Podcasts about yhteisty

Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium

JHT – Missio vai mielenrauha -kirjan kirjoittanut toimittaja ja kirjailija Oskari Saari avasi Radio Voiman haastattelussa Jare Tiihosen eli Cheekin menestystarinaa. Saaren mukaan menestyksen hinta oli Tiihoselle kova: mielenrauha järkkyi ja mielenterveys oli koetuksella, mutta artisti ei kuitenkaan vaihtaisi kokemuksistaan mitään pois.– Usein menestyvillä ihmisillä on intohimon kohde, johon palaa kaikki käytettävissä oleva resurssi – tai joskus enemmänkin, Saari kuvailee. Tiihosen tarina on tästä äärimmäinen esimerkki.Saari paljastaa, ettei koskaan kysynyt Tiihoselta suoraan, miksi juuri hänet haluttiin kirjan kirjoittajaksi. Yhteistyö sujui kuitenkin äärimmäisen luontevasti ja oli Saarelle lähes terapian kaltaista sielunhoitoa.Voiman Iltapäivän haastattelussa Oskari Saari puhuu myös aiemmasta teoksestaan Aki Hintsa - Voittamisen anatomia, joka on yksi 2000-luvun myydyimmistä suomalaisista kirjoista. Kirjasta ilmestyi tänä vuonna kymmenvuotisjuhlapainos. Haastattelijana Jani Nivala.

Arvo Sijoitusosuuskunta voisi maksaa markkina-arvonsa verran osuuspääoman korkoa, ja silti jäljelle jäisi varsinainen liiketoiminta – eikä lainkaan velkaa.Omalaatuinen tilanne johtuu siitä, että osuuskunnan finanssisijoitusten määrä on päinvastaisista pyrkimyksistä päässyt kasvamaan 63 prosenttiin yhtiön taseesta. Irtautumisten myötä Arvo Sijoitusosuuskunnalle on tullut enemmän rahaa kuin mitä se on ehtinyt sijoittaa.Voisiko finanssivarallisuuden siirtää yhtiön taseesta osuuskunnan jäsenten taseisiin? Kerrotko, että näin tehdään, Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen?”Ei huomenna”, Pirinen vastaa Karon Grillissä. ”Kaikki on mahdollista. Ohjaamme itse itseämme ja toimimme omalla taseella. Jos hallitus lähtee siihen, niin duunarit suorittaa.”Markkinat eivät todellakaan hinnoittele sitä, että Arvo Sijoitusosuuskunta siirtäisi ”ylimääräisen” omistajiensa taskuihin. Ennemminkin pörssikurssin perusteella sijoittajat hinnoittelevat sitä, että yhtiö ei onnistu varojen hallitsemisessa erityisen hyvin.Skeptisyyteen sijoittajilla voi olla hyvät perusteet. Arvo Sijoitusosuuskunta tavoittelee vähintään 7,5 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa, mihin se ei ole viime vuosina päässyt. Tänä vuonna tavoite vaikuttaisi olevan paperia, sillä alkuvuonna tapahtunut irtautuminen Leden Groupista oli onnistunut. Kaiken lisäksi Arvo Sijoitusosuuskunta otti osan kauppahinnasta ostaneen ruotsalaisyhtiön Hanzan osakkeina. Hanzan osakekurssi on kehittynyt erinomaisesti, myös osavuosikatsauksen päätöspäivän jälkeen.Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Arvo Sijoitusosuuskunta teki peräti 9,60 euron osuuskohtaisen tuloksen. Kun tavoitteena on jakaa tuloksesta 60–80 % osinkoa vastaavana osuuspääoman korkona, jo alkuvuoden pohjalta ensi keväällä voisi odotella 5,80–7,70 euron osuuskorkoa. Eikä loppuvuonnakaan rahaa ole tarkoitus hassata vaan mieluummin tienata.Yhteistyössä: Arvo Sijoitusosuuskunta

Asuntorakentamisen mataessa infrarakentamiseen on salakavalasti syntynyt vahva investointibuumi. Infrabuumia vetää kaksi vahvaa kärkeä: puolustusinfran parantaminen ja datakeskukset. Rahahanat on avattu isolla jakoavaimella.Se näkyy muun muassa siltoja, raiteita ja pohjia rakentavan Kreaten paisuneessa tilauskirjassa. Kreate on palkannut etupainotteisesti henkilökuntaa varautuakseen kasvavaan kysyntään.Puolutushallinnon hankkeista yhtiö ei pääse usein hiiskumaan: tilauskirjaan vain ilmestyy lisää lukua, jota siirtyvät sieltä liikevaihdoksi ja tulokseksi. Puolustukseen satsaamista ovat myös monet väylähankkeet, vaikkei niitä erityisesti puolustushankkeiksi merkitäkään. Infran on toimittava mahdollisissa poikkeusoloissa.Infrabuumin projektipaljoudessa Kreate on toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan ollut valikoiva. Pahimmin kilpaillut bulkkihommat jätetään suosiolla muille."Käytämme resurssimme mielellään niihin projekteihin, jotka haluamme tehdä”, hän sanoo.Kun huonoimmin sopivat hankkeet jättää suosiolla väliin ja voi keskittyä kiinnostavimpiin, kannattavuuden voisi kuvitella kohenevan. Millä aikavälillä Kreate voisi päästä tavoitteekseen asettamaansa yli viiden prosentin EBITA-kannattavuuteen?”Se on meidän strategiakautemme lopun tavoite. Meillä on pari vuotta strategiakautta jäljellä”, Vikström vastaa.Yhteistyössä: Kreate#rakentaminen #infrarakentaminen #sijoittaminen #datakeskus #puolustusinfra

358 | Yhteistyön puitteissa Elisa on lähettänyt juontajille Nintendo Switch 2 -konsolit, jotta te, rakkaat kuuntelijat, saatte kaikista rehellisimmän ja ammattitaitoisimman arvostelun tästä hittilaitteesta. Tilaa omasi Elisan kaupasta! Lisäksi luvassa on imitointikilpailu, jossa juontajat imitoivat kuuntelijoiden lähettämiä ääniklippejä sokkona.(00:03:03) Nintendo Switch 2 -kokemukset(01:12:47) Mainos(01:13:31) Imitointikilpailu 2(02:15:55) Mitäpä muuta?Elisan hintamyräkkä (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatSwitch 2 (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/nintendo-switch-2-%2B-mario-kart-worldPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Pörssin kovinta kasvua tehdä ohjelmistoilla eikä hiilinanoputkilla vaan rakentamalla yksinkertaisia halleja ympäri Suomen.Viime vuoden lopulla pörssiin ilman listautumisantia hiipinyt Tekova tuplasi vuoden toisella neljänneksellä liikevaihtonsa ja tuloksensa. Yli kymmenen prosentin liikevoitto on yleensä matalakatteisella alalla niin kova, etteivät suuremmat rakennusliikkeet uskalla moisesta haaveillakaan.Ei kai se voi olla kestävä taso?”Kyllä me haemme sellaista kymmenen pinnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Se on tahtotila, ja nyt siihen on päästy, mutta realistista on, että se voi vaihdella jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä”, Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.Grillillä selvitetään, mikä on Tekovan kasvun ja korkean kannattavuuden takana.Yhtiö on puhunut kiinnostuksestaan siirtyä urakoitsijasta grynderiksi. Millaiset hankkeet ovat kiikarissa ja mitä vielä odotellaan?Yhteistyössä: Tekova#Tekova #rakentaminen #pörssi #kasvu #kannattavuus

Jarkko Lahti on hyväntekeväisyyskampanja Mielilavan "isä". Torstaina Lahden torilla on Mielilavan hyväntekeväisyystempaus klo 14-16 metalliromun osalta ja Mielilava ottaa romua vastaan sunnuntaihin 24.8.2025 saakka Lahden keskustassa.Vanhat paistinpannut, kaikenlaiset metalliromut ja vanhat älylaitteet kelpaavat erinomaisesti kierrätykseen.Radio Voiman Iltapäivän haastattelussa on asiaa Mielilavan toiminnasta ja historiasta.

Lahteen avautuu uusi yhteisötila Ilmarisentielle, Yks Mesta. Avajaisia vietetään lauantaina Ilmarisentie 24:ssa koko päivän, ilta huipentuu Sober Partyihin (päihteettömiin bileisiin) 18-22. Lahtelainen Petri Laaksonen näki koiralenkillä vuokrattavan liiketilan ja siitä homma lähti hanskasta niin, että nyt tiloissa tullaan järjestämään erilaisia kulttuuriin, musiikkiin ja taiteeseen liittyvää toimintaa. Yhteistyökumppanit otetaan ilolla vastaan.Petri Laaksonen vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen haastateltavana, kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Valokuvaaja ja visuaalinen artisti Markus Henttonen on alunperin lähtöisin Lahdesta. Nykyään Espanjassa asuva taiteilija on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Porschen, BMW:n ja isojen muotilehtien kanssa.Henttonen tavoittelee kuvillaan menneiden vuosikymmenten kaunista tyyliä ja haluaa välittää paljon tunnetta.- Tärkeintä kuvissani minulle on tunne. Jos saan välitettyä tunnetta, niin se on paras palaute kuviani nähneiltä ihmisiltä.Oman persoonallisen tyylin löytyminen oli Henttoselle pitkä prosessi. Oma tyyli on muodostunut vuosien varrella muun muassa taideprojektien, monipuolisen tekemisen ja eri maissa tapahtuneiden kuvauskeikkojen myötä.Jos Henttonen palaisi Espanjasta jonain päivä Suomeen, niin pääkaupungin sijaan häntä kutsuisi kotikaupunki Päijät-Hämeessä.- Helsinki ei ole tuntunut sellaiselta paikalta mikä viehättäisi. Kyllä se sitten Lahti olisi, jos  palaisimme puolisen kanssa Suomeen. Lahti tuntuu kotikaupungilta edelleen.Radio Voiman iltapäivän haastattelussa puhutaan mm. Espanjan kuvauksellisesta valosta, Haloo Helsingin Berliinin kuvausmatkasta, oluen hinnasta ja elämästä Espanjassa.

Kuinka merkityksellistä on se, että herätysliikkeet alkavat pitää yhtä kun paine kirkon suunnalta kasvaa? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Regina Leppänen ja Sari Mäkimattila.

Lahtelainen kunta- ja aluevaltuutettu sekä yrittäjä ja johtamisen ammattilainen Milla Bruneau on työskennellyt useamman vuoden Fazerin uuden investoinnin eteen. Hänellä on nyt syytä juhlaan tulevan uuden suklaatehtaan myötä. Voiman iltapäivän Jani Nivala haastatteli maanantaina 14.7.2025.

Эхо Хельсинки – 9 июля 2025 года Война – день 1232 В Куусамо зафиксировали незаконное пересечение границы: пришедший из России мужчина попросил убежища. Финская компания подозревается в обходе санкции: подшипники и двигатели шли в Россию через третьи страны. В Лиекса отклонили кандидатуру гражданки России в органы управления: омбудсмен заподозрил дискриминацию. Новые детали готовящегося экзамена на гражданство: он будет только на финском или шведском и платный. ЕСПЧ признал Россию ответственной за катастрофу MH17 и массовые нарушения прав человека на Донбассе. Европарламент призвал ввести санкции за пытки украинцев и назвал депортации детей частью стратегии геноцида. Польша уже тогда сразу после распада коммунизма определила, что ее место находится на Западе, находится в НАТО, и они это реализовали успешно. Тоже самое касается стран Балтии, тоже касается Румынии и Болгарии. Проблема с Украиной, проблема с Беларусью и Молдовой заключается в том, что они не определились тогда в начале 90-х, где они хотят находится и потеряли очень много лет, – сегодня в эфире интервью с писателем и славистом Тони Стенстремом (Toni Stenström), в котором мы поговорили о его новой книге «Польша и Финляндия: история сотрудничества» (Puola ja Suomi. Yhteistyön historia) с отсылками к современности.

Mandatum antoi osinkomyrskyvaroituksen: Yhtiö aikoo maksaa omistajilleen vuoteen 2028 ulottuvan strategiakauden aikana yli miljardin euron osingot. Se vastaa kahta euroa osaketta kohden.Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta korostaa tavoitteessa ”yli”-sanaa: Miljardi on lattia. Enemmänkin voidaan jakaa.Osinkoa pitääkin lapioida ulos ronskisti, jotta Mandatum pystyisi saavuttamaan toisen taloudellisen tavoitteensa, yli 20 prosentin tuoton omalle pääomalle. Osingonjakovaraa vapautuu, kun Mandatum määrätietoisesti purkaa perinteikästä kivijalkaansa, laskuperustekorkoista liiketoimintaa. Laskuperustekorkoisen liiketoiminnan jättämää tulosaukkoa yhtiö kuroo umpeen kasvattamalla muuta eli pääomakevyeksi kutsumaansa liiketoimintaa.Mandatumin kovia kasvualoja ovat kansainvälinen varainhoito, eli käytännössä Mandatumin sijoitustuotteiden myyminen Suomen ulkopuolella oleville instituutioasiakkaille, ja vauraiden suomalaisten yksityishenkilöiden omaisuudenhoito.Grillillä Petri Niemisvirta kertoo, kuinka Mandatum pyrkii täyttämään tavoitteensa.Yhteistyössä: Mandatum

Raisio on suomalaiseksi elintarvikeyhtiöksi poikkeuksellisen kansainvälinen: kuluttajabrändätystä myynnistä puolet tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.Raision kansainvälisyys on käytännössä Benecolia, jolla on vahva asema Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa, mutta Raisiolla on kova hinku viedä myös kauran terveellisyysviesti ja Elovena-brändi ulkomaille.Pasi Flinkman aloitti Raision toimitusjohtajana vuosi sitten ja on pannut tuulemaan. Uusi, Benecoliin ja Elovenaan keskittyvä strategia puhkuu kasvuhaluja. Kasvua haetaan myös yritysostoilla, joissa Raision historia ei tosin ole erityisen rohkaiseva.Vahva tase suo mahdollisuudet suureenkin kauppaan, ja toisaalta viime vuosina hiljaisena olleen irtautumismarkkinan vuoksi esimerkiksi pääomasijoittajilla on taskut täynnä kohteita, joita ne pyrkivät eroon. Sijoittajat ovat ottaneet Raision uuden strategian vastaan varsin positiivisesti. Mutta eivätkö kasvutavoiteluvut ole kovin vaatimattomia suhteessa puheiden määrään? Yhteistyössä: Raisio

Toimiala on murroksessa, kun kuluttaja-asiakkaiden kysyntä alkaa kasvaa kohisten. Kasvuennusteita korjataan ylöspäin. Suomalainen yhtiö on toimialan globaali markkinajohtaja ja tekee tulosta kovalla katteella.Kuvataanko siinä 1990-luvun Nokiaa vain 2020-luvun Harviaa?Yhdysvalloissa vallitsee saunabuumi. Terveyshyödyistä puhutaan podcasteissa, julkkikset esittelevät saunojaan sosiaalisessa mediassa. Ryhtyvätkö yhdysvaltalaiset varustamaan kotejaan saunoilla? Ja heidän perässään muu maailma?Harvia kasvaa Yhdysvalloissa vahvasti ja janoaa lisää kasvua. Mutta johtaako saunabuumi kilpailun kiristymiseen ja marginaalien painumiseen aivan niin kuin viime vuosituhannen lopun poreallashuumassa?Grillillä Harvian toimitusjohtaja Matias Järnefelt saa vastattavakseen kysymyksen yhtiön väitteestä, jonka mukaan saunamarkkina on defensiivinen. Entä kuinka joka maantieteelliselle alueelle ja joka saunatyyppiin harovassa yhtiössä pidetään fokus?Yhteistyössä: Harvia

Resilienssi on trendikäs sana ja se on vakiintunut kielenkäyttöömme. Käsitettä käytetään monissa yhteyksissä. Usein resilienssi yhdistetään sinnikkyyteen, mutta todellisuudessa se on paljon enemmän.Uudessa podcast-jaksossa keskustelen resilienssivalmentaja ja kirjailija Ulrika Björkstamin kanssa resilienssistä. Vuonna 2008 Meksikossa lentokone syöksyi keskelle kaupungin vilkasta liike-elämän keskusta. Ulrika loukkaantui pahasti, mutta selviytyi. Traaginen tapahtuma muutti Ulrikan elämän täysin ja herätti kiinnostuksen resilienssiin. Nyt hän hyödyntää omia kokemuksiaan muiden tukemiseksi. Häneltä on ilmestynyt kirja “Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen” (Tuuma 2025). Kirjassa Ulrika esittelee resilienssin osa-alueet (Rossow & Rossow 2016 mukaellen), jotka ovat itsemyötätunto, terveys, ajattelu, itsesäätely, visio, sinnikkyys ja yhteistyö.0:00 Intro0:49 Vieraan ja jakson aiheen esittely / Ultrika Björkstam1:49 Ulrikan uusi kirja: Kehitä resilienssiä3:01 Psykologinen pääoma ja resilienssi4:03 Resilienssi=sinnikkyys?4:08 Mikä on oikea määritelmä resilienssille8:25 Ilonan ja Ulrikan tutustuminen9:10 Lentokonetapaturma ja resilienssi11:30 Post-traumaattinen kasvu13:36 Resilienssitutkimukset15:15 Ympäristön, vuorovaikuksen ja ihmissuhteiden merkitys resilienssille17:00 Miksi Ulrika kokee olevansa “tavallinen”, vaikka selvisi uskomattomasta onnettomuudesta21:23 Resilienssin salat23:40 Resilienssi ja veden pinta26:51 Resilienssin osa-alue: fyysinen hyvinvointi29:57 Resilienssin 6 osa-aluetta30:20 Vision merkitys33:42 Vapaus: tavoite vai arvo36:49 Sairaala, kävelykyky, hoito ja ajatukset40:20 Itsesäätely45:21 Nuorten pahoinvointi47:40 Yhteistyö50:29 Sinnikkyys ja miksi turhautuminen on tärkeää57:23 Kirjan kirjoittamisen prosessi1:00:59 Itsemyötätunto

Leo Nyqvist kiinnostui väkivaltatyöstä työskennellessään aikanaan oikeuspsykiatrisessa yksikössä, jossa tehtiin mielentilatutkimuksia. Perheväkivallan ehkäisemisestä tuli Leolle tuolloin sydämenasia. Yhteistyö pohjoismaisten toimijoiden kanssa ohjasi väkivaltatyön muotoutumista Suomessa. Myös moniammatillisuuden ja monitoimijaisen työn kehittäminen on ollut Leolle erittäin tärkeää, jotta väkivaltatyö on muodostunut vaikuttavaksi toimintamalliksi.  - Monitoimijainen, traumainformoitu työote on äärettömän tärkeä osa väkivaltatyötä. Traumatietoista ajattelua tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää väkivallan ja esimerkiksi lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen periytyminen. Erittäin usein väkivallan tekijä on itse kokenut väkivaltaa ensin, jo omassa lapsuudessaan, Leo sanoo.  -Erityisesti perheväkivallan ehkäisemiseksi ja karsimiseksi tarvittaisiin varhaista, kokonaisvaltaista tukea perheille, hän jatkaa.  Leo puhuu jaksossa koskettavasti auttajan emotionaalisesta kuormittumisesta. Kun työntekijä kuulee kertomuksia väkivallasta ja väkivaltatilanteista, osa traumaattista tarinaa “tarttuu” myös työntekijään ja vaikuttaa sekundaarisen, toissijaisen traumatisoitumisen kautta työntekijän hermojärjestelmään. Siksi traumainformoitu työote ja traumatietoisuus on niin tärkeää. Jopa yksi, riittävän raskas traumaattinen asiakascase voi saada aikaan sen, että työntekijä jättää työnsä. Tärkein, yksittäinen työntekijää vahvistava työtapa työpaikoilla on se, että työorganisaation, esihenkilöiden ja työnohjauksen ovet ovat auki työntekijälle puhua ja purkaa kokemustaan. Kukaan ammattilainen ei saa ajatella, että hän olisi niin taitava, kokenut tai osaava, että häneen ei ihmisten kipeät kokemukset vaikuta.  Leon artikkeleita löytyy täältä:  https://www.utu.fi/fi/ihmiset/leo-nyqvist Leon suosittelemia materiaaleja:  GUSTAV SCHULMAN:  Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys: https://www.perhejaverkostokeskus.fi/tiedostot/20/Schulman%20-%20Vakivalta%20ja%20sietamattomien.pdf

Erikoisjoukoissa syöksytään pää edellä sementtiin. Petollisissa Erna Husko on noussut arvoon arvaamattomaan ja saattaa olla koko kauden kovin pelaaja. Mykistymme lisäksi hänen kaupallisen yhteistyönsä äärellä. Riku on yrittänyt kesyttää villioria vappuyössä englanninkielellä. Love Island Suomessa runkkaus herättää kysymyksiä. Käydään läpi myös Amazing Racen uusi casting. Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Faronilla on käynnissä historiansa tärkeimmät soidintanssit. Lääkekehitysyhtiö neuvottelee potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa bexmarilimabin seuraavista askeleista. Kyse on isoista rahoista, parhaassa tapauksessa miljardeista.Faronin lääkeaihio on käynyt läpi toisen vaiheen eli faasi II:n tutkimukset. Yhtiö on kertonut tuloksista makupaloja, mutta perinpohjaisesti ne esitellään touko-kesäkuun taitteessa Chicagossa järjestettävässä merkittävässä ASCO-toimialatapahtumassa. Päärivitulokset ovat lupaavia. Bexmarilimab edennee lääketutkimuksen kolmanteen vaiheeseen eli faasi III:een.Voiko pienellä turkulaisfirmalla olla käsissään blockbuster, yli miljardin dollarin vuosimyyntiä takova lääke?Entä miksi ihmeessä Faron keräsi rahaa juuri ennen toisen vaiheen tutkimustulosten julkistamista?Ja milloin Faron alkaa tehdä tulosta - tällä hetkellä kun tase osoittaa 200 miljoonan euron tappiokertymää?Grillattavana Faronin toimitusjohtaja Juho Jalkanen.Yhteistyössä: Faron#lääkekehitys #verisyöpä #blockbuster

Sisältää juonipaljastuksia.Tämänkertaisessa Tuomiolla-podcastissa keskustellaan muun muassa Marvel-uutuus Thunderboltsista, Sisu 2:n julkaisumeiningeistä sekä Brad Pittin ja Conclave-ohjaajan tulevasta elokuvasta.

Asuntomarkkinoilla tuntuu vallitsevan sitkas hinnoitteluvirhe: asuntojen ostajat, eivätkä ehkä myyjätkään, ota huomioon taloyhtiön omaisuutta ainakaan täydestä hinnasta.Kokenut kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto kertoo Karon Grillissä konkreettisen esimerkin kohteesta, joka on ollut hänen välitettävänään kuluneena keväänä. Helsingin ydinkeskustassa Annankadun ja Simonkadun kulmassa sijaitseva Simonlinna omistaa yhtiössä olevat liiketilat.”Jos taloyhtiö myisi kaikki liiketilansa 4 prosentin tuotolla, 165-neliöisen asunnon osuus olisi yli 300 000 euroa. Asunnon hintalappu on 1 050 000. Siihen saa tavallaan kaksion kaupan päälle, ja se takoo [asumiskuluja alentavaa] vuokratuottoa vuodesta toiseen”, Murto-Koivisto laskee.Suomen rikkaimmaksi taloyhtiöksi Erkki Murto-Koivisto ei Simonlinnaa kuitenkaan nosta. Hänen ehdokkaansa tuon tittelin saajaksi sijaitsee Helsingissä Aleksanterin teatteria vastapäätä osoitteessa Bulevardi 34.Grilillä puhutaan Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä ja taloyhtiöiden rikkauksista.Rahanarvoista varallisuutta on harvoilla taloilla, mutta korjausvelkaa on käytännössä kaikissa yhtiöissä. Eivätkä tekemistään odottavat remontit mene sen paremmin kauppahintoihin. Asuntosijoittajan tai kenen tahansa asuntoa ostavan olisi kuitenkin hyvä ottaa ne huomioon.Murto-Koivisto tuo myös terveiset asuntokaupan eturintamasta. Miltä asuntonäytöillä näyttää huhtikuun lopulla 2025?Yhteistyössä: Korjausvelkalaskuri

Vajaa vuosi sitten Grillillä vieraillessaan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen ennakoi kullan hinnalle tulista nousua. Vyhtisen uumoilema 3000 dollarin raja rikkoutui maaliskuussa, ja sittemmin rikki on mennyt jo 3500:kin taalaa. Mikä on Kari Vyhtisen ennustus kullan hinnalle seuraavan vuoden jaksolle? Entä mitkä tekijät ajavat arvometallin hintaa?Kullan hinta nostaa kullankaivajien tulosta kovalla vivulla, sillä yhtiöiden tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, vaikka lopputuotteen hinta kiitää. Samalla tuotantomäärällä ja samoilla kuluilla saadaan suurempi liikevaihto. Ei siis ihme, että kullankaivajat ovat olleet kurssiraketteja. Endominesin osakekurssi on miltei kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana.Endomines tehnee tänä vuonna erinomaisen tuloksen nykyisellä kaivoksellaan, mutta yhtiön pitkän aikavälin arvo on maan alla. Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta yli miljoona unssia kultaa. Uusien kaivosten myötä tuotantovolyymikin olisi tarkoitus nostaa 70–100 000 unssiin vuodessa, kun tämän vuoden ohjeistus on 16–22 000 unssia. Kauempana siintää vielä kovempi luku, 200–400 000 unssin vuosituotantotavoite.Millaista polkua pitkin tavoitteeseen astellaan?Yhteistyössä: Endomines

Joskus ollaan ihan stalkkereita siinä miten paljon halutaan olla ja tehdä yhdessä ja toisinaan alkaa täysi ghostaaminen ihan puskista. Kumppanuuksissa pitää tottakai olla ehdot millä pelisäännöillä yhdessä edetään. Silti tulee vastaan hyvin räikeitä tilanteita missä kohtelemisen taso ja toisen koettu ihmisarvo määräytyy sen mukaan miten toimijalla menee. (00:00) Intro (02:46) Seuraamisen vaikutus ja yhteistyö (06:04) Menestyksen seuraaminen ja sosiaalinen dynamiikka (09:00) Yhteistyön haasteet ja sosiaalinen paine (11:49) Verkostoituminen ja itsearvostus (15:09) Sosiaalinen media ja luottamus (20:22) Yhteydenpido ystävyydessä ja liiketoiminnassa (27:56) Sosiaalinen media ja stalkkaus ilmiönä (32:41) Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Bayer Nordic -alueen digitalisaatiosta ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Arto Pakkalin. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten yritykset hyödyntävät tutkittua tietoa omassa päätöksenteossaan. Lisäksi kuullaan LifeFactFuture (LFF) -hankkeesta ja siitä, millaiselta yhteistyö yliopiston kanssa näyttää yrityksen näkökulmasta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Meidän merkittävimpiä asiakkuuksia on erilaiset startupit jotka haluaa tehdä jotain ennennäkemätöntä. Usein tekijät ovat myös ensimmäistä kertaa yrittäjinä ja jotain olennaista voi jäädä huomioimatta. Keskustelussa 20 vuoden yhteisellä yrittäjäkokemuksella jaettuja kokemuksia ja eniten nähtyjä sudenkuoppia yrityksen perustamien tueksi. (00:00) Intro (02:02) Mikä erottaa startupin muista yritysmalleista? (03:44) Millainen on hyvä tiimirakenne? (07:33) Yksin toteuttaminen vs tiimi (14:29) Yksin tekemisen sokeuttava vaikutus (17:20) Jollakin on oltava lopullinen sana (20:35) Tiedosta mitä olet tekemässä (24:32) Yhteistyön ja alihankinnan ero (31:27) Loppusanat

Tässä Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan Niken ja SKIMS:n brändiyhteistyöstä (ajasta 1:23 alkaen), tabujen hyödyntämisestä markkinoinnista Vuokkosten casen kautta (12:37) sekä LinkedInistä somekanavana ja siihen liittyvistä ennakkoluuloista (24:20). Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina markkinointistrategi Reetta Thurman Sanomalta ja Tricklen maajohtaja Laura Myllykoski. Linkit podcastissa nostettuihin artikkeleihin: 1)https://www.warc.com/content/feed/what-question-does-nikeskims-aim-to-answer/10322 2)https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011048576.html 3)https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/linkedin-ahdistaa-nuoria---eika-syy-ole-heissa-sanna-erkkila-mu-kolumni ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on vakiopanelistien joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä: www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan yhteistyössä strategisen bränditoimisto Wörksin, digimarkkinointitoimisto Tricklen sekä mediatalo Sanoma Media Finlandin kanssa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen arvioi, että monissa kiinteistötyypeissä on nyt ostajan markkinat. Mutta eivät liikkeellä ole pelkästään myyjät. ”Korkotason laskun myötä niihin kohteisiin, joissa on hyvä, pitkä, ennustettava kassavirta kohdistuu kotimaista ja ulkomaista kysyntää tosi vahvasti. Maailma on täynnä rahaa, joka etsii sijoitustuotteita”, Roininen sanoo.”Joka kiinteistösektorilla toimii, nyt on oikea hetki toimia.”Viime vuonna Roinisen johtama Investors House toimi etenkin kahdessa isossa kaupassa. Se myi omistamansa kolmanneksen Jyväskylän Kukkulan Kehitys -yhtiöstä Ovarolle ja osti kolmanneksen samalla alueella toimivasta Apitare-yhtiöstä. Kaupat muokkasivat Investors Housea melkoisesti. Riskikkäämmästä hankekehityksestä se siirtyi melkein joukkolainan tylsyyteen.Apitare omistaa vajaat 18 000 neliömetriä entisiä sairaalakiinteistöjä, jotka se on vuokrannut vuoteen 2041 ulottuvalla vuokrasopimuksella Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Vuokralainen vastaa kiinteistöjen ylläpidosta ja korjauksista, ja vuokra on sidottu indeksiin. Kaksi kolmasosaa Apitaresta tuo Investors Housen tulokselle ja kassavirralle vakaan perustan.Apitaren lisäksi Investors Housella on yksittäisiä kiinteistösijoituskohteita ja viime aikoina kehnonlaisesti pärjännyttä palveluliiketoimintaa. Viime vuoden tulokseen palveluliiketoiminnasta tehtiin isot alaskirjaukset, ja sitä pannaan kuntoon uuden segmenttijohtajan johdolla.Yhteistyössä: Investors House

Pihlajalinna on tehnyt tuloskäänteen. Samalla liikevaihdon rakenne on muuttunut radikaalisti.Siinä missä vuonna 2021 julkinen sektori toi 430 miljoonan ja yksityinen puoli 220 miljoonan liikevaihdon, viime vuonna voimasuhteet olivat jo lähes toisinpäin: julkisista palveluista tuli enää 270 miljoonaa, yksityiseltä puolelta jo 450 miljoonaa euroa.Isoja ulkoistussopimuksia on päättynyt ja päättymässä, mutta samaan aikaan Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla erityisesti vakuutusasiakkaissa. Vakuutusyhtiöiltä kertyi viime vuonna 150 miljoonan liikevaihto, eli kolmannes yksityisen puolen liikevaihtoeuroista.Vakuutuspuolen kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2022, jolloin Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan ja solmi samalla yhteistyösopimuksn Pohjolan kanssa. Kun Pohjolan vakuutusasiakas soittaa Pohjola Terveysmestari -palveluun, puhelimeen vastaa Pihlajalinnan työntekijä. Samanlaisen ohjauspalvelun Pihlajalinna tuottaa myös Fennialle.Eikö vaarana ole, että suuremmat kilpailijat kopioivat toimintatavan?"Jostain syystä tätä mallia ei ihan sellaisenaan ole näkynyt markkinalla aikaisemmin", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen sanoo. "Joskus esimerkiksi markkinakolmosena on kiva olla, koska voi tehdä sellaisia asioita, jotka joillekin toisille toimijoille eivät ole yhtä luontevia."Liikevaihdon rakenteen muuttumisen lisäksi Pihlajalinna on saanut kannattavuutensa kuntoon. Yleensä matalakatteiseksi mielletty julkisten palvelujen puoli teki viime vuonna peräti 8 prosentin oikaistun EBITA-kannattavuuden. Tälle vuodelle Pihlajalinna ohjeistaa koko konsernin osalta vähintään 9 prosentin oikaistua EBITAa. Yhteistyössä: Pihlajalinna

Niin luonto kuin ihminenkin ovat jättäneet jälkensä Saaristomerellä sijaitsevaan Seilin saareen. Nykyään saarella voi kohdata jääkauden uurteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja lepra- sekä mielenterveyspotilaiden historiaa. Kiehtova saari on innostanut taiteilijoita ja eri alojen tutkijoita. Jaksossa tutkija ja taiteen kuraattori Taru Elfving (CAA Contemporary Art Archipelago) kertoo, kuinka tieteilijät ja taiteilijat ovat löytäneet toinen toisensa Seilin saarella toimivalla Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella ja mitä siitä on seurannut. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Lisäksi kuulemme, mitä taiteen kuratointi oikeastaan pitää sisällään ja mitä on taiteellinen tutkimus. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Betolar pyrkii 50–100 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2026 aikana yhtiö tavoittelee myös liiketoiminnan rahavirran kääntymistä positiiviseksi. Jos vuoden 2024 viimeinen neljännes sujuu alkuvuotta vastaavassa kasvussa, tämän vuoden liikevaihto nousee miljoonan euron tietämille. Parissa vuodessa liikevaihto pitäisi 50–100-kertaistaa. Uskotko siihen, Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala? ”Kyllä uskon. Tässä tehdään kovasti töitä koko Betolarin voimin sen eteen, että pääsemme näihin tavoitteisiin." Betolar on kohdistanut strategiaansa uuteen suuntaan. Betonivalmistajille sementinkorviketta myyneenä yhtiönä listautunut Betolar on kääntänyt katsettaan erityisesti kaivosteollisuuteen. Samalta asiakkaalta voi löytyä sellaista sivuvirtaa, jota voi käyttää betonin valmistuksen osana. Jos Betolar kääntää lähes arvottoman tai jopa arvoltaan negatiivisen sivuvirran rahanarvoiseksi raaka-aineeksi, säästyy sekä hiilidioksidipäästöjä että rahaa. Yhteistyössä: Betolar

Tällä erikoisjaksolla käsittelemme fitnessurheilun mahdollisesti haastavinta asiaa - eli kehonkuvaa ja sen muutosta kisadieetin jälkeen! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto

Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä. ”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä. Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle. Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena. ”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.” Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella. ”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.” Yhteistyössä: YIT

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa studiossa Pasin kanssa ovat Hannaleena Koskinen Allerilta ja Teemu Kurri Craneworks / Doohlabsilta. Tällä kertaa studiossa otettiin kantaa kuumimpaan mediatrendiin, eli puhutaan retail mediasta.Ihan ensin mitä retail media oikein on?Retail media tarkoittaa kauppiaiden ja vähittäismyyjien tarjoamia mainosalustoja, joissa brändit voivat mainostaa tuotteitaan suoraan ostoympäristössä, kuten verkkokaupoissa, mobiilisovelluksissa tai fyysisissä myymälöissä. Tämä sisältää esimerkiksi tuotesijoittelut hakutuloksissa, bannerimainokset ja personoidut tarjoukset, jotka tavoittavat kuluttajat ostohetkellä, kun ostoaikomus on korkeimmillaan. Se yhdistää mainonnan ja myynnin saumattomasti, hyödyntäen kauppiaan asiakasdataa kohdennetun ja tehokkaan markkinoinnin mahdollistamiseksi.Retail media for all - uusi ja avoin ekosysteemiJaksossa Hannaleena ja Teemu kertovat uudesta yhteistyöstään retail median kentällä. Rakenteilla on eräänlainen Retail Media for All -ratkaisu: avoin ja monipuolinen ekosysteemi, jossa useat eri kuluttajaliiketoiminnan toimijat voivat tarjota mainostajille tehokkaita mediapaikkoja ja tavoittaa ostajat entistä kohdennetummin. Tämä ratkaisu yhdistää eri yritykset – perinteiset vähittäismyyjät, verkkokaupat, palveluntarjoajat ja muut kuluttajakeskeiset liiketoiminnat – tarjoten innovatiivista mediaa, joka on helposti saavutettavissa kaikille mainostajille. Kuuntele ja/tai katso jakso niin pysyt retail median pyörteissä mukana!

Kun Relais listautui Helsingin pörssin First Northiin viisi vuotta sitten, se näyttäytyi autojen varaosien tukkukauppana, jolla oli omia valaistustuotteita. Yrityskaupat ovat muuttaneet Relaisin muotoa melkoisesti. Vuonna 2021 Relais osti Suomesta Raskonen ja Ruotsista STS:n eli Sydhamnens Trailer Service AB:n, jotka kumpikin ovat raskaan kaluston huoltoyhtiöitä. Tällä hetkellä korjaamotoiminta tuo suunnilleen kolmanneksen Relaisin liikevaihdosta. Yrityskaupat ovat olennainen osa Relaisin strategiaa. Yhtiö esittäytyykin olevansa "johtava konsolidoija ja yritysostoalusta ajoneuvojen jälkimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa". Relaisin voi mieltää toimialaerikoistuneeksi sarjayhdistelijäksi. Omistaja-arvoa pyritään kasvattamaan sillä, että yritysostokohteet ostetaan edullisilla kertoimilla, minkä jälkeen ostokohteita pyritään panemaan tehokkaampaan kuntoon toimialaosaamisen avulla. Lisäksi saattaa tulla synergiahyötyjä muiden Relaisiin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Toimitusjohtaja Arni Ekholm korostaa yrityskaupoista kertyvää osaamista. "Kompetenssin kumulointi on ihan yhtä tärkeää kuin pääoman kumulointi." Relais tavoittelee 50 miljoonan euron EBITAa eli tulosta ennen poistoja ensi vuoden loppuun mennessä. Kyse on pro forma -luvusta: tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa kasassa on sellainen kokonaisuus, joka vuositasolla tekee 50 miljoonan EBITAn. Omavaraisuusaste ei enää kovin paljon jousta, joten omaa pääomaa on luultavasti vahvistettava joko laskemalla liikkeelle uusia osakkeita tai hybridilaina. Piensijoittaja voi pelätä valikoiduille sijoittajille alihintaan suunnattua osakeantia. ”En näkisi sellaista kauhean järkevänä oikeastaan kenenkään kannalta. Uskon, että jos tällainen uuden osakepääoman kerääminen tulisi ajankohtaiseksi, ainoa oikeastaan järkevä motivaatio meille olisi joku partneri, joka toisi jotain siihen kuvioon”, Arni Ekholm sanoo. Yhteistyössä: Relais Relaisin sijoittajasivut: https://relais.fi/sijoittajat/

Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Vaikka Elisa jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 80–100 prosenttia nettotuloksestaan, osinkotuotolla se ei yllä operaattorimaailman kärkipaikoille. Elisan osinkotarinan juju on osingon kasvussa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin. ”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. Hän myöntää, että omien osakkeiden osto on osalle omistajista verotehokkaampi kuin osingonmaksu, mutta vakuuttaa, että Elisa pitää kiinni osinkopolitiikastaan. ”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu”, Manner lisää. Toisin kuin monet muut yhtiöt, Elisa ei ole mitätöinyt omistamiaan omia osakkeitaan. Niitä on nirhitty siivuja osakepalkkiotarpeisiin, mutta niitä voisi käyttää myös maksuvälineenä yritysostoissa. ”Meillä on taseessa aika paljon tulivoimaa mahdollisia yritysostoja varten”, Manner muistuttaa. ”Tulemme käyttämään sitä kohdennetusti, tarkkaan harkiten täydentäviin yritysostoihin. Ei isoihin yritysostoihin, vaan täydentäviin, arvoa luoviin yritysostoihin silloin, kun näemme, että kohde täyttää meidän tiukat kriteerimme.” Yhteistyössä: Elisa

Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä. ”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä. Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset. Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii. Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta? Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä. Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista. Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa. Yhteistyössä: Kalmar

Miestenpäivän kunniaksi vastaanotolla käsitellään tuoretta tutkimusta miesten asenteista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto

Tällä viikolla vastaanotolla keskustellaan tulevista uudistetuista ravitsemussuosituksista, joissa suositus kaikkien leikkeleiden poisjättämisestä on herättänyt paljon keskustelua! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto

Tällä viikolla vastaanotolla keskustellaan unen roolista painonhallinassa! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto

Tällä viikolla vastaanotolla keskustellaan.. no, erinäisistä asioista.

Kaksi nuoruuden koulutoveria Lahden Lyseosta, professori, metsä- ja ympäristötieteen tutkija Pekka Kauppi ja rakennusarkkitehti, luonnon ja valokuvauksen harrastaja Seppo Peltomaa ovat julkaisseet keväällä yhdessä kirjan Luonnon muuttuva monimuotoisuus. Kaupin ja Peltomaan Luonnon muuttuva monimuotoisuus kertoo luonnon muuttumisesta ja muistuttaa, ettei kaikkea ole menetetty.   Radio Voiman haastattelussa Peltomaa kertoo luontokuvauksesta ja kirjantekoprosessista. Kirjan tekijät ovat huomenna sunnuntaina haastattelussa Helsingin kirjamessuilla. 

Tällä viikolla vastaanotolla käsitellään hiljattain tapahtunutta kirjaimellista hyökkäystä ”evidence-based” -treenaamista vastaan! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto

Tällä viikolla vastaanotolla keskustellaan ikuisuusaiheesta; eli salietiketistä! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto

Millaisen puheenjohtajan vasemmistoliitto tarvitsee juuri nyt? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Minja Koskela, Laura Meriluoto ja Gashaw Bibani. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tuleeko europarlamenttiin superlaitaoikeisto? (0:58) Helsinki ja miten tässä (taas) kävi näin (12:42) Hallitus työttömien asialla (28:41)

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?Lisätietoja:Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tässä jaksossa poistumme kartanolta Kyberrosvojen studiolle, ja keskustelemme juontaja Peter Nymanin ja DNA:n tietoturvaliiketoiminnan asiantuntija Juho Saarisen kanssa kyberrikollisuuden palveluteollisuudesta. Tutuksi tulevat mm. sellaiset termit kuin CaaS ja RaaS. Mitä se tarkoittaa, kun kuka tahansa voi tilata kyberrikoksen netistä? Ja ennen kaikkea – miten siihen voidaan yrityksissä varautua? Kuuntele Kyberrosvojen muut jaksot! Kyberrosvot | Podcast on Spotify Kyberrosvot-podcast | DNA Yrityksille  

Sota Ukrainassa on hyydyttänyt yhteistyön myös arktisilla alueilla. Samaan aikaan alueen turvallisuuspoliittinen jännite on kasvanut. Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan pohjoisessa ja hakee itselleen uusia yhteistyökumppaneita Aasiasta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvioita siitä, millaisia yhteistyön edellytyksiä arktisella Venäjän ja lännen kesken enää on, kun koko maailmanjärjestys on muutoksessa. Lisäksi käydään selvittämässä, miten kiristynyt geopoliittinen tilanne näkyy Pohjois-Norjassa, Kirkkoniemessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

The Ulkopolitistin, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja ER Bank of Ideas -ajatushautomon järjestämä presidentinvaalipaneeli 18. joulukuuta 2023 nosti Pohjoismaat turvallisuuskeskustelun ytimeen ja selvitti, miten ehdokkaat näkevät pohjoismaisen yhteistyön roolin osana laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua. Ehdokkaista paneeliin osallistuivat Mika Aaltola, Li Andersson, Pekka Haavisto, Jussi Halla-Aho,  Olli Rehn ja Alexander Stubb. Keskustelua moderoivat The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaari ja podcast-juontaja Tuomas Lähteenmäki.

Perheyritys Hakolan luova johtaja Annaleena Hakola on kasvattanut Hakolasta sisustusalan ilmiön, jonka taustalla on pyrkimystä säilyttää huonekalutuotantoa ja puuseppäosaamista Suomessa. Värikkäistä sohvistaan tunnetun Hakolan tarina alkoi Jurvasta, etelä-pohjalaisesta pitäjästä vuonna 1963. Mistä alkoi Annaleenan tarina? Miten me kaikki voisimme elää arvojemme mukaista elämää? Miten Annaleena onnistuu pysymään luovana ja optimistisena arjen pyörityksessä? Yhteistyössä: Hakola.