Radio Suomesta poimittuja

Mikko Maasola saarnaa. Mitä meidän tulisi ajatella uuden vuoden lupauksista? Pitäisikö niihin suhtautua kuin puolueiden lupauksiin? Että ne on tehty rikottaviksi - tai ainakin sovellettaviksi.

Mikko Maasola saarnaa. Aisteista tärkein on hajuaisti. Ainakin jos kysytään tillinhaistelijalta. Mutta miten vaikeaa aikaa Joulu on niin sanotulle sarjahaistelijalle?

Mikko Maasola puhuu. Hou hou! Ou nou! Joulupukki on suomalainen lelusalakuljettaja, mutta myös kaikkien rakastama lapsiasiavaltuutettu. Kun hän tulee tänä Jouluna taksilla, ja rahaa palaa, mikä muuttuu meidän perinteisessä Joulussamme?

Mikko Maasola puhuu. Mitä tunneli meille merkitsee? Ne ovat kalliita. Silti rakennamme niitä sinne, minne emme halua mennä.

Mikko Maasola puhuu. Ranskassa on nähty viime aikoina paljon keltaliivisiä mielenosoittajia. Kun tarkentaa katsettaan, huomaa, että Suomessakin on kaduilla keltaliivisiä. Miten he osoittavat mieltään?

Mikko Maasola puhisee. Vauvoja tulee koko ajan vähemmän. Syyllistäminen ei auta, mutta mikä? Pitäisikö lastentekoprosessi pelillistää? Tehdä nuorille monimutkaisemmaksi ja haastavammaksi?

Mikko Maasola puhuu. Patakakkonen yritti aikoinaan valistaa meitä terveellisen kotiruuan pariin. Hyvä yritys. Mutta ennen kaikkea se antoi meille Jaakko Kolmosen ja juuri edesmenneen Veijo Vanamon, jotka tulivat kehittäneeksi televisioon hienon Vapaan Kuittailun Genren. Me television katsojat olemme heille paljosta velkaa.

Mikko Maasola saarnaa. Linnan juhlissa on tänä vuonna ympäristöteema. Vieraista on nähnyt ennenkin, että heillä on tuohta, mutta tuleeko tuohen määrä nyt paremmin esille, esimerkiksi tuohivaatteissa? Maasola pohtii parasta luonnonmukaista juhla-asua.

Mikko Maasola puhuu. Peltipoliisi on ollut monelle tärkeä symbolinen isähahmo. Miten maailmamme muuttuu, kun isukin ulkonäkö stailataan moderniin suuntaan? Unohdammeko ihmisyyden, kun kukaan ei tee tolpalla enää äkkijarrutusta?

Mikko Maasola puhuu taas. Suomessa puidaan ankarasti, haluamme elää kesä- vai talviajassa. Kansa jakautuu. Emmekö voisi elää samassa ajassa? Maasola puntaroi aikojen eroja.

Mikko Maasola puhuu. Kotikaupungin kävelykadulla parveilee pultsariviisikko. Seikkailee. Meillä ei ole mitään rakentavaa mielipidettä puliukoista. Mutta mitä alkuperäiset Viisikko-kirjat opettavat meille elämästä ja kaveriporukan seikkailujen syvemmästä merkityksestä?

Mikko Maasola puhuu. Kun koululainen tekee julisteen tai piirroksen, se on aina meille aikuisille uhka. Suuttuminen on ainoa oikea ele. Maasola antaa nyt esimerkkejä peruskoululaisten moraalittomista kuvista.

Mikko Maasola puhuu ja puhisee. Media voi uutisoinnillaan leimata paitsi jonkun ihmisen myös jonkun paikkakunnan. Onko Airisto nyt pilattu? Eikä nyt tarkoiteta Lenita Airistoa.

Mikko Maasola puhuu. Ovatko tyttö- ja poikakalenterit menneen maailman ilmiöitä - vai sittenkin tulevaisuutta?

Mikko Maasola puhuu. Suomi on kierrätyksen ykkösmaita, mutta paljon on vielä tehtävää. Mihin astiaan kuuluu ihmisroska? Vai kuuluuko se astiaan ollenkaan? Mikko tarjoilee ihmisroskan kierrätysoppaan.

Mikko Maasola puhuu. Ilman värejä maailma olisi kauhea paikka. Meillä on jo siniset ja vihreät, jonkun verran otsikoissakin, mutta mitä muita värejä tarvittaisiin kipeästi puoluekenttäämme?

Mikko Maasola puhuu. Suomalaisten Facebookin käyttö hiipuu. Antaako se kasvutilaa uusille ja vanhoille epäsosiaalisille medioille?

Mikko Maasolan puheenvuoro. Oli aika jolloin kaiken kauhun, piinan ja pinnallisuuden sai palauttaa pois kotoaan seuraavana päivänä, puoleen päivään mennessä. Videovuokraamot ovat kuitenkin häviämässä. Mitä muuta menetetään kuin täytettyjä muovikoteloita?

Mikko Maasola puhelee. 60 täyttänyt Madonna on värikkäämpi täti kuin kaikki omat sukulaistädit. Mutta mitä voimme oppia Madonnalta?

Mikko Maasola puhuu ja analysoi. Suomesta on löytynyt jo kuihtuvaksi luultu ihmistyyppi: puhumaton nuori mies. Se antaa toivoa, että kulttuurimme säilyy sittenkin originellina myös jatkossa.

Mikko Maasola puhuu suunsa kuivaksi. Onko veteemme tulossa outo synnin sivumaku? Meille on sanottu, että veden viihdekäyttöä on syytä välttää. Mutta ensin täytyy määritellä mitä se viihdekäyttö on.

Mikko Maasola puhuu. Onko parempi, että hapanimelä porsas on ravintolassa lautasella vai henkilökunnan edustaja? Suomalaisen ravintolakulttuurin viihdyttävää muutosta on syytä pohtia ääneen.

Mikko Maasola puhuu, lämpimikseen. Maasola on huomannut, että suomalaiset miehet osaavat näyttää tunteitaan. He tekevät sen autossa. On analyysin paikka.

Mikko Maasola puhuu. Onko Suomessa viikonloppuisin luolasukeltajia ja miten heidät pelastetaan? Ja miten huono ohrasato voi saada keski-ikäisen miehen niin liikuttuneeseen tilaan?

Mikko Maasola puhuu. Televisio on parhaimmillaan näyteikkuna ulkopuoliseen maailmaan. Miten jalkapallopelejä voi katsella turistina, jos itse pallopelistä ei ymmärrä mitään?

Mikko Maasola puhuu kesän aluksi. Kesä on lyhyt ja kesäloma vielä lyhyempi. Herra Maasola muistuttaa, mitä pitää ainakin tehdä kesäloman aikana.

Mikko Maasola puhuu. Hämeenlinnassa tavattiin harvinainen Kyläpöllönen, mutta mitä muita kesäisiä hahmoja on jo bongattu?

Mikko Maasola puhuu. Viikonloppuna vietetään kuninkaallisia häitä. Miksi ne tuntuvat paremmilta kuin oman sukulaisen häät?

Mikko Maasola puhuu. Alkuperäiskansoja ei saa loukata, mutta mitä tässä uskaltaa enää leikkiä? Ja mitä kannattaa ? Maasola on leikkinyt Lännen miestä lähes 50 vuotta - ja huonolla menestyksellä.

Mikko Maasola puhuu. Ovatko eritteet suomalainen bioase - vai viimeinen hätähuuto tyhjennysharjoitusta tekevältä kuntouimarilta?

Mikko Maasolan puheenvuoro. Vappu on suomalainen karnevaali, johon hyyytävän kylmä sää sopii tavattoman hyvin. Mutta miksi keski-ikäisen on niin vaikea saada irrotteluvaihdetta pykälään, isompaa vaihdetta pienempään silmään?

Mikko Maasola puhuu viikonvaihteeksi. Mestaruuspokaalin seikkailut ovat jääkiekon viimeinen arvoitus. Ja niin sen kuuluu ollakin.

Mikko Maasola puhuu suunsa puhtaaksi. Oletko saanut viime aikoina pisteitä? Jos olet, niin onneksi olkoon. Olet osa yhteiskuntaa ja omaat markkina-arvoa.

Mikko Maasola puhuu hiljaisen viikon päättämiseksi. Mitä mahdollisuuksia tarjoaa uusi vapaaehtoistyö, jossa käydään saattamassa tuntematonta hautaan. Nyt, jos koskaan, on hyvä hetki pohtia kuolemaa ja olemista.

Mikko Maasola puhuu viikonlopuksi. Miten pimeä tunti eroaa valoisasta? Sen tietää hyvin suomalainen mies. Hyvää Earth houria, toivottaa hän!

Saara Aalto on harjoitellut lauantain UMK-showta Metro Areenalla tämän viikon. Iiris Arjanne nappasi Saaran kiinni ja kysyi miten vaatevaihdot,joille on kellotettu kuusi minuuttia, onnistuivat?

Miekkailu on monelle tuttu urheilulaji tv:n kautta katsottuna. Mutta mitä me tiedämme lajissa käytettävistä miekoista? Helsingin miekkailijoiden pyhäkössä Pasilassa, seuran puheenjohtajan Joonas Lyytisen kanssa miekkoja kilistelee Petri Rinne. Joonas Lyytinen kertoo, että länsimaisessa miekkailussa käytetään kolmea erilaista asetta: kalpaa, säilää ja florettia. - Näitä kaikkia käyttävät kilpavälineinä niin miehet, kuin naisetkin, yksilöinä sekä myös joukkueina. Maailman huiput miekkailevat vain yhtä asetta, sillä tekniikat ja ominaisuudet, joita vaaditaan ovat niin erilaiset, huomauttaa Lyytinen. Joonas Lyytinen kuvailee sähköistä pisteenkirjausta. - Kaikissa kolmessa miekkatyypissä aseeseen on kiinnitetty johto, joka menee miekkailijan hihan alta selkään, ja sieltä merkitsijälaitteeseen, joka kirjaa pisteet. - Kalpa ja floretti ovat pistoaseita, joissa aseen päässä olevan napin pohjaan painuminen, antaa signaalin sähköiselle merkintälaitteelle ja tuo miekkailijalle pisteen. - Säilä on lyömäase, jonka terällä lyödään. Säilässä pistesignaalin antaa sähköä johtava takki. Kun miekka ottaa kontaktin takkiin syttyy pistelamppu. Miekkailu harrastuksena ei ole kaikkein kalliimmasta päästä, arvelee Helsingin miekkailijoiden puheenjohtaja Joonas Lyytinen. - Kalvan hinnaksi tulee sen terän materiaalista riippuen noin 80-140 euroa. Floretti on suurin piirtein saman hintainen ja säilä on jonkun verran halvempi. Kokonainen miekkailusetti on noin 500-600 euron arvoinen investointi. Lyytinen kannustaa myös iäkkäämpiä henkilöitä miekkailu-harrastuksen pariin. - Veteraanimiekkailijat ovat Suomessa hyvin vireää väkeä, seniorit kilpailevat hyvinkin ahkerasti keskenään.

Laura Voutilaiseen liitetään usein termi "suorittaja". Voutilainen myöntääkin olevansa pedantti ja toteaa, että hänen elämänsä on ollut hyvin aikataulutettua jo lapsuudessa. Tänä keväänä Lauraa työllistää Abba-musikaali Mamma Mia, jossa hän näyttelee Donnan roolin. Myöhemmin tänä vuonna Lauralta ilmestyy myös uusi albumi. Anna Keränen jututtaa somettavaa Laura Voutilaista.

Tanssinopettaja Hanna Still opettaa latinalaistansseja ja myös kilpailee itse tanssiparketeilla. Hanna kantaa kassissaan useita erilaisia kenkiä, jotta pitkän opetuspäivän tunneille olisi kullekin tanssityylille sopivat jalkineet - lenkkarista aina korollisiin tanssikenkiin. Aloitteleva salsa-tanssin harrastajamme Ari Huomolin selvittää tanssikenkien salaisuutta.

Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren on kirjoittanut vanhuskirjoja, kirjasarja Ehtoolehto kuvailee palvelutalo Ehtoolehdon asukkaiden elämää, hyvässä ja pahassa. Lindgrenin kirjoja on käännetty useille kielille ja eri maissa mainoskiertueilla vieraillessaan hän on törmännyt usein kysymykseen, että miten Suomi, jolla on Nokia, on Pisa ja kaikki on onnistunut rössimään vanhustenhoitonsa niin täydellisesti.

Suomen olympiahiihtäjien suksista huolehtii Etelä-Korean talviolympialaisissa tusinan verran huoltajia. Osa on pitomiehiä, osa luistomiehiä. Lahtelainen Jari Nieminen on pitomies ja sen lisäksi, että hän voitelee suksia, hän myös testaa niitä. Testaa niin, että hiihtokilometrejä kertyy hyvänä päivänä jopa 60. Nieminen paljastaa voitelun saloja ja kertoo samalla, miten verinen sotatila huoltoalueilla vallitsee esimerkiksi suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

Lähetin postissa Vaiheet-lvyn Tom Cruiselle ja hän lähetti kirjeen, jossa kehui, että oli hyvin tuotettu levy ja hienot sovitukset. Että ainakin Tom Cruise on kuunnellut yhden suomenkielisen levyn muisteli Samuli Edelmann