Podcasts about leip

Vauhdikkaasti kasvanut Gofore tunnetaan julkisen puolen asiakkaisiin erikoistuneena it-palveluyhtiönä. Karon Grilli lähti Tampereelle selvittämään, millä keinoilla Gofore kykenee takomaan selvästi kaksinumeroista kannattavuutta myös näinä vaikeina aikoina, joina sen listatut verrokit kärsivät kannattavuusongelmista. Usein toistellun sanonnan mukaan valtion leipä on pitkä mutta kapea. Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund myöntää julkisen leivän pituuden – raamisopimuksien kestot ovat tyypillisesti 4–7 vuoden mittaisia –, mutta väitettä leivän kapeudesta hän ei niele. Selitys sille, että Gofore saa pitkän ohella paksua leipää, tuntuisi olevan ennustettavuudessa ja sen tuomassa tehokkuudessa, teollisuuskielellä ilmaistuna kapasiteetin käyttöasteessa ja siinä, että koneet ovat juuri niille ominaisimmassa käytössä. ”Julkisen sektorin toimijat ovat toimintatavoiltaan pitkäjänteisiä. Tiedämme aika kivasti vuosi eteenpäin, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon se vaatii meidän asiantuntemustamme. Pystymme sitomaan henkilöt projekteihin ja tekemään suunnitelmallisesti, mikä on tehokkaampaa taloudellisessa mielessä kuin lyhyttempoinen 'pieniä projektia paljon peräkkäin'”, Nylynd kertoo. Julkisen puolen kilpailutuksiin pääsee helposti mukaan jättämällä tarjouksen, joten alhaisesta käyttöasteesta kärsivät kilpailijat ovat ilmestyneet entistä hanakammin kisaamaan julkisista hankkeista. Kilpailun kiristyminen näkyy siinä, että Gofore ei ole voittanut kilpailuja yhtä usein kuin parhaimpina aikoina. ”On lyhyt tie lähteä tinkimään omasta myyntikatteesta”, Nylund sanoo – ja ehkä samalla varoittaa kilpailijoita. ”Meillä voi olla seitsemän vuoden sopimuksia. Jos sinne menee nollakatteisella, niin – niin!” Marinadi-osiossa katsotaan puolen vuoden päähän Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, joista media ja finanssiteollisuus tekevät suuren spektaakkelin. Mutta onko sijoittajille niin suurta väliä, tuleeko Yhdysvaltain presidentiksi demokraatti vai republikaani? S-Pankin päästrategi Lippo Suominen muistuttaa, että oli presidentti sitten demokraatti tai republikaani, hän haluaa, että taloudella menee hyvin, koska silloin äänestäjillä menee hyvin – ja he äänestävät häntä tai hänen puoluettaan myös seuraavissa vaaleissa. ”Yleisesti kaikki toimialat keskimäärin hyötyvät”, Suominen huomauttaa. Goforen sijoittajasivut: https://gofore.com/sijoita/ Grillauksen livetaltiointi Tampereen sijoitusmessuilla: Ajaton Idea Oy I www.ajaton.fi Yhteistyössä: Gofore Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

We hebben hier lang naar uitgekeken maar tegelijkertijd voelt het alsof we knipperde met onze ogen en er al gelijk waren: de 150e aflevering van Nerd Culture.  Akira Toriyama op 68-jarige leeftijd overleden We beginnen de show met verdrietig nieuws. De legendarische Akira Toriyama is op 68-jarige leeftijd overleden. Toriyama is het grote brein achter de Dragon Ball series die uiteindelijk de hele wereld heeft weten te veroveren. Daarnaast had Toriyama ook nog eens een grote impact in de gaming industrie met franchises zoals Dragon Quest, Dragon Ball Z en natuurlijk Chrono Trigger. Voor velen was het de gateway naar een wereld vol anime en andere weeb stuff, was dat bij jou ook zo? Cillian Murphy de nieuwe James Bond? Cillian Murphy staat volgens de bookies stijf bovenaan om de nieuwe James Bond te worden. De afgelopen maanden circuleerden de namen van onder andere Henry Cavilll, Idris Elba en Aaron Taylor-Johnson rond maar na het grote succes van Oppenheimer lijkt nu Murphy te mogen rekenen op de rol. Oudgediende Pierce Brosnan ziet het in elk geval wel zitten en heeft de Ierse acteur zijn blessing gegeven.  Disney cancelt Eternals, Ant-Man 4 en Captain Marvel 3 Disney lijkt een boel sequels en franchises weg te strepen voor toekomstige plannen. Zo zullen The Eternals 2, Ant-Man 4 en Captain Marvel 3 allen niet meer gaan gebeuren. Volgens insiders kiest Disney vanaf nu voor wat meer 'safe bets' na de dramatische ineenstorting van Marvel Studios na de Infinity Saga. Zijn veiligere keuzes de oplossing voor Disney? Wij zijn in elk geval erg sceptisch.  De 105th anniversary Nerd Culture Quiz Net zoals bij de 100e jubileum episode heeft Koos dit keer een quiz voorbereid waarbij Oppernerd Jelle en Huey het gaan opnemen tegen acht andere Nerd Culture community members. Weten zij de naam van de podcast hoog te houden of gaan de kijkers er met deze eer vandoor? De winnaar ontvangt overigens wel iets heel speciaals: een one-of-a-kind Nerd Culture 150th Anniversary shirt handgemaakt door onze eigen Jelle Kunst. Leip toch! ------ Spotify ► https://spoti.fi/2qhR6lr Apple Podcast ► https://apple.co/3GzfqqD Twitter ► https://www.twitter.com/NerdCulturePC Instagram ► https://www.instagram.com/NerdCulture.PC Jelle ► https://www.twitter.com/GKJelle Huey ► https://www.twitter.com/RealHueyBrown Koos ► https://www.twitter.com/jtmooten Outro by Studio Megaane 

Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää.Joh. 6: 51Seurassasi on Kirsi Jokela

Saarna Kansanlähetysopistolta Ryttylässä 14.3.2021.Tervetuloa myös paikanpäälle! https://kansanlahetysopisto.fi/

Samppa: Ap.t. 6:21-42 Antti: Joh. 6:1-15

Lama-ajan Suomessa ruoka-avun piti olla väliaikainen ratkaisu kansallisessa talouskriisissä, joka syöksi ihmisiä konkursseihin ja köyhyyteen. Laman jäljet ulottuvat useiden tutkimusten mukaan vielä tähänkin päivään saakka. Eriarvoisuus kasvoi ja syveni monin tavoin. Jos ruoka-apu on ikään kuin ratkaisu niin mikä me ajatellaan olevan ongelma siellä taustalla. Onko meidän keinot ja päämäärät linjassa keskenään vai onko siinä jotain ristiriitaa, pohtii tutkija Anna Salonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Salonen johtaa parhaillaan Utopioita ruokajonoista tutkimushanketta, jonka tavoitteena on etsiä ruoka-avun toisenlaisen tulevaisuuden tarinoita. Hankkeen tavoitteena on myös uudistaa yhteiskunnallista keskustelua ja tuoda siihen mukaan moniäänisyyttä. Ruokajonot kertovat mielestäni siitä, että köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Olen hakenut joskus ruoka-apua säästääkseni ruokarahassa, jotta olen voinut ostaa lapselle vaatteita tai muuta tarpeellista, kertoo nimimerkki Äiti kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Laura Koso Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Ala-Renko, Kati, (2023) Yle Uutiset: Ruoka on jo niin kallista, että osa opiskelijoista päätyy jopa varastamaan: ”Aliravitun oman käden oikeus” Ohisalo, Maria, Saari Juho (2014) Kuka seisoo leipäjonossa

On episode 243 I welcome Dr. Nicole LePera to the podcast. Dr. Nicole is the author of the #1 New York Times Bestselling Book "How To Do The Work” and “How to Meet Your Self” Workbook. She is the creator of the #SelfHealers movement and founded SelfHealers Circle, the first virtual self-guided healing membership where members in over 100 countries are joining together to heal in community. In this episode we talk about her new book How To Be The Love You Seek which is available for pre-order now and due for release on 30th November 2023. In this episode you will hear: 00:00 intro 06:00 many of us are seeking love 08:15 trying to fill the hole 14:50 the paradox of needing nothing 19:20 your early relationships shape your future 22:55 Dr. Nicole's embodiment journey and practices 33:05 leadership is the embodiment of expansion 38:40 heart connection in the Balinese jungle 45:00 there's a difference between knowing and feeling our stories 52:45 taking parents off the pedestal 58:00 honouring the middle step of integration 01:01:00 the more we turn inward, the more we will change the climate of the world 01:03:20 Dr. Nicole's Heartprint Please do share this episode with a heart-centred leader you wish to inspire and encourage. Those with ears, let them hear. Always love Ryan Connect with Dr. Nicole Website: https://theholisticpsychologist.com/ FB: https://www.facebook.com/the.holistic.psychologist IG: https://www.instagram.com/the.holistic.psychologist/ YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCtEWTaMjqOH8J1Gy06Ey0Yg Connect with Always Better than Yesterday Website: https://abty.co.uk/ Instagram: https://www.instagram.com/alwaysbetterthanyesterdayuk/ LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/abty/ Facebook Community: https://www.facebook.com/groups/weareabty This podcast was brought to you in partnership with LEIP.IO LEIP is the app for Therapists to Provide Care Beyond the Chair. LEIP is building a platform for therapists to provide clients real-time access to online tools and resources from guided meditations, daily questions, journaling, courses, a resource directory, and more to come. Therapists can easily customise content and track progress specific to each client while maintaining privacy. By journeying together, clients make more progress through daily practices and access the help they need when they need it. Additionally, LEIP will provide new revenue streams for therapists to create residual income with minimal effort. LEIP is currently in private BETA testing with a few select therapists and their clients. If you're a therapist or a client who wants to recommend the app to your therapist, go to LEIP.io to fill out the short form on the home page to join the waiting list and receive ongoing updates. Join our mail list here for exclusive content here: https://abty.co.uk/contact Sign up for our coaching here: https://abty.co.uk/coaching Thank you to our sponsors MattMedia Online Marketing and Exhale Healthy Coffee. Matt Media are an independent agency who specialise in content marketing helping business owners get their message seen by the right audience. If you want to get your business seen through the power of social media, head to https://mattmedia.online/ Exhale is the first coffee to be sourced, roasted and lab tested specifically to maximise its antioxidant and anti-inflammatory potency. An independent lab test showed one cup of Exhale coffee has the same antioxidant power as 1.8kg of blueberries or 55 oranges! Get £10 off your first bag when you visit https://exhalecoffee.com/abty Please email your questions and comments to podcast@abty.co.uk #DrNicoleLePara #HowtobetheLoveYouSeek #theholisticpsychologist

Er war ein maritimer Poet, wie es kaum einen anderen gibt. Hans Leip schrieb Gedichte, Kurzgeschichten und Romane: über die Seefahrt, das Meer und über seine Stadt Hamburg. Auch als Künstler war er aktiv: er zeichnete, malte Ölbilder, tuschte Aquarelle, verfertigte Holzschnitte und war als Werbegrafiker tätig. Berühmt aber wurde Hans Leip mit einem Gedicht, das als Lied um die Welt ging - und: während des zweiten Weltkrieges von allen Soldaten an allen Fronten gesungen wurde: Lili Marleen. Im Hamburger Hafenkonzert erinnern wir an Hans Leip, der vor 130 Jahre in Hamburg geboren wurde. Wir erzählen seine von zwei Weltkriegen und Nationalsozialismus geprägte Lebensgeschichte, bringen Gedichte, Kurzgeschichten und Briefe von ihm zu Gehör, spüren dem Mythos des Schlagers "Lili Marleen" nach, betrachten seine Werk als Zeichner und Maler und wandeln in Oevelgönne auf den Spuren des Romans "Jan Himp und die kleine Brise". Moderation: Petra Volquardsen und Jan Wulf

Johanneksen evankeliumista löytyy Jeesuksen kuuluisia ”minä olen” -lauseita. Tässä niistä ensimmäinen.

S3E31 - Na een heftige nacht in de Ardennen rijden Monica & Kaj door richting Duitsland. Ze zijn naar Leipzig gestuurd. Leipzig is een karakteristieke stad vol met studenten, kunst en cultuur. Veel gebouwen herinneren aan de tijd dat de stad onderdeel was van de Sovjet-Unie. De perfecte locatie om naar een pretpark te gaan en een pornofilm te regisseren.

Zondag. Koffietijd! En dus ook tijd voor Nerd Culture aflevering 120. Leip. Met onder andere Loki Season 2, DC die z'n stuff nog steeds niet op een rijtje heeft, en nog veel meer! Koos die doorgaans alle afleveringen publiceert is op vakantie, dus aanvankelijk had niemand dit natuurlijk opgepakt. Maar gelukkig zijn jullie scherp, houden jullie ons scherp, en zit Jelle dit stukje nu te typen. Met een kop hipsterige pour-over koffie en ChatGPT in een van zijn vele browser tabjes, want "ain't nobody got time for that". Dus fijn weekend, de rest komt uit de koker van AI... scary! Ontrafelen van de Duisternis: De Intrigerende Wereld van de Loki Season 2 Trailer Stap binnen in het Marvel Cinematic Universe terwijl we de nieuwste sensatie bespreken - de opwindende trailer van de Disney+ serie "Loki". Samen met onze luisteraars pluizen we de schaduwrijke esthetiek, intrigerende dialogen en verborgen aanwijzingen uit om te achterhalen welke knotsgekke avonturen de God van Chaos voor ons in petto heeft. Een diepgaande analyse die je niet wilt missen! DC's Onzekere Pad: Een Blik op het Verrassende DCEU Landschap Duik in de grillige wateren van het DC Extended Universe (DCEU) terwijl we de complexiteit van dit filmische universum onder de loep nemen. Van wisselende acteurs tot verschuivende regiestijlen, we verkennen de uitdagingen die DC en Warner Bros. tegenkomen bij het smeden van een coherente weg naar succes. Een fascinerende discussie over hoe het DCEU probeert te navigeren door de stormachtige zeeën van superheldenfilms. Mystieke Gidsen: De Betoverende Wereld van Star Wars Force Ghosts Betreed de spirituele dimensie van Star Wars terwijl we ons verdiepen in het mysterie van Force Ghosts. Of nouja, verdiepen.. de presentatoren vragen zich kort af hoe dit werkt. (Hoiii, hier is Jelle weer, die AI stuff is echt om te kotsen, right?) We hebben het ook nog even over dingen die niet Marvel, DC of Star Wars zijn hoor, wees gerust. Wat dacht je van de stakingen, de flop die The Haunted Mansion lijkt te gaan worden, de domheid achter "Saw Patrol" en EXPENDABLES 4 YEAHHHHH. Ik schrijf leuker dan AI toch? Toch? Je hoorde het me oplezen? Had je dat bij die AI alinea's? Nee ;)Anyways, enjoy de aflevering boissssss!

Miksi vettä ja leipää ei voi yhdistää vankeinhoitoon? Miksi vankilassa soitetaan rumpuja? Tämän ja muitakin vankeinhoidon kulmakiviä kuulet tässä podcastini 9. jaksossa!

Markuksen keskiviikkoinen leipävinkki on lähtenyt lentoon. Kimmo kertoo tarkat kananmunankeitto-ohjeet, joista Minna on vakuuttunut. Voisiko ovikelloihin lisätä ominaisuuden, josta tietää anopin olevan ovella? Eroottiset kolmiyhdyssanat saavat jatkoa.

Tässä jaksossa entinen ja nykyinen torjmestari kohtaavat. Johannes Tepon vieraana Kuopion torivalvoja Jyrki Vuori. Jyrki on kulinaristisen nälänsiirtämisen ammattilainen, kovaksi keitetty kokovartalokeittäjä, joka on toiminut vuosien ajan keittiömestarin tehtävissä ennen siirtymistään Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen riveihin. Tässä jaksossa kuullaan muunmuassa Jyrki Vuoren keittiöfilosofiasta, uudistuneesta Kalaryssäyksestä ja siihen liittyvästä "Vuoden kuopiolainen kalaravintola" -kilpailusta sekä pureudutaan tarkasti Jyrkin valitsemaan nälänsiirtokeinoon. Reseptiin, mihin aikoinaan on käytetty paljon aikaa ja nähty suurta vaivaa, että lopputuotteesta on muodostunut juuri sellainen kuin on ajateltu. Gluteeniton leipä (Kaksi vuokaleipää) 1 l vettä 1 omena raastettuna 500 g tattarijauhoa (ei Myllyn paras) - 48 h huoneenlämmössä 200 g siemeniä 2 rkl psylliumia 200 g riisijauhoja 350 g kikhernepyreetä 100 g kikhernelientä 25 g suolaa - vaivaa taikinaksi - turvota leipävuoissa 24 h Paista 223 °C uunissa 23 minuuttia - Kumoa leivät vuoista Paista 190°C 20 min

Jarkko Haapasen jumalanpalvelussaarna Kansanlähetysopistolta Ryttylästä 11.3,2018.Sunnuntaina kello 13.00 jumalanpalvelus seurattavissa livenä Ryttylästä osoitteessa: https://www.youtube.com/user/seklfiSieltä löydät tämänkin saarnan kuvan kera. Tervetuloa paikan päälle Kansanlähetysopistolle

Jesaja 55 profetia. Jumalan voima ja lahjat.

Tuttu kertomus viidestä leivästä ja kahdesta kalasta. Poikkeuksellinen kertomus, sillä se löytyy kaikista neljästä evankeliumista. Opetuksen muistiinpanot löydät täältä: https://perustietoajumalansanasta.com/2022/11/06/viisi-leipaa-ja-kaksi-kalaa/

Tällä viikolla pysähdytään Isä Meidän-rukouksen äärelle. Mitä me oikeastaan pyydämme, kun pyydämme jokapäiväistä leipää? Matt. 6:9-13. Seurassasi Asta Vuorinen. 

Saarna Hyvän toivon kappelissa 14.8.2022, Luuk. 10: 1-9Johdanto: Epärehellinen taloudenhoitaja - saarnaajan painajainen Ei oo helppoa! Kertomus epärehellisestä taloudenhoitajasta on yksi vaikeimmista Jeesuksen vertauksista. Se on todellinen saarnaajan painajainen. Missä siinä on vapauttava evankeliumi tai eettinen opetus? Missä on sen pihvi?Raamattu on kiehtova ja moniulotteinen kirja, tai oikeastaan kirjasto. Tässäkin raamatuntekstissä on monia erilaisia tasoja. Tässä saarnassani lähestyn tekstiä sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti. Evankeliumissa minua puhutteli erityisesti sana 'velka'. Evankeliumi kertoo taloudenhoitajasta, joka antaa velkoja anteeksi. Mitä tämä tarkoittaa kirjaimellisesti arjessamme ja mitä se tarkoittaa vertauskuvallisesti suhteessamme toisiimme ja Jumalaan? I Jeesus kritisoi rahan valtaa yhteiskunnassaAluksi arjesta. Yli puolessa Jeesuksen vertauksista puhutaan taloudesta. Jeesuksen vertaukset nivoutuivat arkeen, ja samalla ne viittasivat arjen ylittävään Jumalan todellisuuteen. Velan keskellä eläminen oli osa monen Jeesuksen ensimmäisen seuraajan elämää. Jos velkoja ei pystynyt maksamaan, uhkana oli jopa orjuus. Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen, entinen Helsingin tuomiokirkon kappalainen, on lisensiaattityössään tutkinut velka-sanaa Isä meidän –rukouksessa. 'Velka'-sanaa käytetään Raamatussa ja ekumeenisessa sanamuodossa: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” Ensimmäisten Jeesuksen seuraajien elämässä tämä ei Hallikaisen mukaan tarkoittanut vain hengellistä vertauskuvaa. Se tarkoitti konkreettista velkojen anteeksiantamista ja saamista. Jos Luukkaan evankeliumia lukee vähän saarnatekstiä pidemmälle, löytää Jeesuksen sanat: ”Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” Jeesus kritisoi rahan valtaa oman aikansa yhteiskunnassa. Hän ei antanut suoria toimintaohjeita, miten yhteiskuntaa piti muuttaa. Kuitenkaan hän ei halunnut, että kaikki jatkuisi niin kuin aina ennenkin, että rikkaat rikastuisivat ja köyhät köyhtyisivät. Jeesuksen julistamassa uudessa maailmanjärjestyksessä, Jumalan valtakunnassa, viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. Jumala nostaa tomusta köyhän ja korottaa alhaisen. II Rahalla on välinearvoa, mutta se ei ole itseisarvoMitä tästä pitäisi ajatella meidän aikanamme? Meillekään kristinusko ei anna suoria ohjeita siihen, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Se kuitenkin herättää ajattelemaan elämää kokonaisuutta, ja taloutta sen osana.   Elämme siinä mielessä erilaisessa maailmassa kuin Jeesuksen aikana, että rikastuminen ei automaattisesti tarkoita riistämistä. Nykyisin rikastua voi myös niin, että samalla ei polje toisten oikeuksia. Näin on varsinkin suomalaisessa, pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Markkinatalous antaa rikastumisen mahdollisuuksia, mutta samalla täällä on korkea verotus. Se jakaa rikastumisen hyötyjä myös heille, jotka eivät ole rikastuneet. Täällä on löydetty ehkäpä maailman paras tasapaino yksilön yritteliäisyyden ja kaikista ihmisistä huolen pitämisen välillä. Tärkeää on myös se, mikä on talouden takana: demokratia, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot – sekä luterilainen tulkinta kristinuskosta. Missään täydellisessä maailmassa emme täälläkään kuitenkaan elä. Leipäjonoja on Helsingissäkin. Rahasta tulee myös monesti itseisarvo sen sijaan että se olisi välinearvo. Kapitalismissa raha kasautuu helposti niille, joilla sitä on jo valmiiksi eniten. Tämä vääristää kilpailua. Se myös johtaa helposti siihen, että kaikkein rikkaimmat alkavat ohjata poliittista päätöksentekoa omaksi edukseen. Väärää mammonan valtaa käyttävät myös monet pikavippifirmat. Ne suistavat monen nuoren ihmisen elämän velkahelvettiin. Nykyinen talousjärjestelmämme myös synnyttää velkaa tuleville sukupolville. Näen valtion velkaakin suurempana uhkana velkamme luomakunnalle. Markkinatalous synnyttää koko ajan uutta kasvua, mutta luomakunta on rajallinen. Talouden jatkuva kasvu nykyisellä tavalla ei ole enää mahdollista. Velkamme luomakunnalle on jo nyt liian suuri. Markkinataloutta täytyy siksi ohjata varjelemaan ja elvyttämään luomakuntaa, ei tuhoamaan siitä. Sitä täytyy myös ohjata niin, että rikkaus ei kasaudu vaan jakautuu. Muuten olemme hukassa. Emme voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.  III Ihmissuhteissa eivät saa vallita kapitalismin lait Mitä evankeliumi puhuu suhteestamme toisiimme? Saarnatekstissä kreikan kielen sana 'phronimos' on käännetty suomeksi 'epärehellinen'. Sama sana voitaisiin myös kääntää sanoilla 'viisas' tai 'ovela'.  Viisaan ja ovelan taloudenhoitajan toiminta rikkoo moraalin ja markkinatalouden sääntöjä. Samalla se kuitenkin synnyttää ystävyyttä. Kuulen tässä Jeesuksen opetuksen siitä, että talous ei saa vallata ihmissuhteitamme. Olemme niin syvästi talouspuheen kyllästämiä, että ihmissuhteissammekin helposti kilpailemme, vertailemme ja etsimme hyötyä. Jumalan kuvana oleminen on kuitenkin jotain erilaista. Kristus kutsuu meitä pysähtymään toistemme luo ja jakamaan elämää: jakamaan sen kipua ja sen iloa. Suurin kysymyksemme ei saa olla ”Mitä minä tästä hyödyn?” vaan ”Kuka sinä olet?” Ihmissuhteissamme emme voi myöskään kasata sisällemme ikään kuin velkaa siitä, mikä on mennyt väärin.  Vääryydet on kohdattava ja sovintoa on rakennettava. Emme voi kuitenkaan jäädä kiinni siihen, mikä on haavoittanut meitä. Jumalan armon varassa voimme jatkaa matkaa, jatkaa eteenpäin. Lopuksi: Isä meidän -rukouksessa pyydetään anteeksi velkaamme. Suhteessa Jumalaan tätä velkaa kasautuu paljon, jos yritämme selvitä elämästä omin voimin. Voimme kuitenkin jättää kaiken sen, missä epäonnistumme ja haavoitamme Jumalalle. Jumala ei jaa armoaan meille kylmän taloudellisesti. Hän jakaa sitä Tuhlaajapojan isänä, kohtuuttomasti ja ansaitsematta. Joka aamu voimme lähteä elämään armon kantamina, paljaina, köyhinä ja tarvitsevina Jumalan edessä. Jumala luo meille aina uuden aamun, jossa velkamme on pyyhitty pois.   Saarnan inspiraationa Working Preacher –sivuston kommentaari https://www.workingpreacher.org/commentaries/revised-common-lectionary/ordinary-25-3/commentary-on-luke-161-13-3

Coach joins me to talk hoops for the first time. We reminisce about Babson Hoops, we talk coaching, what he thinks of the series so far, what adjustments that have been made, what the Celtics need to do goiong into game 6, we break down the great job that Coach Udoka has done, is Tatum a future MVP? and 35 year anniversary of "Bird steals the ball'

Tässä jaksossa Jukka opettaa, mitä tarkoittaa rukous ”Anna meille tänä päivänä meidän joka päiväinen leipämme”. Tämä on rukous, jota ei enää taivaassa tarvitse. Kyse on tämän elämän tarpeista. Isä meidän rukous -sarja. Osa 6/11 - Jukka NorvantoTämä sarja on tuotettu yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Tutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Raamattupiiirisarja Mooses ja suuri kotiinpaluu sisältää 46 jaksoa 2-5. Mooseksen kirjoista. Se kertoo Israelin kansan matkasta Egyptin orjuudesta luvattuun maahan. Keskustelemassa Helvi Jääskeläinen, Mailis Janatuinen ja tiimi.

Anne kysyy, miten Suomen ja Euroopan energiahuolto hoidetaan tulevaisuudessa Venäjästä riippumattomasti. Heikillä ei ole vastauksia. Puhetta myös ruoasta, Anne kertoo, että puhuu mieluummin politiikasta kuin häärii keittiössä. Heikki sanoo tekevänsä juuri päinvastoin ja alkaa saarnata hyvän leivän merkityksestä ihmisen elämässä. Anne pyörittää silmiään, mikä ei näy radiossa.

Editie 37 van Hotseknotsbegonia. Terug na coronagedoe, nemen we op in een wereld waar van alles loos is. Dat tempert de euforie over geel-swert wel een beetje; er is deze week immers niets dan goeds te melden. Twee overwinningen en 6 goals in 3 dagen en een schitterend tweeluik met AS Roma voor de boeg!  We drinken Leip Hért van Brouwerij Durs, bespreken Rapid en NEK, kieken vooruut naar Sparta, er is er een Vergeten Vitessenaer, een prijsvraagwinnaar, een nieuwe prijsvraag en Ferry Reurink laat je kennis maken met de enige Oostenrijkse trainer in onze clubhistorie!  Veel luusterplezier!  Zelf meedoen? Dat kan! Bijvoorbeeld door een suggestie te doen voor een nieuwe speler of een zinderende pauze-act voor als we weer naar de Dome mogen. Die mag je mailen, of onder een social media post zetten! Of spreek een spelersanalyse in maximaal 1 minuut in op je Smartphone en mail het naar hotseknotsbegonia2021@gmail.com. Mail ons ook als je een (insiders)nieuwtje hebt, aandacht wilt voor een Vergeten Vitessenaer of een vraag hebt! Of zoek ons op Facebook, Instagram of Twitter op! Meer weten over het Tributefestival dat we organiseren in Oosterbeek?Ga naar de website van Tributefestival Sweet Freedom. Meer weten over onze sponsor Brouwerij Durs of Durslesser wurden?Kiek dan hier.  Vitesse in de jaren '80 van Ferry Reurink bestellen? Of een van zijn andere boeken?Voor jezelf of om cadeau te doen met Kerst?Klik dan hier. Of ga naar je lokale boekhandel. Geen aflevering missen?  Abonneer je dan via Apple podcasts, Spotify of je favoriete podcastapp! En vertel het aan je kameraden op de tribune met een Geel-Swert hert! Kunnen we met zo veel mogelijk nagenieten van het wedstrijdweekend van de mooiste club op de planeet, Vites!    

Luuster naar editie 35 van Hotseknotsbegonia. Met diepe excuses voor de lichte brom die je vooral tijdens de warming-up heurt... In deze editie staat het Leip Hert centraal. Niet alleen het bier van Brouwerij Durs dat we drinken, maar het slaat ook op de actie van Loïs Openda én de reactie van Mike te Wierik. Het kostte ons 3 punten tegen Groningen en de vierde plek. De blijdschap over het bereiken van de kwartfinale in de beker, werd teniet gedaan door de loting... Ook daar hebben we het over.  We kieken vooruut naar Twente-uit en naar alle ontwikkelingen rondom het voetbal. Lege stadions, transfermert, Rai Vloet en zelfs 'de kwestie Rietbergen' komt voorbij. Uiteraard is er ook een Vergeten Vitessenaer, een prijsvraagwinnaar, een nieuwe prijsvraag waarbij je een ticket voor Tributefestival Sweet Freedom Oosterbeek kunt winnen (dat organiseren wij mede!), we halen een stokoude rubriek van stal en Ferry Reurink neemt je mee naar roemruchte jaren op Nieuw Monnikenhuize. Veel luisterplezier! Zelf meedoen? Dat kan! Bijvoorbeeld door een suggestie te doen voor een nieuwe speler of een zinderende pauze-act voor als we weer naar de Dome mogen. Die mag je mailen, of onder een social media post zetten! Of spreek een spelersanalyse in maximaal 1 minuut in op je Smartphone en mail het naar hotseknotsbegonia2021@gmail.com. Mail ons ook als je een (insiders)nieuwtje hebt, aandacht wilt voor een Vergeten Vitessenaer of een vraag hebt! Of zoek ons op Facebook, Instagram of Twitter op! Meer weten over het Tributefestival dat we organiseren in Oosterbeek?Ga naar de website van Tributefestival Sweet Freedom. Meer weten over onze sponsor Brouwerij Durs of Durslesser wurden?Kiek dan hier.  Vitesse in de jaren '80 van Ferry Reurink bestellen? Of een van zijn andere boeken?Voor jezelf of om cadeau te doen met Kerst?Klik dan hier. Of ga naar je lokale boekhandel. Geen aflevering missen?  Abonneer je dan via Apple podcasts, Spotify of je favoriete podcastapp! En vertel het aan je kameraden op de tribune met een Geel-Swert hert! Kunnen we met zo veel mogelijk nagenieten van het wedstrijdweekend van de mooiste club op de planeet, Vites!             

Perhejumalanpalvelus 16.1.2022 Saarna: Iida Koikkalainen

Juuso Pekkinen vieraili KoneAgria-messuilla tutustumassa siihen, miten uutta teknologiaa hyödynnetään maataloudessa nyt ja tulevaisuudessa. Miten robotti koulutetaan poimimaan mansikoita ja miksi nautoja kuvataan lämpökameralla? Jo nyt työkoneet ja satelliitit tuottavat dataa viljelijän avuksi, mutta oma haasteensa on tiedon jalostaminen. Tässä yhdeksi ratkaisuksi nousee tekoäly. Messuilla esiintyvien asiantuntijoiden lisäksi ääneen pääsevät messuvieraat. Uuden teknologian lisäksi keskustelua herättää ilmastonmuutos. Kohtaamisia syvässä päässä.

Editie 22 van Hotseknotsbegonia, dé verlenging van jouw Geel-Swerte weekend! We blikken terug op de wedstrijden tegen Groningen en Fortuna, kiezen het Ernems Feesverke, analyseren Rennes en Feyenoord én stellen een lekker biertje van Brouwerij Durs aan jullie voor! Jochem van der Hoeven is de Vergeten Vitessenaer, Ferry Reurink neemt je mee naar ons officieuze debuut in Europa tegen Troyes én er is een nieuwe Hotseknotsbegonia-prijsvraag aangeboden door onze sponsor Brouwerij Durs!  Zelf meedoen? Dat kan! Bijvoorbeeld in de nieuwe rubriek Johannes, kuwwe je een bietje helpe. Daarin mag je spelers aandragen die op het schaduwlijstje van Sports moeten belanden: transfervrij of uit de KKD.  Die mag je mailen, of onder een social media post zetten! Of spreek een spelersanalyse in maximaal 1 minuut in op je Smartphone en mail het naar hotseknotsbegonia2021@gmail.com. Mail ons ook als je een (insiders)nieuwtje hebt, aandacht wilt voor een Vergeten Vitessenaer of een vraag hebt! Of zoek ons op Facebook, Instagram of Twitter op! Geen aflevering missen? Abonneer je dan via Apple podcasts, Spotify of je favoriete podcastapp! En vertel het aan je kameraden op de tribune met een Geel-Swert hert! Kunnen we met zo veel mogelijk nagenieten van het wedstrijdweekend van de mooiste club op de planeet, Vites!  Meer weten over onze sponsor Brouwerij Durs of Durslesser wurden?Kiek dan hier.  

Freud sanoi, että ihmisellä on rakkauden nälkä, Jung taas: Ihmisellä on turvallisuuden nälkä. Adlerin mukaan Ihmisellä on tarkoituksen nälkä.  Jeesus antaa vastauksen tähän ihmisiä kalvavaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen. Jeesus sanoo olevansa elämän leipä. Jumalan nimi -sarja. Osa 12/16 - Asko MatikkaTutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Jaksossa syvennytään Kristukseen elämän leipä, joka tulee taivaasta (Joh. 6).

Leipä leveämmäksi -podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan syysviljoista ja siitä, miksi niitä kannattaisi viljellä. Studiossa ovat keskustelemassa viljojen kehityspäällikkö Anna-Kaisa Salovaara Yaralta ja kasvinviljelyneuvoja Peter Fritzén Suomen Talousseurasta. Yaran markkinointipäällikkö Anna-Kaisa Haapajärvi toimii jakson juontajana.

Miten säilörehunurmen sadon määrään, typenottoon tai D-arvoon voi vaikuttaa? Kuuntele uusi Leipä leveämmäksi -podcastin jakso, niin tiedät! Aiheesta keskustelevat nurmen kehityspäällikkö Mervi Seppänen Yaralta ja kasvinjalostaja Mika Isolahti Borealilta. Yaran markkinointipäällikkö Anna-Kaisa Haapajärvi toimii jakson juontajana.

第4期：碳中和”差生”：农业部门的可持续发展本期是我们第一次邀请专业嘉宾来做客我们的节目。这一期我们邀请到了郭怡鑫博士，她本科毕业于北京大学物理学院大气系，博士毕业于普林斯顿大学公共与国际事务学院，目前是北京大学和奥地利国际应用系统中心联合培养博士后 (http://scholar.pku.edu.cn/acaq/yixin)。她立足于空气污染模拟，与很多学科的学者（农学、环境经济学、流行病学等）合作从事了跨学科研究。她将与我们一起漫谈农业部门对气候变化和大气污染贡献，以及这其中涉及到的技术、经济、科学和政策问题。食物系统产生了全球¼-⅓ 的温室气体排放，虽然全球气候变化减缓有去讨论农业部门的角色，它在中国碳中和目标的设定和讨论中关注尚少。而农业由于它涉及多重环境经济问题，目前在全球各国政策监管中也是类似于睡美人的存在，它的减排的潜力和评估方法仍有很多不确定性。今天的播客我们就来聊聊农业这个环境保护考场中的差生还需要做什么功课迎头赶上。【本期内容】第一部分：农业对气候变化的影响00:56 嘉宾自我介绍：研究什么和为什么研究05:15 农业的温室气体排放：供应链上的直接排放和土地利用改变的间接排放12:30 如何减少农业温室气体排放？14:30 震惊！三分之一的食物都被损失和浪费了20:50 脑洞大开：牛肉有可能碳中和吗第二部分：农业对大气污染的贡献：种地也会导致雾霾？22:40 种了几千年地，怎么农业还贡献雾霾了？26:10 农业氨气减排：成本、效益和多影响的考量 （拓展阅读嘉宾的Nature Food 文章：https://rdcu.be/b8v30）28:10 中国的农业氮素利用：只有四分之一的总氮投入最终进入了作物收获的部分！31:08 施肥越多，产量就越高吗？如何更专业的增产减排？38:24 上山下乡：科研工作者、农民、政府和化肥企业的合作41:50 中国的农业氮素管理政策：进步、挑战和未来展望44:31 农业的排放有可能监测监管吗？最后讨论47:40 科研工作者如何就专业内容对话公众和政府？54:35 我们第一次邀请嘉宾的感受。小彩蛋：BGM由嘉宾提供致谢:本文中提供的所有见解同与不同单位的许多老师和同学们的沟通交流密不可分，在这里不一一列出，怡鑫感谢他们的无私分享和悉心指导！参考文献：Guo, Y., Chen, Y., Searchinger, T. D., Zhou, M., Pan, D., Yang, J., ... & Mauzerall, D. L. (2020). Air quality, nitrogen use efficiency and food security in China are improved by cost-effective agricultural nitrogen management. Nature Food, 1(10), 648-658. （online pdf accessible at https://rdcu.be/b8v30) Crippa, M., Solazzo, E., Guizzardi, D., Monforti-Ferrario, F., Tubiello, F. N., & Leip, A. (2021). Food systems are responsible for a third of global anthropogenic GHG emissions. Nature Food, 1-12.Smith K. & Searchinger T (2012), “Crop-based biofuels and associated environmental concerns,” Glob. Ch. Biol. Bioenergy 4:479-484Hong, C., Burney, J. A., Pongratz, J., Nabel, J. E., Mueller, N. D., Jackson, R. B., & Davis, S. J. (2021). Global and regional drivers of land-use emissions in 1961–2017. Nature, 589(7843), 554-561.Frank, S., Havlík, P., Stehfest, E., van Meijl, H., Witzke, P., Pérez-Domínguez, I., ... & Valin, H. (2019). Agricultural non-CO 2 emission reduction potential in the context of the 1.5 C target. Nature Climate Change, 9(1), 66-72.Roe, S., Streck, C., Obersteiner, M., Frank, S., Griscom, B., Drouet, L., ... & Lawrence, D. (2019). Contribution of the land sector to a 1.5 C world. Nature Climate Change, 9(11), 817-828.Searchinger, T. D., Wirsenius, S., Beringer, T., & Dumas, P. (2018). Assessing the efficiency of changes in land use for mitigating climate change. Nature, 564 (7735), 249-253.Seufert, V., Ramankutty, N., & Foley, J. A. (2012). Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature, 485(7397), 229-232.Clark, M. A., Domingo, N. G., Colgan, K., Thakrar, S. K., Tilman, D., Lynch, J., ... & Hill, J. D. (2020). Global food system emissions could preclude achieving the 1.5° and 2° C climate change targets. Science, 370(6517), 705-708.Zhang, X. et al. Managing nitrogen for sustainable development. Nature 528, 51–59 (2015).Poore, J., & Nemecek, T. (2018). Reducing food's environmental impacts through producers and consumers. Science, 360(6392), 987-992.Eshel, G., Shepon, A., Makov, T., and Milo, R. (2014). Land, irrigation water, greenhouse gas, and reactive nitrogen burdens of meat, eggs, and dairy production in the United States. Proc. Natl. Acad. Sci. U. S. A. 111, 11996–12001.Gustavsson, J., Cederberg, C., Sonesson, U., Otterdijk, R., and Meybeck, A. (2011). Global food losses and food waste (Swedish Institute for Food and Biotechnology and FAO) available at http://www.fao.org/3/a-i2697e.pdf.Zhang, F., Chen, X. & Vitousek, P. An experiment for the world. Nature 497, 33–35 (2013). https://doi.org/10.1038/497033aCui, Z., Zhang, H., Chen, X., Zhang, C., Ma, W., Huang, C., ... & Dou, Z. (2018). Pursuing sustainable productivity with millions of smallholder farmers. Nature, 555(7696), 363-366.Zhang, W. et al. Closing yield gaps in China by empowering smallholder farmers. Nature 537, 671–674 (2016).碳笑风生关注全球和中国的能源转型、气候变化和可持续发展问题，特别是中国实现碳达峰、碳中和的科学、技术、政策、政治、经济、社会和文化问题。大家可以在小宇宙播客、喜马拉雅、QQ音乐、Podcast等平台收听我们，我们同步更新的微信公众号“环境科学与政策”会有更多的专业讨论。大家也可以通过留言或在微信公众号“环境科学与政策”联系我们。开场、转场、结尾音乐来自The Podcast Host and Alitu: The Podcast Maker app.

第4期：碳中和”差生”：农业部门的可持续发展本期是我们第一次邀请专业嘉宾来做客我们的节目。这一期我们邀请到了郭怡鑫博士，她本科毕业于北京大学物理学院大气系，博士毕业于普林斯顿大学公共与国际事务学院，目前是北京大学和奥地利国际应用系统中心联合培养博士后 (http://scholar.pku.edu.cn/acaq/yixin)。她立足于空气污染模拟，与很多学科的学者（农学、环境经济学、流行病学等）合作从事了跨学科研究。她将与我们一起漫谈农业部门对气候变化和大气污染贡献，以及这其中涉及到的技术、经济、科学和政策问题。食物系统产生了全球¼-⅓ 的温室气体排放，虽然全球气候变化减缓有去讨论农业部门的角色，它在中国碳中和目标的设定和讨论中关注尚少。而农业由于它涉及多重环境经济问题，目前在全球各国政策监管中也是类似于睡美人的存在，它的减排的潜力和评估方法仍有很多不确定性。今天的播客我们就来聊聊农业这个环境保护考场中的差生还需要做什么功课迎头赶上。【本期内容】第一部分：农业对气候变化的影响00:56 嘉宾自我介绍：研究什么和为什么研究05:15 农业的温室气体排放：供应链上的直接排放和土地利用改变的间接排放12:30 如何减少农业温室气体排放？14:30 震惊！三分之一的食物都被损失和浪费了20:50 脑洞大开：牛肉有可能碳中和吗第二部分：农业对大气污染的贡献：种地也会导致雾霾？22:40 种了几千年地，怎么农业还贡献雾霾了？26:10 农业氨气减排：成本、效益和多影响的考量 （拓展阅读嘉宾的Nature Food 文章：https://rdcu.be/b8v30）28:10 中国的农业氮素利用：只有四分之一的总氮投入最终进入了作物收获的部分！31:08 施肥越多，产量就越高吗？如何更专业的增产减排？38:24 上山下乡：科研工作者、农民、政府和化肥企业的合作41:50 中国的农业氮素管理政策：进步、挑战和未来展望44:31 农业的排放有可能监测监管吗？最后讨论47:40 科研工作者如何就专业内容对话公众和政府？54:35 我们第一次邀请嘉宾的感受。小彩蛋：BGM由嘉宾提供致谢:本文中提供的所有见解同与不同单位的许多老师和同学们的沟通交流密不可分，在这里不一一列出，怡鑫感谢他们的无私分享和悉心指导！参考文献：Guo, Y., Chen, Y., Searchinger, T. D., Zhou, M., Pan, D., Yang, J., ... & Mauzerall, D. L. (2020). Air quality, nitrogen use efficiency and food security in China are improved by cost-effective agricultural nitrogen management. Nature Food, 1(10), 648-658. （online pdf accessible at https://rdcu.be/b8v30) Crippa, M., Solazzo, E., Guizzardi, D., Monforti-Ferrario, F., Tubiello, F. N., & Leip, A. (2021). Food systems are responsible for a third of global anthropogenic GHG emissions. Nature Food, 1-12.Smith K. & Searchinger T (2012), “Crop-based biofuels and associated environmental concerns,” Glob. Ch. Biol. Bioenergy 4:479-484Hong, C., Burney, J. A., Pongratz, J., Nabel, J. E., Mueller, N. D., Jackson, R. B., & Davis, S. J. (2021). Global and regional drivers of land-use emissions in 1961–2017. Nature, 589(7843), 554-561.Frank, S., Havlík, P., Stehfest, E., van Meijl, H., Witzke, P., Pérez-Domínguez, I., ... & Valin, H. (2019). Agricultural non-CO 2 emission reduction potential in the context of the 1.5 C target. Nature Climate Change, 9(1), 66-72.Roe, S., Streck, C., Obersteiner, M., Frank, S., Griscom, B., Drouet, L., ... & Lawrence, D. (2019). Contribution of the land sector to a 1.5 C world. Nature Climate Change, 9(11), 817-828.Searchinger, T. D., Wirsenius, S., Beringer, T., & Dumas, P. (2018). Assessing the efficiency of changes in land use for mitigating climate change. Nature, 564 (7735), 249-253.Seufert, V., Ramankutty, N., & Foley, J. A. (2012). Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature, 485(7397), 229-232.Clark, M. A., Domingo, N. G., Colgan, K., Thakrar, S. K., Tilman, D., Lynch, J., ... & Hill, J. D. (2020). Global food system emissions could preclude achieving the 1.5° and 2° C climate change targets. Science, 370(6517), 705-708.Zhang, X. et al. Managing nitrogen for sustainable development. Nature 528, 51–59 (2015).Poore, J., & Nemecek, T. (2018). Reducing food's environmental impacts through producers and consumers. Science, 360(6392), 987-992.Eshel, G., Shepon, A., Makov, T., and Milo, R. (2014). Land, irrigation water, greenhouse gas, and reactive nitrogen burdens of meat, eggs, and dairy production in the United States. Proc. Natl. Acad. Sci. U. S. A. 111, 11996–12001.Gustavsson, J., Cederberg, C., Sonesson, U., Otterdijk, R., and Meybeck, A. (2011). Global food losses and food waste (Swedish Institute for Food and Biotechnology and FAO) available at http://www.fao.org/3/a-i2697e.pdf.Zhang, F., Chen, X. & Vitousek, P. An experiment for the world. Nature 497, 33–35 (2013). https://doi.org/10.1038/497033aCui, Z., Zhang, H., Chen, X., Zhang, C., Ma, W., Huang, C., ... & Dou, Z. (2018). Pursuing sustainable productivity with millions of smallholder farmers. Nature, 555(7696), 363-366.Zhang, W. et al. Closing yield gaps in China by empowering smallholder farmers. Nature 537, 671–674 (2016).碳笑风生关注全球和中国的能源转型、气候变化和可持续发展问题，特别是中国实现碳达峰、碳中和的科学、技术、政策、政治、经济、社会和文化问题。大家可以在小宇宙播客、喜马拉雅、QQ音乐、Podcast等平台收听我们，我们同步更新的微信公众号“环境科学与政策”会有更多的专业讨论。大家也可以通过留言或在微信公众号“环境科学与政策”联系我们。开场、转场、结尾音乐来自The Podcast Host and Alitu: The Podcast Maker app.

第4期：碳中和”差生”：农业部门的可持续发展本期是我们第一次邀请专业嘉宾来做客我们的节目。这一期我们邀请到了郭怡鑫博士，她本科毕业于北京大学物理学院大气系，博士毕业于普林斯顿大学公共与国际事务学院，目前是北京大学和奥地利国际应用系统中心联合培养博士后 (http://scholar.pku.edu.cn/acaq/yixin)。她立足于空气污染模拟，与很多学科的学者（农学、环境经济学、流行病学等）合作从事了跨学科研究。她将与我们一起漫谈农业部门对气候变化和大气污染贡献，以及这其中涉及到的技术、经济、科学和政策问题。食物系统产生了全球¼-⅓ 的温室气体排放，虽然全球气候变化减缓有去讨论农业部门的角色，它在中国碳中和目标的设定和讨论中关注尚少。而农业由于它涉及多重环境经济问题，目前在全球各国政策监管中也是类似于睡美人的存在，它的减排的潜力和评估方法仍有很多不确定性。今天的播客我们就来聊聊农业这个环境保护考场中的差生还需要做什么功课迎头赶上。【本期内容】第一部分：农业对气候变化的影响00:56 嘉宾自我介绍：研究什么和为什么研究05:15 农业的温室气体排放：供应链上的直接排放和土地利用改变的间接排放12:30 如何减少农业温室气体排放？14:30 震惊！三分之一的食物都被损失和浪费了20:50 脑洞大开：牛肉有可能碳中和吗第二部分：农业对大气污染的贡献：种地也会导致雾霾？22:40 种了几千年地，怎么农业还贡献雾霾了？26:10 农业氨气减排：成本、效益和多影响的考量 （拓展阅读嘉宾的Nature Food 文章：https://rdcu.be/b8v30）28:10 中国的农业氮素利用：只有四分之一的总氮投入最终进入了作物收获的部分！31:08 施肥越多，产量就越高吗？如何更专业的增产减排？38:24 上山下乡：科研工作者、农民、政府和化肥企业的合作41:50 中国的农业氮素管理政策：进步、挑战和未来展望44:31 农业的排放有可能监测监管吗？最后讨论47:40 科研工作者如何就专业内容对话公众和政府？54:35 我们第一次邀请嘉宾的感受。小彩蛋：BGM由嘉宾提供致谢:本文中提供的所有见解同与不同单位的许多老师和同学们的沟通交流密不可分，在这里不一一列出，怡鑫感谢他们的无私分享和悉心指导！参考文献：Guo, Y., Chen, Y., Searchinger, T. D., Zhou, M., Pan, D., Yang, J., ... & Mauzerall, D. L. (2020). Air quality, nitrogen use efficiency and food security in China are improved by cost-effective agricultural nitrogen management. Nature Food, 1(10), 648-658. （online pdf accessible at https://rdcu.be/b8v30) Crippa, M., Solazzo, E., Guizzardi, D., Monforti-Ferrario, F., Tubiello, F. N., & Leip, A. (2021). Food systems are responsible for a third of global anthropogenic GHG emissions. Nature Food, 1-12.Smith K. & Searchinger T (2012), “Crop-based biofuels and associated environmental concerns,” Glob. Ch. Biol. Bioenergy 4:479-484Hong, C., Burney, J. A., Pongratz, J., Nabel, J. E., Mueller, N. D., Jackson, R. B., & Davis, S. J. (2021). Global and regional drivers of land-use emissions in 1961–2017. Nature, 589(7843), 554-561.Frank, S., Havlík, P., Stehfest, E., van Meijl, H., Witzke, P., Pérez-Domínguez, I., ... & Valin, H. (2019). Agricultural non-CO 2 emission reduction potential in the context of the 1.5 C target. Nature Climate Change, 9(1), 66-72.Roe, S., Streck, C., Obersteiner, M., Frank, S., Griscom, B., Drouet, L., ... & Lawrence, D. (2019). Contribution of the land sector to a 1.5 C world. Nature Climate Change, 9(11), 817-828.Searchinger, T. D., Wirsenius, S., Beringer, T., & Dumas, P. (2018). Assessing the efficiency of changes in land use for mitigating climate change. Nature, 564 (7735), 249-253.Seufert, V., Ramankutty, N., & Foley, J. A. (2012). Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature, 485(7397), 229-232.Clark, M. A., Domingo, N. G., Colgan, K., Thakrar, S. K., Tilman, D., Lynch, J., ... & Hill, J. D. (2020). Global food system emissions could preclude achieving the 1.5° and 2° C climate change targets. Science, 370(6517), 705-708.Zhang, X. et al. Managing nitrogen for sustainable development. Nature 528, 51–59 (2015).Poore, J., & Nemecek, T. (2018). Reducing food's environmental impacts through producers and consumers. Science, 360(6392), 987-992.Eshel, G., Shepon, A., Makov, T., and Milo, R. (2014). Land, irrigation water, greenhouse gas, and reactive nitrogen burdens of meat, eggs, and dairy production in the United States. Proc. Natl. Acad. Sci. U. S. A. 111, 11996–12001.Gustavsson, J., Cederberg, C., Sonesson, U., Otterdijk, R., and Meybeck, A. (2011). Global food losses and food waste (Swedish Institute for Food and Biotechnology and FAO) available at http://www.fao.org/3/a-i2697e.pdf.Zhang, F., Chen, X. & Vitousek, P. An experiment for the world. Nature 497, 33–35 (2013). https://doi.org/10.1038/497033aCui, Z., Zhang, H., Chen, X., Zhang, C., Ma, W., Huang, C., ... & Dou, Z. (2018). Pursuing sustainable productivity with millions of smallholder farmers. Nature, 555(7696), 363-366.Zhang, W. et al. Closing yield gaps in China by empowering smallholder farmers. Nature 537, 671–674 (2016).碳笑风生关注全球和中国的能源转型、气候变化和可持续发展问题，特别是中国实现碳达峰、碳中和的科学、技术、政策、政治、经济、社会和文化问题。大家可以在小宇宙播客、喜马拉雅、QQ音乐、Podcast等平台收听我们，我们同步更新的微信公众号“环境科学与政策”会有更多的专业讨论。大家也可以通过留言或在微信公众号“环境科学与政策”联系我们。开场、转场、结尾音乐来自The Podcast Host and Alitu: The Podcast Maker app.

IT. IS. DRAFT DAY! AND OUR THIRD GUEST! Jon aka Hereee's Jonny joins the gentlemen on a very special day: Draft Day. That's right, for the 10th episode the boys do a 'live' episode covering the draft. It is packed with raw emotion as some experience joy while others cry tears of misery. Don't you worry though, they still cover Sixers and Warriors to start things off! But the highlight of the show is Bookie Leip's Best Bets so make sure to listen up. Timestamps below ;) 00:00:16 - Start of Show 00:03:02 - Sixers make playoffs 00:07:02 - Warriors talk 00:11:48 - Jon arrives! 00:17:13 - Bookie Leip!!!! 1st Bet! 00:21:19 - Bookie Leip's 2nd Bet! 00:23:30 - Bookie Leip's 3rd Bet! 00:26:08 - Bookie Leip's 4th Bet! 00:31:03 - Bookie Leip's 6th Bet! 00:33:15 - The Situation in Green Bay 00:35:31 - Jet's Pick 00:36:53 - 49er's lead up to pick 00:42:20 - Bookie Leip's 6th bet AND 49ERS PICK!!!! 00:51:04 - Atlanta's Pick 00:54:24 - Bengal's Pick 00:56:52 - 1st time bringing up Devonta Smith could be an Eagle 01:01:10 - Dolphin's Pick 01:07:13 - Lion's Pick 01:11:02 - Why Dominos is better than Pizza Hut 01:12:12 - Why did Jake From State Farm change? Predictions on next James Bond 01:13:10 - Carolina's Pick 01:15:46 - Second time bringing up Devonta Smith could be an Eagle 01:16:53 - Why does Ryan hate Devonta Smith? 01:20:04 - Bronco's Pick 01: 24:48 - TRADE ALERT TRADE ALERT 01:30:58 - EAGLES PICK!!! 01:36:21 - Shout outs!

Christian Leip ist "Therapeut für Körper und Seele" und seit ca. einem halben Jahr Begleiter auf meiner eigenen Reise und extreme Stütze bei der Integration meiner Ayahuascaerfahrungen in Peru. Ihr erfahrt im Gespräch wie ihn sein Weg der Selbstheilung einer Nervenkrankheit in der Jugend, über diverse Selbsterfahrungen schließlich zum Studium der biodynamischen Körperpsychotherapie gebracht hat. Wir sprechen über die Prinzipien der Biodynamik, in der unser Körper als Gedächtnisspeicher fungiert und schon lange verdrängte und vergessene Ereignisse unseres Lebens in unseren Zellen als Energie abspeichert. Aus diesem Grund ist Christian's sehr stark körperorientierte Arbeit so kraftvoll, da sie als wichtiger Zugang dient, diese angestauten Energien zu aktivieren und über Atmungstechniken wieder in Bewegung und anschließend psychisch-emotional zum Ausdruck zu bringen. Wir sprechen über das Gefühl, dass ich nach jeder meiner Sitzungen mit Ihm habe, das einem "high" Zustand ähnelt und zudem über seine Schattenarbeit nach Carl Jung, wieso Heilung in einem zyklischen Prozess und nicht linear verläuft und warum man sich durch therapeutische Prozesse eine Menge Zeit, Energie und Geld im Leben sparen kann. Hier kommt ihr zu Christian und seiner Arbeit: https://christian-leip.de/ Viel Spaß bei dieser Folge. --------------------------------------- Hier findest du mehr über mich: Instagram: @alex_faubel @psychedelische_retreats

4. Paastonajan sunnuntai 14.3.2021 Marko Huhtala puhuu pyhäpäivän evankeliumitekstin Joh. 6:48-58 pohjalta.

Juha Vihriälä, Leif Nummela, Ilkka Rytilahti, Mika Järvinen Raamattubuffet ohjelmassa pohditaan kirkkovuoden sunnuntain teemaa Mika Järvisen seurassa. Päivän teemasta “Elämän leipä” opettaa Juha Vihriälä. Keskustelua opetuksesta käydään Leif Nummelan, Ilkka Rytilahden sekä Mika Järvisen kanssa.

Ruoka-apu tarjoaa helpotusta kaikille pienituloisille, mutta leipäjonot tuskin kuitenkaan poistuvat, vaikka perusturva kaksinkertaistettaisiin, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kolumnissaan.

Sarah and Sam are back at it talking about Seaweed in the environment and as an environment. We're talking carbon sequestration, biofuels, and how otters help mitigate climate change while being some of the cutest gd things in the ocean. Resources Resources: https://oceana.org/marine-life/marine-science-and-ecosystems/kelp-forest https://www.keapbk.com/blogs/keap/the-great-carbon-sink-in-the-sea-geoengineering-seaweed-and-the-race-to-beat-climate-change https://theconversation.com/how-farming-giant-seaweed-can-feed-fish-and-fix-the-climate-81761 https://wsg.washington.edu/community-outreach/kelp-aquaculture/ https://c-can.info/reference/KelpingtheSeaFinal.pdf https://www.nature.com/articles/s41598-020-69258-7 Duarte Carlos M., Wu Jiaping, Xiao Xi, Bruhn Annette, Krause-Jensen Dorte. 2017. Can Seaweed Farming Play a Role in Climate Change Mitigation and Adaptation? Frontiers in Marine Science V. 4 P100. https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fmars.2017.00100 https://microbiologysociety.org/blog/bioremediation-the-pollution-solution.html https://regenerationinternational.org/2018/05/16/what-is-biochar/ https://www.euronews.com/2020/02/17/could-seaweed-be-the-fuel-of-the-future https://cordis.europa.eu/article/id/411734-is-seaweed-the-solution-to-sustainable-biofuel https://www.scientificamerican.com/article/could-our-energy-come-from-giant-seaweed-farms-in-the-ocean/ Aitken, J. B., & Senn, T. L. (1965). Seaweed Products as a Fertilizer and Soil Conditioner for Horticultural Crops. Botanica Marina, 8(1), 144–147. https://doi.org/10.1515/botm.1965.8.1.144 Battacharyya, D., Babgohari, M. Z., Rathor, P., & Prithiviraj, B. (2015). Seaweed extracts as biostimulants in horticulture. In Scientia Horticulturae. https://doi.org/10.1016/j.scienta.2015.09.012 Innocenti, R. A., Feagin, R. A., & Huff, T. P. (2018). The role of Sargassum macroalgal wrack in reducing coastal erosion. Estuarine, Coastal and Shelf Science, 214, 82–88. https://doi.org/10.1016/j.ecss.2018.09.021 Hou, X., Feng, Z., Leip, A., Bojie, F., Hui ,Y., Yan ,C., Gao, S., Shang, Z., Ma, L. (2016). Spatial patterns of nitrogen runoff from Chinese paddy fields. Agriculture, Ecosystems & Environment. Volume 231, Pages 246-254, ISSN 0167-8809, https://doi.org/10.1016/j.agee.2016.07.001. Roberts, D. A., Paul, N. A., Cole, A. J., & de Nys, R. (2015). From waste water treatment to land management: Conversion of aquatic biomass to biochar for soil amelioration and the fortification of crops with essential trace elements. Journal of Environmental Management. https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2015.04.016 Sangha, Jatinder & Kelloway, Stephen & Critchley, Alan & Prithiviraj, Balakrishnan. (2014). Seaweeds (Macroalgae) and Their Extracts as Contributors of Plant Productivity and Quality: The Current Status of Our Understanding. 10.1016/B978-0-12-408062-1.00007. Sharma, H. S. S., Fleming, C., Selby, C., Rao, J. R., & Martin, T. (2014). Plant biostimulants: A review on the processing of macroalgae and use of extracts for crop management to reduce abiotic and biotic stresses. Journal of Applied Phycology, Vol. 26, pp. 465–490. https://doi.org/10.1007/s10811-013-0101-9 S.W. Mattner, D. Wite, D.A. Riches, I.J. Porter & T. Arioli (2013) The effect of kelp extract on seedling establishment of broccoli on contrasting soil types in southern Victoria, Australia, Biological Agriculture & Horticulture, 29:4, 258-270, DOI:10.1080/01448765.2013.830276

Poliittinen talous -podcastissa kypsytellään Yhdysvaltain vaalitulosta. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miksi gallupit olivat pielessä ja mitä vaalitulos kertoo keskustavasemmistolaisten puolueiden erkaantumisesta työväenluokasta. Jos Yhdysvaltojen demokraattipuolueesta tulee koulutettujen liberaalien puolue, avautuuko republikaaneille väylä puhutella Amerikan monikulttuurista työväenluokkaa? Pystyvätkö republikaanit palvelemaan työväenluokan materiaalisia etuja, vai merkitseekö uudenlaisten äänestäjäkoalitioiden mahdollinen synty sitä, että politiikka rakentuu vastaisuudessa entistä vahvemmin kulttuuristen ja sosiaalisten vastakkainasetteluiden varaan? Ei leipää, vaan pelkkiä sirkushuveja? Yhdysvaltojen koronatilanne synkkenee, mutta onko Bidenilla mahdollisuuksia elvyttävään politiikkaan, jos senaatti jää republikaanien haltuun? Mitä Bidenin presidenttiys merkitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan välisille suhteille? Presidenttiytensä jälkeen Trump saattaa ryhtyä striimaajaksi, mikä kielii siitä, että trumpiaanisen todellisuuden siemenet kylvettiin Yhdysvalloissa mediapoliittisin päätöksin jo vuosikymmeniä sitten.

Human rights student Kyra Jasper sits down with experts Arsil and Azhe from the Indonesian Institute for an Independent Judiciary, or LEiP, who discuss their experiences and challenges in their work in Indonesia. LEiP is a leading NGO in judicial reform in Indonesia and one of the Center from Human Rights and International Justice's partners in the region. The views reflected in this podcast do not necessarily represent the views of the Center for Human Rights and International Justice.Show NotesLeIP's website: https://leip.or.id/A Jakarta Post article about Indonesia's overcrowded prisons: https://www.thejakartapost.com/news/2020/04/07/activists-experts-caution-against-slapdash-reform-to-tackle-prison-overcrowding.htmlBlasphemy Law Interpretation project: https://humanrights.stanford.edu/publications/interpretations-article-156a-indonesian-criminal-code-blasphemy-and-religiousPamgaea by Kevin MacLeodLink: https://incompetech.filmmusic.io/song/4193-pamgaeaLicense: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Katekismus opetussarjan 27 osaJokapäiväinen leipämme

Rovasti Jorma Kalajoki käsittelee Leipää ja kalaa -ohjelmassa ihmiselämän koko kirjoa; tunteita, seksuaalisuutta, uskoa ja epäilyksiä. Teemat nousevat Raamatusta ja arjen kokemuksista. Evankeliumia selkeästi ymmärrettävällä tavalla huumoria unohtamatta!

Rovasti Jorma Kalajoki käsittelee Leipää ja kalaa -ohjelmassa ihmiselämän koko kirjoa; tunteita, seksuaalisuutta, uskoa ja epäilyksiä. Teemat nousevat Raamatusta ja arjen kokemuksista. Evankeliumia selkeästi ymmärrettävällä tavalla huumoria unohtamatta!

Rovasti Jorma Kalajoki käsittelee Leipää ja kalaa -ohjelmassa ihmiselämän koko kirjoa; tunteita, seksuaalisuutta, uskoa ja epäilyksiä. Teemat nousevat Raamatusta ja arjen kokemuksista. Evankeliumia selkeästi ymmärrettävällä tavalla huumoria unohtamatta!

Uusi A/M-podcast esittää ankaria kysymyksiä koronasta toipuvalle Suomelle. Millä käyrällä Suomen talous palautuu: onko odotettavissa optimistinen V vai kauhujen L? Hallitsemattoman inflaation ja deflaation pedot ovat asemissa. Riittääkö itseään kokoilevassa taloudessa tavara ja nousevatko hinnat kattoon, vai onko aika ottaa käyttöön digitaalinen säännöstelysovellus? Ja vaikka koronaepidemia hiipuisi ja liikkumisrajoitukset poistuisivat, mitä tapahtuu, jos ihmisille jää kriisivaihde päälle.

Rovasti Jorma Kalajoki käsittelee Leipää ja kalaa -ohjelmassa ihmiselämän koko kirjoa; tunteita, seksuaalisuutta, uskoa ja epäilyksiä. Teemat nousevat Raamatusta ja arjen kokemuksista. Evankeliumia selkeästi ymmärrettävällä tavalla huumoria unohtamatta!

Jumlah narapidana di Lembaga Pemasyarakatan Indonesia terus menerus bertambah dan menimbulkan masalah overcrowding, mengapa over-criminalization pemakai NAPZA masih terus berlangsung? Diskusi ini dipandu oleh Yohan Misero, bersama dengan 4 orang narasumber, yakni: 1) Ricky Gunawan dari LBHM; 2) Erasmus Napitupulu dari ICJR; 3) Maria Tarigan dari IJRS; dan 4) Arsil dari LeIP. Info lebih lanjut, kunjungi: www.loopholeacademy.com! Lihat online course Loophole Academy di: bit.ly/LoopholeUdemy!

Ulla Saunaluoman Raamattuopetus Heinäveden Kirkastusjuhlilla 2016.

Oittisen tilalla on tehty lukuisia satsauksia uusiutuvaan energiaan ja broilerien ruokintaan. Rehun on oltava korkealuokkaista, jotta tavoiteteuraspaino saavutetaan oikeaan aikaan. Typen lisälannoituksella turvataan rehuviljan riittävä valkuaispitoisuus. Oittisen tilasta kertovan jutun voit lukea myös uusimmasta Leipä leveämmäksi -lehdestä sivulta 13 alkaen.

Tentu semua orang ingat akan kisah Fidelis, seorang suami yang terpaksa membudidaya ganja sebagai obat bagi istrinya yang sedang sakit. Namun, naas nasib Fidelis akhirnya pun harus mendekam di jeruji besi. Apakah Indonesia mungkin melegalisasi ganja medis? Apa saja keuntungan dari dilegalisasinya ganja untuk keperluan medis? Diskusi ini dipandu oleh Yohan Misero, bersama dengan 4 orang narasumber, yakni: 1) Ricky Gunawan dari LBHM; 2) Erasmus Napitupulu dari ICJR; 3) Maria Tarigan dari IJRS; dan 4) Arsil dari LeIP. Info lebih lanjut, kunjungi: www.loopholeacademy.com! Lihat online course Loophole Academy di: bit.ly/LoopholeUdemy!

Jaksossa käymme läpi viikonloppuna pelattua Super Cupia ja tulevaa La Liga kierrosta. Mukana tarinaa myös uudesta Barça-valmentajasta.

This month we are joined by Maria Ehrnström-Fuentes, postdoctoral researcher from Hanken School of Economics. Together we take a deep dive into the pluriverse and how Maria has explored this concept in her research. This conversation covers ideas of decoloniality, degrowth, and turning a critical eye to some of the established notions of how research is conducted. Maria shares her experiences in conducting research in Latin America and the Finnish countryside. The conversation comes around to the deep importance of finding like-minded people in your community as a step toward change. If you want to find out more about Maria and her work here is a link to her researcher profile. Here are two of her most recent articles: Ehrnström-Fuentes, M & Leipämaa-Leskinen, H 2019, 'Boundary Negotiations in a Self-Organized Grassroots-Led Food Network: The Case of REKO in Finland', Sustainability, vol. 11, no. 15, 4137, pp. 1-22. https://doi.org/10.3390/su11154137 Ehrnström-Fuentes, M 2019, 'Confronting extractivism: the role of local struggles in the (un)making of place', Critical Perspectives on International Business. https://doi.org/10.1108/cpoib-01-2018-0016 And a link to her doctoral thesis Legitimacy in the Pluriverse: Towards an Expanded View on Corporate-Community Relations in the Global Forestry Industry --- Send in a voice message: https://anchor.fm/exalt-initiative/message

Kaupin tilalla pyritään resurssien tehokkaaseen käyttöön nurmien viljelyssä. Kaupan päälle saadaan parempi sato ja eväitä tuotannon hiilijalanjäljen alentamiseen. Risto ja Tiina Linnainmaan tilasta kertovan jutun voit lukea myös Yaran uusimmasta Leipä leveämmäksi -lehdestä sivulta 13 alkaen. 

Toimittajina Airi Saastamoinen ja Olli Haapakangas Puheenaiheita: leipäressua ja jätkänkullia, negatiivinen korkokehitys askarruttaa, Loviisaan pitää saada pankki, tunnuslukuhärpäkkeet ja ilmestyskirjan ennustukset, tietokoneen hankintaa tuettava verovähennyksellä, tarinaa peliautomaateista, täysosumaan on kohtuuttoman vaikea osua, mihin johtaa pakollinen tunnistautuminen, terveisiä yläkerrasta, työn arvostus ja sen suhteellisuus, ei johtajia pidä palkoistaan moittia, olisiko devalvaatio oikeudenmukaisempi tapa lisätä kilpailukykyä, miksei lääkärit suosittele vanhoille ruumisarkkua, sapiskaa Vantaan terveydenhuollolle, kiitokset Malmin kotihoidolle, rintojen ja säärien näytteleminen harmittaa ikäihmisiä, runo kypsästä rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta, ketä voisi kiittää hirvikärpäsistä.

Miksi kukaan haluaa esiintyä laulajana? Minkälaista on laulajan arki nykyajan rock- ja metallikentällä? Tekeekö keikkailemalla tiliä vai elävätkö muusikot kädestä suuhun? Muun muassa ”Raskasta”-projektien tiimoilta Suomea kiertävät Tommi ”Tuple” Salmela, Juha-Pekka ”JP” Leppäluoto ja Toni ”Antony” Parviainen summaavat Henri Laukalle mitä on olla keikkaileva laulaja nykysuomessa.

Leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 90-luvun lamassa. Vaikka viime vuosina Suomen talous on ollut hyvässä vireessä, leipäjonot eivät ole kadonneet minnekään. Jaettava ruoka-apu on riippuvainen lahjoituksina saatavista elintarvikkeista, eli joka viikko tuhansien ihmisten viimeinen apu lepää hyväntekeväisyyden varassa. Horisontti kysyy, joutuuko köyhä yhä enemmän hyväntekeväisyyden armoille. Keskustelemassa ovat Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston puheenjohtaja Jiri Sironen, kirkon sielunhoidon ja diakonian asiantuntija Tiina Saarela sekä keskustan kansanedustaja Anne Kalmari. Tapaamme myös pitkän linjan auttajan, Helsingin Myllypurossa jaettavan ruoka-avun toiminnanjohtajan Sinikka Backmanin. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?

Raflapodin neljännessä jaksossa päästään tutustumaan Lontoon raflaskeneen! Luvassa mm. Michelin-tähden omaava intialainen, Ritvan lempparidumplingsit ja herkullista korealaista. Muista seurata meitä Instragramissa @raflapodi ja laittaa palautetta maililla raflapodi@gmail.com!

Sukupolveni on keksinyt keinoja selviytyä repaleisessa työelämässä, mutta vakitöihin tottunut yhteiskunta ei ihan pysy mukana, sanoo toimittaja Laura Hallamaa kolumnissaan.

Miksi vähävaraiset, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat ja pienellä eläkkeellä elävät vanhukset joutuvat jonottamaan leipäjonoissa hyvinvointivaltiossa? Vieraana KD:n kansanedustaja Antero Laukkanen.

Elämän leipä, Riikka Hartikainen (31.3.2019) by Verkosto

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa Wefood aukesi tällä viikolla Kalasataman Rediin, uuteen helsinkiläiseen kauppakeskukseen. Kirkon ulkomaanavun kauppa on rahoitettu joukkorahoituksella ja siellä työskentelee joukko vapaaehtoisia. EU:n alueella ruokaa heitetään roskiin vuosittain 88 miljoonaa tonnia. Keskivertosuomalaisen ruokahävikki on vuodessa 189 kiloa. Nyt kun hävikkiä saa halpaan hintaan kaupasta, riittääkö jaettavaa vielä leipäjonoihin? Haastateltavana on Wefood-kaupan projektipäällikkö Else Hukkanen Kirkon ulkomaanavusta. Toimittajana on Anna Patronen.

Biohakkeri Jaakko Halmetojan kanssa käytiin loistavat keskustelut leivän syvällisimmästä olemuksesta. Mitä, jos leipä viljeltäisiin paremmassa maaperässä, osana runsaampaa biodiversiteettia, vahvempia maatiaislajikkeita hyödyntäen, esi-idättäen, pitkiä aikoja taikinaa nostattaen.... voisiko leipä olla ihmiselle hyväksi? Todellakin! Supermarket Survivalin ja monen muun tavoitteena on levittää tietoisuutta, kunnes saamme oikean leivän takaisin osaksi ruokakulttuuria. Highlights: - ihmiset ovat usein parempia ruoanlaittajia kuin ruokateollisuus - kuinka kova jano sinulle tulee pitsan tai leivän syömisen jälkeen? Janon määrä kertoo laadusta. Ja muutenkin: minkä lainen olo sinulle tulee minkäkin laatuisesta ruoasta? - mitä pidempään ruokaa tutkitaan, sitä syvemmin päädytään kunnioittamaan koko systeemin ja kaikkien sen osien lähes mahdottoman syvällistä kompleksisuutta - dogmaattisuus on ymmärryksen rajallisuutta ja kokemuksen puutetta. - raamit ja säännöt korvaavat liian usein omaa uteliasta ajattelua. - Monitieteisyys: ravintoaineista kannattaa pyrkiä ymmärtämään sekä historiaa, kulttuurillista kontekstia eri aikakausina, ja myös niiden sisältöä ja vaikutuksia kannattaa katsoa monista näkökulmista. Mitä tiede sanoo siitä? Miten ayurveda tai kiinalainen lääketiede luokittelee sen? Onko vaikkapa kotimainen kansanperinne käyttänyt sitä johonkin tiettyyn tarkoitukseen? Miten huippukokki tai ruokaperinne valmistaisi sen ja yhdistelisi muihin aineksiin? - kuuluvatko pienet kivut elämään? Voiko ruoka olla lääke? - parhaat perinnelajikkeet sopivat erinomaisesti ihmisille ja ekosysteemeille, mutta koneille, koneistoille, väkilannotteille ja torjunta-aineille huonosti. Onneksi tiedonsaanti ei enää ole koneiston kontrollista - Rakastamme nautintoaineita, pelkäämme ruokaa. Siksi viinissä ja kannabiksessa saa hifistellä ja ruoassa pitäisi olla ihan jäässä ja tyytyä valkovehnään. To love is to make it better. Sitä mukaa kun rakastumme ruokaan, ja pelko vaihtuu innostukseksi, alamme kiinnostua paremmista lajikkeista, paremmista kasvatustavoista, paikallisemmista jalostusmenetelmistä, diversiteetista ja alkuperän tuntemisesta. - luonto hajauttaa eikä laita kaikkia munia yhteen koriin. Luonto on antifragiili, koska se suosii monimuotoisuutta ja variaatiota. Perunan siemenistä tulee parempia perunoita juuri sinun puutarhaan kuin tämänhetkisestä kloonausmenetelmästä. - ravinnon prosessointi ja tehotuotanto on ollut mahtava askel. Nyt se on vaan mennyt liian pitkälle, eikä kalorinsaanti ole enää tärkein pullonkaula. Nyt tarvitsemme jälleen ravinteita, ja alamme ymmärtää laadukkaamman ja monimuotoisemman ravinnon merkityksen. - oikeissa kasveissa on siemeniä! Oikeat kasvit ovat lisääntymiskykyisiä. - mitä Jaakko Halmetoja syö leipänä?

Ruokaa sydämellä -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemme kasvisravintolassa köyhyysaktivisti Jouni Kylmälän ja Y-säätiön tutkijan Maria Ohisalon kanssa muun muassa rahasta ja leipäjonoista. Miten raha ohjaa ruokavalintojamme? Onko tärkeämpää terveellisyys vai ruoan määrä? Entä mikä yllätti leipäjonon asiakkaat iloisesti loppukeväästä? Ruokaa sydämellä on podcast, jossa käsitellään monipuolisesti aiheita ruoan ja syömisen ympäriltä. Ruoka voi olla yksi elämän suurista iloista, vaikka toisinaan siihen liittyy myös huolta ja hämmennystä. Viiden jakson mittaisessa minisarjassa kohtaamme kiinnostavia asiantuntijoita vaihtuvien ruokapöytien ja inspiroivien keskustelujen ääressä. Tuotanto: Kumea Audio ja Sydänliitto

Der erste deutsche Millionenseller und der Inbegriff des Soldatenliedes - international: "Lilli Marleen", gedichtet von Hans Leip. Autor: Xaver Frühbeis

Elämän leipä, Riikka Hartikainen by Verkosto

Markku Komulainen puhui Varikkomessussa 11.3.2018 kirkkovuoden tekstin perusteella elämän leivästä.

Suomi 100. TOP-paikkamme Suomessa, Suomen hyvät ja huonot puolet ja erikoinen historiamme. Näemme muuten paljon potentiaalia nuorissa. eimetiedeta@gmail.com

Euroopassa on yli miljoona köyhää tai köyhyysriskissä elävää ihmistä, ja Suomessakin heitä on satoja tuhansia. Niinpä leipäjonoista on tullut monen ihmisen todellisuutta. Maailmanpolitiikan arkipäivää vierailee Ruotsissa ja Saksassa, mutta myös suomalaisessa leipäjonossa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Yle / Jaana Kanninen

Mitä yhteiskunnissa alkaa tapahtua sen jälkeen kun käy ilmi että ruokaa ei välttämättä saa? Ari Paloviita ja Teea Kortetmäki ovat Jyväskylän yliopiston tutkijoita. Ari on tohtori, Teea tohtorikoulutettava. Molemmat ovat yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta ja he ovat olleet mukana yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmässä joka on kartoittanut Suomen ruokaturvan tilaa ja haavoittuvuuksia. Kyseessä on kolmevuotinen hanke, joka saa täman vuoden lopussa päätöksensä. Juuso hahmottelee Paloviidan ja Kortetmäen kanssa sitä, minkälaisista seikoista jokapäiväinen leipämme on riippuvainen ja minkälaiset tekijät uhkaavat potentiaalisesti Suomen ruokaturvaa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Suomalainen leipämaku on jatkuvassa muutoksessa. Parikymmentä vuotta sitten suuret leipomoketjut keskittivät tuotantoaan ja hallitsivat markkinoita. Moni pienleipomo ajautui konkurssiin. Viisi vuotta sitten suomalaiset innostuivat karppaamaan ja se laski leivän menekkiä. Nyt uusia pienleipomoita perustetaan jälleen ja käsintehty lähileipä nostaa suosiotaan. Toisaalta samaan aikaan markettien paistopisteissä paistetun bulkkileivän myynti kasvaa. Uusin hitti on kauraleipä, jonka suosio perustuu nyhtökaurabuumiin. Millainen on suomalaisen leipäkulttuurin tila ja tulevaisuus? Mitä leipä suomalaiselle merkitsee? Roman Schatzin vieraina ovat kotitalousopettaja ja ruokakirjailija Anna-Maija Tanttu ja keittiömestari Markus Maulavirta.

Alissa searched for a daily planner that would work for her. Digital, paper, apps for her phone. Nothing hit the spot. Until she found the Panda Planner. Our guest today is the creator of the Panda Planner, Michael Leip. The Panda Planner is a daily planner that is scientifically designed to increase happiness and productivity, based on leading research.   Mike first designed the planner for himself to help combat the negative side effects from lyme disease, traumatic brain injury and cancer. The planner worked so well, he decided to offer it to others and it is now the best selling personal organizer on amazon.com and used by tens of thousands of people all over the world. Find Mike and his Panda Planner at www.pandaplanner.com No matter what you use to plan and have an amazing day, you'll love this episode. 

Keskustelu alkaa kohdasta 2min 55s Ville istahti juttelemaan Lasse Maijalan kanssa vapaalla vaihteella. Leipätyökseen Lasse toimii osteopaattina, mutta hänen esittelemisensä pelkällä ammattinimikkeellä olisi turhan rajaavaa. Niinpä sukelsimme suoraan keskusteluun ilman titteleitä ja annoimme jutun viedä. Lasse jakoi kanssamme muutamia hyviä mielikuvia kokeiltavaksi meditatiivisiin harjoituksiin, ja vei meidät pohdiskelemaan valon olemusta sekä paikkoja, joista voimme sitä löytää. Niistä päästiin lyhyellä ja vaivattomalla heitolla puhumaan myös ykseydestä sekä pyyteettömästä rakkaudesta. Jälkimmäinen on yksi keskeinen motivaattori joka yhdistää Lassen eri tekemisiä, ja toinen häntä inspiroiva asia on tutustuminen elämän ja maailmankaikkeuden lainalaisuuksiin. Keskustelussa sivuttua: Melvin Morsen kirjat: ▶ Closer to the Light ▶ Transformed by the Light ▶ Parting Visions ▶ Mt. Shasta ▶ Legends of Mt. Shasta ▶ Legends of Lake Titicaca ▶ Earth chakra system Muuta: ▶ Lasse Maijalan esittely hänen yrityssivuillaan — Tunnusmusiikki: The Seeker Es.The Hypnomen – albumilta ‘Dreaming of a New Dawn‘ (Stupido Records Oy:n luvalla)

Työtä tekemällä tuodaan leipää pöytään, köyhät ovat leipäjonossa ja Isä meidän -rukouksessa toivotaan jokapäivästä leipää. Miksi leipä käy ravinnon vertauskuvaksi? Millainen sija leivällä on kulttuurissa ja kielessä? Aiheeseen tutustuttaa professori emeritus Bo Lönnqvist. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. Kuva: Arja Lento. *** Pyhäinpäivä on yksi suosituimpia kirkkopyhiämme, joten Isä meidän -rukousta luetaan puoliääneen näinä aikoina taajaan. Tämä katolisessa latinankielisessä perinteessä pater nosterina tunnettu rukous löytyy Uudesta testamentista kahdesta kohdasta. Se on osa Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnaa, ja toisaalla Luukas kertoo, että Jeesus opetti sen opetuslapsilleen sen jälkeen, kun nämä olivat pyytäneet Jeesusta opettamaan heille, miten rukoilla. Isä meidän -rukous on siis ikivanhaa perua ja sen sanamuodot ovat muuttuneet aina kun Raamattua on käännetty uudelleen. Kiinnostavaa Isä meidän -rukouksen alkuperäisessä, muinaiskreikankielisessä muodossa on yksi sana, joka ei esiinny missään muualla Raamatussa eikä muissakaan vanhan kreikan kielellä kirjoitetuissa teksteissä. Sana on epiousios. Jännittäväksi asian tekee se, että Pyhä Hieronymus, mies, joka käänsi Raamatun hepreasta ja kreikasta latinan kielelle 300-luvun lopulla, käänsi sanan epiousios kahdella eri tavalla. Matteuksen evankeliumissa hän käänsi sen uudissanalla supersubstantial eli yliluonnollinen, transsendentaalinen tai olennainen ja Luukkaan evankeliumissa sanalla jokapäiväinen. Alkuperäisen sanan etymologia antaa mahdollisuuden kumpaankin merkitykseen, joten yksimielisyyttä sanan olemuksesta ei ole vieläkään. Jokapäiväisen leivän rukoileminen sopii pyhäinpäivän tienoille hyvin, koska ennen kristinuskoa näinä päivinä vietettiin vanhan maatalousyhteiskunnan sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen juhlaa, kekriä. Kekrin aikaan kesän sato oli tallessa, joten siitä saatettiin nauttia. Voitiin vihdoinkin syödä ja juoda oikein kunnolla. Mutta miten niin leipää? Miksei jokapäiväinen puuromme, perunamme tai kyljyksemme? Professori emeritus Bo Lönnqvist on tutkinut suomalaista leipäkulttuuria, kysytään häneltä.

Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on. The post Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä appeared first on AntroBlogi.

Ruokaa heitetään roskiin Suomessa jopa 160 miljoonaa kiloa eli 30 kiloa henkilöä kohden. Ruokahävikkiä onkin jaettu leipäjonoissa, mutta onko ruokahävikin jakaminen leipäjonoissa järkevin tapa auttaa? Entä rahan antaminen ruoka-apuyhdistyksille? Miten päästäisiin leipäjonoista? Ruoka-apua jakaa varsin koordinoimaton joukko. Puolet niistä on kristillisiä tahoja. Millaisia jännitteitä uskonnollistaustaiseen ruoka-apuun liittyy? Ruoka-avun nykytodellisuudesta keskustelevat Horisontissa Hyvä arki ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja (kd.) Antero Laukkanen, köyhyystutkija, Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo sekä Kirkkohallituksen asiantuntija Tiina Saarela. Ohjelman lopussa tavataan Guy Erwin, joka on Amerikan luterilaisen kirkon ensimmäinen avoimesti homoseksuaali avioliitossa elävä piispa. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

Perhemessu - Viisi leipää ja kaksi kalaa, Anne Koivula by Verkosto

Professori Juho Saari puhuu köyhyydestä, moraalipaniikista ja empatiakuilusta Olga Ketosen kanssa. Suomessa on tilastojen mukaan noin 650 000 köyhää. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut heistä katveessa olevaa alaryhmää - heitä, jotka ovat pitkäaikaisesti ja pysyvästi heikossa asemassa olevia. Pitkäaikaistyötön "Aikku" kertoo olevansa varaton ja köyhä ja sinnittelevänsä minimitoimeentulolla. - Vaikeinta ei ole sinnittely sinänsä vaan se, että tilanne vie kaikki ajatukset ja energian. Se, ettei se lopu koskaan. Juho Saari nyökkäilee Aikun kokemuksille, sillä ne ovat hänelle tuttuja. - Suomi on erittäin hyvä maa 90:lle prosentille kansalaisista. - Suomi ei ole kovin hyvin maa niille, jotka elävät sosiaaliturvalla pitkän aikaa. Etuuden taso ei sinänsä ole huono, mutta joukossa on ylivelkaantuneita pienituloisia ihmisiä, ja velkaa ei oteta huomioon toimeentulotuessa. - Ja toinen on se, että Suomessa asumiskustannukset ovat hyvin korkeat. Jos asut yksin ja sinulla on epätyypillinen työsuhde tai ei työsuhdetta ollenkaan, niin tilanne on suurissa kaupungeissa koko lailla mahdoton. Tämä siksi, ettei sosiaalituissa oteta huomioon tietyn rajan yli menevää vuokraa. Saaren arvion mukaan köyhyys, jatkuva puute ei aja suomalaisia barrikadeille vaan yksinäisyyteen ja häpeään. - Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät osoita mieltään vaan he seisovat leipäjonossa. Leipäjonoissa jonottaa joka kuukausi 20 000 ihmistä. Juho Saari ei usko perustulonkaan välttämättä ratkaisevan tätä tilannetta. Hänestä tärkeintä olisi laskea asumisen hintaa Haastattelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 21.1.2016.

Ruuan jakaminen leipäjonon väelle on luontevaa romaneille ja sopii meille, sanovat vapaaehtoistyötä tekevät Jasmin Nyman ja Soraja Lindgren. Romano miritsissä kuullaan ohjelma Porvoon Vänrikinkadun leipäjonosta. Toimittajana on Tuovi Putkonen.

Jarkko Laine on julkaissut kaksi vuotta Bread-lehteä verkossa. Nyt Laine pyrkii hieman ajankuvan vastaisesti tuomaan lehden myös fyysisille markkinoille Indiegogo-kampanjan avulla. Juttelemme Jarkon kanssa yrittäjyydestä, julkaisemisesta ja oman tulevaisuuden ottamisesta omiin käsiinsä. Ja tietysti leivästä. jarkkolaine.com Bread-lehden Indiegogo-kampanja Tim Ferriss: 4-hour Workweek Seth Godin: Tribes 37signals: Rework

Tämän kertainen jakso käsittelee ensin hieman fiestoja, sitten päästään varsinaiseen aiheeseen, eli ruokakulttuuriin. Lisäksi puhutaan seikkailusta tyhjästä ostoskeskuksesta toisaalle. Ohjelmassa soitettu musiikki: Bing Crosby - Fool Me Some More Al Jolson - Rum Tum Tiddle (1911) Benny Goodman - Dixieland Band Gus Arnheim and His Cocoanut Grove Orchestra - One More Time

Artist: Klaus Berg Lataa / Download

Tällä kertaa puhutaan paikallisista Fiestoista ja niiden viettämisestä. Paikallinen parkkeeraminen ihmetyttää ja leipää laitetaan kainaloon. Lisäksi luetaan palautteet. Ohjelmassa soitettu musiikki: Marlene Dietrich - My Blue Heaven Rex Griffin - The Last Letter (1937) Billie Holiday - Deep Song Danny Kaye - Anatole of paris

Tällä kertaa aloitetaan uusi segmentti. Lisäksi puhutaan kateudesta, ruotsalaisten huonoista liikennetavoista ja jakson aikarajana toimii ruisleipä.