Podcasts about kuvassa

SPV-tähti Riku Hakanen on Pääkallon audiohenkilökuvien toinen päähenkilö. Hakanen, 23, on joukkueensa tärkein kenttäpelaaja ja on nakuttanut 24+26 (24 ottelua), kun seuraavaksi parhaat pistemiehet SPV:ssä ovat 20 pisteen päässä. Audiohaastattelussa käydään läpi Hakasen uraa Vaasasta Seinäjoelle. Laituri on edustanut urallaan molempia Seinäjoen liigajoukkueita. Hakanen avaa myös meneillään olevaa SPV:n pelillistä prosessia, joka ei ole ollut helpoimmasta päästä. Joukkueella oli edelliskaudella selkeitä kasvukipuja, jotka ovat osin jo helpottaneet tällä kaudella, mutta matkaa on edelleen. Myös maajoukkueura nousee luonnollisesti esille. Hakanen oli viime vuoden MM-kisoissa varapelaaja ja mukana vielä syksyn viimeisessä EFT:ssä. Vuonna 2026 MM-kisat pelataan Tampereella ja sinne on jo asetettu tähtäin. Ihmistä pelikentän ulkopuolella pyritään raottamaan. Mitä mieltä Hakanen on ajankohtaisista asioista, mitä hän tekee vapaa-ajallaan ja mitä elokuvaa suosittelee. Sählyhörhöksi tunnustautuva Hakanen kertoo muun muassa uudesta sääntöehdotuksesta ja kuinka hyvin hän pärjää SPV:n cooper-rankingissa. Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 49 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Edellisessä audiohenkilöhaastattelussa äänessä oli Miska Mäkinen. Haastattelun sisältö Tausta - Woodcutters ja SB Vaasa - Lahjakkuus, joka otti salibandyn tosissaan Seinäjoelle - Alaikäisenä Seinäjoelle - Alkuun menestystä, mutta sitten takapakkia. - Siirto Jymyyn - mitä toi uralle? SPV - Paluu SPV:hen - oliko helppo valinta? - Isomäki ja Koponen muutoksia? - Pelillisen prosessin kaskivut - Seinäjoella salibandy on aidosti iso juttu - Cooper ja harjoittelu Maajoukkue ja pelaajaprofiili - Millä sanoilla Hakanen myisi itsensä huippujoukkueeseen? - Kehityskohteet - Tehoketjun rikkominen - Suunsoittaja vai herrasmies? - Ajatuksia MM-kisapaikasta - Ulkomaat? Salibandy kiistakapulat - 33 peliä vai vähemmän? - Pelin aktivointi sännöillä vai ei? - Suojalasit vai ei? - Mitä sääntöä muuttaisit? Elämä salibandyn ulkopuolella - Elämä salibandyn ulkopuolella - Idolit - Muut harrastukset/kiinnostuksen kohteet - Suositukset eri kulttuurituotteista

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden seurassa. Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja, myös elokuvan historiaa tutkinut Outi Hupaniittu, elokuva-tutkija Jari Sedergren ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Juontaja Vesa Kytöoja. Tällä viikolla otsikoihin nousi 15-vuotiaan tytön raiskaus ja henkirikos Valkeakoskella. Teosta epäiltynä on vangittu 18 -vuotias nuori mies. Iltalehden Ville Ranta teki Valkeakosken traagisesta tapahtumasta pilapiirroksen (28.5), jossa karhu himoitsee kieli pitkällä nuorta tyttöä met- sässä. Kuvassa tyttö hihkaisee törmätessä karhuun: “Huh, pelästyin että siellä on mies!” Seuraavana päivänä YK:n Naisten Suomen osasto julkaisi Instagram päivityksen: ”Jos valkeakoskelainen 15-vuotias tyttö olisi kohdannut metsässä karhun, hän olisi todennäköisesti elossa” Karhu vai mies -meemi on ollut netissä äärimmäisen suosittu ja leviävä aihe. Raati pohtii miehillä yleisen naisvihan syitä, Ylilauta-keskusteluforuumin kulttuuria ja toisaalta johdattiko tragedian meemittäminen keskustelun sivuraiteille. Ja mistä kertoo se, että nuori 20-vuotias nainen saa ison määrän miesten läähätys-viestejä someensa julkisen esiintymisen jälkeen? Tunnetusti kesällä Suomen niemen asukkaat eivät nuukahda, vaan kiertävät maita ja mantu- ja kesäkekkereissä, joita kyllä on riittänyt. Vaan onko nyt raja tullut vastaan, sillä uuti- sointia festivaalien suosion hiipumisesta on havaittu? Paitsi niiden järjestäminen, myös lippujen hinnat ovat taivaissa. Valitusta olen kuullut myös festivaalien sisällä: hintataso pöyristyttää. Hotellien ja muun majoituksen hinnat ovat nekin kovia, useita satoja euroja. Miten käy kesätapahtumien? Raati keskustelee naisten tekemästä taiteesta. Onko naisten näkymättömyyden esiintuominen muuttanut tapaa, jolla katsotte taidetta tai elokuvaa? Millaiselta uusi, monipuolisempi taide näyttäytyy verrattuna vanhempaan? Miten tekijän sukupuoli vaikuttaa sisältöön? Nuorisolle suunnattu printtimedia on kuolemassa sukupuuttoon, niin NYT-liite kuin ylioppilaslehdet. Miksi nuorille suunnattuja sisältöjä on kohdannut tällainen kato? Voiko ”some-aika” olla ainoa syy? Ja mitä sen seurauksena menetetään, kun esimerkiksi nuoret intellektuellit eivät saa ensimmäistä harjoituskenttäänsä?

Tänään puhun yksin siitä, miten järjestän kivoja koulutusviikonloppuja kollegoilleni. Anteeksi, että puhun vähän liian nopeasti. Ensi kerralla käytän myös toista mikrofonia, niin en kuulosta niin nuhaiselta. Viikonloppukoulutuksen järjestäminen on ihan helppoa, ja suosittelen sitä muillekin. On ihanaa viettää aikaa mukavien ihmisten kanssa ja jutella yhteisistä asioista, syödä hyvää ruokaa ja nähdä uusia paikkoja. :) Kuvassa suomenopettajia Jyväskylässä huhtikuussa 2022. Today I talk about how I organize fun training weekends for my colleagues. I'm sorry for speaking a bit too fast. Next time, I'll also use another microphone so I don't sound so congested. Organizing a weekend training is quite easy, and I recommend it to others as well. It's wonderful to spend time with nice people, discuss common topics, eat good food, and see new places. :) Olemme olleet näissä hotelleissa. We've stayed in these hotels: - Jyväskylä: Solo sokos hotel Paviljonki https://www.sokoshotels.fi/fi/jyvaskyla/solo-sokos-hotel-paviljonki - Tampere: Hotelli Ilves: https://www.sokoshotels.fi/fi/tampere/sokos-hotel-ilves - Turku: Hotel Centro: https://centrohotel.com/ - Jyväskylä: Hotelli Alba https://www.hotellialba.fi/

Lahdessa järjestetään mielenosoitus maanantaina 22. toukokuuta. Lahen rullalautailijat ry:n Janne Nurminen kertoi Radio Voimalla tilapäisen kaupungintalon Fellmannian edustalla klo 16 alkavasta mielenilmauksesta. Mielenosoituksen tarkoituksena on Nurmisen mukaan tuoda esille harrastuspaikkojen vähyyttä ja Lahden rullalautailijoiden näkemystä kaupungin tuen puutteesta nykyaikaisten suosikkilajien, kuten skeittaus, bmx, scoottaus ja rullaluistelu, harrastusmahdollisuuksiin liittyen. Kuuntele haastattelu. Kuvassa vasemmalla Lahen rullalautailijat ry:n lajipäällikkö ja Pinna Skaten toiminnanjohtaja Wili hämäläinen ja oikealla Lahen rullalautailijat Ry:n perustaja ja hallituksen jäsen Janne Nurminen.

Metsäradion henkilökuvasarjassa tutustuttiin eläintutkija Sonja Koskeen. Miten hän aikoinaan kiinnostui eläinten persoonallisuudesta ja sen tutkimisesta. Millaiset sattumukset ovat vieneet Koskea ympäri maailman. Mikä nisäkkäiden käyttäytymisessä kiehtoo? Retkikaverina oli Juha Laaksonen.

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila. Hän osallistui puisilla hiihtosuksilla Lahden mäkipäiville yli 50 vuotta sitten ja siitä se talvinen harrastus alkoi. Vuosikymmeniä myöhemmin Janne Marvaila palasi takaisin Lahden Hiihtoseuraan työn merkeissä. Karpalon hyppyrimäkien tuntumaan Salpausselällä Jannen kanssa kiipesi Asko Hauta-aho.

Lahdessa hyvin tuttu yli 90-vuotias funkkistyylinen huoltoasema Vesijärvenkadulla on myyty. Rakennuksen uusi omistaja, HB Promotionin ja Pelipaitakaupan yrittäjä, Petri Engman kertoi mieluisista kaupoista Radio Voimalla keskiviikkona yhdessä rakennuksen myyjän Riku Roudon kanssa. Mitä rakennuksessa tulee jatkossa olemaan? - Kokonaisuus on edennyt niin nopeasti, että minulla ei ole vielä ihan tarkkaa suunnitelmaa, mitä kaikkea sinne tulee. Mutta showroom ja myymälä urheiluseura- ja yritysvaatetekstiileille, jotain sen tyylistä. Mahdollisesti myös tuotantoa. Virtuaalinen huone olisi myös suunnitelmissani. Näin pystyisimme käymään virtuaalisesti kauppaa ympäri Suomea, kertoo Engman. Kuvassa vasemmalta: Riku Routo, Pertti Kuikka ja Petri Engman Kuuntele podcast:

Tässä sinulle tiukka sääntö: älä koskaan tee vain yhdenlaista sisältöä. Se on silkkaa ajan ja energian, jopa rahan tuhlausta. Markkinointisisällöstä on aina moneksi. Erityisesti puhe on kuin puutavaraa, josta pystyt jalostamaan vaikka mitä: tekstiä, videota, kuvaa ja ääntä mihin tahansa kanavaan. Tietenkin on ero sillä, ryhdytäänkö tekemään videota vai ääntä. Kuvassa pystyy näyttämään kaikenlaista, jota pelkällä äänellä ei.  Siksi avain onkin se, että pidät eri kanavat ja muodot mielessä jo suunnittelu- ja käsikirjoitusvaiheessa. Siis kuvaa videosi niin, että se toimii sekä vaaka- että pystyversiona. Tai mieti etukäteen ainakin se, miten hoidat homman editointiohjelmassa. Poimi puheesta sitaatteja tekstiksi kauniisiin kuviin. Pätki pitkistä videoista lyhyitä maistiaisia, parhaita paloja. Taltioi valokuvauksissa kaikkea sitä, mitä tapahtuu kameran takana ja studion varjoissa. Tao siis sääntö mieleesi pysyvästi tulikirjaimin: älä koskaan tee vain yhdenlaista sisältöä. Kun hyppäät hyvän sisältöaiheen äärelle, mieti aina mitä kaikkea sen kanssa voisit tehdä. Ja sitten tietysti muista jaella sitä sisältöä moneen eri kanavaan. Vaikka sinulla täytyykin olla jokin pääkanava – paikka, jossa vietät eniten aikaa – älä jätä muita kokonaan huomiotta. Tästä aiheesta, siis monikanavaisuudesta ja sen mahdollisuuksista, turinoitiin historian toisessa korona-Tuplaturinoissa. Hyppää mukaan sairaaseen meininkiin!

Podcast sarjan kuudennessa osassa hypätään taas hetkeksi taidon syvään päätyyn sekä ytimeen - Tapaamme suomalaisen taidon tyyliniekan ja pitkäaikaisen toimijan Henri Kososen. Jutellaan Henkan taustoista ja taidon alkuajoista sekä tietysti unohtumattomasta kilpailutaustasta. Jaksossa paneudutaan myös Henkan uraan taidokana ja saadaan myös julki podcastin ensimmäiset kuuntelija kysymykset. Taidohitsaamo on Suomen Taidon Podcast -sarja, joka tarttuu lajin kivoihin, mutta myös kipeisiin aiheisiin kiinnostavien studiovieraiden kanssa. Aina ei puhuta pelkästään Taidosta lajina vaan vierailemme myös reippaasti vierailla maaperillä. Isäntänä toimii Mikko Suhonen ja ärhäkkänä taisteluparina hänellä on piinkova Co-host Katja Anoschkin. Pajan tuottajana toimii Sera Kaukola ja äänen timanttiseksi käsittelee maan mainio Podstudio (www.podstudio.fi)

Andrei Koivumäki aloitti asuntomyynnin tyhjästä ja on nykyään menestyvän Neliöt liikkuu LKV:n perustaja. Innovatiivinen ja provosoiva tyyli on tuottanut tulosta.Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukija: Evita Lestinen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mustavalkoinen kuva Arnfinn Nessetista julkaistiin jokaisen norjalaisen lehden etusivulla 1980-luvun alussa. Kuvassa hän seisoi valkoisessa työtakissa ja katsoo tiukka ilme kasvoillaan suoraan kameraan. Kuvanottohetkellä hän oli jo jättänyt taakseen pikkukylän yksinäisen, äitinsä hylkäämän aviottoman lapsen onnettoman elämän. Mutta Arnfinnin arvovallan takana piili karmiva salaisuus. Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Janne AagaardLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Arno RantanenOikoluku: Minna Haapasalo See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Henrietta Moon on aina ollut aktiivinen esimerkiksi yliopiston ainejärjestötoiminnassa. Nykyään hän johtaa Carbo Culture Oy:tä, jonka tavoitteena on valtavan hiilidioksidimäärän sitominen maaperään.Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/olen-aina-tykannyt-tehda-itse-joten-yrittaminen-tuntui-luontevalta-valinnalta-henrietta-moon-toivoo-etta-nuoret-naiset-uskaltaisivat-lahtea-tekemaan-asioita-rohkeammin See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Sporttimeistereiden 8. tuotantokausi päättyy odotettuun selostajahenkilökuvaan. Poikien vieraaksi tulee jo useilta eri kanavilta ja viimeisimpänä C Morelta tuttu selostaja Jani Alkio jota monet pitävät myös "Liigan ainoana oikeana äänenä". Jantan ura käydään läpi perusteellisesti: Nuoruuden urheiluinnostus, salibandyura, pelaajasta selostajaksi, Urheilukanavan lähetykset, siirtyminen jääkiekon puolelle, radiohommat, Nelosella nousu Liigan pääselostajaksi ja katsojien suosikiksi, viimeisin siirto 2018 Telia/C Morelle, uudetkin selostustehtävät, Jouko Autero-palkinnon voitto... Puolitoista tuntia mielenkiintoista tarinaa.

Anni Marttinen työskentelee Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa ekonomistina. Seuraavaksi kauppatieteiden maisteri haaveilee muun muassa ulkomailla työskentelystä.Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/suomen-ensimmainen-feministinen-ekonomisti-puhuu-tiktokissa-taloudesta-kansantajuisesti See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Helsinkiläinen Sara Salmani puhuu työkseen monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta yrityksille. Viime vuosien aikana Salmani on oppinut paljon rahasta ja sen merkityksestä.Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/monimuotoisuudesta-puhuva-sara-salmani-ei-tee-tyota-ainoastaan-rahan-vuoksi-minua-motivoi-tyon-merkitys See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kun Sointu Borg sanoi ääneen, että haluaisi tehdä emännöinnistä pääasiallisen palvelun, ihmiset nauroivat päin naamaa.Kirjottaja: Tinja HokkanenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/sointu-borg-jos-ovet-eivat-aukea-ne-potkitaan-auki See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Miten luontokuvaamisesta tulee ammatti? Mitään suoraa polkua siihen hommaan ei ole, ja joskus taustalla voi olla dramaattinenkin elämänmuutos, kuten Kimmo Mäkirannalla. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Mäkirannan Kuhmon Viiksimossa, missä tämä oli järjestelemässä kojukuvauksia. Samalla tuli juteltua eläinten kohtaamisesta sekä siitä, miten luontokuvaamisesta tuli Mäkirannalle uusi työ ja kokonainen elämäntapa.

Tul mieleen tuo, hain sanat ja kokeilin = ) olkaa hyvät. Ei nyt ole ohessa antaa tekijöitä, mut se EI siis ole mun, jos joku kuulija ei satu ennalta laulua tietämään... ehkä etin ne tiedot myöhemmin oheen. Kuvassa näkyy aamu-uinnin jälkeiset askelkuvioni = )

Luen vastaan tulleen lie vuonna 2015 kirjoitetun tekstin, jota muutamalle vastaantulijallekin kiertokirjeenä silloin jaoin. Edes näin, kun en vielä niin muitakaan keinoja ja väyliä tiedä, osaa käyttää... Siunausta sinulle, jos joku kuulee! Kuvassa kahvikuppini uutta mattoa vasten = )

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Orimattilan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Oksanen. Hän on jo vuosikymmenien ajan järjestänyt nuorille harrastajille suunnattua leiriä Orimattilan Salusjärvellä.

Korona on kurittanut erityisesti matkailuyrityksiä. Soile Sivonen aloitti eräoppaan työt Muoniossa juuri ennen kuin pandemia sulki rajat ja turistit jäivät kotiin. Nyt hän on käyttänyt aikaa uusien matkailutuotteiden suunnitteluun: olisiko esimerkiksi potkukelkkajookasta tai kalsarikävelyistä tulevaisuuden hittituotteiksi revontuliretkien rinnalle? Vaikka pandemian loppumisesta ei ole merkkejä, Soile Sivonen ei panikoi. Hän on ollut tyrskyissä ennenkin - ihan kirjaimellisestikin. Surffaamisen opiskelu opetti hänelle tärkeitä asioita luonnonvoimista, selviytymisestä ja itseensä luottamisesta. Toimittajana Muoniossa oli Anna-Kaisa Brenner.

Ratsastajain paska kunto ja oheisharjoittelun puute on ajanut Katjan nurkkaan: asialle on tehtävä jotain! Siis jotain muuta kuin haukkua tutkimus, jolla se selvisi. Mitä tapahtui? Entäpä hevonen, eikö nopea hevonen olekaan lihaksikas? Miten hevosen pattia kasvatetaan? Keskustelussa löytyy, vastauksissa välttämättä ei. Kuvassa muuten Teemun Seppo!

Tässä luen 11 tarinaa, jotka eilen lähetin kokeeksi Karistolle, jos heitä kiinnostaisi auttaa niistä lastenkirja. Kuvituskin on mielessä, mutten vielä ole kokeillut, saanko itse sen tehtyä... jokunen tarina on karussa kun hiljan siirtelin kalusteita ja tai loppuun tahdon lorun jota juuri nyt sitäkään en paikanna, eli myöhemmin saatan lukea tälle jatkoa, ellen sitten korvaa sillä, mistä tulee lopullinen versio. Nämä alkoivat syntyä joskus vuonna 2014, kun asuin Tampereella Kissanmaankadun varrella. Olinn edellisenä iltana viestiny "peikkoystäväni" kanssa ja aamulla heräillessä ajattelin, "ei tainnut peikkotyttö tietää mihin johti, kun kysyi, mitä kuuluu" ja siinä se oli! = ) Nimetkin sitten sain päivän mittaan... Toivon jotakuta ilahduttavan = ) Kuvassa ovata lapseni vuosia sitten silloisen vanhempieni saunamökin rappusilla = )

Metsäradion henkilökuvassa kuultiin kansanperinteen professori Pekka Laaksosen luontomuistoja Lahdesta - niiltä ajoilta kuin pikkupojilla oli vielä lintuja lemmikkeinä. Tarinoita kävi kyselemässä ja kuuntelemassa työharjoittelussa Yle luonnossa ollut koululainen Joose Laaksonen.

Kirjoitettu 3.5.2014, kun käsitellyt 1996 tekemääni aborttia. Alunperin kirjoittanut sen mielipidepalstalle. Viittaus on sivulle: abortionno.org. Kuvassa heijaste kotini seinältä, kun tyttärelle riipuksen, johon kaiverrutin "Olet rakas, äiti". Vasta julkaistessa hoksasin, miten kuvaksi osuikin se, joka ilmaisee tuon tekoni seuraukset. Sain tosiaan pojat 1998 ja 1999 ja tyttären 2003. Kesken menivät siiamilaiset kaksoset poikien jälkeen 2001. Olen siis suurperheellinen: 6 lasta joista 3 elää. En tiedä, onko niin, että vielä tapaan ne muutkin?

Tekstin kirjoitin blogiin 27.5.2014 ja luin oheen 17.12.2020 saamani tekstin "Sokeutemme". Sota mielessä voi olla raaka. Mihin uskoa ja mitä uskaltaa? Kuvassa kiviä, jotka kävin kippaamassa rannalle = )

Ympäri maailmaa kiertänyt pitkän linjan valokuvaaja, monia kansainvälisiä palkintoja saanut, Hannu Laakso on viime vuosina panostanut lähinnä luontokuvaukseen. Juha Laaksonen on Nurmijärvellä Ketunkalliolla Hannu Laakson kotikentällä kyselemässä vuosikymmeniä kestäneestä harrastuksesta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kun, tuli tuossa mieleeni, jotta saanhan tänne vaikka laulunkin pari talteen, niin siinä neljä ulkoa muistamaani. Lisää sitten, kun tulee sanoituksia vastaan ja mistä sitä tietää, kokeilenko tänne vaikka tallentaa soitteluitakin joskus = ) Ovat järjestään: Luokse Herran, Mua kuule, Valtakunnan laulu ja Hän kutsuu sua. Kirjoitetut vuosien 2014- 2016 välillä. Iloa!! Kuvassa työtoiminnan ryhmään kierrätysmateriaalista tehty veistos: "Pinkpadi-intiaanipäälliköt rannalla Pow-Wow" = ) heh joo.

Aku Visala ja Ilmari Hirvonen puhuvat pseudotieteen määrittelystä ja siitä, kuinka se voitaisiin erottaa hyvästä ja huonosta tieteestä. Kuvassa mukana myös rokotukset ja tieteellisen tiedon arvo kriisien aikana. Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spotifyssa, Stitcheristä tai Internet Archivesta. Jos pidit lukemastasi, tykkää Areiopagista Facebookissa, seuraa Twitterissä ja tilaa kirjoitukset sähköpostiisi. Kuva: Science in HD @ Unsplash Areiopagin podcast #23: Miten näennäistiede eroaa huonosta tieteestä? on Areiopagi sivuston artikkeli.

Virtuaalikokoukset ovat arkipäivää ja järjestelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia. On ihmeellistä, miten hyvin verkko kestää, vaikka valtava määrä ihmisiä käy videoneuvotteluja samanaikaisesti. Keskustelemme Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, millaista matematiikkaa etätyövälineiden kehityksen taustalla piilee. Videokuvaa voidaan nykyisin pakata niin, että siihen tarvitaan ehkä vain sadasosa alkuperäisestä tietomäärästä - silti eroa ei juuri huomaa ja ihminen näyttää omalta itseltään. Myös katseen suunta voidaan muuttaa niin, että virtuaalineuvottelussa tuijotetaan silmästä silmään. Apuna ovat kasvojentunnistusteknologiat ja aallokemuunnokset. Ohjelmassa puhumme myös etätyön psykologisesta puolesta. Haastateltavana on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psykologian tohtori Seppo Tuomivaara. Hän antaa vinkkejä siihen, miten etätyö kannattaa käytännössä kotona järjestää - ja miten saisi ajatukset keskittymään töihin koronahulinan keskellä. Etätyöaiheeseen sopivasti haastattelut on tehty etänä, videoyhteyden kautta. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuvassa toimittaja Mari Heikkilä haastattelee matemaatikko Samuli Siltasta. (Kuva: Samuli Siltanen)

Maanjäristykset aiheuttavat maailmanlaajuisesti valtavia tuhoja. Moni muistaa vuoden 2004 Intian valtameren tapaninpäivän maanjäristyksen ja tsunamin eli hyökyaallon, jossa kuoli 200 000 ihmistä - ja joukossa oli 179 suomalaista. Se oli isoin suomalaisia rauhan aikana kohdannut suuronnettomuus. Helsingin yliopiston Seismologian instituutin seismologi Marja Uski kertoo, mistä maanjäristykset johtuvat, missä niitä maapallolla erityisesti esiintyy, miten magnitudi mitataan ja millaisia järistyksiä on Suomessa. Tulevaisuudessa pienet maanjäristykset yleistyvät. Syynä on ihmistoiminta. Viime aikoina maa on järissyt esimerkiksi Espoossa, johon rakennetaan geotermista energiaa tuottavaa laitosta. Miten ihminen voi saada maan järisemään. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Aalto-yliopistossa, jossa talotekniikan professori Jari Puttonen kertoo, miten maanjäristyksiin voidaan järistysalueilla varautua taloja rakennettaessa. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuvassa kahden mannerlaatan "sauma" Islannissa meren alla. (sdh10 / Stockimo / Alamy)

Serbia on maa, joka tasapainoilee sotaisan menneisyyden, voimakkaan Venäjä-riippuvuuden ja Euroopan Unionin välimaastossa. Serbian EU-jäsenyyspyrkimyksiä hidastavat maassa kukoistava kansallismielisyys, ihmisoikeusongelmat sekä Serbian haluttomuus tunnustaa Kosovon itsenäisyys. ”Serbian EU-ehdokkuus on nuoralla tanssimista”, sanoo Belgradissa professori Dorijan Hajdu. Ohjelman toimittaja on Sabira Ståhlberg. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: professori Dorijan Hajdu Kuva: Sabira Ståhlberg

Miksi kannattaa tarkistaa ja täydentää esitäytetty veroilmoitus vuodelta 2019? Mistä voi saada verovähennystä? Koska veroilmoitus pitää palauttaa? Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari neuvoo. Toimittaja Satu Alavalkama. Kuvassa myös erikoisasiantuntijamme veronalle. Keksi nallelle nimi ja kirjoita se kommenttikenttään!

Metsäradiossa kuultiin kuhmolaisen, luonnon todellisen moniottelijan, Kari Kemppaisen mietteitä sienistä, kaloista, suurpedoista, marjastuksesta ja retkeilystä luonnossa. Miten erämies Kemppainen pärjäisi, jos kaupat sulkisivat ovensa ja tietoliikenneverkot romahtaisivat. Voiko eläimiltä oppia jotakin, osaako Kemppainen houkutella hirviä tai muita eläimiä. Retkikaverina Itärajan pinnassa Viiksimon saloilla oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaaksonen / Yle

Itämeren pohjaan on upotettu sotien yhteydessä ja sotien jälkeen arvioiden mukaan useita kymmeniä tonneja erilaisia kemiallisia taisteluaineita. Upotuksia on tehty myös Skagerrakissa. Merenpohjassa lepää muun muassa sinappikaasua ja fenyyliarseeniyhdisteitä kuten adamsiittia ja Clark-yhdisteitä. Aseet ovat tynnyreissä ja puulaatikoissa, joista kemiallisia aineita on alkanut vuotaa ympäröivään meriveteen. Taisteluaineet ovat vaarallisia ihmisille ja meriotuksille kuten kaloille. Verifinissä Helsingin yliopiston kemian laitoksen yhteydessä tutkitaan Itämeren kaloja ja niiden kemiallisten taisteluaineiden jäämiä. Hanna Niemikoski on tutkinut adamsiittia ja Clark-yhdisteitä kalanäytteistä väitöskirjatyönään. Tulosten mukaan paikka paikoin lähes viidennes ja Skagerrakin alueella jopa 95% kalanäytteistä sisälsi taisteluainejäämiä. Haastateltavana ovat Verifinin johtaja Paula Vanninen ja tohtorinväitöstutkija Hanna Niemikoski. Verifin tutkii kemiallisia taisteluaineita Kemiallisten aseiden kieltojärjestön toimeksiannosta. Työ on erittäin haastavaa ja tarkkaa. Muun muassa Syyrian kemialliset aseet tutkittiin juuri Verifinissä. Laboratorio joutuu vuosittain osoittamaan pätevyytensä vaativissa testeissä. Ohjelman lopuksi Paula Vanninen kertoo työstä Kemiallisten aseiden kieltojärjestölle. Toimittaja Sisko Loikkanen. Kuvassa toisen maailmansodan aikainen japanilainen hylky Palaussa Micronesiassa. (All Over Press)

Maria-kultti syntyi kristinuskon varhaisina vuosisatoina monien asioiden summana. Yhtäältä vaikuttamassa oli Mesopotamian ja Välimeren alueelle ominainen naisjumalattarien palvonta ja toisaalta kristinuskon sisältä kumpuavat tarpeet. Miten tämä muutos Maria-kuvassa tapahtui ja miksi? Entä mitä tavallisen naisen näkökulmasta on tarkoittanut se, että Marian, ihanteellisen naisen, olemuksessa on korostunut juuri neitsyys ja puhtaus? Tietomme Neitsyt Mariasta perustuvat suurelta osin Uuteen testamenttiin, mutta käsityksemme Mariasta nojaavat pitkälti myös siihen, miten muu perimätieto, kuvataide, romaanit ja elokuvat ovat Mariaa käsitelleet. Siihen nähden Uuden testamentin kirjoittajien Maria-kuvaukset ovat niukkoja. Jo ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina kirkkoisät olivat luomassa mariologiaa eli oppia Neitsyt Mariasta. Nämä jumaloppineet miehet asettivat vastakkain synnittömän Neitsyt Marian ja syntiin langenneen Eevan. Jo varhain ihanteellinen Neitsyt Maria asetettiin vastakkain myös syntisen Maria Magdaleenan kanssa. Tällä oli vaikutuksensa myös yleiseen naiskuvaan. Tätä kuvaa pyrkivät muuttamaan mm. meidän aikamme feministiteologit. Koko kristillisen kirkon yhteisissä kirkolliskokouksissa päätettiin jo 400-luvulla mm., että Neitsyt Maria on Theotokos eli Jumalansynnyttäjä. Uuden testamentin tavallisesta nuoresta naisesta oli tullut taivaan kuningatar. Nämä Maria-kuvan muutokset näkyvät myös kuvataiteessa. Ohjelman haastateltavina kuullaan Helsingin yliopiston Globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professoria Elina Vuolaa sekä kuvataiteen ja symboliikan asiantuntijaa Liisa Väisästä. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuvassa enkeli Gabriel ilmoittaa Neitsyt Marialle, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Kyyhkysen hahmossa kuvattu Pyhä henki "hedelmöittää" Marian. (Matthia Cortesi / Alamy / All Over Press)

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Ylen valokuvaaja ja kuvatoimittaja Seppo Sarkkinen. Haastattelussa selvisi mihin Sarkkinen kiinnittää luonnossa huomiota ja miksi hänestä ei tullut luontokuvaajaa. Toimittajana on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Nozizwe Dube on 23-vuotias afrikkalaistaustainen lakitieteen opiskelija Belgiassa. Hän tuntee kolonialismin varjon päivittäisessä elämässään ja haluaa purkaa yliopistossaan siirtomaavallan aikaisia käytäntöjä. - Yliopistolla tapaan muita afrikkalaisia vain kahvilan siivoojina, sanoo zimbabwessa syntynyt Nozizwe Dube. Ohjelman on toimittanut Anna Saraste. Lukija: Meri Koivisto Ohjelman on Ylelle tuottanut Jorma Mattila. Kuvassa: lakitieteen opiskelija Nozizwe Dube Kuva: Anna Saraste.

Käsinkirjoittaminen vähenee jatkuvasti ja kiihtyvällä vauhdilla. Pienimmätkin muistilaput näpytellään kännyköihin ja muille sähköisille laitteille, puhumattakaan pidemmistä viesteistä tai muistioista. Koulussa ei enää opeteta pakollisena oppiaineena kaunokirjoitusta - siis nykyistä sidosteista kirjoitusta - joten pian sitä ei osata enää edes lukea. Kuinka käy perheen ja suvun vanhoille muisto- ja päiväkirjoille? Jäävätkö uusilta sukupolvelta isomummon piparit leipomatta? Entä miten käy aivotaidoille, kun aivot eivät enää saa sille hyödyllistä stimulaatiota. Käsinkirjoitus on myös yksi persoonallisen ilmaisun muoto, joten muuttuuko ihminen jollakin tapaa, kun se ei enää kirjoita käsin? Katoaako yksi osa identiteettiä käsinkirjoitustaidon myötä? Näitä kysymyksiä pohtivat Tiedeykkösessä kasvatustieteen professori Leena Krokfors Helsingin yliopistosta ja ylitarkastaja, käsialatutkija Maria Kallio Kansallisarkistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuvassa nuoren naisopettajan käsialaa 1930-luvulta. Kuva: Tiina Kettunen.

Hiukkasfysiikan yksi suurista mysteereistä on nk. baryogeneesi, eli miksi maailmankaikkeudessa syntyi selvästi enemmän ainetta kuin antiainetta. Galaksit, planeetat ja tähdet ovat muodostuneet aineesta. Aineen olemassaolo on mahdollistanut sen, mitä meillä on tällä hetkellä. ”Jos aineen ja antiaineen epäsymmetria selviäisi, niin se antaisi tietoa, miksi mitään on olemassa ja minkä takia me olemme täällä”, sanoo apulaisprofessori Aleksi Vuorinen. Tätä aineen ja antiaineen epäsymmetriaa tutkivat hiukkasfyysikot Helsingin yliopistossa. Vuorinen ja tohtoritutkija Lauri Niemi ovat mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään, voidaanko aineen ja antiaineen epäsymmetriaa selittää varhaisen maailmankaikkeuden Higgsin kentässä syntyneillä olomuodon muutoksilla, kuplilla. Higgsin kenttään liittyy tärkeä Higgsin hiukkanen. Baryogeneesi sai aikaan maailmankaikkeuden antiaineen ja aineen epäsymmetrian alkuräjähdystä seuraavina hetkinä. Aikaikkuna on noin kymmenen pikosekuntia eli sekunnin biljoonasosaa alkuräjähdyksen jälkeen. Tässä ohjelmassa tarkastellaan nimenomaan sähköheikkoa olomuodon muutosta eli faasitransitiota. Tutkimus on tarpeen, koska hiukkasfysiikassa oleellinen Standardimalli ei anna ratkaisua aineen ja antiaineen epätasapainolle maailmankaikkeudessa. Siksi tutkijat etsivät malliin teoreettisia laajennuksia, jotka toisivat ratkaisun aineen ja antiaineen mysteeriin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva David Weir Helsingin yliopisto. Kuvassa on Higgsin kentän kuplia sekunnin-murto-osan ikäisessä maailmankaikkeudessa. Laajetessaan kuplat imevät sisäänsä ainehiukkasia ympäröivästä plasmasta. Kuplan seinämällä tapahtuvat sirontaprosessit voivat teoriassa luoda olosuhteet, joissa tavallisen aineen hiukkaset läpäisevät kuplan seinän hieman suuremmalla todennäköisyydellä kuin antiaineen hiukkaset. Tästä syntyvä pieni epäsymmetria voi lopulta selittää sen, miksi tavallista ainetta jää yli enemmän. Linkki videoon https://vimeo.com/334688168 jossa näkyy kuplien muodostumista. Tc on ns. kriittinen lämpötila, jossa kuplat alkavat muodostua. Kuplien sisällä lämpötila on pienempi kuin ulkopuolella, ja törmäyksissä muodostuu kuumempia alueita, jotka hidastavat kuplien laajenemista (tummanpunaiset alueet). Video Daniel Cutting.

Kansainvälisen sananvapausjärjestö PEN:in Viron puheenjohtaja Kätlin Kaldmaa sanoo, että vihapuheesta on Virossa tullut jo hyväksytty vuorovaikutuksen muoto – sitähän käyttää maan hallituskin. Kaldmaa kertoo elinaikanaan kokeneensa Virossa tapahtuneen suuren julkisen puheen murroksen. - Viroa uhkaavat neuvostoaikojen vaikenemisen jälkeen uudenlaiset poliittisen sananvapauden rajoitukset. Moniääninen Eurooppa-sarjan uuden ohjelman on Tallinnassa toimittanut Rita Dahl. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: kirjailija Kätlin Kaldmaa Kuva: Tomi Kontio

”Mulla on varmaan Pohjois-Euroopan makein koti-spa, siis himassa pidän siellä bileitä. Mulla on 900 neliötä, mulla on päärakennus, mulla on kaksikerroksinen vierastalo, mulla on klubitalo, jossa on golf-simulaattori." Näin kertoo yksi Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset-kirjan haastateltavista. Millainen on rikkaimman promillen Suomi-kuva? Keitä he ovat? Onko kotikylpylässä mukavampi itkeä kuin uimahallin pihalla? Perjantaina tirkistelemme rikkaitten maailmaan. Vieraina ovat professori Anu Kantola ja kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Kallonläpäisevä magneettistimulaatio tehoaa kipuun sekä lievään että keskivaikeaan masennukseen, jos lääkkeet eivät auta. Magneettistimulaatio, lyhenteenä TMS, kehitettiin 1980-luvun puolivälissä, ja sairaaloissa se otettiin käyttöön parikymmentä vuotta myöhemmin. Menetelmää kehitetään edelleen, ja aivosähkökäyrä ja magneettikuva tuovat uusia piirteitä ja käyttöaiheita esiin magneettistimulaatiosta. Tyypillisesti magneettistimulaatiolla paikannetaan potilaan aivoista liike- ja puhealueita. Tällainen tieto on perin tärkeää ennen aivoleikkausta, jotta ko. alueet voidaan säästää mahdollisimman tarkasti. Nyt suunnitellaan monikanavaista magneettistimulaatiota, eli potilaan aivoja voitaisiin stimuloida samalla kertaa tai hyvin lyhyen ajan sisällä useammasta kohdasta. Magneettistimulaatiossa aivoja stimuloidaan lyhyesti kallonläpäisevällä magneettipulssilla, ja tämä magneettikenttä saa aikaan aivokuorella sähkökentän. Sähkövirta muovaa hermoverkkojen toimintaa ja aktivoi hermosoluja. Käytetystä magneettistimulaation taajuudesta riippuen hermosolujen vasteet kiihtyvät tai estyvät. Magneettistimulaation merkittävä kehittäjä on professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta. Hän on innoissaan monikanavaisen magneettistimulaation kehitystyöstä, ja sen tuomista tulevaisuuden edistysaskeleista. Kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista hoitaa potilaita kallonläpäisevällä magneettistimulaatiolla, ja tutkii sen käyttöä Aallossa. Toimittaja Teija Peltoniemi pääsi katsomaan, kun potilaan kipuun vaikuttavaa kohtaa etsittiin aivoissa. Kuvassa kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista mallintaa kallonläpäisevän magneettistimulaation antamista sairaanhoitaja Susanna Sirkkomaalle. Valokuva Teija Peltoniemi.

Rasvamonttu seikkailee Siikajoella. Zetoristien puheenjohtaja Matti Laurila ja kerhon toinen perustaja Tauno Rouhiainen entisöivät Zetoreita omissa halleissaan Siikajoella. Kokoelman yksilöt on tarkkaan harkittu ja metsästetty. Kuvassa herrojen takana Matin Zetori 25K vuosimallia 1954.

Kesän toisessa extrassa fiilistellään Raahen Rantajatseja, jotka järjestettiin 25.–27. heinäkuuta eri puolilla Raahea. Miltä tuntui uusi konserttipaikka Langilla? Saiko Litku Ruiskuhuoneella bileet pystyyn? Miten jatsia ylipäänsä kuunnellaan? Podcast palaa syksymmällä asiaan! Jakson alussa soittaa Naïssam Jalal – Quest of The Invisible ja lopussa Litku Klemetti, molemmat Ruiskuhuoneen päälavalla taltioituna. Kuvassa on Iso-Kraaselin pooki. Raahen Rantajatsit: https://rajatsi.fi/rantajatsit/

Heinäkuun 20. päivänä juhlitaan ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen 50-vuotispäivää, mutta meneillään oleva uusi ryntäys Kuuhun ei liity mitenkään puolen vuosisadan takaisiin Apollo-lentohin: Kuu on edelleen kiinnostava tutkimuskohde ja pian siellä on myös kaupallista toimintaa. Avaruusjärjestöjen lisäksi kuulentoja suunnittelevat ja tekevät nyt myös yksityiset yritykset. Tiedeykkösessä pohditaan mistä tässä uudessa kuukuumeessa on kysymys. Milloin ihmiset marssivat jälleen Kuun pinnalla? Minne siellä kannattaisi laskeutua ja miksi? Mistä Kuu on peräisin ja mitä sen tutkiminen meille kertoo? Missä Apollo-lentojen perintö näkyy nykyisin? Toimittaja Jari Mäkisen vieraina ohjelmassa ovat tutkijat Jarmo Korteniemi ja Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutista sekä Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström. Kuvassa taiteilijan näkemys tulevaisuuden kuututkijoista. (Kuva: Nasa) Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Espanjalainen Alejandra Oliver oli teini-ikäinen, kun hän ensimmäistä kertaa tutustui taisteluhärkiin maaseudun karjatiloilla. - Härät kiinnostivat minua, koska pidän niin paljon eläimistä, hän sanoo. Tänään Alejandra Oliver on härkätaisteluita puolustavan säätiön tiedottaja ja tekee työtään vakaumuksesta. - Härkätaistelu on kuin taidenäyttely, jonka jokaisen näen vain kerran elämässä, sanoo Alejandra Oliver. Eläinsuojelijat vaativat härkätaisteluiden kieltoa. Oliverin mielestä he vääristelevät kuvaa vuosisataisesta kansanperinteestä. - Espanjassa teurastetaan 1 400 eläintä joka minuutti. Areenalla härkä kuolee, kuten kaikki eläimet, jotka me syömme. Onko ongelma siinä, että näemme kuoleman? Oliver kysyy. Nuori nainen on omin päin löytänyt tiensä härkätaisteluiden maailmaan. Suvussa ei kukaan ollut siitä kiinnostunut - ei edes hänen suomalainen isoäitinsä. Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto. Kuvassa: härkätaistelusäätiön tiedottaja Alejandra Oliver Kuva: Jyrki Palo

Mahadura & Özberkanin kuukausittaiseen henkilökuvaan saapuu jokaisen ruskean tytön esikuva, Lola Odusoga.

Event Horizon Telescope -hankkeen (EHT) tutkijat julkaisivat huhtikuun 10. päivänä kaikkien aikojen ensimmäisen kuvan mustasta aukosta. Kuva on otettu 55 miljoonan valovuoden päässä olevan Messier 87 –galaksin keskustan supermassiivisesta mustasta aukosta, jonka massa on arvioitu 6 miljardiksi auringonmassaksi. Kuvassa nähdään mustan aukon pyöreähkö varjo, jota ympäröi valaiseva kehä. Varjo syntyy siitä, kun musta aukko vetää itseensä valoa ja ainetta aukon tapahtumahorisontin ääreltä. Saatu kuva vastaa hyvin Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustuksia. Tiedeykkösessä on haastateltava akatemiatutkija Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta Metsähovin radiotutkimusasemalta. Hän kertoo, miten mustan aukon kuvaa tulkitaan ja millainen tapahtumien ketju on menossa M 87 -mustan aukon ympäristössä. Tuomas Savolainen työskentelee EHT:n kuvantamisryhmässä, jonka tehtävänä on ollut valmistaa kuva kerätystä datasta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. EHT-hankkeessa on kerätty dataa myös Linnunradan keskustassa olevan kohteen Sagittarius A:n mustasta aukosta, ja kenties siitäkin saadaan kuva tai video tulevaisuudessa. EHT on teleskooppiverkosto johon kuuluu 8 teleskooppia. Ne sijaitsevat Chilessä Atacaman autiomaassa, Arizonassa Yhdysvalloissa, Havaijilla, Meksikossa, Sierra Nevadan vuoristossa Espanjassa ja Etelämantereella. Kuva: Musta aukko M87 EHT Collaboration

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

Neutronitähdet ovat kooltaan hyvin pieniä mutta valtavan painavia. Aine on niissä tiivistynyt varsin pieneen tilavuuteen. Neutronitähtien ytimessä arvellaan olevan kvarkkiainetta, joka sisältää kvarkkeja ja liimahiukkasia eli gluoneja. Tunnettu astrofyysikko Edward Witten on esittänyt, että avaruudessa saattaa piileskellä myös kvarkkitähtiä, joita ei ole vielä kuitenkaan havaittu. Tähtien kvarkkiaineesta kertoo apulaisprofessori Aleksi Vuorinen Helsingin yliopistosta. Kvarkkien ja gluonien muodostamaa plasmaa tuotetaan Euroopan hiukkafysiikan tutkimuskeskuksen CERNin hiukkaskiihdytinkokeissa, joissa törmäytetään lyijy-ytimiä toisiinsa. Plasman olemusta tutkitaan teoreettisesti kvanttikromodynamiikan pohjalta. Kvanttikromodynamiikka on osa ns. hiukkasfysiikan standardimallia. Teoreetikolle kvarkkigluoniplasma on haastava tutkimuskohde, josta kertoo professori Tuomas Lappi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuvassa eristetty neutronitähti Pienessä Magellanin pilvessä. Kaukainen neutronitähti on sininen piste kuvan punaisen renkaan keskellä/ Kuva ESO/NASA, ESA and the Hubble Heritage Team.

Keskustelemassa kehittyvien markkinoiden rahastonhoitaja Hertta Alava FIMiltä, päästrategi Antti Saari Nordea Varallisuudenhoidosta ja markkina-analyytikko Jouni Saario Taalerilta. Lokakuisen kurssilaskun taustalta löytyvät Yhdysvaltain keskuspankin korkopolitiikka, kauppasota ja tuloskasvun tasaantuminen, aloittaa Antti Saari. Nordean näkemyksen mukaan kyseessä ei ole pysyvämpi käänne, vaan osakekurssit lähtevät nousuun muutaman kuukauden tähtäimellä. Kehittyvissä talouksissa ollaan karhumarkkinassa ja tunnelmat ovat aika lohduttomat, jatkaa Hertta Alava. Hän kertoo, että P/E-luvuilla mitatttuna nyt ollaan tasoilla, joista kehittyvillä markkinoilla ollaan perinteisesti käännytty ylöspäin. Käteisen osuus korostuu tällä hetkellä Taalerin allokaatiossa, sanoo Jouni Saario. Hän pitää tiukasti kiinni näkemyksestä, että Yhdysvallat ja Kiina pystyvät lopulta ratkaisemaan kauppakiistansa. Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Shanghai, Kiina. Photo by James Coleman on Unsplash.

Alina Serban, nuori romanialainen romaninainen on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän maansa rasismista. Dokumentaarinen teatteriteos "Suuri häpeä" teki hänesetä ensimmäisen romanin, jonka teos otettiin Bukarestin valtionteatterin pysyvään ohjelmistoon. Nyt Romanian valtionteatterin lavalla kysytään: entä jos romanit eivät olekaan pohjasakkaa. Miljoonat ihmiset on vain jätetty muille avoimien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Romanian romanit olivat orjia noin 500 vuoden ajan, aina 1800-luvun puoleenväliin asti. Syrjinnän pelossa monet Romanian romanit salaavat edelleen taustansa. Romanien todellinen historia edelleen tabu-aihe, jota on vasta nyt alettu käsitellä maan kulttuurielämässä. Romanivastaisuudesta on viime aikoina raportoitu myös muun muassa Slovakiassa ja Italiassa. Ohjelman on Bukarestissa toimittanut Tuukka Tuomasjukka. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila. Kuvassa: kirjailija ja teatteriohjaaja Alina Serban. Kuva: Tuukka Tuomasjukka

Havainnekuvat auttavat suunnitteluvaiheessa konkretisoimaan suunniteltavaa kohdetta, oli kyseessä sitten asuinrakennus, tornitalo tai kaupunkibulevardi. Kuvassa kohde pyritään luonnollisesti esittämään edustavassa valossa, mutta missä kulkee sepitteen ja "parhaan mahdollisen skenaarion" raja? Ennen tietokoneavusteista suunnittelua havainnekuvat piirrettin käsin ja ne saattoivat olla hyvin suurpiirteisiäkin. Mutta kertovatko nykypäivän fotorealistiset näkymäkuvat kuitenkaan kohteestaan menneisyyden piirustuksia enempää? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Fysiikan Nobel-palkinnolla palkitaan tänä vuonna kolme tutkija jotka ovat tehneet läpimurtoja laserfysiikassa. Palkinnon jakavat Arthur Ashkin Yhdysvalloista, Gérard Mourou Ranskasta ja Donna Strickland Kanadasta. Ashkin on keksinyt optisen pinsetin, jossa pelkän laservalon avulla voidaan tarttua hiukkasiin, siirrellä ja pyöritellä niitä. Menetelmää käytetään esimerkiksi virus- ja bakteeritutkimuksessa. Mourou ja Strickland ovat puolestaan kehittäneet tavan tuottaa lyhyitä, hyvin voimakkaita laserpulsseja. Tehokkaita lasereita käytetään nykyisin yleisesti silmäkirurgiassa, teollisuudessa ja fysiikan tutkimuksessa. Nobel-palkinnot jaetaan joulukuussa Tukholmassa. Nobel-fysiikasta kertoo Tiedeykkösessä akatemiaprofessori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Tohtorinväitöskirjaa Aalto-yliopistossa valmisteleva Aaro Väkeväinen esittelee Micronovassa Otaniemessä optista pinsettiä ja kertoo sen toimintaperiaatteesta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuvassa: optinen pinsetti Aalto-yliopiston Micronovassa/kuva Sisko Loikkanen

Onko Puolassa mahdollista olla yhtä aikaa Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuva sleesialainen ja isänmaallinen puolalainen? Varsovan keskushallinnolle Sleesia ja sleesialaisuus on aina ollut hankala asia. Alueen lähimenneisyyden takia saksalainen kulttuuriperintö on edelleenkin vahvasti läsnä ja sleesialaiset tulevat hyvin toimeen naapurimaiden kanssa. - Tämä ei näytä sopivan Varsovassa valtaa pitävän Laki- ja Oikeus-puolueen kansalliskonservatiiviseen retoriikkaan, sanoo Katowicen metropolialueeseen kuuluvassa Tarnowskie Góryn kaupungissa toimiva sosiologi Mariusz Jarzombek. - Kommunismin aikaan ei Puolassa voinut avoimesti osoittaa olevansa sleesialainen ja oman kielen puhuminen oli yleisesti halveksittua. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä Puolassa on ollut sallittua avoimesti osoittaa kotiseutu ylpeyttään, toteaa Jarzombek. Sleesian kieli on yksi Puolan eniten puhutuista vähemmistökielistä, mutta sen asemaa ei kuitenkaan olla edes virallistettu. Ohjelman on Katowicessa toimittanut Kimmo Rahunen. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila. Kuvassa: sosiologi Mariusz Jarzombek. Kuva: Kimmo Rahunen

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin kirjailija ja luontokuvaaja Jarmo Nieminen. Hän on tehnyt vuosikymmenien mittaisen sotilasuran Santahaminassa ja samalla Helsingin edustan saarista on muodostunut hänelle kiinnostava luontoretkien kohde. Helsingin Isosaaressa Jarmo Niemisen tapasi Juha Laaksonen. Kuva: Yle

Minkälainen oli Maan geologia noin 50 - 2 miljoonaa vuotta sitten? Mitä oli Suomessa, entä Itä-Aasiassa? Mikä merkitys tiedolla on tähän päivään ja tuleviin ilmastoennusteisiin? Pohjois-Kiinan geologiaa tutkivat Anu Kaakinen ja Joonas Wasiljeff Helsingin yliopistosta. Kaakinen lähti ensimmäisen kerran tutkimaan Kiinan geologiaa parikymmentä vuotta sitten. Nyt takana on viisi kohdetta ja uusia tulossa. Hän tutkii lössiylängön miljoonia vuosia vanhoja kerrostumia ja monsuuni sääilmiötä. Lössialue ja monsuunisateet ovat tärkeitä maanviljelykselle. 150 metriä paksujen lössikerrostumien alla on hienojakoista punaista savea. Suomen geologiaa voi verrata kirjaan, jossa on jäljellä vain etu- ja takakansi. Ikivanhan kallioperän päällä lepää pääasiassa jääkauden jälkeisiä nuoria kerrostumia. Sisus puuttuu, ja sitä löytyy muun muassa Itä-Aasiasta. Siellä mantereiset kerrostumat avaavat ilmaston muutoksia ja niiden seurauksia. Alueelta on löytynyt paljon fossiileja, jotka kertovat kymmenien miljoonien vuosien takaisesta kasvillisuudesta ja eläinten ravinnosta. Etenkin punaisesta savesta löytyy varhaisen hevoseläimen, Hipparion fossiileja. Myös kädellisen, tietynlaisen apinan, poskihammas valaisee alueen historiaa. Mutta löytyykö alueelta lohikäärmeen fossiileja? Joonas Wasiljeff puolestaan pyrkii rakentamaan geologista aikasarjaa noin 34 miljoonan vuoden taakse. Tässä vaiheessa ilmasto viileni dramaattisesti noin 5-7 C°, mikä näkyi selvästi kasvillisuudessa ja eläimistössä. Miksi aavikoituminen ja kuivuminen lähti käyntiin? Avaako se ymmärrystä meidän tulevasta ilmastonmuutoksesta? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Anu Kaakinen Kuvateksti: Pohjois-Kiinan paksut tuulen kerrostamat lössin ja punaisen saven kerrostumat ovat tärkeitä mantereisten ympäristönmuutosten arkistoja, jotka syntyivät maailmanlaajuisen viilenemisen ja Aasian sisäosien kuivumisen seurauksena. Kuvassa punaisen saven kerrostumia Baodessa, Pohjois-Kiinassa.

Jakso 17: Tiltu-podcast. Uusi Iitin Tiltu Päivi Matilainen ja hänen edeltäjänsä Maria Lairila Iitti-podcastin yhteishaastattelussa. Asiaa muun muassa Tiltun merkityksestä Iitille, miten Marian kaksivuotinen kausi sujui ja siitä, mitä suunnitelmia Päivillä on. Lisäksi pohdimme, voisiko Tiltu olla mies ja tarvitaanko Iittiin Tiltu-patsas. Ja mitä mieltä Päivi on Tiltu-avannosta? Tervetuloa huippujen puuhanaisten ja Iitti-podcastin mukaan. Tiltuilta lähtee myös juhannusterveisiä kaikille iittiläisille! Kuvassa mukana myös Tiltu-mollamaija. Juonto: Johannes Niemeläinen Vieraat: Päivi Matilainen ja Maria Lairila Musiikki: Ilkka Niemeläinen

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jouko Alhainen, hän on harrastanut lintuja aivan pienestä pojasta lähtien. Ensimmäiset kiikarit lintujen tarkkailuun hän sai, kun irrotti ne metsästyskivääristä viisivuotiaana. Sanomista tuli, mutta se ei vauhtia hidastanut. Kurjet ovat erityisasemassa Joukon elämässä, niitä hän on pelastanut jo lukemattomia, kaksi lentokyvytöntä elää jopa hänen kodissaan. Pirjo Koskinen tapasi Joukon kurkitunnelmissa. Kuva: Sara Vertanen

Jargonmankelin neljännessä jaksossa vieraaksi saapuu tekniikan tohtori ja oikeustieteilijä Olli Pitkänen, jonka kanssa keskustelemme jo pitkään puhututtaneesta (ja hämmentäneestä) aiheesta: EU:n uudesta tietosuojauudistuksesta, eli GDPR:stä. Mistä GDPR:ssä on kyse laajemmassa kuvassa ja miksi se mietityttää edelleen niin paljon? Jakson kuultuasi ymmärrät ajatuksen uudistuksen takana ja toivot, että tästä kaikesta olisi puhuttu yhtä selkeästi jo aiemmin!

Harva muistaa että Lapin sodan alettua lähes koko Oulujoen pohjoispuolinen Suomi evakuoitiin. Yhteensä noin 150 000 henkeä lähti evakkotaipaleelle. Nuoret tytöt ja pojat kävelivät satoja kilometrejä saattaessaan karjan pois sodan jaloista. Ruotsi otti vastaan lähes 60 000 evakkoa. Lapin sodan evakkojen kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Ohjelma jälkipuoliskolla puhutaan myös poltetun Lapin kulttuurisesta Ja henkisestä jälleenrakennuksesta, joka näkyi kuvataiteessa ja ortodoksikirkon jälleenrakennuksessa. Haastateltavana ovat tutkijatohtori Outi Autti ja professori Marja Tuominen. Toimittaja on Satu Räsänen. Ohjelmassa kuullaan myös Ylen arkiston materiaalia: Vilma Jänkälä ja Meimi Toimela olivat nuorina tyttöinä evakossa Ruotsissa. Heitä haastatteli Untamo Eerola vuonna 1994. Kuvassa suomalainen evakkolapsi saa Ruotsin Haaparannassa makeisia: "Karamelli maistuu hyvältä." Haaparanta 19.9.1944. SA-kuva

Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä. Kuvassa nokkavarpunen, jonka toimittaja Mari Heikkilä bongasi ja kuvasi helmikuussa pihansa lintulaudalta. Linnun harvinaisuus selvisi hänelle, kun kymmeniä lintubongareita ilmestyi kiikaroimaan lintua hänen kotikadulleen. Eteläinen lintu oli eksoottinen vieras talvisessa Keski-Suomessa.

Monille koillismaan retkeilijöille Oulankajoki on tuttu retkikohde. Nyt tästä yhdestä maamme merkittävimmästä retkikohteesta on tehty kirja: Oulankajoki – muutoksen virta. Teoksessa kuvataan alueen luontoa ja luonnon muuttumista sekä Oulankajoen historiaa, jossa ihmisen toimet ovat vahvasti mukana. Metsäradion henkilökuvassa tavattiin kirjan kirjoittaja ja Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelujen aluepäällikkö Pirkko Siikamäki, hänet tapasi luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kristityt tutkivat Raamattua Jumalan sanana, mutta tiedeyhteisöä Raamatussa kiinnostaa tekstien synty, niiden kuvaama maailma, myytit ja historiallinen aines. Miten Raamatusta tuli Raamattu, mitä Raamatussa on ja ovatko siinä esiintyvät henkilöt kuten Mooses tai Jeesus oikeasti historian hahmoja? Tiedeykkösessä haastateltavina ovat Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski. Toimittajana on Ville Talola. Kuvassa aavikkoa, jonka luolista löydettiin Kuolleenmeren kääröt tai Qumranin tekstit 1940-luvun lopulla. Löydöt olivat arvokas lisä Raamatun tutkimukseen.

Mitä yhteistä on Temptation Islandilla ja pakolaisuutta käsittelevällä tositelevisio-ohjelmalla? Miten jäsentää pakolaiskeskustelun tunnediskursseja? Mihin myötätuntouupumus johtaa? Juuso Pekkisen haastateltavina ovat Lapin yliopiston Mari Maasilta ja Tampereen yliopiston Kaarina Nikunen. Maasilta ja Nikunen ovat toimittaneet kirjan "Pakolaisuus, tunteet ja media". Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Heikki Kujanpään ohjaama elokuva Suomen hauskin mies saa ensi-iltansa 16.3.2018. Päähenkilöä näyttelevä Martti Suosalo kertoo tästä vuoden 1918 vankileirille sijoittuvasta hurjasta tarinasta ja omasta roolistaan vangittuna teatterinjohtajana tässä elokuvassa. (Kuvassa vasemmalta lukien ohjaaja Heikki Kujanpää ja näyttelijät Martti Suosalo sekä Leena Pöysti.)

Heikki Kujanpään ohjaama elokuva Suomen hauskin mies saa ensi-iltansa 16.3.2018. Kujanpää käsikirjoitti yhdessä Mikko Reitolan kanssa elokuvan, jossa huumoria on löydyttävä ankeista oloista: vankileirillä vuonna 1918 kuolemaan tuomitut vangit saavat tehtäväkseen viihdyttää vartijoitaan ja saksalaisjoukkojen komentajaa. (Kuvassa ohjaaja Heikki Kujanpää ja näyttelijät Martti Suosalo ja Leena Pöysti.)

Metsäradiossa tavattiin 60 vuotta täyttänyt elokuvaaja, ohjaaja Juha Norppa Taskinen. Saimaannorpan suojelu henkilöityy häneen liki 40 vuoden ajalta. Toimittaja Markku Sipi tapasi Juha Taskisen, kun norpille kolattiin apukinoksia Saimaalla. Kuva: Juha Taskinen

Lisää >> http://ift.tt/2Eo9E9E

Professori Karri Muinosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta kehittää sirontaan perustuvia mittaus- ja laskentamenetelmiä, joiden avulla asteroidien ja aurinkokunnan pienkappaleiden pintojen aineet saadaan selville. Muinonen on löytänyt uusia numeerisia menetelmiä erittäin hankalan sirontailmiön hallintaan. Ryhmässä on kehitetty myös ainoalaatuinen mittauslaitteisto, jossa näyte mittauksen aikana levitoi eli lentää paikallaan ilmassa ultraäänen avulla. Muinosen ryhmän menetelmistä on hyötyä, mikäli kaivostoimintaa lähdetään suunnittelemaan lähiavaruuden pienkappaleille. Haastateltavana ovat professori Karri Muinonen, tutkimusavustaja Petteri Helander, tutkija Göran Maconi ja yliopistotutkija Antti Penttilä Helsingin yliopistosta. Ohjelman loppupuolella professori Markku Poutanen kertoo vinkit joulukuun tähtitaivaan tutkailuun. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuvassa sironnan mittauslaite, jossa levitoidaan näytettä ultraäänellä/kuva Sisko Loikkanen.

Lintubongari Värtsilästä, Hannu Kivivuori ehdotti viime talvena ohjelmaa lintujen nimistä, ja saa nyt toivomansa kahtena kappaleena. Pasi Heikura haastatteli lintuharrastaja ja Birdlife Suomen nimistötoimikunnan jäsen Jukka Hintikkaa.Toisessa osassa käydään läpi muun muassa miten hemppo, kirvinen ja sieppo ovat saaneet nimensä. Hintikka kertoo myös, mikä voi olla riittävän painava peruste vaihtaa jo olemassa oleva linnun nimi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuvassa kirjosieppo: Yle / Risto Salovaara

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin paikkatietoasiantuntija Marko Keisala Suomen metsäkeskuksesta. Metsä on ollut Markolle aina merkityksellinen paikka ja siihen liittyy myös hyviä muistoja vuosien takaa. Metsäpäivillä Keisala katsoi Anu Kuivalaisen ohjaaman dokumenttielokuvan Sielunmetsä ja oli siitä hyvin vaikuttunut. Suomen metsäkeskuksessa Lahdessa kävi Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen johtama yhteistyöryhmä on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä lähes miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneen kehittämiseen. Tarkoitus on rakentaa toimiva kvanttiprosessori, joka ratkoo yksinkertaisia ongelmia, ja skaalata se sitten suuremmaksi. Möttösen johtamassa ryhmässä kehitetään sellaista kvanttikonetta, jonka laskenta perustuu suprajohtaviin sähköpiireihin. Suprajohtavuuden vuoksi nämä piirit asetetaan kryostaattiin, jossa lämpötila lasketaan lähelle absoluuttista nollapistettä. Kvanttitietokoneesta on rakennettu eri puolilla maailmaa vasta erilaisia prototyyppejä. Nyt Aalto-yliopisto tulee mukaan kilpailuun toimivan kvanttikoneen rakentamisessa. Kvanttitietokone kiinnostaa kovasti, koska sen avulla voidaan ratkaista sellaisiakin ongelmia, joihin tavallinen tietokone ei yllä. Kvanttitietokoneesta ovat haastateltavana dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta ja johtava tutkija Juha Hassel VTTstä. Marraskuun tähtitaivaalla hohtaa kirkkaina öinä Linnunrata. Myös planeettoja ja tähdenlentoparvia on tiedossa. Marraskuussa lentävät nimittäin Tauridit ja Leonidit. Tähtitaivaan näkymistä kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuvassa kryostaatin sisärakennetta; kuva Sisko Loikkanen.

Meillä on kuun pinnassa nähty ukko, mutta eri puolilla maailmaa siellä näkyykin jäniksen hahmo. Miten jänis kuuhun joutui, se selviää kun Kaisa Pulakka syventyy jänisten mytologiseen menneisyyteen. Paitsi kuuhun, jänikset on liitetty myös hedelmällisyyteen. Yksi kiehtovimmista jänisjumaluuksista on kelttien Eostre, mutta mitä selviääkään, kun toimittaja Pulakka ottaa jumalattaren lähempään tarkasteluun. Salatut eläimet -sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuvassa kiinalainen jadesta tehty jäniskoru n.1000 luvulta jkr. Wikimedia Commons.

Jopa yli puolet markkinoilla kiertävistä taideteoksista on väärennöksiä, joten ongelma on laaja. Tiedeykkösessä selvitetään, miten taideväärennökset paljastuvat nykyisillä taidehistorian, fysiikan ja kemian menetelmillä. Jyväskyläläistutkijoiden poikkitieteellinen projekti keräsi taannoin kansainvälistä huomiota, kun BBC uutisoi, että he olivat todistaneet aidoksi Claude Monet'n maalaukseksi Serlachius-museoiden teoksen. Signeeraus löytyi hyperspektrikameran avulla maalikerrosten alta. Ohjelmassa kuulemme, miksi taideteosten tutkijat analysoivat alkuaineita ja miten he pystyvät näkemään maalikerrosten alle. Samalla paljastuu, miksi Pariisin taidemuseo Louvren alakerrassa on hiukkaskiihdytin. Kuvassa tutkitaan Etelä-Kiinan mereltä löytyneitä keraamisia astioita valomikroskoopin alla. Tutkijat selvittävät yli 300 vuotta vanhojen esineiden alkuperää. Haastateltavina ovat Recenartin toimitusjohtaja, taidehistorioitsija Tiina Koivulahti, kemisti Juhani Huuskonen ja fyysikko Mikko Laitinen. Ohjelmaa toimittaa Mari Heikkilä.

Metsäradion henkilökuvasarjassa tutustuttiin Espoossa asuvaan lintuharrastajaan Heidi Björklundiin. Heidi on työskennellyt Luonnontieteellisessä keskusmuseossa vuodesta 2001 alkaen. Linnut ovat tarjonneet hänelle paitsi hyvän harrastuksen myös työpaikan. Miten ja miksi Heidi aloitti aikoinaan lintuharrastuksen. Kuinka kauan hän on kirjannut havaintoja muistiin? Mikä muu luonnossa Heidiä kiinnostaa? Toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsät ovat monille suomalaisille erittäin tärkeitä ympäristöjä. Ne pitävät mielen virkeänä ja tarjoavat monipuoliset harrastemahdollisuudet. Myös oululainen biologian ja maantiedon opettaja Markku Hukkanen on metsien ystävä ja moninaiskäyttäjä. Hukkanen on kulkenut metsissä lintujen perässä koululaisesta saakka ja nykyäänkin tulee suuri osa vuodesta vietettyä erityyppisissä metsissä kun pääpaino on petolintujen rengastuksessa ja uhanalaisten lintujen seurannassa. Toimittajana oli Juha Laaksonen.

Muistatteko, millainen myrsky nousi, kun suomen kielen lautakunta päätti kolme vuotta sitten, että "alkaa tekemään" onkin yhtä hyväksytty ilmaus kuin "alkaa tehdä"? Kyseinen kiista on yksi esimerkki alati muuttuvasta suomen kielestä: säännöt ja normit joutuvat joustamaan, kun kieli muuttuu käytössä eli ihmisten arjessa. Vaikka moni vastustaa kielen muuttumista, suomi on aina ollut altis vaikutteille: niin muille kielille kuin esimerkiksi uskonnolle. Tiedeykkönen-ohjelmassa suomen kielen vaietuista vaiheista keskustelevat aiheesta kirjan kirjoittaneet suomen kielen professori Jaakko Leino Helsingin yliopistosta ja toimittaja Ville Eloranta Helsingin Sanomista. Toimittaja on Sakari Silvola. Kuvassa suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.

Espanjansiruetana, hukkakaura, mansikan punamätä ja mäntyankeroinen. Listaa riittää Suomen luontoa uhkaavista haitallisista vieraslajeista. Niistä mäntyankeroinen kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin eli karanteenilajeihin. Sen leviämiseksi Suomeen on pistetty pystyyn iso valvontajärjestelmä. Tästä tietää tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. Hän tuo esiin vapaan kasvituotannon riskejä kasvin terveydelle ja –tuotannolle. Esimerkkinä vuonna 2012 Suomen mansikkaviljelmillä ulkomaalaisten taimien mukana saapunut mansikan punamätä. Mitä meistä jokainen voi tehdä haitallisten vieraslajien estämiseksi? Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Alkuperäinen lajisto joutuu väistymään uuden lajin myötä, ja geenivarat niukkenevat. Helsingin yliopiston soveltavan genetiikan professori Helena Korpelainen puhuu kasvien geenivarojen puolesta. Sama perinnöllisen monimuotoisuuden turvaaminen pätee myös eläimiin. Onko meillä riittävästi geenivaroja tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi? Me tarvitsemme lapin puikulaa, huvitusta, härkäpapua ja lapinlehmiä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuvassa espanjansiruetana. Kuvaaja Sakari Raiskio Luke.

Miten nuoruuden mustavalkoisuus jalostuu elämänkokemuksen myötä? Mitä on aikuisen ajattelun kehitys? Tätä tutkii erikoistutkija Eeva Kallio Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Yleensä ihminen ei jää aikuistuttuaan jumittamaan ajattelussaan, vaan kehitymme ja voimme toki myös taantua. Mistä on kysymys ajattelun kehityksessä? Tunteet kuuluvat elämään, olivat ne sitten negatiivisia vai positiivisia. Arkielämä tuo tilanteita, jossa tunteita syntyy. Mikä rooli on tunteen synnyssä tulkinnalla? Miten ikäviä tunteita voi oppia säätelemään? Tästä tietää Tunne tunteesi –kirjan kirjoittaja psykologi, ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti Katja Myllyviita. Voiko tunteisiin, vaikkapa vihaan, suhtautua uteliaasti ja päästä neutraaliin tilaan? Tunteiden välttely johtaa elämän kaventumiseen ja jopa masentumiseen. Tunteet kertovat että olemme elossa. Kuvassa psykologi Katja Myllyviita, valokuva Heidihanna Karhu. Tiedeykkösen toimittaa Teija Peltoniemi.

Salakirjoitusten maailmaan johdattaa professori emerita Kaisa Nyberg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. Kuvassa salakirjoituskone Mirri, jonka on suunnitellut Yleisradion tekninen johtaja Paavo Velander 1940-luvulla: Jorma Laiho / Yle.

Miksi ihmiskeho rakentaa syövälle verisuonia? Riesaksi ovat myös silmään väsätyt ylimääräiset verisuonet. Syöpäkasvain teetättää uhrillaan uudissuonia, joilla kuppaa happea ja ravinteita itselleen. Syöpä ei voisi kasvaa ilman sitä ruokkivia verisuonia. Toisaalla silmään kasvavat vuotavat uudissuonet uhkaavat näköä. Vuotavia uudissuonia ei kukaan kaipaa, silti ihmiskroppa tuottaa niiltä. Mikä meissä saa haitalliset ketjureaktiot käyntiin? Miksi kokonainen iso ihminen antaa pienen syövänalun määrätä kehityksen suunnan? Entä millä konstilla silmän uudisuonitukselle pannaan kapuloita rattaisiin? Tiedeykkösessä dos Pipsa Saharinen ja Leena Mattila. Kuvassa dos Pipsa Saharinen, Helsingin yliopisto ja Wihurin tutkimuslaitos. Kuva: YLE/Leena Mattila