottomien yötä vietetään jälleen tänään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea.

Päivystävä meteorologi Heikki Sinisaloa Ilmatieteen laitokselta haastattelee Jussi Häkkilä. Syksy on ollut harvinaisen lämmin. Lämpimän sään takia sade on tullut Suomessa vetenä, ja tilastoitava ensilumi on jo selvästi myöhässä ajankohtaan nähden. Tänään ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärven yläkeskuksen sääasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin kuusi senttimetriä. Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin päin Suomea tyypillisesti syyskuun 27. päivän tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. päivä Enontekiön Hetan havaintoasemalla. Myöhäisimmillään ensilunta on saatu vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. päivänä. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.

Are you struggling to speak Finnish even though you know the language? It's completely normal to freeze when you have to speak another language, especially if you're using Finnish to run errands or for work. For me, it was difficult to speak French in a professional environment despite knowing quite a lot of French already. I even forgot how to say the numbers once (or a few times...)! But I kept practising, and the hard work paid off as soon as I started applying what I already knew in real life. In this episode of the Finking Cap Podcast, I tell you a story of how I got the courage to finally answer the phone in French, in France. I hope that this story will help you find the motivation to start using Finnish in your everyday life.Finking Cap Podcast is a podcast for Finnish learners who want to practise their listening skills. For more Finnish learning resources, go tohttps://finkingcap.com/

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mikä Ulkopoliittisen instituutin rooli on? Millä perustein UPI:n tutkimuskohteet valitaan, ja miten UPI:n asiantuntijat vaikuttavat Suomen ulkopolitiikkaan?Studiossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakso on kuvattu 30.9.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) UPI:n rooli(3:24) Miten UPI:n tutkimus valikoituu?(14:56) Pitääkö tutkimuksen hyödyttää Suomea?(22:46) Politiikan ja UPI:n suhde(27:58) Tutkimus ja sananvapaus(36:36) Hybridivaikuttaminen(45:11) Natoon liittyminen(51:44) Palestiinan tunnustaminen(56:53) Euroopan turvallisuus

Huonojen talousuutisten aiheuttamat synkät tunnelmat huolettivat budjettikeskusteluun kokoontunutta eduskuntaa. Etenkin pääministeri Petteri Orpo (kok.) tsemppasi budjetin lähetekeskustelussa hallituksen leikkauksia murehtivaa oppositiota enemmän posimeininkiin. – Kyllä toivoa on. Älkää menettäkö toivoanne. Kyllä meillä on lupa uskoa, vastasi Orpo oppositiolle budjetin lähetekeskustelussa. Onko pikimusta ilmapiiri tyystin vallannut eduskunnan pitkään jatkuneiden murheellisten talousuutisten myötä? Pitäisikö jatkuva paasaus valtion rahapulasta lopettaa, jotta tunnelma maassa piristyisi? Onko politiikassa vellova pessimismi ja synkkä velkapuhe syynä synkeisiin käsityksiin Suomen tilanteesta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomea vaivaa korkea työttömyys ja nihkeä talouskasvu. Oppositio syyttää hallitusta, hallitus taas suhdanteita ja liehittelee varovaisia kuluttajia. Tulilinjalla ovat myös yritykset. Onko syyllisten etsintä hakoteillä? Ovatko merkit hyviä vai huonoja? Studiossa ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Toimittajana Antti Pilke. Suora lähetys.

Kortteliliiga on Lahen ylpeys, vuodesta 1969 asti toiminut kortteliliiga on noin neljän tuhannen aikuisen harrastusyhteisö, lajeja on toista kymmentä ja vuoden aikana pelataan 5000 ottelua tai peliä. Vanhimmat pelaajat saattavat huidella jo 90-vuoden lukemissa. Näin laajaa harrastusyhteisöä ei ole missään päin muualla Suomea, vaikka pienimuotoista toimintaa on.Miten toimintaan pääsee mukaan, jos ei omaa porukkaa ole suoraan?"Ei ole kukaan ilman joukkuetta jäänyt!"Mistä kaikki on alkanut ja missä piilee kortteliliigan vetovoima? Mikä tarina on Tipin päällä olevan vaaleanpunaisen pitsiröyhelöpaidan takana?Miten Tipi ja Tomppa yllättivät Saran haastattelun lopuksi?Lahden kortteliliigan puheenjohtaja Tomppa Sairomaa ja puheenjohtaja toiminnanjohtaja Tipi Tuomola vierailivat "Seurapaitapäivänä 23.9." Voiman aamussa Sara Perttusen vieraana. Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Suomalainen akrobatiaan erikoistunut sirkuskollektiiviArctic Ensamble kiertää tällä hetkellä Suomea oman sirkusteltan kanssa. Teltta on tällä hetkellä pystytettynä Lahdessa, Ursankadun kentällä ja siellä esityksiä on nähtävissä tulevasta lauantaista 20. syyskuuta alkaen ensi viikon torstaihin 25. syyskuuta asti.Sirkuksen jäsenet ovat valmistuneet aikoinaan SalpauksenSirkusartistikoulutuksesta. Pariakrobaatit Ada Forsberg ja Anselmi Kaisanlahti kertoivat Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa keskiviikkona, mitä tarkoittaa Taidetestaajat, miltä on tuntunut kiertää maailmalla, esimerkiksi Saksassa ja Japanissa esiintymässä ja miten oman sirkusteltan pystytys onnistui viime viikonloppuna Lahdessa.Kuuntele haastattelu Radio Voiman podcastilta:

Tässä Kansanradiossa ihmetellään monien muiden aiheiden ohella, mitä kummaa tapahtuu Satakunnassa. Työelämästä kuullaan useita puheenvuoroja, parikin soittajaa vaatii, että eläkeikäiset pois työelämästä. Ajankohtaiseen keskusteluun viitaten kysytään, olisiko kansanedustaja Keskisarja valmis puolustamaan Suomea rintamalla. Ja kuullaanpa sekin, että Mauno Voutilainen on valmiina filmitähdeksi. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat professori Laura Kolbe, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Voisiko Donald Trump todella saada Nobelin rauhanpalkinnon, jos tarkastellaan asiaa kylmän rauhallisesti palkinnon kriteerien valossa? Donald trump kehui Alexander Stubbin ulkonäköä. Miksi ulkonäkö ja tyyli ovat yhä niin keskeisiä poliittisessa uskottavuudessa ja julkisessa vaikuttamisessa? Onko “rumilla ja reteillä” enää asiaa yhteiskunnan ytimeen? Kansanedustaja Eemeli Peltosen itsemurha on järkyttänyt Suomea. Miksi miesten yliedustus itsemurhatilastoissa jää usein pimentoon tasa-arvokeskustelussa, ja pitäisikö miesten mielenterveyttä käsitellä näkyvämmin yhteiskunnallisena ongelmana? Mira Luoti kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi viihdeohjelman kuvauksissa. Miten median tulisi uutisoida seksuaalisen väkivallan kokemuksista, kun yksityiskohdat jäävät hämäriksi – miten tukea uhria ja suojella syyttömiä samanaikaisesti? Mitkä laulajalegendat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriseen kaanoniin, ja nouseeko Katri Helena tähän joukkoon yli 60-vuotisen uransa myötä?

Sääkartoista tuntuu löytyvän Suomen kaikki muut kolkat, mutta sitä keskialuetta ei. Tämän viikon Kansanradiossa ihmetellään myös kuinka paljon Suomessa on lihavia nuoria. Johtuuko siitä, kun kaupasta ei saa enää terveellistä leipää. Poliitikon alkoholinkäytön kritisointi on tekopyhää ja pystyykö tässä enää edes vessassa käymään, ilman että verotetaan. Toimittajana Lasse Olkinuora

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja.Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista.Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon?Lisätietoja:Suomea pidetään maailman onnellisimpana maana, mutta silti yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen tulot eivät riitä perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin. Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia ja kaventaa hänen mahdollisuuksiaan nyt ja tulevaisuudessa.Syitä köyhyyteen ovat muun muassa vanhempien työttömyys, korkeat asumiskustannukset ja yksinhuoltajuus. Myös matalapalkkaisissa tai osa-aikaisissa töissä työskentelevät perheet voivat jäädä ilman riittävää toimeentuloa. Sosiaaliturva ei aina kata kaikkia menoja, ja erityisesti monilapsiset tai maahanmuuttajataustaiset perheet ovat suuremmassa köyhyysriskissä.Köyhyys näkyy lapsen arjessa: harrastukset, retket ja kaverien kanssa oleminen voivat jäädä ulottumattomiin. Häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat seurata lasta aikuisuuteen asti. Köyhyys voi myös periytyä sukupolvelta toiselle.Vaikka lapsilisiä ja maksutonta kouluruokailua on käytetty keinoina köyhyyden torjumiseen, ne eivät riitä. Monet perheet turvautuvat yhä ruoka-apuun ja lahjoituksiin. Vastuu lapsiperheköyhyyden torjumisesta kuuluu koko yhteiskunnalle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen riippumatta taustasta tai perheen varallisuudesta.Hyvinvointiyhteiskunta ei saa murentua. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa ja Facebookissa. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

On lottovoitto syntyä Suomeen, mutta mihin päin Suomea? Mihin Suomen kaupunkiin on osunut eniten lottovoittoja? Maantiedon tunnit olisivat tarpeessa, kun Minna ja Kimmo yrittävät pähkäillä mitkä maat kuuluvat Eurooppaan. Kimmo kertoo epäonnisesta tapauksesta, kun hän eksyi kauppakeskuksessa, kahdesti. Radio Novan oma Minna Kuukka on mukana tämän syksyn Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa! Mitä pressitilaisuudessa tapahtui ja millä fiiliksillä Minna lähtee valloittamaan parkettia? Törkeää toimintaa, kalakisa ja muuttolintujen kevät. Kaikki tämä viikon viimeisessä koosteessa. Kuuntele tästä!

Kari Sipilä sahdinvalmistuksen Suomen mestariksi – "Reseptiä ei oikein voi parantaa, kun sahtini on jo Suomen parasta"Lauantaina Lahdessa käytiin sahdinvalmistuksen SM-kilpailut. Tapahtuma kokosi yhteen alan taitajat eri puolilta Suomea, ja tänä vuonna mestaruus matkasi Päijät-Hämeeseen vuoden tauon jälkeen.Kisan voiton vei hollolalainen Kari Sipilä, joka nousi viime vuoden hopeasijalta mestaruuteen. Voittajana hän sai kunnian kantaa perinteistä tuohihattua."Tuntuu hienolta, että muutkin arvostaa, kun on 30 vuotta tätä tehnyt. Parantaa reseptiä ei voi, kun se on jo Suomen parasta. Kahdeksan tuntia menee valmistuksessa ja sitten kuukauden odotus – mutta hyväksi havaittua tapaa ei kannata muuttaa", Sipilä toteaa hymyillen.Voittajasahtia kuvaillaan "suunmukaiseksi" ja että "se menee jalkoihin". Vahvuuttakin löytyy sopivasti: "Prosentteja on sama määrä kuin sahdissa yleensä eli noin 8-11. En ole mitannut tarkasti", Sipilä kertoo.Kilpailun tuomaristo kiitti erityisesti Sipilän sahdin tasapainoista makua, perinteistä valmistustapaa ja erinomaista juotavuutta. Sipilä on ylpeä voitostaan ja osallistuu todennäköisesti myös ensi vuoden sm-kisaan.

Viime perjantai oli Maailman hukkumisten ehkäisyn päivä, mutta samana päivänä eri puolilla Suomea löydettiin ainakin kuusi ihmistä hukkuneina. Yhteensä viime viikonloppuna hukkui ainakin 11 ihmistä.Lahden uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren kävi muistuttamassa Radio Voiman aamussa uimataidon tärkeydestä.- Kysehän ei ole pelkästään uimataidosta. Puhun itse paljon vesitaitavuudesta. Lapsethan tykkäävät sukellella, liukua ja kellua. Vaikka sinulla olisi hyvä uimataito ja tulee tilanne, ettet enää jaksa, niin sinunhan pitää osata kellua. Se voi pelastaa ihmishenkiä.Rundgren painotti, että vastuu pienten lasten valvomisesta rannalla ja uimahalleissa on aikuisella.- Sinun pitää olla käsivarren mitan päässä koko ajan. Et voi räpeltää kännykkää, et voi maata selälläsi silmät kiinni ottamassa aurinkoa, vaan vahdit ja valvot koko ajan. Sinulla ei ole hetkeäkään aikaa herpaantua. Jos lähdet vessaan, niin lapset tulevat mukaan.Rundgren pohti myös tilannetta, jossa itse näkisi rannalla pieniä lapsia ilman valvontaa. Hän päätyisi soittamaan hätänumeroon.- Jos osuisin tuohon tilanteeseen ja vanhempia ei näkyisi missään. Jos uimavalvoja on lähettyvillä, niin hänen kanssaan voi myös keskustella asiasta. Sehän on heitteillejättö, jos rehellisiä ollaan. Siitä voi vanhemmat pahimmillaan saada rikostuomion.Kuuntele Radio Voiman podcastista, millaisia terveisiä valitettavan viikonlopun jäljiltä Rundgren lähettää viranomaistahoille, jotka vastaanottavat ihmisiä vieraista kulttuureista Suomeen. Samalla selviää, miten aikuinen voi aloittaa uinninopettelun omatoimisesti ja mikä väline Rundgrenin mielestä on ehdoton edellytys mökkiuimarille pitkää matkaa uidessa.Minni Salminen haastattelee.

354 | Tämä ei ole pilaa! Tänään tutustumme suomalaisen tv-viihteen piilotettuun helmeen, joka tunnetaan myös nimellä Saara Aalto Pränkkää Suomea, eikä naurulta voi välttyä. Toisena aiheena pelataan uutta ja jännittävää kisailuformaattia Täyttä höyryä: Steam-pelien arvauspeli.(00:03:32) Saara Aalto Pränkkää Suomea(01:10:50) Mainos(01:14:49) Steam-pelien arvauspeli(02:06:46) Mitäpä muuta?Samsung Galaxy Z Fold7 ja Z Flip7 (Maksettu mainos): elisa.fi/samsung-galaxy-uutuudetPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Miten Nannan kesäpäivä sujui 60-vuotiaan Hiljan kanssa Suomenlahdella? Kimmo ja Nanna sukeltavat viherkasvien ja bikinimuodin maailmaan: Miten kasvit pidetään hengissä ja mikä musiikki saa ne kukoistamaan? Millainen on tämän kesän bikinimuoti ja miksi pikkubikinit herättävät aina tunteita? Hörö, huikka vai snubbi – millä sanalla sinä pyydät juomaa toiselta? Lisäksi selviää, mistä päin Suomea vastattiin tänä aamuna Kesäpuhelimeen!

Kimmo kohtaa arkisen mutta parisuhdekriittisen dilemman: voiko ostaa Colapullon, jossa on toisen naisen nimi? Kimmon matkailuautoreissu on takana – mutta mikä kohde nousi kesän kohokohdaksi? Nanna ja Kimmo käyvät läpi oudon hämähäkkimatkustajan, Reno-kissan karkureissun ja soittavat jälleen Kesäpuhelimeen pirautuksen jonnekin päin Suomea. Lisäksi: 10 saunamyyttiä – Esko Eerikäinen liittyy mukaan ja paljastaa, mitä infrapunasaunan hyödyt. Voiko marjojen keräämisellä tienata tuhansia? Kaksikko on hämillään, mutta kiinnostuneita.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana taidemaalari ja maanviljelijä Osmo Rauhala.Rauhala on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista nykytaiteilijoista. Tie menestykseen ei ole ollut kaikkien tavanomaisin. Harva taiteilija on suorittanut taideopintojen lisäksi kauppatieteiden maisterin tutkinnon ja harva taiteilija on myös maanviljelijä. Keskeistä oli läpimurto New Yorkin taidemaailmassa. Miten se tapahtui?Muistelimme 1970–1990-lukujen Suomea ja erityisesti taidemaailmaa. Laita- tai äärivasemmistolaisuus ei kadonnut kulttuurimaailmasta Neuvostoliiton romahtamiseen vaan jatkui jälkisuomettumisena kuten muillakin yhteiskunnan alueilla. Jatkuiko taiteilijoiden suomettuminen 2020-luvulle asti - ja jatkuuko se osittain yhä? Entä tapaus Guggenheim Helsinki muutaman vuoden takaa? Mitä silloin tarkkaan ottaen tapahtui ja mihin hanke lopultakin kariutui?Rauhala on asunut 1980-luvulta alkaen osan vuodesta New Yorkissa. Tästä lähtökohdasta pohdimme Yhdysvaltoja ja sen kulttuurin ja politiikan muutoksia. Trumpiakin tietysti sivusimme. Lopuksi innostuimme puhumaan maailmanpolitiikasta. Onko demokratioilla mahdollisuuksia Venäjän ja Kiinan sekä näiden vasallien yhdistyneitä voimia vastaan?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/

23 Rötös porautuu rikosten synkkään maailmaan Harri Moision ja Johanna Pakulan luotsaamina. Jakson aiheena Suomea järkyttäneet ja kannibalismia sisältäneet Pirkkalan paloittelusurmat vuodelta 2003. #butt #hyvönen #paloittelusurma #rikos #truecrime

Palestiinan valtion tunnustaminen uhkaa ajaa Suomea hallituskriisiin. Kristillisdemokraatit eivät voi jatkaa hallituksessa, joka tunnustaisi Palestiinan valtion. Samoin valtiovarainministeri Riikka Purra on tehnyt selväksi, etteivät perussuomalaiset tue Palestiinan tunnustamista. Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle sisäpoliittisesti vaikea kysymys? Ovatko tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo Palestiina-asiassa törmäyskurssilla? Miksi Espanja on tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa? Miksi Taiwanin tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jakso 230. MUSAMUSAssa keskustellaan kotimaisesta musiikkiviennistä – miten suomalaista musiikkia viedään maailmalle, ja kiinnostaako se kotimaan rajojen ulkopuolella? Vieraana uudesta metalli- ja vaihtoehtomusiikkiin keskittyvästä WTF Capital of Metal -showcasesta ja -konferenssista Iida-Sofia Saukkoriipi.

Valtiovarainministeriö muutti suuntaa ja siunasi hallituksen puoliväliriihen täyskäännöksen. Sen takia Suomea uhkaa entistä enemmän EU:n tarkkailuluokalle joutuminen. Uusien tietojen mukaan ministeriön arvio, että yhteisöveroale maksaisi itseään takaisin, ei perustu minkäänlaisiin laskelmiin. Ministeriö muutti myös arviotaan veroalen vaikutuksista positiivisempaan suuntaan. Tanssiiko ministeriö hallituksen pillin mukaan? Miten valtiovarainministeriö perustelee toimintaansa? Vastaamassa valtiovarainministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen. Toimittajana on Antti Pilke.

Mikä on rauhan vastakohta? Entä mikä on synonyymi pellon kääntämiselle? Tällä viikolla oli pitkästä aikaa täysi kisaviikko sanaselityspelin parissa. Kahvimukien perään soitettiin jälleen ympäri Suomea ja studioon saatiin soittoa myös ''noppa-asiantuntija'' Heidiltä. Lisäksi yhdeksän oikean vastauksen raja paukahti rikki jopa kahdesti! Hieno viikko siis jälleen!Ota osaa Radio Novan Aamun sanaselityspeliin arkisin klo 08!

Tässä jaksossa puhutaan Orpon hallituksen talous- ja veropoliittisista päätöksistä, joita saatiin kuulla keskiviikkona kehysriihestä.Naamiot on riisuttu, vain luokkataistelun kylmät kasvot näkyvät. Viekö hallitus siis Suomea oikeaan suuntaan, vai tietääkö hallitus enää itsekään, mitä se haluaa?Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä: https://ku.fi/tilaa/

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Kaapelit katkeilevat Itämerellä, Trump kiristää jopa liittolaisiaan ja meillä ihmetellään, miksi Stubb edustaa Suomea yksin tärkeissä kokouksissa ja Orpo on poissa. Ulkopolitiikan veteraanit ruotivat Politiikkaradiossa kriisien täyttämää aikaa ja valtiojohdon vallanjakoa. Studiossa entiset ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd.) ja Timo Soini (ex-ps, ex-sin) sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pitkäaikainen johtaja, ex-ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miten bayesilainen tilastotiede auttoi löytämään kadonneen lentokoneen? Vuonna 2009 kadonnut Air Francen lento 447 löytyi vasta, kun tilastotieteilijät tulivat apuun. Nykyisin bayesiläistä tilastotiedettä käytetään monenlaisissa ilmiöissä, joihin liittyy paljon epävarmuutta; niin hirvien lukumäärien arvioinnissa eri puolilla Suomea kuin satelliiteilla tehtävissä kaukokartoituksissa. Mikä tekee tästä menetelmästä niin tehokkaan? Miten se eroaa perinteisestä tilastotieteestä ja miksi sen käyttö on viime vuosikymmeninä jatkuvasti yleistynyt? Haastateltavina lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana Mari Heikkilä.

Kiitos OVV, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, Naapurikodit ja Vuokraovi. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. - Myös e-kirjana!   Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331   Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus opiskelusta ja valmennuksista Sam Laakso tuli kolmannen kerran vierailulle. Osassa 2 jatketaan Euroopan keskuspankin kyvystä ennustaa ja keinojen toimivuudesta vaikuttaa talouskasvuun Asuntojen markkinahinnoista ja kassavirroista Asuntojen epälikviydestä Suomen näivettymisen uhasta Kulttuurien vaikutuksesta ymmärtämisen vaikeuteen Valtioiden velkaantumisen jatkumisesta kurjuuden kiihdyttäjänä Eurooppalaisen tiedon hankkimisen vaikeudesta Based -yrityksen kasvuajatuksesta Viikko sitten Osassa 1 aiheina oli: kumpi on vahvistunut euro vai kulta kierrossa olevan rahan määrän vaikutuksesta sen arvoon hajauttamisen merkityksestä varallisuuden säilyttämisessä yli sukupolven tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta suhteessa historian tulkitsemiseen kullan lähihistoriasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kullan roolista asuntosijoittajan hajautuksessa talouden näkymistä USA:sta, Kiinasta, EU:sta ja Ukrainasta alaspäin kohti Suomea inflaatiosta ja hintojen noususta Based on yritys, jota Sam on ollut perustamassa. Sam Laakso X, LinkedIn Aikaisemmat vierailut: Sam “kulta ei ole sijoitus” Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #214 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287 OVV-yrittäjä Porissa Satu Vahamäki – Ostan Asuntoja Podcast #314  Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa.Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi.Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Kiitos sijoitusasunnot.com, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, Naapurikodit ja Treco. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. - Myös e-kirjana!   Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331   Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus opiskelusta ja valmennuksista Sam Laakso tuli kolmannen kerran vierailulle. Tällä kertaa aiheina oli ainakin: kumpi on vahvistunut euro vai kulta kierrossa olevan rahan määrän vaikutuksesta sen arvoon hajauttamisen merkityksestä varallisuuden säilyttämisessä yli sukupolven tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta suhteessa historian tulkitsemiseen kullan lähihistoriasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kullan roolista asuntosijoittajan hajautuksessa talouden näkymistä USA:sta, Kiinasta, EU:sta ja Ukrainasta alaspäin kohti Suomea inflaatiosta ja hintojen noususta Based on yritys, jota Sam on ollut perustamassa.  Aikaisemmat vierailut: Sam “kulta ei ole sijoitus” Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #214 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Ota Sijoitusasunnot.com seurantaan Instassa Sijoitusasunnot.com Blogissa: Sijoitusasunnot henkilökohtaisesti vai yritykselle? Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa.Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi.Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Oletko ammattimainen asuntosijoittaja? Treco tarjoaa tulosperusteista ja kokonaisvaltaista asuntovarallisuuden hoitoa sekä neuvonantoa kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä. Treco.fi Viikottain ilmestyvästä blogista hyvä kirjoitus: Asuntojen hintakehitys, vai ehkä sittenkin myyntiajat ja kauppamäärät? Libanonin kautta asuntosijoittajaksi Nikodemus Nousiainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #295 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä. Politiikkaradio pureutuu taloustilanteeseen ekonomistien kanssa. Voiko Suomea odottaa EU-maiden kovin kohtalo ja uudet lisäsopeutukset? Kyse on siitä, että EU:n taloussäännöt voivat iskeä Suomeen voimakkaimmin. Hakiko hallitus EU:lta selkänojaa leikkauksilleen? Studiossa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miksi perussuomalaisten kannatus laski? Haastattelussa valtio-opin erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta, väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja sosiaalipsykologian yliopistolehtori Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistosta. Perussuomalaisten kannatus laski europarlamenttivaaleissa 7,6 prosenttiin. Edellisissä europarlamenttivaaleissa puolueen kannatus oli 13,8 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli samaa luokaa kuin edellisissä vaaleissa. Karimäki arvioi, että moni perussuomalaisten kannattaja jäi kotiin. Helimäki korostaa, että EU:n vastustus ja Suomen irtauttaminen EU:sta on aiemmin ollut perussuomalaisten ydinkysymys. Nyt perussuomalaiset eivät enää halua viedä Suomea pois EU:sta, mikä on saattanut syödä kannatusta. Hakoköngäs pitää sosiaalisen media kampanjointia perussuomalaisille tärkeäksi, mutta tällä kertaa se ei ollut kovin onnistunutta. Miksi vilkas maahanmuuttokeskustelu mediassa ei nostanut perussuomalaisten kannatusta? Äänestivätkö ihmiset perussuomalaisten hallituspolitiikkaa vastaan? Tekeekö puolue nyt linjaansa korjausta tai puolueen johtoon muutoksia vaalitappion takia? Toimittajana on Linda Pelkonen. Lähetys äänitetty 19.6.2024.

Älkää nousko seisomaan, ettette tule ammutuksi. Näin varoitettiin yleisöä vuoden 1973 euroviisuissa, jolloin Israel oli ensimmäistä kertaa mukana. Tuolloin uutta olivat myös näkyvästi aseistautuneet vartijat. Syynä olivat edellisvuoden tapahtumat: Münchenin olympialaisissa palestiinalaisterroristit olivat surmanneet 11 israelilaisurheilijaa. Nyt Israel sotii Gazassa, minkä vuoksi viisutunnelma on erityisen jännittynyt. Kilpailukaupungissa Malmössä on sekä suuri palestiinalaisvähemmistö että israelilaisyhteisö, ja paikalle odotetaan mielenosoittajia. Politiikkaa onkin mahdoton rajata ulos euroviisuista, sanoo viisuihin perehtynyt ulkomaantoimittaja Satu Helin. Mutta miten maailmanpolitiikka vaikuttaa viisujen pistetilastoon? Mitkä maat suosivat toisiaan ja miten konfliktit näkyvät pisteiden jaossa? Ketä Suomi äänestää ja kuka äänestää Suomea? Satu on tutkinut pistedataa viime vuosikymmeniltä, ja löydöksiä on perkaamassa myös Ylen euroviisutoimittaja Ville Vedenpää. Villeä ei ole helppo yllättää, sillä data osoittaa monta viisukliseetä todeksi. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja ennakkotilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA ja loppuhinnan voit vähentää pääomatuloista verotuksessa. Tilaa tästä. Käytä tämän kerran tiistaiaudiota vain omiin tarkoituksiin pohtien, mitä itse ajattelit ja teit, jos kuulit näitä juttuja 3-4 vuotta sitten. Kuuntele loppuun asti ja varaudu vastaamaan, oliko meillä asuntosijoittajilla kupla. Tämä ei ole tarkoitettu jälkiviisasteluksi. Kuplan määritelmäksi voisi ajatella sellaista tilannetta asuntomarkkinoilla, joissa asuntojen hinnat nousevat nopeasti yli niiden arvojen. Mitä se sitten tarkottaa? No se voisi tarkottaa sitä, että asuntosijoittajat ostaa tänään sijoitusasuntoja vain sillä perusteella, että he uskovat, että huomenna niiden hinta on korkeampi. En tässä pyri mihinkään tieteelliseen tarkasteluun, vaan näitä voi jokainen kuuntelija pohtia itse, kun asiat on vielä tuoreessa muistissa. Asiat saattaa näyttää hyvin erilaisilta eri puolilla Suomea eli joku markkina saattoi siellä operoivan mielestä olla ihan selvässä kuplassa, kun toisen markkinalla ei ollut läheskään niin paljon kuplan merkkejä. Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2024 – Blogi #405 Asuntosijoittajan ja vuokranantajan 2023 veroilmoitus OmaVerossa – Blogi #406 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Marko Kaarto ja uusi kirja – Ostan Asuntoja Podcast #297 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

YHTEISTYÖSSÄ: Nextory Kokeile 45 päivää ilmaiseksi! Tarjous koskee uusia asiakkaita: http://www.nextory.fi/taakka45 Melkoisen pitkän tovin on SMC:n dekki kolissut, kaikuen Helsingin lähiöiden viestiä pitkin Suomea. Tammikuussa, Viimeinen vihellys -kiertueen päättyessä loppuunmyytyihin Tavastian keikkoihin, kolina on vaimennut. ”SMC ei kuole koskaan”, sanotaan, mutta jätetään spekulaatiot sikseen ja annetaan Avionin Prinssin, Eräkoiran, Respektorin ja Junon kertoa itse bändin värikkäistä vaiheista. Niitä nimittäin riittää..

Tässä jaksossa käsitellään hallituksen yhdenvertaisuustiedonantoa, Amazonin sademetsää ja Suomea melkein piinannutta Lahja-myrskyä. Studiossa Joona Aaltonen, Matilda Jokinen ja Joakim Westrén-Doll . Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu hallituksen tiedonantotyön käynnistymisestä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009769826.html, Juttu yhdenvertaisuusvaltuutetun kommenteista: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009772584.html, Juttu, jossa tutkijat kommentoivat hallituksen rasisminvastaista työtä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009740295.html, Juttu Amazonin sademetsien suojelua koskeneesta kokouksesta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009772251.html, Juttu myrskyn aiheuttamista tuhoista Suomessa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009770080.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa. HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/uutisraporttipod.