Podcasts about voisi

Pasi Rinteen intohimo on kestävä liiketoiminta. Vuonna 1993, 24-vuotiaana, hän perusti uraauurtavan kestävän kehityksen konsulttitoimiston Gaian. Hän on myös työskennellyt ympäristöministerin erityisavustajana Pekka Haaviston kaudella ja kahdeksan vuotta YK:n ympäristöohjelmassa Genevessä. Nykyisin hän on kestävän sijoittamisen asiantuntija. Voisi kuvitella, että nämä ovat Pasille pimeitä aikoja. Donald Trump miehittää hallintoaan ilmastonmuutoksen kieltäjillä, Bakun ilmastokokouksen tulokset olivat laihoja ja innostus ESG-sijoittamiseen on vaihtunut epäilyksi, jopa vihaksi. Ja sotilaallinen turvallisuus ajaa leveillä telaketjuilla  ilmastoturvallisuuden yli. Pasin näkökulma ja viesti on kuitenkin, että vastuullisen liiketoiminnan kasvua ei pysäytä mikään. Sen iso ajuri eivät enää ole vain kansainväliset sopimukset, vaan markkinoiden syvällekäyvä muutos. Hyviä kuunteluhetkiä!

Intro: Podcast-jumppa Pontuksen kuuluminen: hyperbolaa, hyperkytkeytymistä, hyperkiihtymistä eli syksy on tullut. Veikan kuuluminen: Uhkaako grantifikaatio eli apurahaistuminen hävittää aktivismin ja valkokaulustyön rajat? Pontuksen vaiva: Ajattelun ulkoistaminen erilaisille järjestelmille on aikamme ilmiö, jota voi havainnollistaa kolmella esimerkillä: algoritminen suostuttelu ja suosittelu, somen doksa eli mielipiteellinen homogenisaatio ja toimittajien näkökulma-automatisaatio. Ongelma ei ole itse ulkoistaminen, vaan yhdenmukaistuminen, keskittyminen ja näihin liittyvä valta. Veikan vaiva: HSL ja Molybros -kohu pyöri sen ympärillä, kuka päättää ruskeiden ihmisten mainosrepresentaatiosta. Voisi kuitenkin kysyä myös, miten HSL:n lippuhintojen korotukset yhdessä muiden elämisen hinnankorotusten kanssa vaikuttavat maahanmuuttajataustaisten ihmisten elämän ehtoihin. Toisin sanoen asiaa voisi tarkastella intersektionaalisesti pelkän representaation tuolla puolen. Suosituksissa tuoreet suomennoskirjat Mitä Israel pelkää ja Haluamme kaiken sekä mielenosoitus HSL:n lipunkorotuksia vastaan. Jaksossa mainittuja asioita: Mielenosoitus HSL:n lippuhintojen korotuksia vastaan 22.10. kl 16, Opastinsilta 6 https://www.instagram.com/p/DBRmABitJLC/?img_index=1 Raja Shehadeh: Mitä Israel pelkää? Nanni Balestrini: Haluamme kaiken Otso Kivekäs: Kuinka joukkoliikenne rahoitetaan https://otsokivekas.fi/2022/10/kuinka-joukkoliikenne-rahoitetaan/ Pierre Bourdieu: Televisiosta Kevin Roose: Futureproof: 9 Rules for Humans in the Age of Automation Mikä meitä vaivaa? Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan suomessa voi olla jopa puoli miljoonaa ihmistä joilla on alkoholin kanssa ongelmia. Alkoholiin kuolee 3% suomalaisista vuosittain, joista valtaosa miehiä. Alkoholismia eli alkoholin käyttöön liittyvää päihdesairautta suomessa arvioidaan olevan 200 000-300 000 ihmisellä, joista suurin osa käy töissä, joten tämä sairaus koskettaa vähintään välillisesti lähes kaikkia Suomalaisia. Täällä tietoa päihdesairauksien taloudellisista vaikutuksista yhteiskuntaamme:https://apualkoholismiin.fi/tilastot.htmlhttps://www.avominne.fi/toimenpidelistaus-13mrd-v-paihdehaittakulujen-vahentamiseksi/Tässä jaksossa keskustellaan Marko Jantusen kanssa alkoholismista, addiktioista ja niiden toipumiskeskeisestä hoidosta. Puhuimme myös Suomalaisesta juomisen kulttuurista ja etenkin jääkiekkokulttuurista, jossa alkoholin käyttö on liiankin normalisoitu asia, edelleen. Pystymme parempaan. Marko on mies, joka on kokenut elämässään enemmän kuin moni meistä yhteensä. Voisi jopa sanoa, että Marko on saavuttanut elämäntapamuutoksen Stanley Cupin selättämällä päihdesairautensa. Oman kokemusasiantuntijuuden lisäksi Marko on käynyt mielenterveyden ja päihdetyön ammattitutkinnon, lähihoitajan tutkinnon kuin myös Avominne-klinikoiden oman päihdetyön koulutuksen, ja lisäksi pyrkii jatkuvasti kouluttautumaan ja oppimaan lisää päihdetyöstä. Päihderiippuvuuksista ei vieläkään ole tarpeeksi tietoa saatavilla, ja kokonaisvaltaisen hoidon piiriin päätyy liian vähän hoitoa tarvitsevia yksilöitä. Näyttöön perustuvaa hoitoa päihderiippuvuus-sairauteen on kuitenkin olemassa, ja tätä tietoa pyrimme tämän jakson kautta levittämään. Täällä lisää tietoa päihdesairauksista ja addiktioista:Alkoholiriippuvuus:https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00196Huumeriippuvuus:https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00414Lääketieteen osuus toipumiskeskeisessä hoidossa / Avominne luento:https://youtu.be/N0StRFopOT0?si=xeAjxDyBLEL_f9b1Päihderiippuvuus sairautena / Avominne luento:https://youtu.be/lLvOgb10ut0?si=cnvxykj2IESiy_QvPäihdepotilaiden hoidosta Suomessa / Lääkäri Aten haastattelu:https://youtu.be/02xGn3llMvA?si=acWN9v9N1tGaFvRgTäällä lisää tietoa Markosta ja Markon työstä:https://www.markojantunen.fi/https://www.markojantunen.fi/miten-avominne-hoito-toimii/https://fi.wikipedia.org/wiki/Marko_JantunenTäällä Markon jääkiekkourasta lisää:https://www.eliteprospects.com/player/105/marko-jantunen

Suomeen kaavaillaan Nato-joukkoja. Millaisia joukkoja se voisi tarkoittaa? Keskustelemassa tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista sekä kenraali evp., kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.). Mitä lääkkeksi Euroopan unioni kilpailukyvyn parantamiseksi. Maanantaina julkaistiin Euroopan keskuspankin johtajan Mario Draghin selvitys EU:n kilpailukyvystä. Haastateltavana Päivi Wood EK:sta. Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa. Kuinka luonto sopeutuu muutokseen? Keskustelmassa tutkimusjohtaja, toimialajohtaja Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta sekä erikoistutkija Maria Hällfors Sykestä. Millaisia odotuksia on presidenttiehdokkaiden Kamala Harris ja Donald Trump ensimmäiselle tv-väittelylle? Toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Juontajana Atte Uusinoka Toimittajana Veera Sinervo ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara.

Voisi väittää, että rahan hyödyntäminen oli melko yksinkertaista toimintaa aina 1600-luvulle asti, kunnes keksittiin järjestelmiä, joilla kultakolikoista ja muista siirryttiin velkakirjoihin. Se tarkoitti, että velkaa voitiin ottaa myös sellaista varallisuutta kohtaan, jota ei ollut. Taloustoimittaja Hannu Sokala kertoo tarinaa tästä eteenpäin, nykypäiviin. Keskeinen ja provokatiivinen lopputulos on, että rahaa ei oikeastaan ole. Pankit luovat uutta rahaa tyhjästä Hannu Sokala on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Saamme ajottain yhteydenottoja, jossa varovaisesti kysytään jonkun toteutuksen perään vaikka ovat aiemmin saaneet tiedon näin ei voi tehdä. Usein tilanteissa selviääkin asian olevan varsin tehtävissä. Tuleeko asiakkaalle väärinymmärryksiä vai nähdäänkö parhaaksi ohjata asiakkaalle ajatus asian mahdottomuudesta jos sitä ei ole mahdollista itse tarjota? (00:00) Jakso alkaa (00:26) Aiheen pohjustus (03:31) Koodersin ongelma (06:02) Oonan tämän syksyn lempiprojekti (08:06) Mikä johtaa ratkaisemattomiin ongelmiin (09:38) Miten Koodersin koodia voisi myydä (10:37) Mainoskorulauseet (11:59) Suosittelun voima (13:47) Huijarisyndrooma (15:50) Eteenpäinsuosittelu (18:16) Myynti ei voi olla asiakasrajapinnassa ainoa tavoite (21:36) Miten Kooders näyttäytyy ulospäin (26:18) Moraali työnteossa ja vapaa-ajalla (33:41) Loppusanat

Hyvinvointialueilla suunnitellaan säästöjä. Millaista hoitoa karsitaan? Löytyykö tehostamisen paikkoja? Sote-säästöistä keskustelemassa johtajaylillääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue, sekä hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila Satakunnasta. Syyrian presidentti Bashar al-Assad vierailulla Kiinassa. Mitä Syyria Kiinasta hakee? Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Rakoileeko läntisten maiden tuki Ukrainalle? Entä millaista liittoumaa Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea muodostavat? Kenen kelkkaan Brics-maat lähtevät? Millaisia puolia maat valitsevat? Keskustelemassa maailman politiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusjohtaja Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Espanjassa asuntojen hinnat karkaavat taivaisiin. Asuntotilanteesta raportoi toimittaja Maija Salmi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Veera Sinervo ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Uskomatonta! Harvinaislaatuinen erikoisjakso Kaikki Uusiksi -podcastissa!Jussin ja Toivon vieraana studiossa meillä on henkilö, joka tietää yhtä sun toista rikoksista ja niiden ennaltaehkäisemisestä yhteiskunnassa.  Jari Taponen on ylikomisario, Helsingin poliisilaitoksen Valvonta- ja Ennalta estävän toiminnon johtaja sekä Turvallinen Helsinki -verkoston puheenjohtaja. Taponen on myös hiljattain väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi väitöskirjalla, joka käsitteli poliisitoiminnan vaikutusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen.Tässä jaksossa keskustellaan Jari Taposen kanssa rikosten ennaltaehkäisystä. Kuinka tehokkaasti sitä voidaan tehdä? Toimiiko poliisi sellaisella tavalla, että rikoksia ei tapahtuisi?Helsingin yliopiston tiedote: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/vaitos-poliisin-kohdevalvonta-karsi-vaarasta-ajoituksestaJari Taposen väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/items/88c99a4a-0797-4749-b2ed-0e76f6b06679Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Puhdas siirtymä oikean suuntainen, mutta riittämätön sanaparfymointi. Esimerkiksi tulovero on yhteiskunnan jäsenmaksu. Pääomavero on suojelumaksu: yhteiskunta järjestää väkivaltakoneiston suojelemaan omaisuutta. Suojelumaksujen kerääminen voitaisiin toki ulkoistaa Sisiliaan. Siellä on organisaatio, joka osaa kerätä maksuja tehokkaasti. Samalla saataisin työperäistä maahanmuuttoa. Nyt kun Orpo porukoineen pohtii säästöjä, niin vankeinhoitohan voitaisiin ulkoistaa Venäjälle. Tuomiovalta Suomessa, rangaistukset itärajan takana, siellä on muun muassa sopivia suolakaivoksia. Tämä tuottaisi monenlaisia säästöjä. Varsinkin pikkurikollisuus varmasti vähenisi. Tuloverojen tuloerojen kasvattajien tulisi käydä tulisi viettää aikaa Meksikossa. Siellä hieman pidempään asuva alkaa kummasti pohtia hieman syvällisemmin, kuinka pienet tuloerot ja hyvinvointiyhteiskunta ovat itse asiassa ihan jees. Mainittakoon, että maailman kaupunkien murhatilastoissa TopTen-joukossa melkein kaikki ovat meksikolaisia. Nykykustannustasolla Venäjä voi jatkaa ajan tappiin. Mutta droonit toivat muistutuksen sodasta myös moskovalaisille. Ne ovat äärimmäisen kiusallisia Putinille. Venäjä voittaa tai häviää sotansa kotirintamalla.
 Jäämeren-radasta puhutaan taas. Entä, jos tehtäisiin siitä puhdas NATO-hanke ja pyydetään rahat isommilta malta?

Voisi luonnehtia, että seksitaudit eivät koskaan ole olleet vain lääketieteen alaa. Niihin liittyvät moraaliset, yhteiskunnalliset ja kansanterveydelliset ainekset, ja siten myös stigma. Tietokirjailija Antti Parpola kertoo, miten suomalainen yhteiskunta suhtautui näihin tauteihin 1900-luvulta eteenpäin. Antti Parpola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Velkapaniikki! Keskustelu velasta on hallinnut varsin paljon näiden vaalien keskustelua.Nimenomaan Kokoomus pyrki jo varhain tekemään näistä #velkavaalit.Mutta miten paha Suomen velkaongelma oikeasti on?Toimittajana Elina Lappalainen, vieraana Merja Saarinen.Tämä podcast julkaistiin 22.3.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lisäksi podcastissa: -> Ennakkoäänestys alkaaLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Andy Lundström, perustaja, Humbol (www.humbol.app). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Perinteisesti henkilöstökyselyjä tehdään ja analysoidaan kerran vuodessa. Tällä saadaan sen hetkinen kuva työntekijöiden kokemuksista ja ajatuksista. Mitä tapahtuu ja koetaan henkilöstökyselyjen välissä? Kokemukset ja ajatukset muuttuvat. Oikeasti, jos halutaan kehittää työntekijäkokemusta, niin pitää mennä syvemmälle kuin kerran vuodessa tehdyt henkilöstökyselyt pääsevät. Esimiehet ovat tässä avainasemassa ja on todettu, että käymällä tiiminsä kanssa säännöllisiä ja merkityksellisiä keskusteluita, työntekijäkokemus paranee. Johtaminen on palvelua, jota pitää tuottaa yksilöllisesti, tasapuolisesti ja jatkuvasti. Organisaatioissa löytyy erilaisia esihenkilöitä ja usein niissä ollaan huonoja vaatimaan samanlaista, hyvää esihenkilötyötä tasapuolisesti eri tiimeille. Työntekijäkokemusta kuitenkin parantaisi yhtenäinen esimiestyöskentelyn tapa toimia. Säännöllisin väliajoin pidetyt merkitykselliset keskustelut luovat perustan hyvälle johtamiselle. Yhtenäinen tapa voidaan rakentaa Humbolin työkalun valmiista esihenkilötyön malleista tai organisaatio voi sopia omat mallinsa. Humbolin työkalun mallit ohjaavat esihenkilöitä käymään säännöllisiä keskusteluja mm. työntekijöiden tavoitteista, jotka muuten helposti unohdetaan. Tavoitteen tärkein funktio on antaa suuntaa sille tekemiselle mihin suuntaan ollaan menossa ja mikä on itse kunkin rooli tuossa isossa kokonaisuudessa. Tämä tuo merkityksellisyyttä jokaisen arkeen. Keskustelut perustuvat sekä tiimiläisen että esihenkilön hyvään valmistautumiseen. Agenda on valmiina ja itse keskustelussa rikastetaan yhdessä sisältöä ja sovitaan mahdollisia tehtäviä seuraavalle jaksolle. Työkalussa keskusteluille määritellään myös frekvenssin, joka pienillä tiimeillä voi olla 2 viikon välein ja isommissa tiimeissä harvemmin. Siellä voi seurata kenen kanssa keskustelut on pidetty ja suunniteltu ja kenen kanssa ei. Työkalu on integroitu Microsoftin ekosysteemiin ja kalenterivaraukset ja muistutukset saa tehtyä ketterästi. Säännölliset keskustelut voivat olla noin puolen tunnin mittaisia. Alussa uudet toimintatavat saattavat vaatia pidemmän ajan, mutta säännöllisyyden myötä keskustelut fokusoituvat ja hyvä valmistautuminen auttaa pysymään asiassa. Etätyöskentely on tuonut näkyväksi, että me tarvitsemme tiettyjä rakenteita ja systematiikkaa esimiestyöhön. Hyvä moderni johtaminen tarkoitta jatkuvia ja säännöllisiä keskusteluita. Jos esimiehellä on 10 tiimiläistä ja kahden viikon välein keskusteluja, niin yhden vuoden aikana keskusteluita, ja vaikuttamismahdollisuuksia työntekijäkokemukseen, on lähemmäs 200 kertaa. Säännöllisillä keskusteluilla luodaan myös vahva luottamussuhde. Tällä hetkellä on monella alalla rekrytointihaasteet, mutta paljonko puhumme siitä, miten me pidämme kiinni nykyisistä työntekijöistä? Onko meillä oikeasti pitovoimahaaste? Pitovoima syntyy voimakkaasti esihenkilön kautta, tutkimuksissa on todettu esimiehen vaikutuksen työntekijäkokemukseen olevan jopa 70 %. Jos me hoidamme esimiestyön hyvin ja säännöllisesti keskustellen, niin se tuottaa pitovoimaa, joka taas aiheuttaa vetovoimaa. Hyvä esihenkilötyö ei ole rakettitiedettä, vaan tarkoittaa että tehdään yksinkertaisia asioita tosi hyvin ja säännöllisesti. Jos saisimme säännölliset keskustelut pyörimään mahdollisimman monessa yrityksissä, niin meillä olisi vähemmän työuupumusta ja vahvempi sitoutuminen yrityksiin. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Miten Suomi voi auttaa Afganistanin naisia? Haastattelussa toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio. Hän kuvailee, miten vapautunut tunnelma Afganistanissa oli 2002 kun Taleban saatiin väistymään, ja miten naisten asema parani vuosien ajan, kunnes vuonna 2021 Taleban pääsi taas valtaan. Merikallio haastatteli 30 ihmistä Afganistanin naisten ääni -selvitykseen, joka julkaistiin tällä viikolla. Haastateltujen joukossa oli poliiseja, ministereitä, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä, opiskelijoita, naisaktivisteja, järjestövaikuttajia ja entisiä viranhaltijoita Afganistanista. Suomi on ollut yksi Afganistanin merkittävimmistä tukijoista, ja Afganistanissa toivotaan, että Suomi jatkaisi auttamista. Esimerkiksi riippumaton ihmisoikeuskomissio AIHRC on saanut tukea Suomelta. Afganista on ainoa maa maailmassa, joka kieltää tyttöjen ja naisten opiskelun. Vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki erillissopimuksen äärijärjestö Talebanin kanssa. Neuvotteluihin ei otettu mukaan Afganistanin johtoa. Merikallio arvioi, että jos tuo neuvottelu olisi tehty huolellisesti, ja Afganistanin johto oltaiisin otettu mukaan, näkisimme hyvin erilaisen tilanteen. Neuvottelua pidetään raportin mukaan "valtavana virheenä" ja se aiheutti naisten aseman jyrkän heikkenemisen. Merikallion haastattelemat naiset esittävät konkreettisia toimia, joita Suomi voisi tehdä Afganistanin ihmisoikeustilanteen hyväksi. Merikallio kuitenkin pelkää, etä Afganistanista voi tulla uusi Pohjois-Korea, joka eristetään muusta maailmasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaukosenlaidalla podcastissa käydään läpi NHL-sarjan tuoreimmat käänteet ja tapahtumat, joihin tällä viikolla kuuluu muun muassa: Connor McDavidille 500 ottelua täyteeen ja World Cup siirtyy ainakin vuodella eteenpäin. (0:23) Alkuhöpinät (11:19) Pelikieltoja (22:02) Paluu Mitchell Milleriin (35:00) McDavid ja Edmonton Oilers (54:57) World Cup siirtyy (59:44) Loukkaantumisia Discord: https://discord.gg/hyubjjeDAV Patreon: https://www.patreon.com/kaukosenlaidalla Instagram: https://www.instagram.com/kaukosenlaidalla/ Facebook: https://www.facebook.com/kaukosenlaidalla/

iten Ukrainaan voitaisiin saada rauha, ja miltä maailma näyttää sodan jälkeen? Keskustelemassa Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen -kirjan kirjoittajat emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki, emeritusprofessori Pertti Koistinen ja emertitustutkija Unto Vesa. Unto Vesa toivoo, että parhaillaan tehdään salaista diplomatiaa Ukrainan sodan ratkaisemiseksi. Rauhanneuvottelussa voisi olla sovittelijana puolueettomat tahot kuten YK tai Vatikaani tai Turkki. Punamäki on tutkinut trauman seurauksia, ja nostaa esiin, että sodassa traumatisoituneet ihmiset voivat olla tärkeä voimavara rauhanneuvotteluissa. Koistisen mielestä on tärkeää, että rauhantyö aloitetaan jo nyt. "Moni näyttää ajattelevan, että tämä sota ratkaistaan kentällä. Minä sosiaalitieteilijänä ajattelen tästä toisin. On löydettävä keinot kommunikaatiolle", hän sanoo. Voi kestää sukupolvi tai kaksikin sukupolvea ennen kuin sodan traumat ja viholliskuvat laantuvat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Venäjä on muuttanut strategiaansa Ukrainan sodassa? Miten Ukrainan sota voidaan saada päättymään? Haastateltavana on Ylen Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, joka on raportoinut Ukrainasta. Kuronen korostaa, että Ukrainan sotaa on käyty jo vuodesta 2014, ja jo silloin oli selvää, että Vladimir Putin ei tulisi tyytymään vain Itä-Ukrainan alueisiin. Tämän vuoden helmikuussa alkanut laajamittaisempi hyökkäyssota osoittautui kuitenkin epäonnistuneeksi, joten Putin on selvästi muuttanut strategiaansa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on keskustellut useita kertoja Putinin kanssa puhelimessa ja ehdottanut tulitaukoa Ukrainaan. Kurosen mielestä tulitauko olisi kuitenkin virhe, koska se antaisi Venäjälle mahdollisuuden kerätä vielä suuremmat sotajoukot uuteen hyökkäykseen. Kurosen mielestä lännen pitää nyt tukea Ukrainaa aseellisesti vielä nykyistä enemmän, jotta Ukraina voisi lopullisesti karkottaa Venäjän sotilaat miehitetyiltä alueilta. Tämä haastattelu äänitettiin torstaina 9. kesäkuuta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa palaamme vireenhallinnan ihmeelliseen maailmaan hypoteettisen esimerkkitapauksen avulla ja mietimme, miten korkeavireistä koiraa voisi auttaa keskittymään säätämisen sijaan olennaiseen. Vaikka esimerkkitapauksen Musti-koira on Tiinan mielikuvituksen tuotetta, virehaasteet on monille totisinta totta!   Kuulostiko Musti tutulta tyypiltä? Mikä teillä on auttanut? Heitä meille viestiä ja kerro teiän kokemuksista vaikka IG:ssä!

Miten EU-maiden velkaantumisongelman voisi hoitaa? Miten olisi mahdollista vaikuttaa siihen, EU:ssa päätöksenteko olisi selkeämpää? Miltä vaikuttaa EU:n ja etenkin Saksan tilanne energiapolitiikan haasteiden kourissa? Ja voisiko ajatus erityisestä energiaverosta Venäjältä EU-alueelle tuotavalle öljylle ja maakaasulle toimia? Haastateltavana on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Sijoitusasunnot.comin Henri Neuvonen oli uusintavierailulla Ostan Asuntoja Podcastissa kertomassa, miten kokonaisten kerrostalojen ostaminen on kasvanut.  Henri Neuvonen sadasta tuhanteen miljoonaan Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #203 Myös Daniel Björkhem oli vieraana ja kertoi tavoittelevansa merkittävää 10X-tyyppistä kasvua omassa toiminnassaan. Sijoitussuunnitelman 10X-muutos Daniel Björkhem Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #201 Olisiko tämän tiistain kysymys saanut inspiraationsa näistä haastatteluista? Yritin pohtia omia ajatuksiani siitä, miten eri reittejä voisi edetä, jos tavoittelisi kokonaisen kerrostalon omistajuutta. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa vuodelle 2021 päivittyneet nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tosi laadukas opas: Sijoitusasunnon valokuvaus ja kuvien editointi nykyaikaisella kännykällä Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen Blogista: Remontoimme 36 asunnon kerrostalosta 60 asunnon kerrostalon

Ukrainasta raportoi Antti Kuronen. Naton turvatakuut hakuprosessin aikana. Vieraana turvallisuustutkija, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen. Turvallisuusselonteko etenee valiokunnista. Mitä eduskunnassa ajatellaan Nato-keskustelusta nyt? Vieraina kansanedustajat Jussi Saramo (vas), Kaisa Juuso (ps) ja Sofia Vikman (kok). Miten puolustusmenojen kasvu ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat lisäkulut katetaan? Vieraana valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).  Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Päivi Dahl ja Veikko Eromäki. Tuottaja Hanna Juuti. 

Voisi luulla, että studiossa ollaan tänään simapäissään sillä punainen lanka on tällä kertaa todella pahasti hukassa kun kahlataan läpi eri bilekohteita ja juhlapyhiä maailmalla. Hyppää kyytiin jos kestät jatkuvaa iloittelua ja naurunremakkaa. Anne-Mari tarjoilee todella ällöttävät krapulavinkit ja Anna-Kaisa nukkuu taas vessassa. Asiakkaat esittävät jälleen kohtuuttomia toiveita ja tiesitkö, että oppaan työnkuvaan kuuluu myös napatanssi ja itsensä läpsiminen? Kiinnittäkää turvavyönne ja valmistautukaa kyntöön! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/anna-kaisa-saarenp/message

Koiranlukutaito, maltti, läsnäolo, leikkisyys ja oma itsensä oleminen mainittu! Nämä ovat asioita, joita opittu omilta koirilta. Kuten koirat oppii meistä omistajista, niin me omistajatkin voidaan oppia omista koirista. Tässä jaksossa haastetaan sut kertomaan mitkä kolme asiaa haluaisit oppia omalta koiralta. Oman vastauksen pääset jättämään IG:ssä tai Facebookissa. Tämä on muuten ensimmäisen kauden viimeinen täyspitkäjakso. Toukokuussa jatketaan normaaliin tahtiin, mutta ei hätää, huhtikuussa on luvassa ylläriohjelmaa, joten pysy kyydissä! Toiveita teemoista ja toteutuksista uudelle kaudelle otetaan mielellään, joten laita viestiä IG:ssä tai Facebookissa.

Eri ikäisinä suhteet tuntuvat erilaisille, koska niistä etsii eri asioita. Mutta mikä voisi olla se asia, joka tekee suhteesta hyvän? Mielipiteitä voi olla monia. Sannalla on siihen omia ajatuksia.

Koiramaailmassa on kaksi asiaa, jotka saavat minut automaattisesti hermostumaan: vegaaninen koiran ruokavalio, mukaanlukien kasvisruoka ja koirat, sekä väite, että ruuasta saa kaiken. Niin kävi tässäkin Katiskan Kaffepaussin aika -podcastissä. Lyhyesti. Edes ihminen sekasyöjänä ei saa riittävästi kaikkea kuin täydellisellä sekasyöjän lautasmallilla. Vielä vaikeampaa se on koiralla ja sen rajoittuneemmalla ruokavaliolla. ”Ruuasta saa kaiken” ajattelu pohjaa aina kahteen vaappuvaan tukijalkaan. Ei tiedetä ylipäätään mitään ravitsemuksesta on toinen niistä. Toinen on kuvitelma, että luonnossa, jossa eläin saa kuolla jatkettuaan sukuaan ja päästyään keski-ikäiseksi, susien elämä olisi jotenkin hohdokasta ja terveellistä. Lihansyöjän siirtäminen ensin sekasyöjäksi ja siitä vegaaniksi on itsekeskeisyyttä pahimmillaan. Ihmisillä on taipumus ajatella koiria (ja monia muitakin) hieman jälkeenjääneksi ihmisiksi ja tuota sitten toteutetaan laajalla skaalalla. Koska ihminen tätä, niin sitten myös koira. Voidaan huoletta sanoa, että koiran siirtäminen kasvisruokavaliolle tai vegaaniksi on inhimillistämistä termin pahimmassa ja surkeimmassa muodossaan. Oma itsekkyys on niin vahva, että sillä voidaan pyyhkiä suuren mitättömyyteen eläinlajien evoluutio ja sopeutuminen yhdellä toteamuksella. Hitot faktoista, kunhan itse uskoo tarpeesi lujaa. Kyse on kuitenkin hyvin yksinkertaisesta asiasta. Kun luovutaan lajityypillisestä ravinnosta, niin eläin sairastuu ja lopulta kuolee. Jokainen kuolee ajallaan, mutta onko prosessia todellakin pakko yrittää nopeuttaa? Tyypillisin sekaravinto, joka on huomattavan lähellä kasvisruokaa, on halvat kuivamuonat. Jokainen tietää kuinka hyvin se ratkaisu on onnistunut. Miksi kuvitellaan, että kun omistaja, joka ei tiedä ruokien ravintosisältöä ja koiransa tarpeita, onnistuisi yhtään sen paremmin tehdessään itse koiransa ruuat? Podcastiä sävyttää vahvasti oma antipatia aihetta kohtaan. Se näkyy myös kielenkäytössä. Pyytäisin anteeksi, jos katuisin moista — mutta en kadu. Voisi silti olla korrektimpikin, mutta se ei vaan ole tässä mahdollista — ainakaan minulle.

Ihmiset palaavat liki hurmioituneina filosofi Esa Saarisen Pafos- seminaareista ja hänen "Filososofia ja systeemiajattelu" - luentonsa ovat keränneet youtubessa yli miljoona katselua. Millä lailla ihminen haltioituisi ensilumesta tai kevään ensimmäisestä leskenlehdestä myös ihan tavallisessa arjessa? Pitäisikö filosofien istua suomalaisissa tv-ohjelmissa useammin ja miten me oppisimme keskustelemaan rakentavammin myös vaikeista aiheista? Miksi Esa Saarisen vanhuudenhaave on saada istua Helsingissä Cafe Ekbergillä rakkaan Pipsansa ja kaksospoikiensa kanssa sen sijaan, että hän kurottaisi vaikkapa Pariisiin ja miten ylipäätään käsitellä jatkuvaa uusien asioiden ja ihmisten kaipuuta? Miksi toisto on Esa Saariselle niin tärkeää ja kyllästyykö hän itse koskaan omiin ajatuksiinsa? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

''Jos mä saisin valita yhden asian mitä saisin mun elämässä tehdä, se olisi tää.'' Menestynyt muotisuunnittelija Elina Äärelä vietti kesälomat ompelukoneen äärellä ja päätti 14-vuotiaan itsevarmuudella, että hänestä tulee muotisuunnittelija. Jo toista yliopistotutkintoa tekevä Elina on elävä esimerkki siitä, miten ahkeralla työnteolla ja rakkaudesta lajiin -asenteella voi liitää kohti suurimpia unelmia. Mitä työkokemus Louis Vuittonilla on Elinalle opettanut ja mikä motivoi häntä aikoinaan opiskelemaan lähes kellon ympäri? Miten hän selviytyi sykkivistä opiskeluvuosista ilman burn-outia? Toisaalta jaksossa pohdimme myös sitä, mitä menestyminen Elinalle tarkoittaa ja ompelisiko hän silti kotona vaatteita, vaikka kukaan ei niitä näkisi. Elinan luomuksia pääsette ihastelemaan IG:stä @aarelaelina

Monet varmaan tykkäävät katsella hanhia puistoissa. Voisiko silti inhota sitä, että omat ulkoilualueet täyttyvät vastenmielisestä ulosteesta. Voisiko siis hanhiakin karkottaa oikeasti muualle, kysyy kirjailija Joonas Konstig kolumnissaan.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa ollaan tavattoman ajankohtaisia, sillä pöydälle nostetaan osaajapula ja yksi siihen ehdotetuista ratkaisuista. Parempi palkka taatusti auttaa työntekijöiden houkuttelussa, mutta miten sitä pystyisi vaikkapa nyt ravintola maksamaan. – Korona sai monet vaihtamaan alaa, saisiko heidät palkanlisällä takaisin? – Miten niitä palkkoja voisi nostaa? Auttaisiko parempi kate? – Suorin tie katteen sydämeen – Ehkä emme sittenkään valitse ravintolaa hinnan perusteella – Ongelma alkaa jo lapsista – Enemmän heti vai paljon enemmän ajan kanssa? – Tähänkin tarvitaan kaikkia – Kun tavoitteenasi on pystyä maksamaan parempaa palkkaa, koko yrityksestäsi tulee parempi

Feministisellä ajattelulla on pitkä yhteinen juuri filosofian historian kanssa. Voisi hieman kärjistäen väittää, että tasa-arvokysymys nousi kunnolla esiin vasta 1800-luvulla nimenomaan poliittisena kysymyksenä ja toimintana. Sen taustalla oli kuitenkin vuosisatainen kirjallinen debatti. FT Martina Reuter kertoo varhaisten feministien kirjoituksista renessanssin ajoilta aina 1800-luvulle. Ne heijastavat aikansa filosofiaa, ovat sen ytimessä, mutta tekevät myös uusia avauksia ja radikaaleja kysymyksenasetteluja. Martina Reuter on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Voisi luulla, että Cityn Aamun pojat olisivat menneet elämässään eteenpäin. Mutta Samuel ja Jere joutuivat toteamaan, että remppahommat pyörivät kehää kummankin osalta. Mike Tyson on laskeutunut meren pohjaan turpaanvetohommiin ja pojat kertaavat kesän "keikkakokemuksiaan". Meneekö kävelykilpailuissa vatsa sekaisin mukulakivikatujen takia ja mikä urheilu-uutinen ravisutti eilen maailmaa? Mukana myös Janakkalan Daltonien ryöstö. Cityn Aamun uusi sporttivideo on myös julki! Lajina vesipyöräily ja sen näkee Cityn somekanavissa!

Kriisi on aina myös mahdollisuus tarkastella, kuinka toimivia vanhassa ajassa hyvät käytännöt todella ovat. Miten työn priorisointi yli kaiken muun vaikuttaa meihin ja läheisiimme? Pitäisikö meidän priorisoida työn sijaan elämästä nauttimista, kysyy Miriam Attias kolumnissaan.

Viime viikon ensimmäinen Tiistaiaudio kokosi tiistaivideoita paljon suuremman määrän korvapareja ilman suurta kritiikkiä eli ainakin toistaiseksi kokeilu jatkuu. Joitain palautteita tuli sen suhteen, että videoilla pohdinta ja tahti olivat rauhallisempia ja sitä kautta helpompaa sisäistää. Podcastapeissa on nopeuden säätimiä eli yritän vähän rauhoittaa puhetahtia ja nopeatempoisempaa haluavat voivat säätää lisää vauhtia. Palautetta voi ja saa yhä antaa. Tyhjät kuukaudet, vuokralaisvalinnassa epäonnistuminen tai huijarin uhriksi joutuminen, asunnon remonttibudjetin ylittyminen, taloyhtiön huono hallinto ja siitä seuraava taloyhtiöremonttien epäonnistuminen tai evätty rahoitus, tasaisesti etenevä muuttotappiokehitys, hitaasti nousevat korot… Nämä on kaikki asuntosijoittajan kannattavuuteen vaikuttavia riskejä, muttei niistä toiminta yllättäen muutu katastrofiksi, jos sijotusasuntoja on useampia sekä kassavirrat ja puskurit on jollain tavalla kunnossa. Toki tapauskohtaisesti näistäkin voi homma mennä nurin, jos yhtälö on vedetty ihan viimesen päälle tiukalle luottokortit ja pikavipit maksimoiden, jolloin pienikin vastoinkäyminen voi sen kaataa. Yritin miettiä tähän kysymykseen sellaisia tapahtumia, riskejä, jotka eivät olisi yksittäistä asuntosijoittajaa koskevia kotiloituja tapahtumia, vaan aiheuttaisivat koko markkinaan jonkun järistyksen. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa vuodelle 2021 päivittyneet nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Näin ostat sijoitusasunnon Sijoitusasunnot.com:lta Anttoni & Waltteri, Kerkkonen & Hiljanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #106 Tosi laadukas opas: Sijoitusasunnon valokuvaus ja kuvien editointi nykyaikaisella kännykällä Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen UUTTA: Ilmainen verkkokurssi - Asuntosijoittajaksi 10 päivässä Tiistaiaudion kuuntelumestat: Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä Ostan Asuntoja Podcastin voi tilata tästä [audio ] Jos olet Audible -käyttäjä, sieltäkin löytyy Tuoretta tai ikivihreää tavaraa Ostan Asuntoja -tuuteista: Neljän sijoitusasunnon voimalla inspiroiva Sanna Latvala – Ostan Asuntoja Podcast #160 Ostan Asuntoja Tiistaivideo on jatkossa Tiistaiaudio ja tarjolla myös Podcastin kuuntelijoille – Blogi #263 Miksi vuokrat voisivat kääntyä nousuun? – Tiistaiaudio #175 Miksi kassavirtapositiivisia sijoitusasuntoja on yhä vaikeampi löytää? – Blogi #264 Asuntosijoitustoimintaani eniten vaikuttaneet KAIKKI kirjat – Blogi #261 Tilaa uunituore Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirja Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

This is Draw The Line Radio Show with Jacki-e, presenting the best music from female producers and DJs. Helping me Draw the Line with her guest mix in the second hour it's DJ Flesh_Bot who's from Chicago. In her mixes she channels the sound of dystopian landscapes and fierce machines. She's a resident for both Nexus 6 in Chicago and Interference Radio on Twitch. She does a livestream every Friday at 3pm UK (9pm CDT) on Twitch, and she also does a monthly techno show on Mixcloud featuring brand new techno tunes. Links for DJ Flesh_Bot:- Mixcloud:- https://www.mixcloud.com/flesh_bot/ Twitch:- https://www.twitch.tv/anarchotech Facebook:- https://www.facebook.com/DJ.Flesh.Bot/ In my mix in the first hour I'm playing tracks by BEC, Donna Maya, Mha Iri, Lisa May, We Turn To Red and lots more. It's time to say NO to gender imbalance in dance music. It's time to Draw The Line!! Track list 1st hour mixed by Jacki-E 1. Caro C – We Are Magnificent (Donna Maya remix) Bandcamp release. https://carosnatch.bandcamp.com/album/dreamers-for-elisa 2. VooCha – Interambiente (Otis Dance mix) UniCAT gUG. 3. We Turn To Red – Bounce ‘n Swirl (original mix) PITS. 4. We Turn to Red – Make me Weak (original mix) PITS> 5. Beth Lydi, Daniel Jaeger – Psychonautics (original mix) Snoe. 6. Zvrra – Array of Light (original mix) Bandcamp release on 13th August 2021 https://zvrra.bandcamp.com/album/array-of-light 7. Donna Maya – Care! (original mix) Bandcamp release https://kopfueber.bandcamp.com/album/kopf-ber-solisampler-f-r-sea-watch 8. Mila Chiral – Attracted by the Ghosts (original mix) Bandcamp release https://milachiral.bandcamp.com/album/naftfteot-nightmares-fairy-tales-for-the-end-of-times 9. Jesika Jane, NEM3SI$ – Existence (original mix) Set About. 10. Ann Clue – Darkest Moments (original mix) Fckng Serious. 11. Lisa May – Push (original mix) Mavic Music. 12. Mha Iri – Fearful or Fearless (original mix) 1605. 13. Nusha – Equality (T78 remix) Autektone Records. 14. Drumcomplex – Atomic (Lilly Palmer remix) Off Recordings. 15. Vanessa Sukowski – Lucanus Cervus (Abyssvm remix) Insectum Records. 16. Lisa May – Ultimate Sound (original mix) Free Download https://soundcloud.com/lisamaymusic/ultimate-sound 17. BEC – Pleasure Seeker (original mix) Second State. 18. Onyvaa – The Way It Is (original mix) KNTXT. DJ Flesh_Bot – An exclusive guest mix for Draw The Line Radio Show. 1. The Hacker - Waves of Darkness (original mix) Rave or Die. 2. Djedjotronic - Take Me Down ft. Douglas McCarthy (original mix) Boysnoize Records. 3. Rendered - Rshift (original mix) Aufnahme + Wiedergabe 4. Ancient Methods - Cradle the True Side of Reality (original mix) Khidi. 5. Znzl - Grounded (original mix) Bandcamp release https://znzl.bandcamp.com/track/grounded 6. ABSL - Death By Water (original mix) Green Fetish Records. 7. Acid Vatican - King Hell (original mix) Aufnahme + Wiedergabe. 8. The Soft Moon - It Kills (Rendered remix) Sacred Bones. 9. Exilles - Forma (original mix) Sestra Records. 10. Brecc - Quarantine (original mix) NineTimesNine, 11. Mickey Nox - You Mean Nothing (Piledrive mix) Green Fetish Records. 12. NN - Resistance (original mix) Demian Records. 13. Gijensu - Red Tooth District (original mix) Ismus. 14. Ossian - Vessel of Violence (original mix) South London Analogue Material. 15. DAHRYL - Nightmare (RVDE remix) The Meaning Of Rave. 16. Trudge - Bird Ghost (original mix) Lobster Theremin. 17. Voisi, Hadone - On The Edge Of Adhesion (original mix) Voltage. Draw The Line Radio Show is produced for radio by Sergio Erridge and is A Darker Wave production.

Hyvä johtaminen tuottaa tulosta ja hyvinvointia. Voisi ajatella, että hyvän johtamisen takana on myös hyvinvoiva lähijohtaja tai esihenkilö. Lähijohtaja kohtaa työssään moninaisia ja usein ristiriitaisia odotuksia työntekijöiltä, omalta esihenkilöltään ja myös itseltään. Nämä ristiriidat haastavat lähijohtajan hyvinvointia.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina lähijohtajien ja esihenkilöiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta keskustelemassa ovat Hyvä paha johtaminen -podcastin juontajat Educo Valmennustalo Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja, The Ken Blanchard Companiesin Global Partner, KTM Janne Annunen sekä organisaatiopsykologi, yrittäjä ja tietokirjailija Jaakko Sahimaa.Työelämän kiihtyminen sekä paikasta ja ajasta riippumattoman työn mukanaan tuomat vaikeudet irrottautua työstä haastavat myös lähijohtajan hyvinvointia. Usein lähijohtajien työn organisointi keskittyy myös asioiden johtamiseen, jolloin ihmisten johtamiselle ei ole aikaa tai kunnollista mahdollisuutta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaiset tekijät vaikuttavat lähijohtajan hyvinvointiin?- Mitkä asiat lähijohtajan työssä ovat erityisen kuormittavia?- Miten organisaatio voi tukea lähijohtajan hyvinvointia? - Miten lähijohtaja voi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan?Lisätietoa jaksosta:Educo Valmennustalon sivut sekä The Ken Blanchard Companiesin sivutJanne Annusen kirjoituksia johtamisesta:Johtaminen on palveluammatti, jota toteutetaan dialogin avullaHuono johtaminen tulee kalliiksi Jaakko Sahimaa LinkedIn:ssa, Twitterissa, Instagramissa ja Facebookissa.Jaakko Sahimaan sivut: jaakkosahimaa.fiMeaningful Work Finland ry:n sivutHyvä paha johtaminen -podcastVoisit hyötyä myös näistä Psykopodiaa-jaksoista:Palautuminen ja työstä irrottautuminen: 55. Miten irrottaudut työstä? Psykologinen palautuminen. Vieraana Anniina Virtanen. 21. Laiskottelu. Miksi joskus on hyvä olla tekemättä mitään? Vieraana Vesa Nevalainen.6. Loma ja palautuminen. Vieraana Mari Laari.Oman työn johtaminen ja hyvinvoinnin johtaminen:49. Eettinen johtaminen. Vieraana Erika Heiskanen.18. Sujuvampaa aivotyötä. Vieraana Virpi Kalakoski.7. Työn merkityksellisyys. Vieraana Jaakko Sahimaa.5. Työhyvinvoinnin johtaminen. Vieraana Kaisu Behm.4. Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Välillä tuntuu, että ammatista riippumatta työelämä on aika kamalaa, sanoo vapaa toimittaja Anna-Sofia Nieminen kolumnissaan.

Maapallo Maapallo, sininen planeetta, olet joutunut kokemaan kovia. Sinusta on puristettu ulos öljyä, metallia, puuta ja vaikka mitä muuta ja mikä onkaan lopputulos! Sademetsät tuhotaan, pellot kemikaalein muokataan. Meresstä liikaa kalastetaan, luontoa suruitta roskataan. Muka työtä. Kun metsät tuhotaan, loppuu happi. Pyydetään silloin paikalle pappi. Tuli ehkä työtä, mutta voimme sanoa ikuisesti: hyvää yötä. Maapallo, planeettamme sininen, on tiesi ollut raskas, kivinen. Missä ovat dodot, mammutit, pussihukat ja siniantiloopit? Ne metsästettiin kaikki pois, kunpa ihminen muuttua vois! Voisi kuunnella lintujen laulua, saisi kuunnella puhtaan veden pauhua, pystyisi ilmaa rauhassa hengittämään, ilman ahdistuksen häivääkään. Ihminen tuhoaa luonnon kauneuden vuoksi oman ahneuden. Ulla-Maija Mantere

Että teidän ilonne olisi täydellinen (1. Joh.1.)Johannes kirjoittaa ensimmäisen kirjeensä alussa kristillisen, apostolisen julistuksen tarkoituksesta. Sen keskiössä on elämän Sana, Jeesus Kristus, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika. Apostolien julistus ei ole vain tyhjää puhetta tai tarinointia, vaan he puhuvat siitä, minkä ovat todella kuulleet, nähneet ja koskettaneet. Yllättävällä tavalla vanha Johannes, kertoo, mikä tämän julistuksen tarkoitus on. Voisi kuvitella, että sen päämääränä on ”pelastus”, ”varmuus” tai ”uskon vahvistus”. Tämä onkin totta, mutta Johannes ei mainitse näitä. Sen sijaan hän kirjoittaa: Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä silmillämme nähneet, mitä katselimme ja mitä kätemme koskettivat, on puhe elämän Sanasta... minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja tämä meidän yhteytemme on Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että teidän ilonne olisi täydellinen. (1.Joh.1:1,3-4)Apostolit julistavat ja näin välittävät kuulemansa, näkemänsä ja koskettamansa Sanan, Kristuksen kuulijoilleen. Tämä ei ole ainoastaan tyhjää ihmisen ääntä, vaan sillä on voima. Tuo Sana sisältää ja kuljettaa mukanaan Pyhän Hengen kautta itse Kristuksen Jeesuksen. Kun Kristus julistetaan ja näin välitetään hänet kuulijoille, syntyy uskon kautta yhteys kuulijoiden ja julistajien välille Pyhän Hengen kautta. Ja mikä tärkeämpää, yhteys tuon saman Pyhän Hengen voimasta uskovien ja Kristuksen välille. Ja yhteys Kristukseen, Jumalan Poikaan antaa yhteyden Isään Jumalaan. Yhteys Jumalaan on mahdollista, koska meidät puhdistetaan Kristuksen verellä kaikista synneistä, niin että voimme tulla hänen verensä kautta Isän läsnäoloon, hänen eteensä. Tuossa yhteydessä Kristuksen ja Pyhän Hengen kautta Isään tekee meidät osalliseksi myös Jumalan pyhyydestä ja kirkkaudesta. Näin saamme olla osallisia hänen valtakunnastaan, taivaasta ja kaikista niistä lahjoista, jotka Jumala meille Kristuksessa haluaa meitä siunaten meille antaa, kun olemme hänen yhteydessään.Toinen yllätys on se, että tämän Johannes on kirjoittanut niille, jotka eivät ole häntä kuulemassa, jotta samalla tavalla meilläkin olisi yhteys Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan kanssa, ja jotta meidän ilomme olisi täydellinen! On yllättävää, kuinka usein evankeliumin sanan julistaminen ja Kristuksen työn osallisuus on siitä osallisena olevien täydellinen ilo! Evankeliumi on todella hyvä sanoma, ilouutinen. Jes.52:7: Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: "Sinun Jumalasi on kuningas!" Tämä suuren ilon sanoman, evankeliumin on enkeli julistanut ensimmäisen kerran Kristuksen syntymässä paimenille: Luuk.2: 10. "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: 11. teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.”  -- Paimenet palasivat ylistäen ja kiittäen Jumalaa Kristuksen nähtyään. Evankeliumi on sanoma pelastuksesta ja vapahtajasta, Kristuksesta, joka on meillä: meidän omanamme, meidän luonamme.  - - - - Lyhenne, lue kokonaan tästä linkistä  - - - Toisaalla Luther kirjoittaa, että Jos todella ymmärtäisimme evankeliumin merkityksen, sen aarteen suuruuden, mikä meillä on Kristuksessa, hänen kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan, valtaisi sydämemme niin suuri ilo ja riemu, että meidän olisi pelkästään sen voimasta kuoltava ja noustava kuolleista taas.Itselleni Jumalan sanan lukeminen saa aikaan suurta iloa ja intoa. Erityisesti nämä yllättävät Raamatunkohdat. Se kertoo siitä, ettei Jumalan sana ole kuollut ja kui

Pertti Salovaara ja Julius Sorjonen miettivät, mikä on paras liikenneväline, ja mistä tunnistaa mustan jään vaaran. Sen lisäksi soitetaan yön äänellä, joka on Poliisit tv-sarjastakin tuttu konstaapeli Niko Van Ooik. Hänen kanssaan puhutaan muun muassa koronan tuomista muutoksista poliisin työnkuvaan.

Olen aina haaveillut aibnb-vuokrauksesta. Iloksemme saimme Joonatan Voltin Rahamanian haastatteluun. Voisi sanoa, että Joonatan on Suomen airbnb guru. Hänellä on monipuolisesti kokemusta airbnb vuokrauksesta, lisäksi häneltä ilmeistyi kirja aiheesta hiljattain. Kannattaa kuunnella jakso loppuun, sillä arvomme yhden kappaleen kirjan teille podcastin kuuntelijoille!

Nyt on hyvä aika osoittaa, että erimielisyys ei tarkoita samaa kuin faktojen vääristely, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Miten Suomi voi hyödyntää maailmanlaajuista etätyöbuumia ja Piilaakson hajautumista? Miten hoitaa maahanmuuttoviraston työlupajonot pois päiväjärjestyksestä? Voidaanko Suomessakin ottaa käyttöön etätyö- ja sijoittajaviisumit? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana pääomasijoittaja, yrittäjä Jyri Engeström ja maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen.

Erikoisjaksossa Vaalirankkurit saavat seurakseen toimittaja Tuukka Tervosen, joka kertoo miksi jalkuvedossa kävi niin kuin kävi. Trumpin sinnikäs taistelu hämmästyttää. Vaan voiko se sabotoida Bidenia republikaaneja hyödyttävällä tavalla? Lopuksi tabascoa ja mantelimaitoa. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

Olisiko Alkon monopolin jo aika siirtyä ajasta ikuisuuteen? Mitä järkeä on siinä, että viiniä voi tilata ulkomaisesta nettikaupasta muttei suomalaisesta? Pitäisikö Alkon siirtyä franchise-malliin? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana huippukokki, ravintolayrittäjä Henri Alén sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Pia Mäkelä.

Mitä oppiminen on, voiko pehmeitä taitoja opettaa verkossa ja miksi Moodle dominoi yliopistojen oppimisympäristönä? Tähän ja moneen muuhun kysymykseen vastaa jakson vieras, Petteri Kallio, joka on valtion digitaalisen oppimisympäristön, eOppivan, rakennusmestari.Jakson muistiinpanoteOppivan pelikirja yhteiskehittämiseenVirkamiesradio-podcastFlipped learningPetterin TEDx-puhe jatkuvasta oppimisestaTim Ferriss – The 4 Hour ChefAlf Rehn – Johtajuuden ristiriidatThe Arbinger Institute – Leadership & Self-deceptionCal Newport: Deep workChristopher Avery – The Responsibility Process

KalloCastin jaksossa numero 60 valitaan Suomelle MM-joukkuetta sillä ajatuksella, että MM-kotikisat toteutuisivat. Jaksossa debytoi Jaakko "Tiirainen" Tiira. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Jaakko Tiira. Löydät sen myös Acastista, Itunesista ja Spotifysta. 1. Erä: Ajankohtaiset aiheet 00.00-27.20 Koronatilanne yleensä - Salibandyliiton ulostulo Kansainväliset kentät - EFT peruttiin - Ruotsi haki miesten MM-kisoja 2024 - Mitä pitkä kansainvälinen katko mahdollisesti tarkoittaa Kauden ensimmäiset potkut - Mitä ajatuksia herätti? 2. Erä: MM-kisat 2020 27.34-58.22 - Kolmikko valitsi omat MM-joukkueet (2+18) tämän hetken tilanteen perusteella, jos kisat pelattaisiin normaalisti - Nykyn valinnat suhteessa castin valintoihin? - Spekulaatiota rajatapauksista ja vuoden 2021 kisajoukkueesta 3. Erä: Brandytyöryhmä 58.32-1.11.58 Mitä antaisit syntymäpäivälahjaksi 35-vuotiaalle Salibandyliitolle? Viikon posi ja nega

Yksinäisyys on asia, joka jokaisen täytyy kohdata jossain vaiheessa. Tällä viikolla me mentiin metsään ja puhuttiin siitä – siis yksinolosta ja yksinäisyydestä, ja siitä mikä ne erottaa toisistaan. Meille on tuttua kaksi eri versiota yksinäisestä ihmisestä: säälittävä loner ja romanttinen eat-pray-love. Voiko tätä käsitystä laajentaa ja muuttaa? Yksinäisyys luonnistuu toisilta paremmin kuin toisilta ja sitä voi myös vältellä tiettyyn pisteeseen saakka, mutta ollaanko me lopulta kuitenkin yksin? Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instagramissa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka sunnuntai, kiitos kun kuuntelet!

Vältä rautaa, tee softaa. Validoi kotimarkkinalla. Etsi kanavakumppanit. Kansainvälisty maa kerrallaan. Ja pysy kaukana kuluttajamarkkinoista, niihin suomalaisilla ei ole mahdollisuuksia. Näitä ohjeita ei tässä episodissa kuultavassa tarinassa noudatettu. Suomalainen Loupedeck on muutamassa vuodessa kehittynyt Mikko Kestin henkilökohtaisen ongelman ratkaisusta jo hyvää vauhtia kansainväliseen menestykseen eteneväksi hardware-startupiksi. Tietä ei kuitenkaan ole kuljettu kansainvälistymiskonsulttien pelikirjoja, eikä edes Mikko Kestin omia periaatteita noudattaen. Törmäsin Loupedeckiin kansainvälisten video- ja valokuvaustubettajien arvosteluissa. Tuote vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Sitten huomasin LinkedInissä, että yrityshän on suomalainen. Mikko Kesti oli saatava podcastiin haastateltavaksi. Loupedeck on alunperin valokuvaajille kuvankäsittelyä helpottamaan tarkoitettu ohjain näppäimistön ja hiiren rinnalle nopeuttamaan työnkulkua. Kun säädöt eivät ole hankalasti muistettavien näppäinoikoteiden takaa aukeavissa popupeissa vaan niitä voidaan tehdä suoraan nappuloista vääntäen, nopeutuu työnkulku merkittävästi. Tuotteen käyttö laajenee nyt alkuperäisestä nichestä kovaa vauhtia uusiin käyttötarpeisiin. Muutama poiminta haastattelusta: Mikko Kesti oli aina halunnut yrittäjäksi, mutta vannonut, ettei koskaan perusta hardware startupia, sillä se vaatii valtavasti pääomia ja sisältää isot riskit. Toisin kävi. Loupedeck koemarkkinoi tuotetta IndieGoGo-kampanjalla ja keräsi hetkessä yli 300 000 euron ennakkomyynnin. Eikä kampanjaa puoliksi esimyyty, toisin kuin yleensä, mikä tekee saavutuksesta sitäkin hienomman. Kuten esimerkkini osoitti, asiakkaat löytävät tuotteen joko PR:n tai vaikuttajamarkkinoinnin kautta: median että tubettajien arvostelujen ohjaamana. Tämä on suomalaisille yrityksille vielä kovin poikkeuksellinen markkinointitapa. Vaikka fyysinen tuote onkin näkyvä osa tuotetta, ohjelmiston merkitys arvosta on merkittävä ja jatkuvasti kasvava. Voisi sanoa, että rauta on tässä tapauksessa käyttöliittymä ja samalla tapa myydä softaa. Kanavien sijaan Loupedeck myy suurimman osan suoraan omasta verkkokaupastaan ja Amazon-kaupastaan. Jälleenmyyjät ovat tippuneet toiselle sijalle. Yleensä “rautakauppiaat” käyttävät kanavaa ja välttävät suoramyyntiä peläten kanavan reaktiota. Koska valtaosa voidaan myydä itse, voidaan ylimääräinen ja merkittävästi suurempi kate käyttää markkinointiin. Kun pääosa markkinoinnista on digitaalista ja suoraan omaan kauppaan johtavaa, voidaan markkinointia mitata ja kohdistaa tarkkaan. Kun asiakkaat omistettaan suoraan, on helpompi tuoda uusia tuotteita ja palveluita ansaintamalliin, myös sellaisia, jotka eivät sopisi kanavan tai jälleenmyyjän jakeluun lainkaan. Puhummekin lopuksi ekosysteemistä ja business mallin laajentumisesta. Jos mietit kansainvälistymistä, softa- tai rautabusinekseen ryhtymistä tai haet esimerkkejä uusimmista peliliikkeistä, on episodi lähes pakollinen kuunneltava. Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/kansainvalistymisen-pelikirja-uusiksi-loupedeckin-erilainen-ja-inspiroiva-tie-11-miljoonan-tuotemyyntiin-vieraana-mikko-kesti-loupedeck ----------------------------------------------------------------------------------------------- Mikko Kesti Mikko Kestiä voit seurata: https://www.linkedin.com/in/mikkokesti/ Loupedeck Loupedeckin löydät: https://loupedeck.com 
 Antti Pietilä Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila Loyalistic Loyalisticin löydät: https://loyalistic.com/fi/ -----------------------------------------------------------------------------------------------

Luontokuvaus on nykyään yksi suosituimmista harrastuksista. Voisi sanoa, että melkein kaikki meistä ottaa joskus elämässään jonkinlaisen luontokuvan. Ainakin vesistöjen äärellä otetut auringonnousut ja -laskut ovat monille tuttuja kohteita. Miten ne sitten ovat onnistuneet, sitä pähkäillään myöhemmin usein yhdessä. Mutta miten maisemakuvia voisi oppia ottamaan paremmin? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä Kari Auvinen kertoo mm. merenrantamaisemien kuvaamisesta ja siitä miten voisi löytää kuviin enemmän sisältöä ja oman tyylin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Editointi ja musiikki: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila, Minun näköinen mieli -hankkeen koordinaattori. Heikentynyt näkökyky tai sokeus aiheuttaa joskus kaikenlaista hämminkiä suhteessa näkeviin ihmisiin. Tämän podcastin koostin, kun olimme pohtineet aihetta ristiin rastiin erään porukan kanssa. Törmäilyä ja kaikenlaisia sattumuksia Useimmat kohtaamiset näkevien kanssa menevät ihan hyvin. Tähän on kerätty nyt ne kaikkein koomisimmat ja kiperimmät tilanteet, joita joillekin on tapahtunut. Niistä on kuitenkin jäänyt pysyvä jälki sisimpään, jonka käsitteleminen auttaa tulevia kohtaamisia onnistumaan paremmin. Kaikkein kipeimpiä kohtaamisia näkevien kanssa tulee liikenteessä. Loukkaantumisvaara on ilmeinen, kun pyörät suhahtelevat ohi. Vaara on moninkertainen, jos olet juuri näkövammautunut ja arastelet käyttää valkoista keppiä tai mitään muutakaan merkkiä, josta huomaisi, että liikut täysin korva- ja jalkatuntumalta. Joskus yksi jalka voi astua jonkun varpaille, jolloin turpiin saantikin on lähellä. Kaupungilla liikkuessa voi tulla vastaan auttamisintoinen ihminen, joka lähtee repimään vaatteista, lupaa kysymättä, johonkin suuntaan. Metrossa saman kaltaiset ihmiset voivat auttamishimossaan päättää puolestasi, että jäät samalla pysäkillä heidän kanssaan, jotta he saisivat auttaa sinua eteenpäin. Sosiaaliset tilanteet muuttuvat joskus hankaliksi, jos ei ole käsitystä keitä muita huoneessa oikein on. Jos he eivät pyynnöstä huolimatta suostu esittäytymään, voi tuntua todella tukalalta jäädä siihen tilanteeseen. Jos joistakin sosiaalisista tilanteista myös poistutaan sanomatta sanaakaan, voi jäädä aika ilkeä olo pitkäksi aikaa. Naapuri saattaa vasta kovassa kännissä ollessa uskoutua kovaan ääneen soimaamaan, että mikset koskaan häntä morjensta. Siinä sitten selittelet, ettet näe häntä. Mahtaako hän seuraavana päivänä muistaa, mitä olit kertonut? Joku kertoo puhelimessa ohjeita, miten saapua terveyskeskuksessa tiettyyn paikkaan. Kovasti saattaa tulla selitystä, että sieltä ja sieltä kautta tulet sitten. Onhan se paikka aina lopulta löytynyt. Monesti erilaisissa kirjoitustilanteissa kysytään, että mikset käytä kuule silmälaseja. Kerran katsastuskonttorissa jopa tarjottiin sellaisia laseja, joilla heidän mukaansa varmasti näkisi. Näkövammaista pidetään usein tyhmänä tai kehitysvammaisena ja ihmiset alkavat huutaa kovaa tai puhua hitaasti, jotta toinen käsittäisi mitä puhutaan. Saatetaan selittää saattajalle tai avustajalle asiat, kun sen voisi tehdä suoraan itse asianosaiselle. Mitä tarvitaan, että näkevät oppisivat suhtautumaan toisella tavalla? Jokainen näkeviin päivittäin törmäävä voi ainakin yrittää muistaa, että nämä monesti pelkäävät erilaisuutta ja sitä, että he joskus itse voisivat vammautua. Silloin he muuttuvat epävarmoiksi, pelkäävät, hämmentyvät ja tuntevat itsensä kenties tyhmiksi ja avuttomiksi. Näkövammaiset voivat olla heidän näkökulmastaan eräänlaisia mörköjä ja kummajaisia. Näkevää auttaisi paljon, jos hän saisi selvästi ja mutkattomasti kuulla, että toinen näkee huonosti tai ei ollenkaan. Lisäksi voisi olla hyvä aina sanoa suoraan, nasevasti ja ystävällisesti, jos tarvitsee apua tai myös sen, ettei tarvitse apua, niin näkevän ei tarvitse miettiä sitä kysymystä itse lainkaan. Voisi olla hyvä kertoa ainakin niille näkeville ystäville, joita usein tapaa niistä tilanteista, jotka liittyvät vaikka hiljaa poistumiseen ravintolapöydästä tai siihen, millä tavoin paikkojen löytämisohjeet voi muotoilla niin, että näkövammainen oikeasti löytää perille. Jos jotain taitoja tai älykkyyttä tunnutaan kyseenalaistavan, niin voisi silloin huumorilla tokaista jonkun ennalta harjoitellun fraasin, vaikkapa: Olen muuten täysissä sielun ja ruumiin voimissa, älykäs, viisas ja jopa filmaattinen!

Liikkumista Schengen-alueella on rajoitettu voimakkaasti koronaepidemian takia. EU suosittaa Schengenin ulkopuolelta matkustamisen rajoittamista ainakin 15. kesäkuuta saakka. Schengenin sisällä komissio suosittaa matkustusrajoitusten purkamista ensin niiltä alueilta, joilla tautitilanne olisi todistettavasti parantumassa. Minkälaisia epidemiariskejä matkustusrajoitusten purkamiseen liittyy? Pitääkö purkamispäätöksiä tehdä epidemiatilanteen vai taloustilanteen ehdoilla? Entä pakottaako koronapandemia leikkamaan maataloustukia? Vai johtaako kriisi lisääntyviin paineisiin tukea lisää maataloutta, esimerkiksi huoltovarmuuden takia? Ovatko Suomen kansalliset 141-tuet turvattu vai vaaka-laudalla? Vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (re), Petri Sarvamaa (epp) ja Teuvo Hakkarainen (id). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Henkilöauto on yhä kulkuvälineiden kuningas, mutta liikkuminen ja sen tavat muuttuvat nyt erittäin nopeaa vauhtia. Sampo Hietasta on kutsuttu MaaSin (Mobility as a service) isäksi. MaaS Global on yritys suomalaisen Whimin takana. Se on kerännyt isot määrät rahoitusta muun muassa globaaleilta autojäteiltä, jotka pohtivat, miten maailma liikkuu tulevaisuudessa. Helsingissä Whimillä on jo yli satatuhatta käyttäjää. Mutta mikä saa ihmisen luopumaan pihassa kiiltävästä Porschesta tai Pösöstä? Mikä on vapauden arvo autoilijalle? Ovatko uudet liikkumistavat vain kaupunkilaisille, vai voisiko niitä saada käyttöön maaseudullekin? Muun muassa näistä asioista keskustelemme Sampo Hietasen kanssa. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Ceilin toimitusjohtajalle Sami Kettuselle. Puhumme myynnin ja markkinoinnin yhteispelistä ja siitä, millaisen digiloikan korona on monelle tuonut.

Sosiaalinenmedia pursuaa kanavia jossa voi esittää kysymyksiä niin yksityisviestillä, kommentoimalla tai anonyyminä. Nelli ja Ada päättivät pistää vähemmän viisaat päänsä yhteen ja kerätä teille keppihevosmaailman ärsyttävän usein kysytyt kysymykset. Onko olemassa tyhmiä kysymyksiä? Osaako ihmiset lukea kuvatekstejä ja miksi vastaustani ei ymmärretä? Voisi aina vain lätkäyttää UKK-listan vastaukseksi. Kuuntele jakso niin saat selville, mitkä kysymykset aiheuttivat ärsyyntymistä juuri tänään Nellillä ja Adalla!

Jokainen meistä on jossain määrin huolissaan tulevaisuudesta. Taloustilanne maissa, joihin korona iskee rajuimmin, on vaakalaudalla. Moni pelkää menettävänsä työpaikan tai oman yrityksen. Oma henkilökohtainen talous ahdistaa, ja pelottaa että koko elämä menee kaikilta osin uusiksi. Monella nousee pintaan epätoivo, joka valtaa ajatukset. Mielessä pyörivät asiat nousevat myös uniin. Toki on keinoja, miten oman tilanteensa voisi kohdata ja miten tulevaisuuden pelkoja voisi hetkellisesti helpottaa. Tässä jaksossa puhutaan avoimesti pelosta sekä ahdistuksesta, jota myös Sanna sekä Outi kohtaavat. Miten he käsittelevät pelkoa? Miltä se heistä tuntuu? #korona #ahdistus #tulevaisuus #hyvinvointi #terveysedelläpodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vastailemme tällä kertaa saamamme palautteen myötä useampiin ongelmiin per jakso, tällä erää todella pahan makuisen kahvin äärellä! Murheita työttömyyden aiheuttamasta syyllisyyden tunteesta, voiko mies ja nainen olla VAIN ystäviä - miksi se on niin hankalaa muiden ymmärtää? Onko yrittäjyys todella niin pelottavaa ja työlästä kuin annetaan usein ymmärtää? Hostit: eeddspeaks & Vinkare Tämä podcast on myös katseltavissa Youtubessa. Lähetä sun huolet ja murheet meidän käsiteltäväksi sähköpostilla lolapua@eeddspeaks.fi - takaamme anonymiteetin! :) Tämä podcast on tuotettu viihteeksi, emmekä ole mitään ammattilaisia antamaan oikeita vastauksia tai neuvoja eri ongelmiin. Mikäli tarvitset kriittistä apua, älä pelkää hakea sitä esimerkiksi Kriisipuhelimesta 09 2525 0111 (24 tuntia vuorokaudessa)

Miten USA käyttää yllättävän isoa taloudellista valtaa EU-alueella määrittääkseen EU-alueen yritysten toimintaa USA:n politiikalle myönteiseksi? Kuinka paljon EKP:n edellistä pääjohtajaa Draghia loppujen lopuksi on syytä juhlia hänen saavutuksistaan, kun hän kuitenkaan ei onnistunut toteuttamaan EKP:n inflaatiotavoitetta, jonka saavuttaminen sentään on EKP:n päätehtävä? Miten todennäköistä on, että jonkun seuraavan isomman kriisin aikana euroalueella aletaan harjoittaa yhtenäisempää finanssipolitiikkaa, eli siis yhtenäisempää politiikkaa sen suhteen, miten valtiot keräävät ja kuluttavat varojaan? Haastateltavana on Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Toimittajina Airi Saastamoinen ja Aleksi Pöytäkangas. Puheenaiheita: Miehetkin saavat leskeneläkettä, kirkosta eroamisen syyt, Yle Radio 1 lähettää jumalanpalveluksia, ärsyttävät taustamusiikit ja tunnussävelmät, osta kuulokkeet, robottipuhelut kiellettävä, puhelinmyyjien pitäisi olla rehellisempiä, Internet vie työpaikkoja, asiakasohjausta Kelan tapaan, omakantaa ei kansakoulupohjalla tulkita, sähkönsiirtoa 50 kertaa sekunnissa, maksa kun jaksat -sopimus, korjauskelvottomista sähkölaitteista ja lääketeollisuudesta, vinkkejä masennuksen välttämiseen, eläkkeen maksupäivät ja pankkipalvelut, vanhukset ja Suomen laki. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64!

Miten polarisaatiota voisi lieventää?

Suomi on ottanut askelia Yhdysvaltojen suuntaan. Rikkaille ja suuryrityksille on luotu miljardiluokan porsaanreikiä verotukseen, sanoo Joona-Hermanni Mäkinen kolumnissaan

Tämän kertaisessa podcastissa Kaukonen ja Oksanen käyvät läpi alkaneen NHL-kauden uutiset ja suomalais kuulumiset.

Elämme aikoja, jolloin mannerlaatat tuntuvat olevan liikkeessä. Työntekijät ja yhä useammat sijoittajat edellyttävät yrityksiltä isompaa yhteiskunnallista roolia. Myös Financial Times vetoaa, että kapitalistinen järjestelmä pitää rakentaa uudelleen. Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella? Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla. Jakson lopussa Anniina Valtonen jututtaa Accenturen Markku Laukkaa ja kysyy, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

Voisiko Mercosur-kauppasopimuksen avulla vaikuttaa parempaan työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen Argentiinassa, Brasiliassa, Paraguayssa ja Uruguayssa tai torjua Brasilian metsien polttamista? Ja mikä on EU:ssakin nyt paljon puhuttanut käsite yritysvastuu? Miten paljon ja millaisia paikallisia ihmisiä ja ympäristöä suojaavia säännöksiä EU voisi edellyttää omilta yrityksiltään silloin kun niillä on tuotantoa EU:n ulkopuolisissa maissa? Haastateltavana on Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ja toimittajana Maija Elonheimo.

Demarinuorten puheenjohtajan, SDP:n mep-ehdokkaan Mikkel Näkkäläjärven mielestä tärkeintä koko EU:ssa olisi siirtyä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Näkkäläjärvi osaa myös selittää Euroopan parlamentin ja komission välisen eron.

On itsestään selvää kiikuttaa lapset urheilutreeneihin montakin kertaa viikossa, mutta mitä jos vietäisiinkin heidät vaihteeksi lukutreeneihin, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

WTF Markkinoinnissa keskustellaan tällä kerralla hyvästä markkinointi-kumppanuudesta. Miten hyvä yhteistyö rakentuu ja mitä se vaatii? Entä mitä haasteita matkan varrella voi olla? Podcastissa ovat keskustelemassa Anna Raiko ja Sami Aittovaara Dagmarista yhdessä SATOn Sanna Marttisen kanssa. Juontajana on Sanna Ala-Seppälä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Arvioidaan, että tänä vuonna maailmassa käy vaaliuurnilla enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin. Vaalit järjestetään mm. Intiassa, Nigeriassa ja Euroopan Unionissa. Samaan aikaan puhutaan demokratian kriisistä - esimerkkeinä Ranskan keltaliivit ja brexit. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman aiheena ovat edustuksellisen demokratian muutospaineet. Toimittajina ovat Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi.

Dagmarin oma podcast WTF Markkinointi alkaa syvällä sukelluksella asiakaslähtöisen markkinoijaan parhaaseen ystävään eli järjestelmään, joka vie asiakaskokemuksen aivan uudelle tasolle. Mitä etuja CDP tuo yritykselle, ja miten sen avulla saadaan kasvatettua koko asiakkuuden arvoa? Entä miten sen käyttö näkyy yksittäiselle kuluttajalle? Podcastissa ovat keskustelemassa Sami Aittovaara ja Petri Vatanen Dagmar Drivesta. Juontajana on Sanna Ala-Seppälä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

SKR podcastin viidennessä jaksossa vieraina ovat kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi ja proviisori ja aivotutkija Lauri Elsilä. Jaksossa keskustellaan muun muassa psykedeeleistä ja yliluonnollisista kokemuksista. Satumaarit Myllyniemi on kulttuuriantropologi ja matkailututkija. Hän valmistelee väitöstutkimusta suomalaisista toisen maailmansodan yliluonnollisiksi tulkituista kokemuksista Oulun yliopiston kulttuuriantropologian oppiaineeseen. Väitöstutkimus liittyy Lapin sotatapahtumien osalta Oulun yliopiston akatemiahankkeeseen Lapland's Dark Heritage. Lauri Elsilä on proviisori ja aivotutkija Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjaan tähtäävä tutkimuksensa käsittelee psykedeelien neurofarmakologiaa, erityisesti riippuvuuksien hoidon ja hermoverkostojen näkökulmista. Voisi sanoa, että Myllyniemen ja Elsilän tutkimuksissa liikutaan inhimillisen kokemuksen reuna-alueilla. Heidän tutkimuksensa sivuavat ihmisten mystisiä ja yliluonnollisia kokemuksia. Myllyniemi kerää tutkimuksessaan toisen maailmansodan aikaisia kertomuksia kokemuksista, joita voi luonnehtia yliluonnollisiksi. Hän tarkastelee näitä kertomuksia osana laajempaa kulttuuriperintöä. Tällaiset kauan vaietut kertomukset äärimmäisen hädän ja puutteen ääreltä voi nähdä osana suomalaista vaiettua kulttuuriperintöä. Elsilän psykedeelien neurofarmakologiaa käsittelevän tutkimuksen keskiössä on aivokemiallisten prosessien lisäksi myös niiden aiheuttamat mystiset kokemukset. Olisiko psykedeelejä ja niiden aiheuttamia kokemuksia mahdollista valjastaa osaksi jo olemassa olevia terapeuttisia käytäntöjä? Miten psykedeelit toimisivat osana tällaista terapiaa? Elsilä kertoo miten tällaisia aineita ja niiden aiheuttamia kokemuksia tutkitaan. Podcastia isännöi Olli Ahlroos. Keskustelu on taltioitu Taidekoti Kirpilässä 11.8.2018. http://taidekotikirpila.fi/ Olli Ahlroos on Plato Productions:n ja Plato Philosophy Management Oy:n perustaja. Hän on koulutukseltaan filosofi ja taiteen tutkija. Tuotanto: Suomen Kulttuurirahasto & Plato Productions Konsepti: Olli Ahlroos http://www.ahlroos.com Tekninen toteutus: Joakim Pusenius http://www.joakimpusenius.com Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Satumaarit Myllyniemelle apurahan suomalaisten toisen maailmansodan yliluonnollisiksi tulkittuja kokemuksia käsittelevään väitöskirjatyöhön. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Lauri Elsilälle apurahan hallusinogeenejä ja aivojen muovautuvuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Konstit on monet, kun helteet alkavat kartuttaa suomalaisten HOTHOW:ta. Radio Novan Aamussa tänään tyttöenergialla!

EU:ssa on meneillään globaalin toimintaympäristön muutoksen aiheuttamia ongelmia mm. puolustuspolitiikassa ja maahanmuuttotilanteessa. Lisäksi vaikeuksia on EU-maiden talouksien hoidossa ja EMU:n kehittämisessä. EU:n arvojen noudattaminen ei onnistu kaikissa jäsenmaissa, eikä keskustelu EU:n kehittämisestä ja erilaisia näkökulmia kannattavien ihmisten välillä tunnu kunnolla sujuvan. Mutta miten EU:n kannattaisi reagoida tähän tilanteeseen. Haastateltavana on Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Kimo Elo ja toimittajana on Maija Elonheimo

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Yksi ohjelman faneista, Anne Luhtala, valitsi puheenjohtajalle hyvän aloituskysymyksen. Tällä viikolla käydään sekä jääkiekon MM-kisoja että Euroviisuja. Aiemmin, kun Suomi voitti (MM-kulta vuosina1995 ja 2011, voitto Euroviisuissa 2006), jotain muuttui. Ainakin sanotaan lama päättyneen ja Suomen päässeen Ruotsi-häpeästä. - Kumpi voitto nyt tarvittaisiin ja minkälaisen muutoksen voiton pitäisi saada aikaan? Ritarien omat aiheet - hyvät tavat, pelko ydinaseiden edessä ja eurooppalaisuus - herättävät myös paljon puhetta ja välihuutoja. Ruben Stiller kysyy ärsyttävistä huonoista tavoista ja kaikki pystyvät epäröimättä nimeämään sellaisia. Ärsyttävimpinä mainitaan mm. tervehtimättömyys rappukäytävässä, puhumattomuus ja kaksoiskiitos. Sodan pelko astuu studioon, kun Juha Itkonen kertoo aiheekseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksen vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta. Mitä eurooppalaisuus teille merkitsee? kysyy puolestaan Pekka Seppänen vähän sarkastisesti. - Mihin Eurooppaan pitäisi samastua? Onko se idea, konkreettinen ihmisjoukko vai maa-ala, se on minulle hämärää, hän sanoo.

16:30 clean full Fr. Adam VoisinFr. Adam VoisinJust a bunch of things that Fr. Voisi

11:49 clean full Fr. Adam VoisinFr. Adam VoisinJust a bunch of things that Fr. Voisi

Naisiin (kuten toki miehiinkin) mahtuu sekä valot että varjot. Viha- ja aggressio on edelleen aikamoinen tabu. Vihan tunne nousee usein, kun kokee avuttomuutta, tulleensa väärinkohdelluksi ja silloin kun omat tarpeet ovat toistuvasti jääneet paitsioon. Vihaa voidaan myös ajatella merkkinä siitä, että jokin itselle tärkeä asia ei ole tullut kuulluksi, eikä usein sanoitetuksi.Naisihanne jota poimimme mediasta ja kulttuuristamme on usein itsenäinen, pärjäävä nainen, joka ei muita tarvitse. Päinvastoin, nainen on itse muita varten! Moni meistä on myös kasvanut ympäristössä, jossa suhde vihaan on ollut latautunut. Ehkä kiukulle ja "hankaluudelle" ei ole ollut tilaa. Ehkä on itse ollut toisen vihan purkauksien uhrina. Pahimmillaan aggressio äityy väkivallaksi. Tähän liittyy monesti syvää häpeää ja syyllisyyttä ja kynnys hakea apua on vielä monelle liian suuri. Väkivalta on jotain, joka aika satuttaa itseä tai toista. Tyypillisesti sanasta väkivalta tulee mieleen väkivallan fyysiset muodot, lyöminen tai pahoinpitely. Toki nämäkin omat väkivaltaa, mutta äärimmilleen vietynä.Väkivaltaan kuuluu siis myös henkinen, sosiaalinen, taloudellinen, uskonnollinen ja seksuaalinen väkivalta sekä itseen kohdistuva väkivalta.Voisi siis ajatella, että jollain tavoin väkivalta on koskettanut meitä ihan jokaista, jossain elämän vaiheessa. Se on myös kohta, jota meistä jokaisen olisi hyvä olla valmis katsomaan itsessään. Hallitsemattomien aggressioiden takana on lähes aina taustalla omia vaillejäämisiä lapsuudessa sekä kokemuksia siitä, että ei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi. Vihaa voi oppia hallitsemaan, ja kuulemaan sen kertomat viestit. Toivoa on. Eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tähän luultavasti jokainen tarvitsee tukea. Ei tarvitse jäädä yksin.Sain kunnian keskustella Maria Akatemian naisenväkivalta.fi hankkeen vetäjien Freian ja Maijan kanssa tästä valtavan tärkeästä ja arkaluontoisesta aiheesta, naisen vihasta ja vihan hallinnan haasteista.Podcastilla keskustellaan mm. seuraavista aiheista: Mitä väkivalta oikeastaan on? Mistä viha oikeastaan kertoo? "Kun kiltti tyttö löytää raivon itsessään" - miten ihmeessä siihen pitäisi suhtautua?Millaisen lapsuuden mallin olemme saaneet vihan kohtaamisesta NaismyyttiKun omaa varjopuolta on vaikea kohdata Häpeä ja syyllisyys Naisen väkivalta.fi hanke tarjoaa apua maksutta naisille, jotka kaipaavat tukea aggression, itsehillinnän ja vihan rakentavaan ja turvalliseen kohtaamiseen. "Me uskallamme kohdata – älä jää yksin!" Sivustolta löytyy mm. chat jossa keskustelun voi aloittaa. Käy tutustumassa!

Suomessa sotilastiedustelu voisi tietyin reunaehdoin osallistua julkiseen keskusteluun sekä kertoa kansalaisille tiedustelutoiminnan yleisistä linj .. Lisää >> http://ift.tt/2BFj3GP

MopoMopocalypseWe JazzArvio: 3/5“Ollaan tällainen nopea, pieni ja villi Solifer, joka välillä lähtee keulimaan, muttei liikaa. Pysytään tiellä, mut .. Lisää >> http://ift.tt/2Gpon4t

Viime viikolla Pohjois-Korea teki ohjuskokeen jossa ohjus saavutti 4500 kilometrin lentokorkeuden. Voisi sanoa että samalla maan vuosikymmeniä kehittämä ja testaama ohjus- ja rakettiteknologia saavutti uuden lakipisteensä. Juuso Pekkinen ottaa selvää raketeista. Mitkä ovat ne fysiikan lait jotka raketin suunnittelussa täytyy ottaa huomioon ja mitä toimivan raketin sisältä löytyy? Vieraan ohjelmassa on Sampo Juustila. Juustila on Suomen Avaruustutkimusseuran sihteeri sekä Avaruusluotain -lehden päätoimittaja. Seuran Iso-Haisu -niminen raketti saavutti vuonna 2011 2,3 kilometrin korkeuden. Juustila on myös rakettisimulointiohjelmisto OpenRocketin pääkehittäjä. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Hautausmaahetkiä ja kauhutarinoita. Pyhäinmiesten päivän luontoretkellä ollaan hieman erilaisissa tunnelmissa kuin normaalisti. Voisi melkein sanoa, että kohtalon hetkiä muistellaan enemmän kuin niitä yhdellä miehellä voi ylipäätään olla. Millaiseen paikkaan Urpo Koponen vei Juha Laaksosen luontoretkelle Kotkassa? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Pvm: 22.10.2017 Aihe: Miten salattu olemukseni voisi muuttua? Puhe: Mehis Metsala The post Miten salattu olemukseni voisi muuttua? appeared first on Rauman Vapaaseurakunta.

Tällä kertaa vuorossa toive-aihe, elikkäs vihan tunne ja kuinka siihen voisi suhtautua. Jokaisella on omanlainen suhteensa vihan tunteeseen. Yleisesti ottaen se ei ole tunne, jota on helpointa itsessä hyväksyä.

 Ilse Hammar on iskelmälaulaja Olavi Virran vanhin tytär. Kesäpuhuja-ohjelmassaan hän muistelee lapsuuttaan ja vanhempiensa rakkaustarinaa. Se oli se päivä, kun perheemme meni rikki Isä ei koskaan voinut kuvitella, että äiti voisi jättää hänet, Ilse kertoo. Perhe oli hänelle tärkeä.  Hän sanoi: Te olette oma perheeni, minun kaikkeni. Pari kuukautta sen jälkeen vei Birger Jarl äidin ja meidät tytöt Ruotsiin. Isä ja Pauli jäivät kotiin Helsinkiin, Ilse kertoo. Se tekee aina yhtä kipeää, eikä tämä surullinen tunne mene koskaan ohi, kun ajattelen isää ja Paulia. On ollut tummiakin muistoja, mutta niistä on tullut jo harmaita ja melkein valkoisia, Ilse Hammar summaa. Ilse Hammar asuu tänä päivänä Upplannissa, kauniissa Öregrundissa, jossa hän kesäisin seuraa auringon laskeutumista mereen. Hän kokee, että Suomi on lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana aivan meren toisella puolella. Ilse Hammarin valitsema musiikki Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat: Maamme Olavi Virta: Häämuistojen valssi Olavi Virta: Yö kerran unhoa annoit Olavi Virta: Kun ilta ehtii Ohjelman tuotti Tytti Jussila. tytti.jussila@sverigesradio.se

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Aiheet ovat viattoman kuuloisia: hiihto, totuus ja etunimet, mutta keskustelussa tunteet kuohuvat monessa kohtaa. Jos pitäisi valita klikkiotsikko, niin tähän sopisi se, jota keskustelijat itse ehdottivat, kun suora lähetys oli ohi: Ilmiriita - kirjailija Juha Itkonen raivostui Kaarina Hazardille suorassa radiokeskustelussa. Puheenjohtaja oli väittelystä riemuissaan, koska etunimistä "Pyöreä pöytä löysi kuumimman aiheen ikinä". Twitterissä #pyöreäpöytä

Ruotsin valtiovalta pitää älvdalskaa ja Ylikainuun kieltä - överkalixmål murteina. Monien tutkijoiden mielestä ne ovat omia kieliään.  Kielipuolen sarjassa Ruotsin kielistä puhutaan tällä kertaa Taalainmaalla puhuttavasta älvdalskasta ja Överkalixin - Ylikainuun alueella puhuttavasta vanhasta maalaiskielestä. Fil tri Manja Lehto pakinoi paikannimistä. Voisi olla liian märkää asua Konnevedessä tai Pyhäjärvessä. Siksipä parempi vaihtoehto onkin asua Konnevedellä tai Pyhäjärvellä. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät sanontaa kuin juosten kustu ja sanan ruona merkityksiä. Viikon uudissana on nyhtökaura. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Kun delfiinit uivat, ajatuksetkin lipuvat syvään päähän. Sieltä on äyskäröitävä helmet, kuinka suhtautua eläimiin ja niiden oikeuksiin. Maahanmuuttajia on alettu vihdoin kohdella niin kuin pitää. Sillä lailla, että joku huolehtii kaikesta ja varmistaa, kulkee mukana uuteen maahan, putkikassissaan muuttajien tutut lelut. Onnellisin maahanmuuttotarina vuosikausiin koettiin juuri Suomesta Kreikkaan, Tampereelta Ateenaan. Veera, Leevi, Eevertti ja Delfi muuttivat. Nyt niiden hyvinvointia ja kotoutumista seurataan sekä suomalaisten että kreikkalaisten huippuammattilaisten toimesta. Saako ihminen olla kateellinen? Tarvittiin tamperelaiset delfiinit. Se mikä lähtee Tampereelta pysyvästi, herättää aina tunteita. Tarvittiin eläimistä älykkäimmät, vaikka kyllä ne muutkin saattavat olla viisaampia kuin me. Eläinten oikeudet olivat jotenkin unohtuneet. Se, että niin tärkeä aihe unohtuu ja jää ajattelematta, johtuu todennäköisesti ähkystä. Syömme niin paljon ja olemme koko ajan kylläisiä, kaukana normaalista näläntunteesta, että ei siinä ajatus lennä. Verenkierto on siellä minne olemme sen halunneet. Suomalainen syö 80 kiloa luullista lihaa vuodessa. Määrä on nelinkertaistunut lyhyessä ajassa. Se on pastapuhetta, että lihasta olisi tulossa meille joku pittoreski ylellisyystuote ja eksoottinen maistelunöppönen. Lihanhimomme on valtava. Itse voisin syödä heti aamusta frisbeenkokoisen verisen pihvin, jos rehellisiä himojani oikein kuulostelen. Vielä muutama vuosi sitten tämmöistä poltetta ei ollut. Kiitän mainontaa, kauppaketjuja, lapsellisen halpaa lihaa - ja olen ähkyssä. Etsin turhaan ajatusta. Tamperelaiset delfiinit, puolenkymmentä, pyydystettiin lastemme iloksi Meksikonlahdelta 80-luvun puolivälissä. Silloin ei puhuttu paljoakaan eläinten oikeuksista, saati kärsimyksistä. Ihminenhän oli aina hyväksikäyttänyt löytämiään eläimiä omiin tarkoitusperiinsä. Jos maatilalla joku eläin näytti kärsivän, se lopetettiin ääntä nopeammin. Ennen tosin lihaa syötiin ihmistä kohden paljon vähemmän kuin nykyään. Oikein todella hankalaan ähkyyn saattoi päästä lihalla vain Jouluna. Silloin oli lupa maata ja olla ajattelematta mitään. Nyt moni on koko ajan joulukunnossa. Ihminen on viisaimmillaan lapsena. Sitten se alkaa tyhmentyä. Vauhti kiihtyy keski-iässä äärimmilleen. Siksi ehkä lapset ajattelevat niin viisaasti. Heille eläinten oikeudet ovat itsestäänselvyys. Jokainen eläin, elollinen ihmeellinen olento, on ansainnut parhaan mahdollisen kohtelun, hoivan ja välittämisen. Lapset eivät ajattele ensimmäisenä rahaa, eivätkä toisenakaan. Heillä on korkeammat motiivit, korkeammat ajatukset. Voisi melkein sanoa, että synnynnäinen taito ajatella vaistomaisesti koko maapalloa ja sen hyvää. Mikä voisi olla tärkeämpää? Aika usein tunnen itseni tyhmäksi. Tyhmemmäksi kuin ennen. Olen väsyneempi, aloitekyvyttömämpi ja nälkäisempi kuin koskaan. Mitä enemmän syön, lihaa(sitä menee paljon!) ja lisukkeita, sitä vähemmän jaksan ajatella. Paino on jo noussut. Mitä tänään kattelin kävelykadulle, niin monilla muillakin oli! Jos ihminen tyhmenee tätä vauhtia, me olemme ihan kohta nisäkkäistä tyhmimpiä. Silloin viimeistään eläinten oikeuksista pitää tempaista joku popup-seminaari, johon tulevat tosimielellä muutkin kuin 19-vuotiaat yliopistotytöt. Esimerkiksi delfiini pystyy ratkomaan pulmia, käyttämään työkaluja ja ymmärtämään käsitteitä. Itseltä mikään näistä ei luonnistu enää kovin hyvin. Onko maamme hallitus hyvä ratkomaan pulmia? Meillä on taloyhtiössä rima-aita rakentamatta, kun kukaan ei osaa käyttää vasaraa ja nauloja. Käsitteet aiheuttavat kyllästetylle nykyihmiselle, konttorialtistetulle, jo sanana ihottuman kaltaista hermostoperäistä kutkaa. Kehitys on kuitenkin vääjäämätön. Tulee se päivä, että meidän on hetkeksi lakattava miettimästä omaa riittämätöntä elintasoamme. Sitten otetaan kuuriluontoisesti porkkanat. Sitten voisi ajatella niitä eläimiä - eläviä eläimiä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Minkälaisia mahdollisuuksia on parantaa euroalueen taloudellista kehitystä, ja ovatko ylipäänsä nykyiset Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:a koskevat säännöt tällä yhteisvaluutta-alueella toimivia. Aiheesta keskustelee ekonomisti Roger Wessman. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Ohhoh, meinasin jälleen kerran unohtaa! Niinkuin tähän saakka joka vuosi olen unohtanut tuon tärkeän päivämäärän. Ei, kyse ei ole kenenkään minulle tärkeän syntymäpäivästä. Hääpäivästä nyt puhumattakaan. Hääpäivää en voi nimittäin unohtaa, siitä yksinkertaisesta syystä, että olen tatuoinut päivämäärän otsaani. Vitsi, vitsi. Minulla ei ole tatuointeja, eikä tule. Enkä ole vielä tähän ikään mennessä päässyt naimisiin, joten hääpäivää ei tarvitse muistella. Yksinkertaista eikö totta? No minä olen. Kysymys on paljon tärkeämmästä päivästä. Nimittäin - Vuoden Luontokuva -kilpailun viimeisestä kuvien jättöpäivästä, joka tänä vuonna on 1. helmikuuta. Nyt alkaa jo olla kiire. Ei tosin kuvan ottamisella, sillä kisaan voi lähettää vain vuonna 2014 tai 2015 kuvattuja otoksia. Jokainen luontokuvausta vähänkään vakavammin harrastava haaveilee tietenkin Vuoden Luontokuva -kisan voitosta. Ihan varmasti haaveilee. Itse en ole koskaan osallistunut, mutta tunnustan haaveilleeni silti. Vaikea on osallistumatta voittaa, sanoi minulle eräskin ihminen. No mitä sinne kisaan sitten kannattaa lähettää pärjätäkseen. Kävin nopeasti Vuoden Luontokuvat läpi 2000 -luvun alusta saakka. Yllättävän moni voittajakuvista on varsin talvisia. Vuonna 2004 voitto meni Mikkeliin pakkaskuvalla “-34C”. Lumisade tunturissa ja ikkunaan jäätyneet luonnon kristallit ovat niinikään tuoneet himoitun ykkössijan. Toisenlainen talvikuva nousi aavistuksen kiistellyksi voittajaksi vuonna 2008. Kuva oli otettu kaupungissa, kerrostalon 6.krs:n parvekkeelta ja varsin synkässä kuvassa käveli kuvaajan vaimo, tai esittelytekstin mukaan emäntä, sateenvarjo kädessä. Kuvauksen kohdetta valokuvaaja ohjaili kännykällä. “Etelä-Suomen talvi” oli silloin erilainen voittaja. Voisi myös sanoa, että mukavuudenhaluisen luontokuvaajan teos. Perinteisiä lintukuvia ei voittajien joukkoon mahdu montaa. Pari ns. taidekuvaa linnuista on voittajiksi 2000-luvulla päätynyt, hieno kaakkurin lento ja lokkien taidelento lienevät inspiroineet tulevaan kisaan monta ehdokasta. Vai pitäisikö sanoa trendikkäästi nominaattia? Nisäkäskuvat purevat aina. Niinkuin joskus nisäkkäätkin. Vuoden 2011 kettupotretti poiki melkoisen keskustelun aitoudestaan, viime vuoden hirvisiluetti puhututti myös kuvaajan kerrottua kääntäneensä hirvien kulkusuunnan mieleisekseen editointivaiheessa. Vedenalaiskuvalla on ykkössija napattu 2000-luvulla kerran ja onpa kerran otettu pokkarikamerallakin arvostettu Vuoden Luontokuva. Vuoden Luontokuvakisan osallistujamäärä on kasvanut huimaa vauhtia digitalisoitumisen myötä. Vuonna 2006 kilpailuun lähetettiin 5600 kuvaa ja viime vuonna tuplasti enemmän, yli 11500 kuvaa. Kuvamäärä olisi varmasti vielä huikean paljon suurempi, jos kilpailuun osallistuminen olisi ilmaista. Suomessa luontokuvaajia on valtava määrä nykyään, Suomen Luonnonvalokuvaajien yhdistyksessä on jäseniä yli 3000, ainoastaan Yhdysvalloissa on järjestäytyneitä luontokuvaajia enemmän. Ja Suomesta tulee jatkuvasti maailmanluokan luontovalokuvakilpailuissa menestyneitä kuvaajia. Koska meillä on se maailmanluokan luontosuhde. Tammikuun loppuun saakka on aikaa käydä kuvia läpi ja miettiä millä osallistuisi. Ja jos minäkin sitten tänä vuonna pistäisin oman tekeleeni tai peräti muutaman sisään kisaan. Vuoden Luontokuvakilpailu on siitä hieno, että siellä ovat samalla viivalla niin ammattilaiset ja amatöörit. Nyt on siis aika napata, ensin kuvatietokanta ATK:lla auki. Sitten nappaan tuhansien napattujen kuvien joukosta ne helminapsut. Nappaan ne valokuvakilpailun ilmoittaumissivun kautta mukaan kisaan. Sitten palkitsen itseni sinkkumallasjuomalla. Napataanpa naamaan. Koska se on mun luonto.

Titanic voitti yksitoista Oscaria ja tuotti 1,8 miljardia dollaria alkuperäisellä teatterikiertueellaan. Voisi luulla, että tällainen elokuva olisi kaikkien rakastama, mutta Forrest Gumpin tavoin myös Titanicilla on vastustajansa. Keskustelijoina Niko Ikonen, Joonas Alanne, Jouni Vikman ja Jussi Huhtala.