Podcasts about yhteisty

Onko kansainvälisen osaajan rekrytointi pk-yritykselle liian monimutkaista – vai yllättävänkin helppoa? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin neljännessä jaksossa pureudutaan ensiaskeleisiin: miten kansainvälisessä rekrytoinnissa pääsee alkuun ilman turhaa epävarmuutta ja raskaita prosesseja. Keskustelemassa ovat Ravintolamestareiden toimitusjohtaja Eeva Mertanen sekä hankepäällikkö Päivi Vestala Itä-Suomen yliopistosta. Jaksossa kuulet: • mitkä pelot ja oletukset jarruttavat pk-yrityksiä • mistä kansainvälisiä osaajia löytyy – myös Suomesta • miten rekrytoinnin voi aloittaa hallitusti ja käytännönläheisesti Konkreettisia kokemuksia ja vinkkejä yrityksille, jotka haluavat ottaa ensimmäisen askeleen kansainvälisessä rekrytoinnissa. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Jakson tekstivastine: https://www.talenthubeasternfinland.fi/2026/06/17/yksi-poyta-monta-tarinaa-podcast-kansainvalisen-osaajan-rekrytointi-pk-yrityksen-ensiaskeleet/

Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla.Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta.Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta.”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti.Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi.Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi.”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo.Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti.Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita.Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä.Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella.Yhteistyössä: Nokian Panimo

Mitä työyhteisössä oikeasti tapahtuu, kun mukaan tulee kansainvälinen työntekijä? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin kolmannessa jaksossa siirrytään rekrytoinnista arkeen. Miten muutos näkyy työyhteisössä, mitä se vaatii esihenkilöltä – ja mitä koko tiimi oppii matkan varrella? Keskustelemassa ovat Siun soten osaamisen kehittämisen asiantuntija Tarja Munne sekä jatkuvan oppimisen asiantuntija Virpi Moilanen Itä-Suomen yliopistosta. Jaksossa kuulet: • millaisia odotuksia ja epävarmuuksia muutos herättää • miten monikulttuurisuus näkyy arjen tilanteissa • miten työyhteisöä ja oppimista johdetaan onnistuneesti Rehellistä puhetta arjen tilanteista, oivalluksista ja käytännön keinoista työyhteisön kehittämiseen. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Podcastin tekstivastine: https://www.talenthubeasternfinland.fi/2026/06/09/yksi-poyta-monta-tarinaa-podcast-tyoyhteison-muutos-kuinka-monikulttuurisuus-nakyy-arjessa/

Valuvatko kansainväliset osaajat aina suuriin kaupunkeihin – vai voiko tie johtaa myös Itä-Suomen pienemmille paikkakunnille? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin toisessa jaksossa tarkastellaan alueellista vetovoimaa ja arjen sopeutumista työnantajan näkökulmasta. Mikä saa osaajan sanomaan “kyllä” pienelle paikkakunnalle – ja mitä tapahtuu muuton jälkeen? Keskustelemassa ovat Antti Siponen People & Safety -tiimistä Ponsselta sekä Talent Hub Eastern Finland -hankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius YSAOlta. Jaksossa kuulet: • mitkä oletukset pienistä paikkakunnista pitävät – ja mitkä eivät • mikä oikeasti houkuttelee kansainvälisiä osaajia Itä-Suomeen • miten työnantaja voi tukea sopeutumista arjessa Rehellisiä kokemuksia ja käytännön oivalluksia työnantajille, jotka pohtivat kansainvälisen osaamisen mahdollisuuksia myös kasvukeskusten ulkopuolella. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla kuusi miljoonaa euroa parempi.Arvio on teoreettinen ja kuvaa sitä, millaista potentiaalia Pekkarinen uskoo LapWallin uudessa tehtaassa piilevän. Pekkarinen nostaa esiin tehostuskohteita, joista säästöjä aiotaan ottaa: tuotteen läpimenoaika, tehokkaampi materiaalien käyttö… Uudella osavalmistuslinjalla yksi ihminen tekee Pekkarisen mukaan samat työt, joihin nykyisin tarvitaan kahdeksan ihmistä.Asuntorakentamisen syväjää on iskenut LapWalliin viime vuosina. Yhtiö on paikannut asuinrakennusten seinäelementtimarkkinan romahtamista muilla tuotteilla, ja asuntorakentamisen osuus liikevaihdosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin.LapWallin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tuotantokapasiteetin puolesta siihen on edellytykset. Samalla LapWall aikoo muuttua tuoteyhtiöksi. ”Asiakas saa paremman tuotteen halvemmalla. Jos asiakas haluaa laittaa oman sormenjälkensä tuotteeseen ja määritellä, että siinä pitää käyttää tällaisia ja tällaisia raaka-aineita ja tehdä tällä tavalla, hän saa huonomman tuotteen kalliimmalla.”Datakeskukset ovat olleet Suomen rakentamisen valopilkku. Datakeskusten katot kuulostavat täysin LapWallin heiniltä: isoja tasakattoisia halleja, jotka pitää panna pystyyn nopeassa aikataulussa ja aikataulussa on pysyttävä. LapWall on jopa kehittänyt oman kattoratkaisun datakeskuksia silmällä pitäen.LapWall toimitti kattoelementit YIT:n XTX:lle Kajaaniin rakentamaan datakeskukseen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. ”Olemme mukana markkinassa, ja näkymä on se, että tulemme tekemään näitä hankkeita, mutta emme voi kertoa niistä ennen kuin loppuasiakas antaa luvan”, Jarmo Pekkarinen sanoo.Datakeskushankkeet ovat sen verran isoja ja vaativat niin paljon huomiota, että LapWall pystyy ottamaan niitä enintään muutaman vuodessa.Yhteistyössä: LapWallJarmo Pekkarinen vieraili Grillillä 14.2.2024:https://open.spotify.com/episode/4EuRQ5oVu5cScIibOkeN8G

Tarvitaanko täydellistä suomen kielen taitoa jo työuran alussa vai riittääkö muu osaaminen? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin avausjaksossa pureudutaan kielitaitoon työnantajan näkökulmasta. Missä tilanteissa suomi on välttämätöntä ja milloin siitä voi joustaa? Keskustelemassa ovat henkilöstöjohtaja Riitta-Elina Räty ja henkilöstöasiantuntija Mari Räty Ouneva Groupilta sekä jatkuvan oppimisen asiantuntija Virpi Moilanen Itä-Suomen yliopistosta. Jaksossa kuulet: • mitä kielitaitovaatimuksissa usein yliarvioidaan • miten arki toimii ilman täydellistä suomea • miten kielitaitoa kehitetään työn ohessa Tämä jakso tarjoaa rehellisiä kokemuksia, oivalluksia ja konkreettisia vinkkejä erityisesti Itä-Suomen työnantajille, jotka pohtivat kansainvälistä rekrytointia. Kuuntele ja saatat huomata, että täydellisen kielitaidon odottaminen ei olekaan ainoa – eikä aina paras – vaihtoehto. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Jakson tekstivastine: https://www.talenthubeasternfinland.fi/2026/05/29/yksi-poyta-monta-tarinaa-podcast-kielitaito-tyouran-alussa-tarvitaanko-taydellista-suomea/

Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua.Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoikin peräti 77 prosenttia. Alimmalle riville asti valui 7 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta.”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo.Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa Endominesin pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut.Kullan hinnan osalta Endomines voi vain nauttia maailman markkinahinnan myötuulesta tai kärsiä vastaisesta, mutta tuotantomäärät ovat sen omissa käsissä. Viime vuonna Pampalon kaivoksella tuotantomäärät laskivat neljännes neljännekseltä, mutta tämän vuoden alussa kaivos takoi tuotantoennätyksen, 5000 unssia kultaa.Selitys sekä viimevuotiseen laskuun että alkuvuoden ennätykseen on sama: Endomines osti viime vuonna maanalaisen kaivoksen kaivostoiminnan aiemmin sitä harjoittaneelta alihankkijalta. ”Suurin osa henkilöstöstä siirtyi meille, mutta kaikki eivät siirtyneet. Rekrytoimme uusia ihmisiä, ja se oli yllättävän vaikeaa. Huomasimme myös, että osa laitteista ei ollut ihan priimakunnossa”, Vyhtinen kertoo. ”Ostimme kolme uutta laitetta saman tien ja vaihdoimme kaivoksen johdon. Joulukuussa se kääntyi.”Grillillä Kari Vyhtinen kertoo muun muassa Endominesin historian suurimmasta kairaushankkeesta, jolla kultavarantojen määrä on tarkoitus nostaa miljoonan unssin paremmalle puolelle, ja suunnitelmista laajentaa kaivostuotantoa merkittävästi. Kuinka hanke rahoitetaan? Entä mikä on kultaoraakkelin arvio kullan hintakehityksestä seuraavan vuoden aikana?Yhteistyössä: EndominesKari Vyhtinen Grillillä 5.6.2024:https://open.spotify.com/episode/7p1o3IXj2x5tfvYd0q16IT?si=72rPEspuTcSdiOUrZnWpqwKari Vyhtinen Grillillä 23.4.2025: https://open.spotify.com/episode/0sDEwbVw1gVAkVQFQ9Wj5w?si=Zu7Tnh4RQC-n7bx4QJVGjQ

Nostalgiapalojen jaksossa 51 tehdään erittäin mielenkiintoisen aikamatka 1970-uvulle. ”Kaikki alkoi vuoden 1974 syksyllä kun opiskeluporukan kanssa pelasimme ensimmäisen kerran sählyä. Pelin esitteli meille jumppamaikka Timo Laitinen. Peli oli meistä aivan valtavan hauskaa ja kuntoa vaativaa. Haistoin bisneksen heti ensi silmäyksellä. Liiketoiminta alkoi opiskelun ohella. Ensimmäinen tehtävä oli teettää työkalu mailan lapojen valmistamiseksi, etsiä sopiva yritys muoviputkien alihankkijaksi sekä löytää pelipallo. Perustettiin yhtiö nimeltä Oy Insport Ab. Ensimmäinen valmis peli myytiin Porolahden kansakoululle 27.11.1974. Sählypelin markkinointi aloitettiin postimyynnillä. Suoramyyntikirjeet lähetettiin kaikille Suomen kouluille. Yhteistyökumppaniksi saimme Suomen Jääpalloliiton. Jukka Suomisen johtama liitto lupautui auttamaan markkinoinnissa korvausta vastaan. Markkinoinnissa saimme käyttää mainintaa ”SJPL:n suosittelema kuntopeli SÄHLY”. Myyntituotot vuonna 1974 olivat 2.108,- mk. Vuonna 1975 konttori, varasto ja valmistus siirtyivät Jarmo Monténin kotiin. Vuosi -75 oli kovan toiminnan aikaa. Kävimme kouluissa pitämässä esittelyjä. Kehitimme postimyyntiä. Rekisteröimme SÄHLYPELI tavaramerkin. Aloimme järjestää otteluita yrityksien liikuntakerhoille. Vuonna 1976 Oy Insport Ab myi toimintansa SALESPORT OY:lle. Markkinoinnissa panostettiin aktiiviseen myyntityöhön. Suora puhelinmyynti urheilukauppiaille tuotti hyvää tulosta. Porkkanana oli keväällä julkaistu TV mainos. Jälleenmyyjiksi saimme SOK Koulupalvelun ja Poikien Keskuksen. Firmaliiga eli siis Sählyliiga yrityksille toimi täydellä teholla. Aloitimme vientiponnistelut, teimme ulkomaankieliset SÄHLYesitteet. Loppuvuodesta konttorimme siirtyi Pihlajamäkeen, jossa avasimme 29.10.1976 urheilukaupan vähittäisliikkeen. Vuonna 1977 myyntiin ja markkinointiin panostettiin entistäkin enemmän. Tammikuussa osallistuimme kansainvälisille urheilumessuille omalla osastolla Munchenissä. Saimme hankittua maahantuojia pohjoismaihin. Sählypelin vienti alkoi. Kotimaassa toteutimme hyvällä menestyksellä Sählypelin kevätmyynnin urheiluliikkeisiin. Porkkanana oli taas TV mainos. Lyhyt mainosfilmi, jossa esiintyi ”sählymummu”.” Tämä oli lyhyt yhteenveto Insportin ja Salesportin perustajan Jarmo Montenin muistelmista sählyn alkuajoilta. Museoukko vieraili Montenin luona ja taltioimme sählypelin rekisteröinnin ja suomalaisen sählymailatuotannon pioneerin muistelot sählyn Suomeen rantautumisesta talteen nostalgiapaloihin. Jaksossa äänessä Jarmo Monten ja museoukko Jari Kinnunen.

Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”.Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista.”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä.”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.”Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote.Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta.”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.”Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja, jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family officeista.”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan", Huhta kertoo.Yhteistyössä: Aktia0:00 Alku2:02 "Johtava" varainhoitaja?5:01 Kansainvälinen kasvu14:22 Kilpailu Suomen henkilöasiakkaista22:15 Salkunhoito- ja kohdemarkkinariski30:20 Korkokate40:00 Sinappi41:00 Tuomio

Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa.Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma?Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja.Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua.”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla 'first follower'”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.”Metso pyrkii uudessa strategiassaan kasvattamaan jälkimarkkinaliiketoiminnan osuutta. Samalla yhtiö nosti kannattavuustavoitettaan: Metso tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua EBITA-kannattavuutta vuoden 2028 loppuun mennessä. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite.Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes.Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu EBITA laski vajaaseen 16 prosenttiin. Grillillä Sami Takaluoma kertoo, kuinka kannattavuutta kohotetaan.Yhteistyössä: MetsoMetson edellinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Grillillä elokuussa 2024:https://open.spotify.com/embed-podcast/episode/3vPY7l4NqpX21TKjtNQehV0:00 Alku04:17 Tuloutuskäytännöt ja riskienhallinta09:30 Jälkimarkkinat15:20 Mineraalit-liiketoiminta18:26 Kupari32:20 Kriittiset mineraalit47:37 Kivenmurskaus-liiketoiminta1:01:07 Sinappi1:03:31 Tuomio

"Kun piensijoittajia kutsutaan jonnekin, se taitaa aika lailla johtua siitä, että ollaan pulassa. Yleensä ei lähdetä ensimmäisenä heille tarjoamaan hyviä sijoitustuottoja ja kohteita", pääomasijoitusyhtiö Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen sanoo.Sairanen puhuu private equity -rahastoista, joille nollakorkoajan päättyminen aiheutti shokin. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada salkuistaan irtautumisia järkevään hintaan. Rahastot eivät ole pystyneet palauttamaan varoja sijoittajille, eivätkä rahastoyhtiöt osin sen seurauksena keräämään pääomia uusiin rahastoihin.Private equity -yhtiöt ovat kehittäneet tuotteita, joita ne ovat antaneet myös suomalaisten pankkien jaeltavaksi ja markkinoitavaksi omille asiakkailleen.”Ketju on pitkä, mikä tekee sen, että kustannukset kasvavat, koska kukaan ei tee taksvärkkinä. Läpinäkyvyys tietysti heikkenee mitä enemmän on väliportaita. Tuntuu vähän, että osa tuotteiden jakelijoista ei itsekään tiedä, mitä he myyvät", Sairanen sanoo.Sairanen kritisoi pääomasijoitusyhtiöitä muun muassa siitä, että yliajalle menneiden rahastojen omistuksia siirretään eteenpäin jatkorahastoihin, joita sitten myydään ketjutettuna pienempien rahojen sijoittajille. Näin hankitaan likviditeettiä eli rahaa vanhoille suursijoittajille, joilta voidaan kerätä pääomia uusia rahastoja varten.Pääomarahastoja pyörittäville yhtiöille voi tulla kiusaus arvostaa vanhan rahaston jatkorahastolle myymät omistukset korkealle – ja myymällä jatkorahastoja eteenpäin ”alennuksella”.”Private equity -toimijat ovat aika kekseliäitä ja opportunistisia. Löydetään keinoja ratkaista ongelmia. Tai ainakin siirtää ongelmia.”Jaksossa puhutaan myös kasvuyhtiöiden rahoituksesta. Sairasen mukaan rahoituksen puute tappaa Suomessa hyviä kasvuyhtiöitä. Fundcon lanseeraama rahasto pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä ongelmaa.Sairanen arvioi, että Suomessa vallitseva kasvuyhtiörahoituksen niukkuus synnyttää sijoitusmahdollisuuden.”Kun suomalainen yritys päätyy tiettyyn pisteeseen, se on aika paljon parempi ja varmempi kuin jenkkiläinen vastaava”, Sairanen sanoo. ”Laittamalla sinne pääomaa pystyy tekemään riskikorjatusti tosi hyviä sijoituksia.”Yhteistyössä: FundcoJaksossa mainittu Saku Sairasen haastattelu Kauppalehdessä:https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d70e20db-4550-4767-a077-34f650dd5972Jaksossa mainittu Saku Sairasen ja Sauli Vilénin keskustelu IndersPodissa:https://open.spotify.com/episode/69hJvOyNHn6LmljaKWpBCM?si=LiFBdLWWSa-SmzfMJzizogVesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan Grillin kanta-asiakkaille Otavan verkkokaupasta 25 eurolla + postikulut. Grilli-hinnan saa koodilla Grilli25. Linkki: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/?id=54868560:00 Alku1:02 Jääkö hyviä kasvuyrityksiä vaille rahoitusta?9:55 "Suomalainen kasvuyhtiö on laadukkaampi kuin vastaava jenkkiläinen"10:40 Fundcon kasvuyhtiörahasto38:31 Private equity -markkinan tila ja ongelmat50:24 Arvostukset ja jatkorahastot57:33 Private credit1:11:45 Sinappi1:17:10 Tuomio

Suomen uudisasuntomarkkinoilla paitsi tämä myös ensi vuosi alkaa näyttää menetetyltä. Se tuntuu YIT:n perinteisessä syömähampaassa. Asuminen Suomi -segmentti teki viime vuonna tappiota.YIT on sulattanut myymättömien asuntojen varastoaan Suomessa vuodenvaihteen reiluun viiteensataan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä YIT:lle ei valmistunut Suomessa yhtään uutta asuntoa."Pääkaupunkiseudulla meillä on vielä hieman liian suuri [myymättömien asuntojen] asuntokanta, joskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella se on jo normalisoitunut", YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo.Syynä kaupankäynnin nihkeyteen ei ole pelkästään kuluttajien varovaisuus. ”Asuntorakentamisen kokonaisvolyymissa on erilaisia tuotteita. Erityisryhmille – esimerkiksi opiskelijoille – rakennettavasta tuetusta asumisesta on päätetty leikata rahoitusta vuoden 2026 ja 2027 aikana. Se tulee toden totta vaikuttamaan kappalemääräisiin aloituksiin”, Vuorenmaa muistuttaa.Tilannetta ei myöskään helpota se, että sijoittajat ostavat mieluummin vähän käytettyjä kerrostaloja toisilta, rahaa tarvitsevilta sijoittajilta kuin uusia kerrostaloja rakennusliikkeiltä. Halukkaita myyjiä piisaa likviditeettiongelmaisista rahastoista eläkeuudistukseen mukautuviin eläkeyhtiöihin.Asuntorakentamisesta Baltiassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa tulee tänä vuonna YIT:lle Asuminen Suomea suurempi segmentti liikevaihdolla mitattuna. Tuloksella se oli jo viime vuonna YIT:n suurin ja selvästi kannattavin segmentti.Baltia ja itäisen Keski-Euroopan maat ovat YIT:lle selvä kasvusuunta. Strategian kannalta tarpeettomiin kohteisiin sitoutunutta pääomaa vapautetaan, ja panoksia asetetaan CEE-alueen kasvuun, kuten tonttihankintoihin.Alkuvuonna YIT tuplasi Rakennus- ja Infra-segmenttiensä kasvuvauhtiennusteet. Datakeskukset ovat yksi olennainen selitys tavoitenostoille. Datakeskusprojektit tuovat tyypillisesti työtä molemmille segmenteille.Yhteistyössä: YIT0:00 Alku3:15 Asuntojen sijoittajakysyntä7:47 Asiakassegmentointi17:31 Maantieteelllisestä organisaatiosta valtakunnalliseen22:30 Asuminen CEE35:49 Panokset Itä-Eurooppaan38:47 Datakeskuksilla tavoitteet uusiksi1:06:49 Sinappi1:12:17 TuomioHeikki Vuorenmaan vierailu Grillillä joulukuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/4nAVzHiqESGKHSGjW18QN5?si=l32WB18bQT-_8akFDPgd_A

”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa.Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa.”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo.Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni?Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana.”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää.”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.”Yhteistyössä: Elisa0:00 Alku2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne13:54 Elisa Industriq30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen56:07 Osinko1:02:20 Sinappi1:05:30 Tuomio

Kemira on valmiina kasvuun.Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin 'veden tuplaaminen' tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.Yhteistyössä: Kemira0:00 Alku2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä12:26 Sellubisnes13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut17:45 Kannattavuus on parantunut36:34 Veden kasvu43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat53:00 Kasvollinen pääomistaja54:46 Osingot57:10 Sinappi1:00:15 Tuomio

Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja.Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista.Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa. Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa?”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.”Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee.Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta.Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella.Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa.Yhteistyössä: Fondia0:00 Alku5:11 Ulkoistettu lakiosasto16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen?35:39 Miinuksia maailmalta43:33 Taloudelliset tavoitteet1:02:05 Sinappi1:11:27 Tuomio

Jokainen meistä on kokenut projektin joka ei meinaa ottaa päättyäkseen. Tiedämme myös miten oma aktiivisuutemme suoraan vaikuttaa siihen miten projekti onnistuu. Yhteyttä voi pitää myös muulloin kuin ongelmakohdissa sillä kommunikaatio on avain onnistuneeseen yhteistyöhön! (00:00) Projektin päättämisen haasteet (02:39) Projektien määrittäminen (05:27) Budjetointi ja muuttujat (08:27) Palaverikäyttäytyminen ja kommunikaatio (11:12) Yhteistyö ja projektin tahtotila (13:13) Virheiden myöntäminen (16:50) Loppusanat

Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta.Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna."Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo. Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio

"Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä."Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus.Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen.Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä. ”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.”Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi.Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka. Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille.Yhteistyössä: Suomen SijoitusmetsätMetsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/

Keskustellaan viikon 3 mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä tällä viikolla Juha Kokkonen ja Oskari Manninen.Jakso katsottavissa videomuodossa: https://youtube.com/live/T3JxfpDHZeg

Atrian tuloskehitys on ollut viime vuodet myötätuulessa, ja pörssikurssi on totellut tuloskehitystä.Liiketoimintaympäristö ei kuitenkaan näytä järin hehkeältä, sillä Atrian perinteisessä ytimessa, sian- ja naudanlihassa, kysyntäkäyrät viettävät alaviistoon.Kypsän ja jopa laskevan markkinan peli on tehokkuuspeliä. Isoissa volyymeissä jokainen säästetty sentti tai prosentin kymmenys on kotiinpäin. Rako on ahdas, kun toisaalla keskittynyt kauppa ja rahoistaan tarkat suomalaiset kuluttajat eivät tarjoa helppoja voittoja. Atria käy taistoon muun muassa tehostamalla prosessejaan ja kampaamalla läpi jokaisen tuotteen hinnoittelun net revenue management -toimintatavan mukaisesti.Kasvua Atria hakee erityisesti siipikarjasta ja valmisruuasta, joissa kummassakin kysyntä antaa myötätuulta. Eriytisesti Ruotsissa, Atrian toiseksi suurimmassa toimintamaassa, ne ovat kovassa kasvussa.Nurmossa avattiin viime vuonna 165 miljoonan euron siipikarjalaitos, ja parhaillaan käynnissä on noin 110 miljoonan euron suuruinen valmisruokatuotannon investointiohjelma. Tehdasinvestointien lisäksi Atria satsaa näille aloille suhteessa enemmän tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, ja mahdolliset yritysostotkin kohdentunevat siipikarjaan tai valmisruokaan.Itikka-osuuskunta ja Lihakunta omistavat yhdessä selvästi yli puolet Atrian osakkeista ja lähes 90 prosenttia äänistä. Osuuskuntien itselleen määrittelemä tärkein tehtävä on ”hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa atrialaisessa yritysperheessä”. Siis varmaankin taata tuottajien lihalle kysyntä ja hyvä hinta.Atrian vähemmistösijoittajan näkökulmasta raaka-aineesta ei pitäisi maksaa senttiäkään enempää kuin on tarve eikä lihaa pitäisi ostaa grammaakaan yli tarpeen. Kuinka nämä intressit sopivat yhteen?”Toimimme niin kuin mikä tahansa pörssiyhtiö”, Kai Gyllström vastaa. ”Meitä mitataan liikevoitolla, osakekohtaisella tuloksella, kasvulla ja työhyvinvoinnilla. Mittarit liittyvät kannattavaan kasvuun.”Yhteistyössä: Atria

Sinin ja Marikan vieraiksi studioon saapuu Pispala Clothingin pääsuunnittelija Lauri Järvinen ja Hotelli Helkan toimitusjohtaja Mikaela Pomrén. Taide on kiinteä osa Mikaelan ja Laurin edustamia yrityksiä, joissa taide ei ole vain kuriositeetti. Jaksossa kuullaan Hotelli Helkan ja Pispala Clothingin toiminnasta taiteilijoiden työkavereina ja pohditaan porukalla, kuinka edistää taiteilijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Viihdevinkit:Lauri: Pispala Clothingin kivijalka, Aleksis Kiven katu 15 LH6, 33200 Tampere, Saara Turusen Puputyttö-näytelmä, https://www.saaraturunen.com/puputytto/Ren - Hi Ren-musiikkivideo, https://www.youtube.com/watch?v=s_nc1IVoMxc&list=RDs_nc1IVoMxc&start_radio=1Mikaela: Melissa Sammalvaaran näyttely Hotelli Helkassa,https://www.hotelhelka.com/fi/events/melissa-sammalvaara-3-9-28-12-2025Marika: Naiset ensin-dokumenttisarja, Yle Areenahttps://areena.yle.fi/1-71851382Sini: George Michael -Too Funky-musiikkivideo,https://www.youtube.com/watch?v=JQ2DVwSVIIo&list=RDJQ2DVwSVIIo&start_radio=1Juontajat ja tuotanto: Sini Kallio ja Marika HäkkiläEditointi ja äänisuunnittelu: Marika HäkkiläÄänitys: Sulka ProductionsKansikuvan teos: “Edges of Glory”, Sini KallioArtpodin logo: Pauliina VuorinenKiitos vieraat ja Sulka ProductionsLähteetNext Level Street Art https://www.nextlevelstreetart.fi/Anne Demeulemeester https://anndemeulemeester.com/en-eu?srsltid=AfmBOooe8BycP3-dsZLhnpjEsPqXWExTkAb4R1JcDH46Pv9MoBB3OzjuPispala Clothing https://www.pispalaclothing.com/Hotelli Helka https://www.hotelhelka.com/fi/?gad_source=1&gad_campaignid=297666885&gclid=Cj0KCQiAoZDJBhC0ARIsAERP-F_taMJBtrMVxRkE5QWwjwuvHzs4VhhhsFMLLX5bnxnb9wSjh6qqqNUaAq4hEALw_wcBKuvasto https://kuvasto.fi/Purkutaide https://www.purkutaide.com/

Cargotecin jako kolmeen on valmis: Kalmar on itsenäinen pörssiyhtiö, MacGregor myytiin Tritonin rahastoille ja fission emoalus muutti nimensä Hiabiksi.Seuraavaksi nostinvalmistaja on tarkoitus kääntää kasvuun. Siihen hyvän pohjan antaa vahva tase. Hiab pystyy halutessaan käyttämään jopa miljardi euroa yritysostoihin ilman että osakkeita tarvitsee painaa lisää.Mitä Hiabilla on kiikarissa?”Meiltä ei puutu teknologiaa. -- Haemme asiakasryhmiä. Maailmassa on satoja erilaisia nostinlaitebrändejä, ja niillä on kuuliaiset asiakaskuntansa. Meille on nopeampaa hankkia yhtiö, jolla on asiakaskunta, ja sen jälkeen konvertoida asiakkaat Hiabin asiakkaiksi”, Hiabin talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakka kertoo.”Tyypillisesti nämä ovat perheomisteisia yhtiöitä. Tekevät liikevaihtoa 50–100–150 miljoonaa euroa – ei puhuta megaluokan yritysostoista. Se on varmaan meidän sweet spot. 50–150 miljoonan yhtiö on myös kulturaalisesti helpommin integroitavissa.”Tänä vuonna Hiabin liikevaihto ja tilauskertymä ovat olleet laskussa. Syynä on ollut Yhdysvalloista puhaltava voimakas vastatuuli. Tammi–syyskuussa Amerikoista saatiin uusia tilauksia peräti 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sen sijaan Euroopassa ja Aasiassa tilausmäärät ovat kasvaneet hyvin.”Kun [Yhdysvalloissa] asiakkaat ovat epävarmoja, maksavatko tänään hinnan A vai jonkin alemman hinnan tai korkeamman hinnan huomenna, on usein vain helpompi todeta, että viivästytän vähän investointipäätöstä”, Puolakka sanoo.Oletteko menettäneet markkinaosuutta?”Emme. Meidän kilpailijamme USA:ssa ovat pääosin eurooppalaisia yhtiöitä, ja kaikilla on samanlaisia haasteita. Kilpailijoilla on jopa vähemmän kokoonpanoa USA:ssa kuin meillä.”Yhteistyössä: Hiab

Suomen Kylät ry:n kehittämispäällikkö Johanna Niilivuota haastattelee Jussi Häkkilä.

Radio Voiman superpaikallisen aamun tarjoaa marraskuussa Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, joka edistää vesien kunnossapitoa, seurantaa, tutkimusta ja niistä tiedottamista Vesijärvi-ohjelman mukaisesti.Vesijärvisäätiö toimitusjohtaja Heikki Mäkinen vieraili Radio Voimalla kertomassa toiminnasta tarkemmin.Kuuntele haastattelu Radio Voiman podcastista:

Puhujavieraana iranilainen Reza Torkamand, tulkkaus Arto Nousiainen. Yhteistyössä Open Doors Finland ry (www.opendoors.fi) Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

ProtoPODI on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ProtoKS-projektissa tuotettu podcastsarja. 2. Jakso - jakson tekijät: Käsikirjoitus / Script: Saija Luontama; Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Puhujat / Speakers Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat / Specialists of Jamk University of Applied Sciences: Kirsi Heiskanen, HYVI; Olli Jokinen, Teknologia; Tommi Tuikka ja Saija Luontama, LIKE Editointi / Editing: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 21.10.2025 Tallennettu Jamkilla lokakuussa 2025. Recorded at Jamk Main Campus in October 2025. Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Liiketoimintayksikkö / Jamk School of Business, Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/43696 2. jaksossa keskustelemme prototyyppien kehitysprojektissamme keskiössä olleesta monialaisuudesta, eli käytännössä teknologian, liiketoiminnan ja hyvinvointialan asiantuntijoiden yhteistyöstä. Mukana keskustelemassa ProtoKS-projektiin osallistuneita Jamkin eri alojen asiantuntijoita. #monialainenyhteistyö ProtoKS-projekti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun projekti, joka on Euroopan unioinin osarahoittama. Se toteutetaan ajalla 1.9.2024-28.2.2026 ja sen pääkohderyhmä ovat keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset uudistuvan teollisuuden, hyvinvoinnin ja elämysteollisuuden aloilta. Projektin sivu: www.jamk.fi/fi/projekti/protoks

Yhteistyöjakso Kysy metsästäjältä kanssa. Lauri Kinnunen kertoo tässä tiiviissä paketissa miten vesilinnuille äärimmäisen haitallinen minkki saadaan loukkuun. Ota kysy metsästäjältä youtube seurantaan: https://www.youtube.com/@kysymetsastajaltaTutustu kysy metsästäjältä sisältöihin kotisivuilla: https://www.kysymetsastajalta.fi/ ja instassa https://www.instagram.com/kysymetsastajalta/

Herantis Pharmalla saattaa olla käsissään molekyyli, joka hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä tai jopa pysäyttää sen. Se olisi mullistavaa, sillä tällä hetkellä markkinoilla olevat Parkinsonin taudin lääkkeet hoitavat vain oireita, eivät vaikuta taudinkulkuun.Jos Herantiksen HER-096 tepsii toivotusti, sillä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet kahmaista iso siivu Parkinsonin taudin lääkemarkkinasta, jonka arvioidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alkupuolella kymmeneen miljardiin euroon.HER-096 on juuri käynyt läpi 1b-vaiheen tutkimukset, joissa varmistuttiin molekyylin turvallisuudesta ja siedettävyydestä. Tehoa ryhdytään tutkimaan vaiheessa 2, joka alkanee vuonna 2026.Sitä ennen Herantis pyrkii kuitenkin löytämään kumppanikseen suuren lääkeyhtiön, joka ottaisi lääkkeen jatkokehityksen hoteisiinsa, tai ainakin rahoitettavakseen. ”Jos katsotaan hermorappeumasairauksia, aika usein tässä vaiheessa kliinisessä kehityksessä [olevien lääkkeiden] sopimuksiin monesti kuuluu ihan merkittävä allekirjoitusmaksu. Puhutaan kymmenistä miljoonista, ellei enemmänkin. Tyypillisesti alalla virstanpylväsmaksut ovat miljardin kieppeillä”, Herantis Pharman toimitusjohtaja Antti Vuolanto kuvailee Karon Grillissä.Yhteistyössä: Herantis Pharma#lääkekehitys #parkinsonsdisease #parkinsonintauti

MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto

Orimattilan kaupunki sai tällä viikolla tunnustuksen vuoden ikäystävällisimmästä kunnasta. Orimattilan Seniorikoordinaattori Anni Myllylä iloitsee tunnustuksesta ja toteaa sen olevan hyvän yhteistyön summa."K60-discot on olleet tosi suosittuja!"Mitä kaikkea toimintaa ja palveluita Orimattilassa on ikäihmisille? Miten heidät tavoitetaan? Onko joku teema mikä nousee huolena kunnan senioreilla?Esimerkiksi näihin kysymyksiin saadaan vastaus Voiman aamussa, kun Anni Myllylä vieraili Sara Perttusen juttusilla.

Kansallismuseon uudistushanke on yksi Suomen suurimmista kulttuuri-investoinneista. Yli satavuotias museo aukeaa yleisölle jälleen keväällä 2027. Iso osa laajennuksesta ulottuu maan alle – tarjoaako se arkkitehdille erilaisia vapauksia? Miten uudistunut museo suhtautuu naapureihinsa? Millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia arkkitehtuuri voi museotoiminnalle tarjota? Anni Korkmanin haastattelussa JKMM Arkkitehtien perustajaosakas Samuli Miettinen sekä Suomen Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. Yhteistyössä: Kansallismuseo […]

Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium

JHT – Missio vai mielenrauha -kirjan kirjoittanut toimittaja ja kirjailija Oskari Saari avasi Radio Voiman haastattelussa Jare Tiihosen eli Cheekin menestystarinaa. Saaren mukaan menestyksen hinta oli Tiihoselle kova: mielenrauha järkkyi ja mielenterveys oli koetuksella, mutta artisti ei kuitenkaan vaihtaisi kokemuksistaan mitään pois.– Usein menestyvillä ihmisillä on intohimon kohde, johon palaa kaikki käytettävissä oleva resurssi – tai joskus enemmänkin, Saari kuvailee. Tiihosen tarina on tästä äärimmäinen esimerkki.Saari paljastaa, ettei koskaan kysynyt Tiihoselta suoraan, miksi juuri hänet haluttiin kirjan kirjoittajaksi. Yhteistyö sujui kuitenkin äärimmäisen luontevasti ja oli Saarelle lähes terapian kaltaista sielunhoitoa.Voiman Iltapäivän haastattelussa Oskari Saari puhuu myös aiemmasta teoksestaan Aki Hintsa - Voittamisen anatomia, joka on yksi 2000-luvun myydyimmistä suomalaisista kirjoista. Kirjasta ilmestyi tänä vuonna kymmenvuotisjuhlapainos. Haastattelijana Jani Nivala.

Arvo Sijoitusosuuskunta voisi maksaa markkina-arvonsa verran osuuspääoman korkoa, ja silti jäljelle jäisi varsinainen liiketoiminta – eikä lainkaan velkaa.Omalaatuinen tilanne johtuu siitä, että osuuskunnan finanssisijoitusten määrä on päinvastaisista pyrkimyksistä päässyt kasvamaan 63 prosenttiin yhtiön taseesta. Irtautumisten myötä Arvo Sijoitusosuuskunnalle on tullut enemmän rahaa kuin mitä se on ehtinyt sijoittaa.Voisiko finanssivarallisuuden siirtää yhtiön taseesta osuuskunnan jäsenten taseisiin? Kerrotko, että näin tehdään, Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen?”Ei huomenna”, Pirinen vastaa Karon Grillissä. ”Kaikki on mahdollista. Ohjaamme itse itseämme ja toimimme omalla taseella. Jos hallitus lähtee siihen, niin duunarit suorittaa.”Markkinat eivät todellakaan hinnoittele sitä, että Arvo Sijoitusosuuskunta siirtäisi ”ylimääräisen” omistajiensa taskuihin. Ennemminkin pörssikurssin perusteella sijoittajat hinnoittelevat sitä, että yhtiö ei onnistu varojen hallitsemisessa erityisen hyvin.Skeptisyyteen sijoittajilla voi olla hyvät perusteet. Arvo Sijoitusosuuskunta tavoittelee vähintään 7,5 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa, mihin se ei ole viime vuosina päässyt. Tänä vuonna tavoite vaikuttaisi olevan paperia, sillä alkuvuonna tapahtunut irtautuminen Leden Groupista oli onnistunut. Kaiken lisäksi Arvo Sijoitusosuuskunta otti osan kauppahinnasta ostaneen ruotsalaisyhtiön Hanzan osakkeina. Hanzan osakekurssi on kehittynyt erinomaisesti, myös osavuosikatsauksen päätöspäivän jälkeen.Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Arvo Sijoitusosuuskunta teki peräti 9,60 euron osuuskohtaisen tuloksen. Kun tavoitteena on jakaa tuloksesta 60–80 % osinkoa vastaavana osuuspääoman korkona, jo alkuvuoden pohjalta ensi keväällä voisi odotella 5,80–7,70 euron osuuskorkoa. Eikä loppuvuonnakaan rahaa ole tarkoitus hassata vaan mieluummin tienata.Yhteistyössä: Arvo Sijoitusosuuskunta

Asuntorakentamisen mataessa infrarakentamiseen on salakavalasti syntynyt vahva investointibuumi. Infrabuumia vetää kaksi vahvaa kärkeä: puolustusinfran parantaminen ja datakeskukset. Rahahanat on avattu isolla jakoavaimella.Se näkyy muun muassa siltoja, raiteita ja pohjia rakentavan Kreaten paisuneessa tilauskirjassa. Kreate on palkannut etupainotteisesti henkilökuntaa varautuakseen kasvavaan kysyntään.Puolutushallinnon hankkeista yhtiö ei pääse usein hiiskumaan: tilauskirjaan vain ilmestyy lisää lukua, jota siirtyvät sieltä liikevaihdoksi ja tulokseksi. Puolustukseen satsaamista ovat myös monet väylähankkeet, vaikkei niitä erityisesti puolustushankkeiksi merkitäkään. Infran on toimittava mahdollisissa poikkeusoloissa.Infrabuumin projektipaljoudessa Kreate on toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan ollut valikoiva. Pahimmin kilpaillut bulkkihommat jätetään suosiolla muille."Käytämme resurssimme mielellään niihin projekteihin, jotka haluamme tehdä”, hän sanoo.Kun huonoimmin sopivat hankkeet jättää suosiolla väliin ja voi keskittyä kiinnostavimpiin, kannattavuuden voisi kuvitella kohenevan. Millä aikavälillä Kreate voisi päästä tavoitteekseen asettamaansa yli viiden prosentin EBITA-kannattavuuteen?”Se on meidän strategiakautemme lopun tavoite. Meillä on pari vuotta strategiakautta jäljellä”, Vikström vastaa.Yhteistyössä: Kreate#rakentaminen #infrarakentaminen #sijoittaminen #datakeskus #puolustusinfra

358 | Yhteistyön puitteissa Elisa on lähettänyt juontajille Nintendo Switch 2 -konsolit, jotta te, rakkaat kuuntelijat, saatte kaikista rehellisimmän ja ammattitaitoisimman arvostelun tästä hittilaitteesta. Tilaa omasi Elisan kaupasta! Lisäksi luvassa on imitointikilpailu, jossa juontajat imitoivat kuuntelijoiden lähettämiä ääniklippejä sokkona.(00:03:03) Nintendo Switch 2 -kokemukset(01:12:47) Mainos(01:13:31) Imitointikilpailu 2(02:15:55) Mitäpä muuta?Elisan hintamyräkkä (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatSwitch 2 (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/nintendo-switch-2-%2B-mario-kart-worldPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Pörssin kovinta kasvua tehdä ohjelmistoilla eikä hiilinanoputkilla vaan rakentamalla yksinkertaisia halleja ympäri Suomen.Viime vuoden lopulla pörssiin ilman listautumisantia hiipinyt Tekova tuplasi vuoden toisella neljänneksellä liikevaihtonsa ja tuloksensa. Yli kymmenen prosentin liikevoitto on yleensä matalakatteisella alalla niin kova, etteivät suuremmat rakennusliikkeet uskalla moisesta haaveillakaan.Ei kai se voi olla kestävä taso?”Kyllä me haemme sellaista kymmenen pinnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Se on tahtotila, ja nyt siihen on päästy, mutta realistista on, että se voi vaihdella jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä”, Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.Grillillä selvitetään, mikä on Tekovan kasvun ja korkean kannattavuuden takana.Yhtiö on puhunut kiinnostuksestaan siirtyä urakoitsijasta grynderiksi. Millaiset hankkeet ovat kiikarissa ja mitä vielä odotellaan?Yhteistyössä: Tekova#Tekova #rakentaminen #pörssi #kasvu #kannattavuus

Jarkko Lahti on hyväntekeväisyyskampanja Mielilavan "isä". Torstaina Lahden torilla on Mielilavan hyväntekeväisyystempaus klo 14-16 metalliromun osalta ja Mielilava ottaa romua vastaan sunnuntaihin 24.8.2025 saakka Lahden keskustassa.Vanhat paistinpannut, kaikenlaiset metalliromut ja vanhat älylaitteet kelpaavat erinomaisesti kierrätykseen.Radio Voiman Iltapäivän haastattelussa on asiaa Mielilavan toiminnasta ja historiasta.

Lahteen avautuu uusi yhteisötila Ilmarisentielle, Yks Mesta. Avajaisia vietetään lauantaina Ilmarisentie 24:ssa koko päivän, ilta huipentuu Sober Partyihin (päihteettömiin bileisiin) 18-22. Lahtelainen Petri Laaksonen näki koiralenkillä vuokrattavan liiketilan ja siitä homma lähti hanskasta niin, että nyt tiloissa tullaan järjestämään erilaisia kulttuuriin, musiikkiin ja taiteeseen liittyvää toimintaa. Yhteistyökumppanit otetaan ilolla vastaan.Petri Laaksonen vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen haastateltavana, kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Valokuvaaja ja visuaalinen artisti Markus Henttonen on alunperin lähtöisin Lahdesta. Nykyään Espanjassa asuva taiteilija on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Porschen, BMW:n ja isojen muotilehtien kanssa.Henttonen tavoittelee kuvillaan menneiden vuosikymmenten kaunista tyyliä ja haluaa välittää paljon tunnetta.- Tärkeintä kuvissani minulle on tunne. Jos saan välitettyä tunnetta, niin se on paras palaute kuviani nähneiltä ihmisiltä.Oman persoonallisen tyylin löytyminen oli Henttoselle pitkä prosessi. Oma tyyli on muodostunut vuosien varrella muun muassa taideprojektien, monipuolisen tekemisen ja eri maissa tapahtuneiden kuvauskeikkojen myötä.Jos Henttonen palaisi Espanjasta jonain päivä Suomeen, niin pääkaupungin sijaan häntä kutsuisi kotikaupunki Päijät-Hämeessä.- Helsinki ei ole tuntunut sellaiselta paikalta mikä viehättäisi. Kyllä se sitten Lahti olisi, jos  palaisimme puolisen kanssa Suomeen. Lahti tuntuu kotikaupungilta edelleen.Radio Voiman iltapäivän haastattelussa puhutaan mm. Espanjan kuvauksellisesta valosta, Haloo Helsingin Berliinin kuvausmatkasta, oluen hinnasta ja elämästä Espanjassa.

Kuinka merkityksellistä on se, että herätysliikkeet alkavat pitää yhtä kun paine kirkon suunnalta kasvaa? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Regina Leppänen ja Sari Mäkimattila.

Lahtelainen kunta- ja aluevaltuutettu sekä yrittäjä ja johtamisen ammattilainen Milla Bruneau on työskennellyt useamman vuoden Fazerin uuden investoinnin eteen. Hänellä on nyt syytä juhlaan tulevan uuden suklaatehtaan myötä. Voiman iltapäivän Jani Nivala haastatteli maanantaina 14.7.2025.

Эхо Хельсинки – 9 июля 2025 года Война – день 1232 В Куусамо зафиксировали незаконное пересечение границы: пришедший из России мужчина попросил убежища. Финская компания подозревается в обходе санкции: подшипники и двигатели шли в Россию через третьи страны. В Лиекса отклонили кандидатуру гражданки России в органы управления: омбудсмен заподозрил дискриминацию. Новые детали готовящегося экзамена на гражданство: он будет только на финском или шведском и платный. ЕСПЧ признал Россию ответственной за катастрофу MH17 и массовые нарушения прав человека на Донбассе. Европарламент призвал ввести санкции за пытки украинцев и назвал депортации детей частью стратегии геноцида. Польша уже тогда сразу после распада коммунизма определила, что ее место находится на Западе, находится в НАТО, и они это реализовали успешно. Тоже самое касается стран Балтии, тоже касается Румынии и Болгарии. Проблема с Украиной, проблема с Беларусью и Молдовой заключается в том, что они не определились тогда в начале 90-х, где они хотят находится и потеряли очень много лет, – сегодня в эфире интервью с писателем и славистом Тони Стенстремом (Toni Stenström), в котором мы поговорили о его новой книге «Польша и Финляндия: история сотрудничества» (Puola ja Suomi. Yhteistyön historia) с отсылками к современности.

Mandatum antoi osinkomyrskyvaroituksen: Yhtiö aikoo maksaa omistajilleen vuoteen 2028 ulottuvan strategiakauden aikana yli miljardin euron osingot. Se vastaa kahta euroa osaketta kohden.Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta korostaa tavoitteessa ”yli”-sanaa: Miljardi on lattia. Enemmänkin voidaan jakaa.Osinkoa pitääkin lapioida ulos ronskisti, jotta Mandatum pystyisi saavuttamaan toisen taloudellisen tavoitteensa, yli 20 prosentin tuoton omalle pääomalle. Osingonjakovaraa vapautuu, kun Mandatum määrätietoisesti purkaa perinteikästä kivijalkaansa, laskuperustekorkoista liiketoimintaa. Laskuperustekorkoisen liiketoiminnan jättämää tulosaukkoa yhtiö kuroo umpeen kasvattamalla muuta eli pääomakevyeksi kutsumaansa liiketoimintaa.Mandatumin kovia kasvualoja ovat kansainvälinen varainhoito, eli käytännössä Mandatumin sijoitustuotteiden myyminen Suomen ulkopuolella oleville instituutioasiakkaille, ja vauraiden suomalaisten yksityishenkilöiden omaisuudenhoito.Grillillä Petri Niemisvirta kertoo, kuinka Mandatum pyrkii täyttämään tavoitteensa.Yhteistyössä: Mandatum

Raisio on suomalaiseksi elintarvikeyhtiöksi poikkeuksellisen kansainvälinen: kuluttajabrändätystä myynnistä puolet tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.Raision kansainvälisyys on käytännössä Benecolia, jolla on vahva asema Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa, mutta Raisiolla on kova hinku viedä myös kauran terveellisyysviesti ja Elovena-brändi ulkomaille.Pasi Flinkman aloitti Raision toimitusjohtajana vuosi sitten ja on pannut tuulemaan. Uusi, Benecoliin ja Elovenaan keskittyvä strategia puhkuu kasvuhaluja. Kasvua haetaan myös yritysostoilla, joissa Raision historia ei tosin ole erityisen rohkaiseva.Vahva tase suo mahdollisuudet suureenkin kauppaan, ja toisaalta viime vuosina hiljaisena olleen irtautumismarkkinan vuoksi esimerkiksi pääomasijoittajilla on taskut täynnä kohteita, joita ne pyrkivät eroon. Sijoittajat ovat ottaneet Raision uuden strategian vastaan varsin positiivisesti. Mutta eivätkö kasvutavoiteluvut ole kovin vaatimattomia suhteessa puheiden määrään? Yhteistyössä: Raisio

Toimiala on murroksessa, kun kuluttaja-asiakkaiden kysyntä alkaa kasvaa kohisten. Kasvuennusteita korjataan ylöspäin. Suomalainen yhtiö on toimialan globaali markkinajohtaja ja tekee tulosta kovalla katteella.Kuvataanko siinä 1990-luvun Nokiaa vain 2020-luvun Harviaa?Yhdysvalloissa vallitsee saunabuumi. Terveyshyödyistä puhutaan podcasteissa, julkkikset esittelevät saunojaan sosiaalisessa mediassa. Ryhtyvätkö yhdysvaltalaiset varustamaan kotejaan saunoilla? Ja heidän perässään muu maailma?Harvia kasvaa Yhdysvalloissa vahvasti ja janoaa lisää kasvua. Mutta johtaako saunabuumi kilpailun kiristymiseen ja marginaalien painumiseen aivan niin kuin viime vuosituhannen lopun poreallashuumassa?Grillillä Harvian toimitusjohtaja Matias Järnefelt saa vastattavakseen kysymyksen yhtiön väitteestä, jonka mukaan saunamarkkina on defensiivinen. Entä kuinka joka maantieteelliselle alueelle ja joka saunatyyppiin harovassa yhtiössä pidetään fokus?Yhteistyössä: Harvia

Millaisen puheenjohtajan vasemmistoliitto tarvitsee juuri nyt? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Minja Koskela, Laura Meriluoto ja Gashaw Bibani. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tuleeko europarlamenttiin superlaitaoikeisto? (0:58) Helsinki ja miten tässä (taas) kävi näin (12:42) Hallitus työttömien asialla (28:41)

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?Lisätietoja:Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tässä jaksossa poistumme kartanolta Kyberrosvojen studiolle, ja keskustelemme juontaja Peter Nymanin ja DNA:n tietoturvaliiketoiminnan asiantuntija Juho Saarisen kanssa kyberrikollisuuden palveluteollisuudesta. Tutuksi tulevat mm. sellaiset termit kuin CaaS ja RaaS. Mitä se tarkoittaa, kun kuka tahansa voi tilata kyberrikoksen netistä? Ja ennen kaikkea – miten siihen voidaan yrityksissä varautua? Kuuntele Kyberrosvojen muut jaksot! Kyberrosvot | Podcast on Spotify Kyberrosvot-podcast | DNA Yrityksille