Luonto-Suomi

Alkukesästä suomalainen suomaisema täyttyy tuoksuista ja lintujen äänistä. Soiden tila on kuitenkin heikentynyt – yli puolet suoluontotyypeistämme on nykyään uhanalaisia. Onko arvokas suoluontomme vielä suojeltavissa? Studiossa ovat tutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta ja luonnonsuojelun erityisasiantuntija Roland Vösa Metsähallituksesta. juontajina Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Olli Koski / Yle

Ennallistaminen palauttaa ihmisen muokkaamia ympäristöjä takaisin luonnontilaan tai ainakin lähelle sitä. Kuinka metsien ja soiden monimuotoisuus palautetaan? Mitä toimenpiteitä tarvitaan jokien ja järvien kanssa? Mitä kaikkea voi ennallistaa ja mitä se maksaa? Voit kysyä ennallistamisesta tai kertoa oman kokemuksesi. Studiossa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa maa- ja metsätalousministeriöstä. Juontajina Markku Sipi ja Paavo Häikiö. Lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hannu Vähämäki / Yle

Monet ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat keväällä ja kesällä kotipihoilleen erilaisia kasveja. Miten pihapiiristä luodaan samaan aikaan kaunis ja monipuolinen ympäristö, joka houkuttelee myös vieraita alueelle? Eli millaisessa puutarhassa perhoset, pölyttäjähyönteiset, linnut ja nisäkkäät viihtyvät? Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Millä kasveilla voi perhosia ja lintuja houkutella? Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa Mikko Lagerström, Sami Kiema ja Juha Laaksonen vierailevat Vantaalla Leena ja Heikki Luodon pihamaalla. Soita ja kysy pihamaan hoidosta tai kerro pihapiirin luontohavainnoistasi. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666.

Kevät ja pörriäiset ovat jo täällä. Tule sukeltamaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoimaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa! Luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta. Kuuntele radiosta tai tule paikan päälle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 20.5. klo 18. Voit lähettää tutkijoille ennakkokysymyksiä pörriäisistä osoitteella yle.luonto@yle.fi Kuva: Erkki Makkonen

Toukokuussa metsät, suot, pellot ja rantataniityt ovat taas täynnä muuttolintujen ääniä ja varsinkin aamuisin konsertti on huikaiseva. Millaisia ääniä kuuluu juuri nyt? Kukkuuko käki, suurraako kehrääjän rukki ja kirskuvatko tervapääskyt? Luonto-Suomen teemaillassa Muuttolintujen kevät pohditaan lintujen suunnistamisen taitoja, aikatauluja ja lähes uskomattomalta tuntuvia matkoja. Millaisia lintuhavaintoja sinä olet tehnyt ja mikä lintujen kevätmuutossa kiehtoo? Kerro meille tai kysy kevään muuttolinnuista. Asiantuntijoina Espoossa Suomenojan lintualtaalla on Aleksi Lehikoinen ja Aki Aintila. Toimittajana on Juha Laaksonen. Pasilan studiossa juontajana Paavo Häikiö. Äänisuunnittelija Petri Hårdh. Kuva: Olli Koski / Yle

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Petri Hårdh.

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema, professori Kurt Fagerstedt ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Paavo Häikiö.

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Katsele, kuuntele kevättä -suorassa lähetyksessä mukana ovat Asko Hauta-aho, Pirkka-Pekka Petelius ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho

Luontoharrastajilla on valtava merkitys luontotiedon kartoittajina. Voivatko nykytekniikka ja tekoälysovellukset auttaa tulevaisuudessa tässä työssä? Voimmeko me kaikki toimia tutkijoiden apuna tulevaisuudessa, vaikka emme olisikaan huippuluokan luonnontuntijoita? Keväällä 2023 julkaistulla Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä Muuttolintujen kevät- sovelluksella on jo yli 270 000 käyttäjää ja sillä on tehty tähän mennessä jo lähes 10 miljoonaa äänitystä. Sovelluksen avulla käyttäjä pystyy tunnistamaan linnun sen laulusta ja yliopisto saa arvokasta dataa tutkimusta varten. Luonto-Suomessa jutellaan tiistaina kansalaistieteestä- sen haasteista ja mahdollisuuksista. Suora Luonto-Suomi -lähetys tulee Jyväskylän yliopiston Kansalaistieteen Lähde -tapahtumasta. Asiantuntijoina paikalla ovat Muuttolintujen kevät -hankkeessa mukana olevat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, kehittämispäällikkö Ari Lehtiö ja Keski- Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Nokelainen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Paavo Häikiö. Kuva: Riikka Niutanen / Yle

Suomalainen luonto on luksusta ja me kaikki voimme käyttää sitä virkistykseen varsin vapaasti. Tämän takaavat meille jokaisenoikeudet. Mutta osaammeko käyttäytyä metsässä, kansallispuistoissa, poluilla tai taukopaikoilla? Kuinka voimme välttää rikkomasta tai tuhoamasta luontoa liikkuessamme siellä? Kuinka sinun luontokäytös vaikuttaa toisten retkeilijöiden kokemukseen? Luonto-Suomessa puhumme retkeilyetiketistä. Kerro meille tarina retkeltäsi tai kysy. Studiossa ovat vanhempi yliopistonlehtori Hannele Cantell Helsingin yliopistosta ja palveluomistaja Joel Heino Metsähallituksesta. Lähetyksen juontavat Mikko "Peltsi" Peltola ja Matti Ylönen. Kuva: Niko Manninen / Yle

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja lähimetsien suojeluun yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Miksi lähimetsiä on tärkeää suojella? Millaisia ekosysteemejä metsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro omasta lähimetsästä tai kysy asiantuntijoilta. Nuuksion metsästudiossa ovat Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen ja tutkimusjohtaja Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja äänitekniikasta vastaa Tommi Slotte. Pasilan studiossa Paavo Häikiö.

Niitä on vain kolme lajia: rusakko, metsäjänis ja kani. Suomen jäniseläimet eivät ehkä hurmaa määrällään, mutta laatu on taattua. Alkuperältään metsäjänis on maassamme vanhin pitkäkorva, ja esiintyy lähes koko Suomessa. Kookkaampi rusakko on selvästi nuorempi tulokas ja levittäytynyt vuosi vuodelta kohti pohjoista. Pienikokoinen kani on taas melkoinen kummajainen. Mistä ja miten se on alun perin maahamme tullut? Soita lähetykseen ja kysy jäniseläimistä tai kerro parhaat tarinasi. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Juontajina studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Tänä vuonna ensimmäisenä lajina kuullaan lapintiaista. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien illassa studiossa ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Ruoka ja juoma ovat olennainen osa retkeä tai vaellusta. Luonto-Suomessa puhumme siitä, millaista muonaa reissussa tarvitaan ja miten se valmistetaan ennakkoon tai maastossa. Kuinka puhdas vesi tai ruoka säilyy syömäkelpoisena pidemmällä vaelluksella? Mikä kaikki luonnosta kelpaa ihmisravinnoksi? Eräruokakysymyksiin ovat studiossa vastaamassa legendaarinen luonnonmuonan tuntija ja selviytymistaitojen opettaja Turkka Aaltonen sekä retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Voit kertoa meille myös oma eräruokatarinan tai -kokemuksen. Ohjelman juontavat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Tänäkin talvena moni on tuskaillut lumen vähyyttä ja vesisateita tammikuussa. Muuttolinnut palaavat yhä aiemmin ja pajunkissat ilmestyvät ojan penkalle kesken talven. Miten talvet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä ja miten muutokset vaikuttavat meihin ihmisiin ja kaikkeen luonnossa? Oletko huomannut talvien muuttuneen? Soita ja kerro oma kokemuksesi tai kysy asiantuntijoilta talvien muuttumisesta. Studiossa kysymyksiin vastaamassa ilmastotutkija Anna Luomaranta Ilmatieteen laitokselta sekä ekologi Päivi Sirkiä Suomen ympäristökeskuksesta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Paavo Häikiö.

Illan hämärtyessä taivaalta voi havaita tuikkivia tähtiä. Mitä kaikkea taivas tarjoaa nähtäväksi juuri nyt? Millainen harrastus tähtien katselu on? Entä pääsevätkö yhä harvemmat meistä näkemään tähtiöiden ihmeitä lisääntyvän valon keskellä? Kerro meille oma tähtitarinasi tai kysy avaruudesta ja tähdistä. Paikalla studiossa ovat asiantuntijoina Anne Liljeström ja Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Vammaisten retkeilyillassa lähdemme nauttimaan aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten kanssa Suomen luonnosta. Kuinka aloittaa esteetön liikkuminen luonnossa? Miten oma vammaisuus vaikuttaa retkeilyyn? Millaisia apuvälineitä on esimerkiksi tarjolla? Vammaisten retkeilyyn liittyviin kysymyksiin ovat studiossa vastaamassa asiantuntija Miika Honkanen Suomen ladusta ja kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää Kehitysvammaliitosta. Voit kertoa meille myös oman retkeilytarinasi. Ohjelman juontavat Mikko "Peltsi" Peltola ja Paavo Häikiö. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Valkoinen lumi peittää maiseman ja nyt on aika jälleen lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin lumihiutaleiden tanssia voi seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä. Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Tiistaina 7. tammikuuta pohditaan talven merkitystä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Söpöt ja pörröiset eläimet, niistä on hyvä aloittaa vuoden 2024 parhaiden luontouutisten paketointi. Luvassa ainakin hyviä uutisia saimaannorpista ja naalinpojista. Vuoden 2024 luonnon jymyuutinen oli kyllä ehdottomasti ennallistamisasetus. Mitä kaikkea se sitten voikaan tarkoittaa, ainakin hyviä uutisia vaelluskaloille ja niittykasveille. Hyvää tapahtui vuonna 2024 myös ilmastopuolella. Me suomalaiset saamme ainakin kehuja, nimittäin päästöt on hienosti laskussa ja kierrätys toimii! Vuoden 2024 parhaat luontouutiset tarjoilee toimittajat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi. Kuva: Juha Taskinen / Yle

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen, Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius sekä Juha Blomberg.

Eletään kaamoksen aikaa, ja Lapin luonto on peittynyt lumen alle. Pohjoisen talvet ovat kuitenkin muuttumassa. Mitä se tarkoittaa luonnon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi retkeilyyn? Entä muuttuvatko vesistöt ja kuinka käy kalastuksen? Keskustelemassa ovat luonnon ja hyvinvoinnin asiantuntija, Utsjoen kunnan hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi sekä Suomen kalakirjaston johtaja Ari Savikko. Toimittajina Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Lepakoita on voinut nähdä kesäyössä saalistamassa veden pinnan tuntumassa tai metsäaukeilla. Näin talvea vasten nämä nahkasiipiset yön kiitäjät puolestaan vetäytyvät horrostamaan. Mitä kaikkea kuuluu lepakoiden erikoiseen elämään? Millainen kuluva vuosi on ollut lepakoille? Näistä asioista puhutaan Lepakkoillassa, joka pidetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Tule paikalle tai kuuntele radiosta! Luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat lepakkoasiantuntijat Thomas Lilley, Eeva-Maria Tidenberg ja Tanya Troitsky. Voit lähettää ennakkokysymyksesi lepakoista sähköpostilla yle.luonto@yle.fi. Kuva: Pekka Koskinen / Vastavalo.net

Metsä tarjonnut ajan saatossa ihmisille elinympäristön ja toimeentulon, kuten esimerkiksi asuinpaikan, tukkeja, halkoja, marjoja, sieniä ja riistaa. Lisäksi metsä on paikka, jossa meistä jokainen voi urheilla, vaeltaa tai antaa vain mielen seikkailla. Metsä on myös eläinten koti. Millaisia muistoja sinulla on kotimaisista metsistä? Tai mitä haluaisit kysyä suomalaisen metsän historiasta? Metsäläisten, metsäluonnon ja metsäteollisuuden historiaan liittyviä muistoja ja kysymyksiä ovat kommentoimassa Suomen Metsämuseo Lustossa amanuenssi Marko Rikala ja tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva. Ohjelman juontavat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Ahma, hilleri, kärppä, lumikko, minkki, mäyrä, näätä ja saukko. Siinä on kirjava joukko Suomessa eläviä näätäeläimiä, kahdeksan mielenkiintoista lajia. Vesikko on todettu hävinneeksi Suomen luonnosta. Millaisia veijareita näätäeläimet ovat, millaisia elintapoja niillä on ja miksi ne ovat tärkeitä ekosysteemin kannalta? Soita ja kysy tai kerro omia havaintojasi meille. Luonto-Suomen Näätäeläinillassa asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirrettiin kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Minkälaisia tuntemuksia syysrospuutto aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä? Kuuntelijoiden kanssa syvintä ihmisluontoa, rospuuton kynnyksellä selvittävät Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji, närhi, esiteltiin syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen kuuillassa tähyillään taivaalle. Kuu vaikuttaa valtavasti elämäämme maapallolla, mutta vaikka kuussa on käyty, tästä uskollisesta kotiplaneettamme kiertolaisesta ei suinkaan tiedetä vielä kaikkea. Edellisestä kuukävelystä on jo yli 50 vuotta, ja nyt on suunnitteilla lisää kuulentoja. Mitä tietoa kuusta nyt etsitään? Millaista olisi elämä maapallolla, jos kuuta ei olisi? Miten kuu vaikuttaa ihmisiin ja muihin luontokappaleisiin? Kuuillan asiantuntijoina ovat tietokirjailija Markus Hotakainen ja avaruuteen erikoistunut tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen. Kuva: NASA

Syksyinen luonto herättää monenlaisia tunteita: lintujen muutolle lähtö tuntuu haikealta, ruskan värit ilahduttavat ja lisääntyvä pimeys voi jopa masentaa. Luonnossa liikkuminen ympäri vuoden synnyttää tunteita laidasta laitaan - ja tutkitusti tukee mielen hyvinvointia. Millaisia tunteita herättää kävely lähimetsässä? Entä meren aaltojen pauhun kuuntelu? Ilahduttaako oravien seuraaminen? Onko rakkaan puun kaataminen tehnyt sinut surulliseksi? Kerro meille oma kokemuksesi tai kysy luonnon herättämistä tunteista. Studiossa ovat neurologian erikoislääkäri ja planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri sekä ympäristötunnetutkija Panu Pihkala. Lähetyksen juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Olli Koski / Yle

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Sienikaudesta on povattu tänä vuonna erinomaista. Lämpö ja sateet saivat sienet nousemaan ennätysaikaisin ja luvassa voi olla sienestäjän unelmasyksy. Mistä sieniä löytyy ja mitkä seikat vaikuttavat sienisatoon? Miten sienet valmistetaan ja säilötään parhaiten? Nyt voit kysyä mitä tahansa sienistä. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat sienikirjailija, biologi Jarkko Korhonen ja vapaaehtoinen ruokamartta, luonto-ohjaaja Marjukka Mikkola. Ohjelman juontavat Kukka Ström ja Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte. Kuva: Kukka Ström / Yle

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee paraatipaikalta Suomen mantereen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Hangon lintuaseman miehittäjistä mm. Aki Aintila. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle? Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Mitä sinä haluaisit tietää lieroista tai onko sinulla jännittäviä havaintoja? Luonto-Suomen matoillassa kysymyksiin vastaavat mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Ohjelman juontavat Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kansallispuistot ovat meidän jokaisen suomalaisen yhteistä omaisuutta. Ne on perustettu luonnon suojelemiseksi, mutta ne ovat myös supersuosittuja retkeilykohteita. Millaista luontoa niissä halutaan suojella? Millaisia retkikokemuksia ja muistoja suomalaisilla on kansallispuistoista? Kurjenrahkan kansallispuistossa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat palveluomistaja Joel Heino ja kenttämestari Petri Hautala Metsähallituksesta. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen.

Suosituin lintujen pesintä- ja lisääntymisaika alkaa olla tältä vuodelta loppupuolella. Pääosin linnut pesivät Suomessa huhti-heinäkuun välisenä aikana. Syyskuuhun asti voi kuitenkin havaita vielä esimerkiksi kalasääsken, haarapääskyn tai sepelkyyhkyn pesintää. Luonto-Suomessa keskustellaan kuinka lintujen pesintä on sujunu kevään ja kesän aikana. Lisäksi puhutaan siitä, kuinka pesät rakentuvat ja mihin lintu pesänsä tekee. Kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa aktiivirengastaja ja sääksitutkija, biologi Vesa Hyyryläinen. Ohjelman juontavat Kukka Ström ja Jyrki Hakanen.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kaikkialla parveilee hyttysiä, mäkäräisiä ja kohta myös paarmoja. Kaikesta huolimatta kesä on pysäyttävä hetki vuodenkierrossa ja sitä kaivataan talven pimeimpinä kuukausina. Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa 23. heinäkuuta, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Kesän äänimaisemaan kuuluu monenlajisten pölyttäjähyönteisten pörinä ja surina. Nämä elintärkeät pölytyspalvelut ovat nyt uhattuna, sillä hyönteisten määrä kaikkialla on huolestuttavasti vähentynyt. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä. Studiossa kysymyksiin vastaavat luontoasiantuntija Jani Järvi sekä tutkija Janne Heliölä. Ohjelman juontavat Mirjami Smalén ja Jyrki Hakanen.

Kesä on kukkien juhlaa. Niityt ovat parhaassa loistossaan ja tienpientareita täplittävät siniset harakankellot sekä punaiset ohdakkeet. Kukintaa säestää pörriäisten surina. Samaan aikaan moni kasvi alkaa jo kypsyttää hedelmiä ja siemeniä. Suomen luonto on täynnä mitä erilaisempia kukkia. Mitkä tekijät selittävät luonnonkukkien monimuotoisia värejä ja muotoja? Mitä luonnonkasveja sinä olet tänä kesänä kohdannut? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa yli-intendentti Henry Väre sekä tutkija Aku Korhonen. Toimittajina Mikko Jalo ja Matti Ylönen. Kuva: Asko Hauta-aho

Luonto-Suomessa selvitetään, minkälaisessa ympäristössä tällä hetkellä elämme. Pitääkö ympäristömyrkyistä olla huolissaan? Millaista vettä juomme ja ilmaa hengitämme? Vieläkö sienissä on jäämiä Tshernobylistä? Siirtyvätkö mikromuovit kaloista ihmiseen ja onko äidinmaito täysin puhdasta? Luonto-Suomen ympäristömyrkkyillassa kuulijoiden kysymyksiin vastaavat Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sari Kauppi sekä THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta. Ohjelman juontajina ovat Anna-Kaisa Brenner ja Juha Blomberg.

Luonto on puhjennut kukkaan, kaikkialla vihertää. Linnut pesivät täyttä häkää ja uusi sukupolvi lintuja, nisäkkäitä ja hyönteisiä aloittaa elämää. Kesä on täällä! Mutta ovatko nämä kesän merkit etuajassa? Miten aikaistuminen näkyy luonnossa ja miten eri lajit sopeutuvat yhä nopeammin saapuvaan lämpöön? Tästä keskustellaan Luonto-Suomessa. Osallistu lähetykseen ja kerro kokemuksesi. Mikä on varma kesän merkki? Ja miten olet huomannut sen muuttuneen? Kuulijoiden kysymyksiin vastaamassa studiossa biologi Panu Halme. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Maija Salminen.