Podcasts about tyypillisesti

Kun Suomi kävi kolme sotaansa vuosina 1939-1945, erilaiset uskonnolliset ja hieman vaietummin yliluonnolliset kokemukset olivat yleisiä niin etujoukoissa kuin kotirintamallakin. Ihmiset saivat enteitä, aavistuksia ja suoranaisia ohjeita rankoissa oloissa. Tyypillisesti jokin merkki kertoi tulevasta kuolemasta, toisaalta jotkut tunsivat suojeluksen ympärillään. Kultturiantropologi Satumaarit Myllyniemi on käynyt läpi laajan arkistoaineiston, jossa sodan hieman epävirallisempi puoli - pikemminkin hauraus kuin sankaritarinat - saavat äänensä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Yleiskatsaus vesi-elementtiin astrologian näkökulmasta :) Vesi parantaa, uudistaa ja mahdollistaa elämän. Tyypillisesti vesimerkit rapu, skorpio ja kalat tuntevat voimakkaasti ja ovat myötätuntoisia, lempeitä ja rakastavia. Tässä jaksossa käymme läpi vesimerkeille tyypillisiä vahvuuksia ja haasteita ja tarkastelemme veden kolminaisuuden symboliikkaa.

Urheilufysioterapeutti on osa urheilijan tiimiä ja hänellä on tärkeä rooli harjoitusprosesseissa, vammojen ennaltaehkäisyssä, vammojen kuntoutuksessa sekä valmennuksen tukemisessa. Tässä jaksossa urheilufysioterapeutti Suvi Pajunen avaa urheilufysioterapeutian roolia huippu-urheilussa. Suvi on toiminut pitkään Suomen maastohiihtomaajoukkueen fysioterapeuttina sekä aikaisemmin KIHUn Training room -hankkeessa osana urheilijoiden ja joukkueiden tukitiimiä eri lajeissa. Loukkaantumiset vaikuttavat urheilijan ja joukkueiden kehitykseen sekä menestykseen. Ammattilaisjalkapalloilijoilla on keskimäärin kaksi loukkaantumista kaudessa ja he ovat tämän seurauksena ulkona kokoonpanosta. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi joukkueen menestykseen. Raysmith & Drew (2016) osoittivat, että yleisurheilijat, jotka suorittivat yli 80 % suunnitelluista harjoituksista oli yli 7-kertainen todennäköisyys saavuttaa tavoitteensa verrattuna alle 80 % harjoitelleisiin. Lisäksi urheilijat, joilla on alle kaksi loukkaantumista kaudessa saavuttavat kolme kertaa todennäköisemmin tavoitteensa kuin yli kaksi loukkaantumista kärsineet urheilijat. Urheilussa puolet kaikista loukkaantumisista voitaisiin ehkäistä tarkoituksenmukaisella ja sopivalla harjoittelulla. Ensinnäkin terveenä pysyvillä urheilijoilla on parempi mahdollisuus kehittyä optimaalisesti ja saavuttaa tavoitteet, sillä he pystyvät seuraamaan harjoitussuunnitelmaa. Toiseksi ennaltaehkäisevä harjoittelu keskittyy usein lajin vaatimusten mukaiseen liikehallintaan, optimaaliseen biomekaniikkaan ja riittäviin voimatasoihin, mitkä kehittävät myös kilpailusuoritusta. Tyypillisesti ennaltaehkäiseviä harjoitteita toteutetaan harjoituksen alkuun integroituna, jolloin urheilijat ovat valmiita seuraaviin intensiivisempiin harjoitusosioihin. Vammojen ennaltaehkäisy on myös kokonaisuuden hallintaa. Harjoituskuormituksen nosto sekä kokonaiskuormitus ovat kaksi tärkeää tekijää, jotka pitää ottaa huomioon, jotta urheilussa voidaan välttää loukkaantumiset. Lisäksi riittävä ravinto, uni, sopivat harjoitusvälineet sekä turvalliset harjoituspaikat ovat oleellinen osa niin kehittymistä kuin vammojen ennaltaehkäisyä.

Kallonläpäisevä magneettistimulaatio tehoaa kipuun sekä lievään että keskivaikeaan masennukseen, jos lääkkeet eivät auta. Magneettistimulaatio, lyhenteenä TMS, kehitettiin 1980-luvun puolivälissä, ja sairaaloissa se otettiin käyttöön parikymmentä vuotta myöhemmin. Menetelmää kehitetään edelleen, ja aivosähkökäyrä ja magneettikuva tuovat uusia piirteitä ja käyttöaiheita esiin magneettistimulaatiosta. Tyypillisesti magneettistimulaatiolla paikannetaan potilaan aivoista liike- ja puhealueita. Tällainen tieto on perin tärkeää ennen aivoleikkausta, jotta ko. alueet voidaan säästää mahdollisimman tarkasti. Nyt suunnitellaan monikanavaista magneettistimulaatiota, eli potilaan aivoja voitaisiin stimuloida samalla kertaa tai hyvin lyhyen ajan sisällä useammasta kohdasta. Magneettistimulaatiossa aivoja stimuloidaan lyhyesti kallonläpäisevällä magneettipulssilla, ja tämä magneettikenttä saa aikaan aivokuorella sähkökentän. Sähkövirta muovaa hermoverkkojen toimintaa ja aktivoi hermosoluja. Käytetystä magneettistimulaation taajuudesta riippuen hermosolujen vasteet kiihtyvät tai estyvät. Magneettistimulaation merkittävä kehittäjä on professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta. Hän on innoissaan monikanavaisen magneettistimulaation kehitystyöstä, ja sen tuomista tulevaisuuden edistysaskeleista. Kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista hoitaa potilaita kallonläpäisevällä magneettistimulaatiolla, ja tutkii sen käyttöä Aallossa. Toimittaja Teija Peltoniemi pääsi katsomaan, kun potilaan kipuun vaikuttavaa kohtaa etsittiin aivoissa. Kuvassa kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista mallintaa kallonläpäisevän magneettistimulaation antamista sairaanhoitaja Susanna Sirkkomaalle. Valokuva Teija Peltoniemi.

Mitä Pelataan? -podcastin Lautapelaamaan reportaasi. Jakso sisältää (loppupuolella) infoa JokiCon Syksystä! Jaksossa käyn läpi Lautapelaamaan-tapahtuman kokemuksiani lauantaipäivältä. Olin tapahtumassa ensimmäistä kertaa, joten ehkä näkemykseni ovat tuoreita? Tyypillisesti höpötän myös muuta ja aasinsiltaan itseni siltaan, tai ainakin lähes, mutta tätähän te tiedätte olevan tulossa, eikös? Näiden kokemusten ja höpötysten jälkeen yritän mainostaa teille JokiConia sekä siellä järjestettävää Mitä Pelataan? -visaa. Muistakaahan tutustua myös muissa medioissa oleviin sisältöihin! Kaikki linkit pitäisi löytyä kotisivulta osoitteessa: https://mitapelataan.wordpress.com Musiikista kiitos: @grimwater Mitä Pelataan? mediassa: https://mitapelataan.wordpress.com soundcloud.com/mitapelataan/ twitter.com/MitaPelataan www.instagram.com/mitapelataan/ www.facebook.com/mitapelata/ Sähköposti: mitapelataanATgmail piste com

Naisiin (kuten toki miehiinkin) mahtuu sekä valot että varjot. Viha- ja aggressio on edelleen aikamoinen tabu. Vihan tunne nousee usein, kun kokee avuttomuutta, tulleensa väärinkohdelluksi ja silloin kun omat tarpeet ovat toistuvasti jääneet paitsioon. Vihaa voidaan myös ajatella merkkinä siitä, että jokin itselle tärkeä asia ei ole tullut kuulluksi, eikä usein sanoitetuksi.Naisihanne jota poimimme mediasta ja kulttuuristamme on usein itsenäinen, pärjäävä nainen, joka ei muita tarvitse. Päinvastoin, nainen on itse muita varten! Moni meistä on myös kasvanut ympäristössä, jossa suhde vihaan on ollut latautunut. Ehkä kiukulle ja "hankaluudelle" ei ole ollut tilaa. Ehkä on itse ollut toisen vihan purkauksien uhrina. Pahimmillaan aggressio äityy väkivallaksi. Tähän liittyy monesti syvää häpeää ja syyllisyyttä ja kynnys hakea apua on vielä monelle liian suuri. Väkivalta on jotain, joka aika satuttaa itseä tai toista. Tyypillisesti sanasta väkivalta tulee mieleen väkivallan fyysiset muodot, lyöminen tai pahoinpitely. Toki nämäkin omat väkivaltaa, mutta äärimmilleen vietynä.Väkivaltaan kuuluu siis myös henkinen, sosiaalinen, taloudellinen, uskonnollinen ja seksuaalinen väkivalta sekä itseen kohdistuva väkivalta.Voisi siis ajatella, että jollain tavoin väkivalta on koskettanut meitä ihan jokaista, jossain elämän vaiheessa. Se on myös kohta, jota meistä jokaisen olisi hyvä olla valmis katsomaan itsessään. Hallitsemattomien aggressioiden takana on lähes aina taustalla omia vaillejäämisiä lapsuudessa sekä kokemuksia siitä, että ei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi. Vihaa voi oppia hallitsemaan, ja kuulemaan sen kertomat viestit. Toivoa on. Eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tähän luultavasti jokainen tarvitsee tukea. Ei tarvitse jäädä yksin.Sain kunnian keskustella Maria Akatemian naisenväkivalta.fi hankkeen vetäjien Freian ja Maijan kanssa tästä valtavan tärkeästä ja arkaluontoisesta aiheesta, naisen vihasta ja vihan hallinnan haasteista.Podcastilla keskustellaan mm. seuraavista aiheista: Mitä väkivalta oikeastaan on? Mistä viha oikeastaan kertoo? "Kun kiltti tyttö löytää raivon itsessään" - miten ihmeessä siihen pitäisi suhtautua?Millaisen lapsuuden mallin olemme saaneet vihan kohtaamisesta NaismyyttiKun omaa varjopuolta on vaikea kohdata Häpeä ja syyllisyys Naisen väkivalta.fi hanke tarjoaa apua maksutta naisille, jotka kaipaavat tukea aggression, itsehillinnän ja vihan rakentavaan ja turvalliseen kohtaamiseen. "Me uskallamme kohdata – älä jää yksin!" Sivustolta löytyy mm. chat jossa keskustelun voi aloittaa. Käy tutustumassa!

Meditaatio on itsetutkiskelun ja rentoutumisen keino, jolla voi jopa avata ovia uusien tietoisuuksien tiloihin. Tyypillisesti suomalainen voi löytää sielunrauhaa vain lähtemällä kaupungin melusta kesämökille saunomaan. Ville Syrjälä kävi sen sijaan etsimässä oikoreittiä syvään rentoutumiseen kelluntatankissa Tuusulan Rusutjärvellä.