Podcasts about toivoa

Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! | Jos tuntuu, että elämä jumittaa Jos tuntuu ettei mikään ikinä muutu mihinkään Jos tuntuu että on vääjäämätöntä että sun elämä menee tietyllä tavalla tästä eteenpäin… Katso tämä   Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän!   Lisätietoa videolla mainitsemistani kursseista löydät täältä: Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssi   Toipujan työkalupakki -verkkokurssi […] The post Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! appeared first on Astetta parempi elämä.

Alkuhuuto on kirjailija Ossi Nymanin ensimmäinen romaani, joka ei perustu omaan elämään. Toimittaja Torikan mielestä se on Nymanin poliittisin romaani. Keskustelemme kirjan henkilöistä (Faith, Toivo, Marjut), heitä yhdistävästä kaipuusta muutokseen ja sen pelosta, sekä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Tai ainakin seksistä. Toivoa riivaa nostalgia, kaipuu aikaan jota ei luultavasti koskaan ollut. Se on myös valtava poliittinen voimatekijä ympäri maailmaa ja esim. Timo Miettisen mukaan vaara demokratialle. Puhumme mistä henkilöt syntyivät, sankaruudesta ja nukkekodeista. Alkuhuuto on paitsi ajankohtainen kuva pienituloisten, pandemiasta miten kuten palautuneiden Suomesta, myös hauska rakkausromaani. Jolla on jotakin tekemistä lännenelokuvaklassikko Rio Bravon kanssa, ehkä. Ja mahdollisesti ensimmäinen kerta kun romaanihenkilön sisäinen monologi onkin tosi-tv-juontajien sarkastista läpändeerausta! Osta Alkuhuuto Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/alkuhuuto/5210140 Ossi Nymanin kuva Liisa Takala/Teos

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 148. jaksossa puhutaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Mélissa Da Costasta. Hänen esikoiskirjansa on ilmestynyt suomeksi nimellä Kaikki taivaan sini (2024, Tammi) ja toinen suomennettu romaani on Toivoa versovat päivät (2025, Tammi). Vieraanani on romaanien suomentaja Saana Rusi. Mitä ranskalaiskirjailijasta tiedetään? Millainen oli hänen tiensä omakustannekirjailijasta kansainväliseen menestykseen? Miksi De Costasta tuli niin suosittu? Mistä romaanit kertovat? Ovatko teokset feel good -kirjallisuutta? Millaista kieltä Da Costa kirjoittaa ja millaista niitä on ollut suomentaa? Kenelle Saana suosittelee Da Costan romaaneja? Saana lukee myös otteen Kaikki taivaan sini -romaanista!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Sinä, Jumala, olet ainoa turvani.Miksi olet hylännyt minut? Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä kärsiä vihollisen sortoa? Lähetä valosi ja totuutesi! Ne johdattakoot minua, ne viekööt minut pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi. Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen, sinun eteesi, Jumala, minun iloni! Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen, Jumala, minun Jumalani! Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,Jumalaani, auttajaani.Psalmissa 43: 2-5Seurassasi on Kirsi Jokela

Suomessa on valtavasti osaamista ja innovatiivisuutta, ja se tuli todistetuksi jälleen tämän vuoden Slushissa. Jotkut teistä olivat itsekin paikalla, mutta niille jotka eivät olleet, haluamme jakaa hieman tunnelmia!Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/mimmien-top-3-nostoa-slushista-naihin-yrityksiin-ihastuimme Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Sukellamme syvälle työuupumuksen ja yleisen uupumuksen maailmaan. Ihminen tavattavissa -terapiaharjoittelija Kaisa Kimari ja Miia Roihas jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, kuinka nämä vaikeat hetket voivat vaikuttaa elämään monella eri tasolla. Keskustelussa pohditaan myös, kuinka uupumus ei synny vain yhdestä syystä, vaan se on monen asian summa, joka vaatii usein tukea ja ymmärrystä ympäristöltä. Tämä lämmin ja rehellinen keskustelu tarjoaa näkökulmia siihen, miten uupumuksesta voi toipua ja löytää tien takaisin tasapainoisempaan elämään.

”Nimi Jeesus tuo pelastuksen. Nimi Jeesus antaa rauhan”, Preeti* laulaa. Se on hänen suosikkilaulunsa jouluna. 12-vuotiaalle intialaistytölle Jeesuksen antama rauha on kallisarvoinen lahja, koska hän on ehtinyt nähdä surullisen paljon väkivaltaa.   https://opendoors.fi/joulu-tuo-toivoa-preetille-jonka-perhe-on-kokenut-vakivaltaa/  

Jakso 207. MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU? MUSAMUSAn Rosanna ja Mandéloz perehtyvät tämän hetken puhutuimpiin aiheisiin ja kertaavat viimeaikaiset leffa- ja kirjasuositukset. Puhetta joululauluista, kristillisestä nationalismista ja David Gilmouresta – ja kaikesta näiden väliltä!

Paavali, Silvanus ja Timoteus tervehtivät Tessalonikan seurakuntaa, joka elää Isän Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Armo ja rauha teille. Me kiitämme aina Jumalaa teistä kaikista, kun muistamme teitä rukouksissamme. Jumalamme ja Isämme edessä me lakkaamatta muistelemme sitä, kuinka usko on saanut teidät toimimaan ja rakkaus näkemään vaivaa ja kuinka kärsivällisesti te panette toivonne Herraamme Jeesukseen.1. Tess. 1: 1-3Seurassasi on Kirsi Jokela

Tässä podcastissa on mukana 22-vuotias tyttäreni Rosa. Pohdimme yhdessä, miltä tulevaisuus näyttää eri sukupolvien silmien ja miten tulevaisuudesta voisi löytää toivoa.

Metsäradio erikoisillassa pohditaan millaisia Suomen metsät ovat hiilinieluina. Miten eri metsänhoitotavat vaikuttavat puiden kykyyn sitoa hiiltä, millaisia vaikutuksia niillä on Suomen ilmastotavoitteisiin ja mitä yksityinen metsänomistaja voi itse tehdä? Jakson toimittavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja heidän vieraana on Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio. Lisää Kertun ja Markun tekemää sisältöä löydät Yle Areenasta nimellä Kerttu ja Markku - Toivoa etsimässä.

Elokuussa Avainmedian studiot ovat olleet tauotta käytössä, kun ohjelmantekijöitä on saapunut toinen toisensa perään kuvaamaan ohjelmia niin arabian-, farsin- kuin hepreankielisillekin kanaville. Al Hayat, Mohabbat TV ja Shelanu TV välittävät evankeliumia ja rauhan sanomaa kaiken kaaoksen keskelle ja mikä mahtavinta – evankeliumi kiinnostaa. Rohkaisevia uutisia medialähetystyön maailmasta on kertomassa Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim. 

Sudanin aseellinen konflikti on jatkunut jo yhdeksän kuukautta. Viime marraskuussa Sudanin seurakunnat joutuivat rintamalinjojen väliin ristituleen. Pommit tuhosivat kaksi kirkkorakennusta, joista toinen tarjosi Sudanin kristityille elintärkeää apua.   https://opendoors.fi/rintamien-ristitulessa-nunnat-valittavat-toivoa-sudanissa-pakolaiskriisin-keskella/  

Jenni Huikuri puhui miehensä kanssa puhelimessa, kun linjan toisessa päässä pamahti. Jennin mies oli päätynyt epätoivoiseen ratkaisuun, itsemurhaan, ajamalla päin vastaantulevaa tukkirekkaa. Seurasi surun ja tuskan täyttämiä päiviä, viikkoja ja vuosia.Lapset pakottivat kuitenkin jaksamaan arjessa, vaikka Jennistä tuntuikin niin pahalta, että hän olisi mieluusti seurannut miestään. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin. Masennusta tai mielenterveyden häiriöitä ei tarvitse pelätä eikä hävetä. Häpeä pitää otteessaan turhaan, apua kannattaa hakea aina, sanoo Jenni, rohkea nainen. Jenni oli työskennellyt suntiona Mikaelin seurakunnassa, ja nähnyt miten diakoniatyöntekijät kohtasivat kärsiviä ja apua tarvitsevia ihmisiä. Haaveissa eli toive toimia samalla tavalla itsekin. Nyt Jenni on lähes valmis diakoni, ja auttaa itse kipua kantavia kanssakulkijoita. Haluaisin sanoa kaikille, että toivoa on. Ja että ei ole häpeä hakea apua, jos sitä tarvitsee. Se on se, mitä minä olen yrittänyt kertoa ihmisille, että jos tuntuu pahalta, niin menisi rohkeasti sinne terapiaan. Ja mullekin oli iso kynnys lähteä sinne traumaterapiaan silloin mun puolison kuoleman jälkeen. Mä mietin sitä hirveän pitkään, että no voiks mä nyt mennä sinne. Ja ehkä täällä on ihmisiä, jotka tarvii sitä enemmän kuin minä. Mutta sitten kun mä sinne menin, niin mä huomasinkin, että ei se ollutkaan niin paha juttu. Kivun ja ahdistuksen kanssa ei tarvitse olla yksin. Apua löytyy, uskalla hakea sitä! Jennin tarina rohkaisee meitä hakeutumaan avun piiriin ja tavoittelemaan unelmia toipumisen jälkeen. Kiitos Jenni mukanaolostasi Traumainformoitu Toivo -podcastissa.

Kiertotalouden historia, muutokset ja tulevaisuus sekä erikokoisten yritysten vastuullisuus ovat Ilmastovaroitus-jakson aiheena. Näihin seikkoihin päästään tutustumaan ekodesignyritys Globe Hopen tarinan myötä. Studiossa Globe Hopen perustaja Seija Lukkala, Myrskyvaroitus ry:n hallituksen jäsen Mikko von Hertzen, Third Rock Finlandin toimitusjohtaja Leo Stranius sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

“Spinnova on suomalainen yritys, ja me tehdään maailman vastuullisinta tekstiilikuitua ja teknologiaa sen kuidun tekemiseksi.” Ilmastovaroitus-jakson aiheena on vastuullinen vaateteollisuus. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, millaista esimerkkiä suomalaiset yritykset voivat näyttää hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen vähentämisessä, niin meillä kuin maailmallakin. Kuulemme myös, miten hämähäkit vaikuttivat Spinnovan syntyyn. Studiossa Spinnova Oyj:n toinen perustaja, teknologiajohtaja Juha Salmela, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Kaikki Uusiksi -podcastissa on syytä juhlaan, koska uusin jakso on podimme kaikkien aikojen sadas julkaistu jakso!  Tässä spesiaalijaksossa vastataan kuuntelijoiden kysymyksiin ja palautteeseen. Jaksossa haetaan vastauksia muun muassa siihen, aikovatko Jussi ja Toivo lopettaa jatkuvan kiittelemisen. Entäpä harmittaako Jussia ja Toivoa, jos ay-liike ei pystykkään vaikuttamaan lakimuutoksiin?  Jaksossa sivutaan myös ulkopolitiikkaa. Onko Suomen rooli rauhanvälittäjänä menetetty Nato-jäsenyyden myötä? Entäpä onko vasemmistoliiton edustajien profiili mielestänne turhan yksipuolinen?  Kaikki Uusiksi -podcastin väki kiittää kaikkia kuulijoitaan ja kaikkia podcastissa vierailleita haastateltavia kuluneesta vuodesta ja ensimmäisistä sadasta jaksosta. Kaikki Uusiksi palaa eetteriin vuoden 2024 puolella.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Luustomme on evoluution myötä keventynyt. On selvää, että nykyiset elämäntapamme vaikuttavat sen kuntoon. Miten suuri riski istuminen ja liikkumattomuus ovat luustomme kannalta? Toivoa on, sillä luusto on elävää kudosta, jonka terveyttä voimme aktiivisesti ylläpitää. Suuri rooli on ravinnolla ja liikunnalla. Mutta mitkä liikuntalajit ovat ylivoimaisia luuston vahvistajia? Tässä jaksossa sukellamme syvälle luuston maailmaan ja selvitämme, mitkä tekijät vaikuttavat sen kuntoon. Haastateltavat: arkeologi-biologi Sirpa Niinimäki sekä emeritusprofessori, Luustoliiton pj Timo Strandberg Toimittaja: Minna Korhonen Tuottaja: Jenni Stammeier

Vieraana Anne Pelkonen. Traumaattiset menneisyyden kokemukset voivat vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Liian kipeät tapahtumat vaikuttavat stressinsäätelyjärjestelmään, vahingoittaen kykyä rauhoittua ja rentoutua tai säädellä omaa oloa muutenkaan. Trauma ikään kuin koteloituu kehoon, eikä sitä aina edes muista tai huomaa, vaikka sen vaikutukset tuntuisivatkin. Polyvagaali teoria auttaa hahmottamaan niitä haitallisia muutoksia, joita liian traumaattiset kokemukset saavat meissä aikaan. Lisäksi saamme tärkeää ymmärrystä siitä, miten voimme tukea omaa hyvinvointiamme ja omia itsesäätelytaitojamme sekä tukea lähellämme olevia toipumaan ja säätelemään omaa oloaan. Polyvagaali teoria antaa erittäin tärkeää ymmärrystä vireystilaikkunasta. Anne Pelkonen on psykiatrian erikoislääkäri, traumapsykoterapeutti kouluttaja, kognitiivinen psykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja TRE-ohjaaja. Kiinnostuitko? Täältä löydät lisää tietoa: ACE-kokemukset: Traumainformoitu.fi https://traumainformoitu.fi/ace-tapahtumat-ja-niiden-merkitys/ Kuvajainen, Minna & Johanna Linner Matikka: https://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/ Deb Danan suomeksi käännetty artikkeli Disso ry:n sivuilla: https://www.disso.fi/tietoa_traumasta_ja_dissosiaatiosta/kirjoituksia-ammattilaisilta/polyvagaaliteoriaa-alkajille/ Asiasanat: Polyvagaali teoria, polyvagaalinen teoria, vireystila, vireystila ikkuna, trauman koteloituminen kehoon, ACE-kokemukset

Näyttelijänä ja muusikkona tutuksi tullut ja täten myös suomalaisten sydämiin tiensä löytänyt Markus Petsalo julkaisi uutta musiikkia 14.02. "Toivoa on" niminen kappale on rauhallinen, vähäeleinen, melankolinen ja ennen kaikkea suurta lohtua antava kaunis laulu. Tuon uuden kappaleen synnystä ja sen merkityksestä, musiikin tekemisestä yleensäkin sekä vuoden 2023 tunnelmista saapui Markus kertomaan itse tarkemmin, Savon Aaltojen studiovieraana. Haastattelijana: Sami Turunen

Vieraana Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen.  Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen on mm. nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, EMDR-terapeutti sekä sensomotorisen psykoterapian psykoterapeutti. Mikaela kertoo trauman vaikutuksista lapseen, hulluksi tulemisen pelosta, dissosiaatiosta sekä toipumisesta! Mikaelan mukaan tarvitaan rauhallista, turvallista rinnallakulkijaa, jolloin traumatisoituneen henkilön persoona voi aivan kuin uudelleen järjestäytyä ja toipua. Kuuntele koskettava Traumainformoitu toivo-podcast jakso ja laita jakoon!    Kiinnostuitko?  Dissosiaatio: Dissosiaatiohäiriöt  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00360  Dissosiaatio ja dissosiaatiohäiriöt, Mielenterveyden keskusliitto. https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/psyykkiset-traumat/dissosiaatio-ja-dissosiaatiohairiot/  Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:  https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646 Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/  Asiasanat: Ylisukupolvinen trauma, dissosiaatio, trauma, lapsuuden trauma, trauma ja keho, uskomukset, traumatietoisuus, turvattomuus, toipuminen, trauman tiedostaminen

Miksi menisin terapiaan? Millä tavalla terapia voi auttaa minua? Kuinka pitkään terapiassa on syytä käydä toipuakseen tai saadakseen riittävät eväät oman elämän ohjaamiseen? Mitä terapiassa tapahtuu? Mitä eroa on terapialla ja työnohjauksella? Voit saada näihin kysymyksiin vastauksen toimitusjohtajamme Taina Arjanteen keskustellessa omasta 4-vuotisesta terapiaprosessistaan Ulla Hukan kanssa. Tutustu koulutusohjelmaamme: http://www.ihminentavattavissa.fi

Uutiset ilmastonmuutoksesta ovat lähtökohtaisesti aina huonoja. Ilmastovaroitus-jaksossa keskustellaankin siitä, onko meillä toivoa ilmastonmuutoksen suhteen. Asiaa tarkastellaan niin teknologian, talouden kuin innovaatioidenkin osalta. Studiossa työelämäprofessori Jouni Keronen, avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, pääekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Sanna istuu uuden kodin uudella sohvalla ja pohtii fiiliksiään. Jotain on tapahtunut sisäisesti. Tunne omasta vahvistumisesta ja vapautumisesta on noussut pintaan. Asiat on loksahtaneet paikoilleen. Minkälaisen elämäntehtävän Sanna on löytänyt itselleen?

Miika Auvinen keskustelee yhdessä Suomen Open Doorsin toiminnanjohtajan, Johanna Kultalahden, kanssa Irakin ja  Syyrian kristittyjen tilanteesta.   https://opendoors.fi/worldwatchlist/  

Ilmastovaroitus-podcastin vieraana on professori Petteri Taalas. Taalas on toiminut Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerinä vuodesta 2016. Tässä asemassa hän on yksi maailman parhaiten informoituja henkilöitä ilmastotieteen ja ilmastopolitiikan asioissa. Jaksossa keskustellaan keväällä julkaistusta IPCC:n raportista, raportin uhkakuvista ja sen pohjalta tehtävistä toimista. Keskustelemassa myös Jouni Keronen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Nigeriassa vaino on säälimättömän väkivaltaista. Suuressa osassa Pohjois-Nigeriaa kristityt elävät jatkuvassa hyökkäysten pelossa. Boko Haram ja muut islamistiryhmät, fulanimilitantit ja rikolliset tekevät sieppauksia ja murhaavat ilman erityisiä seuraamuksia. Vainon rankaisemattomuus tekee siitä erityisen traagista. Väkivalta vaikuttaa kaikkiin nigerialaisiin muslimit mukaan lukien, mutta kristityille uhka on kohtalokas.  Nigeria on yksi harvoja maita, jossa koronapandemian aikaiset rajoitukset eivät ole varsinaisesti vaikuttaneet kristittyihin kohdistuvaan väkivaltaan.   https://opendoors.fi/2022/03/11/nigeria-boko-haram-kylvaa-kuolemaa-kristittyjen-toivoa-se-ei-pysty-nujertamaan/  

Venäjä valmistautuu sotaan Ukrainaa vastaan, tai ainakin se haluaa meidän uskovan, että se valmistautuu sotaan. Kaikki Uusiksi -podcastissa Jussi Virkkunen ja Toivo Haimi perkaavat suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua ja Euroopan heikentynyttä turvallisuustilannetta.Mikä on Suomen paikka maailman turvallisuuspoliittisessa virityksessä? Kuinka paljon Jussia ja Toivoa natottaa? Miksi Sanna Marinin ja Sauli Niinistön turpo-puheita käsitellään eri tavoin? Näitä ja muita kysymyksiä käsitellään perinpohjaisesti Kaikki Uusiksi -podcastin uusimmassa jaksossa!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Lauri Hallikainen on äänittänyt Suomen luontoa jo vuosikymmeniä. Minna Pyykkö kävi Kuopiossa hänen studiollaan juttelemassa talvisen luonnon äänistä ja siitä, miten hänestä tuli luontoäänittäjä. "Korvani aukesivat kunnolla vasta kun tulin sokeaksi", hän itse totesi.

Joulu voi olla katkeransuloinen juhla 13-vuotiaan nigerialaisen Selen kaltaisille lapsille, jotka ovat menettäneet rakkaitaan vainon tähden. Pitkäaikainen tuki ja maailmanlaajuisen seurakunnan esirukous auttavat tekemään hänen joulustaan erityisen ja tulevaisuudesta valoisan. https://opendoors.fi/2021/11/04/joululahja-tuo-toivoa-ympari-vuoden/    

Ilmastokappale Yes we all need hope julkaistiin toukokuussa. Yli 150 muusikon ja kuorolaisen kappale toteaa, että ilmastonmuutosta vastaan tarvitaan toivon lisäksi tekoja. Yes we all need hope haastaa kertomaan omista ilmastoteoistaan sekä tekemään niitä. Ilmastovaroitus-jaksossa keskustellaankin paitsi kyseisestä kappaleesta niin muun muassa siitä, voiko lauluilla muuttaa maailmaa. Studiossa Yes we all need hope -kappaleessa esiintyvä muusikko Mikko von Hertzen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä. Jaksossa kuullaan myös Mikon pohdintaa Intian ilmastotilanteesta sekä hänen arjen ilmastotekonsa. Yes we all need hope -musiikkivideon löydät täältä: https://www.youtube.com/watch?v=BVd64QWavSo

Jaksossa on vieraana psykologi Nina Lyytinen. Nina pitää supersuosittua Psykopodiaa -podcastia. Keskustelemme podcastin tekemisestä ja mitä olemme siitä oppineet. Lisäksi Nina kertoo millaisia yleisiä teemoja psykologin asiakastyössä on noussut esiin koronavuoden aikana ja miten jaksaa ja pitää toivoa yllä edelleen jatkuvassa epävarmuudessa. Vertailemme myös kokemuksia parhaasta ruisleivästä. ninalyytinen.fi Psykopodiaa-podcast Spotifyssa hannakaisaraninen.com Hanskin Facebook Hanskin Instagram Sound effects: "Deep Whoosh #1" by Kinoton under CC0

LUE TÄSTÄ SAAVUTETTAVA TEKSTIPunarinta, Jumalan pieni köyhäLAULUTässä laulaa punarinta. Punarinta luo alkukevään metsien tunnelman. Sen laulu virtaa kuin kevätpuro, hopeisena ja kesyttämättömänä. Punarinta on hyvin yleinen lintu, jonka laulu kaikuu keväisin lähes joka kuusikosta. Syksyyn taas kuuluu punarinnan tiksutteleva kutsuääni iltojen hämärtyessä. KUTSUÄÄNIKeskiaikaisen legendan mukaan punarinnan rinnassa oleva punaruskea väri on Kristuksen verta. Punarinta sääli ristillä kärsinyttä Jeesusta. Se kiskaisi nokallaan irti orjantappurakruunun piikin, joka oli tarttunut Jeesuksen otsaan. Silloin sen rinta kastui Jeesuksen verestä. Punainen väri jäi punarinnan rintaan muistona hänestä, joka kärsii kaikessa meidän kanssamme. Jatkan legendaa vielä vähän pidemmälle. Kun Jeesus vietiin pois ristiltä ja haudattiin, punarinta jäi odottamaan haudan vierelle. Haudan lähellä se lauloi suruaan. Se lauloi aamun koittaessa ja illan laskeutuessa. Se valvoi, lauloi ja odotti valon syntymää. LAULULintuharrastajien slangissa punarinta on saanut lempinimen ”köyhä.” Nimi kertoo punarinnan yleisyydestä. Punarinnan näkeminen tai kuuleminen on harvinaisuuksien rinnalla ”köyhä” havainto. Kuitenkin tämä pieni ja köyhä lintu tuo paljon iloa maailmaan. Maailma ilman punarintaa olisi paljon kolkompi. Hiljainen lauantai puhuu köyhästä Jeesuksesta. Ennen kuin Kristus nousee ylös, hän laskeutuu alas. Hän laskeutuu alas meidän tuonelaamme, hätäämme ja helvettiimme. Kristus valvoo köyhänä vierellämme. Hän tuntee meidän kipumme. LAULUKristus tuntee koko luomakunnan hädän. Hän kantaa omassa ruumiissaan sukupuuttoon kuolevien lajien ja kuihtuvien ekosysteemien epätoivon. Kristus tuntee punarintojen ja muiden Jumalan pienten köyhien kivun. Hiljainen lauantai ei kuitenkaan pääty haudan hiljaisuuteen. Se kurottaa kohti pääsiäisen kirkkautta. Toivoa on. Kristuksen ylösnousemus palauttaa maailmaan äänet ja värit. Jumala kutsuu meidät luomaan elämää: laulamaan punarinnan kanssa ja puolustamaan elämää. Hiljennymme rukoukseen. Jumala,kiitos punarinnan virtaavasta laulusta, joka tuo kevääseen ilon. Kiitos luomakunnan elämästä, joka hiljaisesti kantaa meitä.Kiitos, että sinä Kristus laskeudut alas,maan multaan, meidän rinnallemme, meidän veljeksemme. Ja kiitos, että nouset ylös,taivaan kirkkauteen, meidän vapauttajaksemme. Näytä meille maailman kauneus ja anna meille viisaus varjella punarintoja ja kaikkia Jumalan pieniä köyhiä. Näytä, että me tarvitsemme toisiamme. Sinussa meillä on toivo. Aamen. Käännämme katseen kohti pääsiäistä punarinnan laulun kautta. Tämä punarinta laulaa Sipoonkorvessa. Hyvää ja siunattua pääsiäistä sinulle!

Toivossa on olennaista yhteys johonkin. Se voi olla yhteyttä toiseen ihmiseen, luontoon tai lemmikkiin. Toivoa ei voi kuitenkaan hallita järjellä, sanoo toivon tutkija Jari Kylmä. Toimittajana Satu Kivelä.

Nigerian keskiosien yli pyyhkii kristittyjen vastaisen väkivallan aalto. Sinun tukesi auttaa paikallisia pastoreita tarjoamaan vainotuille uskoville ruokaa, traumahoitoa ja rahaa jälleenrakennukseen. Yksi näistä pastoreista on Jeremiah. https://opendoors.fi/2021/03/01/aariryhmien-hyokkaykset-eivat-voi-havittaa-toivoa/  

Haastattelija: Jutta Saanila Editointi: Tuomo Burman Heikkonäköinen Timo kertoo podcastissa toivoa antavan tarinansa siitä, miten löysi pitkän alkoholinsävytteisen aikuiselämänsä jälkeen tien raittiuteen. Voit myös lukea keskustelun: www.nkl.fi/fi/eras-toivoa-antava-tarina Minun näköinen mieli -hankkeen puhelinringeissä jaetaan kokemuksia elämästä ja näkövammaisuudesta turvallisessa porukassa. Teemat valitaan yhdessä, ja jokaisen ajatuksille on tilaa. Puhelinrinkien perusperiaatteena on turvallisuus ja luottamus. Niissä kokoonnutaan aina samalla porukalla, yhteensä 5–10 kertaa. Kutsumme mukaan sinutkin! Ilmoittaudu puhelinrinkeihin: Jutta Saanila, p. 09 3960 4088, jutta.saanila@nkl.fi Lue Minun näköinen mieli -hankkeesta: nkl.fi/fi/hankkeet#header--minun-nakoinen-mieli

Viimeisimmät uutiset elokuvatoimialalta - Kiinassa tapahtuu elokuvateattereiden ollessa auki ja ensi-iltojen tahkoessa uusia maailmanennätyksiä. Myös New Yorkin teatteria avataan. Jasper Pääkkösen uusin rooli Aku Louhimiehen ohjaamassa ja juuri purkkiin saadussa elokuvassa, Wonder Woman 1984 suoraan HBO Nordiciin, Disney+ Star network ja Steven Spielbergin näkemys elokuvateattereiden tulevaisuudesta. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/popcornwithesko/message

Toivoa Lähi-itään hankkeen esittelyä osa 2/2. Mukana myös irakilainen isä Daniel, jolta kuulemme ajankohtaiset kuulumiset Irakin kristittyjen tilanteesta. https://opendoors.fi/irak/ Katso myös video isä Danielista. #irak

Toivoa Lähi-itään hankkeen esittelyä osa 1/2. Mukana myös irakilainen isä Daniel, jolta kuulemme ajankohtaiset kuulumiset Irakin kristittyjen tilanteesta. https://opendoors.fi/irak/ Katso myös video isä Danielista. #irak

Professori Jukka Ammondt jatkaa tässä kolumnissa toissakesäisen teeman, muutosvoiman etsimisen ja löytämisen tiellä. Ihan kuin tilauksesta koronavirus on todellakin pakottanut ihmiset muuttumaan. Paluuta normiarkeen on odotettu nyt jo puoli vuotta ja on hyvinkin mahdollista, että normit ovat olleet sellaisen muutosvoiman kourissa, että paluuta vanhaan ei enää ole. Millaisia ajatuksia tämä aika on herättänyt humanistissa, joka on pitkään tutkinut estetiikkaa, etiikkaa, kirjallisuutta ja tehnyt suomalaisen tangon kaipuun sanomaa tunnetuksi maailmalla sekä luennoiden että latinankielisillä tulkinnoillaan? Onko totuudella ja hyvyydellä ollut mitään merkitystä sitten valistusajan filosofian, nostaako ihmiskuntaa globaalisti koskettava ahdinko romanttiset arvot uudelleen ihmisten mieliin, vai hukummeko kiihtyvän kulutusvimman keskellä yhä suurempaan tietämättömyyteen ja välinpitämättömyyteen? Toivoa herättävät suomalaisen kirjallisuuden ja laulujen nostot, joissa puhtaat luontoarvot muistuttavat, mistä meidän kannattaa etsiä turvaa muutoksen keskellä. mesokosmos.com Tunnusmusiikki Mesokosmoksen uuden tuotantokauden tunnusmusiikin on tuottanut Jyväskyläläinen säveltäjä ja muusikko Iiro Kontio Kuva Photo by Julio Rionaldo on Unsplash

Muuttunut ja kiihtynyt metsäpuhe näkyy jo tekoina metsissämme. Se luo toivoa, sanoo vapaa toimittaja Pekka Juntti kolumnissaan.

41 - vuotias kolmen lapsen isä, aviomies ja liiketoimintajohtaja Janne Grönqvist sai puolitoista vuotta sitten ALS- diagnoosin. Sen jälkeen hän on vähentänyt työnteon kahteen päivään viikossa, laihtunut 20 kiloa ja joutuu turvautumaan kävelykeppiin, mutta muuten elämä on ihan yhtä täyttä kuin aikaisemminkin.Varsinkin, kun hän on päättänyt pistää vastaan sairaudelle, mistä kukaan ei ole vielä tähän mennessä parantunut, MIllä keinoilla hän aikoo sen tehdä? Onko jatkuvasti etenevässä sairaudessa myös niitä päiviä, jolloin hän kokee pikemminkin ylös- kuin alaspäin menoa? Miten sairaus on vaikuttanut ystävyys- tai parisuhteeseen? Onko Janne koskaan katkera tai katuuko hän menneisyydessä tehtyjä elämäntapavalintoja? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Koronasta, sen tarttumisesta ja hoidosta tiedetään nyt paljon enemmän kuin keväällä. Haastattelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen. Korona-testejä tehdään nyt kuusinkertainen määrä verrattuna viime kevään tilanteeseen, Tuominen kertoo. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koronaa löydetään enemmän ja myös oireettomista kantajista tiedetään paljon enemmän. "Kun me testaamme nyt tällä hetkellä kuusi kertaa enemmän kuin toukokuussa, se merkitsee, että emme ole vielä edes samassa tautitilanteessa, kuin silloin oltiin vaikka luvut näyttävät samaa. Mutta se ei poissulje sitä, etteikö tämä (korona) olisi nyt nousussa", Tuominen kertoo. Koronan sairastavuudesta tiedetään yhä enemmän. Erityisesti iäkkäille ja miehille ja tiettyjä perussairauksia sairastaville korona on erityisen vaarallinen. Arvostettu Science-tiedelehti julkaisi kaksi tutkimusta, joissa kerrotaan, että interferonin vasta-aineita oli vaikeasti sairastuneista 10,5 prosentilla sairastuneilla. Kyse on siis puolustuksen häiriöstä. Erityisen paljon tätä todettiin miehillä. "Tämä tutkimus antaa toivoa. Tätä interferonia voidaan antaa lääkkeenä", Tuominen sanoo. Tuominen pitää kasvomaskien käyttöä erityisen tärkeänä. Hän kertoo, että oikein käytettynä kasvomaski suojaa myös käyttäjäänsä, eikä vain muita ihmisiä, kuten julkisuudessa on monesti kerrottu. Koronaan sairastuminen lisää epätasa-arvoa ihmisten keskuudessa. Kaikilla ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuollon piiriin ja köyhimmillä ihmisillä ei välttämättä ole varaa hoitaa perussairauksiaan. Köyhillä on useammin myös perussairauksia, ylipainoa ja epäterveellisiä elintapoja. Keväällä tiukkoja korona-toimia perusteltiin sillä, että pyritään estämään sairaanhoidon ylikuormittuminen. Nyt resurssit ovat Tuomisen mukaan riittävät, mutta silti rajoituksia tarvitaan. Korona ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat aiheuttaneet ikäviä ilmiöitä. Tilastokeskuksen mukaan avopuolisoiden välinen lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt 67 prosenttia alkuvuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Avopuolison tekemän väkivallan uhreista hieman alle 80 prosenttia on naisia. Tuominen korostaa, että kaikki keinot pitää löytää, että ihmisiä ei tarvitse eristää koteihinsa. Kahden metrin etäisyys, kasvomaskit ja käsien pesu ovat tärkeitä keinoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

"Mun mielestä kasvi jolla ei ole tarinaa on niinkuin tyhjä sivu", sanoo puutarhakirjailija Mari Mörö. Minna Pyykkö soitti hänelle Mikkeliin. He juttelivat puutarhan väreistä, valoista, muodoista, puutarhan ajasta ja taiteilijoista puutarhoissa. Mari Mörö puhui myös toivosta, joka hänen mielestään liittyy vahvasti puutarhaan ja sopii hyvin tähän äitienpäiväaamuun tänä erikoisena keväänä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Meno rahoitusmarkkinoilla on ollut hurjaa, mutta pahin turbulenssi on jäänyt ainakin hetkeksi taakse. Millä mielin lähtevät pääsiäislomalle pääanalyytikko Jan von Gerich ja analyytikko Kristian Nummelin, sitä kyselee pääekonomisti Tuuli Koivu. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor’s particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one’s financial advisor.

Pohdimme tässä jaksossa Niina Tuomolan kanssa yrittäjyyteen tulleita iskuja koronan vuoksi ja sitä, että mitä tässä tilanteessa voisi tehdä? Laitetaanko kirves kaivoon ja uhriudutaan vai nähdäänkö tilanteessa toivoa ja myös mahdollisuuksia? Niina on toiminut äitinsä yrityksessä työntekijänä viimeiset 12 vuotta ja oppinut näiden vuosien varrella äidiltään järjettömän paljon tärkeitä asioita yrittäjyyteen ja elämään liittyen, mistä hän onkin äidilleen ikuisesti kiitollinen. Minä edustan jaksossa taas puolestaan yksinyrittäjän näkökulmaa. Niina tituleeraa itseään "digitaaliseksi tarinankertojaksi" ja on vahvimmillaan myynnin sekä markkinoinnin parissa. Niina on viittä vaille valmis tradenomi, jolta ei ideat lopu kesken. Niinan löydät IG: stä nimellä @niinaamandatuomola. Apua ja työvälineitä yrittäjyyteen: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle

Miten kiitollisuusharjoittelu vois tuoda toivoa vaikeaan elämäntilanteeseen? Monelle kiitollisuus liittyy hyviin hetkiin, mutta oikeastaan kiitollisuuden harjoittelu selkiyttää vaikeaa elämäntilannetta tai puhdistaa ahdistavia sekä stressaavia ajatuksia. On täysin ymmärrettävää, että vaikeassa tilanteessa keskittyminen johonkin muuhun kuin olemassa olevien asioiden käsittelyyn, voi olla hankalaa. Kuitenkin pieni hetki kiitollisia ajatuksia, pohtien niitä asioita, jotka elämässä ovat hyvin juuri nyt tai mitkä ovat lähes itsestäänselvyyksiä, avaa silmät usein näkemään maailman ja oman elämän ihan uudesta perspektiivistä. Tällä tavalla on mahdollista luoda itselleen toivoa tulevaisuudesta. #mielenterveys #hyvinvointi #psykologia #kiitollisuus #hyväolo #työelämä #hyvinvointi #korona #elämäntaito #elämänhallinta See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kirjailija Minna Lindgren on kirjastojen lainauslistojen kärkinimi. Vuosina 2013–2015 ilmestynyt Ehtoolehto-trilogia on ollut suurmenestys niin Suomessa kuin maailmalla. Tuoreimmat romaanit Vihainen leski (2018) ja Kaukorakkaus (2019) olivat myös menestyksiä. Minna Lindgren käsittelee huumorilla ja lämmöllä ikääntyviä ihmisiä ja antaa heille arvokkuuden. Miksi suhtaudumme Suomessa niin huonosti vanhenevia ihmisiä kohtaan? Toukokuussa ilmestyy Minna Lindgrenin romaani Aina on Toivoa, se on fiktio koulumaailmasta. Minna Lindgren on Kulttuuriykkösen vieraana. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Toivo on tunne joka perustuu tulevaisuudessa odottaviin hyviin asioihin. Jo antiikin filosofit pohtivat toivon merkitystä ihmiselle. Onko toivo ihmiselle hyväksi vai haitaksi? Nykyäänkin muun muassa onnellisuustutkijat pohtivat sitä, olisiko parempi elää tässä hetkessä tulevaisuutta pohtimatta vai onko tulevaisuuden toivo onnellisuutta lisäävä ajattelutapa. Ekumeniikan professori Risto Saarinen arvelee tuoreessa kirjassaan ”Oppi toivosta”, että me tarvitsemme perusteltua ja oikeutettua toivoa ja myös arjessa vaihtuvia pieniä myönteisiä odotuksia, joiden varassa elämme päivittäin. Kalle Haatasen ohjelmassa keskustelaan toivon olemuksesta sekä sen roolista filosofiassa ja teologiassa eri aikakausina. Vieraana on professori Risto Saarinen.

Kenialainen Esther* syntyi muslimikotiin. Jo murrosiässä hän sairastui vaikeaan allergiaan, joka aiheutti hänelle suurta kärsimystä myös aikuisena ja hänen tullessaan äidiksi. Mikään lääke ei auttanut. https://opendoors.fi/?p=26141

Salme Blomsterin opetus K60 päivässä 20.11.2019 aiheesta: Toivoa tulevaan.

Kausi 3, 6/8. Fidan Afrikan ja Lähi-Idän viestinnän suunnittelija Hannu Happonen on viettänyt lapsuutta Afrikassa, muutti työskentelmään Ugandaan vuonna 1995 ja on edelleen sillä tiellä. Jaksossa tutustutaan Hannun henkilötarinaan, laajasti Fidan itäisen Afrikan työhön sekä kärsimyksen ja toivon suhteeseen.

Demokratian toivoa ja kovia otteita Moskovan kaduilla Moskovassa on eletty poliittisen heräämisen kesää, kun tuhannet ihmiset ovat marssineet kaduilla vaatien demokratiaa ja rehellisiä vaaleja. Poliisi on vastannut opposition liikehdintään väkivallalla ja ottanut poikkeuksellisen määrän ihmisiä kiinni. Kertovatko viime viikkojen tapahtumat syvempien jännitteiden purkautumisesta Venäjällä? Ohjelman toimittavat Helsingissä Juho Takkunen ja Moskovassa Erkka Mikkonen. Äänet Juha Sarkkinen.

Toivo toivottomassa maailmassa Toivo Jeesuksen paluusta Toivoa tuomiossakin Toivo taivaasta Toivo on Jeesuksessa

Ihminen hei, tuhoamme luontoa kiihtyvällä vauhdilla ja tämä tulee vaikuttamaan meihin ja jälkipolviimme erittäin voimakkaasti. YK:n tuore raportti maailman luonnon ja lajiston tilasta kertoo sen, että jopa miljoona lajia on vaarassa tuhotua lähivuosikymmeninä. Mahadura & Özberkanissa pohditaan ihmiskunnan tulevaisuutta. Mitkä ovat ne suuret kysymykset, mitä meidän pitäisi nyt miettiä? Entä millä tavalla meidän pitäisi rakentaa tulevaisuutta? Onko meillä toivoa? Studiossa vieraana keksijä, säveltäjä ja futuristi Perttu Pölönen sekä Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini.

Lähes kaikki ymmärtävät sen, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan kollektiivisesti kohtaama haaste. Silti siitä puhumisesta ei aina tykätä, vaan vedotaan ilmastopaniikkiin ja ilmastoahdistukseen. Toisaalta taas ilmastonmuutoksesta puhutaan hyvin usein ainoastaan tavoilla, jotka aiheuttavat ahdistusta. Voiko tulevaisuuteen uskoa ja onko meillä toivoa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Asiasta keskustelemassa Hermanni Seppälän kanssa professori Esko Valtaoja ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja, ekonomisti Timo Tyrväinen.

Maapalloa vaivaa kuumetauti, jonka syynä näyttää vahvasti olevan ihmisen oma toiminta. Kun poliitikkojen on vaikea tarttua toimeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ryhtyvät nyt jo lapset ilmastolakkoihin. Löytyisikö myös kirkkojen ja uskontojen parista muille suuntaa näyttävää ympäristöaktivismia? Keskustelemassa ovat ilmastotutkija Laura Riuttanen, johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta sekä Ilmastovanhemmat ry:ssä ja Vihreä Buddha -liikkeessä vaikuttava Sampo Koistinen. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

Henry Wuorila-Stenberg on pitkällä urallaan vaikuttanut vahvasti suomalaiseen nykytaiteeseen, paitsi taiteellisella työskentelyllään myös opettajana, mm. Kuvataideakatemian maalaustaiteen professorina. Hän pohdiskelee nyt uusien teostensa kautta ikääntymistä, kuoleman väistämättömyyttä ja olemusta, sekä toisaalta elämänsä aikana kokemaansa iloa. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Bulgarialaisessa Sredetsin kaupungin romanikylässä asuu noin 5000 romania ja suurimmassa osassa hökkeleitä ei ole sähköä, vettä, lämpöä tai edes ikkunoita. Kun tässä slummissa 5-henkinen perhe kuolee tulipalossa, palokunta tulee paikalle kaksi tuntia myöhemmin ilman vettä. Tällaiset, julkisuudessa näkymättömät elämänkohtalot herättivät hauholaisen Seppo Lindgrenin lähtemään avustustyöhön Bulgarian romaniväestön puolesta. Seppo perusti Toivon lähde -yhdistyksen, joka tekee yhteistyötä eri järjestöjen sekä yritysten kanssa. Sen lisäksi, että alueelle viedään aineellista tukea, lapsia laitetaan kouluun ja paikallisille annetaan välineitä osallistua itse oman tilanteensa parantamiseen. Seppo näkee, kuinka avun saaminen saa aikaan vilpitöntä kiitollisuutta. Tämä auttaa jaksamaan raskaiden tilanteiden edessä. Tämänkertaisessa Romano miritsissa Seppo Lindgren kertoo elämästä slummimäellä, ihmeistä sekä toivosta. Toimittajana Miriam Schwartz.

Manu, Olli ja Aki keskustelevat viikon tapahtumista. Toivoa ei ole vielä menetetty sillä Aleksi Toivonen on aloittanut maailmanvalloituksen ja siirtynyt One Championshipin leiriin. Robert Whittaker tyrän uhrina. Wandyn kommentit keräsivät kalfornian urheilukomission huomion. Tuomiolle joutuu G.O.A.T kortti UFC 234 sekä veikkaillaan sunnuntain UFC on ESPN 1 korttia.

Open Doors Uutiset on ajankohtaisohjelma vainotun kirkon tapahtumista. Jakso on julkaistu Radio Patmoksessa 29.11.2018. Lue lisää: https://opendoors.fi/syyria

Suomen puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajuuskausi ensi syksynä sattuu aikaan, jolloin EU:ssa on paljon tärkeitä asioita on meneillään. Uusi parlamentti ja komissio aloittelevat silloin toimintaansa ja samalla käydään keskustelua EU:n tulevasta 7-vuotisesta budjetista. Minkälaisia teemoja Suomen kannatta nostaa silloin esille ja mistä asioista suuressa valiokunnassa, eli eduskunnan EU-valiokunnassa mielipiteet eroavat eniten kun siellä puhutaan EU-asioista. Haastateltavana on eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Toivoa torstaihin NRJ:n Aamusta! Jere vanhana tekniikan ihmelapsena oli kehittänyt uuden ja ennen kaikkea rehellisen deittailu appin, joka pyyhkii pian Tinderillä lattiaa! Janne taas lähetti tsempit kaikille nuorille, jotka tuskailevat tulevaisuuden kanssa samalla, kun opo hönkii niskaan ammatinvalintakokeiden kanssa. Lisäksi lähetyksessä Jere päästeli paineita Torstain tunnustiksissa!

Toivoa täynnä torstai ja NRJ:n Aamu! Jere kuuli avoimessa suhteessa olevalta ystävältään niin villiä tarinaa nykypäivän turvaseksistä, että taitaisi entisillä terveystiedon maikoilla olla itkussa pidättämistä. Janne puolestaan huomaamattaan kaipaili lauantaisin Prisma-rallia vetävien lapsiperheiden arkea. Minuuttikisan rangaituksessa etsittiin numeropalvelusta nokkahuilua NRJ:n Aamun omilla metodeilla.

UFC tarjoaa taas puhuttavaa, kun UFC 227 -illan pääottelussa mestaruusvyöstä mittelevät äänitorvien epäsuosikit T.J. Dillashaw ja Cody Garbrandt. Puitavana myös tapahtuman muut kuumat koitokset sekä puheenaiheet meiltä ja muualta Conor McGregorista shakkinyrkkeilyn maailmanmestaruuteen. Aiheet: -> 00.30: Puheenaiheet: Aleksi Mäntykivi, Conor McGregor, shakkinyrkkeilyn maailmanmestaruus -> 12.50: Viikon ottelu - UFC 227: TJ Dillashaw vs. Cody Garbrandt -> 32.30: Viikon tärpit: muut UFC 227 -huippuottelut -> 42.00: Kamppailukansan kyselytunti

Naisiin (kuten toki miehiinkin) mahtuu sekä valot että varjot. Viha- ja aggressio on edelleen aikamoinen tabu. Vihan tunne nousee usein, kun kokee avuttomuutta, tulleensa väärinkohdelluksi ja silloin kun omat tarpeet ovat toistuvasti jääneet paitsioon. Vihaa voidaan myös ajatella merkkinä siitä, että jokin itselle tärkeä asia ei ole tullut kuulluksi, eikä usein sanoitetuksi.Naisihanne jota poimimme mediasta ja kulttuuristamme on usein itsenäinen, pärjäävä nainen, joka ei muita tarvitse. Päinvastoin, nainen on itse muita varten! Moni meistä on myös kasvanut ympäristössä, jossa suhde vihaan on ollut latautunut. Ehkä kiukulle ja "hankaluudelle" ei ole ollut tilaa. Ehkä on itse ollut toisen vihan purkauksien uhrina. Pahimmillaan aggressio äityy väkivallaksi. Tähän liittyy monesti syvää häpeää ja syyllisyyttä ja kynnys hakea apua on vielä monelle liian suuri. Väkivalta on jotain, joka aika satuttaa itseä tai toista. Tyypillisesti sanasta väkivalta tulee mieleen väkivallan fyysiset muodot, lyöminen tai pahoinpitely. Toki nämäkin omat väkivaltaa, mutta äärimmilleen vietynä.Väkivaltaan kuuluu siis myös henkinen, sosiaalinen, taloudellinen, uskonnollinen ja seksuaalinen väkivalta sekä itseen kohdistuva väkivalta.Voisi siis ajatella, että jollain tavoin väkivalta on koskettanut meitä ihan jokaista, jossain elämän vaiheessa. Se on myös kohta, jota meistä jokaisen olisi hyvä olla valmis katsomaan itsessään. Hallitsemattomien aggressioiden takana on lähes aina taustalla omia vaillejäämisiä lapsuudessa sekä kokemuksia siitä, että ei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi. Vihaa voi oppia hallitsemaan, ja kuulemaan sen kertomat viestit. Toivoa on. Eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tähän luultavasti jokainen tarvitsee tukea. Ei tarvitse jäädä yksin.Sain kunnian keskustella Maria Akatemian naisenväkivalta.fi hankkeen vetäjien Freian ja Maijan kanssa tästä valtavan tärkeästä ja arkaluontoisesta aiheesta, naisen vihasta ja vihan hallinnan haasteista.Podcastilla keskustellaan mm. seuraavista aiheista: Mitä väkivalta oikeastaan on? Mistä viha oikeastaan kertoo? "Kun kiltti tyttö löytää raivon itsessään" - miten ihmeessä siihen pitäisi suhtautua?Millaisen lapsuuden mallin olemme saaneet vihan kohtaamisesta NaismyyttiKun omaa varjopuolta on vaikea kohdata Häpeä ja syyllisyys Naisen väkivalta.fi hanke tarjoaa apua maksutta naisille, jotka kaipaavat tukea aggression, itsehillinnän ja vihan rakentavaan ja turvalliseen kohtaamiseen. "Me uskallamme kohdata – älä jää yksin!" Sivustolta löytyy mm. chat jossa keskustelun voi aloittaa. Käy tutustumassa!

Onko ihmiskunnalla syytä toivoon, kun olemme omin käsin tuhoamassa koko planeetan? Voisiko kirkko toimia nykyistä näkyvämmin kulutusta vastaan, luontoarvojen puolesta? Reetta Rädyn kanssa studiossa keskustelemassa ympäristötutkija ja ekoteologi Panu Pihkala sekä Hyvän sään aikana -ilmastokirjan kirjoittamisessa mukana ollut toimittaja Reetta Rönkä. Keskustelu jakson teemasta jatkuu Maa & taivas -blogissa.

Aristoteleen kantapää on uusintana lähetettävä vuosikatsaus tammikuulta 2016. Ohjelma juhli silloin 10-vuotissyntymäpäiviään. Vuosikatsauksessa tarkastellaan vuoden 2015 yhteiskunnallista keskustelua. Pasi Heikuran vieraana on filosofi Ville Lähde, joka on kirjoittanut teoksen "Paljon liikkuvia osia". Siinä Lähde pohtii sitä, kuinka julkinen keskustelu lukkiutuu helposti jyrkiksi vastakkainasetteluiksi, kärjistyksiksi ja yksinkertaistuksiksi. Aristoteleen kantapää pyysi Lähdettä tutkimaan vuoden 2015 julkista keskustelua ja poimimaan Vuoden harhautuksen, Vuoden harhauttajan ja keskustelua edistäneen Vuoden miinanpurkajan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Ympäristön suojelulla on vaikutusta ja onnistuneita operaatioita löytyy myös Suomesta. Suomen vesistöjen ja myös Itämeren tilanne on monilta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten esim. Itämeren harmaahylkeet ja merikotkat eivät enää keiku sukupuuton partaalla. Niillä menee huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla. Sekä halli-harmaahylje että merikotka ovat huippupetoja ravintoketjun yläpäässä, joten niihin kertyi ympäristömyrkkyjä oikein korkojen kanssa. Myrkkytilanne on parantunut huomattavasti, mutta toisaalta merta uhkaavat muovijätteet, pintakäsittely - ja palonestoaineet ynnä muut uuden kemikaalit. Itämeren tilanne on toistaiseksi hiljalleen parantunut, kun ravinne- ja myrkkykuormitus ovat vähentyneet. Ongelmia tuovat kuitenkin merenpohjaan painuneet ravinteet, joita vapautuu suolavesipulssien jälkiseurauksena. Tanskan salmista ajoittain vyöryvä painava suolainen vesi painuu Itämeren syvänteisiin ja puskee tieltään ravinteet ja rikkivedyt Suomenlahden rannikolle. Ja sehän näkyy veden suolaisuudessa ja ikävästi myös ravinnepitoisuuksissa. Tutkija Emil Vahtera on perehtynyt Itämeren ravinnetilanteeseen ja ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio uusiin ja vanhoihin synteihin eli myrkkyihin ja muihin kemikaaleihin. Toimittaja on Leena Mattila. (kuva: Leena Mattila/YLE)

Suomalaiset ovat erilaisista syistä joutuneet historiansa aikana jättämään kotiseutunsa, ja siirtymään toisiin maihin turvallisemman leivän ääreen. Kotoutuminen uuteen kulttuuriin ei ole aina mennyt ihan nappiin. Suomalaiset ovat sitkeästi pitäneet kiinni tavoistaan ja kielestään - vahvoista kotouttamispyrkimyksistäkin huolimatta. Näin on ollut myös Pohjois-Norjan Ruijassa, jonne suomenkielisiä muutti 1700- ja 1800-luvuilla. Kveenit on nykyään hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi ja kveenien kieltä elvytetään monin keinoin. Historian tutkija ja teologi Petri Hiltunen toivoi viime syksynä Aristoteleen kantapää –ohjelmaa kveeneistä. Tietokirjailija ja kveenikulttuurin tutkija Lassi Saressalo kertoo, mitä väkeä nuo tarunhohtoiset kveenit ovat ja mitä kieltä he puhuvat. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Kun nuori kohtaa taloudellisia vaikeuksia, muut vaikeudet tavallisesti seuraavat perässä. Apua on tarjolla, mutta siihen tartutaan usein liian myöhään. Tie takaisin oman elämän hallintaan on usein kivinen, mutta kuitenkin mahdollinen. Minkälaisista tekijöistä toivo paremmasta rakentuu? Aiheesta keskustelevat johtava erityisdiakoni Anne Kangasniemi, nuorisotyön aluepäällikkö Katri Kairimo sekä Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

Jyri Uurtimo 18.6.2017

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan? Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Elämä Bagdadissa on viime vuosikymmeninä ollut täynnä sotaa ja väkivaltaa, mutta Nuri Mussawi ja Hala al-Saraf ovat sinnikkäästi halunneet pysyä kotikaupungissaan. Mitä he ajattelevat Irakin nykymenosta ja maan tulevaisuudesta? Entä millaisen perinnön viiden vuoden takainen arabikevät jätti Egyptiin ja muihin arabimaihin? Kuva: Ivar Heinmaa / Yle

Elämä Bagdadissa on viime vuosikymmeninä ollut täynnä sotaa ja väkivaltaa, mutta Nuri Mussawi ja Hala al-Saraf ovat sinnikkäästi halunneet pysyä kotikaupungissaan. Mitä he ajattelevat Irakin nykymenosta ja maan tulevaisuudesta? Entä millaisen perinnön viiden vuoden takainen arabikevät jätti Egyptiin ja muihin arabimaihin? Kuva: Ivar Heinmaa / Yle

Toimittaja Olga Ketonen tavoitti arkkipiispa Kari Mäkisen puhelimitse. He keskustelevat muun muassa pelosta ja toivosta ja pohtivat tunteita, joita Ranskan tapahtumat herättävät meissä.

Kreikassa vallitsee kriisikesän jälkeen syvä pettymys politiikkaan ja poliitikkoihin. Sunnuntaina maassa järjestetään jälleen uudet vaalit, mutta tiukat lainaehdot ovat sitoneet päättäjien kädet jo etukäteen. Uskovatko kreikkalaiset enää maansa tulevaisuuteen? Lisäksi käydään Filippiineillä katsomassa, kuinka yhä useampi asiakaspalvelualan työpaikka siirtyy Aasiaan. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Orestis Panagiotou / EPA.

[otogi-005] 2015/03/05 Released ジャケット画像を見る アルデバランとは、冬のダイヤモンドを形成する星の一つ。 その名の由来はアラビア語で「後に続くもの」を意味し、占星術では幸運の訪れとされ...

Oman analyysinsä suomifutiksen tilasta tarjoilee jalkapallon asiantuntija ja ex-futari Erkka V. Lehtola. Kokeellinen urheiluohjelma, jossa kaikki eivät aina pelaa, mutta otetaan silti mukaan meidän peliin. Toimittajina Tommy Lindgren ja Petteri Sihvonen. Twitter: LindgrenSihvonen