Karon Grilli

Varman osakesijoituksista peräti 37 prosenttia kohdistuu pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin, joko pääomasijoituksiin tai noteeraamattomiin osakkeisiin. Vuodesta 2010 ei-listatun markkinan osuus Varman osakesalkussa on kaksinkertaistunut.”Tämä on yksi isoimpia rakenteellisia muutoksia, mitä salkussa on tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana, ja se on tapahtunut yhtä aikaa sen muutoksen kanssa, että privaattimarkkinan rooli transformaatiossa korostuu. Pörssiyhtiöstä on tullut vähän hankala byrokraattinen elin”, Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.”Jos haluaa tehdä oikein kunnon transformaatiota, yhtiö otetaan pois listoilta ja tehdään muutokset. Mahdollisesti palataan pörssiin – tai ei palata”, hän sanoo.Grillin äärellä Risto Murto kertoo myös muun muassa Suomen merkitystä Varmalle, vastaa hedgerahastoja kohtaan esitettyyn kritiikkiin ja toivoo suomalaiselta sijoittajayhteisöltä aktiivisuutta. Entä mikä on hänelle se osake, joka olisi pitänyt myydä?

Toimiala on murroksessa, kun kuluttaja-asiakkaiden kysyntä alkaa kasvaa kohisten. Kasvuennusteita korjataan ylöspäin. Suomalainen yhtiö on toimialan globaali markkinajohtaja ja tekee tulosta kovalla katteella.Kuvataanko siinä 1990-luvun Nokiaa vain 2020-luvun Harviaa?Yhdysvalloissa vallitsee saunabuumi. Terveyshyödyistä puhutaan podcasteissa, julkkikset esittelevät saunojaan sosiaalisessa mediassa. Ryhtyvätkö yhdysvaltalaiset varustamaan kotejaan saunoilla? Ja heidän perässään muu maailma?Harvia kasvaa Yhdysvalloissa vahvasti ja janoaa lisää kasvua. Mutta johtaako saunabuumi kilpailun kiristymiseen ja marginaalien painumiseen aivan niin kuin viime vuosituhannen lopun poreallashuumassa?Grillillä Harvian toimitusjohtaja Matias Järnefelt saa vastattavakseen kysymyksen yhtiön väitteestä, jonka mukaan saunamarkkina on defensiivinen. Entä kuinka joka maantieteelliselle alueelle ja joka saunatyyppiin harovassa yhtiössä pidetään fokus?Yhteistyössä: Harvia

Historia toistaa vitsejään, vaikka tarinoiden päähenkilöt, tapahtumapaikat ja kerrontatyylit muuttuvatkin.Grillillä tartutaan vuonna 2002 ilmestyneeseen Kuplaa rikkaampi -kirjaan. Yksi kirjan luvuista kertoo eQ Onlinesta, joka oli nettihuuman viime metreillä vuonna 2000 Helsingin pörssin NM-markkinapaikalle listautunut nettiosakevälittäjä.Luku pohjautuu muiden lähteiden ohella eQ Onlinen toimitusjohtajana listautumisen aikaan toimineen Petri Rutasen haastatteluun. EQ Onlinen tarina ei ole vain kertomus noususta ja lankeamuksesta vaan myös oppitunti siitä, miten tarina myydään, miten strategiat rakennetaan ja milloin kannattaa hypätä pois.Jaksossa tarjolla on koko kirjan luku, jossa "mitä opimme tästä?" -kysymykseen vastaa Petri Rutanen. Tuomiossa grillinpitäjä kertoo nykyperspektiivistä, mitä muuta eQ Onlinen tarinasta voi oppia.

Grilinpitäjän salkusta löytyi osake, jonka kurssi on kymmenkertaistunut.Saksalainen jälleenvakuuttaja ei ole ensimmäinen nimi, joka tulee mieleen kymmenkertaistujaa arvuutellessa. Eikä nimi edes ole helppo: yhtiö tunnetaan Hannover Rückinä, Hannover Ruckina, Hannover Renä ja Hannoversche Rückversicherung Aktiengesellschaftina.Vajaassa 20 vuodessa aika ja liiketoiminnan tasaisehko ja markkinoita nopeampi kasvu ovat kuitenkin tehonneet ja tuottaneet tulosta. Samaan aikaan yhtiö on maksanut kasvavia osinkoja, ja tämänkeväinen osinko antaa jo yli 30 prosentin osinkotuoton osakkeen 20 vuoden takaiselle hinnalle.Jaksossa puhetta kymmenkertaistujista, jälleenvakuuttamisesta - ja Warren Buffettista.#tenbagger #hannoverre #hannoverruck #kymmenkertaistuja

Faronilla on käynnissä historiansa tärkeimmät soidintanssit. Lääkekehitysyhtiö neuvottelee potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa bexmarilimabin seuraavista askeleista. Kyse on isoista rahoista, parhaassa tapauksessa miljardeista.Faronin lääkeaihio on käynyt läpi toisen vaiheen eli faasi II:n tutkimukset. Yhtiö on kertonut tuloksista makupaloja, mutta perinpohjaisesti ne esitellään touko-kesäkuun taitteessa Chicagossa järjestettävässä merkittävässä ASCO-toimialatapahtumassa. Päärivitulokset ovat lupaavia. Bexmarilimab edennee lääketutkimuksen kolmanteen vaiheeseen eli faasi III:een.Voiko pienellä turkulaisfirmalla olla käsissään blockbuster, yli miljardin dollarin vuosimyyntiä takova lääke?Entä miksi ihmeessä Faron keräsi rahaa juuri ennen toisen vaiheen tutkimustulosten julkistamista?Ja milloin Faron alkaa tehdä tulosta - tällä hetkellä kun tase osoittaa 200 miljoonan euron tappiokertymää?Grillattavana Faronin toimitusjohtaja Juho Jalkanen.Yhteistyössä: Faron#lääkekehitys #verisyöpä #blockbuster

Asuntomarkkinoilla tuntuu vallitsevan sitkas hinnoitteluvirhe: asuntojen ostajat, eivätkä ehkä myyjätkään, ota huomioon taloyhtiön omaisuutta ainakaan täydestä hinnasta.Kokenut kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto kertoo Karon Grillissä konkreettisen esimerkin kohteesta, joka on ollut hänen välitettävänään kuluneena keväänä. Helsingin ydinkeskustassa Annankadun ja Simonkadun kulmassa sijaitseva Simonlinna omistaa yhtiössä olevat liiketilat.”Jos taloyhtiö myisi kaikki liiketilansa 4 prosentin tuotolla, 165-neliöisen asunnon osuus olisi yli 300 000 euroa. Asunnon hintalappu on 1 050 000. Siihen saa tavallaan kaksion kaupan päälle, ja se takoo [asumiskuluja alentavaa] vuokratuottoa vuodesta toiseen”, Murto-Koivisto laskee.Suomen rikkaimmaksi taloyhtiöksi Erkki Murto-Koivisto ei Simonlinnaa kuitenkaan nosta. Hänen ehdokkaansa tuon tittelin saajaksi sijaitsee Helsingissä Aleksanterin teatteria vastapäätä osoitteessa Bulevardi 34.Grilillä puhutaan Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä ja taloyhtiöiden rikkauksista.Rahanarvoista varallisuutta on harvoilla taloilla, mutta korjausvelkaa on käytännössä kaikissa yhtiöissä. Eivätkä tekemistään odottavat remontit mene sen paremmin kauppahintoihin. Asuntosijoittajan tai kenen tahansa asuntoa ostavan olisi kuitenkin hyvä ottaa ne huomioon.Murto-Koivisto tuo myös terveiset asuntokaupan eturintamasta. Miltä asuntonäytöillä näyttää huhtikuun lopulla 2025?Yhteistyössä: Korjausvelkalaskuri

Vajaa vuosi sitten Grillillä vieraillessaan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen ennakoi kullan hinnalle tulista nousua. Vyhtisen uumoilema 3000 dollarin raja rikkoutui maaliskuussa, ja sittemmin rikki on mennyt jo 3500:kin taalaa. Mikä on Kari Vyhtisen ennustus kullan hinnalle seuraavan vuoden jaksolle? Entä mitkä tekijät ajavat arvometallin hintaa?Kullan hinta nostaa kullankaivajien tulosta kovalla vivulla, sillä yhtiöiden tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, vaikka lopputuotteen hinta kiitää. Samalla tuotantomäärällä ja samoilla kuluilla saadaan suurempi liikevaihto. Ei siis ihme, että kullankaivajat ovat olleet kurssiraketteja. Endominesin osakekurssi on miltei kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana.Endomines tehnee tänä vuonna erinomaisen tuloksen nykyisellä kaivoksellaan, mutta yhtiön pitkän aikavälin arvo on maan alla. Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta yli miljoona unssia kultaa. Uusien kaivosten myötä tuotantovolyymikin olisi tarkoitus nostaa 70–100 000 unssiin vuodessa, kun tämän vuoden ohjeistus on 16–22 000 unssia. Kauempana siintää vielä kovempi luku, 200–400 000 unssin vuosituotantotavoite.Millaista polkua pitkin tavoitteeseen astellaan?Yhteistyössä: Endomines

Mitä osakkeita grillinpitäjä osti ja myi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä? Miksi?Jakson yhteistyökumppanina Valoro: www.valoro.fi

Pepsico valmistaa nopean syömisen välipalatuotteita, jotka tirisevät rasvaa, suolaa ja sokeria. Voiko sellaiseen yhtiöön sijoittaa, vaikka se valmistaa myös PepsiMaxin kaltaista nektaria?Entä kuinka vastuullisen sijoittajan tulisi ottaa huomioon Pepsicon pitkä ja värikäs historia Neuvostoliitossa ja nykyisin Venäjällä, jossa yhtiö jatkaa toimintaansa senkin jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?Näiden kysymysten myötä sukelletaan vastuullisen sijoittamisen moninaisuuteen. Mukana myös lyhyet perustelut Pepsico-sijoitukselle.Jakson tarjoaa Korjausvelkalaskuri (www.korjausvelkalaskuri.fi).#vastuullisuus #sijoittaminen #esg #pepsico #venäjä

”Solidiumin tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa arvoa.” Solidiumin toimitusjohtaja Reima Rytsölä kertoo, mitä se tarkoittaa - ainakin hänen ymmärtääkseen. Kumpi on ensisijaista, kotimaisen omistuksen puolustaminen vai tuoton tavoittelu?Entä mitä tarkoittaa määritelmä "kansallisesti merkittävä", jollainen Solidiumin omistamiin yhtiöihin liitetään? Miksi haarukkatrukkien valmistaminen kansallisesti merkittävää? Entä autonrenkaiden?Rytsölä kertoo, kuinka ja millä periaatteilla Solidium ohjaa vajaan 8 miljardin euron salkkunsa yhtiöitä.Turhauttaako toimitusjohtajaa, kun yhtiön ainut omistaja kuppaa pääomia yhtiöstä yli alkujaan sovitun? Tuota kysymystä grillaajan ei tarvitse kysyä, sillä vastaus käy selväksi.

Karon Grillin monologijakson aiheina eQ Asunnot -rahaston ja yleisemmin kiinteistörahastojen samoin kuin private equity -rahastojen arvonmääritys. Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamokin mainitaan.Yhtiöiden taseista käsittelyssä liikearvot ja niiden harkinnanvaraisuus. Tasenäkökulmasta esiin nousevat myös erikoistapaukset Spinnova ja Ilkka, joista ensimmäisellä on kassaa ja jälkimmäisellä Alma Median osakkeita omaa markkina-arvoaan enemmän.Aiemmin Grillissä on käsitelty metsärahastojen arvonmääritystä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/3qrKl8WXphEFQItKtzUxFe?si=b186647cac014bf3Petri Roininen kiinteistörahastojen ja kiinteistösijoitusyhtiöiden arvonmäärityksestä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/4YxI08juerFuigiCjrvv2f?si=3e968547c5d749f2

Kiinteistösijoitusyhtiö Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen arvioi, että monissa kiinteistötyypeissä on nyt ostajan markkinat. Mutta eivät liikkeellä ole pelkästään myyjät. ”Korkotason laskun myötä niihin kohteisiin, joissa on hyvä, pitkä, ennustettava kassavirta kohdistuu kotimaista ja ulkomaista kysyntää tosi vahvasti. Maailma on täynnä rahaa, joka etsii sijoitustuotteita”, Roininen sanoo.”Joka kiinteistösektorilla toimii, nyt on oikea hetki toimia.”Viime vuonna Roinisen johtama Investors House toimi etenkin kahdessa isossa kaupassa. Se myi omistamansa kolmanneksen Jyväskylän Kukkulan Kehitys -yhtiöstä Ovarolle ja osti kolmanneksen samalla alueella toimivasta Apitare-yhtiöstä. Kaupat muokkasivat Investors Housea melkoisesti. Riskikkäämmästä hankekehityksestä se siirtyi melkein joukkolainan tylsyyteen.Apitare omistaa vajaat 18 000 neliömetriä entisiä sairaalakiinteistöjä, jotka se on vuokrannut vuoteen 2041 ulottuvalla vuokrasopimuksella Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Vuokralainen vastaa kiinteistöjen ylläpidosta ja korjauksista, ja vuokra on sidottu indeksiin. Kaksi kolmasosaa Apitaresta tuo Investors Housen tulokselle ja kassavirralle vakaan perustan.Apitaren lisäksi Investors Housella on yksittäisiä kiinteistösijoituskohteita ja viime aikoina kehnonlaisesti pärjännyttä palveluliiketoimintaa. Viime vuoden tulokseen palveluliiketoiminnasta tehtiin isot alaskirjaukset, ja sitä pannaan kuntoon uuden segmenttijohtajan johdolla.Yhteistyössä: Investors House

Pihlajalinna on tehnyt tuloskäänteen. Samalla liikevaihdon rakenne on muuttunut radikaalisti.Siinä missä vuonna 2021 julkinen sektori toi 430 miljoonan ja yksityinen puoli 220 miljoonan liikevaihdon, viime vuonna voimasuhteet olivat jo lähes toisinpäin: julkisista palveluista tuli enää 270 miljoonaa, yksityiseltä puolelta jo 450 miljoonaa euroa.Isoja ulkoistussopimuksia on päättynyt ja päättymässä, mutta samaan aikaan Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla erityisesti vakuutusasiakkaissa. Vakuutusyhtiöiltä kertyi viime vuonna 150 miljoonan liikevaihto, eli kolmannes yksityisen puolen liikevaihtoeuroista.Vakuutuspuolen kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2022, jolloin Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan ja solmi samalla yhteistyösopimuksn Pohjolan kanssa. Kun Pohjolan vakuutusasiakas soittaa Pohjola Terveysmestari -palveluun, puhelimeen vastaa Pihlajalinnan työntekijä. Samanlaisen ohjauspalvelun Pihlajalinna tuottaa myös Fennialle.Eikö vaarana ole, että suuremmat kilpailijat kopioivat toimintatavan?"Jostain syystä tätä mallia ei ihan sellaisenaan ole näkynyt markkinalla aikaisemmin", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen sanoo. "Joskus esimerkiksi markkinakolmosena on kiva olla, koska voi tehdä sellaisia asioita, jotka joillekin toisille toimijoille eivät ole yhtä luontevia."Liikevaihdon rakenteen muuttumisen lisäksi Pihlajalinna on saanut kannattavuutensa kuntoon. Yleensä matalakatteiseksi mielletty julkisten palvelujen puoli teki viime vuonna peräti 8 prosentin oikaistun EBITA-kannattavuuden. Tälle vuodelle Pihlajalinna ohjeistaa koko konsernin osalta vähintään 9 prosentin oikaistua EBITAa. Yhteistyössä: Pihlajalinna

Sifter-rahasto on erikoistunut sijoitusten hylkäämiseen. 65 000 potentiaalisesta sijoituskohteesta siivilöidään salkkuun 25 - 30 kiinnostavinta laatuyhtiötä.”Etsimme syitä olla sijoittamatta. Kysymme: miksi tämä voisi mennä pieleen? Ja jos emme löydä vastausta, niin sitten se todennäköisesti voisi olla ihan hyvä sijoitus”, Sifterin toimitusjohtajaSanteri Korpinen kertoo Karon Grillissä.Seulonnan ensimmäisessä vaiheessa maailman osakemarkkinat pudotetaan Stocksifter-analyysityökalun rouskuteltavaksi. Mekaanisen analyysin myötä yhtiöjoukko putoaa 500:aan Niitä ohjelma tarjoaa analyytikoiden työpöydälle edullisuusjärjestyksessä."Tietyt toimialat, kuten raaka-aineet, pankit ja energia, poistetaan automaattisesti. Samoin poistetaan yhtiöt, joiden velkaantuminen on liian suurta tai joiden pääoman tuotto ei yllä tietylle tasolle," Korpinen kertoo.Pelkästään numeerisesti ja yritysanalyysillä havaittu laadukkuus ei tietenkään riitä, sillä laadustakaan ei kannata maksaa liikaa. Yhtiöt kilpailevat paikasta Sifterin salkussa, ja noustakseen mukaan salkkuun yhtiön täytyy syrjäyttää jokin vanhoista salkkuyhtiöistä.Jaksossa Santeri Korpinen kertoo laatuyhtiöihin sijoittamisesta ja Sifterin osakevalinta- eli poissulkuprosessista. Miksi rahaston salkusta neljännes on sijoitettu puolijohdeyhtiöihin? Ja miksi ostettavaa on löytynyt Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta mutta ei Suomesta?Sifterin YouTube-kanava & yhtiöanalyysivideot: https://www.youtube.com/@sifterfund

Metsärahastot ovat olleet nollakorkoajoista asti merkittäviä metsätilojen ostajia. Sijoittajat ovat lapioineet rahaa avoimiin metsärahastoihin, jotka ovat joutuneet ostamaan tiloja - pahojen kielten mukaan tuotto-odotuksista välittämättä. Metsärahastojen tuotot ovat pysyneet erinomaisina korkojen noususta huolimatta. Selityksen antaa raakapuun voimakkaasti noussut hinta, mitä puolestaan selittää Venältä tuodun puun poistuminen markkinoilta. Etenkin kuitupuun hinta on noussut hurjasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kun historialliset tuotot ovat säilyneet mallikkaina, sijoittajat eivät ole vetäneet pääomiaan pois avoimista metsärahastoista - suljetuista se ei niin vaan onnistuisikaan. Rahastoraportilla listatuista kolmesta suomalaisiin metsätiloihin sijoittavasta rahastosta lunastettiin viime vuonna yhteensä vain nelisen miljoonaa euroa. Jos seiniin sijoittaviin kiinteistörahastoihin kohdistuvat pelot laajenisivat metsärahastoihin ja niihin alkaisi kohdistua merkittäviä lunastuksia, metsärahastot saattaisivat muuttua metsätilojen netto-ostajista nettomyyjiksi. Sen vaikutuksia voi arvailla vaikka lukemalla taloustieteen oppikirjasta kysyntää ja tarjontaa käsittelevän luvun. Metsärahastoilla on pussukoissaan keinoja lunastusten varalle. Ensinnäkin niillä on pitkät lunastusajat, vähimmilläänkin puoli vuotta. Toiseksi rahastot saavat tulovifrtaa puunmyynnistä. Kolmanneksi rahastot voivat tarpeen tullen velkaantua nykyisestään. Karon Grillin monologijaksossa käsitellään avoimia metsärahastoja OP-Metsänomistaja, S-Pankki Metsä ja UB Metsä. #metsärahasto #metsäsijoittaminen #kiinteistörahastot #arvonmääritys

Miten mitata menestystä osakemarkkinoilla? Grilinpitäjä Karo Hämäläinen vastaa 40 minuutin videoesseellä yksinkertaiseen ja suoraan kysymykseen: "voititko vai hävisitkö?" Sivujuonteina käsitellään muun muassa sijoitussalkun rakennetta pitkään sijoittamista harrastaneen kannalta samoin kuin menestyksen mittaamisesta saatavia hyötyä. Lopussa sinappikysymys ja arvaus Helsingin pörssin kehityksestä vuonna 2025! Edellinen jakso Salkku auki! löytyy tästä: https://open.spotify.com/episode/4HGcK3WwGC1jdalpinENYX?si=QRtwX_5RQxSLe9E-EGGyhw

Grillinpitäjä Karo Hämäläinen avaa osakesalkkunsa. Mitkä ovat suurimmat omistukset ja miksi? Entä minkä vuoksi salkun rakenne on aivan päin seiniä? #karongrilli #salkkuavaus #sijoittaminen #nordea #upm #nokia #tietoevry #fondia

Betolar pyrkii 50–100 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2026 aikana yhtiö tavoittelee myös liiketoiminnan rahavirran kääntymistä positiiviseksi. Jos vuoden 2024 viimeinen neljännes sujuu alkuvuotta vastaavassa kasvussa, tämän vuoden liikevaihto nousee miljoonan euron tietämille. Parissa vuodessa liikevaihto pitäisi 50–100-kertaistaa. Uskotko siihen, Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala? ”Kyllä uskon. Tässä tehdään kovasti töitä koko Betolarin voimin sen eteen, että pääsemme näihin tavoitteisiin." Betolar on kohdistanut strategiaansa uuteen suuntaan. Betonivalmistajille sementinkorviketta myyneenä yhtiönä listautunut Betolar on kääntänyt katsettaan erityisesti kaivosteollisuuteen. Samalta asiakkaalta voi löytyä sellaista sivuvirtaa, jota voi käyttää betonin valmistuksen osana. Jos Betolar kääntää lähes arvottoman tai jopa arvoltaan negatiivisen sivuvirran rahanarvoiseksi raaka-aineeksi, säästyy sekä hiilidioksidipäästöjä että rahaa. Yhteistyössä: Betolar

Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä. ”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä. Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle. Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena. ”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.” Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella. ”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.” Yhteistyössä: YIT

Kun Relais listautui Helsingin pörssin First Northiin viisi vuotta sitten, se näyttäytyi autojen varaosien tukkukauppana, jolla oli omia valaistustuotteita. Yrityskaupat ovat muuttaneet Relaisin muotoa melkoisesti. Vuonna 2021 Relais osti Suomesta Raskonen ja Ruotsista STS:n eli Sydhamnens Trailer Service AB:n, jotka kumpikin ovat raskaan kaluston huoltoyhtiöitä. Tällä hetkellä korjaamotoiminta tuo suunnilleen kolmanneksen Relaisin liikevaihdosta. Yrityskaupat ovat olennainen osa Relaisin strategiaa. Yhtiö esittäytyykin olevansa "johtava konsolidoija ja yritysostoalusta ajoneuvojen jälkimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa". Relaisin voi mieltää toimialaerikoistuneeksi sarjayhdistelijäksi. Omistaja-arvoa pyritään kasvattamaan sillä, että yritysostokohteet ostetaan edullisilla kertoimilla, minkä jälkeen ostokohteita pyritään panemaan tehokkaampaan kuntoon toimialaosaamisen avulla. Lisäksi saattaa tulla synergiahyötyjä muiden Relaisiin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Toimitusjohtaja Arni Ekholm korostaa yrityskaupoista kertyvää osaamista. "Kompetenssin kumulointi on ihan yhtä tärkeää kuin pääoman kumulointi." Relais tavoittelee 50 miljoonan euron EBITAa eli tulosta ennen poistoja ensi vuoden loppuun mennessä. Kyse on pro forma -luvusta: tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa kasassa on sellainen kokonaisuus, joka vuositasolla tekee 50 miljoonan EBITAn. Omavaraisuusaste ei enää kovin paljon jousta, joten omaa pääomaa on luultavasti vahvistettava joko laskemalla liikkeelle uusia osakkeita tai hybridilaina. Piensijoittaja voi pelätä valikoiduille sijoittajille alihintaan suunnattua osakeantia. ”En näkisi sellaista kauhean järkevänä oikeastaan kenenkään kannalta. Uskon, että jos tällainen uuden osakepääoman kerääminen tulisi ajankohtaiseksi, ainoa oikeastaan järkevä motivaatio meille olisi joku partneri, joka toisi jotain siihen kuvioon”, Arni Ekholm sanoo. Yhteistyössä: Relais Relaisin sijoittajasivut: https://relais.fi/sijoittajat/

Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Vaikka Elisa jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 80–100 prosenttia nettotuloksestaan, osinkotuotolla se ei yllä operaattorimaailman kärkipaikoille. Elisan osinkotarinan juju on osingon kasvussa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin. ”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. Hän myöntää, että omien osakkeiden osto on osalle omistajista verotehokkaampi kuin osingonmaksu, mutta vakuuttaa, että Elisa pitää kiinni osinkopolitiikastaan. ”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu”, Manner lisää. Toisin kuin monet muut yhtiöt, Elisa ei ole mitätöinyt omistamiaan omia osakkeitaan. Niitä on nirhitty siivuja osakepalkkiotarpeisiin, mutta niitä voisi käyttää myös maksuvälineenä yritysostoissa. ”Meillä on taseessa aika paljon tulivoimaa mahdollisia yritysostoja varten”, Manner muistuttaa. ”Tulemme käyttämään sitä kohdennetusti, tarkkaan harkiten täydentäviin yritysostoihin. Ei isoihin yritysostoihin, vaan täydentäviin, arvoa luoviin yritysostoihin silloin, kun näemme, että kohde täyttää meidän tiukat kriteerimme.” Yhteistyössä: Elisa

Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä. ”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä. Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset. Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii. Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta? Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä. Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista. Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa. Yhteistyössä: Kalmar

Keskon kiinnostus on tuntunut keskittyvän koko ajan enemmän yritysasiakaskauppaan. Se on ostanut pääosin ammattiasiakkaita palvelevia rautakauppoja ja panostanut ravintoloille ja keittiöille tuoretuotteita toimittavaan Kespro-tukkuun, eikä teknisen tukkukaupan yhtiön Onnisen ostostakaan järin kauaa ole. Viime vuonna Keskon liikevaihdosta jo 39 prosenttia tuli B2B:stä. Suurin osa, 46 prosenttia, koostui yhä tukkumyynnistä K-kauppiaille ja 15 prosenttia myynnistä suoraan kuluttajille. Onko yritysasiakaskaupassa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala? ”No kyllä se on." Päivittäistavarakaupassa, jossa Kesko toimii vain Suomessa, Kesko on poikkeuksellisen kannattava kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. K-ryhmän kauppojen markkinaosuus on kuitenkin jo pitkään ollut laskevalla trendillä. Jorma Rauhala esittelee Grillin äärellä keinot, joilla kehitys aiotaan kääntää - kannattavuudesta tinkimättä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa on Keskolle selvä kasvuala. Kunhan ilmoitetut yrityskaupat toteutuvat, Keskosta tulee Tanskan rautakaupan keskeinen toimija noin viidenneksen markkinaosuudella. Vielä viime vuonna liikevaihtoa ei kertynyt lainkaan. Samalla Tanskasta tulee Keskon toiseksi suurin rautakauppamarkkina Suomen jälkeen ja kokonaisuudessaan kolmanneksi suurin markkina - Norjassa rautakaupan ja talotekniikan tukkukaupan yhteenlaskettu euromäärä on suurempi. Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija, kasvulle on runsaasti tilaa. Jorma Rauhala laskee, että toimintamaissaan yhteenlaskettuna Keskolla on noin kymmenen prosentin osuus rakentamisen ja teknisen tukkukaupan markkinasta. Kasvuhaluja piisaa. ”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Rauhala sanoo. ”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.” Karon Grillin jakso #1, jossa vieraana Keskon silloinen pääjohtaja Mikko Helander: https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8 Karon Grilli on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.

Vaakavalmistaja Tamtron teki viime vuonna historiansa tähän asti suurimman yritysoston ostaessaan lahtelaisen kilpailijansa Lahti Precisionin. Ostokohteen liikevaihto ennen kauppaa oli 17 miljoonaa, Tamtronin 37 miljoonaa euroa. Kaupan sulatteleminen on ollut ilmeisen työlästä eivätkä Lahdesta ostetut järjestelmäpuolen tuotteet ole ilmeisesti käyneet kaupaksi toivotulla tavalla. Ristiinmyyntisynergioitakaan ei vaikuta realisoituneen järin paljon, sillä tälle vuodelle Tamtron ohjeistaa 54 - 56 miljoonan liikevaihtoa, kun se viime vuonna teki 55 miljoonan liikevaihdon. Koska viime vuoden luvussa Lahti Precision on mukana vain 10 kuukauden osalta, orgaanisesti liikevaihdon ennakoidaan laskevan. Kun liikevaihto mataa, onko Tamtronia soveliasta edes kutsua kasvuyhtiöksi? "Kasvu-uralle päästään taas jatkossa”, Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen uskoo. "Tänä vuonna ei ole ollut myöskään yrityskauppoja, jotka toisivat add-on-kasvua”, hän lisää. Yritysostot ovat keskeinen osa Tamtronin strategiaa ja sijoitustarinaa. Miksi sillä rintamalla ei ole tapahtunut mitään yli puoleentoista vuoteen? Herää epäilys, punnitsiko Tamtron yrityskaupan riskit väärin. Suurempien konepajojen tavoin Tamtron pyrkii kasvattamaan elinkaaripalveluiden osuutta liikevaihdostaan. Erityisesti tähtäimessä on SaaS-pohjainen ohjelmistoliikevaihto. Digitaalisten palveluiden osuus on tarkoitus kasvattaa kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta vuoden 2027 loppuun mennessä. Marinadi-osiossa käsitellään salkun rakentamista. Kuinka yksittäisistä sijoituksista tulee järkevä kokonaisuus? ”Tärkeää on miettiä, mitä yksittäisellä sijoituksella tavoitellaan ja mikä on sen riskiprofiili: missä valuutassa se on, minkä kokoinen se on, kuinka likvidi se on, kuinka paljon osake heiluu...?" S-Pankki USA -rahaston salkunhoitaja Antti Raappana luettelee. Riski ei ole pelkästään tietokoneen tarjoamaa statistiikkaa vaan myös yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä seikkoja. Jos salkussa on jo Visaa, kannattaako hajauttaa Mastercardiin? Karon Grilli on ehdolla vuoden sijoitusteoksi! Äänestä tästä: https://www.nordnet.fi/fi/kampanjat/vuoden-sijoittaja Yhteistyössä: Tamtron Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Risto Siilasmaa on näyttänyt käytännössä, kuinka rakennetaan menestyvä yritys. Hänen tyhjästä perustamansa Data Fellows, sittemmin F-Secure, joka jakautui nykyisiksi WithSecureksi ja F-Secureksi, on yli puolen miljardin euron arvoinen kokonaisuus. Kovin moni suomalainen ei ole vastaavaan pystynyt. Käytännön opinnäytteen lisäksi Siilasmaalla on aiheesta myös teoreettinen opinnäyte. Hänen diplomityönsä käsittelee kestävien kilpailuetujen luomista erityisesti ohjelmistoliiketoiminnassa. Mihin pääomasijoittajana kiinnität huomiota, kun arvioit sinulle tarjottavia kohteita, Risto Siilasmaa? ”Loppujen lopuksi totuus on se, että kyseessä on jonkinlainen hahmontunnistuskyky, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana, kun aloittelevia ja vähän pidemmälle päässeitä yrittäjiä on tavannut varmaankin tuhatmäärin." Disruptoimalla markkinan yhtiö voi saada kilpailuedun. Siilasmaa päätyy miettimään disruptioiden logiikkaa ja syntyedellytyksiä. ”Kaikki yhtiöt ovat tavallaan oman historiansa vankeja, ja kaikilla yrityksillä on tuotekehitysvelkaa. On sitouduttu jonkin arkkitehtuurin, joka kahdeksan vuotta sitten, kun sitä työtä aloitettiin, oli se viimeisin ja paras ja oikea. Mutta ei se enää ole. Mutta sen kokonaan uudelleen kirjoittaminen on vain valtavan suuri työ”, hän maalaa. ”Jos on markkinajohtaja, ei tarvitse tehdä sitä, mutta sitten tulee joku uusi yritys, joka lähtee tyhjästä ja hyppää edellisen ja sitä seuraavan sukupolven yli uusimpaan tapaan toteuttaa se ratkaisu. He lähtevät nollasta liikkeelle ja alkavat syödä markkinajohtajan markkinaosuutta.” Sopivassa asennossa Siilasmaata kuunteleva saattaa kuulla hänen puhuvan Nokiasta, jonka hallituksen jäsenenä, myöhemmin puheenjohtajana ja hetken aikaa myös pääjohtajana Siilasmaa toimi. Siilasmaa kertoo myyneensä omistamansa Nokiat, joita hän omisti Nokian vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan noin 1,4 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoita ajavat yhdysvaltalaiset AI-yhtiöt. ”Kysymys ei ole siitä, onko siellä kupla, mutta kysymys on, koska se puhkeaa ja millä tavalla”, Risto Siilasmaa sanoo. S-Pankki Korkovarainhoito -rahastoa hoitaessaan Marko Ojalalla on edessään korkomarkkinoiden buffetpöytä, jonka tarjonnasta hän voi poimia kulloinkin kaikkein kiinnostavimmat palat. Mitkä niistä ovat tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia? ”Meillä on tällä hetkellä ylipainossa kehittyvien markkinoiden lainat ja euroalueen high yield -lainat”, johtava salkunhoitaja Marko Ojala sanoo. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Tero Kuittinen oli Nokian suuruuden aikoina maailmanlaajuisesti merkittävä Nokia-analyytikko, joka seurasi teknologiayhtiöitä ensin Suomessa ja vuodesta 2003 alkaen Wall Streetillä. Päivittäisestä analyytikontyöstä neuvonantajaksi siirtynyt Kuittinen katsoo Nokian nykyistä menoa surullisena. ”Mun on hyvin vaikea hahmottaa, missä Nokia menee. Muutama vuosi sitten ne sanoivat, että digital health on niiden iso fokus. Sitten ne sanoo yhtä ja toistakin verkkobisneksestä, mitä ei toteutunut. Nokian viimeisimmät 15–17 vuotta ovat olleet vähän sotkemista.” Sitä, miksi Nokia menetti suuria asiakkuuksia, Kuittinen ei ymmärrä vieläkään. ”Jotain on mennyt pahasti pieleen. Tuote-roadmapissa on täytynyt tapahtua jotain, mistä ei vaan puhuta. Ja Suomessahan ei ole totuttu puhumaan Nokian ongelmista", hän sanoo. New Yorkin liepeillä asuva Kuittinen seuraa tiiviisti teknologiayhtiöitä ja pörssiä. Hän näkee useita yhteneväisyyksiä nykyisen AI-huuman ja vuosituhannenvaihteen it-huuman välillä. Neljännesvuosisata sitten uskottiin, että verkkoinfrasturuktuuria rakentavat yhtiöt pystyisivät säilyttämään korkean kannattavuutensa. Nykyisin uskotaan, että tehokkaita siruja valmistavan NVIDIA:n marginaalit pitäisivät. ”Miten ne voisivat pitää? Lucentilla ja Ciscolla oli sentään asiakkaat, jotka eivät pystyneet itse kilpailemaan niiden kanssa. Mutta NVIDIA:n isot asiakkaat Microsoft, Google ja Amazon ovat kuumeisesti tekemässä omia chip-suunnitelmia ja yrittävät itse rakentaa tuotetta, jota NVIDIA toimittaa niille.” Kuittinen uskoo, että AI-osakkeissa on kupla, mutta se ei tarkoita, etteivätkö arvostukset voisi ampua vielä katosta läpi. Itse asiassa hän arvelee, ettei romahdusta nähdä ennen kuin joutsenlaulu on laulettu. Media ympäri maailmaa seuraa kiinnostuneena Kamala Harrisin ja Donald Trumpin presidentinvaalitaistoa – eikä sitä voida olla sivuuttamatta Tero Kuittisenkaan kanssa. Mutta kuinka Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa hoitava salkunhoitaja seuraa vaaleja? S-Pankin USA-rahastoa hoitava Antti Raappana muistuttaa, että presidentinvaalien kanssa samaan aikaan käydään myös senaatinvaalit ja edustajahuoneenvaalit. Tulevan politiikan kannalta on paljon merkitystä sillä, saavatko demokraatit tai republikaanit värisuoran. Vaalit voivat johtaa politiikan suunnanmuutokseen. "Keskeisiä tekijöitä ovat yritysverotus, kauppapolitiikka, julkinen kulutus yleisesti, yritystukiohjelmat ja muut mahdolliset insentiivit...", Raappana luettelee. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

S-Pankki on salakavalasti vahvistanut asemaansa yritysostoilla. Niistä viimeisin on parhaillaan loppusuoralla oleva liiketoimintakauppa, jolla S-Pankki ostaa Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot. Kaupan myötä S-Pankki kasvaa asuntolainapankkina Suomen neloseksi Säästöpankkiryhmän ohi ja vahvistaa nelostilaansa talletusten määrässä. Ero markkinoita hallitseviin OP-ryhmään ja Nordeaan on selvä, mutta Danske Bankin kanssa aletaan olla jo suunnilleen samassa kokoluokassa. S-Pankki on tullut vihreän kortin kautta monelle kuin itsestään kakkospankiksi – asiakkaita on peräti 3,3 miljoonaa. Tavoitteena on hilata asemaa kakkossijalta ylöspäin. Laajassa asiakaskunnassa Riikka Laine-Tolonen näkee myös varainhoidon kasvumahdollisuudet. ”Meillä on tosi iso potentiaali yksityispankin ja instituutiosijoittajien ulkopuolella.” Handelsbankenin rahastoihin sijoittaneet jäävät liiketoimintakaupassa Handelsbankenin rahastojen osuudenomistajiksi. Ryhdytäänkö uusia asiakkaita käännyttämään S-Pankin rahastoihin? "Meidän skaala kasvaa niin merkittävästi. että se luo meille jo niin paljon etua, että hyödyt tulevat sitä kautta", Laine-Tolonen sanoo. Grillissä puhutaan myös muun muassa Handelsbankenin konttoriverkoston tulevaisuudesta ja Suomen talousnäkymistä. Yhteistyössä: S-Pankki

Baillie Gifford's Stuart Dunbar delves deep into the world of growth investing and shares how Baillie Gifford's team identifies the next big disruptors—companies like Tesla. Dunbar reveals Baillie Gifford's unique approach, focusing on long-term potential over short-term financial metrics. He explains why taking risks and embracing uncertainty is essential to finding tomorrow's transformative companies. Whether you're curious about how future industry leaders are spotted or interested in the mindset behind visionary investing, this episode offers valuable insights for anyone looking to understand growth investing better. Syväsukellus kasvusijoittamisen maailmaan. Edinburghilainen varainhoitoyhtiö Baillie Gifford on erikoistunut löytämään tulevaisuuden tähtiä ennen kuin muut löytävät ne. Yhtiö esimerkiksi sijoitti Teslaan jo toistakymmentä vuotta sitten. Partneri Stuart Dunbar kertoo, kuinka Baillie Giffordilla haarukoidaan yhtiöitä, jotka voivat kymmenkertaistaa sijoituksen arvon. "Oikeiden osakkeiden poimimisessa on kyse siitä, että valitaan joukko osakkeita, joilla on potentiaalia kasvaa merkittävästi. Kyse ei ole virheiden välttelystä", Dunbar sanoo.

”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta linjaa. Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään tulosta. Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa. Voisihan ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen sijoituksilla? ”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Hurmerinta selittää. Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta. Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin. "Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta kertoo. Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa. Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia keskuspankkipolitiikkaa. ”Uskon, että EKP ei tule ainakaan laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän lisää. Yhteistyössä: Sampo Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

"Minua ei tämän kvartaalin tulos kiinnosta niin paljon kuin se, minkälainen vaikutus meillä on kymmenen vuoden päästä," Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, omistajasuvun neljänteen sukupolveen kuuluva Ville Voipio sanoo. Vaisala on malliesimerkki yhtiöstä, jossa ankkuriomistajasuku pitää valtaa tiukasti käsissään. Yhtiöön mukaan lähtevän sijoittajan on paras luottaa pääomistajien näkemykseen siitä, miten yhtiötä tulee kehittää. Yhtiön äänivaltaosakkeet ovat suvun hallussa, ja pörssisijoittajille on tarjolla vain tapettipapereita. Sijoittajille lankeaa lähinnä rahoittajan ja riskinkantajan rooli. ”Omistaja ja sijoittaja saattavat olla vähän eri kapistukset. Näen sen niin, että omistaja on taho, joka voi ja haluaa ja kykenee ohjaamaan yhtiötä hyvin pitkällä aikavälillä. Sijoittaja on sellainen, joka löytää: tässä on kiva yhtiö, laitetaan tänne rahaa ja tämä tuottaa kivasti”, Voipio sanoo. Grillissä käsitellään omistajan ja sijoittajan roolia ja ennen muuta sitä, kuinka pörssiyhtiömaailmassa katsotaan vuosikymmenten päähän – jolloin ne kriisit, joita nyt pyritään ratkaisemaan, saattavat olla todellisuutta, jos ratkaisut eivät tepsi. Jälkimmäiseen asiakokonaisuuteen Voipio on oikea ihminen vastaamaan paitsi pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana myös siksi, että hän opettaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa työelämäprofessorina kestävää globaalia liiketoimintaa. Grillin äärellä Voipio antaa huutia ESG-reittauksille ja valitsee itselleen 50-vuotisjuhlajuoman. Marinadi-osiossa mietitään, onko yhtiön kotipaikalla sijoittajalle tuon taivallista merkitystä. "Monet eri toimialat ovat riippuvaisia jonkin maan taloustilanteesta ja sen muutoksista", S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio muistuttaa. Hän nostaa esimerkeiksi etenkin sähkö- ja kaasuyhtiöt, päivittäistavarakaupat ja pankit. Saman alan yhtiöitä myös klusteroituu samoille alueille. Marinadista selviää myös, kuinka sijoittajan on syytä ottaa maantiede ja poliittiset riskit huomioon. Marinadi-osio: yhteistyössä S-Pankki Ville Voipion luentosarja (englanniksi): http://www.youtube.com/@prof.sustainablebusiness2193

Solar Foods on kuin science fiction -kirjailijan päiväunesta. Yksisoluista mikrobia sopivassa liuoksessa vedyn ja hiilidioksidin avulla fermentoimalla Solar Foods tuottaa Solein-proteiinia, joka sopii erilaisten elintarvikkeiden ainesosaksi. Solar Foods ratkaisee osaltaan maapallon kohtalonkysymyksiin kuuluvaa ruokaongelmaa. Jos maapallon väestönkasvu ja luultavasti sitäkin enemmän proteiinien tarve kasvavat, muun kuin eläinperäisen proteiinin osuuden on kasvettavat. Kasvipohjaiset proteiinit ovat yksi vastaus ongelmaan. Solar Foodsin ratkaisussa irtaudutaan myös maataloudesta ja peltojen tarpeesta. Sähköä yhtiön prosessi kuitenkin kuluttaa rutkasti, ja sähkö onkin Soleinin tuotannossa suurin kustannus. Solar Foodsin positiiviset kassavirrat ovat vielä kaukana. Yhtiölle valmistui keväällä 2024 Vantaalle koe-erätehdas, jossa hiotaan tuotantoprosessia ja tuotetaan Soleinia potentiaalisille asiakasyhtiöille, jotka voivat rakentaa Soleiniin nojaavia tuotteita eteenpäin myytäväksi. Jos asiakkailta saadaan hyviä kokemuksia ja sitovia ostosopimuksia, Solar Foods ryhtyy rakentamaan kaupalliseen tuotantoon sopivaa Factory 02:ta. Päätös tehdään yhtiön arvion mukaan viimeistään vuonna 2026, ja kunnon tuotannossa tehdas voisi olla ehkä vuonna 2030. Karon Grillissä Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo Solar Foodsin Solein-proteiinin asemoitumisesta osaksi proteiinimarkkinaa. Miksi yhtiön suurimpien omistajien joukossa ei näy kansainvälisiä sijoittajia? Miksi Soleinia sisältäviä tuotteita ei saa myydä Euroopassa? Entä kuinka ihmeproteiini aiotaan hinnoitella? Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo pahimman sijoitusmokansa ja sen, mitä on siitä oppinut. Yhteistyössä: Solar Foods Marinadi yhteistyössä: S-Pankki #solarfoods #uuselintarvike #solumaatalous #firstnorth #listautuminen #kasvuyhtiö #foodoutofthinair

Helsingin pörssissä on halpaa. Tähän lopputulokseen sijoittaja Kim Lindström tulee tarkastellessaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlastettua markkina-arvoa suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Tämän Buffett-indikaattoriksi kutsutun tunnusluvun kuuluisin käyttäjä on toinen sijoittajalegenda Warren Buffett, joka tarkastelee sen avulla Yhdysvaltain markkinoita. ”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo. Lindström kertoo ostaneensa viime aikoina muun muassa Tietoevryä, Valmetia ja Tokmannia. "Nokian Renkaita olemme ostaneet jo pitkään siinä uskossa, että se on kärsivällisen sijoittajan jokeri. Kaikenlaista muutakin”, Kim Lindström lisää. ”Olennaisempaa kuin se, mitä olemme ostaneet, on se, mihin hintaan olemme ostaneet. Voimme tarttua osakkeisiin laajallakin rintamalla, jos näemme, että osake on aliarvostettu.” Grillin Marinadi-osiossa S-Pankin osakesijoituksista vastaavan johtajan Seppo Kurki-Suonion kanssa käsitellään Euroopan taloustilannetta. Euroopan talouden nousua on odotettu ja odotettu – ja odottaa on saatu. Kurki-Suonio listaa kolme syytä Euroopan vaisuuteen. Kurki-Suonio on kuitenkin optimistinen Euroopan piristymisen suhteen. Siihen hän on varautunut muun muassa lisäämällä luksusyhtiöiden painoa hoitamassaan S-Pankki Eurooppa Osake -rahastossa. Marinadi yhteistyössä S-Pankki

Metso lehahti uutisotsikoihin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri uutisoi, että Metson ja ruotsalaisen Sandvikin kaivoistoimintoja oltaisiin yhdistämässä. Yhdistyminen olisi looginen jatko sille rakennemuutosten sarjalle, jota Metso on käynyt 25 vuoden pörssitaipaleensa aikana. Yritysjärjestelyillä on saatu arvoa esiin ja luotu entistä kohdennetumpi ja kannattavampi Metso. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon johdolla Metsosta ja Outotecistä on tehty nykyinen Metso. Yhtiön kannattavuus on parantunut rutkasti ja noussut suomalaisten konepajojen eliittiin. Vauramo kertoo, kuinka kannattavuusparannus on tehty ja kuinka se auttaa Metsoa yhä puolustamaan ja parantamaan marginaalejaan. Grillillä Pekka Vauramo kertoo muun muassa myös sen, kuinka Metso poikkeaa ruotsalaisista verrokeistaan Sandvikista ja Epirocista. Huhuttu Sandvikin kaivosliiketoiminnan ja Metson yhdistäminen näyttää paperilla järkevältä, eikö? "Mehän toki myymme vähän samoille asiakkaille. Siinä mielessä varmaan joitakin synergioita voisi tavoittaa, mutta – tiedän sen Metson ja Outotecin yhdistymisestä – nämä keskustelut ovat sangen monimutkaisia ja kaikissa osapuolissa on tällaisissa tapauksissa monta asiaa, jotka pitää huomioida samaan aikaan ennen kuin tällaiset asiat koskaan voivat päätyä maaliin”, Pekka Vauramo sanoo. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis käy läpi askelmerkit Helsingin pörssin loppuvuoteen. ”Pankit, konepajat – loistavia tuloksia, kaikkien aikojen parhaita kannattavuuksia. Tilauksia ehkä konepajapuolella saatiin niukasti”, Varis summaa toisen vuosineljänneksen juuri päättynyttä tuloskautta. Variksen hoitaman rahaston salkun suurimpien sijoitusten joukkoon osui kaksi kuluneen tuloskauden supernousijaa, Qt ja Konecranes. Jaksosta selviää, mikä yhtiö sen sijaan tuotti pahan pettymyksen ja mitä Varis teki yhtiön osakkeelle. Yhteistyössä: Metso Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä. Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi. Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity. "Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo. Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa. Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa. Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää. Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto: www.obligaatio.fi Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Aki Pyysingin salkussa on kymmeniä yhtiöitä. Hän seuraa markkinoita ja käy omistamillaan yhtiöillä kauppaa aktiivisesti olematta kuitenkaan treidari. Pyysing keventelee ja lisäilee positiotaan osakekurssin heilahtelun mukaan ja pyrkii ottamaan välistä paperirahaa. ”Lyhyellä aikavälillä osakekurssi käyttäytyvät täysin järjettömästi ja pitkällä aikavälillä taas täysin loogisesti. Siinä välillä ne hyppivät ja pomppivat”, Pyysing sanoo. Taktiikassa vaarana on se, että satunnaiseksi kurssinousuksi luulemassaan tilanteessa päätyy keventämään nousutrendiin päässyttä osaketta liiaksi ja parhaat hinnat jäävät saamatta. Näin Pyysingille kävi esimerkiksi Cargotecissä ja Konecranesissa. ”Mutta se pohjautui myös siihen, että ne alkoivat olla aika kalliitakin. Olen fundamenttipohjainen sijoittaja, joka pyrkii hyötymään välissä olevista kurssireaktioista, jotka eivät yleensä perustu yhtään mihinkään", Pyysing määrittelee. Juhannusgrillillä puhutaan ainakin Cityconista, Ovarosta, Exel Compositesista ja Tietoevrystä. Niin grillaaja kuin grillattava äityvät vaatimaan osakkeenomistajien tasa-arvoista kohtelua ja puhuvat merkintäoikeusantien puolesta. #citycon #ovaro #tietoevry #exel #treidaus #merkintäoikeusanti #osakeanti #sijoitustieto #pyysing

Asuntosalkku sijoittaa yksittäisiin asuntoihin samaan tapaan kuin stereotyyppinen valistunut yksityinen asuntosijoittaja. Ammattimaiselle asuntosijoittamiselle tyypilliseen tapaan yhtiö vivuttaa tuottojaan käyttämällä velkaa. Tällä hetkellä Asuntosalkku maksaa lainarahastaaan korkeampaa korkoa kuin mitä se saa asunnoistaan nettovuokratuottoa. Korkokulujen vähentämisen jälkeen yhtiön rullaavan liiketoiminnan tulos on niukin naukin plussalla. Asuntosalkun toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa uskoo parempaan tulevaisuuteen. Rullaava tuotto voi parantua kahta kautta, ja kumpikin niistä on vaikuttaa vielä ihan todennäköiseltä. ”Jos korkokustannukset pienenevät ja vuokratuotot nousevat, spredi siinä, mitä jää viivan alle, kasvaa”, hän muistuttaa. ”Nyt on haastavammat ajat: korot ovat korkealla, vuokrat eivät ole kehittyneet, on ollut paljon [vuokra-asunto]tarjontaa erityisesti Suomessa”, Sinnemaa sanoo. ”Silti näissä oloissa päästään jonkin verran plussalle. Jossain toisessa ajassa tulos on paljon suurempi.” Marinadissa pureudutaan korkeariskisiin yrityslainoihin eli High Yieldiin. S-Pankin High Yield -rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo, mistä High Yield -lainasijoittajan tuotto muodostuu ja millaisia tuottoja niistä voi odottaa. Asuntosalkun sijoittajasivut: https://asuntosalkku.fi/sijoittajille/ Yhteistyössä: Asuntosalkku Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Jos myyntihinta nousee mutta tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, yhtiön kannattavuus kohoaa. Tämä on ollut kultakaivosten tilanne kullan hintarallissa. Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kohdalla tuotantokustannuskin on laskusuunnassa, sillä yhtiö on pystynyt nostamaan tuotantovolyymejaan. Tänä vuonna on tarkoitus päästä tasolle, joka vastaisi 20 000 tuotettua kultaunssia vuodessa. Toimitusjohtaja Kari Vyhtisen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteena on löytää miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti. Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin. Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi? Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta? Marinadi-osiossa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen opettaa EKP-logian alkeet. Miksi hyvä nyrkkisääntö keskuspankkien korkomuutosten ja osakekurssien välisestä yhteydestä ei toimi - vaan osakemarkkinat itse asiassa käyttäytyvät juuri päin vastoin kuin teoria antaa olettaa? Endominesin sijoittajasivut: https://endomines.com/sijoittajat/ Yhteistyössä: Endomines Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Loihde ei ole yhtiönä valmis, ja juuri se tekee siitä sijoittajan kannalta kiinnostavan: mahdollisuuksia kannattavuuden parantamiseen luulisi olevan. Toimitusjohtaja Samu Konttisen listalla onkin useita keinoja, joilla kannattavuustaso pyritään kaksinkertaistamaan. Jonkin verran tehostettavaa on ehkä saatavilla yhtiöryppään nitomisesta yhdeksi. ”On vielä ulosmitattavaa, tämä ei ole valmis, mutta ollaan paljon paremmassa tilanteessa kuin puolitoista vuotta sitten”, Konttinen sanoo. Toiseksi it-palvelumarkkina on nyt matalasuhdanteessa. Erityisesti projekteja yritysasiakkaille tekevät it-palveluyhtiöt kautta linjan ovat kärsineet kannattavuusongelmista. Kun asiakastyötä tekevien konsulttien käyttöasteet saadaan nousemaan ja huoltosuhde eli laskutusta tuovien ja tukitoiminnoissa olevien henkilöiden suhde paremmaksi, kannattavuus kohoaa. Kolmas, joskin Konttisen listalla ensimmäinen, on jatkuvien palveluiden osuuden kasvattaminen. Loihde pyrkii nostamaan sijoittajien suosimien jatkuvien palveluiden osuuden 30 prosenttiin liikevaihdostaan. Mutta mitä ihmettä Loihde edes tekee? Onko se lukkoseppä vai it-konsultti? "Olemme it-palveluyhtiö, jossa turvallisuus on isolla painotuksella”, Samu Konttinen muotoilee. Marinadi-osiossa käsitellään Private Equityä eli sijoittamista pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin. Miksi se on tuottanut pörssisijoituksia paremmin, ja millaisia tuottoja listaamattomalta puolelta saadaan? Asiantuntijavieraana S-Pankin Private Equity -rahastojen salkunhoitaja Annika Henriksson. Loihteen sijoittajasivut: https://www.loihde.com/sijoittajille/ Yhteistyössä: Loihde Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Valmisruokia suurtalousasiakkaille valmistavan Feelian edessä aukeaa Suomessa teoriassa miljardien eurojen potentiaalinen markkina. Viime vuonna 26,5 miljoonan liikevaihtoon yltäneelle yhtiölle riittää otettavaa. Feelian valmisruokien lämmittäminen jakelukeittiössä säästää rahaa ja työvoimatarvetta verrattuna malliin, jossa ruoka valmistetaan keskuskeittiössä ja jaellaan sieltä yksiköihin, jotka tarjoilevat sapuskan ruokailijoille. ”Silloin kun pääsemme keskustelemaan kaupungin talousjohdon tai kaupunginjohtajan kanssa, olemme vahvoilla”, Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola sanoo. Feelia on toinen Fodelian kahdesta liiketoimintayksiköstä. Toinen on kuluttajatuotteisiin keskittynyt Fodelia Retail. Suurimman osan Fodelia Retailista muodostaa naksuvalmistaja Real Snacks, joka valmistaa muun muassa perunalastuja. Suurin osa Real Snacksin tuotannosta menee kauppaketjujen omien merkkien pakkauksiin. Fodelia pyrkii seuraavina vuosina vuotuiseen noin 20 prosentin liikevaihdon kasvuun, jolloin vuoden 2028 liikevaihdon tulisi olla yli sata miljoonaa euroa. Liikevoittotasoaan yhtiö pyrkii nostaman asteittain niin, että se vuonna 2028 ylittäisi kymmenen prosenttia. Fodelian sijoittajasivut: https://www.fodelia.fi/fodelia-sijoittajille/sijoittajille/ Yhteistyössä: Fodelia

Viiden pörssiyhtiön suuromistaja Alexander Ehrnrooth sanoo, että Suomen pörssin alakulo vaikeuttaa yhtiöiden kehittämistä. "Oman pääoman ehtoista pääomahuoltoa on mahdoton tehdä ja hakea kasvua sitä kautta. Lainarahaa ei voi ottaa ihan loputtomasti”, hän sanoo Karon Grillissä. Matala arvostus johti osaltaan siihen, että Ehrnroothin orkestroiman Virala Acquisition Companyn kautta pörssiin tullut Purmo päätyi lunastustarjouksen kohteeksi. Rettig ja Apollo-pääomasijoitusyhtiö ovat tarjoutuneet ostamaan Purmon muut osakkaat ulos. Ehrnroothin ja hänen veljensä Virala myy osakkeensa. Helsingin pörssin aneemisuuden vuoksi merkintäoikeusantien järjestäminen ei Ehrnroothin mielestä toimi. Siksi esimerkiksi YIT:ssä päädyttiin tekemään muutamille vanhoille suuromistajille suunnattu osakeanti, jossa nämä saivat merkitä uusia osakkeita antitiedotetta edeltänyttä pörssikurssia vastanneeseen hintaan 1,60 eurolla. Kun rahoituspaketista kerrottiin, YIT:n kurssi nousi. Suunnattuun antiin osallistuneet valitut suursijoittajat ovat saaneet parissa kuukaudessa yli 20 prosentin pikavoiton. Idean isäksi tunnustautuva Ehrnrooth on vakuuttunut siitä, että toteutettu ratkaisu oli paras myös piensijoittajien kannalta. "Jos olisi tullut kuponkianti, kurssi olisi ollut yksi, ja sitten se olisi ehkä noussut 1,2:een”, hän heittää. Jaksossa puhutaan paljon siitä, miksi private equity eli pörssin ulkopuoliset omistukset ovat suosiossa ja miksi Ahlstrom-Munksjökin piti vetää pois pörssistä. Entä pitäisikö Ehrnroothien sukuyhtiö Fiskars pilkkoa? Marinadissa käsitellään sitä, kuinka sijoittaja voisi parantaa inhimillisyydestään aiheutuvia virheitä osakkeiden myymisessä. ”Ei siihen oikein auta muu kuin oman itsetuntemuksen jatkuva parantaminen, oman sijoitustoiminnan jatkuva analysointi ja sitoutuminen sijoitusprosessiin. Prosessi määrittää, mitä tietoa katsotaan, miten se analysoidaan ja miten toimitaan analyysin perusteella”, S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio miettii.

Vauhdikkaasti kasvanut Gofore tunnetaan julkisen puolen asiakkaisiin erikoistuneena it-palveluyhtiönä. Karon Grilli lähti Tampereelle selvittämään, millä keinoilla Gofore kykenee takomaan selvästi kaksinumeroista kannattavuutta myös näinä vaikeina aikoina, joina sen listatut verrokit kärsivät kannattavuusongelmista. Usein toistellun sanonnan mukaan valtion leipä on pitkä mutta kapea. Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund myöntää julkisen leivän pituuden – raamisopimuksien kestot ovat tyypillisesti 4–7 vuoden mittaisia –, mutta väitettä leivän kapeudesta hän ei niele. Selitys sille, että Gofore saa pitkän ohella paksua leipää, tuntuisi olevan ennustettavuudessa ja sen tuomassa tehokkuudessa, teollisuuskielellä ilmaistuna kapasiteetin käyttöasteessa ja siinä, että koneet ovat juuri niille ominaisimmassa käytössä. ”Julkisen sektorin toimijat ovat toimintatavoiltaan pitkäjänteisiä. Tiedämme aika kivasti vuosi eteenpäin, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon se vaatii meidän asiantuntemustamme. Pystymme sitomaan henkilöt projekteihin ja tekemään suunnitelmallisesti, mikä on tehokkaampaa taloudellisessa mielessä kuin lyhyttempoinen 'pieniä projektia paljon peräkkäin'”, Nylynd kertoo. Julkisen puolen kilpailutuksiin pääsee helposti mukaan jättämällä tarjouksen, joten alhaisesta käyttöasteesta kärsivät kilpailijat ovat ilmestyneet entistä hanakammin kisaamaan julkisista hankkeista. Kilpailun kiristyminen näkyy siinä, että Gofore ei ole voittanut kilpailuja yhtä usein kuin parhaimpina aikoina. ”On lyhyt tie lähteä tinkimään omasta myyntikatteesta”, Nylund sanoo – ja ehkä samalla varoittaa kilpailijoita. ”Meillä voi olla seitsemän vuoden sopimuksia. Jos sinne menee nollakatteisella, niin – niin!” Marinadi-osiossa katsotaan puolen vuoden päähän Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, joista media ja finanssiteollisuus tekevät suuren spektaakkelin. Mutta onko sijoittajille niin suurta väliä, tuleeko Yhdysvaltain presidentiksi demokraatti vai republikaani? S-Pankin päästrategi Lippo Suominen muistuttaa, että oli presidentti sitten demokraatti tai republikaani, hän haluaa, että taloudella menee hyvin, koska silloin äänestäjillä menee hyvin – ja he äänestävät häntä tai hänen puoluettaan myös seuraavissa vaaleissa. ”Yleisesti kaikki toimialat keskimäärin hyötyvät”, Suominen huomauttaa. Goforen sijoittajasivut: https://gofore.com/sijoita/ Grillauksen livetaltiointi Tampereen sijoitusmessuilla: Ajaton Idea Oy I www.ajaton.fi Yhteistyössä: Gofore Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis seuraa Helsingin pörssin ja First Northin yhtiöitä laajasti, vaikka rahastosalkun suurimmat omistukset ovat useiden miljardien arvoisia firmoja. ”Tälläkin hetkellä [salkusta] löytyy alla sadan miljoonan euron markkina-arvolla olevia yhtiöitä”, Varis sanoo. ”Ihan pienimpiä yhtiöitä on kuutisen prosenttia salkusta. Alle kahden miljardin arvoisia yhtiöitä on kaksikymmentä prosenttia salkusta”, hän valottaa. Tällaiset valinnat ovat yksi keino pyrkiä voittamaan rahaston vertailuindeksi. ”Jos näen, että yhtiössä on tarpeeksi tuottopotentiaalia – eli pitäisi nähdä vaihtoehto, että kurssi tuplaantuu tai kolminkertaistuu –, puolenkin prosentin painolla saa ihan kivan tuottolisän salkkuun.” Variksella on itse itselleen asettamana rajana juuri puolen prosentin osuus salkusta. Sitä pienempiä sijoituksia hänen ei kannata tehdä. Puoli prosenttia salkusta tarkoittaa rahaston nykyisellä pääomalla reilun miljoonan euron panostusta. Miksi Nokia ja Fortum eivät mahdu Fennon suurimpien omistusten joukkoon? Millaista omaa analyysityötä salkunhoitaja tekee ja kuinka sosiaalinen media voi olla siinä avuksi? Miksi Helsingin pörssi on pärjännyt viime aikoina huonosti? Juha Varis kertoo myös, kuinka hän on tehnyt osuudenomistajilleen rahaa toimitusjohtajanvaihdoksilla. S-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/ Yhteistyössä: S-Pankki

Kyösti Kakkosen julkinen pörssisalkku näyttää siltä, että siihen on koottu komea valikoima Helsingin pörssin surkimussarjaa. Monia yhtiöitä yhdistää se, että ne ovat tai ovat olleet pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Eikä tämä ole sattumaa. Kyösti Kakkonen metsästää käänneyhtiöitä. ”Näihin keskisuuriin yrityksiin olen aika usein mennyt mukaan siinä vaiheessa, kun on ollut suunnattuja osakeanteja tai yhtiön tilanne muuten on ollut sellainen, että olen nähnyt niissä käänteen”, hän sanoo. ”Mielelläni arvioin näitä käänneyhtiöitä, koska jos oikeaan aikaan lähtee mukaan, niissä voi muodostua merkittävää arvonnousua.” Grillissä käydään läpi Kakkosen pörssisalkun keskeiset yhtiöt. Puheenaiheena muiden muassa Endomines, Incap, CapMan, Afarak, Herantis Pharma, Optomed... Marinadi-osiossa käsittelyssä Seitsemän rohkeaa yhtiötä (Magnificient Seven). Ovatko ne yliarvostettuja, S-Pankki USA:n salkunhoitaja Antti Raappana?

Koskisen Oyj tavoittelee tilivuodelta 2027 puolen miljardin euron liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 270 miljoonaa, joten firman pitäisi lähes kaksinkertaistaa kokonsa muutamassa vuodessa. Ei ole mikään salaisuus, että Koskisen Oyj haluaa kasvaa myös yritysostojen avulla. Puolitoista vuotta sitten listautuessaan yhtiö halusi paitsi rahaa myös vaihdettavan osakkeen, jota voi tarpeen tullen käyttää yrityskaupassa maksuvälineenä. Millaisia kohteita etsitte, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta? ”Sellaisia kohteita, joissa meidän sydän vahvistuu entisestään." Hän pyörittelee lisää mahdollista yritysostokohdetta: ”Lähellä sahateollisuutta ja puunhankintaa ja integroitavissa meidän toimintaamme.” Koskisen Oyj:n liiketoiminta jakautuu sahateollisuuteen ja levyteollisuuteen. Grillissä käsitellään niiden luonteenpiirteet. Entä miten Koskisen Oyj takaa puuraaka-aineen saatavuuden? Kuinka onnistui Kärkölän Järvelään nousseen uuden sahainvestoinnin ajoitus? Jukka Pahta joutuu myös arvaamaan, onko päätehakkuukuusitukin hinta huhtikuussa 2025 korkeammalla vai matalammalla kuin huhtikuussa 2024. Marinadissa ihmetellään, miksi ihmeessä kannattaisi sijoittaa Euroopan osakemarkkinoille. S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio löytää ainakin kolme hyvää syytä. Koskisen Oyj:n sijoittajasivut: https://koskisen.fi/sijoittajille/

Suomalaiset ovat Sanoman medialiiketoimintojen ympäröimiä: Sanoma tavoittaa joka viikko 97 prosenttia suomalaisista. Sanoman medioiden otteessa olevalta jää helposti huomaamatta se, että Sanoma-konsernin liikevaihdosta suurempi ja tuloksesta paljon sitäkin suurempi osa tulee oppimateriaaleista. Viime vuonna oppimateriaalien eli Sanoma Learningin liikevaihto oli 800 miljoonaa euroa, kun taas Media Finland toi 600 miljoonan euron liikevaihdon. Reilun viiden vuoden aikana Sanomassa on tapahtunut iso muutos. ”Hollannin medialiiketoiminnat myytiin 2017 ja 2019–2020. Siitä irrotettua pääomaa päätettiin käyttää oppimateriaaliliiketoiminnan kasvattamiseen. 2019 tehtiin ensimmäinen isompi yritysosto Hollannissa, 2020 Espanjassa ja 2022 Italiassa”, Sanoman sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja Kaisa Uurasmaa kertoo. Yritysostojen myötä Sanomasta on tullut merkittävä eurooppalainen perus- ja toisen asteen oppimateriaalikustantamo. Suomen osuus Sanoman oppimateriaaliliiketoiminnasta on enää 7–8 prosentin luokkaa. Kaisa Uurasmaa avaa oppimateriaaliliiketoiminnan lainalaisuuksia. Entä miten opetussuunnitelmasidonnaisessa bisneksessä saadaan maiden rajat ylittäviä synergiaetuja? Sanoma aikoo kaksinkertaistaan oppimateriaaliliiketoimintansa liikevaihdon vuoteen 2030 mennessä. Sitä ei saavuteta maltilliseksi ohjeistetun keskimäärin 2–5 prosentin vuotuisen kasvun avulla. Yritysostoja tarvitaan. Marinadissa S-Pankki USA:sta vastaava salkunhoitaja Antti Raappana kertoo painottaneensa markkinajohtajayhtiöitä, joilla on hyvä hinnoitteluvoima ja kannattavuus. "Toinen seikka on painotus rahoitusasemaltaan laadukkaissa firmoissa, jotka eivät velkaisia ja joilla on hyvä kassavirta." Sanoman sijoittajasivut: https://www.sanoma.com/fi/sijoittajat/

Toimitusjohtaja Petri Roininen on brändännyt Investors Housen yhtiöksi, joka tarjoaa omistajilleen nousevia osinkoja. "Jokainen pörssiyhtiö, sen osake, on itse asiassa sijoitustuote”, Roininen sanoo. Tänä keväänä Investors Housen osinko nousee yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kiinteistösijoitusyhtiön perinteiseen tapaan Investors House omistaa kiinteistöjä ja antaa niitä vuokralle. Tästä liiketoiminnasta tulosta tulee kahta reittiä. Ensinnä normaalin, kassavirtavaikutteisen nettovuokratuoton myötä, toiseksi kiinteistöjen arvonmuutosten kautta. Viime vuonna arvonmuutokset eli kassavirtaan vaikuttamattomat ylös- ja alaskirjaukset pelasivat isoa roolia Investors Housen tuloksessa. Täysin omistettujen kiinteistöjen arvoa kirjattiin alas reilulla miljoonalla. Arvonmuutokset ja myyntitappiot huomioiden Investors Housen oma kiinteistösijoitusbisnes oli viime vuonna nollilla. Toinen osa Investors Housea on palvelutoiminta: kiinteistömanagerointi, vuokravälitys ja rahastojen pyörittäminen. Sen liiketulos oli lievästi tappiolla. Viime vuoden tuloksensa Investors House teki osuudella osakkuusyhtiöiden tuloksesta – käytännössä niiden ylöskirjauksista. Osakkuusyhtiöt ovat kaksi yhtiötä, jotka puuhaavat Jyväskylän Kukkula-hankkeen parissa. Investors House, Ovaro ja Royal House omistavat nämä Kukkula-yhtiöt tasaosuuksin. Yhdysvalloissa osakekurssit rikkovat ennätyksiä eikä arvostuksiakaan voi haukkua halvoiksi. Onko sijoittajan syytä olla huolissaan? ”Me sijoittajat rakastamme huolissaan olemista. Kaivamalla kaivetaan, mikä voisi mennä pieleen, vaikka suurimman osan ajasta ei mene!” S-Pankin päästrategi Lippo Suominen sanoo Marinadi-osiossa. ”Olemme saaneet Yhdysvalloista kerta toisensa jälkeen hyviä uutisia. Voivatko ne vielä yllättää positiivisesti? Olen monta kertaa sanonut, että eivät voi – ja ne yllättävät taas. Ehkä meidän pitää odottaa selvästi heikompia merkkejä ennen kuin lähdetään huutelemaan varoituksia. Nautitaan hyvästä menosta niin kauan kuin sitä jatkuu!” Investors Housen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2023: https://www.investorshouse.fi/files/documents/investors-house-oyj-tilinpaatos-ja-toimintakertomus-2023.pdf Roinisen listasta Suomenmaassa: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/julkinen-talous-saataisiin-kuntoon-vaalikaudessa-tehokkaalla-kasvuohjelmalla-uskoo-keskustalainen-yritysjohtaja-tallainen-on-roinisen-lista/

Neljän miljardin euron liikevaihdon viime vuonna tehnyt, kaksinumeroisesti kasvava kansainvälinen kuluttajatuoteyhtiö, jonka pääkonttori on Helsingissä. Osake listattuna New Yorkin pörssissä NYSE:ssä. Amer Sports ei ole ihan tavallinen firma. Sen jälkeen kun kiinalaisvetoinen sijoittajaryhmä osti Amer Sportsin pois Helsingin pörssistä vuonna 2019, yhtiössä on muuttunut paljon. Suunto ja Precor on myyty, ja muita brändejä on kiihdytetty kovaan kasvuun. Divestoinneista puhdistettuna liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa. Erityisesti kasvua on haettu ja saatu Kiinasta, jonka osuus Amer Sportsin liikevaihdosta on kasvanut lähes viidesosaan. Brändeistä suurimmaksi on buustattu teknisiä vaatteita valmistava kanadalainen Arc'teryx. ”Kaksi isoa transformaatiota on mennyt läpi yhtiön. Ne olivat käynnissä jo silloin 2018–2019, mutta nyt on laitettu ihan uutta vaihdetta kehiin”, Amer Sportsin viestintäjohtaja Anu Sirkiä kertoo Karon Grillissä. Ensinnä Amer Sports on uudistanut toimintamallinsa brändivetoiseksi. Toiseksi yhtiö on ottanut kuluttajat entistä paremmin omiin näppeihinsä: suoramyynnin osuus on kasvanut vauhdikkaasti. Grillissä käydään läpi perustelut näille strategisille valinnoille ja selvitetään, millaisia oikein ovat Amer Sportsin brändit. S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen on valittu ainoana suomalaisena Onalytican muodostaman maailman 50 tärkeimmän ESG-vaikuttajan listalle. Marinadi-osiossa hän kertoo myös, mistä ESG-teemoista maailmalla tällä hetkellä puhutaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jyllää anti-ESG-liike, jonka vuoksi finanssitoimijat ovat haluttomia pitämään ääntä vastuullisuustoimistaan. Amer Sportsin sijoittajasivut (englanniksi): https://investors.amersports.com/home/default.aspx

OP-ryhmä teki viime vuonna kahden miljardin liiketuloksen. Omistaja-asiakkaat on vapautettu monista maksuista, ja bonuksia maksetaan korotetusti. Silti rahaa jää paljon yli oman tarpeen. Kun Timo Ritakallio tuli OP-ryhmän pääjohtajaksi, hän siivosi rönsyt ja pani oranssin pankin iskuun. Korkojen comebackin myötä oranssi pankki jauhaa kovaa tulosta. Pitäisikö vahvaa tasetta käyttää yritysostoihin? Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin. Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä. Marinadissa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mitä salkunhoitaja tekee yritysvierailulla. Yhden tapaamisen jälkeen Caverion meni hänen sulkulistalleen siksi aikaa, kun silloinen toimitusjohtaja johti yhtiötä. OP-ryhmän tilinpäätöstiedote: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2824881_language_fi

Korkojen nousu pitkän nollakorkokauden jälkeen on taatusti saanut suun hymyyn Mandatumin pääkonttorissa Helsingin Bulevardilla. Kun korkosijoituksista saa taas tuottoa, Mandatum on pystynyt siirtämään sijoituksiaan entistä enemmän korkoihin. Korkosijoitukset katsotaan vakavaraisuuslaskennassa vähäriskisemmiksi kuin esimerkiksi osakesijoitukset, ja osaltaan siksi Mandatum on tällä hetkellä selvästi yliomavarainen ja voi jakaa omistajille muhkeita osinkoja. Toinen syy, joka kääntää mandatumilaisten suupielet ylöspäin: korkosijoittaminen on yksi Mandatumin erityisosaamisista. "Me olemme kansainvälisen tason pelaaja esimerkiksi credit-tuotteessa”, Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta sanoo. Osaamistaan Mandatum on pystynyt myymään instituutiosijoittajille ja varakkaille yksityishenkilöille kovasti kasvavassa varainhoito-liiketoiminnassaan. Segmentin hallinnoitavat varat kasvoivat viime vuonna lähes 17 prosenttia. Jaksossa selviää, miksi Mandatum pyrkii esiin vanhasta laskuperustekorkoisesta henkivakuutuskannasta ja mikä on yhtiön omien sijoitusten rakenne. Petri Niemisvirta kertoo myös oman parhaan sijoituksensa. Marinadi-osiossa aiheena on biodiversiteetti, johon pureudutaan S-Pankin sijoitusjohtajan Mika Leskisen kanssa. Yhteistyössä: Mandatum Marinadi yhteistyössä: S-Pankki Mandatumin sijoittajasivut: https://www.mandatum.fi/konserni/sijoittajat/ Mandatumin vuosi 2023 -video: https://www.youtube.com/watch?v=jBgXExms5xk

Tietoturva-alalle on povailtu kovaa kasvua. Viime vuonna WithSecure kasvoi kuitenkin vain vaatimattomat kuusi prosenttia. Miksi puhe ja kyberturvahuolet eivät ole muuttuneet liikevaihtoeuroiksi, WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen? ”Meillä on ollut aika haastavat ajat, kun firma on jakautunut kahtia. -- Emme ole päässeet tekemään ihan niin nopeasti investointeja pilvipalvelupohjaisiin ratkaisuihin kuin olisimme halunneet. Myös markkina on vähän muuttunut. Asiakkailla on ollut vähemmän rahaa investoida tietoturvaan, koska rahat ovat olleet tiukemmalla kuin vaikkapa pari vuotta sitten.” Mikko Hyppönen tunnetaan tietoturvaguruna, joka on seurannut alaa ensimmäisestä PC-viruksesta alkaen. Karon Grillissä hän kertoo tietoturvan tämän hetken kiinnostavimmista kysymyksistä. Entä millä strategialla WithSecure aikoo pärjätä? Hyppönen on myös innokas sijoittaja. Grillin äärellä hän avaa teknologiayhtiöpainotteisen salkkunsa ja kertoo, millaisia yhtiöitä suosii sijoittajana. Hyppösen salkusta löytyy myös kryptoja, vaikka neljälläkympillä ostamansa Bitcoinit hän myi jo kymppitonnilla kappale. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis poimii keskeiset havainnot Helsingin pörssin yhtiöiden tuloskaudesta. Mitkä olivat hyvät ja huonot uutiset ja millaisia muutoksia Varis on tehnyt hoitamansa rahaston salkkuun? Mikko Hyppösen isännöimä Herrasmieshakkerit: @Herrasmieshakkerit WithSecure sijoituskohteena: https://www.withsecure.com/fi/about-us/investor-relations S-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/ Yhteistyössä: WithSecure Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

LapWallin perinteisen perusbisneksen, puisten seinäelementtien, kysyntä romahti asuinrakennusaloitusten tyssättyä. Sen sijaan kattoelementit, joiden valmistajaksi yhtiö tuli yrityskaupoilla, kannattelevat puuelementtivalmistajaa: viime vuonna yhtiön liikevaihto putosi vain viidenneksen. LapWall suunnittelee 15 - 17 miljoonan euron investointia Pyhännän tehtaalleen. Investointi on yhtä suuri kuin LapWallin oma pääoma. ”Investoinnin tekemättä jättäminen olisi iso riski. Kun normaali kysyntätilanne palaa, me myydään eioota [jos investointia ei tehtäisi]”, LapWallin toimitusjohtaja ja suurin omistaja Jarmo Pekkarinen sanoo. Investointi nostaisi Pyhännän tehtaan teoreettisen tuotantokapasiteetin 60 miljoonaan euroon vuodessa. Teoreettisella tuotantokapasiteetilla LapWall tarkoittaa nykyisillä hinnoilla laskettua vuosimyyntiä, joka pystyttäisiin tuottamaan, jos tehtaan linjoja ajaisi maksimivauhtia kahdessa vuorossa jokaisena arkipäivänä. Nykyisin Pyhännän tehdas pystyy 25 miljoonan euron vuosituotantoon. Investoinnin jälkeen Pyhännän tehtaan ja kahden kattoelementtitehtaan yhteenlaskettu vuosituotantokapasiteetti olisi reilut sata miljoonaa euroa. Viime vuonna LapWallin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa. Karon Grillissä Jarmo Pekkarinen avaa viime vuonna tehtyä liiketoimintakauppaa, jonka myötä yhtiö sai pitkän sopimuksen Kastelli-talovalmistajan kanssa. Hän myös perustelee lähes kahden miljoonan euron suuruista osingonjakoa tilanteessa, jossa yhtiö on jätti-investoinnin äärellä. #sijoittaminen #osakkeet #puurakentaminen #rakentaminen #ilmastonmuutos